LEADER-TOIMINTA POHJOIS-SAVOSSA OHJELMAKAUDELLA

Transkriptio

1 LEADER-TOIMINTA POHJOIS-SAVOSSA OHJELMAKAUDELLA Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman seurantaja arviointi-hanke I ja II) Peltonen Satu Väre Taina

2 SISÄLLYS 1. Tiivistelmä Hanketuet Yritystuet Toimintaraha... 7 OSA 1: Pohjois-Savon Leader- ryhmien myöntämät hanke- ja yritystuet ohjelmakaudella Taustaa Leader- toiminta Pohjois-Savossa ohjelmakaudella Pohjois-Savon Leader- ryhmien paikalliset suunnitelmat Leader- ryhmien rahoittamat yritys- ja hanketukipäätökset ohjelmakaudella Hanketuet maaseutuelinkeinojen ja yhteisöllisyyden kehittämisessä Yritystuet elinkeinojen kehittämisessä Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat hanketuet ohjelmakaudella Leader- ryhmien rahoittamat hanketukipäätökset ja niiden rahoitus Leader- ryhmien rahoittamien hankkeiden tilanne Leader- ryhmien rahoittamat hankkeet Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin Leader- ryhmien rahoittamien hankkeiden kohteet ja tavoitteet Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat hankkeet, niiden seurantatiedot ja tuloksia Mansikka ry:n rahoittamien hankkeiden seurantatiedot Kalakukko ry:n rahoittamien hankkeiden seurantatiedot Ylä-Savon Veturi ry:n rahoittamien hankkeiden seurantatiedot Hankeraporttien perusteella suoritettu arviointi Vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen Kansainvälisen toiminnan kehittäminen Matkailun kehittäminen Asumisen kehittäminen Kylätoiminnan kehittäminen Elinkeinotoiminnan kehittäminen Nuorten yrittäjyyden edistäminen, luonnon, ympäristön, maiseman tai infrastruktuurin säilyttäminen tai parantaminen ja muut hankkeet Yhteenveto Leader- ryhmien rahoittamissa yleishyödyllisissä investointihankkeissa toteutetut toimenpiteet ja tulokset Koordinaatiohankkeet yleishyödyllisten investointihankkeiden välineenä Leader- ryhmien rahoittamat yritystuet ohjelmakaudella

3 4.1 Leader- ryhmien rahoittamien yritystukien tilanne ja perustetut yritykset Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset toimialoittain Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset maaseututyypeittäin Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset tukimuodon mukaan Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset yritystyypin mukaan Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset kunnittain Leader- ryhmien yritystukipäätösten seurantatiedot ja tulokset Uudet ja säilytetyt työpaikat Pohjois-Savon Leader- ryhmien toimintarahan seurantatiedot ja tulokset ohjelmakaudella Mansikka ry:n toimintarahan seurantatiedot Kalakukko ry:n toimintarahan seurantatiedot Ylä-Savon Veturi ry:n toimintarahan seurantatiedot OSA 2: Yleishyödyllisten investointihankkeiden haastattelututkimuksen tuloksia Haastatteluotanta Yleistä arviointia haastatteluista Vastaajien tehtävät hankkeessa, aiempi hankekokemus sekä paikallisen Leader- ohjelman tuntemus Hankkeen lähtökohta, kohderyhmä, toteutusalue ja tärkeimmät yhteistyökumppanit Hankkeen tuotokset Hankeprosessin sujuvuus Hankkeen toteutuminen suunnitelmien mukaisesti Tuen hakemisen ja maksatuksen sujuvuus ja hankkeen toteutuminen Tukimuotojen vastaavuus kehittämistarpeisiin Hankeprosessin ongelmat Hakuvaiheessa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Hankkeille asetetut tavoitteet ja hankkeiden toimenpiteiden vaikutukset Välilliset ja odottamattomat vaikutukset Toteutumattomat tavoitteet ja mahdolliset jatkohankkeet Hankkeen toteuttamisen vaikutus toteuttajien talouteen ja mitä olisi tapahtunut, jos hanketta ei olisi toteutettu tai tukea saatu Kylän kehittämistarpeet ja tulevaisuus Kehittämistoimenpiteiden tarve vuoteen 2020 mennessä Esteet kylän kehittämisessä ja tulevaisuuden näkymissä Johtopäätökset

4 OSA 3: Yritystukia koskevan haastattelututkimuksen tuloksia Yritystukiselvityksen taustaa Yritystukiaineisto ja haastatteluotanta Vastaajien taustatiedot Vastaajien sukupuoli, ikä ja yrittäjyyskokemus Yrittäjien ammatillinen osaaminen ja liiketoimintaosaaminen Syyt yrityksen perustamiseen Yritystoiminnan motiivit Yrityksen toimiala ja yritystuen kohdentuminen Yrityksen asiakkaat ja markkina-alue Yritystukien haastattelutulokset Yritystuen haku ja maksatus ja niiden sujuvuus Tiedonsaanti ja neuvonta yritystuen haku- ja maksuvaiheessa Yritystuen haku- ja maksatusprosessin sujuvuuden ja tuen merkityksen arviointi Yritystuella rahoitetun toimenpiteen toteutuminen Yritystuen tavoitteet ja niiden toteutuminen Yritysten kehittämistavoitteet ja niiden toteutuminen Yrityksen kehittämistavoitteet ja niiden toteutuminen Paikallisen raaka-aineen käytössä tapahtuneet muutokset Muutokset yrityksen kannattavuudessa Yritystuen merkityksen arviointia Yrityksen investointituen merkitys Yrityksen kehittämistuen merkitys Yrityksen käynnistystuen merkitys tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Muutokset yrityksessä seuraavan viiden vuoden sisällä Maatilojen sivuelinkeinot ja niiden kehittyminen suhteessa maatilan toimintaan Kehittämistoimenpiteet tulevaisuudessa Liiketoiminnan ja kasvun esteet tulevaisuudessa Avoimia vastauksia yritysten tarpeista Pohjois-Savossa tulevaisuudessa LIITE 1: Yritystukipäätösten seurantatiedot liikevaihdon osalta LIITE 2: Yritystukipäätösten seurantatiedot taloudellisen tuloksen osalta LIITE 3: Arviointiprosessi ja käytetyt aineistot

5 1. Tiivistelmä 1.1 Hanketuet Pohjois-Savon Leader- ryhmät rahoittivat ohjelmakaudella yhteensä 214 hanketukipäätöstä. Hanketuen (EU ja valtio) kokonaismäärä oli ja kokonaisrahoitus kaikki hankkeet yhteenlaskettuna nousee Tukimuodoista selkeästi eniten tukia myönnettiin yleishyödyllisiin investointihankkeisiin, 120 päätöstä ja yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, 59 päätöstä. Investointihankkeisiin tukea (EU ja valtio) myönnettiin , kokonaisrahoituksen olleessa Kehittämishankkeiden tuki (EU ja valtio) oli ja kokonaisrahoitus Nämä kaksi tukimuotoa kattoivat 84,5 % kaikkien hankkeiden kokonaisrahoituksesta. Kolmanneksi eniten, 24 tukipäätöstä, oli elinkeinojen kehittämishankkeita. Erilaiset koulutus- ja koordinointihankkeet (11 kpl) kattoivat 6,3 % eli hankkeiden kokonaisrahoitussummasta. Mansikka ry rahoitti 57 hanketukipäätöstä, Kalakukko ry 80 ja Ylä-Savon Veturi 77. Mansikka ry: rahoittamissa hankkeissa tuen (EU ja valtio) määrä oli yhteensä ja hankkeiden kokonaisrahoitus e. Kalakukko ry:n kohdalla tuen määrä oli e ja kokonaisrahoitus e ja Ylä-Savon Veturi ry:llä e ja e. Kuten yhteenlasketuissa määrissä, tukimuodoista yleishyödyllisten investointihankkeiden määrä oli jokaisen ryhmän kohdalla suurin ja toiseksi eniten oli rahoitettu yleishyödyllisiä kehittämishankkeita. Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinjoissa hankkeet sijoittuivat toimintalinjoihin 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen sekä 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen. Suurin osa hankkeista (132 kpl) sijoittui toimenpiteeseen 322 Kylien kunnostus ja kehittäminen ja toiseksi suurin määrä (52 kpl) toimenpiteeseen 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut. Jakauma noudattelee samaa kaavaa Kalakukko ry:n (60 kpl ja 5 kpl) ja Ylä- Savon Veturi ry:n (55 kpl ja 14 kpl) kohdalla. Mansikka ry:ssä suhde oli erilainen; toimenpiteessä Kylien kunnostus ja kehittäminen oli 17 hanketta ja Elinkeinoelämän ja maaseudun peruspalvelut- toimenpiteessä hankkeita oli 33 kpl. Hankkeiden toimenpiteiden kohteiden mukaan tehdyssä luokittelussa vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittämiseen suuntautuneet hankkeet olivat suurin ryhmä. Tähän sijoittui 56 hanketta, joihin hanketukea oli myönnetty e ja kokonaisrahoitus oli e. Toiseksi suurin ryhmä olivat kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittämiseen kohdennetut hanketuet, joissa tuen määrä oli e ja kokonaisrahoitus e. Kokonaisrahoituksesta miltei puolet kohdentui näihin kahteen ryhmään. Seuraavaksi eniten (27 kpl) oli toteutettu luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttämiseen tai parantamiseen tähtääviä hankkeita ja elinkeinojen kehittämistä tukeneita hankkeita (17kpl). Kaikkien Leader-ryhmien kohdalla vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen oli suurin ryhmä (Mansikka ry 14, Kalakukko ry 25 ja Ylä-Savon Veturi ry 19) ja kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittämistä tehtiin toiseksi eniten (9, 14, 15). Hanketukien seurantatiedoissa löytyy indikaattorit mm. uusien asukkaiden ja laadittujen kylien kehittämissuunnitelmien, uusien ja säilytettyjen palveluiden sekä tuettujen yhteistyötoimien lukumäärille. Näitä ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista tarkastella yhteenvedonomaisesti, koska tietty indikaattori koskee vain tietyntyyppisiä hankkeita, eikä sellaisia indikaattoreita ole, jotka koskisivat suurinta osaa hankkeista, eikä useita hankkeita koskevia indikaattoreita ole mahdollista tulkita yhteenlaskettuna. 5

6 1.2 Yritystuet Yritystukipäätöksiä Pohjois-Savon Leader- ryhmät rahoittivat 198 kappaletta ohjelmakaudella Tukea (EU ja valtio) myönnettiin e ja kokonaisrahoitussumma oli e. Toimintalinjaan 3, Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen sijoittuu yritystuista 195 kpl ja toimintalinjaan 1, Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, vain kolme kappaletta yritystukipäätöksiä. Toimintalinjan 3 toimenpiteistä Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen (312), kattoi 179 yritystukipäätöstä ja 311 eli Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle 16 kpl. Toimintalinjan 1 yritystukipäätöksistä kaikki kolme sijoittuivat toimenpiteeseen 123 eli Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen. Toimialoista palvelualojen yritykset ovat yritystukipäätöksissä hyvin edustettuina. Nämä sisältävät kategoriat hevos- (10 kpl), hoiva- (11 kpl), matkailu- (18 kpl) sekä muut (76 kpl) palvelut. Tukipäätöksiä oli yhteensä 115 kpl ja tukea (EU ja valtio) hankkeisiin on myönnetty e. Kokonaisrahoituksesta palveluyritykset kattavat yli puolet, e. Metallialalle tukia on myönnetty 21 kpl, tukea e, kokonaisrahoituksen ollessa e. Puun jatkojalostukseen tukea on myönnetty e 14:llä eri tukipäätöksellä ja kokonaisrahoitus tällä alalla on e. Harvaan asutulle maaseudulle on kohdistunut suurin osa myönnetyistä yritystuista, 64 % (127 kpl), tukieuroista e (57 %) ja kokonaisrahoituksesta 58 % eli e. Kaupunkeihin on kohdistunut noin 15 % tukipäätöksistä (31 kpl), tukieuroista ( e) ja kokonaisrahoituksesta ( e). Ydinmaaseudulla sijaitseviin yrityksiin tukia on myönnetty kappalemääräisesti ja euroissa katsottuna miltei yhtä paljon kuin kaupunkeihin. Kahden em. maaseututyypin kohdalla tukien kappalemäärä on prosentuaalisesti samaa kokoluokkaa kuin myönnetyt tukieurot ja kokonaisrahoitus kokonaissummista, mutta kaupunkien läheisen maaseudun kohdalla näin ei ole. Kaupunkien läheiselle maaseudulle tukia on myönnetty vähiten (13 kpl), mutta tuen ja kokonaisrahoituksen prosenttiosuudet kokonaissummista ovat miltei kaksinkertaisia verrattuna tukien kappalemäärien osuuteen, eli yksittäiset tuet ovat olleet suurempia. Kaikkien Leader- ryhmien kohdalla harvaan asutulle maaseudulle on kohdistunut eniten tukia. Tukimuodoista eniten myönnettiin investointitukia, joita oli 60 % (119 kpl). Tukieuroista investointitukeen kohdistui vajaa puolet eli e ja kokonaisrahoituksesta e eli 54 %. Toiseksi eniten myönnettiin kehittämistukia, viidennes eli 38 kpl. Kehittämistuet olivat tuen (EU ja valtio) kokonaissummasta eli 8 % ja kokonaisrahoitussummasta e eli vain 5 %. Käynnistystukia myönnettiin vain 5 kpl ja tukea näille e kokonaisrahoituksen ollessa e. Näiden lisäksi on tehty tukipäätöksiä, joissa on yhdistetty kahta tai kolmea eri tukimuotoa. Tällaisia on yhteensä 36 tukipäätöstä, mikä on vajaa viidennes kaikista päätöksistä. Yhdistelmätukien tuen (EU ja valtio) osuus on yhteensä e eli 39 % kokonaissummasta ja rahoitus yhteensä on eli 37 % kokonaisrahoitussummasta. Jakauma tukimuotojen välillä on sama jokaisen Leader- ryhmän kohdalla; investointitukia on myönnetty selkeästi eniten, jokaisen kohdalla yli 50 %, kehittämistukia toiseksi eniten ja käynnistystukia ei ollenkaan tai muutamia. Yhdistelmätukien osuus vaihteli reilusta 12 % vajaaseen kolmannekseen. Yritystyypeistä parhaiten edustettuna ovat mikroyritykset, joita on yli 90 % (181 kpl) tukea saaneista yrityksistä. Tuen (EU ja valtio) osuus on e, mikä on 92 % tukisummasta. Kokonaisrahoituksesta mikroyritykset kattavat yli 93 % eli e. Maatiloja on 8 % (16 kpl). Lisäksi tukea on saanut yksi kehittämisyhteisö. Tuet jakautuvat pääosin samassa suhteessa jokaisen Leader- ryhmän kohdalla, ainoastaan Ylä-Savon Veturin kohdalla maatilojen osuus tuensaajista on vajaa viidennes, toisilla sen ollessa muutama prosentti. Kunnittain tarkasteltuna yritystukia on myönnetty eniten Kuopioon (16 kpl), Kiuruvedelle (15 kpl) sekä Suonenjoelle, Leppävirralle ja Lapinlahdelle (14 kpl). Toisesta ääripäästä löytyvät Maaninka ja Keitele (2 kpl) sekä Rautavaara (1 kpl). Kokonaisrahoituksen määrässä Nilsiä on sijalla yksi ja sen jälkeen tulevat Kiuruvesi ja Karttula, joilla kaikilla kokonaisrahoitus on ollut e. Tuen (EU ja valtio) kokonaismäärässä kolmen kärki on sama, mutta järjestys Nilsiä, Karttula ja Kiuruvesi ( e e). Listan toisesta 6

7 päästä löytyvät kokonaisrahoituksessa sekä tuen (EU ja valtio) määrässä Rautavaara ( e, e), Maaninka ( e, e) ja Keitele (4 900 e, e). Yritystukipäätösten seurantatiedoista käy ilmi, että uusia työpaikkoja syntyi enemmän kuin niitä tavoiteltiin. Tavoite oli 85,8 uutta työpaikkaa ja toteuma 117,9 uutta työpaikkaa. Säilytettyjen työpaikkojen osalta tilanne oli sama, tavoitteena oli säilyttää 110,9 työpaikkaa ja toteumaksi tuli 139,5. Yritysten toteuttamien toimenpiteiden aikana työllistyi henkilöitä 23,58 henkilötyövuoden verran, kun tavoitteena oli 21,42 henkilötyövuotta, eli tavoite ylitettiin. Mansikka ry:n alueen yritysten kohdalla em. indikaattoreiden tavoitteet ylitettiin uusien ja säilytettyjen työpaikkojen kohdalla ja henkilötyövuosissa laskettujen työllistyneiden kohdalla toteuma oli juuri tavoitteen mukainen. Kalakukko ry:n alueella toimivien yritysten asettamat tavoitteet ylittyivät jokaisen indikaattorin kohdalla. Ylä-Savon Veturi ry:n rahoittamien yritystukien uusia ja säilytettyjä työpaikkoja koskevat tavoitteet ylitettiin ja henkilötyövuosissa työllistyneiden tavoitteesta jäätiin vain hiukan. 1.3 Toimintaraha Leader- ryhmien toimintarahan seurantatietojen osalta työllistyneitä lukumääräisesti tai henkilötyövuosissa on vaikeaa vertailla erilaisista esitys- ja raportointimuodoista johtuen. Muiden indikaattoreiden osalta Mansikka ry:n kohdalla järjestettyjen tiedostus-, aktivointi- ja koulutustilaisuuksien ja niihin osallistuneiden määrissä tavoitteista jäätiin. Aktivointitilaisuuksia järjestettiin 29 ja niihin osallistui 554 henkilöä, tavoitteena oli 55 tilaisuutta ja 875. Koulutustilaisuuksiin tavoiteltiin 500 osallistujaa, mutta vain 223 toteutui. Kalakukko ry:n kohdalla tiedostustilaisuuksia järjestettiin 40, kun tavoite oli 54 ja näihin osallistuneiden kohdalla toteutunut luku oli 441 (tavoite 520). Aktivointitilaisuuksia järjestettiin suunnitellun 25 sijasta 18, mutta vaikka tässä tavoitteeseen ei päästy, tilaisuuksiin osallistui yhteensä 618 henkilöä, vaikka tavoite oli vain 360. Koulutuksiin osallistujia tavoiteltiin 314, mutta toteuma oli 197. Ylä-Savon Veturi ry:n järjesti tiedostustilaisuuksia 95, mikä on yli tavoitteen (82). Tavoitteena oli saavuttaa näihin tilaisuuksiin 1510 henkilöä, toteumaksi tuli Aktivointitilaisuuksien määräksi jäi 49 ja osallistujamääräksi 841, tavoitellun 120 tilaisuuden ja 1050 osallistujan sijasta. Koulutuksiin osallistujia oli tavoiteltua 200 enemmän, 277 henkilöä. 7

8 OSA 1: Pohjois-Savon Leader- ryhmien myöntämät hanke- ja yritystuet ohjelmakaudella Taustaa 2.1. Leader- toiminta Pohjois-Savossa ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on toiminut ohjelmakaudella kolme Leader ryhmää, Kehittämisyhdistys Kalakukko ry, Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry sekä Ylä-Savon Veturi ry. Näillä kullakin on oma paikallinen suunnitelma toiminnan ohjenuorana. Kukin Leader- ryhmä rahoittaa omasta rahoituskehyksestä sekä alueen maaseutuyritysten kehittämistä myöntämällä yritystukea aloittavien ja pienten maaseutuyritysten toiminnan kehittämiseksi että yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa rahoittamalla yleishyödyllisiä investointi- ja kehittämishankkeita. Leader- ryhmien kehittämistyössä tavoitteena on aktivoida paikallista omaehtoista kehittämistoimintaa ja parantaa maaseudun asukkaiden toimeentuloa, elämänlaatua ja elämisen mahdollisuuksia mm. rahoittamalla paikallisia maaseudun kehittämishankkeita. Hankkeet keskittyvät joko toiminnan kehittämiseen (yleishyödylliset kehittämishankkeet) tai toiminnan puitteiden, esim. toimitilojen, varusteiden, rakennelmien tai ympäristön kehittämiseen (yleishyödylliset investointihankkeet). Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristö, mm. kuntarakenne, on ollut kuluvalla ohjelmakaudella suurten muutosten paineessa ja muutokset asettavat Leader- ryhmillekin uusia haasteita paikallisessa kehittämistyössä. Kuntaliitosten uhkana pidetään yleisesti toiminnan keskittymistä ja syrjäisten seutujen jäämistä paitsioon mm. palveluiden ja investointien osalta. Haasteena on resurssien riittävyys ja erityisesti syrjäisimpien maaseutukylien pärjääminen ja palveluiden saavutettavuuden turvaaminen myös näiden alueiden asukkaille ja yrittäjille. Tämä raportti kokoaa Pohjois-Savon kolmen Leader- ryhmän toimintaa ja tuloksia ohjelmakaudella Raportissa käsitellään erikseen Leader- ryhmien myöntämät yritystuet ja hanketuet sekä aktivointi- ja tiedotustyötä. Raportin aineistona on käytetty Maaseutuviraston (Mavi) ylläpitämän Hanke järjestelmän aineistoa päätös- ja rahoitustietojen osalta ja aineistoa tilanteen mukaan. Tämän jälkeen (ja mennessä) Leader- ryhmät ovat tehneet vielä neljä yritystukipäätöstä. Lisäksi yksi yritystukipäätös on peruttu jälkeen. Hanke2007-järjestelmän tietojen lisäksi raportissa on kahden haastattelututkimuksen tulokset. Vuosina haastateltiin yritystukipäätöksiä saaneita yrittäjiä kahdessa vaiheessa, vuoden 2012 kevättalvella sekä vuoden 2013 syksyllä. Toinen haastattelututkimus, joka koski Leader- ryhmien rahoittamia yleishyödyllisiä investointihankkeita, tehtiin vuoden 2013 kesän ja syksyn aikana. Tässä arviointiraportissa on liitteenä yritystukia koskevan haastattelututkimuksen osalta Leader- rahoitusta saaneiden yritysten vastaukset sekä yleishyödyllisiä investointihankkeita koskeneen haastattelututkimuksen vastaukset. 8

9 2.2 Pohjois-Savon Leader- ryhmien paikalliset suunnitelmat Pohjois-Savon kolmen Leader- ryhmän paikallisissa suunnitelmissa korostuvat kunkin alueen erityispiirteet. Painotukset esim. elinkeinotoiminnan kehittämiseen ja yleishyödylliseen kehittämiseen on huomioitu eri tavoin ryhmissä. Kunkin Leader- ryhmän rooli on muodostunut omalla alueellaan alueensa näköiseksi. Roolien ja toiminnan painotusten erot johtuvat myös toimintaympäristöstä ja esim. muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa tehtävästä työnjaosta. Jokaisessa paikallisessa suunnitelmassa on painotettu yhteistyön tärkeyttä ja sen lisäämistä tulevaisuudessa. Samoin suunnitelmissa näkyy Leader- ryhmätyön täydentävyyden rooli; Leader on paikallista, ruohonjuuritason toimintaa ja sitä tehdään paikallisten asukkaiden, yrittäjien ja yhteisöjen tarpeeseen ja tilanteeseen. Tämä tarkoittaa sekä suunnitelmallista aktivointi- ja tiedotustyötä, asiakkaan huomioivaa neuvontaa sekä jatkuvaa Leader- ryhmän, sekä hallituksen että työntekijöiden, osaamisen kartuttamista. Lisäksi kaikkien ryhmien tavoitteena on ollut aktiivisen jäsenistön kartuttaminen kuluneen ohjelmakauden aikana. Seuraavassa on kootusti kunkin Leader- ryhmän paikallisen suunnitelman toimenpide- ja tavoiteasetteluja sekä elinkeinojen kehittämisen että yleishyödyllisen kehittämisen osalta. Maaseudun Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n toiminta-alue on muodostunut ohjelmakaudella Pohjois-Savon eteläisistä ja lounaisista kunnista, joista Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Rautalampi kuuluvat Sisä-Savon seutukuntaan, Leppävirta ja Varkaus Varkauden seutukuntaan ja Karttula on osa Kuopion seutukuntaa (liittyi Kuopioon ). Toiminta-alueen väkiluku oli vuoden 2004 lopussa henkilöä ja vuoden 2013 lopussa henkilöä. Karttula on Kuopion kanssa tehdyn kuntaliitoksen seurauksena siirtynyt Kalakukko ry:n toiminta-alueeseen. Mansikan toiminta-alueella on toteutettu ruohonjuuritason paikallista kehittämistä vuodesta 1997 saakka (Pomo- ja Pomo+ -ohjelmat). Mansikan vision mukaan toiminta-alue on vuonna 2013 ihmisläheinen, luonnonläheinen ja turvallinen asuinympäristö kaikille alueen asukkaille. Ihmiset kokevat kansainvälisyyden osana arkipäivää ja ovat suvaitsevaisia uusille asioille ja ihmisille. Kylät ovat elinvoimaisia sekä aktiivisia ja kylien verkko on kattava koko toiminta-alueella. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat kylien luonteva toimintatapa. Mansikka ry:n Leader- ohjelman kaksi keskeistä perusajatusta ovat jatkuvuus ja oppiminen. Kehittämistyö on moniulotteista pitkäjänteistä työtä, jonka todellisia tuloksia voidaan arvioida vasta vuosien kuluttua. Ohjelmatyön vaikutukset ovat nähtävissä vasta vuosien kuluttua. Ohjelman vaikutukset syntyvät kuitenkin useiden pienten samansuuntaisten tulosten kautta. Vaikutukset muodostuvat ja kasvavat mm. yksittäisistä työpaikoista ja onnistuneista hankkeista. Yhtä yksittäistä hanketta positiivisten vaikutusten takana on kuitenkin vaikea osoittaa. Kehittämistyö on myös oppimisprosessi. Kehittämistyön aikana kehittymisen kannalta olennaisimmat yksityiskohdat erottuvat ja yksittäisten hankkeiden tavoite tiivistyy yhä konkreettisemmaksi. Mansikka ry:n Leader- ohjelman kolme keskeistä painopistettä ovat: 1. Mahdollisuuksien maaseutu 2. Kehittyvät kylät 3. Elävät elinkeinot Keskeisimmiksi määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu 30 uuden yrityksen ja 45 uuden työpaikan syntyminen sekä 60 olemassa olevan työpaikan säilyminen ja henkilön kouluttaminen. Lisäksi tavoitteena on 70 yleishyödyllistä kehittämis- ja 49 investointihanketta. Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n rahoituskehys (MMM:n päätös ) on ollut

10 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry toimii Koillis-Savossa ja Kuopion seutukunnalla. Sen toiminta-alueeseen ovat kuuluneet ohjelmakaudella Juankoski, Kaavi, Kuopion maaseutualue, Nilsiä (liittyi Kuopioon ), Rautavaara, Siilinjärven maaseutualue ja Tuusniemi. Toiminta-alueen väliluku oli henkilöä vuonna Vuoden 2013 väestömäärä oli Kalakukon uuden strategian mukaan Muutos väestömäärässä johtuu siitä, että tulevalla kaudella toiminta-alueeseen kuuluu koko Siilinjärven kunta, kun aiemmin keskusta-alueet oli rajattu pois Kalakukko ry:n rahoituksen piiristä ja Kuopion kanssa tehtyjen kuntaliitoksen seurauksena alueeseen ovat liittyneet myös Karttula sekä Maaninka. Kalakukon toiminta-alueella on toteutettu ruohonjuuritason paikallista kehittämistä vuodesta 1996 saakka (Leader II ja Leader+ -ohjelmat). Kalakukon vision mukaan Kalakukkoalueella on vuonna 2015 aktiivisten yhteisöjen, yritysten ja kansalaisten toimiva ja arvostettu yhteistyöverkosto. Alue koetaan houkuttelevana asumisen ja yrittämisen ympäristönä ja nuorten kiinnostus kotiseutuaan kohti kasvaa. Alueen palvelut monipuolistuvat ja hallinnonrajat ylittävä yhteistyö toimii. Alueella on hyvin hoidettu maisema ja monipuolinen kulttuuritarjonta. Alueella on vahva alkutuotanto. Alueelle tulee entistä enemmän rahaa ja palveluiden käyttäjiä alueen ulkopuolelta. Kalakukon Leader- kehittämisohjelman tavoitteena on toiminta-alueen elämänlaadun ja elinolojen parantaminen. Alueen asukkaiden omista tarpeista ja ideoista syntyvien toimien ja yhteistyön avulla kehitetään uusia työ- ja ansaintamahdollisuuksia sekä lisätään alueen viihtyisyyttä ja asukkaiden osaamista. Kehittämisohjelman painopistealueet ovat: Maaseutuasumisen kehittäminen Luonnon ja kulttuurin voimavarojen hyödyntäminen Yhteistyö ja osaaminen Rahoituksen arvioidaan jakautuvan eri hanketyyppeihin siten että 35 % rahoituksesta käytetään yritystukiin, 15 % elinkeinollisiin kehittämishankkeisiin ja 50 % yhteisöllisiin kehittämishankkeisiin. Keskeisimmiksi määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu 35 uuden yrityksen ja 110 uuden työpaikan syntyminen sekä 200 olemassa olevan työpaikan säilyminen ja henkilön kouluttaminen. Lisäksi tavoitteena on rakentaa tai kunnostaa rakennuksia, rakennelmia, reitistöjä yms. 25 kappaletta sekä synnyttää uusia tuotteita ja palveluita. Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n rahoituskehys kaudella (MMM:n päätös ) on ollut

11 Ylä-Savon Veturi ry on toiminut ohjelmakaudella Ylä-Savon seutukunnan alueella sekä Kuopion seutukuntaan kuuluvassa Maaningan kunnassa. Toiminta-alueen ainoa (maaseututyypittelyn mukaan) kaupunki on Iisalmi. Ydinmaaseutua ovat Lapinlahti ja Maaninka. Harvaanasutun maaseudun kuntia ovat Pielavesi, Keitele, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Vieremä ja Varpaisjärvi (liitos Lapinlahden kanssa ). Syyskuussa 2005 alueella asui asukasta. Kun tästä vähennetään noin 5000 Iisalmen keskusta-alueen asukasta, on Veturin toiminta-alueen asukasmäärä noin Vuonna 2013 Veturin kauden toiminta-alueen väkiluku oli Uudella kaudella myös Iisalmen keskusta-alue kuuluu toimintaalueeseen ja Maaninka on Kuopion kanssa tehdyn kuntaliitoksen myötä siirtynyt Kalakukko ry:n alueeseen. Leader-ryhmätyötä on tehty Ylä-Savossa vuodesta 1997 lähtien (POMO- ohjelma, Tavoite 1 ohjelma). Veturin Naulan kantaan -ohjelman tavoitteena on kehittää toiminta-alueen maaseudun elinvoimaisuutta niin elinkeinojen ja palveluiden, maaseutumaiseman ja kulttuurin kuin sosiaalisen pääomankin kannalta. Ohjelmalla edesautetaan eri ryhmien, kuten maaseudun nuorten, toimintamahdollisuuksien lisäämistä. Ohjelman tavoitteiden toteuttamisen työkaluiksi on valittu seuraavat neljä painopistettä: Kyläyrittäjyys toimeentulon ja palveluiden kehittämistä Maaseutuympäristö mahdollisuuksia ja mielikuvia Maalla asuminen yhteisöllisyyttä, kulttuuria ja viihtyisyyttä Nuoriso side tulevaisuuteen Veturin rooli maaseudun kehittämisessä on elinkeinojen, erityisesti pienten maaseutuyritysten, kehittämisessä ja työmahdollisuuksien lisäämisessä sekä maaseudun palveluiden täydentämisessä ja maalla asumisen tukemisessa sekä osaamisen lisäämisessä, uusien toimintamallien kehittämisessä ja yhteistyön rakentamisessa. Lisäksi tehtävänä on maaseutumaiseman ja maaseutukulttuurin säilyttämisessä ja kehittämisessä, maaseudun paikallisessa, suunnitelmallisessa, omaehtoisessa kehittämisessä sekä maaseudun toimijoiden alueellisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä. Keskeisimmiksi määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu 40 uuden yrityksen ja 40 uuden työpaikan syntyminen sekä 255 olemassa olevan työpaikan säilyminen ja 480 henkilön kouluttaminen. Lisäksi tavoitteena on mm. järjestää seminaareja ja opintomatkoja sekä luoda yhteistyöverkostoja. Kylätaloja tai muita yhteisiä toimitiloja on tavoitteena kunnostaa 30 ja virkistysalueita 14. Ylä-Savon Veturi ry:n rahoituskehys (MMM:n päätös ) on ollut

12 TUKIPÄÄTÖSTEN LUKUMÄÄRÄ OSA Leader- ryhmien rahoittamat yritys- ja hanketukipäätökset ohjelmakaudella Ohjelmakaudella Leader- ryhmillä on ollut käytettävissä samat rahoitusvälineet ja toimenpiteet kuin ELY- keskuksillakin. Leader- ryhmät ovat voineet toteuttaa Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinjoja 1 ja 3, Leader- toimintalinjaa 4 sekä toimintalinjan 2 osalta tiettyjä erityisympäristötukia. Pohjois-Savon Leader -ryhmät ovat sopineet ELY-keskuksen kanssa linjauksista ja työnjaosta mm. toimintalinjan 1 ja 3 osalta. Kuvassa 1 näkyy yritystuki- ja hanketukipäätösten lukumäärät vuosittain sekä päätöstrendi ohjelmakauden aikana. Ryhmäkohtaiset tukipäätösmäärät ovat taulukossa 1. LEADER-RYHMIEN RAHOITTAMAT TUKIPÄÄTÖKSET VUOSINA Yritystuki Hanketuki Kuvio 1. Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat tukipäätökset ohjelmakaudella (mukana jälkeen rahoitetut neljä tukipäätöstä). Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat yritys- ja hanketukipäätökset vuosittain. *Yritystukipäätösten teko avautui MANSIKKA RY KALAKUKKO RY VETURI RY LEADER YHTEENSÄ VUOSI Yritystuki Hanketuki Yritystuki Hanketuki Yritystuki Hanketuki Yritystuki Hanketuki 2008* % 55,6 44,4 42,3 57,8 44,8 55,2 47,4 52,6 12

13 Hanketuet maaseutuelinkeinojen ja yhteisöllisyyden kehittämisessä Hanketukea Leader- ryhmät ovat voineet myöntää sekä elinkeinojen kehittämiseen että yleishyödylliseen kehittämiseen, mm. yhteisöllisyyden ja yhteistyön kehittämiseen sekä paikalliseen kehittämistyöhön ja osaamisen parantamiseen. Ohjelmakaudella sekä ELY- keskuksilla että Leader- ryhmillä on ollut käytössä viisi hankemuotoa: elinkeinojen kehittämishanke, koulutushanke, yleishyödyllinen kehittämishanke, yleishyödyllinen investointihanke sekä koordinointihanke. Koulutushankkeen alla on voinut toteuttaa kolmea erilaista koulutushanketta: maa- ja metsätalous- ja elintarvikeyritysten koulutus, muu koulutus sekä tiedonvälitys. Koulutushankkeita Leader- ryhmät ovat toteuttaneet vähän, mutta muut kehittämishankkeet ovat sisältäneet pienimuotoista koulutusta ja tiedonvälitystä. Elinkeinojen kehittämishankkeita on noin kymmenesosa kaikista hankkeista. Pääpaino Leader- ryhmillä onkin ollut yleishyödyllisessä kehittämisessä. Kylätoiminnan aktivointi ja kehittäminen sekä yhteisöllisyyden ja järjestötoiminnan vahvistaminen onkin Pohjois-Savossa ollut Leaderryhmien työsarkaa. ELY-keskus on rahoittanut muutaman maakunnallisen hankkeen mm. maaseudun vetovoimaisuuden ja maaseutuasumisen sekä paikallisen vaikuttamisen edistämiseksi. Yleishyödylliset investointihankkeet, joita Leader- ryhmät ovat rahoittaneet eniten, sekä lukumäärinä että euroina mitaten, ovat yksi kehittämisen perusvälineistä, joilla voidaan konkreettisesti parantaa mm. asukkaiden viihtyvyyttä, toimintamahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi yleishyödyllisillä investointihankkeilla voidaan vaikuttaa maaseutuympäristön säilyttämiseen ja parantamiseen. Yleishyödyllisissä investointihankkeissa usein kunnostetaan olemassa olevia, kylämaisemaa ja alueen kulttuuriperintöön kuuluvia kylätaloja tai muita rakennuksia. Osa investointihankkeista on ympäristöhankkeita, joissa kunnostetaan kylämaisemaa esim. raivausten tai pienimuotoisten rakennelmien kautta. Lisäksi hankkeilla rakennetaan uutta kylämaisemaa turvallisia uimapaikkoja, esteettömiä luontopolkuja ja uudenlaisia harrastuspaikkoja. Usein yleishyödylliset investointihankkeet tukevat myös paikallista elinkeinoelämää. Matkailuyritysten etuna ovat hoidettu maaseutuympäristö ja perinteiset rakennukset ja miljööt. Yritysten asiakkaat voivat hyödyntää erilaiset virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, joiden rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat kyläyhdistykset ja muut yhteisöt. Kylätalot toimivat paikallisina juhla- ja kokoustiloina, joihin paikalliset yrittäjät voivat tarjota omia palveluitaan. Kylätalojen kunnostaminen, kalustaminen tai varustetason parantaminen ovat monen yleishyödyllisen investointihankkeen tavoitteena. Kylätalot monipalvelukeskuksina tarjoavat mahdollisuuksia myös paikallisille yrittäjille. Mikäli investointi kohdistuu esim. tulevan yrittäjän vuokratilaan, ei tämä ole enää yleishyödyllistä toimintaa ja tämä osa investoinnista rajataan pois yleishyödyllisen tuen piiristä. Samoin tehdään myös mahdollisten kylätaloissa olevien vuokraasuntojen osalta. Mutta näissäkin tapauksissa sekä mahdollinen yrittäjä tai asukas hyötyvät kunnostetusta ympäristöstä ja rakennuksen omistaja, esim. kyläyhdistys, saa puolestaan vuokralaisiltaan sekä pientä tuloa, että myös elämää seinien sisälle; joskus esim. talonmiehenkin. 13

14 Yritystuet elinkeinojen kehittämisessä Ohjelmakaudella yritysten käytettävissä on ollut neljä eri tukimuotoa: investointituki, kehittämistuki, käynnistystuki sekä yritysryhmän kehittämishanke. Leader- ryhmät ovat voineet myöntää kaikkia em. tukia alueensa yrityksille. Hanke2007 järjestelmässä yksi yritystukipäätös (hankenumero) voi sisältää eri tukimuotoja: investointitukea, kehittämistukea tai käynnistystukea. Lisäksi sama yritys on voinut saada useamman tukipäätöksen ohjelmakauden aikana. Yritystuen osalta kukin ryhmä on rajannut ulos ne kaupunkialueet, jotka eivät kuulu maaseuturahoituksen piiriin MMM:n ohjeistuksen mukaisesti (Varkaus, Kuopio, Siilinjärvi ja Iisalmi). 1. Investointitukea voidaan myöntää rakentamiseen tai toimitilojen hankkimiseen, koneiden ja laitteiden hankintaan ja niiden parannustöihin ja aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan. Investointituen minimimäärä on 1000 euroa. Investointituen määrä on 35 % tukikelpoisista kustannuksista. 2. Kehittämistukea on mahdollista saada asiantuntija-apuun, koulutukseen, tuotekehitykseen ja markkinointiin. Tukikelpoisista kustannuksista tuen määrä voi olla korkeintaan 50 % ja minimissään 500 euroa. Kehittämistuen alle lasketaan myös tuki yrityksen liiketoimintaedellytysten selvittämiseen. Tämä tuki on tarkoitettu aloittaville ja muutosvaiheessa oleville yrityksille. Tuki voi olla korkeintaan 90 % ja 2700 euroa (huom. kustannuksissa muutos ohjelmakauden aikana). 3. Käynnistystuki on tarkoitettu aloittavalle tai yritystoimintaansa laajentavalle yritykselle ensimmäisten ulkopuolisten työntekijöiden palkkaamiseen (korkeintaan kahden henkilötyövuoden palkkaamiseen ja korkeintaan kahdeksi vuodeksi). Käytännössä tämä tarkoittaa siis yhden työntekijän palkkaamista kahdeksi vuodeksi, kahden työntekijän palkkaamista yhdeksi vuodeksi tai neljän työntekijän palkkaamista puoleksi vuodeksi. Tuki voi olla enintään 50 % ja vähintään 1000 euroa. 4. Yritysryhmän kehittämishankkeessa tulee olla mukana vähintään kolme yritystä, jotka kehittävät yhdessä esimerkiksi markkinointiaan ja tuotteitaan. Hakijana voi olla yksi ryhmän yrityksistä tai jokin yrityksille kehittämispalveluita tarjoava organisaatio. Tuki voi olla korkeintaan 75 % tukikelpoisista kustannuksista, jos hakijana on kehittämispalveluita tarjoava organisaatio ja 50 %, jos hakijana on yritys. Eniten yritystukimuodoista on myönnetty investointitukia, joita on määrällisesti 60 % ja rahallisesti puolet. Toiseksi suurin ryhmä ovat kehittämistuet, joita on päätöksistä viidesosa, mutta tukieuroista vain 8 %. Käynnistystukien määrä on vain kolme prosenttia, euromäärissä laskettuna neljä prosenttia. Näiden lisäksi eri tukien yhdistelmiä, kaksi tai kolme tukimuotoa samassa päätöksessä, oli vajaa viidennes, mutta tukieuroista nämä yhdistelmäpäätökset kattoivat miltei 40 %. 14

15 3. Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat hanketuet ohjelmakaudella Leader- ryhmien rahoittamat hanketukipäätökset ja niiden rahoitus Pohjois-Savon kolme Leader- ryhmää tekivät ohjelmakaudella yhteensä 214 hanketukipäätöstä. Näillä päätöksillä on sidottu (ja päättyneiden hankepäätösten osalta maksettu) hanketukea (EU ja valtio) yhteensä noin 7,7 miljoonaa euroa ja noin 2,5 miljoonaa euroa kuntarahaa. Yksityistä rahallista osuutta näihin hankkeisiin oli sidottu (ja päättyneiden hankkeiden osalta toteutunut) vähän yli 2 miljoonaa euroa ja vastikkeetonta työtä (ns. talkootyö) 1,4 miljoonaa euroa. (Huom. vastikkeeton työ ohjelmakaudella on voinut olla tavanomaista vastikkeetonta työtä (ns. talkootyö) (10 euroa/tunti) tai vastikkeetonta konetyötä (yleishyödylliset investointihankkeet: 30 euroa/tunti, jossa 10 euroa/hlö ja 20 euroa/kone). Rahoitettujen hankkeiden kokonaisrahoitus oli yhteensä noin 13,6 milj. euroa. Taulukossa 2 a on esitetty kolmen Leader- ryhmän rahoittamien hanketukipäätösten lukumäärä ja rahoitus tukimuodon mukaan. Taulukoissa 2 b, 2 c ja 2 d on erikseen kunkin Leader- ryhmän rahoitus tukimuodon mukaan. Kuviossa 2 on esitetty sidottu/maksettu rahoitus tukimuodon mukaan tilanteen mukaisena. Leader- ryhmien rahoittamista hanketukipäätöksistä lukumääräisesti eniten, 120 kpl, oli yleishyödyllisiä investointihankepäätöksiä ja myönnetystä hanketuesta yli 40 % sidottiin näihin yleishyödyllisiin investointihankkeisiin. Yleishyödyllisiin investointeihin myönnetty tuki (EU ja valtio) oli yhteensä 3,2 milj. euroa ja näiden kokonaisrahoitus 7,3 miljoonaa euroa. Näiden osuus oli yli puolet (56 %) kokonaisrahoituksesta ja 42 % hanketuesta (EU ja valtio). Kuntarahasta reilu puolet (52 %) on kohdistettu yleishyödyllisiin investointihankkeisiin. Osa näistä hankkeista on ollut kuntien hallinnoimia ja suuri kuntarahaosuus selittyykin osittain tällä. Suurin osa vastikkeettomasta työstä, ns. talkootyöstä, on tehty näissä hankkeissa. Tätä vastikkeetonta työtä on raportoitu lähes 1,3 miljoonaa euroa. Määrä on vielä tätäkin suurempi, sillä yleensä talkoota tehdään hankkeissa enemmän kuin mitä päätöksen mukainen rahoitusosuus vaatii. Myös kaksi koordinointihanketta voidaan laskea näihin yleishyödyllisiin investointihankkeisiin, koska molemmissa hankkeissa alahankkeet ovat pienimuotoisia investointeja. Toiseksi eniten päätöksissä on ollut yleishyödyllisiä kehittämishankkeita, 59 kpl. Kokonaisrahoituksesta niiden osuus on vajaa kolmannes, 31 %. Hanketukea (EU ja valtio) näihin on kohdennettu lähes saman verran kuin yleishyödyllisiin investointihankkeisiin, lähes 3 miljoonaa euroa (39 %), mutta kuntarahan osuus on selvästi pienempi; 35 % kuntarahasta on kohdennettu yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Myös näissä hankkeissa on yksityistä rahoitusta mahdollista toteuttaa vastikkeettomana työnä, mutta sen osuus on selvästi pienempi kuin investointihankkeissa. Kolmanneksi eniten Leader- ryhmät ovat rahoittaneet elinkeinojen kehittämishankkeita, 24 kpl. Näiden kokonaisrahoitus on alle 10 % kaikkien hanketukipäätösten kokonaisrahoituksesta ja hanketuen osuus 9,1 miljoonaa euroa, 12 %. Lisäksi ryhmät ovat rahoittaneet tiedonvälityshankkeita sekä muutaman koulutushankkeen. 15

16 POHJOIS-SAVON LEADER-RYHMIEN HANKETUKIPÄÄTÖSTEN RAHOITUS EU JA VALTIO, KUNTA, YKSITYINEN (tilanne ) Elinkeinojen kehittämishanke Koulutushanke / maa- ja metsätalous-ja elint. Koulutushanke / muu koulutus Koulutushanke / tiedonvälitys Yleishyödyllinen kehittämishanke Yleishyödyllinen investointihanke Koordinointihanke HANKETUKI (EU JA VALTIO) KUNTARAHA YKSITYINEN RAHALLINEN OSUUS YKSITYINEN VASTIKKEETON TYÖ Kuvio 2. Leader- ryhmien myöntämä hanketuki (EU, valtio ja kunta sekä yksityinen rahoitus) a. Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat hanketukipäätökset ja sidottu/maksettu rahoitus tukimuodon mukaan ( , MMM/Tike). HANKEMUOTO HANK- KEET KPL HANKETUK I (EU JA VALTIO) KUNTA- RAHA YKSITYINEN RAHA VASTIKKEE- TON TYÖ YKSITYINEN RAH. YHTEENSÄ RAHOITUS YHTEENSÄ Elinkeinojen kehittämishanke ,1 Koulutushanke/maa - ja metsätalous ja ,4 elint. Koulutushanke/ muu koulutus ,3 Koulutushanke/ tiedonvälitys ,4 Yleishyödyllinen kehittämishanke ,9 Yleishyödyllinen investointihanke ,6 Koordinointihanke ,2 YHTEENSÄ ,0 % 16

17 b. Mansikka ry:n rahoittamat hanketukipäätökset ja sidottu/maksettu rahoitus tukimuodon mukaan ( , MMM/Tike). HANKKEEN TUKIMUOTO HANK- KEET KPL HANKETUKI (EU JA VALTIO) KUNTA- RAHA YKSITYI- NEN RAHA YKSITYINEN VASTIK- KEETON TYÖ YKSITYINEN YHTEENSÄ RAHOITUS YHTEENSÄ % c. Kalakukko ry:n rahoittamat hanketukipäätökset ja sidottu/maksettu rahoitus tukimuodon mukaan ( , MMM/Tike). HANKKEEN TUKIMUOTO Elinkeinojen kehittämishanke ,8 Koulutushanke / tiedonvälitys ,6 Yleishyödyllinen kehittämishanke ,6 Yleishyödyllinen investointihanke ,0 Koordinointihanke ,0 YHTEENSÄ ,0 HANK- KEET KPL HANKE- TUKI (EU JA VALTIO) KUNTA- RAHA YKSITYI- NEN RAHA YKSITYINEN VASTIKKEE- TON TYÖ YKSITYINEN YHTEENSÄ RAHOITUS YHTEENSÄ Elinkeinojen kehittämishanke ,8 Koulutushanke / maa- ja metsätalous ,2 ja elint. Koulutushanke / muu koulutus ,9 Koulutushanke / tiedonvälitys ,4 Yleishyödyllinen kehittämishanke ,0 Yleishyödyllinen investointihanke ,7 YHTEENSÄ ,0 % d. Ylä-Savon Veturi ry:n rahoittamat hanketukipäätökset ja sidottu/maksetturahoitus tukimuodon mukaan ( , MMM/Tike). HANKKEEN TUKIMUOTO HANK- KEET KPL HANKE- TUKI (EU JA VALTIO) KUNTA- RAHA YKSITYI- NEN RAHA YKSITYINEN VASTIKKEE- TON TYÖ YKSITYINEN YHTEENSÄ RAHOITUS YHTEENSÄ Elinkeinojen kehittämishanke ,6 Koulutushanke / tiedonvälitys ,1 Yleishyödyllinen kehittämishanke ,9 Yleishyödyllinen investointihanke ,1 Koordinointihanke ,2 YHTEENSÄ ,0 % 17

18 3.2. Leader- ryhmien rahoittamien hankkeiden tilanne Tässä raportissa Leader- ryhmien tukipäätökset ovat vuoden 2014 huhtikuun alun tilanteen mukaisia. Tämän jälkeen järjestelmään on tehty vielä muutama yritystukipäätös, mutta nämä eivät ole mukana taulukoissa tehdyt päätökset on erikseen mainittu ko. kohdissa. Huhtikuun alussa (Hanke2007- järjestelmän mukaan) kaikista Leader- ryhmien tukipäätöksistä oli käynnissä vielä reilu kolmannes (38 %), ja lopetetuiksi merkittyjä oli puolestaan lähes 2/3 (62 %). Todellisuudessa jo toimenpiteensä toteuttaneita ja päättyneitä hankkeita on enemmän, mutta kaikille päättyneille hankkeille ei ole vielä tehty ns. lopetustoimenpidettä hankejärjestelmässä. Hanke2007-järjestelmässä olevat Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat hanketukipäätökset hanketilanteen mukaan (tilanne ). Hanketilanne Mansikka ry Kalakukko ry Veturi ry Leader yhteensä Lkm Lkm Lkm Lkm % Käynnissä ,73 Lopetettu ,27 Yhteensä , Leader- ryhmien rahoittamat hankkeet Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin Taulukossa 4 on esitetty kunkin Leader- ryhmän myöntämä rahoitus (EU ja valtio, kunta, yksityinen) sekä tehtyjen tukipäätösten määrä toimenpiteittäin. Rahoitetut hankkeet toteuttavat Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinjoja 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen (toimenpiteet 111, 123) ja 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen (toimenpiteet 311, 312, 313, 321, 322, 323, 331). Toimenpiteet ovat: 111 Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet 123 Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen 311 Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle 312 Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen 313 Matkailuelinkeinojen edistäminen 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut 322 Kylien kunnostus ja kehittäminen 323 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen 331 Koulutus ja tiedotus Moni rahoitetuista hankkeista toteuttaa sisällöllisesti useampaa em. toimenpidettä, joten tukipäätösten luokittelu toimenpiteiden mukaan ei ole yksiselitteinen ja vaihtelee ryhmien välillä. Taulukossa on mukana kaksi koordinaatiohanketta (hallinnointi ja alahankkeet). 18

19 Leader- ryhmien rahoittamat hanketukipäätökset toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin ohjelmakaudella ( , MMM/Tike) RAHOITTAJA Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry TOIMENPIDE Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen Matkailuelinkeinon kehittäminen Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Kylien kunnostus ja kehittäminen Koulutus ja tiedotus Yhteensä Ammatillista koulutusta ja tiedostusta koskevat toimet Hanketuki, valtio Hanketuki, kunta Hanketuki, julkinen Hanketuki, yksityinen Hanketuki, rahoitusyhtiö kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Ylä-Savon Veturi ry Matkailuelinkeinon kehittäminen Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Kylien kunnostus ja kehittäminen Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen Koulutus ja tiedotus Yhteensä Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Kylien kunnostus ja kehittäminen Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Koulutus ja tiedotus kpl

20 Yhteensä Ammatillista koulutusta ja tiedostusta koskevat toimet Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen kpl kpl kpl Leader yhteensä Matkailuelinkeinon kehittäminen Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Kylien kunnostus ja kehittäminen Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen kpl kpl kpl kpl Koulutus ja tiedotus Yhteensä kpl kpl LEADER-RYHMIEN HANKETUKIPÄÄTÖKSET TOIMENPITEITTÄIN OHJELMAKAUDELLA Ammatillista koulutusta ja tiedostusta koskevat toimet Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen 52 Matkailuelinkeinon kehittäminen Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Kylien kunnostus ja kehittäminen 132 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen Koulutus ja tiedotus Kuvio 3. Leader- ryhmien rahoittamat hanketukipäätökset, kpl, ohjelmakaudella ( , Hanke2007-järjestelmä) 20