SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997 N:o Laki. N:o 115

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 115 Laki eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista Asetus kuvataiteen apurahalautakunnasta Asetus peruskouluasetuksen muuttamisesta Asetus Lapin yliopistosta annetun asetuksen 21 :n muuttamisesta Asetus arava-asetuksen 25 ja 28 :n muuttamisesta Lääninhallitusasetus Valtioneuvoston päätös läänien alueista sekä lääninhallitusten toimipaikoista ja nimistä Valtioneuvoston päätös työvoima- ja elinkeinokeskusten toimialueista ja toimipaikoista Liikenneministeriön päätös ajoneuvohallintokeskuksen maksuista annetun liikenneministeriön päätöksen 3 :n muuttamisesta N:o 115 Laki eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista Annettu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Valtion varoista jaetaan vuosittain kuvataiteen tekijöille apurahoja sen johdosta, että heidän tekemiään, julkisessa omistuksessa olevia teoksia voidaan näyttää julkisesti. 2 Apurahoja voidaan myöntää luovaa työtä tekeville kuvataiteen tekijöille heidän ammatinharjoittamisensa taloudellisten edellytysten ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. 3 Apurahoja voivat saada kuvataiteen tekijät, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa. 4 Kuvataiteen tekijöille vuosittain tämän lain HE 158/1996 SiVM 13/1996 EV 193/1996 mukaisina apurahoina jaettavien varojen yhteismäärä päätetään kunakin vuonna valtion talousarviossa. 5 Apurahojen jakamisesta päättää hakemusten perusteella opetusministeriön asettama lautakunta. Tarkemmat säännökset lautakunnasta ja sen asettamisesta annetaan asetuksella. Lautakunnan apurahojen jakamista koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 6 Tässä laissa tarkoitettuihin apurahoihin voidaan käyttää veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja

2 202 N:o Tämä laki tulee voimaa 1 päivänä maaliskuuta Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997 Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Claes Andersson

3 203 N:o 116 Asetus kuvataiteen apurahalautakunnasta Annettu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997 Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista 7 päivänä helmikuuta 1997 annetun lain (115/1997) 5 :n nojalla: 1 Eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) 5 :ssä tarkoitettuun lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä, jotka opetusministeriö määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kullekin heistä määrätään lisäksi henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä ja heidän varajäsenistään yhden tulee edustaa opetusministeriötä, yhden valtion kuvataidetoimikuntaa, yhden valtion taideteollisuustoimikuntaa ja yhden valtion valokuvataidetoimikuntaa. Muut jäsenet ja heidän varajäsenensä opetusministeriö määrää kuvataiteen tekijöiden keskeisiä järjestöjä ja kuvataiteen alan keskeisiä yhteisöjä kuultuaan. Lautakunta voi ottaa yhden tai opetusministeriön luvalla useamman sivutoimisen sihteerin. Lautakunnasta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä valtion komiteoista määrätään. 2 Opetusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä apurahoja koskevien hakemusten tekemisessä ja käsittelyssä noudatettavasta menettelystä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Claes Andersson

4 204 N:o 117 Asetus peruskouluasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997 Opetusministerin esittelystä muutetaan 12 päivänä lokakuuta 1984 annetun peruskouluasetuksen (718/1984) 40 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 1174/1992, sekä lisätään 23 :ään, sellaisena kuin se on osaksi muutettuna asetuksessa 176/1991, uusi 3 momentti, asetukseen, siitä asetuksella 933/1991 kumotun 37 :n tilalle, uusi 37 ja uusi 103 c seuraavasti: 23 Vaikeimmin kehitysvammaisille järjestettävässä opetuksessa voidaan opetukseen käytettävää kokonaisaikaa lyhentämättä poiketa siitä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään. 37 Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus järjestetään :stä poiketen oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. 40 Erityisluokalla, jossa annetaan opetusta peruskoululain 32 :n 3 momentissa tarkoitetuille vammaisille oppilaille, saa opetusryhmässä olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Milloin opetuksen kannalta on tarkoituksenmukaista, saadaan peruskoululain 36 a :n perusteella erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita yhdistää muuhun peruskoulun opetusryhmään, mikäli opetusryhmän oppilasmäärä ei tule suuremmaksi kuin c Vaikeimmin kehitysvammaisten lasten opetusta varten perustettuun peruskoululain 52 :n 1 momentissa tarkoitettuun muuhun opettajanvirkaan on kelpoinen henkilö, joka on kelpoinen soveltuvaan erityisluokanopettajan tai erityisopettajan virkaan taikka joka on suorittanut soveltuvan vähintään opistoasteisen sosiaali- tai terveysalan taikka muun alan ammatillisen tutkinnon. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/1992) perusteella kelpoinen mainitussa asetuksessa tarkoitettuihin opetustehtäviin, on edelleen kelpoinen vaikeimmin kehitysvammaisille annettavasta opetuksesta huolehtivan erityisluokanopettajan ja erityisopettajan virkaan, vaikkei hän täytä peruskouluasetuksessa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Edellä tarkoitettuun opettajan virkaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut vähintään opistoasteisen sosiaali- ja terveysalan taikka muun alan ammatillisen tutkin-

5 N:o non pohjalta vaikeimmin kehitysvammaisille annettavan erityisopetuksen osa-alueelle suuntautuvat erilliset erityisopettajan opinnot vuoden 1998 loppuun mennessä. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen

6 206 N:o 118 Asetus Lapin yliopistosta annetun asetuksen 21 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997 Opetusministerin esittelystä muutetaan Lapin yliopistosta 25 päivänä lokakuuta 1991 annetun asetuksen (1290/1991) 21 seuraavasti: 21 Lapin yliopistosta annetun lain 5 :n 3 momentissa tarkoitetut erilliset laitokset perustetaan ja lakkautetaan hallituksen päätöksellä, jollei laitoksesta säädetä laissa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimiin. Yliopistolla on edelleen ne erilliset laitokset, jotka sillä on tämän asetuksen tullessa voimaan, jollei yliopiston hallitus toisin päätä. Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen

7 207 N:o 119 Asetus arava-asetuksen 25 ja 28 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997 Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arava-asetuksen (1587/1993) 25 :n 1 ja 3 momentti sekä 28 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 25 :n 1 ja 3 momentti asetuksessa 47/1995, seuraavasti: 25 Omistusaravalainan lyhennyksen ja koron lykkääminen Lainansaajasta riippumattomista syistä aiheutuneiden taloudellisten vaikeuksien lieventämiseksi kunta voi lainansaajan hakemuksesta päättää, että vuosimaksuun sisältyvä lyhennyserä ja korko lykätään myöhemmin maksettavaksi. Lykkäystä voidaan myöntää enintään seitsemän vuotta. Lykätyt erät on maksettava viimeistään 25. lainavuoden loppuun mennessä. Päätös lykkäämisestä voidaan tehdä vain kahdesta vuosimaksuun sisältyvästä lyhennys- ja korkoerästä kerrallaan. Yhtä lainaa koskevat päätökset voivat koskea enintään kymmentä lyhennys- ja korkoerää. 28 Yksityishenkilölle myönnettävän perusparannuslainan lyhennyksen ja koron lykkääminen Kunta voi lainansaajasta riippumattomista syistä aiheutuneiden taloudellisten vaikeuksien lieventämiseksi myöntää lainansaajan hakemuksesta lykkäystä lainan lyhennysten ja korkojen maksamiseen enintään seitsemän vuotta. Lyhennykset ja korot voidaan lykätä maksettavaksi myöhempinä lainavuosina tai viimeistä lainavuotta välittömästi seuraavina vuosina. Lykätyt erät on maksettava aravalain 11 :n 2 momentissa tarkoitetun enimmäislaina-ajan kuluessa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Asetuksen 28 :ää sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 1994 ja sen jälkeen yksityishenkilöille myönnettyihin perusparannuslainoihin. Asetuksen 25 :ää sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 1996 ja sen jälkeen myönnettyihin omistusaravalainoihin. Mitä asetuksen 25 :n 3 momentissa säädetään lykkäyksestä, sovelletaan kuitenkin myös tammikuun 1 päivän 1991 ja joulukuun 31 päivän 1995 välisenä aikana myönnettyjen omistusaravalainojen vuosimaksun alentamiseen. Tätä asetusta sovelletaan niihin lykkäystai vuosimaksun alentamishakemuksiin, jotka on jätetty asetuksen voimaantulon jälkeen. Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Sinikka Mönkäre

8 208 N:o 120 Lääninhallitusasetus Annettu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997 Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 10 päivänä tammikuuta 1997 annetun lääninhallituslain (22/1997) 5 ja 11 :n nojalla: 1 Tehtävät Lääninhallituslain (22/1997) 2 :ssä tarkoitettuja tehtäviään hoitaessaan lääninhallituksen tulee toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia tavoitteita läänin asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Lääninhallitus hoitaa eri ministeriöiden hallinnonaloille kuuluvia tehtäviä sen mukaan kuin erikseen säädetään. Lääninhallitus ohjaa alaistaan valtion paikallishallintoa ja hoitaa ne muut tehtävät, jotka sille erikseen säädetään. 2 Tulosohjaus Ministeriö, jolle lääninhallituksen yleishallinnollinen johto ja valvonta kuuluvat, hyväksyy lääninhallituksen keskeiset yleishallinnolliset tulostavoitteet neuvoteltuaan lääninhallituksen kanssa samoin kuin vuosittain arvioi ja seuraa lääninhallitukselle kuuluvien ruotsinkielisten palvelujen asianmukaista järjestämistä. Ministeriö tai muu keskushallinnon yksikkö, jonka hallinnonalan tehtäviä lääninhallituksessa hoidetaan, hyväksyy lääninhallituksen asianomaisen tulosalueen keskeiset tulostavoitteet neuvoteltuaan lääninhallituksen kanssa. 3 Maaherra Maaherra johtaa lääninhallituksen toimintaa ja vastaa lääninhallituksen tulostavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan tuloksellisuudesta. 4 Organisaatio Lääninhallituksessa on ainakin sosiaali- ja terveysosasto, sivistysosasto ja poliisiosasto. Lääninhallituksessa on lisäksi osastot tai yksiköt ainakin liikennehallintoa ja pelastushallintoa varten. Lääninhallituksen muista toimintayksiköistä samoin kuin alueellisista palveluyksiköistä määrätään valtioneuvoston päätöksellä tai työjärjestyksessä. 5 Lääninhallitusten yhteistyöryhmä Lääninhallitusten tulosohjauksen yhteensovittamista ja lääninhallitusten kehittämistä yleisesti koskevia asioita varten on 2 :n 1 momentissa tarkoitetun ministeriön yhteydessä lääninhallitusten yhteistyöryhmä, jossa on jäseniä ainakin 2 :n 2 momentissa tarkoitetuista ministeriöistä ja lääninhallituksista sekä henkilöstön edustus.

9 N:o Edellä 2 :n 1 momentissa tarkoitettu ministeriö asettaa yhteistyöryhmän kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 6 Kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) maaherralla ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys hallintoon; 2) läänin sosiaali- ja terveysneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja hallintoon; 3) lääninsivistysneuvoksella ja apulaissivistysneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys sivistysosaston toimialaan ja hallintoon; 4) lääninpoliisineuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintoon; 5) poliisitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintoon; 6) lääninylikomisariolla ja lääninkomisariolla poliisipäällystön virkatutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 7) liikennehallintopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen; sekä 8) lääninvalmiusjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen. 7 Virkojen täyttäminen Maaherran nimittämisestä on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Virka täytetään haettavaksi julistamatta. Edellä 2 :n 2 momentissa tarkoitettu ministeriö nimittää läänin sosiaali- ja terveysneuvoksen, lääninsivistysneuvoksen, apulaissivistysneuvoksen, lääninpoliisineuvoksen ja lääninvalmiusjohtajan /13 Muut virkamiehet nimittää ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa lääninhallitus, jollei erikseen toisin säädetä. 8 Henkilöstön tehtävät Läänin sosiaali- ja terveysneuvos, lääninsivistysneuvos, lääninpoliisineuvos, liikennehallintopäällikkö ja lääninvalmiusjohtaja johtavat toimialaansa ja vastaavat sille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta. Lääninhallituksissa on lisäksi lääninlääkäreitä, oikeuslääkäreitä, läänineläinlääkäreitä ja oikeushallintopäälliköitä sen mukaan kuin erikseen säädetään. Edellä 1 ja 2 momentissa mainittujen virkamiesten ohella myös muut esimiesasemassa olevat virkamiehet vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. 9 Erityiset tehtävät Edellä 2 :n 2 momentissa tarkoitettu ministeriö voi määrätä lääninhallituksen virkamiehen hoitamaan jotakin tehtävää myös toisessa läänissä tai koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. 10 Asioiden ratkaiseminen Jollei toisin säädetä, asiat ratkaisee maaherra tai muu virkamies, jolle on työjärjestyksessä annettu ratkaisuvalta. 11 Valtion edun valvonta Kun lääninhallituksen on valvottava valtion etua ja oikeutta tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa taikka jossakin toimituksessa, lääninhallitus määrää asiamiehen käyttämään valtion puhevaltaa. Kun valtion edun ja oikeuden valvominen kuuluu muulle viranomaiselle, lääninhallitus määrää asiamiehen asianomaisen viranomaisen pyynnöstä. Lääninhallituksen tai sen alaisen hallinnon

10 210 N:o 120 virkamiehellä ei ole oikeutta kieltäytyä asiamiehen tehtävistä. 12 Virkasyyte Maaherraa, lääninpoliisineuvosta ja poliisitarkastajaa syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa. 13 Ruotsinkielinen opetustoimi Etelä-Suomen lääninhallituksen ja Länsi- Suomen lääninhallituksen sivistysosastossa on erillinen ruotsinkielinen opetustoimen yksikkö, johon kuuluvat ne oppilaitokset, joiden opetuskieli on ruotsi. Ruotsinkielisen yksikön päällikkönä toimivan apulaissivistysneuvoksen tulee säädetyn suomen kielen taidon lisäksi hallita täydellisesti ruotsin kieltä. 14 Ahvenanmaan lääninhallitus Tämän asetuksen säännökset koskevat soveltuvin osin Ahvenanmaan lääninhallitusta. Ahvenanmaan lääninhallinnosta ja maaherran tehtävistä on muutoin voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. 15 Työjärjestys Työjärjestyksen vahvistaa maaherra. Työjärjestyksessä määrätään 4 ja 10 :ssä säädetyn lisäksi lääninhallituksen yhteydessä Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997 toimivista neuvottelukunnista ja vastaavista toimielimistä. 16 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Toimenpiteisiin tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi voidaan ryhtyä jo ennen sen voimaantuloa. 17 Siirtymäsäännös Edellä 2 :n 2 momentissa tarkoitettu ministeriö määrää tarvittaessa, kuka lakkaavan lääninhallituksen osaston tai muun yksikön päällikkönä toimivista virkamiehistä toimii asianomaisen lääninhallituksen 4 :ssä tarkoitetun osaston tai yksikön päällikkönä. Edellä 2 :n 1 momentissa tarkoitettu ministeriö määrää tarvittaessa vastaavasti, kuka kansliapäällikön viran haltijoista toimii asianomaisen lääninhallituksen kansliapäällikkönä, sekä päättää kansliapäällikön viran muuttamisesta. Sen estämättä mitä valtion virkamiesasetuksen 4 :ssä säädetään, voidaan lääninhallituslain 14 :n nojalla asianomaiseen lääninhallitukseen siirtyvän virkamiehen viran nimi muuttaa. Virkamiehellä, jolla on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukainen kelpoisuus virkaansa, säilyttää kelpoisuutensa tähän tai sitä vastaavaan lääninhallituksen virkaan myös tämän asetuksen voimaan tultua. Tämän asetuksen tultua voimaan virkaan nimitetyllä lääninhallituksen kansliapäälliköllä on lääninneuvoksen arvonimi. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Jouni Backman

11 211 N:o 121 Valtioneuvoston päätös läänien alueista sekä lääninhallitusten toimipaikoista ja nimistä Annettu Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1997 Valtioneuvosto on sisäasiainministeriön esittelystä päättänyt 10 päivänä tammikuuta 1997 annetun lääninhallituslain (22/1997) 3 :n 3 momentin nojalla: 1 Läänien alueet Etelä-Suomen lääni muodostuu Uudenmaan liiton, Itä-Uudenmaan liiton, Hämeen liiton, Päijät-Hämeen liiton, Kymenlaakson liiton ja Etelä-Karjalan liiton toimialueista. Länsi-Suomen lääni muodostuu Varsinais- Suomen liiton, Satakuntaliiton, Pirkanmaan liiton, Keski-Suomen liiton, Etelä-Pohjanmaan liiton, Österbottens förbund Pohjanmaan liiton ja Keski-Pohjanmaan liiton toimialueista. Itä-Suomen lääni muodostuu Etelä-Savon maakuntaliiton, Savon liiton ja Pohjois-Karjalan liiton toimialueista. Oulun läänin alue muodostuu Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Kainuun liiton toimialueista. Lapin lääni muodostuu Lapin liiton toimialueesta. 2 Kielellinen jaotus Etelä-Suomen lääni on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Länsi-Suomen lääni on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Itä-Suomen lääni, Oulun lääni ja Lapin lääni ovat suomenkielisiä. 3 Nimet, toimipaikat ja palveluyksiköt Lääninhallitusten nimet ovat Etelä-Suomen lääninhallitus, Länsi-Suomen lääninhallitus, Itä-Suomen lääninhallitus, Oulun lääninhallitus ja Lapin lääninhallitus. Etelä-Suomen lääninhallituksen toimipaikka on Hämeenlinnassa. Lääninhallituksella on lisäksi alueelliset palveluyksiköt Helsingissä ja Kouvolassa. Länsi-Suomen lääninhallituksen toimipaikka on Turussa. Lääninhallituksella on lisäksi alueelliset palveluyksiköt Jyväskylässä, Tampereella ja Vaasassa. Itä-Suomen lääninhallituksen toimipaikka on Mikkelissä. Lääninhallituksella on lisäksi alueelliset palveluyksiköt Joensuussa ja Kuopiossa. Oulun lääninhallituksen toimipaikka on Oulussa. Lapin lääninhallituksen toimipaikka on Rovaniemellä. 4 Erinäiset palveluyksiköt Lääninhallituksella voi olla 3 :ssä mainit-

12 212 N:o 121 tujen alueellisten palveluyksikköjen lisäksi muitakin alueellisia palveluyksikköjä sen mukaan kuin lääninhallitus määrää. 5 Ahvenanmaan lääni Ahvenanmaan maakunnan alueesta ja läänin kielellisestä jaotuksesta säädetään sekä Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1997 Ahvenanmaan lääninhallituksen toimipaikasta ja nimestä määrätään erikseen. 6 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Ministeri Jouni Backman Hallitusneuvos Ritva Viljanen

13 213 N:o 122 Valtioneuvoston päätös työvoima- ja elinkeinokeskusten toimialueista ja toimipaikoista Annettu Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1997 Valtioneuvosto on kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä päättänyt 10 päivänä tammikuuta 1997 työvoima- ja elinkeinokeskuksista annetun lain (23/1997) 1 :n 1 momentin nojalla: 1 Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimialueet ja nimet Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimialueet muodostuvat siten, että: 1) Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus muodostuu Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton toimialueista; 2) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus muodostuu Varsinais-Suomen liiton toimialueesta ja Ahvenanmaan maakunnasta; 3) Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus muodostuu Satakuntaliiton toimialueesta; 4) Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus muodostuu Hämeen liiton ja Päijät-Hämeen liiton toimialueista; 5) Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus muodostuu Pirkanmaan liiton toimialueesta; 6) Kymen työvoima- ja elinkeinokeskus muodostuu Kymenlaakson liiton ja Etelä- Karjalan liiton toimialueista; 7) Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus muodostuu Etelä-Savon maakuntaliiton toimialueesta; 8) Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus muodostuu Savon liiton toimialueesta; 9) Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus muodostuu Pohjois-Karjalan liiton toimialueesta; 10) Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus muodostuu Keski-Suomen liiton toimialueesta; 11) Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus muodostuu Etelä-Pohjanmaan liiton toimialueesta; 12) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus muodostuu Österbottens förbund Pohjanmaan liiton ja Keski-Pohjanmaan liiton toimialueista; 13) Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus muodostuu Pohjois-Pohjanmaan liiton toimialueesta; 14) Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus muodostuu Kainuun liiton toimialueesta; sekä 15) Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus muodostuu Lapin liiton toimialueesta. 2 Kielellinen jaotus Uudenmaan ja Kymen työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

14 214 N:o 122 Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Muut kuin 1 ja 2 momentissa mainitut työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat suomenkielisiä. 3 Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimipaikat Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimipaikat sijaitsevat siten, että: 1) Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimipaikka on Helsingissä; 2) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimipaikka on Turussa; 3) Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimipaikka on Porissa; 4) Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimipaikka on Lahdessa; 5) Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimipaikka on Tampereella; 6) Kymen työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimipaikka on Kouvolassa; Helsingissä 6 päivänä helmikuuta ) Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimipaikka on Mikkelissä; 8) Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimipaikka on Kuopiossa; 9) Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimipaikka on Joensuussa; 10) Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimipaikka on Jyväskylässä; 11) Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimipaikka on Seinäjoella; 12) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimipaikka on Vaasassa; 13) Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimipaikka on Oulussa; 14) Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimipaikka on Kajaanissa; sekä 15) Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimipaikka on Rovaniemellä. Lisäksi työvoima- ja elinkeinokeskuksilla voi olla tarpeen mukaan alueellisia palvelupisteitä, joiden perustamisesta päättää työvoima- ja elinkeinokeskus. 4 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Ministeri Ole Norrback Teollisuusneuvos Kalle J. Korhonen

15 215 N:o 123 Liikenneministeriön päätös ajoneuvohallintokeskuksen maksuista annetun liikenneministeriön päätöksen 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1997 Liikenneministeriö on muuttanut ajoneuvohallintokeskuksen maksuista 20 päivänä joulukuuta 1995 annetun liikenneministeriön päätöksen (1605/1995) 3 :n 1 momentin seuraavasti: 3 Kiinteämaksuiset julkisoikeudelliset suoritteet Ajoneuvohallintokeskus perii omakustannusarvoa vastaavan tai alemman kiinteän maksun seuraavista suoritteista: 1) toimiluvan mukaisen katsastustoiminnan ja rekisteröintien aloittamistarkastus 750 markkaa; 2) toimiluvan haltijan, kuljettajantutkinnon vastaanottajan tai ajolupakokeen vastaanottajan päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen ratkaisu 250 markkaa; 3) poikkeuksen myöntäminen ajokorttilupaa tai henkilöauton ammattiajolupaa koskevista terveysvaatimuksista 150 markkaa; 4) katsastustoiminnan harjoittajalta valvontamaksua ja rekisterin käyttömaksua kolme markkaa kultakin edellisen kuukauden aikana suoritetulta katsastukselta; 5) kuljettajantutkinnon sekä VAK- ja ADR-ajolupakokeiden vastaanottajalta valvonta- ja kehitysmaksua 12 markkaa kultakin edellisen kuukauden aikana suoritetulta teoria- ja ajokokeelta; 6) moottoriajoneuvoverosta annetun lain (722/1966) 18 :ssä tarkoitettu ennakkotieto 500 markkaa; ja 7) autoverosta annetun lain (1482/1994) 67 :ssä tarkoitettu ennakkotieto 300 markkaa. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1997 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa Apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o , 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1997