Haarapääsky vuoden 2001 rengastustilaston kärjessä

Transkriptio

1 Pertti Saurola E URINGin vuonna 997 aloittaman laajan, kansainvälisen projektin tavoitteena on kartuttaa maailman rengastajien yhteistyöllä tietämystämme haarapääskyn biologiasta - erityisesti populaatioekologiasta ja muutosta. Alun perin projektin piti olla viisivuotinen, jolloin 2 olisi ollut lopetusvuosi. Koska vain muutamat maat ehtivät Suomen tavoin mukaan heti ensimmäisenä vuoten projektia on päätetty jatkaa vuoteen 22 saakka. Olen laatinut projektista neljä vuosiraporttia (Saurola 998, 999, 2, 2), joissa olen esittänyt joitakin alustavia tuloksia ja ennen kaikkea yrittänyt kannustaa suomalaisia rengastajia ottamaan vastaan tämän kansainvälisen haasteen. Tämä kirjoitus jatkaa edeltäjiensä linjaa ja kertoo, kuinka projekti edistyi Suomessa vuonna 2. Kuluvan vuoden jälkeen on tarkoitus koota Suomessa saadut tulokset yhdeksi tai useammaksi kongressikieliseksi artikkeliksi. Heikki Lokki on laatinut katsauksen Hämeessä tehdyn pääskytyön tuloksista (Lokki 22), johon pääskyistä kiinnostuneen kannattaa tutustua. i.s ).s ::: -- Ci:l 'ui.:.:: ::::i U) Ci:l ) C Q) a: 3 2 <D, täysikasvuiset pesäpoikaset C\I... <D r-- r-- r-- r-- r--,,,,,, Haarapääsky vuoden 2 rengastustilaston kärjessä Haarapääsky oli ylivoimaisesti Suomen eniten rengastettu lintulaji vuonna 2 (Haapala & Saurola 22). Rengastusten kokonaismäärä on yli kymmenkertaistunutprojektinaikana (kuva ). Vuoden2 yhteissumma oli 27 5, mikä merkitsee sitä, että vuotta aikaisemmin tehty ennätys parani yli 7 %. Viime vuonna joka yhdeksäs lintu, joka sai Suomessa renkaan jalkaans oli haarapääsky! Poikasrengastuksia vähemmän vain ensimmäisenä projektivuonna Vaikka rengastusten kokonaismäärä oli huikea ennätys, poikasrengastusten määrä, 5 35 poikast jäi pienemmäksi kuin kolmena edellisenä vuotena (kuval). Tämä johtui siitä, että edellisvuosien työn sankarit, Pekka Pouttu ja Janne Taskinen, jotka kahdestaan rengastivat yli puolet haarapääskyn poikasist eivät enää voineet uhrata koko kesää haarapääskyille (taulukko... <D C\I... <D C\I,,,,,,,,,,,,,, C\I Vuosi/ Year Kuva. Vuosittaiset haarapääskyn rengastusmäärät Suomessa Musta = poikaset, harmaa =,täysikasvuiset. Fig.. Annual ringing totals o/ in Finland in Black = nestlings, grey = fullgrown. 42 ). Taskinen joutui luopumaan pääskyrengastuksista lähes kokonaan (2 496 poikasta vuonna 2) ja Pouttu ehti rengastaa "vain" 8 poikasta (2 4 v. 2 ja v. 999!). Tosin Poutun kouluttama hauholainenjoonas Tuusa hoiti ansiokkaasti 5 poikasen rengastuksen Poutun reviirillä. Näiden kahden lisäksi Timo Kärkkäinen antoi jälleen tukensa EURINGin projektille 57 poikasen panoksella. Risteymiä vähemmän kuin edellisinä vuosina Risteytymien huippuvuonna 999 tavattiin kaikkiaan 42 haara- ja räystäspääskyn risteytymää: 6 pesäpoikasta ja 26 nuorta lintua ruovikkopyynnissä. Vuonna 2 vastaavat luvut olivat 8 ja 2. Viime kesänä paljastui "ainoastaan" 2 risteytymää: 2 pesimäaikaista aikuist 4 pesäpoikasta ja 5 ruovikkopyynnin tuottamaa nuorta lintua. Pekka Pouttu havaitsi Pälkäneellä kymmenen parin koloniassa poikasia rengastaessaan emolintujen joukossa risteytymän, jonka Heikki Lokki myöhemmin sai emopyynnissä verkkoonsa. Lokki määritti linnun "luultavasti" koiraaksi. Toinen aikuisristeymä jäi emopyynnissä Lea ja Harri Koskisen saaliiksi 8 parin yhdyskunnassa Askolassa. Kummassakaan tapauksessa risteymien pesää ei pystytty paljastamaan - ne olivat samalla tavoin "pesiviä" kuin muutkin yhdyskunnassa hyörivät emolinnut. Tarja Tuomela Somerolt Timo Kärkkäinen Kinnulast Ari Rantamäki Porista ja Juhani Virtanen Turusta löysivät kukin yhden risteymäpoikasen. Aikaisempina vuosina valtaosa risteymäpoikasista on löytynyt Janne Taskisen valtakmmasta "Suur Pielavedeltä". Risteymien vähäinen osuus vuoden 22 poikasrengastuksissa selittyneekin sillä, että nyt savolaisten syrjähyppyjen hedelmät puuttuvat aineistosta. Syksyn 2 ruovikkopyynnissä valppaita risteytymien metsästäjiä olivat (sulkeissa pyydystettyjen risteymien lukumäärät): Timo Kärkkäinen (4) Järvenpäässä, Pekka Alho (4) Mietoisiss PekkaPuhjo (3) Espooss Esko Pasanen (2) Ikaalisiss Jouni Saario () Kaarinassa ja Jaakko Syrjänen () Lempäälässä. LINNUT-VUOSIKIRJA 2

2 Haarapääskyprojekti 2 Taulukko. Yli sata haarapääskyä vuonna 2 rengastaneet rengastajat. pull.=pesäpoikaset, fl. = täysikasvuiset. Table. Ringers who riged more tha e hundred in 2 in Finland. pull. = nestlings,jl. =.fidl-grown. Aalto, T. 5 Alho, P. Arppe, H. Ekblom, H. Halonen, J. 39 Jaakkonen, T. 77 Korhonen, J. Koskinen, Lea 2 Kärkkäinen, T. 57 Laaksonen, T. Lehtorant H. Lokki, H. 36 Lyytinen, S. 6 Nordström, M. Normaj J. Nurmi, J. 2 Palo, K. 42 Pasanen, E. 4 Pouttu, P. 8 Puhjo, P. Rainio, K. Rantamäki, A. 263 Saario, J. Saurol P. 6 Sillanpää, V.-M. 6 Siltal A. 4 Suopajärvi, V.-M. 5 Suors P. 94 Syrjänen, J. Taponen, J. 354 Topp, E. Tuomel Tarja 97 Tuus J. 5 Poikaset kuoriutuivat Hämeessä "normaaliin" aikaan Arvioin jälleen Pekka Poutun, Joonas Tuusan ja allekirjoittaneen keräämästä aineistosta "Hämeen" eli "Suur-Hauhon" haarapääskypoikueiden kuoriutumisajat (kuva 2). Arviointi perustui kunkin poikueen vanhimman poikasen siivenpituuteen, jonka avulla määritin poikasen iän ja edelleen kuoriutumispäivän (Saurola 999, 2, 2). Alueellisen vaihtelun hahmottamista varten laskin samalla tavalla Uudenmaan (Nurmijärvi, Mäntsälä, Askol Pornainen) ja tässä "Keski-Suomeksi" kutsumani laajan alueen (mm. Kinnul Kauhajoki, Jurv Konnevesi) kuoriutumisjakaumat (kuva 2). Jakautumat perustuvat tietoihin, joita Uudenmaan osalta olivat keränneet Timo Kärkkäinen sekä Lea & Harri Koskinen ja "Keski-Suomen" osalta yhteensä 4 rengastaja joista aktiivisimmat mittaajat olivat Timo Kärkkäinen, Kari Palo, Janne Taskinen ja Jukka-Pekka Taivalmäki. Kuoriutumispäivien mediaanit (= keskimmäiset kuoriutumispäivät / hatching dates 2 8 '-- (!) "Häme" n=326.q E 6 < ;;;; 4 :CÖ et! 2 -"'. :::J "' 5 '-- (!).Q 4 mediaani= ,,U,,,,,..,., LO "' "' "' ": ": ": ": ": ": CX) CX) CX) CX) CX) '7 '7 '7 '7 '7 '7 <D ": r-- r-- r-- r-- r-- CX) CX) CX) CX) LO LO 6 LO LO LO Jakso/ Period kuoriutumispäivät / hatching dates 2 CX) "Uusimaa" n=79 E mediaani= < et! :CÖ et! 2 E :::J -"'. :::J '-- (!).Q 5 4 E < et! 2 :CÖ et! E :::J -"'. :::J - i-,-,-,.,,.,-, r-- r-- r-- r-- ": r-- CX) CX) '7 '7 '7 '7 '7 '7 <D,-..: r-- co co ": ": ": ": Ln "' Ln.._;. c,; "' LO "' LO "' LO LO Jakso/ Period kuoriutumispäivät / hatching dates 2.._;. ": r-- r-- '7 '7 '7 <D r-- r-- Ln LO LO LO Jakso/ r-- '7 r-- LO "Keski-Suomi" n=65 mediaani= 3.7.,-,-, r-- r-- CX) CX) CX) CX) <:-' <:-' '7 '7 ":-' ":-' r-- r-- ": ) LO Period Kuva 2. Vuonna 2 rengastettujen haarapääskypoikueiden kuoriutumispäivät (= kunkin poikueen vanhimman poikasen kuoriutumispäivä) viiden päivän standardijaksoittain Hämeessä eli "Suur-Hauholla" (ylin kuv n=326; mediaani= 29.6.), Uudellamaalla (keskimmäinen kuv n=79; mediaani= 29.6.) ja "Keski-Suomessa" (alin kuv n=65; mediaani 3.7.). ks. teksti. Fig. 2. Hatching dates of broods in "Häme" (6 ' N, upper figure; number af broods = 326; median= 29 Jzme), "Uusimaa" (6 3' N, middle figure; number ofbroods = 79; median= 29 June) and"keski-suomi" (62 3'N ' N, lower figure; nunzber ofbroods = 65; median= 3 July) in 2 by standard 5-day periods. N ote. Hatclzing date= hatclzing date af the oldest young in a brood estimated on tlze basis af the wing lenght. kuoriutumispäivät) laskin kuten kahtena viime vuotena alueiden koko aineistost enkä erottanut ensimmäisiä ja toisia pesyeitä toisistaan kuten vuoden 998 yhteenvedossa (Saurola 999). Hämeessä vuoden 2 kuoriutumismediaani (29.6.) oli vuorokauden aikaisempi kuin vuonna 2, mutta kolme - vuorokautta vuoden 999 mediaania myöhäisempi. Uudellamaalla pääskynpojat kuoriutuivat samoihin aikoihin kuin Hämeessä. "Keski-Suomi" oli sen sijaan neljä vuorokautta Hämeen perässä, mikä on sopusoinnussa aikaisempina vuosina Hämeen ja "Savon" vertailuissa saatujen tulostenkanssa (Saurola 999,2,2). LINNUT-VUOSIKIRJA 2 43

3 Haarapääskyprojekti 2 Taulukko 2. Haarapääskyjen rengastukset ja kontrollit pesiltä 2. Tähdellä (*) merkityt rengastajat eivät pyydystäneet pääskyjä pesiltä vuosina Table 2. Ringings and recaptures ofhirnndo rusticaat tlze nest in 2 in Finland. Ringers indicated by asterisk (*) did not catch Swallows at!he nest in Rengastaja Rengastuksia Kontrolleja Yhteensä Pasanen, E. 3 3 Ringer Ringings Recaptures Total Puutio, T.* 2 2 Rantamäki, A Alho, P.* Ruti, M. 2 2 Halonen, J. 3 3 Saurol P. 9 3 Hernesniemi, J.* 2 2 Sillanpää, V.-M. 3 3 Hongell, H. 8 8 Siltal A Ikol S. 2 2 Suopajärvi, V.-M Jaakkonen, T. 2 Kalliokoski, S.* 5 Ketol K. Kivivuori,. Koskinen, H. 2 Koskinen, Lea Kärkkäinen, H.* 2 Kärkkäinen, T Lehtorant H. 6 2 Lokki, H Nurmi, J. Palo, K.* 5 2 Suors P. 5 Taivalmäki, J.-P. Taponen, J. Taskinen, J. 2 Tikk T. 49 Tuomel Tarja 2 Tuus J.* 65 Vesanen, E*. 8 Vuorus, J.* 3 5 Yhteensä / Total % 39% Pesimistulos huono Juuan tutkimusalueella Hannu Lehtoranta on jälleen laatinut EURINGille ansiokkaan tiivistelmän haarapääskyn pesinnästä tutkimusalueellaan Juuassa. Lehtoranta uskoo, että kolea loppukevät ja alkukesä vaikuttivat pääskyjen pesintään: "monissa paikoissa haarapääskyt oleskelivat pesäpaikoill mutta pesintä ei kuitenkaan käynnistynyt". Alueella todettiin vain 27 pesintäyritystä, mikä on tutkimusjakson pohjanoteeraus (997-2: 45, 32, 34 ja 33 pesintää). Keskimääräinen poikuekoko 4,55 poikasta/ poikaspesä oli jakson toiseksi paras, mutta pesimistulos 3,3 poikasia/ aloitettu pesintä oli jakson toiseksi huonoin. Ainakin kolmannes (9/27) pesinnöistä tuhoutui. Viidessä tapauksessa tuhon syyksi todettiin/ tulkittiin harakk yhdessä orava ja yhdessä ihminen. Pesivien aikuisten pyynti putosi puoleen Olen kaikissa pääskyraporteissa yrittänyt mahdollisimman voimallisesti korostaa nimenomaan pesivien emojen pyynnin tärkeyttä. Kannustaakseni nimenomaan kaikkia rengastajia osallistumaan vähäiselläkin panoksella emopyyntiin nyt projektin aikan kun tuhansia rengastettuja haarapääskyjä on tarjolla kontrolloitaviksi, olen ehdottomasti halunnut julkaista raporteissa kunniataulun kaikista emopyyntiin osallistuneista (taulukko 2). Usein ihmisen intoa lisää se, että työstä saa tunnustusta ja että "nimi näkyy". Tästä syystä olen kieltämättä yllättynyt, että vain projektin aloitusvuonna 997 pesältä pyydystettyjen emolintujen määrä oli alhaisempi kuin kesällä 2! Viime vuonna vain 34 rengasta jaa eli 6 % aktiivirengastajista osallistui haarapääskyjen emopyyntiin. Pudotus oli huima edellisen kesän uskomattomasta ennätyksestä, 594 pyydystettyä yksilöä, mutta ymmärrettävä, koska ennätys rakentui kohtuuttoman paljon Janne Taskisen fanaattisen aherruksen varaan. Emopyynnin tehorengastajista oli kesällä 2 Taskisen lisäksi sivussa Heikki Lokin "kimppakaveri" Riitta Pouttu, mikä osaltaan alensi "Suur-Hauholla" pyydystettyjen emojen määrää, vaikka Heikki Lokki uurastikin roimasti enemmän kuin "kahden edestä" (taulukko 2). Pääskyjen emopyynti tuottaa arvokasta tieteellistä aineistoa ja on lisäksi palkitsevaa: 39 % pyydystetyistä yksilöistä oli viime kesänä kontrolleja -joko vanhoja tuttuja tai jännittäviä uusia tuttavuuksia. 25%,. Q) 2%..Q E: 5% -- :(tl % :ai :(tl E 5% :::i.:.::: :::i % Suomalaisetkin pääskykoiraat uskollisempia synnyinpaikalleen kuin naaraat Kun kirjoitin EURINGin haarapääskyprojektista kertovan ensimmäisen artikkelin, suomalaisten haarapääskyjen synnyinpaikkauskollisuutta valaisi vain 7 kontrollia pesältä ja pesimäaikaista rengaslöytöä kuolleista yksilöistä (Saurola 997). Projektin aikana aineisto on karttunut 328 konh ollilla ja löydöllä. Kontrolleista kaksi kolmannesta on lähinnä Heikki Lokin ja Riitta Poutun Hämeessä harjoittaman tehopyynnin hedelmiä. Janne Taskinen Savossa on listalla kolmantena 3 % osuudella. Jos taas katsotaan, keiden poikasrengastuksista kontrollit ovat karttuneet, Pekka Poutun pussiin menee lähes 7 % ja Janne Taskiselle nytkin 3 % aineistosta. koiraat/ males (n=24) naaraat/ females (n=) Etäisyys / Distance Kuva 3. Haarapääskyn synnyinpaikkauskollisuus (syntymälevittäytyminen). Vaaka-akseli= etäisyys (km) syntymäpaikalta ensimmäiselle pesäpaikalle. Pystyakseli = prosenttiosuus yksilöiden (koiraiden tai naaraiden) kokonaismäärästä. Musta= koiraat (n= 24, mediaani 2 km); valkea= naaraat (n=lol, mediaani=? km). Viimeiset pylväät oikealla (2-) sisältävät yhden koiraan, joka siirtyi 2 km ja kuusi naarast jotka siirtyivät 23, 24, 25, 27, 28 ja 7 km synnyinpaikaltaan pesäpaikalle. Fig. 3. Distributions af nata/ dispersal distances (km) af tlie Finnish Bam Swallow males (black) and females (grey). Data: Bam Swallows ringed as nestlings and recaptured for tlze first time at a breeding colony. The lasi columns on tlze riglit (2-) in clude ane male, which moved 2 km and six females which moved 23, 24, 25, 27, 28 and 7km from the nata/ site ta the breeding site. 44 LINNUT-VUOSIKIRJA 2

4 Haarapääskyprojekti 2 Haa:rapääskyn ja räystäspääskyn risteymä ( x Delichon urbica). Heikki Lokki Hybrid between Swallow and House Martin. Totesin projektin esittelyartikkelissa kirjallisuustietojen kertovan, että nuoret haarapääskykoiraat ovat naaraita uskollisempia synnyinpaikalleen. Projektin tuottama kontrolliaineisto osoitta että näin on myös Suomessa (kuva 3; Lokki 22). Koiraiden ensimmäisen pesäpaikan etäisyys (mediaani 2 km) synnyinpaikasta on erittäin merkitsevästi (Mann-Whitney; P <.) lyhyempi kuin naaraiden (mediaani 7 km). On kuitenkin huomautettav että todelliset siirtymäetäisyyksien keskiluvut ovat pitempiä, koska haarapääskyemoja kontrolloidaan samoilla paikoill joilla poikasia on rengastettu. Lyhyet siirtymät todetaan paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin pitkät. (Tämä ei kuitenkaan horjuta sitä tulost että naaraat ja koiraat poikkeavat toisistaan erittäin selvästi.) Taulukko 3. Esimerkki pyyntihistorioista: vuonna 997 ensimmäistä kertaa pesällä pyydystettyjen haarapääskyjen pyyntihistoriat vuosina = pyydystetty, = ei pyydystetty kyseisenä vuotena. Esim. ensimmäinen rivi ( ) kertoo, että vain yksi koiras on onnistuttu pyydystämään kaikkina vuosina Table 3. An example. Recapture histories during ofbarn Swallows captured as breeders for the first time in 997. = capturedlrecaptured and = notcaptured. E.g. thefirst,vw () indicates thai only one male was captured evej' year in Pyynti historiat Koiraat Naaraat Recapture histories.. Males Females Kuvassa 3 nimenomaan naaraiden siirtymiä kuvaava pylväsdiagrammin muoto viittaa selvästi siihen, että viimeiseen (> 2 km) luokkaan kuuluu tosiasiassa paljon enemmän havaintoja. Saman kertoo myös se, että vuosina kontrolloidusta 35 emolinnust jotka oli rengastettu jo pesä poikasen vain 32 % oli naaraita (kuva 3), kun taas rengastamattomista emolinnusta 5,4 % oli naaraita. Koska rengastamattomista yksilöistä jäi molempia sukupuolia yhtä paljon verkkoon, voidaan tehdä seuraava ajatusleikki. Jos oletetaan, että lähes kaikki rengastetuista koiraspoikasista olisi palannut pesimään tutkimuksen piirissä oleviin kolonioihin (eli sisältyvät kuvaan 3), niin naaraspoikasista vain puolet olisi palannut ja puolet olisi siirtynyt pesimään tutkimuksen ulkopuolelle eli kauemmaksi synnyinpaikaltaan (eli kuvan 3 ulkopuolelle). Säilyvätkö koiraat ja naaraat hengissä yhtä hyvin? Vuosi sitten tein ensimmäisen arvion aikuisten pääskyjen vuosikuolevuudesta (Saurola 2). Pääskyprojektin aikana "Suur-Hauholla" haioitetun pesivien aikuisten pyynnin tulokset kertoivat, että keskimäärin lähes puolet pesijöistä selviää hengissä seuraavaan kesään, mikä viittaa siihen, että suomalaisten pääskyjen vuosikuolevuus on alhaisempi kuin eteläisempien lajitoveriensa. Selviävätkö koiraat ja naaraat yhtä hyvin hengissä? Etsin vastausta jälleen "Suur-Hauhon" aineistosta. Vuosina on Hämeen pääskynpesiltä pyydystetty yhteensä 365 eri yksilöä, 77 koirasta ja 658 naarasta. Taulukosta 3 saa havainnollisen käsityksen vuonna 997 pesineiden emolintujen pyyntihistorioista. Kaikkia yksilöitä ei suinkaan ole onnistuttu pyydystämään joka vuosi. Tämä ei kuitenkaan romuta kuolevuuden arviointi sillä kuten edellisessä pääskyraportissa (Saurola 2), arviot perustuvat "pyynti-uudelleenpyynti" ( capture-recapture)-teoriaan, jonka avulla elävyys (survival probabilihj = hengissä säilymisen todennäköisyys = kuolevuuden vastakohta) voidaan erottaa pyyntitehosta (recapture probabilittj = todennäköisyys, että yksilö, joka on hengissä ja pyydystettävissä, saadaan kontrolloiduksi). Tämän hetken aineiston mukaan pesivistä hauholaisista haarapääskykoiraista säilyy hengissä seuraavaan vuoteen keskimäärin46, % janaaraista43,7 %. Ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Arvot ovat huimasti korkeampia kuin tanskalaisen Anders Pape Mllerin yhdeksän vuoden tutkimuksen tuottamat tulokset, joiden mukaan koiraista säilyi hengissä seuraavaan vuoteen 28,4 % ja naaraista 25,5 % (Mller 994). Tämä Mllerin havaitsema sukupuolten välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä. Onko haarapääskykoiraita ylimäärin? Tanskalaisessa tutkimuspopulaatiossa oli 2, 5 % enemmän koiraita kuin naaraita. Mller arvioi, että edellä todetusta sukupuolten välisestä erosta vuosikuolevuudessa seuraa,7 % koirasylimäärä eli lähes täsmälleen juuri se, mikä havaittiin. Suomessa ei ole pyritty tarkasti arvioimaan pesimäkolonioissa oleskelevien koiraiden ja naaraiden määriä. Hämeen navetoissa on pyyntiverkkoihin saatu 7 % enemmän koiraita kuin naaraita (ks. yllä), mikä viittaa siihen, että myös Hämeessä tilanne on sama kuin Tanskassa: koiraat pysyvät hengissä naaraita paremmin, mistä seura että niitä on pesivässä populaatiossa enemmän kuin naaraita. Tästä puolestaan seura että koiraat joutuvat kilpailemaan naaraista ja hävinneet jäävät ilman LINNUT-VUOSIKIRJA 2 45

5 Haarapääskyprojekti 2 Taulukko 4. Haarapääskyjen ruovikkopyynti 2: pyynti paikat, -jaksot ja -iltojen lukumäärä sekä nuorten (lkv) ja vanhojen ( + lkv) lintujen rengastussummat. Rengastajat: T. Aalto (TA), P. Alho (PA), H. Arppe (HA), H. Ekblom (HE), T. ]aakkonen (J), J. Korhonen CTK), S. Kunttu (SK), T. Kärkkäinen (TK), T. Laaksonen (TL), H. Lokki (HL), S. Lyytinen (SL), Vesa Multala (VM), J. Nonnaja CTNo), J. Nurmi CTNu), P. Nikkanen (PN), M. Nordström (MN), E. Pasanen (EP), P. Pouttu (PP), P. Puhjo (PPu), K. Rainio (KRai), K. Rannikko (KRan), K. Ruuskanen (KRu), A. Rantamäki (AR), Matti Ryynänen(MR), J. Saaria CTS), V.-M. Sillanpää (VMS), M. Suopajärvi (MS), P. Suorsa (PS), J. Syrjänen CTS), E. Topp (ET), M. Tynjälä (MT). Table 4. Catclzing at Swallow roosts in 2 in Finland: localities, periods, numbers af sessians, numbers af first calendar year ( c.yr) and alder (+ c.yr) Swallaws ringed and initials af ringcrs (see abavc). Pyynti paikka Pyyntijakso (-iltoja) kv ftching /ocaljir:. (=roost) Period (sessions) C,'f! Espoo, Espoonlahti (6 'N, 24 35'E) () 552 Espoo, Laajalahti (6 'N, 24 43'E) (44) 95 Turku, Friskalanlahti (6 24'N, 22 5'E) (5) 447 Kaarin Rauvolanlahti (6 24'N, 22?'E) (2) 882 Kaarin Kuusistonlahti (6 24'N, 22 3'E) (24) 38 Järvenpää, Tuusulanjärvi A (6 27'N, 25 4'E) (32) 958 Järvenpää, Tuusulanjärvi 8 (6 27'N, 25 4'E) (3) Elimäki, Teutjärvi (6 36'N, 26 3 'E) (6) 99 Mietoinen, Mynälahti (6 38'N, 2 5 'E) (8) 37 Hauho, Roineenlahti (6 'N, 24 33'E) () 94 Hauho, Väinölänlahti (6 2'N, 24 3'E) (7) 979 Lempäälä, Ahtialanjärvi (6 9'N, 23 47'E) (23) 753 Pori, Teemuluoto (6 33'N, 2 39'E) (2) 495 Pori, Poolee (6 33'N, 2 4'E) (6) 22 Ikaalinen, Höytölä (6 5 'N, 22 59'E) () 354 Oulu, Kuivasjärvi (65 4'N, 25 28'E) (6) 358 Simo, Tiironhieta (65 39'N, 24 48'E) (3) 585 Simo, Eskonlahti (65 4'N, 24 49'E) 4.8. () +kv Rengastajat + c.yr Ringers 49 EP 54 PPu, ET, HE, HA, MR 89 PS,JK,SL,TL 59 PS, JS,VM,MN,KRai,TL,JNo 254 PS,JS,JK,JNu,MN,SK,Krai, SL,TL 55 TK 3 TK 9 TA 72 PA 62 HL 2 HL 224 JS,KRu,PN 7 AR, VMS 8 AR, VMS 465 EP, PP 56 TJ, MT, Kran 7 MS 2 MS puolisoa. Seksuaalivalinnasta syvällisemmin kiinnostuneiden kannattaa perehtyä Mllerin kirjaseen (994). Turun seutu väkevästi pääskyrengastuksen maailmankartalle Kun poikasten rengastus ja pesivien emojen pyynti hieman hiipuivat, ruovikkorengastusten määrä kasvoi 4 % vuoden 2 ennätyksestä (taulukko 4)! Kiitos tästä lankeaa ennen kaikkea Turun seudulla syntyneelle kansanliikkeelle, jonka pääagitaattorina on toiminut Oulusta Turkuun muuttanut pyyntikatalysaattori Petri Suorsa. Kaarinan ja Turun lahdilla toteutettu venepyynti (verkot koettiin yksinomaan veneellä, kuten myös Lempäälän Ahtialanjärvellä) tuotti yhteensä 7 38 rengastusta eli 34 % ruovikkopyynnin kokonaissaldosta. Kun tähän lisätään Pekka Alhon Mietoistenlahden ja Ari Rantamäen & Veli-Matti Sillanpään?orin rengastukset, saadaan lounais-/länsirannikon osuudeksi tasan 5 % koko maan ruovikkopyynnistä syksyllä 22. Pekka Puhjo kumppaneineen Laajalahdell Timo Kärkkäinen Tuusulanjärvellä, Heikki Lokki Hauholl Jaakko Syrjänen petomiesavustajineen Lempäälässä, Esko Pasanen Pekka Poutun avustamana Ikaalisissa" tekivät tulosta" entisillä paikoillaan. Erityisesti on todettava kunnioituksella Veli-Matti Suopajärven vahva panos Simass joka tuotti jo hyvän kontrollin: 6.8. rengastettu nuori haarapääsky kont- rolloitiin km päässä Espoon Laajalahdella. Kuva länsirannikon pääskyjen liikkeistä täsmentyi Olen esittänyt aikaisemmissa raporteissa useita ruovikkopyynnin tuottamiin kont- Haarapääsky (). Jouni Valkeeniemi Swallow. ralleihin perustuvia karttoja ja diagrammej jotka kertovat haarapääskyjen pesinnän jälkeisestä liikehdinnästä (Saurola 998,999,2, 2). Ne ovat lähinnä kertoneet liikkeistä akselill joka lähtee pohjoiseen Helsingistä (kuva 4). Länsi- ja Itä-Suomi ovat jäänet kartoille varsin valkeiksi alueiksi. Turun seudun rengastajien "herääminen" on ratkaisevasti kohentanut 46 LINNUT-VUOSIKIRJA 2

6 Haarapääskyprojekti 2 \ { ( \ \ Kuva 4. Vuosina rengastetuista haarapääskyn poikasista yli 2 km päästä saadut kuntrollit ensimmäisen syksyn aikana (täplät). Rengastuspaikat on osoitettu täplistä lähtevillä janoilla. Vasen kartta= kontrollit Lounais-ja Länsi-Suomest oikea kartta= kontrollit muualta Suomesta. Fig. 4. Finnish recapture locations (dots) during the first autumn af t/je Barn Swallows ringed as nestlings during Ringing locations are indicated by straight Iines, distance moved > 2 km). Map on the left = recapture locations in western Finland; map on the right = recapture locations elsewhere in the country. tietämystämme: kaikkien pääskynpoikien tiet eivät johdakaan Helsinkiin (kuva 4)! Mistä löytyisi Suorsan kaltainen agitaattori organisoimaan Suomenlahden itäpään pääskypyynti?! Vielä kerran tytöt ja pojat! Olen henkisesti sitoutunut kannustamaan suomalasia rengastajia osallistumaan EURINGin haarapääskyprojektiin myös viimeisenä vuonna 22. Sen jälkeen seuraajani Jari V alkama ratkaisee, millä tehokkuudella haarapääskyjen rengastusta Suomessa jatketaan. Siis vielä kerran: kaikki mukaan! Haarapääskyn poikaset ja pesivät emolinnut ovat periaatteessa" vapaata riistaa" kaikille rengastajille lupatyypistä riippumatta. Ota yhteys Rengastustoimistoon ja laajenna lupasi koskemaan myös haarapääskyä. Viimeisen vuoden tavoitteena olkoon pesäpoikasrengastuksen ja pesivien pyynnin alueellisen kattavuuden lisääminen. Toistan vielä: Suomen ilmatilassa lentelee ensi kesänä kymmeniätuhansia rengastettuja pääskyjä. Niiden mukanaan kantaman tiedon saaminen tutkimuksen ja suojelun käyttöön on tavoite, johon kannattaa aikaansa uhrata! Kiitokset Suomi on hoitanut erinomaisesti leiviskänsä EURINGin kansainvälisessä haarapääskyprojektissa. Vuonna 2 Suomen lippua kantoi yhteensä 2 rengastaja joista aktiivisimpien nimet ovat selvinneet oheisista taulukoista. Rengastustoimiston henkilökunta antoi auliisti apuaan ja Heidi Hannula piirsi löytökartat. Kiitos ja kunnia! Summary: The EURING Swallow Project in Finland in 2 This paper reports the activities of the EURING Swallow Project in 2 in Finland, encouraging more ringers to join the project in 22 (cf. Saurola 997, 998, 999, 2, 2). In total, 27 5 Barn Swallows were ringed in Finland in 2 (fig. ). This was a new record and consisted of 5 35 nestlings, 535 breeding adults and full-grown birds roosting in reed-beds. Hatching dates in 2 were estimated from broods ringed in the Häme (6o ' N), Uusimaa (6 3' N) and Keski-Suomi (62 3'N- 63 3' N) regions on the basis of the wing length of the oldest young of the brood (fig. 2; cf. Saurola 999, 2, 2). Breeding started in Häme and Uusimaa four days earlier than in Keski-Suomi, which is about 2-3 km north of the two other areas. In 2, four hybrids between the Bam Swallow and House Martin, Delichon urbic belonging to four different broods were detected as nestlings. In addition, 5 hybrids were captured in 2 as first-year birds in reedbeds (cf. Saurola 2, 2). A further two hybrids were captured as adults in their "breeding" (?) colony. However, their potential nests could not be verified. In total, 876 breeding adults were captured (ringed or recaptured) at the nest i:n Finland in 2 (table 2). According to the recaptures made at Finnish breedi.ng colonies there was a highly significant difference (Mann-Whitney; p<.) between the nata! dispersal distances of the male (median = 2 km, n=24) and female (median 7km,n=) BarnSwallows (fig. 3). Although the difference between the sexes was highly significant and rea!, the median distances, especially of the female, are biased and too short, because short movements will be detected with much higher probability than long ones. The difference between the sexes is indicated also by recaptures (n=35, fig. 3) - of swallows ringed as nestlings only 32% were females although 5.4 % of unringed birds captured for the first time in the breeding colonies were females. A high proportion of females ringed as nestlings had therefore moved outside the areas where the breeding adults were captured. Annual adult survival of the of the male and female Barn Swallows was estimated by using capture-recapture modelling with the program MARK and the data from Hauho, where Barn Swallows were captured in the breeding colonies every year since 997 (in total 77 males and 658 females). The estimate of the average annual LINNUT-VUOSIKIRJA 2 47

7 Haarapääskyprojekti 2 Pääskypyyntiä veneestä käsin Turun seudulla. Toni Laaksonen Mist-netting Swallows by the rowing boat! survival rate for the adult males was 46.% and 43. 7% for females. The difference was not statistically significant. These Finnish estimates are much higher than the ones (28.4% and 25.5%) given from Denmark by Mler (994). The ringing of Barn Swallows roosting in reed-beds in August-September was carried out at 8 sites by 3 ringers during 273 sessions intotal (table 4). Fig. 4 gives a rough idea of the "Swallow catchment areas" of reed-beds located in the western and middle parts of Finland. Kirjallisuus Haapal J. & Saurol P. 22: Rengastusvuosi 2 (Bird ringing in Finland 2). Linnut-vuosikirja 2: 8-9. Lokki, H. 22: Hämeen haarapääskyistä. - Kanta-Hämeen Linnut. Vuosikirja 22: (painossa). Mler, A. P.994: Sexual Selection and the Barn Swallow. - Oxford University Press, Oxford. 365 s. Saurol P. 997: Haarapääsky, EURINGin projektilaji (Summary: Recove- ries of Swallows ringed in Finland). - Linnut 32 (2):36-4. Saurol P. 998: Pääskyjen perässä kattotuoleilta ruovikkoon (Summary:The EURING Swallow Project in Finland in 997). - Linnut 33 (2):8-24. Saurol P. 999: EURINGin haarapääskyprojektin toteutus Suomessa 998 (Summary: The EURING Swallow Project in Finland in Linnut-vuosikhia 998: Saurol P. 2: EURINGin haarapääskyprojektin toteutus Suomessa 999 (Summary: The EURING Swallow Project in Finland in Linnut-vuosikirja 999: Saurol P. 2: EURINGin haarapääskyprojektin toteutus Suomessa 2 (Summary: The EURING Swallow Project in Finland in2). - Linnut-vuosikirja2:82-9. Kirjoittajan osoite/ Author's address Rengastustoimisto PL 7 FIN-4 Helsingin yliopisto Saapunut / Rcceived LINNUT-VUOSIKIRJA 2