Luonnonvarojen kestävä käyttö ja resurssitehokkuus - Globaalit haasteet ja mahdollisuudet

Transkriptio

1 Luonnonvarojen kestävä käyttö ja resurssitehokkuus - Globaalit haasteet ja mahdollisuudet Northern Research and Innovation Platform Kick off Oulu Motiva Oy, Henrik Österlund

2 Motiva on asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Palveluja hyödyntävät julkinen hallinto, yritykset ja yhteisöt sekä kuluttajat.

3 Esityksen sisältö Luonnonvarakysymys megatrendinä Globaalit asetelmat luonnonvarakysymyksessä Eurooppa heräilee luonnovarakysymyksen pohdintaan Suomi osana Eurooppaa edelläkävijä ja perässähiihtäjä Resurssitehokkuus -mitä on tulossa, mitkä ovat mahdollisuudet?

4 Luonnonvarakysymys megatrendinä Nykytilanne Globaali kulutus ylittää varannot Suuret maat ja edelläkävijät varmistelevat asemiaan Materiaalivirrat merkittävässä asemassa mm. ilmastokysymyksessä vielä sitä ei tosin tiedosteta Luonnonvarojen käytön ja ympäristövaikutusten kolmen kärki kulutuksessa: asuminen, liikkuminen ja ravinto Tulevaisuudenkuva Luonnonvarojen kestävä käyttö ja resurssitehokkuus nousevat julkisessa keskustelussa ilmastonmuutoksen rinnalle tulevien viiden vuoden aikana Ruoka nousee ilmasto- ja luonnonvarakeskustelun ytimeen Luonnonvarojen saatavuus ja kulutus turbulentissa tilassa

5 Luonnonvaroja koskevat globaalit asetelmat - suuret pelurit ja edelläkävijät liikkeellä

6 Resource Panel Toimii YK:n ympäristöohjelma UNEP:in puitteissa Kansainvälinen resurssipaneeli tavoittelee luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä ympäristövaikutusten ja talouskasvun irtikytkentää Verraten nuori, perustettu marraskuussa 2007 Suomea edustaa SYKE:n Lea Kauppi Tuleeko paneelista luonnonvarojen käytön osalta vastaava kuin IPCC on ilmastonmuutoksen torjunnassa?

7 Globaalin kulutuksen ja varantojen polarisoituminen Maailman raaka-aine esiintymät ja kulutus ovat epätasaisesti jakaantuneet Euroopan, Yhdysvaltojen ja Kiinan omat luonnonvaraesiintymät ovat niukat suhteessa kulutuksen määrään Olemme enenevissä määrin riippuvaisia Latinalaisen Amerikan, Afrikan ja Australian luonnonvaraesiintymistä Tämän lisäksi monet merkittävät raaka-aine esiintymät sijoittuvat poliittisesti tai taloudellisesti epävakaisiin maihin.

8 Case: Luonnonvarakysymykseen varustautuminen Kiinan investoinnit luonnonvarasektorille 2004 Alkuvuosi 2009 Alkuvuosi 2010 Lähde: Christmann, Patrice Ref. Van der Wath, Bateman Beijing Axis, "China and Africa: A Global Natural Resources Alliance?", presentation given at Indaba Mining 2010, Cape Town

9 Case: Japanin kansalliset tavoitteet materiaalivirroille Input Luonnonvaratuottavuus (ei kivi- ja maa-aines) yen/ton (2010) yen/ton (2015) Output Jätteen määrä 28 million ton (2010) 23 million ton (2015) Recycle Kierrätysaste 14% (2010) 14-15% (2015) Source: METI Towards a 3R-Oriented, Sustainable Society: Legislation and Trends. p.3, fig Ref. Clean Japan Center. Source: Tanaka, I Promotion of 3R in Japan.

10 Case: Materiaalikierron optimointi yhteiskunnan eri tasoilla Japanin malli Lähde: Tanaka Promotion of Resource Efficiency in Japan - through 3R (Reduce, Reuse and Recycle) policies. ITPS, Swedish Institute For Growth Policy Studies, Sweden

11 Eurooppa heräilee luonnonvarakysymyksen pohdintaan

12 Eurooppalainen tavoitetila: hyvinvoinnin, resurssien käytön ja ympäristövaikutusten irtikytkentä Talous (BKT) Luonnonvarojen käyttö Ympäristövaikutukset Lähde: EU:n luonnonvarastrategiapaperi (Thematic Strategy on Sustainable Use of Natural Resources

13 Komission tiedonanto luonnonvarapolitiikasta kolme peruspilaria Raaka-aineiden saannin turvaaminen kansainvälisiltä markkinoilta vääristymättömin ehdoin Primääriraaka-aineiden kulutuksen pienentäminen resurssitehokkuutta parantamalla EU:n sisäiset toimintapuitteet luonnonvarojen hyödyntämiselle omista lähteistä Lähde: KOM(2008) 699 lopullinen. Bryssel

14 Eurooppa hakee asemiaan Komission tiedonanto luonnonvarapolitiikasta Esiselvitys (1 Euroopalle kriittisistä luonnonvaroista valmistuu kesäkuussa 2010 lähtökohtina: taloudellinen merkitys avainsektoreille korkeat saatavuusriskit korvaavien aineiden puute Jääkö resurssitehokkuus lähdössä muiden luonnonvarapolitiikan näkökohtien jälkeen Euroopassa? (1) Lisätietoja:

15 Eräiden high-tech metallien tuottajia vuonna 2006 Lähde: SEC(2008) Ref. World Mining Data (2008)

16 Suomi luonnonvarojen lähteenä ja käyttäjänä

17 Luonnonvarat ja resurssitehokkuus - Suomi edellä ja jäljessä kv-vertailussa Edellä / Vahvuuksia Luonnonvarastrategia Teknologia ja osaaminen Ympäristönsuojelun taso Visiot, ohjelmat, julistukset Mittarit (ENVIMAT) Yritysten resurssitehokkuus? Energiatehokkuustoimet Omat luonnonvarat SHOK?? Jäljessä / Heikkouksia Kansalliset tavoitteet Teknologian vienti Elinkaariajattelun soveltaminen Päättäjien tahtotila, toimeenpano Kuluttajien asenteet Liiketoimintamallit Kannustimet resurssitehokkuuteen Resurssien kulutus /hlö Hajanainen yhdyskuntarakenne Ympäristöteknologian koulutus

18 Suora materiaalikulutus (DMC) asukasta kohti EU-maissa vuonna 2001 DMC = kotimaiset luonnonvarat + tuonti - vienti Source: EEA Sustainable use and management of natural resources. (ref. Eurostat/IFF 2004) Available: (Date of extraction: Tue, 01 Jul 08)

19 Suomen luonnonvarojen kokonaiskäytön (TMR) tase vuonna 2002 Kotimaasta 258 Mt (46 %) Ulkomailta 304 Mt (54 %) Suomen talous 562 Mt Kulutus 139 Mt (25 %) Investoinnit 142 Mt (25 %) Vienti 281 Mt (50 %) Lähde: Seppälä et al. 2009: ENVIMAT-malli

20 Suomen kansantalouden panostuotos-malli ENVIMAT Tuloksia: Materiaalivirtojen massamäärät eivät kuvaa ympäristövaikutuksia Suomalaisten oman kulutuksen kolmen kärki: asuminen, liikkuminen, ruoka Merkittävä osa Suomen kulutuksen vaikutuksista kohdistuu rajojemme ulkopuolelle Runsaasti jatkomahdollisuuksia!! Materiaalitehokkuuden potentiaalit Kriittisten raaka-aineiden tunnistaminen Materiaalitehokkuus ja ilmastonmuutos Materiaali- ja energiatehokkuuden synergiat Mihin materiaalivirtoihin, toimialoihin ja tuotteisiin kannattaa panostaa? Lähde: SYKE, 2009, Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla

21 Kansallinen luonnonvarastrategia Valmistui 4/2009 Visio ja strategiset tavoitteet vuoteen 2030 Sitran vetämä laaja valmisteluryhmä (politiikka, hallinto, yritykset, tutkimus, järjestöt, media) Tunnistettiin muutosalueet ja 18 muutosaskelta (esim. liittyen yritysten resurssitehokkuuteen ja tuotelähtöiseen resurssitehokkuuteen) Muutosaskeleet sis. kehityshanke-ehdotuksia ja näille vastuutahot Strategian täytäntöönpanoa koordinoi TEM (tilanne 03/2010) Toivomme, että tästä strategiasta tulisi luonnonvarojen kestävään käyttöön ohjaava elävä työkalu, jonka pohjalta asetetaan jatkossa myös määrällisiä tavoitteita mm. materiaalitehokkuudelle.

22 Kansallinen mineraalistrategia Taustalla Valtioneuvoston luonnonvarastrategian valmistelu ja ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriryhmän päätös Mineraalistrategia valmistuu mennessä GTK:n vastaa valmistelutyöstä laajan asiantuntijaryhmän avustamana Luodaan visio ja tavoitteet vuoteen 2050 Listataan myös lähitulevaisuutta koskevia konkreettisia aloitteita ja toimenpideehdotuksia päättäjille Tavoitteet: Kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen mineraalisektorin avulla Suomalaisilla innovaatioilla ratkaisuja globaaleihin raaka-aineketjun haasteisiin Kaivannaisalaan liittyvien kokonaisympäristöhaittojen vähentäminen

23 Material Efficiency Map of Finland in 2010 Target setting & administration Laws Resource Strategy Organisations & projects

24 Luonnonvarakysymys ja resurssitehokkuus yritysnäkökulmasta

25 Materiaalitehokkuuden edistämisen taustatekijät Materiaalikustannukset, tuottavuus, kilpailukyky Luonnonvarojen kestävä käyttö, saatavuus, riskit Materiaalien käyttöön liittyvät ympäristövaikutukset Materiaalitehokkuus on kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten, että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana.

26 Energia- ja materiaalitehokkuus Energiatehokkuus Materiaalitehokkuus Toimipaikkalähtöinen - tehokkaampi tuotanto Tuotelähtöinen - tehokkaammat tuotteet ja arvoketjut

27 Resurssitehokkuus mitä on tulossa? Niukkaresurssisuus luo jo nyt liiketoimintamahdollisuuksia, esim: puhdas vesi: Kemiran ja VTT:n uusi vesitutkimuksen huippuosaamiskeskus Niukkaresurssisuuteen perustuvat liiketoimintamallit tekevät tuloaan ja yleistyvät tonnikaupasta tuoteominaisuuksiin Entistä heikkolaatuisemmista raaka-aineista tulee aikaansaada entistä jalostetumpia tuotteita Kierrätettävyydestä tulee entistä vakavampi keskustelunaihe kun materiaalikiertotalouden visiota aletaan toteuttamaan Elinkaari- ja arvoketjuajattelusta tulee liiketoiminnan perusedellytys entistä useammille yrityksille Raaka-aineiden tehokas käyttö tulee näkymään nykyistä vahvemmin myös ympäristöluvituksessa

28 Case: Materiaaliyhdistelmät tuovat tehokkuutta ja tehottomuutta Trendi: Uudet tuotesukupolvet kuluttavat yksikköä kohti vähemmän materiaalia, mutta materiaaliyhdistelmät monimutkaistuvat jatkuvasti Materiaalikierron teknologiakuilu: high tech tuotantoa low tech talteenottoa Tulos: hankalia materiaaliyhdistelmiä ja ongelmallisia jätejakeita arvokkaita materiaaleja poistuu talousjärjestelmästä, kun talteenottoa ei voida kannattavasti järjestää Mutta: Pienessä mittakaavassa tämä voi olla hyväksyttävää jos koko arvoketjun resurssitehokkuus samalla paranee radikaalisti

29 Arvoketjujen teknologiakuilu materiaaleja poistuu talousjärjestelmästä HIGH TECH Transports Use Maintenance Manufacturing LOW TECH Recources Processing Recycling as raw material Disposal

30 Materiaalikatselmukset Materiaalikatselmuksessa yritys selvittää tehostamismahdollisuuksiaan konsultin avulla käyttäen Motivan katselmustyökalua Tuloksena aikaansaadaan kustannussäästöjä tunnistamalla materiaalitehokkuuden parantamiskohteita yrityksissä tuotteiden valmistaminen pienemmillä kustannuksilla ja ympäristövaikutuksilla Katselmusten kehitystyön ja pilotoinnin alustana on yrityskumppaneita Hyödynnetään Motivan kokemusta energiatehokkuuskatselmuksista Osallistutaan alan kansainväliseen kehitykseen (mm. ISO 14051)

31 Materiaalitehokkuus kestävän kehityksen avain? Luonnonvarojen kestävä käyttö, ympäristövaikutukset ja kustannustehokkuus yhdessä Vaikuttaa moneen ympäristöongelmaan, myös globaalisti. esim. ILMASTONMUUTOS! ENVIMAT voisi luoda pohjan kansallisten tavoitteiden asettamiselle Luonnonvarastrategian toimeenpano on mahdollisuus Tarvitaan liiketoiminnan kehittämistä ja asennemuutosta

32 Kiitos! Motiva Oy, Henrik Österlund