Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2018 Kaupunkiympäristölautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2018 Kokousaika 15:30-18:20 Kokouspaikka Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3 Läsnä Jäsenet Muut Sinnemäki, Anni apulaispormestari läsnä 25-44, poistui klo 18:01 Rautava, Risto varapuheenjohtaja Asko-Seljavaara, Sirpa Heinäluoma, Eveliina Hernberg, Kaisa Hyttinen, Nuutti Kaleva, Atte läsnä 25-44, poistui klo 18:14 Kivelä, Mai Lovén, Jape Modig, Silvia Rantanen, Tuomas Rissanen, Laura Soininvaara, Osmo Aho, Mikko Hyvärinen, Silja Saarinen, Raimo K Stauffer, Jaakko Haapanen, Sami Luomanen, Jussi Manninen, Rikhard Piimies, Marja Putkonen, Reetta Ravantti, Mikko Mäntymäki, Heikki Montell, Kristina Sulkko, Katja Ahonen, Pertti Hakala, Tuomas Kostiainen, Eeva kaupunkiympäristön toimialajohtaja hallintojohtaja maankäyttöjohtaja tekninen johtaja tonttipäällikkö kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö asemakaavapäällikkö liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö hallintopäällikkö viestintäpäällikkö lakimies hallintosihteeri it-asiantuntija tiimipäällikkö asiantuntija läsnä liikennetutkija

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2018 Nicklen, Mervi Nordström, Siv Setälä, Niko Sutela, Leena Tirkkonen, Pekka Österlund, Riikka asiantuntija läsnä 31 maisema-arkkitehti asiantuntija läsnä arkkitehti asiantuntija läsnä 28 liikenneinsinööri asiantuntija läsnä talous- ja suunnittelupäällikkö asiantuntija läsnä 27 suunnittelupäällikkö asiantuntija läsnä 27 liikenneinsinööri asiantuntija läsnä Puheenjohtaja Anni Sinnemäki apulaispormestari Risto Rautava Esittelijät Mikko Aho kaupunkiympäristön toimialajohtaja Pöytäkirjanpitäjä Katja Sulkko hallintosihteeri 25-46

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2018 Asia 25 Asia/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 26 Asia/2 Ilmoitusasiat 27 Asia/3 Kaupunkiympäristön toimialan toimintasuunnitelma ja tulosbudjetti vuodelle Asia/4 Patterimäen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12477) ja sen asettaminen nähtäville (sisältää liikennesuunnitelman) 29 Asia/5 Vallilanlaakson raitiotien asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos (sisältää liikennesuunnitelman luonnoksen) 30 Asia/6 Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelman hyväksymiseksi 31 Asia/7 Helsinkiläisten liikkumistottumukset Asia/9 Laajasalossa sijaitsevan Deckerin huvilan asemakaavan muuttaminen (nro 12489) 33 Asia/10 Lauttasaaren (Särkiniementie 10) asemakaavan muuttaminen (nro 12449) 34 Asia/12 Pohjois-Pasilan korttelien 17097, 17098, 17099, 17100, ja rakennuskiellon pidentäminen ja korttelin tontin 1 asettaminen rakennuskieltoon (nro 12502) 35 Asia/13 Työpajankatu välillä Hermannin rantatie-kalasatamankatu nro 30195/2 katusuunnitelman hyväksyminen, Kalasatama, Sörnäinen 36 Asia/14 Sörnäistenniemen katusuunnitelmien muutoksien hyväksyminen 37 Asia/15 Asuntotontin (AK, ) myynti Asunto Oy Helsingin Henrik Borgströmin tie 2:lle (Laajasalo, Tullisaari, tontti 49057/5) 38 Asia/16 Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Ville Jalovaaran ja 16 muun valtuustoaloitteesta koskien juoksuportaita Vuosaaren täyttömäelle 39 Asia/17 Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kaupunkistrategia käsittelyn toivomusponnesta selvittää matkailun aseman vahvistamista osana elinkeinopolitiikkaa 40 Asia/18 Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kaupunkistrategian käsittelyn toivomusponnesta koskien selvi-

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2018 tystä kaupungin mahdollisuuksista olla edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa 41 Asia/19 Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Petrus Pennasen toivomusponnesta 1. koskien vähäpäästöisiä ja luontoystävällisiä energiantuotantoratkaisuja 42 Asia/20 Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kaupunkistrategian käsittelyn toivomusponnesta koskien tuottavuustavoitteen mittareiden kehittämistä 43 Asia/21 Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kaupunkistrategian käsittelyn toivomusponnesta koskien tuottavuustavoitteen toteutumisen seurantaa 44 Asia/22 Kaupunkiympäristölautakunnan alaisten viranomaisten ajalla tekemien päätösten seuraaminen 45 Asia/8 Maununnevantie 3:n asemakaavan muutosehdotus (nro 12499) ja sen asettaminen nähtäville 46 Asia/11 Haaga, Vaakatie 4 ja 6:n asemakaavan muuttaminen (nro 12484)

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/1 25 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kaupunkiympäristölautakunta päätti valita pöytäkirjantarkastajaksi jäsen Laura Rissasen ja varatarkastajaksi jäsen Eveliina Heinäluoman. Esittelijä kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/2 26 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi. Esittelijä kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/3 27 Kaupunkiympäristön toimialan toimintasuunnitelma ja tulosbudjetti vuodelle 2018 HEL T Päätös Investoinnit päätti hyväksyä liitteenä olevan kaupunkiympäristön toimialan toimintasuunnitelman vuodeksi 2018 ja vuoden 2018 tulosbudjetin seuraavasti: Talousarviokohta kaupunkirakenne; käyttötalouden tulot ja menot jaetaan palveluittain liiteasiakirjan erittelyn mukaan. Lautakuntaan nähden sitovaksi määritellään talousarviokohdan käyttötalouden menot. Talousarviokohta rakennukset; tulot ja menot ovat liiteasiakirjan erittelyn mukaiset. Lautakuntaan nähden sitovaksi määritellään toimintakate. Talousarviokohta asuntotuotanto; Asuntotuotantopalvelun tulot ja menot ovat liiteasiakirjan erittelyn mukaiset. Lautakuntaan nähden sitovaksi määritellään toimintakate. Talousarviokohdan Kiinteistöjen ja kiinteistöjen hallintaan oikeuttavien osakkeiden ostot ja lunastukset sekä maankäyttökorvaukset osoitetaan kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi maankäyttö ja kaupunkirakenne palvelukokonaisuuteen. Talousarviokohdan Esirakentaminen, täyttötyöt, rakentamiskelpoiseksi saattaminen osoitetaan kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi maankäyttö ja kaupunkirakenne palvelukokonaisuuteen. Talousarviokohdan Uudis- ja lisärakennushankkeet osoitetaan kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuuden käyttöön. Talousarviokohdan korjaushankkeet osoitetaan kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuuden käyttöön. Talousarviokohdan uudisrakentaminen ja perusparantaminen sekä muut investoinnit (kadut ja liikenneväylät) osoitetaan kaupunkiym-

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/3 Käsittely päristölautakunnan käytettäväksi maankäyttö ja kaupunkirakenne palvelukokonaisuuteen. Talousarviokohdan puistot ja liikunta-alueet osoitetaan kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi maankäyttö ja kaupunkirakenne palvelukokonaisuuteen. Talousarviokohdan 8 05 käsittäen irtaimen omaisuuden perushankinnan ja tietotekniikkahankinnat osoitetaan palvelukokonaisuuksien käyttöön niin, että sitovuustaso lautakuntaan nähden on kohdan em. menot yhteensä. Talousarviokohdan HITAS-osakkeiden ostaminen osoitetaan kaupunkiympäristölautakunnan käyttöön. Lisäksi lautakunta päätti hyväksyä, että seuraavilla viranhaltijoilla on oikeus päättää talousarvion sitovuusmääräysten puitteissa; - Maankäyttöjohtajalle oikeus päättää vähäisistä tarkistuksista katu- ja puisto- sekä esirakentamisinvestointien sisäiseen alakohtajakoon. - Tekniselle johtajalle oikeus päättää vähäisistä tarkistuksista talonrakennusinvestointien sisäiseen alakohtajakoon. Asian aikana kuultavana oli suunnittelupäällikkö Pekka Tirkkonen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta. Vastaehdotus: Tuomas Rantanen: Ehdotuksen liitteenä 1 kohdan 9.1 Kiinteistöjen ja osakkeiden ostot ja myynnit toiseen kappaleeseen (sivu 43) virkkeen "Ulkokunnissa jatketaan kaupungille tarpeettomien alueiden myyntiä, painopisteen ollessa asemakaavatonteilla, rakennetuilla kiinteistöillä sekä perinnön kautta Helsingille siirtyneillä kiinteistöillä, jotka pääosin on osoitettu Sosiaali- ja terveystoimialalle. jälkeen lisätään lause: "Mikäli kohteella tiedetään tai voidaan olettaa olevan merkittäviä luontoarvoja, tulee ottaa huomioon luontoarvojen säilyminen. Kannattaja: Risto Rautava päätti yksimielisesti hyväksyä Tuomas Rantasen vastaehdotuksen. Esittelijä kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/3 Lisätiedot Pekka Tirkkonen, suunnittelupäällikkö, puhelin: pekka.tirkkonen(a)hel.fi Liitteet 1 Toim_suun_ja_tubu 2018_tark. 2 Kaupunkistrategia toimenpideohjelma_2 3 Määrä ja taloustavoitteet kaupunkirakenne_3.pdf 4 Määrä ja taloustavoitteet Rakennukset_4.pdf 5 Määrä ja taloustavoitteet Asuntotuotanto_5.pdf 6 D_Kadut ja liikenneväylät_6.pdf 7 C_Esirakentaminen_7.pdf 8 A_Puistot ja liikunta-alueet_8.pdf 9 B_Investointikartta_2018_9 10 Kymp investoinnit yhteenvetotaulukko tubu 2018_10.pdf 11 Taulukko_maksuosuudet ja tuet_11.pdf Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus päättää hyväksyä liitteenä olevan kaupunkiympäristön toimialan toimintasuunnitelman vuodeksi 2018 ja vuoden 2018 tulosbudjetin seuraavasti: Talousarviokohta kaupunkirakenne; käyttötalouden tulot ja menot jaetaan palveluittain liiteasiakirjan erittelyn mukaan. Lautakuntaan nähden sitovaksi määritellään talousarviokohdan käyttötalouden menot. Talousarviokohta rakennukset; tulot ja menot ovat liiteasiakirjan erittelyn mukaiset. Lautakuntaan nähden sitovaksi määritellään toimintakate. Talousarviokohta asuntotuotanto; Asuntotuotantopalvelun tulot ja menot ovat liiteasiakirjan erittelyn mukaiset. Lautakuntaan nähden sitovaksi määritellään toimintakate. Investoinnit Talousarviokohdan Kiinteistöjen ja kiinteistöjen hallintaan oikeuttavien osakkeiden ostot ja lunastukset sekä maankäyttökorvaukset osoitetaan kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi maankäyttö ja kaupunkirakenne palvelukokonaisuuteen. Talousarviokohdan Esirakentaminen, täyttötyöt, rakentamiskelpoiseksi saattaminen osoitetaan kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi maankäyttö ja kaupunkirakenne palvelukokonaisuuteen.

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/3 Esittelijän perustelut Käyttötalouden tulosbudjetti Investointitulot ja -menot 2018 Talousarviokohdan Uudis- ja lisärakennushankkeet osoitetaan kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuuden käyttöön. Talousarviokohdan korjaushankkeet osoitetaan kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuuden käyttöön. Talousarviokohdan uudisrakentaminen ja perusparantaminen sekä muut investoinnit (kadut ja liikenneväylät) osoitetaan kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi maankäyttö ja kaupunkirakenne palvelukokonaisuuteen. Talousarviokohdan puistot ja liikunta-alueet osoitetaan kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi maankäyttö ja kaupunkirakenne palvelukokonaisuuteen. Talousarviokohdan 8 05 käsittäen irtaimen omaisuuden perushankinnan ja tietotekniikkahankinnat osoitetaan palvelukokonaisuuksien käyttöön niin, että sitovuustaso lautakuntaan nähden on kohdan em. menot yhteensä. Talousarviokohdan HITAS-osakkeiden ostaminen osoitetaan kaupunkiympäristölautakunnan käyttöön. Lisäksi lautakunta päättää hyväksyä, että seuraavilla viranhaltijoilla on oikeus päättää talousarvion sitovuusmääräysten puitteissa; - Maankäyttöjohtajalle oikeus päättää vähäisistä tarkistuksista katu- ja puisto- sekä esirakentamisinvestointien sisäiseen alakohtajakoon. - Tekniselle johtajalle oikeus päättää vähäisistä tarkistuksista talonrakennusinvestointien sisäiseen alakohtajakoon. Toimintasuunnitelma ja tulosbudjetti perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään kaupunkiympäristön toimialan talousarvioon ajalle Suunnitelmat pitävät sisällään toimialan täsmennetyt palvelukohtaiset osuudet. Kaupunkiympäristön toimialan käyttötalouden tulosbudjetti on esitetty liiteasiakirjassa.

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/3 Sitovat tavoitteet ovat seuraavat: Kiinteistöjen ja kiinteistöjen hallintaan oikeuttavien osakkeiden ostot ja lunastukset sekä kaavoituskorvaukset (kylk) 11,5 milj. euroa, haettu ylitysoikeutta 5,8 milj. euroa Esirakentaminen, täyttötyöt, 18,8 milj. euroa, rakentamiskelpoiseksi saattaminen, (kylk), haettu ylitysoikeutta 6 milj. euroa Kiinteän omaisuuden myynti 5,4 milj. euroa, 8 02 Rakennukset 216,4 milj. euroa, haettu ylitysoikeutta 49,9 milj. euroa Katujen ja liikenneväylien uudisrakentaminen ja perusparantaminen sekä muut investoinnit kylkn käytettäväksi, 61,2 milj. euroa, haettu ylitysoikeutta 22,6 milj. euroa Puistot ja liikunta-alueet (kylk) 14,8 milj. euroa, haettu ylitysoikeutta 9,6 milj. euroa Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 3,5 milj. euroa, haettu ylitysoikeutta 0,7 milj. euroa Arvopaperit 1 milj. euroa 8 07 Muu pääomatalous 5,4 milj. euroa, Rakennusten ja osakkeiden myynti ja väestönsuojakorvaukset Haettujen ylitysoikeuksien määrät vahvistetaan valtuustossa vuoden 2018 alussa. TA-kohta kaupunkirakenne - Laaditaan MAL-sopimuksen ja AM-ohjelman mukaisesti asemakaavoja asuntotuotantoon vähintään k-m2 pääosin raideliikenteen palvelualueelle. Kerrosalasta on täydennysrakentamista vähintään k-m2. - Asuntotuotantoon luovutetaan rakennusoikeutta vähintään k- m2. - Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa verrattuna viiden edellisen vuoden keskiarvoon.

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/3 - Rakennetaan ja otetaan käyttöön systemaattinen asiakastyytyväisyyden mittausjärjestelmä. TA-kohta rakennukset - Tyhjien tilojen osuus tilakannasta on enintään 4 prosenttia. - Energiansäästötavoite on 3 prosenttia ulkovalaistuksen ja toimitilojen osalta vuoden 2015 energiankulutuksesta. - Vuoden 2018 aikana laaditaan kaupungin toimitilakiinteistöjen korjausvelan haltuunottosuunnitelma ja esitys sen seurannasta. TA-kohta asuntotuotanto Vuoden 2018 toimintasuunnitelman seuranta - Asuntotuotanto rakennuttaa asuntoa. Talousarvion toteutumisennuste laaditaan vuonna 2018 neljä kertaa. Esittelijä Lisätiedot kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho Pekka Tirkkonen, suunnittelupäällikkö, puhelin: pekka.tirkkonen(a)hel.fi Liitteet 1 Toim_suun_ja_tubu 2018_1.pdf 2 Kaupunkistrategia toimenpideohjelma_2 3 Määrä ja taloustavoitteet kaupunkirakenne_3.pdf 4 Määrä ja taloustavoitteet Rakennukset_4.pdf 5 Määrä ja taloustavoitteet Asuntotuotanto_5.pdf 6 D_Kadut ja liikenneväylät_6.pdf 7 C_Esirakentaminen_7.pdf 8 A_Puistot ja liikunta-alueet_8.pdf 9 B_Investointikartta_2018_9 10 Kymp investoinnit yhteenvetotaulukko tubu 2018_10.pdf 11 Taulukko_maksuosuudet ja tuet_11.pdf Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kaupunginkanslia

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/3 Päätöshistoria

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/4 28 Patterimäen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12477) ja sen asettaminen nähtäville (sisältää liikennesuunnitelman) HEL T Hankenumero 0563_10, (0563_11) Päätös päätti asettaa päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttöja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Asemakaava koskee 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Tali) lähivirkistysaluetta ja asemakaavan muutos koskee 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pajamäki, Tali, Pitäjänmäen yritysalue) lähivirkistys-, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta sekä puisto- ja katualueita ja yleistä pysäköintialuetta (muodostuvat uudet korttelit ja 46036) antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä. Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa. Esittelijä kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho Lisätiedot

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/4 Liitteet Muutoksenhaku Otteet Siv Nordström, arkkitehti, puhelin: siv.nordstrom(a)hel.fi Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: taina.toivanen(a)hel.fi Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: raila.hoivanen(a)hel.fi Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: jarkko.nyman(a)hel.fi Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: kaarina.laakso(a)hel.fi 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Havainnekuva, Asuntokortteleiden havainnekuva, Liikennesuunnitelma (piir.nro 6787) 8 Tilastotiedot 9 Vuorovaikutusraportti ja asukastilaisuuksien ( ja ) muistiot 10 Päätöshistoria Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Ote Ne mielipiteensä esittäjät, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaavaratkaisun keskeinen sisältö Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Patterimäen aluetta, joka sijaitsee Pitäjänmäen Takkatien teollisuusalueen ja Pajamäen asuntoalueen välissä. Kaavaratkaisulla luodaan virkistysalueen itäosaan Pitäjänmäentien varteen tiivistä, elävää ja katupuin istutettua katuympäristöä tulevan Raide-Jokerin pysäkin välittömään läheisyyteen. Uutta asuntokerrosalaa on esitetty k-m², ja asukasmäärän lisäys on noin 900 henkilöä. Liiketiloja on osoitettu kadun varteen 6 8-kerroksis-

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/4 Päätökset kaavaratkaisun pohjana ten asuinkerrostalojen kivijalkakerrokseen Pitäjänmäentien varteen. Kallioiseen maastoon sijoitettujen 4 7-kerroksisten pistetalojen pihat ovat maanvaraisia ja ne sopeutetaan Pajamäen alueeseen sekä Patterimäen luonnonympäristöön. Nykyinen leikkipaikka esitetään siirrettäväksi lähivirkistysalueen keskiosaan. Kaavaratkaisu mahdollistaa lisäksi Staran varikon toiminnot kallioluolastoon Patterimäen alle, jolloin nykyinen Atomitien varikkoalue vapautuisi käytettäväksi toimitilarakentamiseen. Patterimäen arvokas linnoitusalue ja luonnonympäristö suojellaan asemakaavaehdotuksessa. Kaavoitustyössä on kiinnitetty huomiota siihen, että mahdollisimman paljon kallioista maastoa puustoineen säilyy. Pajamäen länsipuolella oleva urheilu- ja virkistyspalvelujen alue säilyy nykyisessä käytössään. Uusien asuinkortteleiden kohdalle on laadittu liikennesuunnitelma (nro 6787), joka on asemakaavan liitteenä. Liikennesuunnitelmassa on uusi Pajamäenkuja niminen tonttikatu Pajamäentieltä pohjoiseen. Ajoyhteys tonteille on etelässä Pajamäenkujalta ja pohjoisessa Takkatieltä käsin. Tonttien pysäköinti sijoittuu kaltevaa maastoa hyödyntäen pihakansien alle pääosin kadunvarsitalojen yhteyteen. Raide-Jokerin vaikutukset lähivirkistysalueeseen ja uusiin asuntokortteleihin on otettu huomioon kaavamääräyksissä. Patterimäen alueelle on aikataulusyistä jo vuoden 2017 keväällä hyväksytty asemakaavan muutosehdotus nro 12434, joka mahdollistaa Raide-Jokerin pikaraitiotien toteutuksen osittain tunnelissa alueen arvokkaan linnoitusalueen alitse. Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on virkistysaluetta ja kerrostalovaltaista aluetta. Patterimäen kautta on aluevarauksen lisäksi yleiskaavassa merkitty varaus Raide-Jokerille tunnelissa sekä uuden pääkatulinjauksen varaus Pitäjänmäentieltä Patterimäen kautta radan yli Konalantien päähän (nk. Pitäjänmäenkaari). Nyt laadittu kaavaratkaisu poikkeaa yleiskaavasta siten, että Pitäjänmäenkaaren pääkatusuunnitelmasta on luovuttu. Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto ) alue on virkistysaluetta, toimitila-aluetta ja asuntovaltaista aluetta A1. Nyt laadittu kaavaratkaisu on Pitäjänmäentien varren tonteilla yleiskaavan tavoitteiden mukainen, joskin luonnonsuojelualueen ja Pajamäen

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/4 Alueen lähtökohdat ja nykytilanne Kaavaratkaisun kustannukset alueen puolella tontit limittyvät keskeiseen lähivirkistysalueeseen ja ovat korttelitehokkuudeltaan hieman väljempiä. Nyt laadittu kaavaratkaisu on maanalaisen yleiskaavan mukainen. Kaavamuutosalue on pääosin viheraluetta. Patterimäen lähivirkistysalue sijaitsee keskeisellä paikalla Pitäjänmäellä. Alueen korkeimmalla kohdalla sijaitsee linnoituslaitteita. Mäkialue on kallioista metsäaluetta, jolla kulkee entinen tykkitie ja muita valaistuja ulkoiluteitä. Itäpäässä on rakennettu leikkipaikka. Kaavamuutosalueen läntisessä osassa on kaksi jalkapallon tekonurmikenttää. Kaavamuutosalueen lähiympäristössä on Pajamäen pääosin 1950-luvulla rakennettu asuinalue, Talin siirtolapuutarha, 2000-luvulla rakennettuja asuin- ja toimitilakortteleita sekä Takkatien ja Arinatien teollisuusalueet maalitehtaineen. Alue rajautuu lännessä Espoon kaupunginrajaan. Patterimäen puistoalueella ja Pajamäentien katualueella on voimassa vuodelta 1960 oleva asemakaava. Patterimäen sorasiiloluolaa varten laadittiin erillinen maanalaista osaa koskeva asemakaava vuonna Jalkapallokenttäalueella ja Takkatien katualueella on voimassa asemakaava vuodelta Jalkapalloalue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). VU-alueen koillispuolella on 574 m² kokoinen pala asemakaavoittamatonta metsäaluetta. Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia (4/2017, Alv 0 %) seuraavasti: Katualueet Viheralueet Kunnallistekniikka Yhteensä 0,4 milj. euroa 0,5 milj. euroa 0,4 milj. euroa 1,3 milj. euroa Viheralueiden kustannusarvio sisältää uuden leikkipaikan ja puistoraittien rakentamisen. Kunnallisteknisten verkostojen kustannusarvio sisältää uuden vesihuollon ja hulevesiviemäreiden rakentamisen, nykyisten viemäreiden ja vesijohtojen siirron sekä kaukolämpöverkon laajennuksen.

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/4 Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana Viranomaisyhteistyö Uutta kaavoitettavaa kerrosalaa kohden kustannuksia aiheutuu noin 35 euroa/k-m². Kustannusarvio ei sisällä HSY:n 800 mm runkovesijohdon rakentamiskustannuksia, tietoliikenneverkon kustannuksia, kaava-alueen ulkopuolisia Pajamäentien ja Pitäjänmäentien muutosten kustannuksia eikä Raide-Jokerin kustannuksia. Uudesta kaavoitettavasta kerrosalasta on kaupungille arvioitu kertyvän tonttien rakennusoikeuden myymisestä tai vuokraamisesta noin miljoonaa euroa. Kaavaa voidaan pitää taloudellisesti kaupungille kannattavana. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin. Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä seuraavien viranomaistahojen kanssa: Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto Uudenmaan ELY-keskus Tukes Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskus Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos (HKL) Museovirasto kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (Helsingin taidemuseo, kaupunginmuseo, ent. liikuntavirasto, ent. nuorisoasiainkeskus) kaupunkiympäristötoimiala (ent. asuntotuotantotoimisto, ent. kiinteistöviraston geotekninen osasto, ent. kiinteistöviraston tilakeskus, ent. kiinteistöviraston tonttiosasto, ent. rakennusvalvontavirasto, ent. rakennusvirasto, ent. ympäristökeskus) pelastuslaitos kasvatuksen ja koulutuksen toimiala (ent. opetusvirasto, ent. varhaiskasvatusvirasto) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, luonnosaineistoa sekä näiden valmisteluaineistoa koskevat viranomaisten kannanotot kohdistuivat mm. puistoaluetta koskeviin suojelutavoitteisiin sekä liikenteen ja mui-

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/4 Mielipiteet Tarkemmat perustelut Jatkotoimenpiteet den ympäristöhäiriöiden huomioonottamiseen kaavoituksessa. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä mm. lähivirkistysalueen suojelumerkinnöissä, asuinrakennusten melumääräyksissä ja kaavan rakentamisajoituksen sääntelyssä maalitehtaan läheisyydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä valmisteluaineistoa koskevia mielipidekirjeitä saapui 17 kpl ja luonnosaineistoa koskevia mielipidekirjeitä saapui 49 kpl. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty asukastilaisuuksissa ja puhelimitse. Mielipiteet kohdistuivat enimmäkseen asuntojen täydennysrakentamiseen sekä Raide-Jokerin sijoittumiseen nykyiselle virkistysalueelle, mutta mielipiteitä esitettiin myös mm. joukkoliikennejärjestelyistä ja liikenteen häiriöistä, suunnittelualueen naapuritonttien paikoitusjärjestelyistä sekä koskien mm. teollisuustontteja, linnoituslaitteita, leikkipuistoja ja alueen puroja. Mielipiteet on otettu huomioon kaavatyössä mm. siten, että uudisrakennuksien sijoitusta on loitonnettu Pajamäen alueesta ja kaavakarttaan on merkitty naapuritontteja palveleva erillinen LPA-alue. Lisäksi on muutettu virkistysreitit noudattamaan suuremmassa määrin nykyistä reitistöä sekä lisätty määräyksiä purojen huomioimisesta rakentamisessa. Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta. Asemakaavoituspalvelu pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Helsingin Satama Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Uudenmaan ELY-keskus kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos (HKL) pelastuslaitos

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/4 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto Esittelijä Lisätiedot kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho Siv Nordström, arkkitehti, puhelin: siv.nordstrom(a)hel.fi Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: taina.toivanen(a)hel.fi Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: raila.hoivanen(a)hel.fi Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: jarkko.nyman(a)hel.fi Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: kaarina.laakso(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Havainnekuva, Asuntokortteleiden havainnekuva, Liikennesuunnitelma (piir.nro 6787) 8 Tilastotiedot 9 Vuorovaikutusraportti ja asukastilaisuuksien ( ja ) muistiot 10 Päätöshistoria Oheismateriaali 1 Mielipidekirjeet Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Ne mielipiteensä esittäjät, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kaupunginkanslia/Villeneuve, Hakola, Lindén

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/4 Päätöshistoria Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/5 29 Vallilanlaakson raitiotien asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos (sisältää liikennesuunnitelman luonnoksen) HEL T Hankenumero 5644_1 Päätös Käsittely päätti panna asian viikoksi pöydälle. Asian aikana kuultavina olivat liikenneinsinööri Niko Setälä, maisemaarkkitehti Mervi Nicklen, tiimipäällikkö Tuomas Hakala. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta. Pöydällepanoehdotus: Silvia Modig: Pyydän asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. päätti yksimielisesti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho Mervi Nicklen, maisema-arkkitehti, puhelin: mervi.nicklen(a)hel.fi Riikka Österlund, liikenneinsinööri, puhelin: riikka.osterlund(a)hel.fi Niko Setälä, liikenneinsinööri, puhelin: niko.setala(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus päättää hyväksyä päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Asemakaavaluonnos koskee 22. kaupunginosan (Vallila) raitioliikenne-, katu- ja puistoaluetta ja asemakaavan muutosluonnos koskee 22. kaupungin osan (Vallila) puistoaluetta sekä 24. kaupunginosan (Kumpula) puistoa-

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/5 luetta. antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko Esittelijän perustelut Kaavaratkaisun keskeinen sisältö Päätökset kaavaratkaisun pohjana Alueen lähtökohdat ja nykytilanne Asemakaavaluonnos ja asemakaavan muutosluonnos (kaavaratkaisu) koskevat Vallilanlaakson käytöstä poistunutta junarata-aluetta, Vallilanlaakson puistoa ja Mäkelänrinteen uintikeskuksen korttelialueeseen rajautuvaa puiston reunaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa tärkeän poikittaisen raideyhteyden toteuttamisen Kalasataman ja Pasilan välille sekä säteittäisten runkoyhteyksien toteuttamisen. Kaavan yhteydessä on laadittu liikenteen yleissuunnitelma, jossa raitioyhteys on linjattu Vallilanlaaksoon siten, että ratalinja sopeutuu puistoympäristöön ja haittaa mahdollisimman vähän puistoalueen muuta käyttöä. Pyöräliikenteen laatukäytävä, baana, on sijoitettu raitiotien rinnalle. Kun vilkas pyöräliikenne siirretään baanalle, puiston ytimen turvallisuus ja käyttömahdollisuudet paranevat. Rata toteutetaan raitioliikenteelle soveltuvana nurmiratana, jossa ei sallita moottoriajoneuvoliikennettä ja rata pyritään sijoittamaan lähelle nykyistä maanpinnan tasoa. Raitiotieradan ylityksiä on suunniteltu kahteen kohtaan: tasoylitys paikkaan, jossa satamaradan penkere nyt ylitetään ja siltaylitys Mäkelänrinteen uintikeskuksen pohjoispuolelle, paikkaan jossa on Pasilan ja Kumpulan välinen vilkasliikenteinen puistokäytävä. Pysäkkejä on suunniteltu Mäkelänkadun risteyksen yhteyteen sekä Hämeentien sillan alle. Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan 2002 mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Nyt laaditussa kaavaratkaisussa on myös otettu huomioon Helsingin uuden yleiskaavan (kaupunginvaltuusto ) tavoitteet.

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/5 Kaavaratkaisun kustannukset Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana Viranomaisyhteistyö Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta Asemakaavoissa suunnittelualue on puistoa. Vanhan satamaradan alue on asemakaavoittamatonta aluetta. Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta. Kaavaratkaisun toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat kustannukset esitetään Kalasataman raitiotien yleissuunnitelman yhteydessä. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin. Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä seuraavien viranomaistahojen kanssa: Helen Oy Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto kaupunkiympäristön toimiala, pelastuslaitos Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, Kulttuuripalvelukokonaisuus, Kaupunginmuseo Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristö keskus (ELY) Viranomaisten kannantotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat Kumpulan kartanon, kasvitieteellisen puutarhan ja Vallilan siirtolapuutarhan ympärille rakentuvan viheralueen säilymiseen kulttuurihistoriallisesti ja avoimena viherympäristönä sekä raitiotien toteuttamiseen nurmiratana. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että raitiotierata ja sen ympäristö suunnitellaan osana kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta. Mitoitus eri toiminnoille Vallilan siirtolapuutarhan ja Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan välimaastossa on hyvin tiukka. Tälle osuudelle suunnitellaan myös hulevesien johtamista ja viivytystä, joka on tulevaisuudessa välttämätöntä, jotta Vallilan siirtolapuutarha ei tulisi kärsimään mittavista, tulvia muodostavista hulevesiongelmista. Eri kulkumuotojen erottamisperiaatteisiin palataan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Tavoitteena on selkeä, turvallinen ja kulttuurimaisemaan sopiva ympäristö. Raitiotie toteutetaan nurmira-

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/5 Mielipiteet tana, eikä kaava mahdollista radalle, eikä sen yhteyteen moottoriajoneuvoliikenteen väylää. Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat puiston ja virkistysympäristön ja maiseman muuttumiseen, jalankulkuyhteyksien katkeamiseen, puiston käyttömahdollisuuksien huonontumiseen, raitiotieliikenteen vaatimiin tilavarauksiin ja mitoituksiin sekä raitiotieliikenteen aiheuttamiin pöly- ja meluhaittoihin, turvallisuuteen, raitiotielinjan tarjoamaan palvelutasoon ja sen kustannuksiin ja perustamistapaan. Lisäksi kiinnitettiin huomiota liian nopeaan suunnittelun etenemiseen ja siihen, että ei ole realistista esittää lautakunnalle päätettäväksi alustavaa suunnitelmaa, jossa monet tekniset ja ympäristöesteettiset asiat ovat avoinna. Kirjallisia mielipiteitä saapui 29 kpl. Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta. Esittelijä Lisätiedot kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho Mervi Nicklen, maisema-arkkitehti, puhelin: mervi.nicklen(a)hel.fi Riikka Österlund, liikenneinsinööri, puhelin: riikka.osterlund(a)hel.fi Niko Setälä, liikenneinsinööri, puhelin: niko.setala(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosluonnoksen kartta, päivätty Asemakaavan muutosluonnoksen selostus, päivätty Havainnekuvia, Liikennesuunnitelman luonnos 7 Tilastotiedot 8 Vuorovaikutusraportti ja asukastilaisuuden ( ) muistio 9 Osa päätöshistoriaa Oheismateriaali 1 Mielipiteet Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/5 Otteet Ote Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/6 30 Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelman hyväksymiseksi HEL T Hankenumero 0855_10 Esitys Käsittely päätti panna asian viikoksi pöydälle. Asian aikana kuultavina olivat liikenneinsinööri Niko Setälä, maisemaarkkitehti Mervi Nicklen, tiimipäällikkö Tuomas Hakala. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta. Pöydällepanoehdotus: Silvia Modig: Pyydän asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. päätti yksimielisesti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho Niko Setälä, liikenneinsinööri, puhelin: niko.setala(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Esitysehdotus esittää kaupunginhallitukselle Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelman hyväksymistä ja hankkeen toteuttamista siten, että raitiotien infrastruktuurin kokonaiskustannusarvio on 79,3 miljoonaa euroa (MAKU 111,9, marraskuu 2017, 2010=100) hankkeesta laaditaan hyväksytyn yleissuunnitelman ja kokonaiskustannusarvion mukainen tarkempi hankesuunnitelma. Hankesuunnitelmassa voidaan tehdä hankkeeseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta yleissuunnitelman sisältöä.

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/6 Tiivistelmä Esittelijän perustelut Aikaisempia päätöksiä Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelmassa esitetään Kalasatamaa ja siihen liittyviä alueita palveleva raitiotiejärjestelmä. Lähtökohtina ovat nykyiset joukkoliikenteen järjestelyt ja tiedossa olevat uudet yhteydet, kuten Kruunusillat, joka tuo raitiotieyhteyden Kalasataman alueen eteläkärjestä Nihdistä Helsingin keskustaan ja Laajasaloon. Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelmassa vahvistetaan tarvittavat varaukset raitioteille, määritellään tulevat raitiotien reitit, kuvataan toteuttamisen alustava aikataulu ja laaditaan hankkeelle kustannusarvio. Samalla esitetään millainen linjasto Kalasataman raitioteillä kulkisi yhteyttä käyttöönotettaessa ja sen mahdollisia laajennussuuntia. Kalasatamaan esitetään toteutettavaksi raitiotie välille Nihti Kalasataman keskus Vallilanlaakso Pasila. Raitiotie on Helsingin nykyisen raitioverkon laajennus ja se liittyy eteläpäästään suunnitteilla olevaan Kruunusillat-hankkeen raitiotiehen ja pohjoispäästä Pasilan raitioteihin. Nihdin ja Pasilan välinen uusi raitiolinja yhdistäisi Laajasalon pikaraitiotien, Kalasataman keskuksen metron ja Pasilan aseman junat poikittaisella raideyhteydellä. Matka-aika Nihdin ja Pasilan aseman välillä olisi noin 15 minuuttia. Tavoitteena on raitiotien toteuttaminen siten, että liikennöinti voisi alkaa vuonna Nihdin ja Pasilan välisen raitiolinjan matkustajamäärät perustelevat linjan toteuttamista raitiotienä. Matkustajamäärien arvioidaan olevan alkuvuosina noin matkustajaa arkivuorokaudessa ja nousevan myöhemmin linjastoratkaisuista riippuen jopa matkustajaan. Linjan toteuttaminen raitiotienä mahdollistaa sen verkostollisen laajennettavuuden molemmista päistään. Kalasataman raitioteiden kokonaiskustannusarvio on 79,3 miljoonaa euroa (MAKU-indeksi 111,9, 2010=100), josta raitiotiejärjestelmän osuus on 55,8 milj. euroa ja muiden katu- ym. rakennustöiden osuus on 23,5 milj. euroa. Kalasataman raitiotieyhteyden kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen on arvioitu olevan sen käyttöönottoa seuraavan ensimmäisen vuoden osalta yhteensä 5 milj. euroa (HSL:n maksuosuus ja HKL:n infratuki). Raitiotieverkon laajennus Kalasatamaan on esitetty kaupunginvaltuuston hyväksymässä Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavassa (nro 11650), joka on tullut lainvoimaiseksi 2008.

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/6 Kalasataman keskuksen asemakaavaa (nro 12070) varten laaditussa Kalasataman joukkoliikenneselvityksessä 2011 esitettiin raitiotielinjausta Nihdistä Kalasataman keskuksen ja Vallilanlaakson kautta Pasilaan ja liitosta Nihdissä Kruunusillat-yhteyteen. Kalasataman alueen osayleiskaavan mukaisesti tähän mennessä laadituissa asemakaavoissa on varauduttu raitiotiehen. Kaupunginhallitus esitti Vallilanlaaksoon toteutettavaksi joukkoliikennekadun Mäkelänkadun ja Hämeentien välille, ensin bussiliikenteen ja myöhemmin myös raitioliikenteen käytettäväksi. Kaupunginvaltuusto hylkäsi ehdotuksen joukkoliikennekadun mahdollistavasta asemakaavasta (nro 11978). Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kruunusillat-hankkeen, jolla toteutetaan raitiotieyhteys keskustasta Hakaniemen kautta Nihtiin ja edelleen Korkeasaaren kautta Laajasaloon. Hankesuunnitelmassa on varauduttu myös Kalasatamasta Nihtiin saapuvaan raitiolinjaan. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Sörnäistentunnelia koskevan yleissuunnitelman jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle Sörnäistentunnelia koskevan asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä ja tunnelia koskevan alustavan liikennesuunnitelman valitsemista jatkosuunnittelun pohjaksi. Asemakaavan muutosehdotuksen tarkistaminen ja tunnelia koskevan hankesuunnitelman laatiminen on tarkoitus käynnistää vuoden 2018 aikana. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt raitioliikenteen linjastosuunnitelman, jonka mukaisia linjastomuutoksia tehtiin viimeksi syksyllä Tässä suunnitelmassa Kalasataman raitiotiet oli huomioitu alustavissa tarkasteluissa, mutta niiden pohjalta ei tehty tarkempaa linjastosuunnittelua. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin uudessa yleiskaavassa eli Kaupunkikaavassa on merkitty pikaraitiotieyhteys Kalasatamaan (Nihdistä Hämeentielle) ja Vallilanlaaksoon (Pasilasta Hämeentielle). Kaupunginvaltuuston hyväksymän Helsingin kaupunkistrategian yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu, että keskustan raitiotieverkko ja Kalasataman raitiotiesuunnitelman toteutus etenee. Vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on järjestetty vuorovaikutusta vaikutusalueen asukkaiden ja muiden tahojen kanssa useaan otteeseen. Ensimmäinen kohdennettu asukastyöpaja järjestettiin joulukuus-

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/6 sa 2016 ja viimeinen laaja asukastilaisuus lokakuussa Lokakuun tilaisuudessa esiteltiin Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelman lisäksi hankkeeseen liittyviä Vallilanlaakson ja Hermannin rantatien asemakaavamuutosten osallistumis- ja arviointisuunnitelmia. Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelman ja Vallilanlaakson asemakaavamuutoksen yhteinen vuorovaikutusraportti on tämän asian liitteenä. Yleissuunnitelma on laadittu kaupunkiympäristön toimialalla yhteistyössä liikenneliikelaitoksen, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän ja kaupunginkanslian kanssa. Lisäksi yleissuunnitelman sisältö on käyty läpi yhdessä pelastuslaitoksen ja kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalvelut-yksikön kanssa ja saadut mielipiteet on huomioitu suunnitelmassa, liittyen pelastuslaitoksen toimintaedellytysten varmistamiseen raitiotien varrella ja raitiotiestä johtuvien ympäristöhaittojen torjumiseen. Hankkeen kuvaus ja tavoitteet Yleistä Kalasataman joukkoliikennejärjestelmän tavoitteena on yhdistää Kalasataman alue kiinteästi ympäröiviin kaupunginosiin osana kantakaupunkia ja tuoda Kalasataman alue palveluineen helposti saavutettavaksi osaksi seudullista joukkoliikenneverkkoa. Tavoitteena on toteuttaa joukkoliikennejärjestelmä palvelutasoon nähden kustannustehokkaasti, tehdä joukkoliikenteestä aidosti kilpailukykyinen kulkumuoto Kalasataman alueen asukkaille ja työntekijöille sekä mahdollistaa kantakaupungille tyypillinen autoriippumaton elämäntapa alueella. Hankkeen keskeinen sisältö Kalasataman raitiotie on Helsingin nykyisen raitioverkon laajennus. Raitiotie käsittää noin 4,5 kilometriä kaksiraiteista linjaraidetta ja lisäksi noin 1,3 kilometriä yhdys- ja kääntöraiteita. Yleissuunnitelman mukainen linjaus alkaa Kalasataman Nihdistä, josta se jatkuu Sompasaaren, Sörnäistenniemen ja Kalasataman keskuksen kautta Hermannin rantatielle ja edelleen Vallilanlaakson läpi Pasilaan. Raitiotie liittyy nykyiseen rataverkkoon Mäkelänkadun ja Radanrakentajantien risteyksessä Uintikeskuksen pysäkin kohdalla, josta raitiolinja voi jatkaa edelleen Pasilan asemalle. Pasilassa uusi raitiolinja käyttää nykyisiä ja suunnitteilla olevia raitioteitä. Nihdissä raitiotie liittyy Kruunusillat-hankkeessa toteutettavaan keskustan, Hakaniemen ja Laajasalon väliseen raitiotiehen, raitiotien kääntöpaikka on näille linjoille yhteisen pysäkin länsipuolella. Haukilahdenkadulle on suunniteltu yhdysraide Hermannin rantatien ja Hämeentien vä-

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/6 lille, mikä mahdollistaa yhteyden Kalasatamasta Koskelan raitiotievarikolle. Raitiotien linjaosuudet on sijoitettu Sörnäistenniemen aluetta lukuun ottamatta muulta liikenteeltä erotellulle alueelle. Nihdissä raitiotie kulkee Kruunusillat-yhteyden kanssa yhteisellä raitiotiekadulla, Sompasaaressa Aallonhalkoja-kadun keskellä omilla kaistoillaan ja Sörnäistenniemen alueella Junonkadulla ja Leonkadulla sekaliikenteessä ja ns. yhteisen katutilan alueella ( shared space ). Junonkadulla raitiotien suuntaista autoliikenteen läpiajoa esitetään rajoitettavaksi Sompasaarenkanavan sillalla ja Kalasataman koulun pysäkin kohdalla. Kalasataman keskuksesta Kyläsaareen raitiotie sijaitsee Hermannin rantatien keskellä ajoradoista eroteltuna. Vallilanlaaksossa raitiotie toteutetaan nurmiratana, jolla ei sallita ajoneuvoliikennettä. Pelastuslaitoksen pääsy radan varrelle kuitenkin varmistetaan. Kalasataman keskuksen pohjoispuolelle toteutetaan kääntösilmukka varakääntöpaikaksi etelästä päin saapuville raitiovaunuille. Vallilanlaaksossa raitiotien viereen on mahdollista toteuttaa pyöräliikenteen baanayhteys. Raitioliikenteen osalta suunnittelussa on noudatettu raitioliikenteen kehittämistavoitteita mm. liikennöinnin nopeuden, sujuvuuden ja luotettavuuden suhteen. Raitiolinjan keskinopeus on yleissuunnitelman mukaan noin km/h. Raitiotien varrella on 9 uutta pysäkkiparia. Ne sijoittuvat siten, että ne tukevat nopeaa liikennöintiä, mutta tarjoavat samalla kattavan palvelun reitin varrella. Raitiotietä tulisi käyttämään ensi vaiheessa Nihdin ja Pasilan välillä kulkeva raitiolinja, jonka matka-aika Nihdistä Pasilan asemalle on noin 15 minuuttia. Raitiovaunu kulkisi alkuvaiheessa pääosin 10 minuutin vuorovälillä. Raitiolinja korvaa bussilinjat 50 ja 59 Nihdin ja Kalasataman keskuksen välillä. Kalasataman raitiotiet ovat kaupunkiraitioteitä, mutta mitoitukseltaan yhteensopivia tulevan pikaraitiotieverkon kanssa. Uudessa yleiskaavassa Kalasataman raitiotiet on esitetty pikaraitiotieverkon osana. Raitiotiellä on mahdollista käyttää pikaraitiolinjojen 45-metrisiä raitiovaunuja. Raitiotien tarkemmassa suunnittelussa tullaan selvittämään runkomelun ja tärinän vaimennustarpeet uuden radan alueella ja suunnitellaan tarvittavat vaimennusratkaisut. Uuden raitiolinjan liikennöinti Nihdin ja Pasilan välillä vaatii alkuvaiheessa noin 6 raitiovaunua. Uusia raitiovaunuja ei hankita erikseen tätä raitiolinjaa varten. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ja HKL-liikelaitos suunnittelevat vaunuhankinnat osana laajempaa hankintakoko-

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (121) Asia/6 naisuutta, joka ei ole riippuvainen pelkästään Kalasataman raitoteiden toteuttamisesta. Hankkeen vaikutukset Yleissuunnitelmassa on arvioitu Kalasataman raitioteiden vaikutuksia joukkoliikennejärjestelmälle asetettuihin tavoitteisiin, joukkoliikennematkustamiseen ja kaupunkirakenteeseen. Lisäksi on arvioitu vaikutuksia joukkoliikennejärjestelmän taloudellisuuden sekä kaupunkikuvan ja imagon kannalta. Raitiotie toteuttaa hyvin Kalasataman joukkoliikennejärjestelmälle asetettuja tavoitteita, jotka on lueteltu edellä olevassa hankkeen kuvauksessa. Myös raitioliikenteelle asetettujen kehittämistavoitteiden, mm. raitioliikenteen nopeuden, sujuvuuden ja luotettavuuden toteutumiselle uusilla rataosuuksilla on hyvät edellytykset suunnitelman mukaisilla ratkaisuilla. Kalasataman raitiotie kulkee koko alueen läpi etelästä pohjoiseen ja tulee palvelemaan suurinta osaa alueen asukkaista, työpaikoista ja palveluista. Reitin varrelle on kaavailtu tulevan noin uutta asukasta Kalasataman alueen valmistuessa. Raitiotie vahvistaa Kalasatamaan tavoiteltavaa imagoa kantakaupungin laajennuksena. Raitiotie toimii sekä alueen sisäisenä joukkoliikenneyhteytenä että poikittaisena raideyhteytenä, joka yhdistää Pasilan rautatieaseman, Kalasataman metroaseman ja Laajasalon pikaraitiotien. Raitiotie parantaa myös yhteyksiä Kumpulan kampukselta ja Arabianrannan eteläosista Pasilaan. Kalasataman raitiotie toteuttaa osaltaan Helsingin uuden yleiskaavan pikaraitiotieverkkoa, johon kuuluvat sekä Vallilanlaakson raitiotieosuus että reitti Hermannin rantatietä pitkin Kalasatamaan. Yhteys mahdollistaa esimerkiksi ns. Tiederatikan linjauksen Vallilanlaakson ja Pasilan välillä. Kalasataman ja Pasilan välisen matkustajakysynnän arvioidaan olevan suuri heti liikennöinnin alkaessa. Nihdin ja Pasilan väliselle raitiolinjalle on vuodelle 2025 ennustettu noin matkustajaa arkivuorokaudessa, mikä on samaa luokkaa nykyisten raitiolinjojen kanssa, vaikka linja on niitä huomattavasti lyhyempi. Vuonna 2026 sekä Kalasataman että Kruunusillat-yhteyden on suunniteltu olevan toiminnassa. Matkustajamäärät tulevat kasvamaan Kalasataman alueen maankäytön kehittyessä. Linjan vuoroväliä on todennäköisesti tarpeen tihentää alkuvaiheen 10 minuutista riittävän kapasiteetin tarjoamiseksi. Vuonna 2040 linjan matkustajamäärän ennustetaan