Jätteiden hyödyntäminen. Taustamateriaali Jäteselviytyjät 2013 kilpailuun

Transkriptio

1 Jätteiden hyödyntäminen Taustamateriaali Jäteselviytyjät 2013 kilpailuun

2 Jätteen hyödyntäminen Hyötykäyttö Suomessa Tavoitteena on hyödyntää syntyvistä jätteistä mahdollisimman suuri osa. Jätteiden hyödyntäminen on sitä, että otetaan talteen ja käyttöön jätteen sisältämää ainetta tai energiaa. Asumisessa syntyvää ja sen kaltaista jätettä kutsutaan yhdyskuntajätteeksi. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin Suomessa vuonna 2012 eri tavoin 60 prosenttia. Tästä hyödyntämisestä yli puolet oli jätteiden sisältämien materiaalien kierrätystä. Jätteen energiahyödyntämisen osuus on kasvanut viime aikoina ja viime vuonna neljäsosa yhdyskuntajätteestä päätyi energiantuotantoon. Maanlaajuisesti vielä 40 prosenttia yhdyskuntajätteestä sijoitettiin kaatopaikan jätetäyttöön. Tulevaisuudessa jätteen sisältämän energian hyödyntäminen tulee edelleen lisääntymään uusien jätteenpolttolaitosten rakentamisen ja käyttöönoton myötä. Kaatopaikka 40 % Energiahyötykäyttö 25 % Materiaalihyötykäyttö 35 % Jätteiden hyötykäyttöaste Kiertokapulassa Kiertokapulan toimialueella ollaan Suomen mittakaavassa edelläkävijöitä jätteen hyödyntämisessä. Kuiva ja sekajätteen energiahyödyntäminen aloitettiin jo vuonna Kiertokapulan kaikesta vastaanottamasta yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin vuonna 2011 lähes 90 %. Enää reilu kymmenesosa Kiertokapulan vastaanottamasta yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä haudataan kaatopaikan jätepenkkaan. Yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen Kiertokapulassa 2011 Materiaalihyötykäyttö 21 % Kaatopaikka 11 % Energiahyötykäyttö 68 % 2

3 Materiaalihyödyntäminen Materiaalihyödyntämisellä tarkoitetaan jätteiden sisältämän materiaalin, esim. juomatölkin metallikuoren, käyttämistä uusien metallituotteiden valmistuksessa. Tällöin käytetystä metallitölkistä valmistetaan ensin uusioraaka aineetta, josta puolestaan valmistetaan uusia tuotteita. Mikäli metallitölkki valmistettaisiin monen työvaiheen vaiheen kautta: louhimalla ensin malmia maaperästä ja rikastamalla se metalliksi, kutsuttaisiin tällaisen metallin käyttöä neitseellisen raakaaineineen käytöksi. Yhdyskuntajätteistä kierrätykseen ohjataan eniten paperia, kartonkia ja metallia. Kierrätykseen on mielekästä kerätä materiaaleja, joille on aitoa kysyntää ja markkinat, kuten paperille ja metalleille uusien paperija metallituotteiden raaka aineina. Jätteen materiaalihyödyntämistä edistetään siten, että tarjotaan mahdollisuus eri jätelaatujen erillään pitämiseen ja keräämiseen sekä velvoitetaan ihmiset lajittelemaan jätteensä. Jätteiden syntypaikassa, esim. kotona, tapahtuvaa erilaisten jätelaatujen erillään pitämistä ja oikeisiin lajittelupisteisiin toimittamista kutsutaan jätteiden syntypaikkalajitteluksi. Vielä tänä päivänä kaikkia materiaaleja ei ole kuitenkaan mahdollista hyödyntää uusien tuotteiden materiaaleina. Tällaista jätettä on esim. kotitaloudessa syntyvä muovijäte, joka voidaan ohjata puolestaan energiahyötykäyttöön. Energiahyödyntäminen Energiahyödyntämisessä otetaan talteen ja käyttöön jätteen sisältämä energia. Jätteitä polttamalla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, kuten esim. öljyä ja kivihiiltä, lämmön ja sähköntuotannossa. Sekalainen jäte, josta on lajiteltu pois materiaalihyötykäyttöön kelpaavat jätteet sekä vaaralliset jätteet, soveltuu poltettavaksi oikein hyvin nykyaikaisissa jätteenpolttolaitoksissa. Kaiken sekalaisen jätteen hyödyntäminen pelkästään materiaalina on vielä nykypäivänä mahdotonta tai liian kallista. Nykytekniikalla toimivien jätevoimalaitosten päästöt, esim. haitalliset päästöt ilmaan, ovat hyvin alhaisia. Yhdyskuntajätteen energiahyötykäyttö on Suomessa toistaiseksi vähäistä verrattuna useimpiin muihin Länsi Euroopan maihin. Jätteiden energiahyödyntäminen on jätteenkäsittelymenetelmä, jota tullaan lisäämään lähivuosina uusien jätevoimaloiden käyttöönoton myötä merkittävästi. On arvioitu, että polttokelpoisen yhdyskuntajätteen hyödyntämistä varten tarvitaan Suomeen yhteensä noin 5 10 jätevoimalaa. Jäteasioissakin järjestys ennen kaikkea! 1. Ehkäistään uusien jätteiden syntymistä 2. Käytetään uudelleen 3. Kierrätetään materiaalina 4. Hyödynnetään energiana 5. Vasta viimeisenä: sijoitetaan kaatopaikalle 3

4 Kiertokapulan alueen jätteiden hyödyntäminen Energiahyödyntäminen Kuiva ja sekajäte poltetaan Kiertokapulan alueen asukkaiden kotitalouksista syntyvä kuiva ja sekajäte poltetaan Ekokem Oy:n jätteenpolttolaitoksessa Riihimäellä. Polttolaitoksella tuotetusta energiasta valmistetaan kaukolämpöä Riihimäen ja Hyvinkään alueille sekä sähköä valtakunnan verkkoon. Jätteen poltosta jää jäljelle erityisjätteen kaatopaikalle sijoitettavaa tuhkaa sekä maanrakennuskohteissa hyödynnettävää kuonaa. Kuonasta saadaan eroteltua vielä merkittävä määrä metalleja, jotka ohjataan materiaalihyötykäyttöön. Kaavio 1. Yhdyskuntajätteen poltto Ekokem Oy:n jätteenpolttolaitoksessa: JÄTTEEN VASTAAN OTTO POLTTO Savukaasut puhdistetaan Tuhka sijoitetaan kaatopaikalle LOPPUTUOTTEET 1. KAUKOLÄMPÖ 2. SÄHKÖ 3. KUONA > maanrakennus Erillisiä keräysastioita energiajätteelle ei tarvita Kaikki asumisessa syntyvä kuiva ja sekajäte ohjataan energiahyötykäyttöön jo nyt, joten erillisiä energiajätteen keräysastioita ei tarvita Kiertokapulan toimialueella asuintalojen pihamaalla tai yleisten jätteidenkeräyspisteiden yhteydessä lainkaan. Asumisessa syntyvä jäte sisältää paljon eri laatuisia muoveja ja lisäksi nämä jätteet ovat usein likaantuneita esim. elintarvikkeilla. Tällaisen sekalaisen jätteen hyödyntäminen olisi hankalaa uusien tuotteiden raaka aineeksi. Onneksi meillä kaikilla on jo kotipihassamme jäteastia, josta muuhun hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet päätyvät tuottamaan energiaa. Jätteiden polttaminen kotona on kielletty Jätteiden hävittäminen polttaminen kotioloissa ei ole sallittua. Kotona saa lämmityksen yhteydessä, esim. takassa, polttaa vain käsittelemätöntä puuta sekä sytykkeenä tarvittavan määrän puhdasta paperia, pahvia tai kartonkia. Muovia sisältäviä kartonkituotteita, kuten maitopurkkeja ei kotona tulisi kuitenkaan polttaa. Muovi vaatii palaakseen hyvin korkean lämpötilan ja liian alhaisissa lämpötiloissa poltettuna siitä saattaa syntyä myrkyllisiä aineita. Muiden jätteiden polttaminen kotona on kokonaan kielletty. Ainoastaan puutarhan hoidossa syntyviä jätteitä, kuten esim. risuja, saa haja asutusalueilla polttaa omalla pihamaallaan. Tiheästi asutuilla seuduilla eli taajamissa puutarhajätteitäkään ei tulisi polttaa. Kaiken omatoimisen jätteen käsittelyn tulee tapahtua turvallisesti ja naapureita häiritsemättä. Biojätteestä tuotetaan bioetanolia Biojätteen lajitteluohjeet ja käsittelymenetelmät vaihtelevat eri puolella Suomea. Toisistaan poikkeavat lajitteluohjeet selittyvät biojätteen hyödyntämismenetelmien eroilla. Erilaisista ohjeista ei kannata hämääntyä, vaan kannattaa ottaa oman paikkakunnan ohjeista selvää ja toimia niiden mukaisesti. Ohjeiden mukaan toimittaessa turvataan jätteiden paras mahdollinen hyödyntäminen, missä päin sitten ollaankin. 4

5 Kiertokapulan toimialueen biojätteistä valmistetaan liikenteen polttoainetta bioetanolilaitoksella. Kun biojätteen käsittely muuttui kompostoinnista bioetanolin tuotantoon vuonna 2011, muuttuivat biojätteen lajitteluohjeetkin hieman. Tarkennetuilla lajitteluohjeilla pyritään siihen, että bioetanolin tuotantoon päätyy vain sinne soveltuvia jätteitä ja että biojätteitä käsittelevä laitos toimisi näin ollen mahdollisimman hyvin. Väärät materiaalit esim. lasi, voivat rikkoa laitteita bioetanolilaitoksella, jolloin pahimmassa tapauksessa biojätteen käsittely joudutaan keskeyttämään korjauksen ajaksi. Väärät materiaalit biojätteen seassa aiheuttavat myös lisää työtä ja nostavat jätteiden käsittelyn kustannuksia. Bioetanolin valmistus 1. Biojäte kuljetetaan bioetanolilaitokselle. Se esikäsitellään ja murskataan. Esikäsittelyssä biojätteen seasta poistetaan pakkausmateriaalit. Murskeeseen lisätään vettä ja käymisymppi (eli hiiva) ja se ohjataan käymissäiliöön. 2. Käymisessä syntyy etanolia (eli alkoholia), joka tislaamalla erotetaan muusta nesteestä. Etanoli kuljetetaan vielä toiseen laitokseen käsiteltäväksi eli väkevöitäväksi. Väkevöityä etanolia käytetään liikennepolttoaineissa. 3. Jäljelle jäänyt kiinteä aines kuivatetaan ja mädätetään, jolloin saadaan biokaasua (metaania). Metaanista valmistetaan puolestaan sähköä ja kaukolämpöä. Lopulta biojätteen käsittelystä jää jäljelle enää humusmassaa, joka voidaan kompostoida maanparannusaineeksi soveltuvaksi multatuotteeksi. Kaavio 2. Bioetanolin valmistus ST1:n Hämeenlinnan laitoksessa: ESIKÄSITTELY 1. Biojäte murskataan 2. Poistetaan pakkausmateriaalit 3. Lisätään vettä ja käymisymppi (hiiva) KÄYMINEN, KUIVAUS, TISLAUS & BIOKAASUN VALMISTUS LOPPUTUOTTEET 1. Etanoli > liikennepolttoaine 2. Kuivattu kiinteä aines > mädätys > metaani > kaukolämpö ja sähkö 3. Jäljelle jäänyt kiinteä humusmassa > multatuotetta maanparannukseen Materiaalihyödyntäminen Paperi Suomessa jätepaperin keräys alkoi jo 1920 luvulla, joten paperin kierrättämisellä on hyvin pitkät perinteet. Paperikuitu voidaan kierrättää uudelleen jopa 3 6 kertaa. Uusiopaperin tuotanto kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin paperin tuotanto neitseellisistä raaka aineista. Kierrättämällä paperia säästetään myös energiaa sekä metsiä. Edes sähköistynyt yhteiskuntamme ei ole pystynyt vähentämään paperin kulutusta. Sanomalehti ja kirjat sinnittelevät sähköisten viestimien rinnalla. Myös haaveet paperittomista konttoreista ovat monessa paikassa vielä kaukana todellisuudesta. Kun tulosteiden tuottaminen on nykyvälineillä niin helppoa, paperijätettä yhä enemmän. 5

6 Jäteastioista ja paperinkeräyspisteistä paperit kuljetetaan lajittelulaitoksille. Siellä eri keräyspaperilajit, kuten sanomalehdet ja valkoinen toimistopaperi, lajitellaan omiksi paperilaaduiksi. Papereista puhdistetaan paperille vieraat aineet, minkä jälkeen paperit paalataan, varastoidaan ja toimitetaan lopulta raaka aineeksi keräyspaperia hyödyntäville tehtaille. Paperitehtaalla keräyspaperit siistataan eli niistä poistetaan painovärit. Siistatusta massasta valmistetaan uusia paperituotteita, kuten sanomalehtipaperia tai pehmopaperia. Keräyspaperia käytetään myös hylsy ja pakkauskartongin valmistukseen. Keräyspaperilla on oma tuottajayhteisö (lähde: Tietyt tuotteet, esim. paperi, on määritelty laissa tuottajavastuun piiriin. Tuottajavastuu tarkoittaa sitä, että tuotteen valmistajan on huolehdittava käytöstä poistettujen tuotteidensa keräämisestä ja hyödyntämisestä. Paperituotteiden valmistajat ovat siirtäneet tämän vastuun tuottajayhteisölle, joka on Paperinkeräys Oy. Paperinkeräys Oy on järjestänyt paperinkeräyspisteet koko Suomen alueelle ja se vastaa myös niiden toiminnasta. Talteenottoverkoston tulee olla riittävän tiheä ja sen palvelujen maksuttomia eli myös kiinteistön paperinkeräyssäiliön tyhjentäminen on ilmaista. Tuottajavastuuseen kuuluu myös keräyspaperiin liittyvä neuvonta ja tiedottaminen. Kartonki (lähde: kierratys.info) Kartonkijäte kuljetetaan keräyspisteistään lajittelulaitoksille, joissa pakkaukset paalataan. Kartonkijäte kuljetetaan kartonkeja hyödyntäville tehtaille, joissa kartonkikuidut pestään irti muovista. Pakkausten sisältämä alumiinifolio saadaan erotettua kuumentamalla. Keräyskartongista valmistetaan hylsykartonkia. Nestekartongin vaha ja muovipinnoitteet käytetään hyödyksi energiantuotannossa ja kartonkitölkkien mahdollinen sisäpinnan alumiinivuoraus hyödynnetään uusien tuotteiden, esimerkiksi alumiinifolion raaka aineeksi. Metalli (lähde: Metallia kierrättämällä säästetään merkittävät määrät uusiutumattomia luonnonvaroja ja vältetään kaivos ja rikastamotoiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Kun metallia valmistetaan kierrätysraaka aineesta, säästyy energiaa metallista riippuen peräti %. Kierrätysmetalli kuljetetaan käsittelylaitoksille, joissa metallit lajitellaan eri metallilaatuihin ja jalostetaan teollisuuden tarpeisiin. Kierrätykseen palautuneet metallituotteet sekä merkittävän määrän metallia sisältävät tuotteet tarvittaessa puretaan, lajitellaan ja murskataan. Tuotantolinjat erottelevat eri materiaalit ja metallilaadut toisistaan. Eri metallilaaduista valmistetaan uusiometalleja. Arvokkaimmat materiaalit ovat palladium ja kulta, joita metallituotteista myös saadaan talteen. Ympäristön kannalta vielä tärkeämpää on kuitenkin erittäin haitallisten aineiden, kuten myrkyllisten elohopean ja raskasmetallien talteenotto. Jopa 85 % uuden auton metalliosista voi olla kierrätysmetalleista valmistettu. (*) 6

7 Lasi Kierrätyslasista voidaan valmistaa esim. lasipulloja, hillopurkkeja ja lasivillaa. Suurin osa keräyslasista hyödynnetään nykyään kuitenkin maanrakennustarkoituksiin joko lasista jalostetun vaahtolasin muodossa tai lasimurskana. Näin keräyslasilla saadaan korvattua maa ja kiviaineksia. Kuumuutta kestävät lasiesineet ja astiat, kuten kahvinkeittimen kannut, juomalasit ja uunivuoat, eivät sovellu uusiolasin valmistukseen. Ne on valmistettu eri raaka aineista kuin hillopurkit ja kuumuutta kestävällä lasilla on näin ollen korkeampi sulamislämpötila. Pakkauslasista poikkeavien ominaisuuksien vuoksi myöskään esim. posliinia, ikkunalasia ja peililasia ei saa laittaa yleisiin lasinkeräyspisteisiin. Uuden lasin raaka aineeksi ohjattu lasi murskataan ja puhdistetaan. Lasimurska ohjataan värilajitteluun, jossa kone tunnistaa ja lajittelee eriväriset lasinpalaset omiin kasoihin. Värieroteltua lasimurskaa käytetään uusien lasipakkausten ja lasivillan valmistukseen. Kierrätysraaka aineen osuus uusien lasipakkausten tuotannossa on noin 20 %. Puolestaan 80 % lasivillasta on kierrätettyä lasia. (lähde: Lasipullon voi käyttää ja täyttää uudelleen jopa 40 kertaa. Lasia voidaan kierrättää uuden lasin raaka aineeksi ikuisesti ilman lasin laadun tai puhtauden heikkenemistä. Sähkö ja elektroniikkalaiteromu (=SER) (lähde: kierratys.info) SER laitteista osa kunnostetaan ja korjataan. Suurin osa laitteista päätyy kuitenkin purettavaksi, jolloin esikäsittelyssä niistä poistetaan haitalliset ja myrkylliset aineet kuten lyijy ja elohopea. Vaaralliset aineet pidetään erillään ja toimitetaan käsiteltäväksi vaarallisen jätteen käsittelylaitokseen. Sähkö ja elektroniikkaromusta erotetaan mm. erilaiset metallit, muovit ja lasi. Lajitellut materiaalit murskataan, erotellaan toisistaan ja toimitetaan eteenpäin hyötykäyttöön. SER laitteet sisältävät paljon hyödynnettäviä ja arvokkaita metalleja. Esimerkiksi tietokoneromun alumiinista valmistetaan mm. osia kännyköihin. Muoviosia voidaan hyödyntää energiaksi, mutta kierrätysmuovia voidaan käyttää myös esim. fleece vaatteiden, autonosien ja jätesäkkien valmistukseen. Vaarallinen jäte Vaaralliset jätteet voivat aiheuttaa esim. terveyshaittaa tai tulipalon vaaran. Tämän vuoksi vaarallisen jätteen keräyspaikoissa tulee aina olla paikalla asiantunteva jätehuollon henkilökunta, jota kyseiset jätteet saadaan kerättyä ja kuljetettua turvallisesti. Vastaanottopaikoissa vaaralliset jätteet erotellaan omiksi lajeikseen, jotka pakataan huolellisesti omiin astioihin ja ohjataan eteenpäin kullekin jätteelle soveltuvaan käsittelypaikkaan. 7

8 Tarkoituksena on saada käsiteltyä jätteet siten, että niistä ei enää aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Vaaralliset jätteet käsitellään nykyaikaisilla tekniikoilla vaarallisen jätteen käsittelylaitoksissa. Vaarallisen jätteen käsittelymenetelmiä ovat esim. poltto ja fysikaalis kemiallinen käsittely. Vaarallisen jätteen käsittelystä syntyvät savukaasupäästöt puhdistetaan huolellisesti. Poltosta syntyvä energia otetaan talteen ja jalostetaan sähköksi ja kaukolämmöksi. Polton lopputuotteena syntynyttä kuonaa voidaan hyödyntää maanrakennusmateriaalina. (lähde: kierratys.info) Kuva 1: Vaaraominaisuuksia kuvaavia varoitusvaroitusmerkkejä löytyy monista päivittäisessä käytössä olevista tuotteista löytyykö sinun kotoasi näitä vaaran merkkejä? Jätteen omatoiminen hyödyntäminen Biojätteen kompostointi kotona Kompostoiminen on ympäristön kannalta hyvä teko, jonka esim. omakotiasukkaat voivat kotonaan helposti toteuttaa. Kompostiin sopivaa, eloperäistä jätettä syntyy kodeissa ja puutarhassa runsaasti. Kompostoimalla saa biojätteen sisältämät ravinteet hyötykäyttöön omalle pihalleen. Omatoiminen kompostointi on kotioloissa tapahtuvaa jätteiden käsittelyä. Kompostoituminen on luonnon oma tapa hävittää kuollut materiaali ja palauttaa sen sisältämät ravinteet takaisin kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Kompostissa elävät bakteerit, sienet, sädesienet ja selkärangattomat eläimet tarvitsevat happea, kun ne hajottavat eloperäisen aineksen hiilidioksidiksi, vedeksi ja ravinteikkaaksi mullaksi. Keittiössä syntyy yhtä henkilöä kohti biojätettä 1,5 4,5 litraa viikossa. Valmista kompostia tästä syntyy 0,5 1 litraa. Nelihenkiselle perheelle riittää siis noin 300 litran suuruinen kompostori. 8

9 Harjoituksia Jätteiden hyödyntäminen 9

10 Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. Jäteasioissa ensisijaisesti uusien jätteiden syntymistä. 2. Asumisessa syntyvän jätteen yleisnimike. 3. Nykytekniikalla toimivien jätevoimalaitosten _ ovat hyvin alhaisia. 4. Jätteenpolttolaitoksessa savukaasut. 5. Liian alhaisessa lämpötilassa poltettuna muovista syntyy _ aineita. 6. Tätä valmistetaan biojätteestä. 7. Vasta viimeisenä jäte _ kaatopaikalle. 8. Jätteenpolton lopputuote. 9. Tätä alettiin keräämään Suomessa jo 1920 luvulla. 10. Tavoitteena on _ syntyvistä jätteistä mahdollisimman suuri osa / 10 p 10

11 Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin Suomessa vuonna 2012 a) 40 % b) 60 % c) 80 % 2. Kiertokapulan alueen yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin vuonna 2012 a) 50 % b) 70 % c) 90 % 3. Seuraavista jätteistä vähiten päättyy hyötykäyttöön a) lasi b) metalli c) paperi 4. Jätettä polttamalla otetaan talteen sen sisältämä a) materiaali b) vaarallinen aine c) energia 5. Tärkeintä on a) jätteen synnyn ehkäisy b) jätteen kierrätys c) jätteen hyödyntäminen 6. Jätteenpolton lopputuotteena syntyy a) kuonaa b) ruonaa c) muonaa 7. Biojätteen valmistuksen lopputuotteena ei synny a) bioetanolia b) hylsykartonkia c) kaukolämpöä 8. Paperikuitu voidaan kierrättää uudelleen a) 3 6 kertaa b) kertaa c) kertaa 9. Vaarallista jätettä ei voi a) polttaa b) käsitellä fysikaalis kemiallisesti c) kompostoida 10. Kompostissa ei tarvita a) bakteereita b) myyriä c) sieniä / 10 11

12 Ovatko seuraavat väittämät totta? Rastita OIKEIN tai VÄÄRIN. OIKEIN VÄÄRIN Maailmanlaajuisesti 40 % yhdyskuntajätteestä päätyi kaatopaikoille. Kiertokapulan alueella 90 % yhdyskuntajätteestä päätyi kaatopaikalle. Materiaalihyödyntämistä on jätteen polttaminen. Suomen jätteiden energiahyödyntämiseen riittää 5 10 jätevoimalaa. Kiertokapulan alueella kotitalouksien sekajäte päätyy kaatopaikalle. Energiajätteelle tarvitaan oma jäteastia asuinkiinteistöissä. Jätteiden polttaminen kotona on kielletty. Biojätteestä valmistetaan bioetanolia. Lasi ei haittaa biojätteen joukossa. Kierrättämällä paperia säästetään energiaa ja metsiä. Paperitehtaalla paperit siistataan. Keräyspaperista valmistetaan muovituotteita. Keräyspaperilla on oma tuottajayhteisö. Keräyskartongista valmistetaan hylsykartonkia. 85 % uuden auton metalliosista voi olla kierrätysmetallista valmistettu. Keräyslasista valmistetaan kristallia. Posliini kuuluu lasinkeräykseen. Vaarallinen jäte on terveydelle ja ympäristölle vaarallista. Tietokoneromun alumiinista valmistetaan mm. osia uusiin kännyköihin. Kotona kompostoiminen on kiellettyä. / 20 p 12