TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA R.Y. 3/2018

Transkriptio

1 1 TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA R.Y. 3/2018

2 Suomalaiseen vapaa-aikaan Ylötie YLÖJÄRVI Puh Suomalaiset viettävät vapaa-aikaansa aktiivisesti. Monikäyttöisellä Avantilla työskentely on rentouttavaa ja omiaan purkamaan arjen stressiä. Avantin avulla teet pihatyöt tehokkaasti ja turvallisesti niin kotona kuin mökilläkin. Muovista monenlaista

3 TOIMINTAKESKUS PAJASAARI SISÄLTÖ 3/ KOMMODORI HEIMO VALTONEN 6 HALLITUS TOIMIKUNNAT JA TOIMIHENKILÖT 8 OPETTAJAT 10 VENEKATSASTUS KATSASTAJAT JA KATSASTUSMAKSUT OPETUSKALENTERI TAPAHTUMAKALENTERI UUDET LAIVURIT 18 TANS VUOSIKOKOUS 20 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE TUKIKOHTAKUULUMISIA KORPPOONRANTA 36 HONKATORPPA 40 KALLIOMÄKI, SAUNAN LAAJENNUS 44 LAMPISAARI 48 RIEKKOLA 49 KUTERI 50 NUORISOTOIMI, VENELEIRI SUOMEN NAVIGAATIOLIITON VUOSIKOKOUS 56 SUOMEN NAVIGAATIOLIITON UUSI PUHEENJOHTAJA HEIMO VALTONEN 58 PURJEHDUSMATKA KROATIAAN 64 TANS TIEDOTUSKANAVAT TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA RY PAJASAAREN OSOITE Kuninkaankatu/Pajasaari 2, Tampere PL 23, Tampere. Puhelin SÄHKÖPOSTI sihteeri@tans.fi jasensihteeri@tans.fi KOTISIVUT PÄÄTOIMITTAJA Kai Schulze TAITTO Adarok Oy / Marika Lempinen s-posti: marika.lempinen@adarok.fi PAINOPAIKKA ja PAINOSMÄÄRÄ PK-paino OY, Tampere, 1300 kpl ISSN KANSIKUVA: VESA STENVALL, LAMPISAAREN 30-VUOTISJUHLA

4 4 PÄÄKIRJOITUS Kommodorin kynäilyä Tämänkertaisen kynäilyn joudun aloittamaan oikomalla edellisessä Ruorissa kirjoittamaani. Väitin silloin, että yhdistysrekisterin vaatimia muutoksia ei ollut viety sääntöihin. Uusi, vuosikokouksessa Timo Riutan (suuret kiitokset Timolle pitkästä ja ansiokkaasta, useissa eri tehtävissä tapahtuneesta palvelusta seuran hyväksi) tilalle valittu toiminnantarkastajamme Eija Uotila tiesi kertoa, että oli ne sääntöihin viety ja yhdistysrekisteriin toimitettu, mutta jostakin syystä uudet säännöt eivät olleet seuran sivuille asti päässeet. Onneksi tämä saatiin korjattua, ettei yhdistysrekisteriin lähetetty uudestaan sellaista tekstiä, jota yhdistysrekisteri ei ollut edellisellä kerralla hyväksynyt. Vuosikokouksessa tehdyt sääntömuutokset on nyt hyväksytty huomautuksitta yhdistysrekisterissä. Kevään myöhäistä tuloa on taivasteltu monella taholla, mutta näyttää se nyt kuitenkin olevan tulossa: muuttolintuja on nähty parveilemassa, ensimmäiset moottoripyörät ovat ilmestyneet liikenteeseen ja ensimmäiset kevään kukatkin on jo bongattu. Varmimpana merkkinä pidän kuitenkin tekemääni havaintoa Hatanpään laiturissa, jonne oli jo laskettu kaksi moottorivenettä osoittamaan todeksi vanhan hokeman: vesille venosen mieli. Kovin kauas silloisessa jäätilanteessa ei kuitenkaan ollut vielä menemistä. Optimismia kevään tulon myötä on joka tapauksessa ilmassa. Aamulehden kyselyyn vastanneista 59 % odottaa tulevan kesän olevan edellistä kuivemman ja lämpimämmän. Varmana kevään merkkinä voimme pitää myös jäseniltoja, joihin aina keväisin Kommodori Heimo Valtonen olemme saaneet satamapäällikkö Matti Joen kertomaan mahdollisista muutoksista satamaoloissa ja myös kuulemaan toiveistamme satamien kehittämisen suhteen. Tällä kertaa kuulimme mm. uudesta septitankkien tyhjennyslaitteistosta Naistenlahteen, uusista kanoottivarastoista ja uudesta sähköisestä laituripaikkojen varausjärjestelmästä. Lisäksi toiveemme WC:stä Santalahteen tuli kuulluksi ja myös hyväksytyksi. Mielenkiintoisinta kuultavaa oli kuitenkin mahdollisuus Pajasaaren edustalla olevan aallonmurtajan korjaamisesta ja kohentamisesta. Tämä mahdollistaisi laiturin rakentamisen Pajasaaresta murtajalle, jolloin voisimme saada silloista katsoen järven puolelle kymmeniä laituripaikkoja käytännössä oman kotisataman. Tämä avaisi myös uusia mahdollisuuksia Pajasaaren säilyttämiseksi seuramme toimintakeskuksena ja Pajasaaren säilymisen veneilykäytössä, jossa se on ollut runsaat 100 vuotta. Täytyy todeta, että kyllä nyt on muidenkin kuin sen kuuluisan lapamadon hyvä elää toivossa! Kesän odotuksen lisäksi mieltä askarruttavat kevään aikana ensiksikin se, miten elää uuden Euroopan tietoturva-asetuksen vaatimusten mukaisesti, ja toiseksi, mitä uutta tulee vesiliikennelain muutoksen seurauksena. Ensimmäisestä onkin jo jotain, pientä täsmennystä kaipaavaa tietoa, jälkimmäinen tulee tietoon aikanaan. Sitä odotellessa; Kesää kohti mennään, turvallista matkaa kaikille! Heimo Valtonen

5 5 Olemme nyt myös valtuutettu VOLVO PENTA huoltoliike. Uudet MERCURY ja SUZUKI moottorit löytyvät meiltä. Huolto-, asennus ja varustelutyöt. Alkuperäiset huolto-osat ja tarvikkeet kaikille merkeillemme. LOWRANCE ja SIMRAD -tuotteet. Vakuutusyhtiöiden käyttämä huoltoliike. Kausisäilytystä kysy lisää! Verkkokauppamme palvelee Sinua aina! Rautaisella ammattitaidolla Sinua palvelee Poijukatu 5, Tampere puh Ilkontie 44, Kangasala puh Suomalainen perheyritys vuodesta 1979 Arjen löytöjä TAMPERE KANGASALA ORIVESI VIRRAT RIIHIMÄKI JYVÄSKYLÄ JÄMSÄ KEURUU MÄNTTÄ PÄLKÄNE AINA EDULLINEN

6 6 HALLITUS Heimo Valtonen Kommodori, hallituksen puheenjohtaja Puh kolumbus.fi Jarmo Tuomiranta Varakommodori, talous- ja tiedotusasiat Puh Marko Leino tukikohtaisäntä tukikohtavastaava Puh Reijo Manninen Koulutuspäällikkö veneilypäällikkö ja erikoiskurssit SPV SPV:n aluejohtaja Hämeen piiri Puh Esa Karppi nuorisotoiminta kilpailut venekatsastus Puh Jouni Mäkilä Koulutuspäällikkö, laivuri- ja tutkakurssit SNL Puh Kai Schulze Ruorin päätoimittaja Puh Ilari Pitkänen Veneilykouluttaja, tarvikemyymälä Puh Hallituksen jäsen Sari Leinonen Puh

7 TOIMIKUNNAT JA TOIMIHENKILÖT 7 HALLITUKSEN AVUSTAVAT TOIMIHENKILÖT: Carita Lahtinen Jäsensihteeri, jasensihteeri@tans.fi, carita.lahtinen@gmail.com Puh MUUT TOIMIHENKILÖT: Tarvikemyynti ja -hankinnat Ilari Pitkänen Kahviotoiminta Sirpa Ervi Liikuntatoimi Eke Heikkilä Venekatsastus ja -rekisteri Marko Huhtamäki Veneisäntä Kalle Louhimo Pajasaaren satama Hannu Hanhinen TUKIKOHTAISÄNNÄT PAJASAARESTA POHJOISEEN SEKÄ MERITUKIKOHTA SAARISTOMERELLÄ: PAJASAARI Hannu Hanhinen VÄHÄ-LAMPISAARI Juha Silvennoinen Vesa Stenvall KUTERI Hannu ja Tarja Hanhinen Jorma Moisio RIEKKOLA Marko Leino Sari Leinonen NUORISOTOIMINTA: Sari Kivipensas Saku Heinonen Riikka Virtanen KALLIOMÄKI Pertti Malm KORPPOONRANTA Mikko Finsk Sini Järvinen Ky Sini Veikko

8 8 OPETTAJAT SUOMEN NAVIGAATIOLIITTO JA SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY SUOMEN NAVIGAATIOLIITON KOULUTTAJAT KÄYTÄNNÖN VENEILY-, PÄÄLLIKKÖ- JA ERIKOISKURSSIEN KOULUTTAJAT ANTNIEMI KALLE GYLLING MAIJA HÄMÄLÄINEN REIJO KORPI ANTTI LAAKSO HEIKKI LEINO VILLE MYLLYMÄKI KIRSI-MARJA MÄKILÄ JOUNI LOUHIMO KALLE KUTSCHKE HANNA KUTSCHKE CHRISTIAN ANTNIEMI KALLE KELKKA TOMMI MANNINEN REIJO KIMMO KOIVISTO TOMMI LAMMI HEIDI HEINO ILARI PITKÄNEN SALONEN PEKKA TEISKONLAHTI HEIKKI VALO MARKO

9 9 Veneiden / matkailuajoneuvojen kaasulaitteiden koeponnistus (35/39/2013) Huollot ja korjaukset Varustelut JYMYN CARAVANPALVELU OY Kaakkurintie 13 C Nokia. P jymyn.caravanpalvelu@gmail.com TJL-SÄHKÖ Asennukset ja korjaukset ammattitaidolla Erikoisalaamme: Pienkohteet, esim. omakotitalot ja kesämökit Jussilankulma 5 E 24, Tampere. puh tauno.lundstrom@tjl-sahko.com

10 10 VENEKATSASTUS 2018 HUHTAMÄKI MARKO KATSASTUSVASTAAVA Kevät antaa odottaa itseään mutta veneilijöillä alkaa mieli syyhytä, josko sitä pääsisi laittamaan venettään kesäkuntoon ja varmistamaan, että pääsee turvallisin mielin vetten päälle. Jäätilanne vaihtelee merellä ja sisävesillä ja veneenlasku voi viivästyä tänä vuonna. Pidetään maltti kuitenkin ja huolehditaan turvallisuusnäkökohdat kuntoon, jotta saadaan mielenrauhaaa myös sen osalta. Tänä vuonna jatkamme katsastuspaikkojen osalta kuten viime vuonna ja alla ovat viralliset katsastuspaikat ja päivämäärät miten katsastuksen saa ainakin hoidettua. Runkokatsastuksien puolesta kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä, jotta nekin hoituvat kunniakkaasti. katsastukset tulee suorittaa vuosikatsastuksen puitteissa kesäkuun loppuun, Katsastusmääräykset noudattavat viimevuotista linjaa eli, muutokset aiempaan soihtujen osalta L.ue ohjeistus kotisivuiltamme. KATSASTUSPÄIVÄT 2018 Pajasaari 22.5, 29.5 ja 5.6 klo Santalahti 22.5, 29.5 ja 5.6 klo (kuten viimevuonna. Katsastajalla katsastusliivi päällä) Paraisten Stormalö 9.6 klo Korppoo 16.6 klo Naistenlahti ( Merimarina ) 22.5, 29.5 ja 5.6 klo (Katsastajalla katsastuliivi päällä ) Soutustadion, Tampereen Pyhäjärvi, (varmista kellonaika katsastajalta) KAUPPAHALLI p

11 11 KATSASTAJAT Katsastusvastaava Huhtamäki Marko Höglund Jari Jalonen Tarmo Juuso Matti Louhimo Kalle Salonen Pekka Suominen Simo Tulonen Kari Törnblom Kalevi KATSASTUSMAKSUT Peruskatsastus 20 Vuosikatsastus 20 Kirjaamismaksu 15 Jos suoritat katsastuksen muina aikoina kuin yllämainituissa paikoissa huomioi mahdolliset kulut, joita katsastuksesta aiheutuu. Asia on sovittava katsastajan kanssa. Mikäli sinulla on tarvetta aikaisempaan esim. runkokatsastukseen, ota yhteyttä Marko Huhtamäkeen. Jos katsastat veneesi jossain muualla jonkun muun katsastajan toimesta, hoida kirjaamismaksu 15 seuran tilille, johon jäsenmaksutkin hoituvat ja käytä viitenumeroa Ilmoita myös sähköpostilla asiasta Uotila Jarmo Virtanen Heikki

12 12 OPETUSKALENTERI Tampereen Navigaatioseura ry:n opetuskalenteri syksyllä 2018 LOPPUVUOSI 2018 Tapahtuma Päivä Aika Paikka Tutkintotilaisuus pe klo TAKK/Pajasaari Tuloksien julkistaminen ti klo Pajasaari Syksyn 2018 laivurikurssit Ilmoittautuminen netissä tans.fi. Alkavat kurssit: Saaristo ke klo Pajasaari Rannikko ma klo Pajasaari Avomeri ma klo Pajasaari HYDRO Andritz Hydro Oy Hatanpäänvaltatie Tampere Suosikaa ilmoittajiamme!

13 OPETUS- JA TAPAHTUMAKALENTERI 13 Tapahtumakalenteri Kerhoilta, Pajasaaren siivous Käytännön veneilykurssi 2018, kurssi A alkaa Kerhoilta, sammuttimien tarkastus 5.6. klo 18:00 Diplomien jako 9.6. Lampisaaren maihinnousu Korppoo rannan 20-vuotisjuhlat Honkatorpan talkoot Ankkapäivät Lentopalloa; paikka varmistuu lähempänä Käytännön veneilykurssi 2018, kurssi B alkaa Junnuleiri Antaverkassa alkaa Riekkolan rieha Saaristokurssi alkaa 1.9. Kuterin syyspäivät 3.9. Rannikko- ja avomerikurssit alkavat 6.9. Venepäällikkökurssi 2018, käytäntö Laivurikurssien tutkintotilaisuudet Tutkintotulosten julkistaminen Katsastuspäivät ja paikat lehden sivulla Seuraa myös nettisivujamme mahdollisten muutosten varalta.

14 14 TERVETULOA HALLIN UUDISTETTUUN PAKKA KALAKAUPPAAN PARAS PAKKA AVOINNA: KESÄAIKAAN KLO ( ) TALVIAIKAAN: KLO 10 15, LAUANTAIT SULJETTU KALAHERKUT OY NYGREN Tampereen Kauppahalli Hämeenkatu 19, TAMPERE Puh. (03) , fax. (03) MAISA Country Bistro Maisansalo N , E Sunnuntaisin Saaristobrunssi Bistrosta Nässyn parhaat burgerit Perhejuhlat - Savusaunaillat - Yritystilaisuudet Pöytävaraukset

15 15 Rantaterassi Baarpuuri Laivaranta Virrat Hei Veneilijä! Hei Veneilijä! Rantaterassi-Baarpuurin ruori on nyt uusissa käsissä. Kehitämme palveluita Virtain laivarannassa teitä varten. Meiltä löytyy mm. - kahvila - a la carte-ravintola - uusi herkkukioski josta nyt myös pehmistä ja vohveleita - aktiviteettejä, pelejä sekä urheiluvälineitä lapsille ja perheille - päivitetyt suihku- ja saunatila sekä huoltotilat pyykinpesuun ja tiskaamiseen - uimaranta hyppytorneineen - polkupyörät lainattavaksi - jätelajittelu, septi-, bensa- ja makeavesitankkaus - edulliset vierasvenepaikat Lisätietoa, tapahtumat, te lat, ruokalista jne FB: Rantaterassi-Baarpuuri tai Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan! Rantaterassi-Baarpuuri, Pohjolantie 5, Virrat. p

16 16 UUDET LAIVURIT Laivuritutkinnot kevät 2017 SAARISTOLAIVURIT PAJASAARI ALANKO PETRI BORÉN ALEKSI HAAPKARI LARI HAVULINNA JOUNI JUVANKOSKI MIIKA JÄRVIÖ JANI KAIKKONEN SEPPO KAULIO EVELIINA KETOLA ILKKA KINNUNEN JARI KOVALA LAURA LAAKKONEN JANI LAITINEN ANNA-MAIJA LEHMUSSAARI TERHI MATINMIKKO HENRI MAUNUKSELA JANI NIINIVIITA LAURI OKSANEN RISTO PIMIÄ TENHO PIRHONEN RISTO PÄÄKKÖNEN VEIJO RAJALA MIKKO RUOHO KATI SCHMIDT DANIEL SUNELL MATTI TOLPPA PEKKA TOMMOLA ESA VALTANEN KIRSI Saaristo yht. 28 tutkintoa RANNIKKOLAIVURIT PAJASAARI ENBERG RAIMO HAAPANIEMI SAKARI HAUTANIEMI TIMO HEIKKILÄ EERO KALLIO RIITTA KESKI-KETURI MATTI KOMARO MARJO KRIIKKA JARMO LAINE LEENA LAITINEN MIKA MANNINEN JUKKA SAARIKKO ARI SANDBERG MAURI SCHRODERUS MINNA SUKUVAARA TOMMI SUOMINEN TEEMU WUORI OLLI VÄISÄNEN ARI Rannikko yht. 18 tutkintoa TÄHTITIETEELLINEN PAJASAARI GRÖNLUND ARI HÖGLUND JARI INKINEN MIKA LESKINEN AKI MECKLIN MIKA MÄKINEN HANNU RAITTINEN SUVI-TUULIA TALA TIMO VUORINEN OLLI-PEKKA Avomeri yht. 9 tutkintoa

17 17 TAMPEREEN TYÖVÄENOPISTO HIRVONEN MARJO HYVÄRINEN JARNO KANERVA PEKKO LEHTONEN AKSELI LUTTINEN ALEKSI LUTTINEN NOORA SIRÉN VALTTERI TUOMAINEN MINNA Työväenopisto yht. 8 tutkintoa Kevään tutkinnot yht. 55, jossa työväenopisto ei mukana. Tutkintojen kokonaismäärä 7807 kpl. Laivuritutkinnot syksy 2017 SAARISTOLAIVURIT PAJASAARI ÄIJÖ TOMI HUUKI TUOMAS JAAKOLA MIKKO HAKANEN OLLI KAUPPILA ARTO LÄHDESMÄKI KIMMO UKKONEN MIKKO KANGASNIEMI ANNA KIVIMÄKI LAURA KOUKKARI TIMO MOILANEN PASI KOTOKORPI PETJA LAIHONEN MARKKU SALO LAURA Saaristo yht. 14 tutkintoa Kevään tutkinnot yht. 24, jossa työväenopisto ei mukana. Tutkintojen kokonaismäärä 7831 kpl. RANNIKKOLAIVURIT PAJASAARI NUMMELA ESA RUOHO KATI HYVÄRINEN JARNO HAVULINNA AULI HAVULINNA JOUNI VUOTARI JUSSI KAIKKONEN SEPPO HAAPKARI LARI KOKKONEN EERO KIVELÄ ARI Rannikko yht. 10 tutkintoa TAMPEREEN TYÖVÄENOPISTO INNOLA TUIKE KORVENTAUSTA ARTO LEHTINEN LAURI POIKAJÄRVI MARKO HÄMÄLÄINEN MIKA Työväenopisto yht. 5 tutkintoa

18 18 TANS VUOSIKOKOUS TEKSTI: JARMO TUOMIRANTA KUVA: VIRMO SUONPÄÄ Seuran vuosikokous Pajasaaressa keräsi paikalle taas mukavasti lähes viisikymmentä osanottajaa. Kokouksen alussa huomioitiin ansioituneita seuralaisia seuraavasti: Seuran kunniamerkki no 67, pitkäaikainen jäsensihteeri Leena Schulze, seuran ansiomerkit seura-aktiiveille Martti Inkovaara, Juha Mononen ja Teuvo Vastamäki. Kiertävä Kunniakommodorin Cup luovutettiin vuodeksi Sari Leinosen haltuun ja Hinurikolmion Pajasaaren seinälle kiinnitettäväksi sai Marko Leino. Varsinaisen kokouksen avasi kommodori Heimo Valtonen ja hän kutsui kunniakommodori Virmo Suonpään johtamaan kokousta ja sihteeriksi Sari Leinosen. Vuoden 2017 talous oli melko haastava Kalliomäen saunan laajennusprojektista sekä tukikohtien lukkojen ja avainten uusimishankkeesta johtuen. Tarkan HEIMO LUOVUTTI LEENALLE SEURAN KUNNIAMERKIN NO 67. taloudenpidon jälkeen tilinpäätös osoitti kuitenkin vajaan kahden tuhannen euron ylijäämää, johon voitiin olla varsin tyytyväisiä. Kokonaisvarainkäyttö oli hieman runsaat euroa. Tilinpäätös ja toimintakertomus hyväksyttiin hallituksen esityksen mukaisesti, samoin kuin myös vuoden 2018 talousarvio ja toimintasuunnitelma. Vuoden 2018 osalta suurimpana hankkeena on Riekkolan tukikohdan laiturin uusiminen. Hallitus esitti myös huolenaan laivurikoulutusten osallistujamäärän laskun, jota on toki tapahtunut laajemmin myös valtakunnallisesti. Toisaalta käytännön veneilykoulutuksiin osallistujia on ollut selvästi aiempaa enemmän. Kokous evästikin hallitusta pohtimaan mitä keinoja laivurikoulutuksen kehittämiseksi nykyistä houkuttelevammiksi voisi löytyä. Vuoden 2017 toimintakertomus ja 2018 toimintasuunnitelma löytyvät toisaalta tästä julkaisusta. Hallitus esitteli myös ehdotuksen seuran sääntöjen muuttamiseksi. Sääntömuutosehdotus hyväksyttiin muutamin muutoksin toimitettavaksi yhdistysrekisterin tarkistettavaksi ja rekisteröitäväksi. Henkilövalinnoissa Heimo Valtonen valittiin jatkamaan seuran kommodorina ja Jarmo Tuomiranta varakommodorina molemmat yksimielisesti seuraavaan vuosikokoukseen saakka. Hallituksen muiden jäsenten valinnassa äänestyksen jälkeen erovuoroisista jäsenistä Esa Karppi, Jouni Mäkilä ja Kai Schulze valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle. Erovuoroisista jäsenistä Vesa Keinänen ei asettunut enää ehdolle. Sari Leinonen valittiin uutena jäsenenä hallitukseen kahdeksi vuodeksi myös äänestyksen jälkeen. Toiminnantarkastajiksi valittiin Sari Koivumäki ja Eija Uotila.

19 19 UUSI KOTI ON VAIN PÄÄTÖKSEN PÄÄSSÄ. Kiinteistömaailma Hämeenkatu 9 Tammelantorin Asuntopalvelu Oy LKV Hämeenkatu 9, Tampere, puh. (03) tre.hameenkatu9@kiinteistomaailma.fi

20 20 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 HALLINTO Seuran hallitus on toimintakauden (vuosikokous 2017 vuosikokous 2018) aikana kokoontunut 11 kertaa. Lisäksi hallitus piti suunnittelupäivän Pajasaaressa lauantaina 2.12., jolloin paneuduttiin seuran sääntömuutosehdotuksen ja seuraavan vuoden toimintasuunnitelman valmisteluun. Hallitus valmisteli vuosikokouksessa 2018 käsiteltäväksi sääntömuutosehdotuksen, jolla halutaan helpottaa jäsenistöä paremmin palvelevaa ja joustavampaa toimintatapaa sekä tehdä säännöt potentiaalisten jäsenten kannalta palvelukeskeisiksi ja houkutteleviksi: seura on olemassa jäseniään varten! Jäsenmäärän laskevan trendin pysäyttämiseksi hallitus on pyrkinyt lisäämään yleisön tietoisuutta olemassaolosta ja toiminnasta sekä yhteisöllisyyttä niin seuran aktiivien kuin koko jäsenistön keskuudessa. Toimintakaudella aloitettiin seuran toimihenkilöiden keskustelutilaisuudet yhteishengen parantamiseksi ja palveluiden tehostamiseksi. Keskusteltavana on ollut sekä uusien palvelujen kehittäminen että entisten palvelujen parantaminen ja tehostaminen kilpailtaessa ihmisten vapaa-ajan käytöstä erilaisiin harrastuksiin. Useissa yhteyksissä keskusteltiin myös laajasti koulutustoiminnan, kaluston sekä tukikohtaverkoston ja tiedotustoiminnan kehittämisestä. SEURAN HALLITUKSEEN OVAT TOIMINTAVUONNA KUULUNEET (SULUISSA KOKOUSOSALLISTUMISET) KOMMODORI: Heimo Valtonen (11) VARAKOMMODORI: Jarmo Tuomiranta (10) JÄSENET: Esa Karppi (7) Vesa Keinänen (7) Marko Leino (11) Kalle Louhimo (7) Reijo Manninen (7) Jouni Mäkilä (8) Ilari Pitkänen (10) Kai Schulze (9) MUUT TOIMIHENKILÖT: sihteeri: Sari Leinonen jäsensihteeri: Leena Schulze TOIMINNANTARKASTAJAT: varsinaiset Sari Koivumäki ja Timo Riutta JÄSENYYDET JA JÄSENISTÖ Seuramme on jäsenenä Suomen Navigaatioliitossa ja jaosjäsenenä Suomen Purjehdus ja Veneily ry:ssä. Seurallamme on edustus Suomen Navigaatioliiton hallinnossa, edustajana toimii Heimo Valtonen. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n Hämeen alueen aluejohtajana on toiminut Timo Riutta ja hänen varamiehenään Reijo Manninen. Seuran jäsenrekisterissä oli vuoden päättyessä 1067 jäsentä. Seuramme jäseniä kuuluu myös Suomen Purjehdus ja Veneilyliittoon. OPETUSTOIMINTA Hyväksyttyjä laivuritutkintoja suoritti seuramme kautta toimintavuoden aikana 79 henkilöä jakautuen seuraavasti, saaristo 42 henkilöä, rannikko 28 henkilöä, avomeri 9 henkilöä. Omien oppilaiden laivuritutkintoja on vuoden loppuun mennessä otettu vastaan Luvussa eivät ole mukana esim. kansalais- ja työväenopistossa suoritetut tutkinnot. Kursseja pidettiin

21 21 vuonna 2017 Pajasaaren lisäksi Tampereen työväenopistossa. Valtakunnalliset laivuritentit keväällä ja syksyllä olivat Pajasaaressa ja Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa. Tutkakurssin suoritti 5 henkilöä. Veneilykursseista käytännön veneilykurssi järjestettiin kahteen kertaan. Oppilaita yhteensä 40 henkilöä. Kurssin sisällä järjestimme mahdollisuuden harjoitella myös perämoottoriveneellä. Vuokraveneen kuljettajakurssi pidettiin kahteen kertaan ja kurssilaisia oli yhteensä 14 henkilöä. Tenttien valvonta hoidettiin Trafin puolesta. Venepäällikkökurssi pidettiin pääosin aiempaa vastaavana. Päällikkökurssilla oli 24 oppilasta ja kaikki suorittivat kurssin loppuun sekä läpäisivät tentit. Cevni-kurssin suoritti 28 henkilöä. Tutkakurssin 5 henkilöä, GPS-kurssin 1 hlö ja VHF-kurssin suoritti hyväksytysti 37 henkilöä. Käytännön harjoittelua suoritettiin Näsijärvellä seuran omalla koulutusaluksella sekä jonkin verran jäsenistön omilla veneillä. Lisäksi lainattiin perämoottorivenettä harjoituksia varten. Päällikkökurssi harjoitteli myös Saaristomerellä kahtena viikonloppuna Arvo ja Eeva Kortesojan Evatar veneellä ja Heimo Valtosen veneellä. KOULUTTAJINA TOIMIVAT: Louhimo Kalle, Hanna Kutschke, Christian Kutschke, Tommi Kelkka, Reijo Manninen, Kalle Antniemi, Tommi Lammi, Kimmo Koivisto, Ilari Pitkänen, Heidi Heino, Jutta Vetter, Marko Taimela ja Hans Herzog. Päällikkökurssilla avustamassa oli myös Poliisi, Pelastuslaitos, Jyrki Nieminen, Jaakko Herrala, Kimmo Virkki ja Keijo Huhtala. ANSIOMERKIT JA HUOMIONOSOITUKSET Kauko Paatolan seuralle lahjoittama Kunniakommodorin Cup luovutettiin vuodeksi Hanna Kutschkelle. Minna Taustilan lahjoittama Emännän malja luovutettiin pikkujoulujuhlassa Reija Finskille. Seuran standaari no 67 myönnettiin Leo Lindellille. Seuran hinurikolmio myönnettiin Kalle Louhimolle. Seuran ansiomerkit myönnettiin seuraaville henkilöille: Heidi Heino, Kimmo Koivisto, Tommi Lammi, Ilari Pitkänen, Patrick Ohlson ja Jarmo Palsinajärvi. Ilmapuntarit luovutettiin Martti Juvankoskelle ja Marko Leinolle. Seuran edustajat kävivät onnittelemassa seuraavia juhlivia veneilyseuroja: - Nokian Veneilijät 40-v. - Ylöjärven Veneilijät 25-v. Lisäksi useita seuran aktiivijäseniä huomioitiin heidän merkkipäiviensä johdosta. KILPAILUTOIMINTA Navigointikilpailut antavat tilaisuuden testata kursseilla ja käytännön harjoittelun kautta saatuja oppeja. Vuoden 2017 aikana on kilpailtu seuraavin tuloksin: Merikarttanavigoinnin SM karsintakilpailu: 3. Kukko Anssi, TaNS 13. Antniemi Kalle, TaNS 18. Karppi Esa, TaNS 33. Nieminen Jyrki, TaNS 35. Höglund Jari, TaNS 52. Leino Marko, TaNS

22 22 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 MERIKARTTANAVIGOINNIN SM LOPPUKILPAILU TAMMISAARESSA: 11. Antniemi Kalle, TaNS 16. Kukko Anssi, TaNS VESILLÄ KILPAILTIIN SYYSKUUSSA PERINTEINEN TAMPERE-PORI KILPAILU. TAMPEREEN YÖKILPAILUN TULOKSET: 1. Pori 2. Tampere 3. M/S Isosaari PORIN PÄIVÄOSUUDEN TULOKSET: 1. Tampere 2. Pori I 3. Pori II Osana päällikkökurssia, kouluttajat järjestivät navigointiharjoituksen. SEURA- JA KERHOTOIMINTA VUOSIKOKOUS Seuran vuosikokous pidettiin Pajasaaressa. Paikalle oli saapunut kaikkiaan 74 seuran jäsentä. Kokouksen avasi kommodori Rauno Pauni, sen puheenjohtajana toimi Risto Kangasniemi ja sihteerinä Sari Leinonen. Kokouksessa hyväksyttiin yksimielisesti vuoden 2016 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä vuoden 2017 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Seuran kommodoriksi valittiin Heimo Valtonen Rauno Paunin ilmoitettua, ettei ole käytettävissä. Varakommodoriksi valittiin Jarmo Tuomiranta myös Kalle Antniemen ilmoitettua, ettei ole enää käytettävissä. Erovuorossa olleiden Jarmo Tuomirannan ja Heimo Valtosen tilalle hallituksen jäseniksi valittiin Ilari Pitkänen ja Reijo Manninen. Muut erovuoroiset valittiin jatkamaan tehtävissään. KERHOILLAT JA VENEMESSUT Kerhoiltoja eri teemoista pidettiin kevätja syyskaudella tiistaisin Pajasaaressa. Osallistujien määrä vaihteli merkittävästi ja aiheutti keskustelua uusien aiheiden ja alustajien löytämiseksi tulevaisuudessa. Helmikuussa järjestettiin perinteinen retki Helsingin venemessuille. Täysi bussilastillinen yli 50 henkeä oli taas matkalla mukana tutustumassa veneilyn uutuuksiin ja venetarvikkeisiin. MUUT TAPAHTUMAT Tehdäksemme seuraamme tunnetuksi osallistuimme keväällä veneilykauden avajaisiin Mustalahdessa, Näsijärven Purjehdusseuran kesätapahtumaan kesäkuussa, Vapaaehtoisen pelastuspalvelu VAPEPA:n suurharjoitukseen ILMI2017 elokuun lopulla, järjestimme Tampereen päivänä avointen ovien tapahtuman Pajasaaressa, osallistuimme Meripelastusseuran vuosikokoukseen ja myös Tampereen seuraparlamenttiin. Näiden lisäksi esittelimme seuran toimintaa ja toimintakeskusta kolmen eri toimialan yhdistyksen tapahtumissa Pajasaaressa. Kaikkia muita tapahtumia voidaan luonnehtia menestyksellisiksi paitsi veneilykauden avaustapahtumaa, joka kärsi osallistujien puutteesta poikkeuksellisen kylmän sään takia. Veneilykauden lipunnostotilaisuus järjestettiin Vapun päivänä 1.5. Pajasaaressa. Vähä-Lampisaaren 30-v juhlia vietettiin Veneilykauden lipunlaskutilaisuus ja seuran toimihenkilöiden keskustelutilaisuus järjestettiin Pajasaaressa.

23 23 KAHVIO- JA JUHLATOIMINTA Kahviotoimikunta on huolehtinut kurssija kerhoiltojen kahvilapalveluista sekä tapahtumien ja juhlien järjestelyistä. Lipunlasku pidettiin kahvittelun merkeissä. Pikkujoulujuhlaa vietettiin hyvän ruuan, joulupukin ja tanssin pyörteissä Kahvioemäntänä toimi entiseen tapaan Sirpa Ervi. TARVIKEMYYNTI Tarvikemyynnistä on ollut myynnissä seuran jäsenille veneilyaiheisia tuotteita. Toukokuussa 2017 tarvikemyynnissä otettiin käyttöön izettle -kassajärjestelmä ja -korttimaksupääte. Kassajärjestelmä mahdollistaa myyntitapahtumien tarkemman seurannan ja raportoinnin. Korttimaksupääte mahdollistaa pankki- ja luottokortit maksut. Korttimaksupäätteellä on ollut mahdollista normaalien tarvikemyynnin tuotteiden lisäksi myös maksaa jäsenavaimia ja saunatarroja. Myyntiä ovat hoitaneen kahvinkeittäjät, kouluttajat sekä seuran toimihenkilöt. Tarvikemyynnin hallitusvastaavana on toiminut Ilari Pitkänen. KIINTEISTÖTOIMI Seuran jäsenten käytössä oli kuusi retkitukikohtaa. Näsijärvellä sijaitsevat seuran hallinnassa olevat Kalliomäen, Riekkolan, Vähä- Lampisaaren ja Kuterin retkitukikohdat sekä yhteiskäyttösopimuksella Vilppulan Veneiljät ry:n kanssa Honkatorppa. Näiden lisäksi Saaristomerellä Korppoonrannan tukikohta. Tampereen kaupungin kanssa pidettiin tukikohtapalaveri aiheena mm. seuran retkitukikohtien kehittäminen Näsijärvellä, seuralle oma satama Tampereelle ja Pajasaaren sekä Mustanlahden-sataman tulevaisuuden suunnitelmat. PAJASAAREN TOIMINTAKESKUS Pajasaari toimi ympärivuotisena toimintakeskuksena, jossa järjestettiin suurin osa seuran järjestämistä yli 130:sta koulutus- ja opetustilaisuuksista. Lisäksi Pajasaaressa järjestettiin erilaisia ohjelmallisia kerhoiltoja, tilaisuuksia ja mm. avoimet ovet tilaisuuksia n. 30 kpl niin seuran jäsenille kuin muille veneilystä kiinnostuneille. Uusi päivä televisio-ohjelmaa kuvattiin Pajasaaressa edelleenkin. Seuran jäsenillä on ollut mahdollisuus varata Pajasaaren tiloja omiin juhliinsa ja sitä mahdollisuutta ovat seuralaiset edellisten vuosien tapaan käyttäneetkin. Lisäksi alakerran verstas oli ahkerassa käytössä. RETKITUKIKOHDAT Edellisten vuosien tapaan tukikohtien ylläpito hoidettiin isäntä-emäntä -periaatteella ja talkoojoukkojen tuella. Syksyllä Kuterin toisena isäntänä aloitti Jorma Moisio. Tukikohtapäivät on pidetty kussakin vakiintuneen käytännön mukaisesti. Kesän aikana kaikissa tukikohdissa tehtiin perinteisiä kunnossapitoluonteisia töitä. Kalliomäen saunan remontti aloitettiin jo huhtikuussa sokkelin valutalkoilla ja remonttia tehtiin koko kesä. Saunan laajennuksen valmistujaiset vietettiin Vähä-Lampisaaren 30-vuotisjuhlia viettiin elokuussa runsaan osallistujamäärän kanssa, Suomi 100 vuotta teemalla. Tukikohtaisännistön kokouksia pidettiin keväällä ja syksyllä. Kevään kokouksessa käsiteltiin tulevan veneilykauden valmistelua, kiinteistöihin liittyviä asioita sekä tulevia kesätapahtumia. Syyskokouksessa olivat

24 24 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 esillä tukikohtien talous- ja ylläpitoasiat seuraavalle toimintakaudelle. UUSI LUKITUSJÄRJESTELMÄ Uudet iloq-lukot asennettiin suunnitelmien mukaan Pajasaareen kesällä ja retkitukikohtiin syksyn aikana. Nyt kaikissa seuran lukoissa käy ainoastaan iloq-avain. Retkitukikohtien kävijät laskettiin kauden 2017 osalta perinteisesti kävijämääristä. Kävijöitä oli Näsijärven tukikohdissa seuraavasti: Vähä-Lampisaari 615, Kuteri 519, Riekkola 552, Honkatorppa 241 ja Kalliomäki 496. Meritukikohdassa Korppoossa kävijöitä oli 487. TUKIKOHTIEN ISÄNTINÄ JA EMÄNTINÄ TOIMIVAT: Kalliomäki Pertti Malm ja Marja Lehtonen Korppoo Mikko Finsk ja Reija Finsk Kuteri Hannu Hanhinen ja Tarja Hanhinen sekä Jorma Moisio Riekkola Marko Leino ja Sari Leinonen Vähä-Lampisaari Juha Silvennoinen ja Arja Silvennoinen sekä Vesa Stenvall ja Ansa Stenvall Honkatorpan yhteyshenkilöinä Leo Lindell ja Tiina Virnes Koulutuskeskus ja satama Pajasaari Hannu Hanhinen KOULUTUSALUS Seuran Navis koulutusalusta on ensisijaisesti käytetty käytännön harjoitteluun teoreettisen opetuksen tukena sekä tukikohtien tavaraja henkilökuljetuksiin. Konetunteja tuli kesän aikana 218 h, eikä suurempia ongelmia ollut. SPV -kurssilaiset osallistuivat veneen kunnostamiseen, nostoon ja laskuun. Osanotto oli hyvä. Veneisäntänä on toiminut Kalle Louhimo. NUORISOTOIMINTA Junioritoiminnan toimintavuosi alkoi kesäheinäkuun aikana pidetyistä kahdesta ohjaajakokouksesta. Vuoden 2017 aikana ohjaajaporukkaan on tullut yksi uusi apuohjaaja, jota on koulutettu leiriohjaajaksi. Kesäleiri Aution leirikeskuksessa Ruovedellä järjestettiin Leiriläisiä oli 24 ja ohjaajia leirillä oli vaihtelevasti (mukaan lukien nuorisovastaavat). Keittiöhenkilökuntaamme kuului 2-3 henkeä. Aution leirikeskus osoittautui edelleen onnistuneeksi paikaksi järjestää leiriä ja tarjosi kaiken tarvitsemamme. Ohjaajille järjestettiin leirikokemusten purkutapahtuma syyskuussa. Ruoveden seurakunta on asettanut Aution leirikeskuksen myyntiin, mutta toiveena on, että paikka olisi meille käytössä vielä vuoden 2018 leiriä varten. 10. joulukuuta juniorit valloittivat Pajasaaren pikkujoulun merkeissä. Ohjelmassa oli mm. askartelua ja pienien pakettien vaihtoa. Vakiintuneen toiminnan lisäksi osallistuimme Tampereen Seudun Osuuspankin järjestämään nuorten kesätyökampanjaan, jossa TSOP lahjoitti yhteensä 40:n vuotiaan nuoren palkkaamiseen varat yleishyödyllisille järjestöille Pirkanmaan alueella. Miika Juvankoski työskenteli Pajasaaressa kesäkuun alussa erilaisten korjaus-, siivous- ja järjestelytöiden parissa. YMPÄRISTÖTOIMINTA Ympäristöasiat otettiin huomioon seuran toiminnassa. Kalliomäen saunaremontin

25 25 yhteydessä myös pesuvesien käsittelyä parannettiin lisäämällä imetyskaivo. Pajasaaren energiasäästöremontteja jatkettiin edellisten vuosien tapaan. Kevättalvella kesäpaviljongin yläpohjaeristeistä lisättiin ja opetussalin valaistus päivitettiin vähemmän energiaa vieviin valaisimiin. Syksyllä puolestaan salin yläpohjaan ja alakerran käytävään lisättiin lämpöeristeitä ja paviljongin valot uusittiin. Vuonna 2016 Pajasaareen asennettu lämpöpumppu pudotti energiakulutusta kwh:a vuosikulutusarvosta n kwh:iin vuodessa. Tämä tarkoittaa noin euron säästöä vuodessa. VENEKATSASTUS Toimintavuonna järjestettiin Pajasaaressa neljä katsastustilaisuutta, yksi Korppoossa, yksi Stormälössä ja yksi Honkatorpalla sekä yksi Pyhäjärven puolella. Seurallamme oli 10 katsastusmiestä. Katsastus sujui sateisesta vuodesta huolimatta kohtalaisen hyvin, vaikka ihan kaikki veneet eivät katsastettavaksi päätyneet kesän oikullisuuden vuoksi. Katsastuksien yhteydessä annettiin sääntöjen mukaista konsultaatiota vaatimuksista turvallisuutta silmällä pitäen. Pyhäjärven puolelle katsastukseen saapui katsastuspäivänä kaksi venettä. Seuralla on rekisterissä 40 purjevenettä ja 109 moottorivenettä. Uusia veneitä seuraan rekisteröitiin 12 kappaletta. Katsastusvastaavana toimi Marko Huhtamäki TIEDOTUS Tiedottamista hoidettiin seuraavia kanavia käyttäen: Jäsenjulkaisu Ruori ilmestyi kertomusvuoden aikana neljä kertaa ja postitettiin jäsenille entiseen tapaan. Ruorin päätoimittajana toimi Kai Schulze ja taitosta vastasi Marika Lempinen. Ruorin painatuksesta vastasi edelleen PK- Paino Oy ja postituksesta jäsenmaksujulkaisua lukuun ottamatta Tampereen Laserma Oy Seuratiedote sähköpostilla lähetettiin parin viikon välein kaikille, jotka olivat ilmoittautuneet seuran sähköpostilistalle. Tiedote sisälsi pääosin tietoja seuran tulevista ajankohtaisista toimenpiteistä ja tapahtumista. Tiedotteen vastaanottajia oli noin 550 henkeä, siis noin puolet jäsenkunnasta. Seuran nettisivujen kehittämistä jatkettiin ja päivityksiä pyrittiin entisestään nopeuttamaan eri toimialojen toiminnasta vastaavien käyttäjätunnusten omaavien henkilöiden toimesta. Vuoden aikana sivuilla oli eri kävijää, jotka vierailivat sivuilla kertaa ja katsoivat eri sivuja kertaa. Seuran Facebook-sivuja käytettiin lähinnä tukemaan nettisivujen kautta tapahtuvaa tiedotusta. Loppuvuodesta kokeiltiin myös sponsoroitua Facebook mainontaa saaristolaivurikurssien markkinoinnissa. Sivuilla on noin 500 seuraajaa. Laivurikursseista tiedotettiin myös avoimilla tiedotteilla Tampereen kaupungin satamissa ja muille veneilyseuroille lähetettiin sähköpostitiedotteita opetustoiminnan tarjonnasta. Aamulehden teemaliitteissä Harrasta & Luo mainostettiin alkavia laivurikursseja. Tiedotusta täydentävänä kanavana on käytetty myös toimintakeskus Pajasaaren ilmoitustaulua. Hallituksen tiedotusvastaavan lisäksi tiedotusvastuuta on jaettu toimialakohtaisesti

26 26 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 mm. opetustoimelle, kilpailutoimelle, kiinteistötoimelle ja nuorisotoimelle. LIIKUNTA Lentopallosalivuoro oli kevät- ja syyskauden kerran viikossa Lielahden koululla, osanotto oli hyvä, mutta vielä enemmänkin väkeä mahtuisi mukaan. Lentopalloa ja muita seurapelejä (mölkky, petanque) pelattiin Pohjaslahden kentällä lauantaina ja jälkilöylyt nautittiin Honkatorpalla. Lentopalloilijat valitsevat keväisin joukkueen ansioituneen pelaajan jolle luovutetaan Vuoden pallokas kiertopalkinto. Vuoden 2017 pallokas on Lauri-Tapio Korhonen. Liikuntatoimintojen vetäjänä toimi Eke Heikkilä. YHTEISTOIMINTA Yhteistoimintaa harjoitettiin sekä muiden veneseurojen että alalla toimivien muiden järjestöjen sekä vesistöalueen kuntien kanssa. Kommodorien yhteistä palaveria ei toimintakaudella ollut, mutta joitakin paikallisia keskusteluja käytiin eri asioiden tiimoilta sekä valmisteltiin Kokemäenjoen vesistön aluepalaveria. TALOUS Talouden kannalta kertomusvuosi oli haastava: varsinaisen toiminnan tuotot olivat n euroa edellisvuotta ja n euroa budjetoitua pienemmät. Tämä aiheutui siitä, että laivurikurssien osanottajamäärät olivat odotettua pienemmät. Jäsenmaksutuottojakin kertyi n euroa budjetoitua vähemmän. Kustannukset pystyttiin kuitenkin sopeuttamaan tulojen mukaan siten, että taloudellinen tulos toteutui suunnitellun mukaisesti. Merkittävimpiä taloustapahtumia olivat lukitusjärjestelmän uusiminen ja Kalliomäen saunan laajennus. Niiden kustannukset olivat yhteensä runsaat euroa, mikä tarkoittaa, että budjetissa investointiin varattu summa ylittyi n. 10 %:lla, Taseen loppusumma kasvoi edellisvuodesta runsaan prosentin ja oli vuoden päättyessä ,00 euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui 2 099,33 euron poistojen jälkeen 1 933,75 euron ylijäämä, mikä on Kalliomäen investointikustannus huomioiden 659,75 euroa ennakoitua parempi. Kokonaisuutena kertomusvuoden tulosta voidaan pitää tyydyttävänä. LOPUKSI Seuran hallitus haluaa kiittää kaikkia aktiivijäseniään osallistumisesta seuran toimintaan ja kehittämiseen. Tampereella Tampereen Navigaatioseura ry. Hallitus

27 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE HALLINTO Tampereen Navigaatioseuran toimintaa johtaa ja asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valittavat kommodori (puheenjohtaja), varakommodori (varapuheenjohtaja) ja kahdeksan muuta jäsentä. Seuran sääntöjen mukainen vuosikokous pidetään hallituksen kutsun mukaisesti helmikuussa. Hallitus laatii vuosikokoukselle esityksen toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi sekä esityksen toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä sekä sääntöjen uudistamisesta. Hallitus vastaa seuran sääntöjen mukaisen tarkoituksen toteuttamisesta laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. Hallitus järjestää toiminnan suunnittelun ja organisoinnin kannalta tarvittavia tilaisuuksia ja aktivoi muita toimihenkilöitä ja seuran jäseniä osallistumaan seuran toimintaan ja kehittämiseen. Hallitus asettaa ja nimeää seuran toiminnan järjestämiseksi tarvittavia toimikuntia ja työryhmiä sekä muita toimihenkilöitä ja määrittelee niille tehtävät. JÄSENYYDET Seura on Suomen Navigaatioliiton ja Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n jaosjäsen. Seuran jäsenistä osa kuuluu myös Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n jäsenistöön. HARRASTEVENEILY Seura pyrkii herättämään ja edistämään merenkulun ja järviveneilyn harrastusta hallinnoimalla ja ylläpitämällä retkitukikohtia, jotka palvelevat jäsenistöä veneilykohteina ja retkitukikohtina. Retkitukikohdista neljä, Kuteri, Vähä- Lampisaari, Riekkola ja Kalliomäki sijaitsevat Näsijärven vesistössä. Lisäksi Pohjaslahdella Vilppulan Veneilijöiden kanssa yhteiskäyttösopimuksella Honkatorppa. Meritukikohta Korppoonranta, sijaitsee Saaristomerellä Korppoon kunnassa. Tammerkosken yläjuoksulla sijaitseva toimintakeskus Pajasaari palvelee harrasteveneilyn lisäksi lähes ympärivuotisesti jäsenistön kerho-, koulutus- ja kokoontumistilana. Tukikohtien ylläpitoa hoidetaan isäntäpariskuntien ja seuran kiinteistövastaavan johdolla. Veneilykauden aikana kussakin tukikohdassa järjestetään tapahtumapäiviä, joissa isäntien johdolla talkoovoimin rakennetaan uutta, kunnostetaan vanhaa ja vietetään muuten vain aikaa yhdessä. OPETUSTOIMINTA Seura kouluttaa laatimansa opetussuunnitelman mukaisesti saaristo-, rannikko- ja avomerilaivureita. Opetus noudattaa Suomen Navigaatioliiton koulutusohjelmaa niin, että kurssin päättymisen jälkeen oppilailla on mahdollisuus osallistua valtakunnallisiin laivuritutkintoihin ja saada suoritustasoinen laivurin arvonimi ja sitä todistava diplomi. Säännölliset laivuritentit pidetään keväällä huhtikuussa, syksyllä joulukuussa. Avomerikurssi kestää syksystä kevääseen ja tenttitilaisuus on keväällä. Näiden lisäksi on mahdollisuus järjestää tarvittaessa ylimääräisiä tenttejä. Laivurikurssien päätyttyä keväällä järjestetään Tutka/GPS-kurssin teoriakoulutus. Käytännön harjoitus pidetään heti koulutusaluksen vesillelaskun jälkeen. Seuralla on valmius aloittaa uutena Navigoinnin

28 28 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018 sähköiset apulaitteet kurssi, kunhan liiton koulutusmateriaali saadaan valmiiksi. Käytännön veneilykurssi järjestetään seuran laatujärjestelmän mukaisesti. Kursseja pidetään kauden aikana kaksi: toinen keväällä ja toinen syksyllä. Harjoitukset perämoottoriveneellä järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Edellyttää edullisen vuokraveneen löytymistä. Päällikkökurssi järjestetään uudessa muodossa ja oman laatujärjestelmän mukaisena. Trafin auditoinnin johdosta saamme kurssista toimivamman ja paremmin tavoitteita vastaavan. Kurssin teoriat suoritetaan talven aikana ja käytäntö syksyllä. Kurssiin sisältyvä pimeänavigointi suoritetaan merellä. Teorian ja käytännön kokeet laadimme ja pidämme seuran puolesta itse. Trafi hyväksyy niiden pohjalta Kansainvälisen huviveneen kuljettajankirjan. Päällikkökurssin yhteydessä järjestetään Cevni- ja vuokraveneen kuljettajakurssi. Cevnikurssi pidetään myös keväällä, jos osallistujia on riittävästi. Halukkaille kurssilaisille pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään myös purjehduskurssi tai näyttökoe. VHF-kurssi pyritään järjestämään ainakin kaksi kertaa; keväällä ja päällikkökurssin yhteydessä syksyllä. Aikaisemmat kouluttajat jatkavat tehtävissään. Veneilykoulutuksen laatujärjestelmän laatupäällikkönä toimii Christian Kutchke. KILPAILUTOIMINTA Kilpailutoiminta tukee osaltaan koulutuksen ja kokemuksen myötä opittujen taitojen kehittymistä. Kilpailujen ajankohdista tiedotetaan Pajasaaren ilmoitustaulun, verkkosivujen, sähköpostin ja Facebookin kautta. Kaudelle 2018 on suunniteltu seuraavat kilpailut: : merikarttanavigoinnin SMkarsintakisan tehtävien palautus. -- Merikarttanavigoinnin karsintakisan 20 parasta osallistuvat valtakunnalliseen loppukilpailuun kevään aikana -- Päällikkökurssin yhteydessä järjestetään navigointikilpailuharjoitus osana kurssia. -- Tampere Pori kilpailut syyskuussa yö- ja päiväkisana. Toinen osakilpailu ajetaan Tampereella ja toinen Porissa. KATSASTUSTOIMINTA Venekatsastus jatkuu katsastamalla veneet katsastussääntöjen mukaisesti. Yhdeksän entistä katsastajaa jatkaa tehtävissään. Yhden katsastajan jatkaminen on vielä harkinnassa. Uutena koulutukseen menee Jari Höglund ja täydennykseen Jarmo Uotila. Tulevana vuotena katsastusta on tarkoitus jatkaa kuten edellisenä kautena, mutta pohditaan Pyhäjärven puolen katsastustoiminnan jatkamisen tarpeellisuutta. Katsastusvastaavana toimii Marko Huhtamäki. SEURATOIMINTA JA JUHLAT Kerhoiltoja jatketaan tiistaisin kevätja syyskaudella. Pyritään löytämään mahdollisimman kiinnostavia ja monipuolisia aiheita veneilyn eri osa-alueilta. Hallitus toivoo jäsenistön kertovan toiveistaan ja tekevän ehdotuksia ohjelmatarjontaan. Venemessumatka Helsingin venemessuille järjestetään lauantaina Lipunnostotilaisuus järjestetään Pajasaaressa.

29 29 Korppoonrannan 20-vuotisjuhlat vietetään Lipunlaskutilaisuus järjestetään kerhoiltana syys-lokakuussa. Pikkujoulujuhla pidetään marraskuun lopulla Pajasaaressa. KAHVIOTOIMINTA Kahviotoiminnoista ja juhlien järjestelyistä vastaavat kahvioemännät sekä juhlatoimikunta. Mahdollisimman runsaasti talkoohenkistä väkeä toivotaan innolla osallistumaan, jotta kurssi-iltojen kahvitukset ja tapahtumat onnistuisivat kaikkien viihtyvyydeksi. KIINTEISTÖTOIMI Pajasaaren energiasäästöinvestointeja jatketaan Tampereen kaupungin kanssa PTS-suunnitelman mukaisesti. RETKITUKIKOHDAT Edellisien vuosien tapaan talousarvioissa on kiinnitetty huomiota tukikohtien turvallisuuteen, viihtyvyyteen sekä laadun kehittämiseen. Suunnitelmissa on muun muassa. -- Riekkolan venelaiturin uusiminen -- Kalliomäen saunan pesuhuoneremontin loppuun saattaminen -- Korppoonrannan 20-vuotisjuhlat Tukikohtien huoltotoimi tapahtuu edelleenkin "isäntä-emäntä" periaatteella talkoovoimin tuettuna. Hallitus on aktiivisesti yhteydessä Näsijärven alueen kuntiin kantaa ottaen, kommentoiden ja seuraten vesistön rantojen käytön kehitystä. KOULUTUSALUS Koulutusalusta käytetään pääsääntöisesti seuran järjestämiin koulutuksiin ja muihin seuran toimihenkilöiden omiin harjoituksiin tietyin edellytyksin, sen ollessa vapaana. Myös toisen, ensisijaisesti merelle sijoitettavan koulutusaluksen hankintamahdollisuuksia selvitetään. Selvityksessä arvioidaan sekä käyttöastetta että jäsenistön käyttömahdollisuuksia, vuosittaista tulo- ja menoarviota sekä aluksen vuokraukseen liittyviä verotusasioita. Huolto- ja kunnostustöitä tehdään varsinaisesti talvitelakoinnin aikana. Uusi veneisäntä on edelleen haussa. Tehtävää hoitaa Kalle Louhimo. NUORISOTOIMINTA Nuorisotoiminnan tavoitteena on tarjota seuran juniori-ikäisille mahdollisuus kehittää vesillä liikkumisessa tarvittavia tietoja ja taitoja. Junnujen veneleiri kokoaa jälleen noin 30 leiriläistä ja 15 ohjaajaa sekä muuta henkilökuntaa Aution Leirikeskukseen Ruovedelle. Lisäksi järjestetään junnujen pikkujoulu marraskuussa 2018 Pajasaaressa. YMPÄRISTÖTOIMINTA Ympäristöasiat otetaan huomioon tukikohtaja veneilytoiminnassa mm. pyrkimällä vähentämään tukikohtien energiankulutuksia parantamalla tekniikkaa ja lisäeristämällä. Lisäksi tukikohtien jätevesien käsittelyä pyritään parantamaan täyttämään uudet asetukset. TIEDOTUSTOIMINTA Seuran sekä ulkoista että sisäistä tiedottamista pyritään tehostamaan ja ylläpitämään mm. seuraavin keinoin: Yhtenäisen ulkoasun saanut Ruori-lehti ilmestyy jäsenille neljä kertaa vuodessa. Se postitetaan kaikille jäsenrekisterissä

30 30 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018 oleville jäsenille sekä seuramme yhteistyökumppaneille. Ensimmäisessä numerossa, jonka jäsenet saavat tammi helmikuun vaihteessa, on tärkeimpänä asiana vuosikokouskutsu. Julkaisussa on myös ilmoitushinnasto Ruori-lehteen sekä kevään kerhoillat ja muut julkaisuhetkellä tiedossa olevat tapahtumat. Toinen, ns. jäsenmaksujulkaisu, sisältäen myös vuosikokouksen hyväksymän jäsenmaksulaskun, postitetaan jäsenille maaliskuun alkupuolella. Kolmantena ilmestyy kevät-ruori vuoden laajimpana julkaisuna. Tähän on tarkoitus koota mahdollisimman kattava jäseniä kiinnostava lukupaketti, mukaan lukien mm. edellisenä syksyllä valmistuneet laivurit, venerekisteri jne. Myös hankitut ilmoitukset keskittyvät tähän Vapun tienoilla ilmestyvään julkaisuun. Lehden syksyllä ilmestyvä neljäs numero vuorostaan on suppeampi, keskittyen lähinnä menneen purjehduskauden tärkeimpiin tapahtumiin, keväällä valmistuneihin laivureihin ja syksyn kerhoiltoihin. Nettisivujen päivitystä ja sisältöä kehitetään edelleen mahdollisuuksien mukaan ja tietojen päivittämistä aktivoidaan entisestään. Seuran Facebook sivuja käytetään nettisivujen tiedotusta tukevana kanavana ja tarpeen mukaan myös sponsoroitua mainontaa hyödyntäen. Sähköpostitiedotusta jatketaan lähettämällä Navis seuratiedotteita säännöllisesti noin kahden viikon välein ja samanaikaisesti pyritään aktivoimaan uusia jäseniä liittymään vastaanottajiksi sähköpostilistalle. Aamulehden Harrasta ja luo liitteitä hyödynnetään opetustoiminnan markkinoinnissa. Koulutustoiminnan tarjonnan tiedottamista jatketaan mm. avoimilla tiedotteilla satamissa ja muiden veneilyseurojen tiedotuskanavien kautta. Täydentävänä tiedotuskanavana toimii Pajasaaren ilmoitustaulu. LIIKUNTA Liikuntaharrastukset jatkuvat seuraavasti: -- Lentopallon pelaaminen kaupungilta varatussa tilassa torstaisin kevät ja syyskauden -- Lentopalloa ja muita seurapelejä harjoitellaan Pohjaslahden kentällä heinäkuussa YHTEISTOIMINTA Yhteistoimintaa toisten veneseurojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa jatketaan osallistumalla yhteisiin palavereihin ja tapahtumiin. Tavoitteeksi otetaan yhteistoiminnan lisääminen ja tehostaminen. Erityisesti yhteistyötä Vilppulan Veneilijöiden kanssa heidän Honkatorppa-tukikohtansa käytön jatkamiseksi kehitetään edelleen. Tampereen kaupungin kanssa jatketaan tukikohtien vuokrasopimusneuvotteluja sekä etsitään mahdollisuutta oman kotisataman saamiseksi. TALOUS Seuran talouteen vaikuttaa merkittävästi alkavalla kaudella Riekkolan laiturin uusiminen ja Korppoonrannan 20-vuotisjuhlat. Muilta osin talousarvioesitys sisältää toiminnan kannalta välttämättömiä käyttö- ja ylläpitokustannuksia sekä korjausparannuksia. Yhdistyksen perimät

31 31 korvaukset ovat kustannustason noususta huolimatta olleet samat jo useita vuosia. Vaikka tehtävät ja rakennushankkeet on pystytty toteuttamaan seuralaisten talkootyön avulla, on hallitus nähnyt tarpeelliseksi esittää jäsenmaksun korotusta 10 eurolla 50 euroon. Lisäksi budjetti perustuu tukikohtien käytön kausimaksun korottamiseen 10 eurolla 100 euroon, ennen kaikkea tukikohtien jatkuvan kunnossapidon turvaamiseksi ja palvelutason parantamiseksi. LOPUKSI Toimintasuunnitelmaa täydentävät erillisinä tapahtumakalenteri, opetuskalenteri ja kilpailukalenteri, jotka saatetaan jäsenistön tietoon keväällä 2018 ilmestyvässä Ruori-lehdessä, sekä kotisivuilla olevassa tapahtumakalenterissa. Seuran hallitus perustaa kauden toimintasuunnitelmansa ja talousarvionsa siihen, että seuran yhteishenki pysyy vahvana, jolloin seuraa voidaan siltä pohjalta kehittää ja tarpeelliset tehtävät tulevat hoidetuiksi vanhan hyvän talkoohengen mukaisesti. Tampereella Tampereen Navigaatioseura ry Hallitus KAUPPAHALLI p Tehokasta viestintää adarok.fi

32 32 TUKIKOHTAKUULUMISIA 2017 MARKO LEINO TUKIKOHTAVASTAAVA Vuosi 2017 oli seuran historiassa pitkästä aikaa rakentamisen vuosi. Kalliomäen saunan laajennus oli niin rahallisesti kuin talkootunteina laskettuna iso ponnistus. Molemmista haasteista seura selvisi mallikkaasti. Kiitos siitä kuuluu seuran pitkäjänteiselle taloudenhoidolle ja meillä vielä voimissaan olevalle talkoohengelle. Yleisesti seura tarvitsee myös tulevaisuudessa laadukkaan koulutuksen lisäksi hyvän ja kunnossapidetyn retkitukikohtaverkoston. Tukikohtien palveluja tulee kehittää jatkossakin seuraten niin kaupallisten kuin muiden seurojen palveluiden kehittymistä. Näin voidaan varmistua, että seura pysyy myös tulevaisuudessa vetovoimaisena. Kaikkien tukikohtien lukot saatiin uusittua vuoden loppuun mennessä ja näin poistui vanha huoli tukikohtien vapaamatkustajista. Edelleenkin tukikohdissa on käytössä myös muita lukkoja, näiden avaimista löytyy tiedot tukikohtaisesti. Retkitukikohtien kävijät laskettiin kauden 2017 osalta perinteisesti. Viileästä kesästä johtuen kävijöitä oli useimmissa tukikohdissa aiempaa vuotta vähemmän. Kävijöitä oli Näsijärven tukikohdissa seuraavasti: Vähä-Lampisaari 615, Kuteri 519, Riekkola 552, Honkatorppa 241 ja Kalliomäki 496. Meritukikohdassa Korppoossa kävijöitä oli 487. Lämmintä kesää ja nähdään tukikohdissa! Tukikohta -ja jäsentarrat Muistathan kiinnittää veneesi tukikohta- tai jäsentarran. Tarroja on saatavilla Pajasaaressa tiistain kerhoiltoina ja rajallinen määrä tukikohtaisännillä 2018 HUOMIO TUKIKOHTIEN UUSIA AVAIMIA ON SAATAVILLA PAJASAARESTA Kuva: Markku Salo AVAIMIA ON SAATAVISSA 40 EURON MAKSUKUITTIA VASTAAN, KÄTEISELLÄ JA PANKKIKORTILLA.

33 33 navigoi takkiin TAKKissa et voi opiskella navigointia, mutta lähes kaikkea muuta on tarjolla. Tarjoamme sinulle ja miehistöllesi käytännönläheisen väylän ammattiin tai osaamisen täydentämiseen. Oppisopimus on joustava tapa opiskella tutkinto tai hankkia lisää osaamista. Oppisopimuskoulutus sopii kaikille sekä yrittäjille että työntekijälle. Navigoi TAKKiin osoitteessa Väylät auki ympäri vuoden! Koulutusreitit löytyvät TAKKin kanssa. kysyä lisää! Opintoneuvoja puh tai Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Tampereen valtatie 15 Kurssikeskuksenkatu 11

34 34 TUKIKOHTAKUULUMISIA 2017 Korppoonranta 2017 Nyt on aihetta juhlaan, sillä Korppoonranta täyttää 20 vuotta! Mökki on saanut juhlan kunniaksi tuoreen värityksen, jota on vielä kevään aikana tarkoitus viimeistellä. Lisäksi kesän aikana tonttia siistittiin harventamalla puustoa. Nyt aurinko pääsee jälleen paistamaan Visalaankin. Muuten kesä sujui vanhoja perinteitä noudattaen. Korppoonrannassa siirryttiin ensimmäisten joukossa käyttämään Iloq- lukitusjärjestelmää. KORPPOON TUKIKOHTAISÄNNÄT MIKKO JA REIJA FINSK Pyörävajaan käytetään edelleen vanhaa avainta, joka löytyy tarvittaessa tuvan naulakosta. Uusien lukkojen käyttöönotto aiheutti hiukan hämminkiä, pahoittelut tästä. Tulevaisuudessa voit unohtaa nyrkkipyykin ja heittää pyykkilaudan nuotioon, sillä tukikohtaan on hankittu pyykinpesukone jäsenten vapaasti käytettäväksi. Toivottavasti tapaamme sankoin joukoin 20-vuotisjuhlissa! Henkilökäyntejä v. 2017: 487 kpl KESÄÄ ODOTELLESSA, MIKKO JA REIJA FINSK

35 35 Tervetuloa juhlimaan lauantaina 16.6 Korppoonrannan tukikohdan 20-vuotista taivalta Tarjolla ohjelmaa, syötävää, juotavaa ja mukavaa yhdessäoloa. Mikäli tiedät jo etukäteen pääseväsi osallistumaan, toivoisimme ilmoitustasi mennessä ,sms, Whatsapp tai kasvotusten. Pääasia kuitenkin, että kaikki ovat mukana juhlimassa!

36 36 TUKIKOHTAKUULUMISIA 2017 Honkatorpan talkoot kesällä 2017 Edellisistä talkoista oppineina, olimme nyt varautuneet isommalla työmäärällä. Nyt oli puutavaraa varattuna rappusten kunnostukseen. Talkoissa oli jälleen noin 50 henkilöä. Pino puutavaraa muuntui talkoolaisten taitavissa käsissä uusiksi rapuiksi rannasta mökille, ja uutena parannuksena oli tukeva kaide, joka varmistaa turvallisen kulkemisen jyrkissä rappusissa. Pinkka kirpparilöytöjä tuunattiin osaavissa käsissä upeiksi verhoiksi ja sisustustyynyiksi. Talkoissa pestiin jälleen sauna ja koko talo. Pihamaa siistittiin ja kannotkin innostuivat kukkimaan. Päivä oli jälleen mukava ja yhteinen ruokailu päivän päätteeksi kruunasi touhukkaan talkoopäivän. Perinteitä noudatten talkooväki suuntasi Vehkakosken rantalavalle tanssahtelemaan, tai Vanhaan Vankkaan pitzalle osa porukasta suuntasi sinne soutaen, nyt kun Honkatorpalta jatkuu sivulla 48

37 37

38 38 TUKIKOHTAKUULUMISIA 2017 on lavalle ja kylän palvelujen äärelle mukava vesireitti. Toivotaan, jotta saumaton ja mukava yhteistyö Vilppulan veneilijöiden kanssa jatkuu yhtä hienona tulevanakin kesänä. Lämpimästi tervetuloa nauttimaan Honkatorpan ja Pohjaslahden leppoisasta maalaistunnelmasta. Veneilykesää odottavat Leo ja Tiina

39 39

40 40 TUKIKOHTAKUULUMISIA 2017 MARKO LEINO Kalliomäen saunan laajennustyömaan vaiheet TÄSTÄ KAIKKI LÄHTI. AJATUKSESTA, JOS LAAJENNUS VAIKKA TÄHÄN RINTEESEEN. KAIVUUTYÖT ALOITETTIIN SYYSKUUSSA SUUNNITELMISSA OLI PERUSTAA KALLION PÄÄLLE. KALLIO KYLLÄ VIIMEIN LÖYTYI, MUTTA EHKÄ AAVISTUKSEN TOIVOTTUA SYVEMMÄLTÄ. ANTURAMUOTTIEN TEKO OLIKIN SITTEN MELKOINEN HAASTE JOKA SUUNTAAN VINOLLA KALLIOLLA. ONNEKSI LOKAKUINEN KELI OLI SENTÄÄN AURINKOINEN. ANTURA PÄÄSTIIN KUITENKIN VIIMEIN VALAMAAN. ANTURAN SISÄÄN VALETTIIN PERINTEISESTI TULEVILLE SUKUPOLVILLE AIKAKAPSELI SISÄLTÄEN MM. SEURAN 50 V. JUHLAVUODEN 2016 RUORIN. SOKKELIHARKKOJEN MUURAUS ALOITETTIIN HUHTIKUUSSA MUURAUS TEHTIIN KAHDESSA VAIHEESSA JA SOKKELI OLI VALMIS TOUKOKUUN PUOLESSA VÄLISSÄ. RAKENNUSMATERIAALIEN SAAPUMISTA ODOTTAESSA TALKOOPORUKKA RAKENSI TYÖMAAN YMPÄRILLE TARPEELLISET TYÖMAATELINEET.

41 41 KESÄKUUN ALUSSA OLIKIN SITTEN VUOROSSA LATTIAVALUTALKOOT. VALUMASSAA TUOTIIN KOTTIKÄRRYILLÄ LÄHES 40 KUORMAA. VAJAASSA KOLMESSA TUNNISSA LATTIA OLI VALETTU. HEINÄKUUN ALUSSA PÄÄSTIIN SITTEN ALOITTAMAAN VARSINAISEN PUURUNGON RAKENTAMINEN. SEINÄT VALMISTUIVATKIN PARISSA PÄIVÄSSÄ. TUULENSUOJALEVYT JA KATTOTUOLIT ASENNETTU. KATTOTUOLIT TEHTIIN PERINTEISESTI PAIKAN PÄÄLLÄ. VESIKATON RAKENTAMINEN VOI ALKAA.

42 42 TUKIKOHTAKUULUMISIA 2017 Kalliomäen saunan laajennustyömaan vaiheet TALKOOPORUKALLA JULKISIVULAUDOITUS JA VESIKATON UMPEEN LAITTO TAPAHTUI RIPEÄSTI. VAJAA KAKSI VIIKKOA JA SAUNA NÄYTTÄÄ ULKOA PÄIN JO SAUNALTA. SAMANAIKAISESTI ULKOTÖIDEN KANSSA ERISTÄMINEN SISÄLLÄ ALKOI VALMISTUA. SISÄTÖITÄ TEHTIIN SATEEN SATTUESSA...

43 43 JA PÄÄSTIIN SITÄ VÄLILLÄ VESIKATOLLEKIN. TALKOOVIIKON KESKIVIIKKONA SAUNASSA ON JO AAVISTUS TULEVASTA. JA LAUANTAINA , KOLME VIIKKOA ALOITUKSESTA, SAUNA VIHITTIIN KÄYTTÖÖN! KIITOS KAIKILLE TALKOISSA MUKANA OLLEILLE. TERVEISIN MARKO, PEPE JA MARSA

44 44 TUKIKOHTAKUULUMISIA 2017 Lampisaaren veneilykesä 2017 Vuonna 2017 Lampisaaren veneilykausi aloitettiin jo hyvissä ajoin ennen maihinnousua. Kalle Louhimon johdolla saareen hinattiin toukokuussa uusi päälaituri, jonka Tampereen kaupungin satamamestari Matti Joki lahjoitti seuralle. Asennuspuuhissa meni tovi jos toinenkin ja Kallen lisäksi mukana hääräsivät saaren isännät Silli ja Vesa. Maihinnousussa touhuttiin noin 50 hengen voimalla. Kaadettiin puita, siivottiin nurkkia, istutettiin kukkia, syötiin, saunottiin ja vietettiin mukavaa aikaa ystävien seurassa. Maihinnousupäivä oli kaikin puolin onnistunut. Myös hyvä sää suosi päiväämme. Vuosi 2017 oli Lampisaaren juhlavuosi. Vietimme saaren 30-vuotisjuhlia Mukana juhlissa oli noin 60 henkilöä. Päivä sujui rattoisasti erilaisten seurapelien leikkimielisessä kisailussa. Tarjolla oli myös hukan juhlavampaa ruokaa ja juomaa. Saari oli koristeltu Suomi 100-teemalla ja aika moni oli pukeutunut sinivalkoiseen asuun. Juhlan kunniaksi saareen istutettiin kuusi, jonka viereen pystytettiin taulu, johon kaiverrettiin teksti Suomi 100v, Lampisaari 30v Ilta huipentui yhteiseen karaokelaulantaan, jota varten tuvan eteen jatkuu seuraavalla aukeamalla

45 45

46 46 TUKIKOHTAKUULUMISIA 2017 oli viritetty valkokangas, johon laulujen tekstit heijastettiin musiikkeineen. Vielä kerran kiitos kaikille mukana olleille. Juhlasta jäi todella mukavat muistot. Loppukesä meni tavanomaisissa puuhissa eli teimme puita, puita ja vielä lisää puita. Puuvarastot ovat ääriään myöten täynnä, joten kesän 2018 saunomiset on turvattu. Lampisaari laitettiin talviteloilleen lokakuussa 2017 odottamaan kesää 2018, johon ei enää olekaan kovin pitkää aikaa. Tervetuloa sankoin joukoin Lampisaaren maihinnousuun toivovat Arja ja Silli / Ansa ja Vesa.

47 47

48 48 TUKIKOHTAKUULUMISIA 2017 SARI LEINONEN JA MARKO LEINO RIEKKOLAN ISÄNNÄT Riekkolan kesä 2017 Edellisen talven aikana Riekkolan laituriponttoneista oli jälleen yksi alkanut vuotamaan. Eli nyt laiturissa on vuotavia ponttoneja kaikkiaan siis jo kuusi yhdestätoista ponttonista. Seuran hallituksessa tehtiin päätös, että uusitaan laituri tämän kesän aikana. Päätös laiturin uusimisesta tuli viime hetkellä, muuten tulevaisuudessa Riekkolassa olisi ainoastaan poijupaikkoja. Uusi laituri tulee tämän hetken tiedon mukaan kesäkuun alussa ja sen asentaminen paikalleen vaatii hieman talkoovoimia. Laituritalkoisiin voi ilmoittautua suoraan Markolle puh Huomioithan, että laiturin uusimisen aikana kiinnittyminen päälaituriin on rajallista. Riekkolan viime kesä kului muuten kuten aiemmatkin kesät. Väkeä kävi yllättävän paljon sateisesta ja kohtalaisen viileästä säästä huolimatta. Tukikohtatalkoissakin väkeä oli jälleen mukavasti. Muuten kohtuullisen viileänä kesänä aurinko ja lämpö helli onneksi viikonloppuna talkoilijoita. Perinteisesti pari puuta kaadettiin tuulen kaadon lisäksi (laskelmieni mukaan puut numerot 33, 34 ja 35) polttopuutarpeeseen ja lisäksi liiteri täytettiin ostetuilla koivuklapeilla. Pientä korjailua tehtiin jälleen siellä täällä tukikohtaa ja mm. edellisenä vuonna tehty suoja-aita maalattiin. Illasta talkooväki pääsi taas nauttimaan saunan lämmöstä ja grillillä iltapalasta jätkänkynttilöiden loimutessa pimenevässä illassa. TERVEISIN SARI JA MARKO Riekkolan rieha vietetään la

49 TARJA JA HANNU HANHINEN KUTERIN ISÄNNÄT 49 Kuterin vuosi 2017 Talvi oli ollut armollinen Kuterin laiturille, mikään ei ollut mennyt rikki. Vapusta alkoi Kuterin suojaisan poukaman veneilykausi. Hippu oli ensimmäinen vene laiturissa. Toukokuu oli vilkas, kuten aina ennenkin. Sitten tulikin jo juhannus, jota isäntäparikin oli ensi kertaa viettämässä Kuterissa. Heinäkuu oli kävijämäärältään ihmeen vilkas, elokuussa kävijämäärä sitten tasoittuikin normaaliksi. Kuterin elopäivillä paikalla oli noin 14 venettä. Talkooväkeä oli kiitettävästi ja hommat tuli tehtyä, eli kuten aiemminkin, niin lähinnä puutalkoita ja siivousta viimeinen vene Kuterin laiturissa oli Hedvig. Siitä sitten alkoikin Kuterin talviunet. Kävijöitä viime kaudella oli 519 ja veneitä 221. Kiitos kaikille kävijöille, nähdään taasen Kuterissa! Kiireettömät avunpyynnöt: (toiminnassa ) Hätätilanteessa: (merellä) tai 112 (sisävesillä) Suosikaa ilmoittajiamme! Seuran hallitus haluaa kiittää kaikkia ilmoittajia, ilmoitushankkijoita, juttujen kirjoittajia, taittajaa ja kaikkia muita lehden tekoon osallistuneita henkilöitä. Kerro yrityksessä asioidessasi, että olet Tampereen Navigaatioseurasta.

50 50 NUORISOTOIMI SARI KIVIPENSAS Veneleiri 2017 Talven kääntyessä kevääseen oli taas aika alkaa miettiä kesän leiriä ja sen suunnittelua. Tällä kertaa suunnittelu oli jo hieman helpompaa kuin edellisenä vuonna, koska paikka oli tuttu, olihan edellisen kesän leiri jo pidetty samassa paikassa. Kevään edetessä mietittävää on aina paljon; saadaanko keittiöön samat emännät kuin ennen vai tarvitseeko etsiä uusia, pääsevätkö kaikki vanhat ohjaajat tulemaan, otammeko vanhoista leiriläisistä uusia apuohjaajia, mikä on kaluston kunto ja tarvitseeko jostain hankkia lainaan kalustoa, jos tarvitsee niin mitä ja mistä... Lista on pitkä.

51 51 Alkukesästä pidimme ensimmäisen kunnon leirin suunnittelukokouksen. Ohjelma ja leirin runko on monien vuosien varrella hioutunut melko selkeäksi ja tutuksi, mutta joka vuosi se pitää silti katsoa läpi ja tehdä pieniä muutoksia, jotta leiri ei tunnu tylsältä. Kokouksessa tulee mietittyä monia asioita mm. mahdollisia retkiä, tulisiko joku taho vierailemaan, mitä askarrellaan ja ruokalistan mahdollisia muutoksia. Kun leirin sisältö on saatu suunniteltua, pitää vielä miettiä logistiikkaa. Olimme taas saaneet lainaksi muutamia optareita ja zoom-jollia Tapsilta, lisäksi meillä oli oma optari, zoom-jolla ja kumivene sekä lainassa olevat kaksi moottorivenettä. Aikaisempina vuosina meillä on lisäksi ollut pari kanoottia,

52 52 mutta niitä emme saaneet enää tällä vuodelle joten päätimme vuokrata vielä muutan sublaudan, jotta saatiin jotain uuttakin mukaan. Tämä kaikki tavaramäärä piti jotenkin saada kuljetettua Ruovedelle, joten vetokoukulliset autot ja peräkärryt tulivat tarpeeseen. Leiriä edeltävät päivät ovat melkoista juoksua, on kuitenkin niin paljon asioita joita ei voi hoitaa ennen kuin hieman ennen leirin alkua. Tukussa käynti, palkintojen ja askartelutarvikkeiden hankinta, kaluston pakkaaminen peräkärryihin ja lainaksi saadun kaluston hakeminen. Leiripäivän aamuna pitää käydä ruokakaupassa hakemassa ruokaa noin 50 hengellä, eli yleensä noin viisi kukkuroillaan olevaa ostoskärryä. Suurin osa jätetään kaupan kylmiöön odottamaan leiribussia, joka matkalla nappaa ostokset mukaan ja pieni osa lähtee emäntien mukaan, jotta saadaan ruoka tehtyä ennen kuin leiriläiset saapuvat nälkäisinä leirille. Peräkärryt pitää noutaa säilöistä ja sitten voi suunnata leirille. Monesti perille päästyä tulee mieleen ajatus, että nyt voi rentoutua. Kaikki on saatu hoidettua, on päästy perille, ja nyt hauskuus voi alkaa. Leiri ja viisi mukavaa päivää täynnä kivaa tekemistä hyvässä seurassa. Kesän leiri pidettiin Aution leirikeskuksessa, Ruovedellä. Paikalla oli 26 leiriläistä ja noin 15 henkilökuntaa. Vierailemassa meillä kävi tänä vuonna venepoliisit ja muutoin ohjelmaan sisältyi paljon vesillä olemista, saunomista, uimista, askartelua, pihapelejä ja lauantain perinteiset olympialaiset. Leiri oli taas tänäkin vuonna kaikinpuolin onnistunut. Toivottavasti pääsemme vielä nauttimaan ensi kesänäkin Autiosta, joka on valitettavasti myynnissä. Leiripaikan tilanne selvinnee tarkemmin loppukeväästä. Kiitos kaikille viime vuoden leirille osallistuneille, lapsille, ohjaajille ja emännille!

53 53

54 54 SUOMEN NAVIGAATIOLIITTO TEKSTI JA KUVAT: VIRMO SUONPÄÄ Suomen Navigaatioliiton liittopäivät Lahdessa Lauantain tilaisuus alkoi opettajaseminaarilla. Isäntäseuran Lahden Navigaatioseuran kommodori Pasi Salminen toivotti opettajat tervetulleiksi Lahteen. Luennoitsijoina olivat: Trafin Reetta Laine, joka kertoi rekisteröinnistä ja tilastoista. Kaikki vähintään 5,5 metriä pitkät purje- tai moottoriveneet sekä vesikulkuneuvot, joiden moottoritehon on vähintään 15 kilowattia (esim. vesiskootterit) on rekisteröitävä. Myös uusin alustyyppi, saunalautta on vesikulkuneuvo ja sekin on rekisteröitävä, jos se on vähintään 5,5 m pitkä. Vuonna 2017 kirjattiin yli rekisteröityä venettä. Liikenneviraston merikarttayksikön Janne Virtanen, joka kertoi uudistuvista merikartoista. Erityisesti syvyystietojen ilmaiseminen merikartalla muuttuu. Vertailutasona käytetty keskivesitaso korvataan uudella N2000 nimisellä vertailutasolla. Karttojen uudistaminen toteutetaan vaiheittain Perämereltä aloittaen ja sieltä etelään edeten. Liiton ja tutkintolautakunnan edustaja sekä Turun Navigaatioseuran jäsen ja laivuriopettaja Tuomas Pelto kertoi uudesta Saaristomerenkulun oppikirjasta, sen rakenteesta ja valmistumisaikataulusta. Uusi oppikirja tullee valmiiksi ja käytettäväksi vuoden 2019 syyslukukaudella. Lauantaipäivän ohjelmassa oli vielä vapaaehtoinen tutustuminen hiihtomuseoon. Ohjelmassa oli lisäksi mahdollisuus hypätä Lahden suurmäestä. Pisimmän hypyn suorittanut luvattiin palkita iltajuhlassa Kaikki eivät osallistuneet mäkihyppyyn! Iltajuhlassa liiton puheenjohtajan Teppo Meriluodon avauspuheen ja isäntäseuran Lahden Navigaatioseuran kommodorin Pasi Salmisen tervetuliaispuheen, sekä tervetuliaismaljan jälkeen nautimme juhlaillallisen. Iltapäivällä suoritetun mäkihypyn voittanut palkittiin raikuvilla suosionosoituksilla. Voittaja oli liittohallituksen jäsen Richard Vaenerberg. Tarkistettu hypyn pituus oli 127 m. Mitä, mitä, mitä Suomen mäenlasku onkaan menettänyt?? Sunnuntaina klo alkaen oli vuorossa Liiton vuosikokous. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Lahden Navigaatioseuran varakommodori Päivi Rahkonen. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteamisen, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinnan jälkeen työjärjestykseksi hyväksyttiin Liiton säännöissä vuosikokoukselle määrätyt asiat. Tilinpäätöksen esitteli Liiton toiminnanjohtaja Carina Vaenerberg. Liiton talous on vakaa, vaikka tilinpäätös osoittaa tappiota kertyneen 24 t. Tilinja toiminnantarkastajien lausunnon luki rahaston hoitaja Erja Lähteenoja. Tilipäätös hyväksyttiin yksimielisesti. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa arvioitiin varovaisesti tuleva oppilasmäärä. Hyväksyttyjä tutkintosuorituksia vuonna 2017 kirjattiin 1899 kpl, joka on alhaisin määrä vuoden

55 55 LIITONPUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJA VASTAAOTTAVAT ONNITTELUJA. LIITON HALLITUS 2018: VASEMMALTA: RICHARD VAENERBERG, JUHA PITKÄNEN, CARINA VAENERBERG, TEPPO MERILUOTO, SOILI JUUSTI HEIMO VALTONEN, ERJA LÄHTEENOJA, TIIA NIEMI JA PÄIVI RAHKONEN. KUVASTA PUUTTUVAT: AARRE SALMI JA TIMO TORVELA jälkeen. Liiton hallitus on, laatiessaan talousennustetta, päätynyt talouden kestävän tämän notkahduksen, eikä näe syytä jäsenmaksun korotukseen. Toiminnanjohtaja antoi kuitenkin varoituksen: tulevaisuudessa jäsenmaksua on korotettava. Henkilövalinnoissa vuorossa oli liiton puheenjohtajan valinta vuosiksi Puheenjohtaja Teppo Meriluoto ilmoitti, terveydellisiin syihin vedoten, ettei ole käytettävissä puheenjohtajaa valittaessa. Hän ehdotti seuraajakseen Tampereen Navigaatioseuran kommodoria ja liittohallituksen jäsentä Heimo Valtosta. Heimo Valtonen valittiin yksimielisesti liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Hallituksen muista jäsenistä 4 oli erovuorossa. Erovuoroisten tilalle valittiin entisistä Erja Lähteenoja, Juha Pitkänen ja Aarre Salmi. Teppo Meriluoto valittiin Heimo Valtoselta vapautuneelle paikalle 1 vuodeksi. Erkki Willbergiltä vapautuneelle paikalle valittiin Lahden Navigaatioseuran varakommodori Päivi Rahkonen. Päätökset olivat yksimielisiä. Liittohallitus sai seuraavan henkilöluettelon: Pj Heimo Valtonen Tampere, varapj. Soili Juusti Turku, jäsenet: Erja Lähteenoja Salo, Tiia Niemi, Pori, Juha Pitkänen Espoo, Aarre Salmi Uusikaupunki, Timo Torvela Kouvola, Richard Vaenerberg Helsinki, Päivi Rahkonen Lahti ja Teppo Meriluoto Vaasa. Päätettäessä vuoden 2019 vuosikokouspaikkaa, Rauman Navigaatioseuran kommodori Hannu Bryggare kutsui liiton ja seurojen edustajat Raumalle pidettäville liittopäiville. Kutsu hyväksyttiin yksimielisesti. Rauma juhlii silloin 50 vuotistaivaltaan. Puheenjohtaja kiitti kokousyleisöä ja päätti kokouksen klo

56 56 SUOMEN NAVIGAATIOLIITTO TEKSTI: HEIMO VALTONEN Suomen Navigaatioliiton uusi puheenjohtaja Heimo Valtonen Lahdessa pidetyssä, Suomen Navigaatioliiton vuosikokouksessa , Tampereen Navigaatioseuran kommodori Heimo Valtonen valittiin liiton kahdeksanneksi puheenjohtajaksi. Hän on liiton historiassa sisämaan ensimmäinen puheenjohtaja. Kaikki edelliset puheenjohtajat ovat olleet rannikkokaupunkien seuroista. Puheenjohtajina ovat toimineet: Stig Westerlund Helsingistä Erik Wickelman Helsingistä Jaakko Auterinen Helsingistä Björn Eriksson Vaasasta Franz Bacher Helsingistä Bo Nyholm Porvoosta Ja nyt Heimo Valtonen Tampereelta Heimo Valtonen kertoo itse miten Pohjois- Savossa syntyneestä ja Syvärillä ensi kosketuksen veneilyyn ja kalastukseen saanut miehenalku valittiin Tampereen Navigaatioseuran kommodoriksi ja Suomen Navigaatioliiton puheenjohtajaksi. Vesillä olen liikkunut jo pikkulapsesta alkaen, itsenäisestikin onkiretkillä jo ennen kouluikää. Varsin nuorena sain ensimmäisen kerran ajaa enoni valvomana perämoottorivenettä Syvärillä Pohjois-Savossa. Myöhemmin veneily jatkui kavereiden kanssa Kallaveden saaristossa viikonloppuretkiä tehden. Armeija ja opiskelu ja työuran aloitus katkaisivat veneilyharrastuksen n. 20 vuodeksi, muttei se kokonaan unohtunut. Kun työpaikan vaihto johdatti takaisin Kuopioon, piti ensiksi hankkia tuulilasivene, jolla pääsin kokeilemaan, vieläkö viihtyisin vesillä. Ja kun viihdyin ja perhekin halusi jatkaa heille uutta harrastusta, alkoi veneen vaihtaminen suurempaan, ensin HT-veneeseen, sitten asuttavampaan matkaveneeseen, jolla Vuoksen vesistöä kierreltiin varsin perusteellisesti. Kun kiinnostus jatkui, oli teetettävä 35-jalkainen North Steel omatoimista sisustamista varten. Sillä alkoivat merimatkat Saimaan kanavan kautta Suomenlahdelle ja Itämerelle. Tampereelle muuton jälkeen vierähti muutama kesä Näsijärvellä ja sen jälkeen veneily on

57 57 SEURAMME OPETUSTOIMIKUNNAN JÄSEN JOUNI MÄKILÄ ONNITTELEE HEIMO VALTOSTA. OLIHAN SE VALINTA ODOTETTUA, MUTTA OLI SE KUITENKIN YLLÄTYS. jatkunut Saaristomerellä. Omalla veneellä tehtyjen retkien lisäksi ystäväporukka, joka on uskaltautunut vuokraveneisiin miehistöksi, on mahdollistanut veneretkien tekemisen useille eri merille sekä Euroopan kanaville milloin moottori - milloin purjeveneillä. Ja Atlantin ylitykseenkin pääsin mukaan purjeveneen miehistössä, mieleenpainuva kokemus kaiken kaikkiaan.

58 58 PURJEHDUSMATKA TEKSTI JA KUVAT: ESA KARPPI Purjehdusmatka Kroatiaan Näsijärvi tarjoaa mukavan leppoisaa veneilyä, mutta joskus on hyvä kokeilla jotain uutta ja nähdä maailmaa. Loppukesästä 2016 heräsi ajatus purjeveneen vuokraamisesta ja meriretkestä. Turun saaristo vaihtui aika pian johonkin lämpimämpään kohteeseen ja kun sopiva 6-hengen porukka löytyi, käynnistimme suunnittelun. Talven aikana pidimme useamman suunnittelu (unelmointi?) palaverin ja teimme samalla varaukset. Kroatian Split valikoitui kohteeksi ilmaston, maisemien ja hyvien lentoyhteyksien vuoksi. Olimme lisäksi kuulleet paljon kehuja kohteesta. Mahdollisuus yhdistää lyhyt kaupunkiloma purjehdusreissuun vaikutti myös kiinnostavalta. PÄIVÄ 1. SPLIT Aamulennolla Helsingistä ehtii hyvin ennen puoltapäivää Splitiin. Splitin lentokentältä pääsee kaupunkiin joko bussilla tai taksilla, valitsimme ensimmäisen. Olimme varanneet hotellihuoneet ensimmäistä yötä varten SPLIT KUVATTUNA DIOCLETIANUKSEN PALATSIN KIRKONTORNISTA. KAPEAT METALLIPORTAAT EI KORKEANPAIKANKAMMOISILLE!

59 59 MILNAN SATAMA. Diocletian palatsin alueelta aivan kaupungin keskustasta. Rantabulevardia pitkin kävellessä on hyvä ottaa ensituntumaa kaupunkiin, saattaapa muutama huurteinenkin tulla kumottua. Lämpötila perillä oli +26C. Illalla sää pilvistyi ja sade päätti 4 kuukautta kestäneen poutajakson. PÄIVÄ 2, SPLIT Käytimme aamupäivän kaupungilla pyörimiseen. Veneen luovutus oli virallisesti klo 17, mutta saimme satamamestarilta arvion, että vene olisi valmiina jo klo 14. Veneelle saavuttuamme, kerrottiin että jääkaapin kompressori oli sanonut sopimuksensa irti ja vaihtotyö veisi vielä hetken. Veimme laukut veneeseen ja suuntasimme markettiin ruokaostoksille. Muovisten lentolaukkujen määrä kannattaa pitää minimissään, koska niiden varastoiminen veneessä on hankalaa. Meillä oli yksi ylimääräinen hytti, joka toimi näppärästi varastotilana. Kauppareissulle sai satamasta lainattua vetokärryn, jolla kuorman PALMIZANAN SATAMA. MEIDÄN VENE ETUALALLA, TARKKASILMÄISET HUOMAAVAT SUOMENLIPUN. tuominen veneelle sujui helpommin. Vettä ja ruokatarvikkeita tuli jemmattua vähän turhankin paljon, koska matkanvarrelta niitä olisi saanut myös helposti. Illalla nousi tuuli ja koska luvassa oli myös ukkosta, päätimme viettää yön vielä Splitin satamassa. Yöllä olikin melkoinen kaatosade ja salamointi.

60 60 PURJEHDUSMATKA MATKALAISET: SARI, ESA, JOUNI, KRISTIINA, MARKO JA ANSKU. PÄIVÄ 3, PALMIZANA Aamupala veneessä ja sitten pujottelua satamasta ulos. Hieman pienempiin veneisiin tottuneille 44ft purjevene, ilman keulapotkuria, ahtaassa satamassa oli hieman jännittävä kokemus. Hiljaisella vauhdilla ja ennakoinnilla pääsee kyllä hyvään lopputulokseen. Ensimmäiseen kapeikkoon, Braz:in ja Soltan saarten väliin (nimesimme tuon paikan yllättäen Harvaseksi) on noin 7 mailia. Avoimella osuudessa oli hyvä hakea tuntumaa veneeseen. Kapeikon jälkeen tuuli tyyntyi täysin, mutta edellisöinen ukkosmyräkkä oli kuitenkin nostanut merelle kolmimetrisen mainingin. Parin tunnin koneella ajon jälkeen kurvasimme ACI (Adriatic Croatia International) satamaan Palmizanaan. Saimme viimeisten joukossa paikan satamasta. Illalla kävimme ravintolassa syömässä ja istuimme veneellä aikaa viettämässä. PÄIVÄ 4, PALMIZANA, OSA2 Aamulla lähtö meni vähän myöhäiseksi, mutta lomallahan tässä ollaan... Ohitimme Hvarin kaupungin ja suuntasimme purjehtimaan avoimemmalle aavalle. Isopurjetta nostaessa nostin kiertyi jumiin kansivalon ympärille. Omatekoinen venehaasta, melasta ja poijunarusta tehty työkalu pelasti homman. Ison veneen ominaisuus on myös se, että jos haluaa tarkastella purjeen olotilaa lazyjackin sisällä, on kiivettävä useampi askelma mastossa olevia tikkaita ylös - puomi on siis melko korkealla. Purjehduksen jälkeen päädyimme edellistä yöpaikkaa vastapäätä, saaren toisella puolella olevaan lahteen. Tarjolla oli poijuja, joten kumiveneelle tuli käyttöä. 2.3m kumivene, 4 aikuista - joista yksi heiluttelee airoja, tiivisti tunnelman. Saari tuli myös nimettyä muotonsa perusteella Kampaviineriksi. Lahdenpohjukasta löytyi

61 61 oikein mukavia ravintoloita, eikä toiselle puolelle suihkuihinkaan ollut kuin 300m. PÄIVÄ 5 & 6, VIS Tuulten pysyessä keveinä, tarkistimme matkasuunnitelmaa ja purjehdimme Palmizanasta suoraan Vis:iin, noin 10 mailia. Visin saarella on ollut asutusta 400ekr lähtien. Vuoteen 1991 asti saari oli osittain suljettu, sen ollessa sotilaskäytössä. Vis in kaupunki on oikein mukava kohde kävellä ja ihmetellä toisaalta hyvin remontoituja ja toisaalta remonttia vielä odottavia taloja. Saimme veneen parkkiin aivan keskelle rantabulevardia, joten kaikki ravintolat ja kaupat olivat käden ulottuvilla. Vaikka syyskuu ei enää ole kiireisintä sesonkia, satama täyttyi jo heti puolenpäivän jälkeen. Paikallisten ammattikipparien survoessa ylikokoisia katamaraanejaan venerivistöihin sai olla tarkkana myös omien leparien ja köysien kanssa. Keskiviikkoaamuna suuntasimme jälleen merelle, mutta tuulen pysyessä olemattomana, jatkoimme koneella ajelua. Päädyimme iltapäiväksi Vis in saaren toiselle puolelle Rukavac in edustalle. Rantaravintolan poijussa paistattelimme iltapäivän auringossa. Kirkkaassa vedessä pohja näkyy 10m:n syvyydestä ja uidessa on helppo tutkia erilaisten kalojen edesottamuksia. Aivan veneen vieressä olikin vilinää pienten kalojen parvin paetessa paikallista haukea sekä samanaikaisesti ylhäältä ahdistelevia lokkeja. PÄIVÄ 7, MILNA Yöllä tuuli yltyi ja kääntyi sopivasti puhaltamaan suoraan ankkuripaikalle. Yli metrinen aallokko retuutti venettä siinämäärin, että kipparilla alkoi vastuu painaa, ja loppuyö meni valvoessa poijuvahtina. Noin kello 6 myös miehistö sai itsensä liikkeelle ja lähdimme merelle. Sivumyötäisessä matka joutui 7-8 solmun vauhdilla. Brac in saaren itäpuolella on Milnan kaupunki, joka tarjoaa suojaisen sataman ja runsaasti palveluja. Tutustuimme kaupunkiin kävellen ja piipahdimme viinitilan puodissa, jonka valikoimissa paikallisia viinejä, oliiviöljyä, saippuaa yms. Milnassa on myös tankkausmahdollisuus, mutta emme jääneet jonottamaan (mikä oli ehkä virhe, koska Splitissä oli vieläkin pitempi jono). PÄIVÄ 8, TAKAISIN SPLITIIN Veneen luovutus on klo 8 aamulla, joten suositeltavaa on saapua satamaan edeltävänä RUOKAA OLISI TARJOLLA, SYÖJIÄ PUUTTUU. KAIKENTYYPPISTÄ RUOKAA LÖYTYI, JA HYVÄÄ OLI!

62 62 PURJEHDUSMATKA iltana ja hoitaa tankkaukset ja enimmät pakkaamiset alta pois. Purjehdimme Milnasta Splitiin vaihtelevissa tuulissa, välillä peltigenoalla ja välillä oikealla. Tankkausjono osoittautui melkoisen sekavaksi ruuhkaksi. Teimme pikaiset laskelmat ja päätimme hyödyntää veneestä löytynyttä 30l kanisteria ja trattia. Jonkunverran tuli kantamista, mutta näin vältti jonottamisen. Illalla tyhjensimme veneen muonavarat, eli ruokaa ja juomaa oli monipuolisesti tarjolla. Seuraavana aamuna vene käytiin taas läpi henkilökunnan toimesta ja siirryimme taksilla seuraavaan majapaikkaan jatkamaan matkaa kaupunkilomailun merkeissä. Jos Split on jo turhan tuttu, kannattaa piipahtaa paikallisbussilla Trogirissa, jonne on noin 40min matka. Trogirin vanha kaupunki tarjoaa paljon nähtävää sokkeloisine katuineen. KUSTANNUKSISTA Jokainen matkaa tyylillään, joten kustannuksissa voi olla melkoista hajontaa. Meillä kustannukset muodostuivat seuraavasti: Edestakaiset lennot Helsinki - Split Norwegianilla 270EUR/hlö. Hintaan kuului paikkavaraus, matkatavarat ja peruutusturva. Veneen vuokrasta tuli 400EUR/ hlö (6 osallistujaa). Hotelliyö ennen ja AirBnB purjehduksen jälkeen olivat 70 ja 45EUR/hlö/ yö. Satamamaksut reitillä vaihtelivat EUR/vene/yö. Valitsimme tarkoituksella palvelusatamia, joissa oli helppo yöpyä hyvissä suojaisissa laitureissa ja palveluihin kuului suihku/wc, sähkö, vesi, roskien tyhjennys yms. Yön voi viettää myös ankkurissa tai rantaravintoloiden poijuissa, jolloin maksut ovat alempia tai ilmaisia. Kauppojen ja ravintoloiden hinnat olivat jonkinverran Suomea alempia, mutta kyllä parhailla paikoilla Kroatiassakin osataan tuotteet ja palvelut hinnoitella turisteille. Kokonaisuutena matka oli hieno kokemus, jota kelpaa muistella. Senverran purjehduskärpänen puraisi, että jälleen tälle vuodelle on vene varattuna 8:n hengen porukalle! KAIKKI PAITSI PURJEHDUS ON TURHAA...