SIEMEN- LUETTELO. Hyötykasviyhdistys Nyttoväxtföreningen. Pähkylä 1a 2016

Transkriptio

1 SIEMEN- LUETTELO Hyötykasviyhdistys Nyttoväxtföreningen Pähkylä 1a 2016

2 2 Hyötykasviyhdistys ry Nyttoväxtföreningen rf POSTIOSOITE, TOIMISTO, ALKU & JUURI -PUOTI Mechelininkatu 51, Helsinki PUHELIN , , PANKKI Nordea FI SÄHKÖPOSTI toimisto: tilaukset: ANNALAN PUUTARHA Hämeentie 154, Helsinki PUHELIN p (toiminnanjohtaja, neuvonta) ja (puutarhuri, kesäisin) PUHEENJOHTAJA Riitta Korhonen, p TOIMINNANJOHTAJA Taina Laaksoharju p TOIMISTONHOITAJA Suvi Luukkonen, p KIRJANPITÄJÄ Maija Pulkkinen ALUEOSASTOT: KANTA-HÄME Sirkka Sandelin, p KUOPIO PÄIJÄT-HÄME LÄNSI-UUSIMAA/ VÄSTRA NYLAND OULU PIRKANMAA Tarja Martikainen, Pirkko Mannermaa, p , Leena Sulonen, siht. p Julia Ritvas, p , Ulla-Maija Takkunen p , Tarja Käckman, Hannu Tuomi/Ukko Pesonen, Kaisu Tupala, p , VARSINAIS-SUOMI JÄSENMAKSU 2016 Tuija Suokas p , Merja Markkula, p , 29 / henkilö, 59 / yhteisö Jäseneksi haluava voi ottaa yhteyttä puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostin kautta yhdistyksen toimistoon. Yhdistyksen säännöistä saa halutessa jäljennöksen toimistonhoitajalta. Yhdistys ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja toimintansa tukemiseen tilille FI Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. Ks. Pähkylä on Hyötykasviyhdistyksen jäsenlehti; ilmestyy neljä kertaa vuodessa, joista ykkösen kaksoisnumero 1 a on siemenluettelo. TOIMITUS & TAITTO: Taina Laaksoharju, Suvi Luukkonen ja Cleo Bade KUVITUS: Tupu Vuorinen copyright KANNEN KUVASSA: Palmukaali Nero di Toscana, ks. s. 23 PAINOPAIKKA: Lönnberg Print, Helsinki ISSN:

3 3 Kasvukautta kohti! Kädessäsi on Hyötykasviyhdistyksen 23. siemenluettelo, ja yhdistyksen 38. toimintavuosi on alkamassa. Olemme tehneet tähän luetteloon selkeyttäviä muutoksia. Nyt kaikki kasviryhmät on aakkostettu suomenkielen mukaiseen järjestykseen. Vihanneksiin on lisätty kaksi suurempaa ryhmää Juurekset ja Lehtivihannekset valintojanne helpottamaan. Aasialaiset vihannekset, Kuivakukat ja Kivikkokasvit on sisällytetty suurempiin ryhmiinsä. Tänäkään vuonna emme ole nostaneet hintoja lainkaan paitsi aivan yksittäisissä lajikkeissa, joiden ostohinta on merkittävästi noussut. Siemenemme ovat siis hyvin edullisia, kannattaa vertailla muihin! Siemenluettelon kasvivalinnoissa ylläpidämme perinteitä ja suosimme Luomua. Vanhat, geeniperimältään monipuoliset ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kauppalajikkeet ovat edelleen luettelossa. Kasvien ystävät ovat uteliaita ja haluavat aina kokeilla jotain uutta. Luettelossa onkin jälleen melkoinen määrä mielenkiintoisia uutuuksia. Ne löydät Uusi -merkinnällä varustettuina luettelosta helposti. Tänä vuonna olemme erityisesti halunneet tuoda uutta valikoimaa perennojen ystäville. Myös hyötykasvien valikoimassa on jännittäviä uutuuksia niin salaattiin kuin kuin juureksiinkin. Puutarhaliitto on valinnut Vuoden 2016 vihannekseksi kukkivat kaalit. Kokeile vaikka jännittävää uutuutta, Brokalia, joka on kiinanbrokkolin ja parsakaalin risteytys. Lajikkeissa on käynyt melkoinen myllerrys. Se johtuu siitä, että siementoimittajien lajikkeet vaihtuvat usein. Olemme pyrkineet löytämään aina vastaavan lajikkeen menetetyn tilalle. Merkkien selitykset Sivujen reunoissa on siellä täällä symboleja. Tähden kuva osoittaa uutuutta; kasvia, jota ei meillä ole ollut aiemmin. Leppäkertun ja Demeter-merkin kuvat taas kertovat, että siemen on tuotettu luonnonmukaisesti tai biodynaamisesti. t on merkitty Talo-symbolilla. Tämän merkin saaneet kasvit tai lajikkeet ovat kulkeneet ihmisen matkassa vuosikymmeniä, ja ovat erityisen varma valinta. Kuvailuteksteissä Mv tarkoittaa monivuotista, Yv yksivuotista ja Kv kaksivuotista kasvia. myös nettikauppaan sitä mukaa, kun ne ovat saatavilla. Voit tilata tuotteita tilauslomakkeella tai verkkokaupasta, joka palvelee ympäri vuorokauden. Olette myös lämpimästi tervetulleita asioimaan Mechelininkadun (51) tunnelmalliseen kauppaamme, josta mukaan lähtevät myös hyvät neuvot! Tuotenumerohaku helpottaa tilaajaa Kätevää sinulle, joka olet tottunut tilaamaan siemenet tuotenumerolla! Nyt voit tilata myös verkkokaupassa käyttämällä tuotenumerohakua. Kirjoitat vain tuotenumeron kenttään, ja tuote siirtyy automaattisesti ostoskoriin (määrä on aina yksi kpl, mutta sen voi lopuksi muuttaa). Tuotenumerohakuun pääsee klikkaamalla tuotenumerohaku etusivun alalaidasta tai Takuu Siemenemme täyttävät EU:n siementarkastuslain määräykset. Emme kuitenkaan voi ottaa vastuuta sadosta emmekä kasvuolosuhteista. Siemenet on hyvä säilyttää ennen kylvöä kuivassa ja viileässä paikassa, jolloin ne säilyttävät elinvoimaisuutensa parhaiten. Otamme siemenvalikoimasta mielellämme vastaan palautetta ja toiveitanne. Palautusoikeus Postimyyntikaupan yleisten periaatteiden mukaan asiakkaalla on oikeus palauttaa postimyyntitavara 14 päivän sisällä tavaran saatuaan. Palautetun tavaran tulee olla vahingoittumaton ja samalla tavoin pakattu kuin se on saatu. Tuotteita toimitetaan niin kauan kuin tavaraa riittää. Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään. Kasvun iloa 2016! Toivottaa Hyötykasviyhdistys Taina, Satu, Mervi ja Suvi Tilausten toimittaminen aloitetaan tammikuussa Tilausten toimittaminen aloitetaan heti tammikuussa, jolloin ne ovat valmiina esikasvatuksiin. Tuotteet avataan

4 4 Aakkosellinen hakemisto AAKKOSELLINEN HAKEMISTO Ahkeraliisa 122 Aitohunajakukka 126 Aitokissanminttu 56 Aitoukonhattu 80 Alfalfa / sinimailanen 130 Alppiakileija 80 Ananaskirsikka 10 Annalan syystori 125 Annalan taimitori 117 Appelsiinitimjami 76 Arabiankahvi 122 Arovuokko 80 Auringonkukka 102 Auringonkukka 126 Auringonkukka 130 Auringonkukkalajitelma 102 Avomaankurkku 25 Basilika 56 Basilika 130 Brokali 20 Cayenne- ja chilipippuri 45 Daikon Retikka 12 Elefanttiheinä 120 Endiivi 31 Esimerkkiseos (herne & kaura & ruisvirna) 126 Esparsetti 126 Etelänmunkki 80 Etelänrasti 102 Etelänruusuruoho 81 Euroopanalppitähti 81 Haisusamettikukka 57 Harjaneilikka 81 Harmaakäenkukka 81 Harmaamalvikki 82 Hehkuvarakkaus 82 Heliotrooppi 122 Helminukkajäkkärä 82 Herne 130 Herneet 11 Herne monivärimix 12 Hienohelma 122 Hillosipuli 49 Hilppa 103 Hopeahärkki 82 Hopeamaruna 82 Huiskuvuoriminttu 57 Humala 82 Hurtanminttu 57 Hyasinttipapu 103 Hyvänheikinsavikka 31 Härkäpapu 46 Idänunikko 83 Iisoppi 58 Illakko 83 Iltahelokki 58 Isoaurankukka 103 Isohelokki 83 Isohietasinappi / Villirukola 32 Isohirvenjuuri 58 Isokonnantatar 83 Isomaksaruoho 84 (Iso)nokkonen 44 Isopäivänkakkara 84 Isoräpelö 120 Isosamettikukka 113 Isotsinnia 103 Isotähtiputki 84 Italianpantaheinä 120 Jalokallioinen 84 Jalokiurunkannus 85 Jaloritarinkannus 85 Jaloängelmä 85 Juurekset 12 Juuripersilja 12 Juurisikuri 13 Jänönhäntä 120 Jättikarhunputki 85 Jättiolkikukka 103 Jättipoimulehti 85 Jättisipuli 50 Jättitulikukka 58 Jättiverbena 104 Jääpäivikki 32 Kaalit 20 Kaliforniantuliunikko 104 Kamomillasaunio 59 Kanadanpiisku 118 Kanariankrassi 107 Kangasajuruoho 59 Karhunjuuri 59 Karhunlaukka 60 Kasvihuonekurkku 26 Kaukasianmaksaruoho 86 Kaukasianpitkäpalko 86 Kaunokainen 86 Kaunopunahattu 72 Kaura 129 Kaurajuuri 13 Kehtolehti 86 Kehäkukka 104 Kehäkukka 127 Keijunmekko 105 Kellokärhö 87 Kelloköynnös 105 Kellopeippi 87 Kelta-apinankukka 123 Keltajuurikas 13 Keltakaunokki 87 Keltakosmoskukka 105 Keltalupiini 127 Keltasauramo 118 Keltaukonhattu 87 Keltavaleunikko 87 Kermesmarja 118 Keräkaali 20 Keräsalaatti 37 Kessu 105 Kesäharso 106 Kesäkurpitsa 27 Kesäkuuruoho 106 Kesäkynteli 60 Kesämalvikki 106 Kesäpäivänhattu 106 Keto-orvokki 87 Kevätruusuleinikki 88 Kevätvuohenjuuri 88 Kiinanasteri 106 Kiinanbrokkoli / Kailaan 21 Kiinansipuli 50 Kirjokohtalonkukka 107 Kirjolupiini 88 Kirjorevonhäntä 32 Kivikkokilkka 88 Kivikkokäenminttu 60 Kivikkosuopayrtti 89 Kivikärsämö 89 Koiruoho 60 Komatsuna 33 Komeaklarkia 107 Koreakärsämö 89 Koreanminttu 60 Korianteri 61 Koristehirssi 121 Koristekaali 107 Koristekrassit 107 Koristekurpitsa 30 Koristetupakka 108 Kotilokukka 109 Kreikanmeirami 61 Kristuksen kärsimyskukka 123 Kruunusuvikakkara 33 Kuitupellava 127 Kukkakaali 21 Kultakärsämö 89 Kumina 61 Kurkkuyrtti 61 Kurkut 25 Kurpitsat 27 Kurttukaali 22 Kuukausimansikka 30 Kvinoa 33 Kylvönauhat 55 Kyssäkaali 22 Kähäräpersilja 70 Kääpiöjapaninakileija 89 Kääpiösamettikukka 62 Kääpiösamettikukka 113 Kääpiösilkkikukka 109 Köynnöskrassi 108 Köynnöspinaatti 33 Lakritsikasvi 62 Lanttu 13 Latva-artisokka 30 Laventeli 62 Lehtikaali 23 Lehtikorianteri 62 Lehtisalaatti 38 Lehtivihannekset 31 Lehtoakileija 90 Lehtosalvia 90 Lehtosinilatva 90 Liperi / lipstikka 63 Loistokevätesikko 90 Loistosädekukka 91 Lyhtykoiso 91 Lääkärinkukka 109 Maariankello 91 Maarianohdake 63 Maitokello 91 Maloppi 109 Mangoldi 33 Mansikkapaikka 79 Mansikkapinaatti 34 Maurinmalva 63 Maustefenkoli 63 Maustekirveli 64 Maustemeirami 64 Meloni 42 Merikaali 43 Mirrinminttu 91 Mitsuba 34 Mitsuna 35 Mooseksenpalavapensas 92 Morsinko 118 Morsiusharso 92 Mukulaselleri 14 Munakoiso 43 Mungopapu 130 Munkkineilikka 92 Mustajuuri 15 Mustasievikki 109 Mustasilmäsusanna 123

5 Aakkosellinen hakemisto 5 Myskikurpitsa 29 Myskimalva 92 Myskisalvia 64 Mäkimeirami 69 Namenia 35 Narsissitupakka 109 Nauris 15 Neidonmaksaruoho 93 Neko luonnonlannoite 121 Neudorff Bio-marjalannoite 121 Neudorff Bio-tomaattilannoite 121 Nukula 69 Ohra 129 Okra 44 Oleanteri 123 Oranssi-iiso 69 Palavarakkaus 93 Pallerokiurunkukka 110 Palmukaali 23 Palsternakka 16 Paprika 44 Parakrassi 69 Parsa 46 Parsakaali 23 Parsakaali 130 Parsakukkakaali 24 Parsasalaatti 39 Pavut 46 Peiponmaksaruoho 93 Pelargoni 123 Peltoherne 127 Peltolinnunjalka 127 Pensaskrassi 108 Pensaskrassilajitelma 108 Pensaspapu 47 Pensasväriherne 119 Perhoskukka 110 Perhosniitty 79 Perhosorvokki 93 Perinneniitty 79 Persianapila 127 Persilja 70 Pesusienikurkku 26 Petunia 110 Piiankieli 110 Pikarikarstaohdake 93 Pikkuluppio 70 Pikkuräpelö 121 Pillisipuli 50 Pinaatti 35 Pinaattikiinankaali eli paksoi 35 Pioniunikko 110 Pitkä avomaankurkku 26 Polkuhaarikko 94 Polvi- ja istuinpehmusteet 101 Porkkana 16 Preeria-auringonkukka 94 Preerianväriminttu 70 Puistolemmikki 94 Puistoniitty 79 Puna-apila 127 Punahierakka / viinisuolaheinä 36 Punajuurikas 18 Punakaali 24 Punakellukka 94 Punakosmoskukka 111 Punaluppio 71 Punaparsaherne 49 Punapellava 111 Punarevonhäntä 36 Punaväriminttu 71 Purjosipuli 50 Purppurapunalatva 94 Purppuratulikukka 94 Puutarhurin kevätsetti 55 Pyöröjänönputki 111 Päivänsini 111 Raidallinen punajuuri 18 Ranskalainen lehtipersilja 70 Rapea keräsalaatti / Jäävuorisalaatti 38 Rauniokilkka 95 Retiisi 19 Retikka 19 Reunuspäivänkakkara 71 Riippalobelia 112 Riippapelargoni 124 Rohtomaraljuuri 95 Rohtopunahattu 71 Rohtopähkämö 72 Rohtosalkoruusu 72 Rohtosarviapila 130 Rohtosormustinkukka 95 Rohtosuopayrtti 95 Rohtovirmajuuri 72 Rosmariini 73 Ruiskaunokki 112 Ruisvirna 128 Ruohosipuli 51 Ruotiselleri 36 Rusoikikukka 112 Ruusujuuri 96 Ruusukaali 24 Ruusumalva 96 Ruusunätkelmä 96 Ruusupapu 48 Ryhmäleijonankita 112 Ryhmäsamettikukka 113 Ryytineito 73 Saflori 119 Saksankirveli 73 Salaatit 37 Salaattifenkoli 37 Salaattiherne 11 Salaattikleitonia 39 Salaattisikuri 40 Salaattivoikukka 40 Salkopapu 48 Salvia 73 Samettikukat 113 Samettirakuuna 74 Sango 130 Sareptansinappi 40 Sarviorvokki 96 Siankärsämö 97 Sidesalaatti 39 Silkkiunikko 114 Silkkiunikko 128 Silopersilja 70 Silpoherne 11 Silpoydinherne 11 Sinappi 40 Sinappikaali / rukola 41 Sinappikaali / rukola 130 Sini-ikiviuhko 114 Sinimailanen 128 Sininata 121 Sinipallo-ohdake 97 Sinipellava 97 Sinisalvia 114 Sinisievikki 114 Sinivaleunikko 97 Siperiankärsämö 97 Siperianunikko 98 Sipulit 49 Sirokesäkynttilä 114 Sitruunakissanminttu 74 Sitruunakurkku 27 Sitruunamelissa 74 Sitruunaväriminttu 74 Sokeriherne 12 Sokerimaissi 51 Stevia 75 Suippokaali 25 Sulkaneilikka 98 Suolayrtti 75 Syyshohdekukka 98 Syyssyrikkä 98 Taittoydinherne 11 Talvikurpitsa 29 Talvikynteli 75 Tarhalaukkaneilikka 98 Tarhaleukoija 115 Tarhamaltsa 41 Tarhaneito 115 Tarhaorvokki 115 Tarharaparperi 52 Tarharistikki 99 Tarhasalkoruusu 99 Tarhasuolaheinä 52 Tatsoikaali 41 Tattari 128 Tiikerikaunosilmä 119 Tilli 75 Timjami 76 Tomaatti 53 Tomatillo 55 Tummatulikukka 99 Tuntokasvi 124 Tuoksuampiaisyrtti 76 Tuoksuherne 115 Tuoksukurjenpolvi 99 Tuoksumatara 76 Tuoksuorvokki 100 Tuoksupielus 116 Tuoksureseda 116 Tuoksuruuta 77 Tupastiarella 100 Turbaanikurpitsa 29 Turkinunikko 117 Työkalut 131 Tähkäkello 100 Ukonkello 100 Unelma 124 Unelmatädyke 100 Uudenseelanninpinaatti 41 Vaahtera-aulio 125 Valkoapila Isokallio 128 Valkojuurikas 20 Valkotupakka 117 Vehnä 129 Venäjänrakuuna 77 Veriapila 129 Verihanhikki 101 Veripeippi 77 Vesikrassi 130 Vesimeloni 55 Vihanneskrassi 131 Vihannesportulakka 78 Vihannesportulakka 131 Viherminttu 78 Vihersipuli 51 Viidakkokurkku 27 Villasormustinkukka 101 Vuonankaali 42 Vuorikaunokki 101 Väinönputki 78 Värimatara (värikrappi) 119 Värinokkonen 125 Värireseda 119 Westerwoldinraiheinä 129 Yrtti-iiso 78 Yrttiselleri 79

6 6 Tieteellinen hakemisto TIETEELLINEN HAKEMISTO Abelmoschus esculentus 44 Abutilon hybridum 125 Achillea filipendulina 89 Achillea millefolium 97 Achillea ptarmica f. multiplex Pearl -ryhmä 89 Achillea sibirica var. Camtschatica 97 Achillea tomentosa 89 Acmella oleracea 69 Aconitum lycoctonum 87 Aconitum napellus 80 Adonis vernalis 88 Agastache foeniculum 78 Agastache rugosa 60 Agastasche aurantiacum 69 Agrostemma githago 103 Alcea rosea 99 Alchemilla mollis 85 Allium cepa 50 Allium cepa var. cepa 49 Allium cepa var. proliferum 51 Allium fistulosum 50 Allium porrum 50 Allium schoenoprasum 51 Allium tuberosum 50 Allium ursinum 60 Althaea officinalis 72 Amaranthus caudatus 36 Amaranthus tricolor 32 Anaphalis margaritaceae 82 Anchusa capensis 102 Anemone sylvestris 80 Anethum graveolens 75 Angelica archangelica 78 Angelica gigas 85 Anthemis tinctoria 118 Anthriscus cerefolium 64 Antirrhinum majus Nanum -ryhmä 112 Apium graveloens var. secalinum 79 Apium graveolens var. dulce 36 Apium graveolens var. rapaceum 14 Aquilegia alpina 80 Aquilegia flabellata var. pumila 89 Aquilegia vulgaris 90 Arabis caucasica 86 Armeria maritima, (Maritima-ryhmä) 98 Artemisia absinthum 60 Artemisia dracunculus var. inodora 77 Artemisia ludoviciana 82 Asparagus densiflorus Sprengeri 122 Asparagus officinalis 46 Asparagus setaceus 124 Astrantia major 84 Atriplex hortensis 41 Aubrieta cultorum 99 Avena sativa 129 Bellis perennis 86 Beta vulgaris subsp. vulgaris var. conditiva 18 Beta vulgaris var. cicla 33 Beta vulgaris var. conditiva 20 Beta vulgaris var. cruenta 18 Beta vulgaris var.lutea 13 Bistorta officinalis 83 Borago officinalis 61 Brassica juncea 40 Brassica juncea var. crispifolia 40 Brassica napus subsp. napus 13 Brassica oleracea 21 Brassica oleraceae 20 Brassica oleracea Italica-Ryhmä 130 Brassica oleracea var. botrytis 21 Brassica oleracea var. broccolo 24 Brassica oleracea var. capitata 20 Brassica oleracea var. capitata 25 Brassica oleracea var. capitata rubra 24 Brassica oleracea var. gemmifera 24 Brassica oleracea var. gongylodes 22 Brassica oleracea var. italica 23 Brassica oleracea var. sabauda 22 Brassica oleracea var sabellica 107 Brassica oleracea var. sabellica 23 Brassica oleracea var. sabellica 23 Brassica rapa 15 Brassica rapa subsp. chinensis 35 Brassica rapa var. japonica 35 Brassica rapa var. japonica 35 Brassica rapa var. komatsuna 33 Brassica rapa var. rosularis 41 Briza maxima 120 Briza minor 121 Buddleja davidii 98 Bupleurum rotundifolim 111 Calamintha nepeta 60 Calendula officinalis 104 Calendula officinalis 127 Callistephus chinensis 106 Campanula lactiflora 91 Campanula latifolia 100 Campanula medium 91 Campanula thyrsoides 100 Capsicum annuum 45 Capsicum annuum var grossum 44 Carthamus tinctorius 119 Carum carvi 61 Centaurea cyanus 112 Centaurea macrocephala 87 Centaurea montana 101 Cerastinum tomentosum 82 Chenopodium bonus-henricus 31 Chenopodium foliosum 34 Chenopodium quinoa 33 Cichorium endivia latifolium 31 Cichorium intybus var. foliosum 40 Cichorium intybus var. radicosus 13 Citrullus vulgaris 55 Clarkia unguiculata 107 Claytonia perfoliata 39 Clematis integrifolia 87 Cobaea scandens 105 Coffea arabica 122 Coreopsis tinctoria 119 Coriandrum sativum 61 Coriandrum sativum 62 Corydalis nobilis 85 Cosmos bipinnatus 111 Cosmos sulphureus 105 Crambe maritima 43 Cryptotaenia japonica 34 Cucumis melo 42 Cucumis sativus 25 Cucurbita maxima tai pepo 29 Cucurbita moschata 29 Cucurbita pepo 27 Cucurbita pepo 30 Cymbalaria muralis 95 Cymbalaria pallida 88 Cynara scolumus 30 Daucus carota 16 Delphinium cultorum 85 Dianthus barbatus 81 Dianthus carthusianorum 92 Dianthus plumarius 98 Dictamnus albus 92 Digitalis lanata 101 Digitalis purpurea 95 Diplotaxis tenuifolia 32 Dipsacus sativus 93 Dolichos lablab 103 Doronicum orientale 88 Dracocephalum moldavica 76 Echinacea pallida 71 Echinacea purpurea 72 Echinops bannaticus 97 Echium plantagineum 110 Erigeron speciosus 84 Eruca sativa 41 Eruca sativa 130 Eschscholtzia californica 104 Eupatorium purpureum 94 Fagopyrym esculentum 128 Festuca cinerea 121 Foeniculum vulgare var.azoricum 37 Foeniculum vulgare var. dulce 63 Fragaria vesca var. semperflorens 30 Gaillardia grandiflora 91 Galium odoratum 76 Gaura lindheimeri 114 Genista tinctoria 119 Geranium macrorrhizum 99 Geum chiloense flore plena 94 Gilia capitata 110 Glebionis coronaria 33 Glycyrrhiza glabra 62 Godetia grandiflora 109 Gypsophila elegans 106 Gypsophila paniculata 92 Hablitzia tamnoides 33 Helenium Autumnale -ryhmä 98 Helianthus annuus 102 Helianthus annuus 126 Helianthus annuus 130 Helianthus laetiflorus 94 Helichrysum bracteatum 103 Heliotropium arborescens 122 Hesperis matronalis 83 Hordeum vulgare 129 Humulus lupulus 82 Hyssopus officinalis 58 Impatiens walleriana 122 Inula helenium 58 Ipomea tricolor 111 Isatis tinctoria 118 Jasione laevis 80 Knautia macedonica 81 Lactuca sativa var. angustana 39 Lactuca sativa var. capitata 37 Lactuca sativa var. capitata 38 Lactuca sativa var.crispa 38 Lactuca sativa var. longifolia 39 Lagurus ovatus 120 Lathyrus latifolius 96 Lathyrus odoratus 115 Lavandula angustifolia 62 Lavatera trimestris 106 Lavatera turingiaca 82 Leontopodium alpinum 81 Leonurus cardiaca 69 Lepidium sativum 131 Leucanthemum suberbum 84 Leuzea carthamoides 95 Levisticum officinale 63 Limathes douglasii 103 Limonium sinuatum 114 Linum grandiflorum 111

7 Tieteellinen hakemisto 7 Linum perenne 97 Linum utitatissimum 127 Lobelia erinus Pendula 112 Lobularia maritima 116 Lolium multiflorum var. westerwoldicum 129 Luffa aegyptiaca 26 Lunaria annua 106 Lupinus luteus 127 Lupinus polyphyllus hybr. 88 Lychnis chalcedonica 93 Lychnis coronaria 81 Lychnis haageana 82 Malope tridifa 109 Malva alcea 96 Malva moschata 92 Malva sylvestris mauritiana 63 Marrubium vulgare 57 Matricaria recutita 59 Matthiola incana 115 Meconopsis betonicifolia 97 Meconopsis cambrica 87 Medicago sativa 130 Medicago sativa, alfalfa 128 Melissa officinalis 74 Melothria scabra 27 Mentha spicata 78 Mesemoryanthemum crystallinum 32 Meum athamanticum 59 Mimosa pudica 124 Mimulus luteus 123 Miscanthus sinensis 120 Molucella laevis 109 Monarda citriodora 74 Monarda didyma 71 Monarda fistulosa 70 Myosotis sylvatica 94 Myrrhis odorata 73 Nasturtium officinalis 130 Nemesia strumosa 107 Nemophila discoidalis 109 Nemophila menziesii 114 Nepeta cataria 56 Nepeta cataria citriodora 74 Nepeta faassenii 91 Nerium oleander 123 Nicotiana alata 117 Nicotiana rustica 105 Nicotiana sanderae (Sandrerae-ryhmä) 108 Nicotiana sylvestris 109 Nigella damascena 115 Nigella sativa 73 Ocimum americanum 56 Ocimum basilicum 56 Ocimum basilicum 130 Ocimum basilicum minimum 56 Ocimum basilicum minimum 57 Ocimum basilikum 57 Ocimum basilikum citriodora 57 Ocimum sanctum 56 Oenothera biennis 58 Oenothera missouriensis 83 Onobrychis viciifolia 126 Origanum majorana 64 Origanum vulgare 69 Origanum vulgare subsp. hirtum 61 Ornithopus sativus 127 Panicum miliaceum 121 Papaver commutatum 117 Papaver croceum 98 Papaver orientale 83 Papaver rhoeas 114 Papaver rhoeas 128 Papaver somniferum (Paeniflorum-ryhmä) 110 Passiflora caerulea 123 Pastinaca sativa 16 Pelargonium hortorum (Zonale-ryhmä) 123 Pelargonium peltatum 124 Perilla frutescens 77 Petroselinum crispum 70 Petroselinum crispum var. crispum 70 Petroselinum crispum var. neapolitanum 70 Petroselinum crispum var. radicosum 12 Petunia hybrida 110 Phacelia tanacetifolia 126 Phaseolus coccineus 48 Phaseolus vulgaris var.nanus 47 Phaseolus vulgaris var. vulgaris 48 Physalis alkekengi 91 Physalis peruviana 10 Physalis philadelphica 55 Physostegia virginiana 87 Phytolacca americana 118 Pisum sativum 127 Pisum sativum var. sativum 11 Pisum sativum var. sativum 130 Polemonium caeruleum 90 Portulaca oleracea subsp.sativa 78 Portulaca oleracea subsp.sativa 131 Potentilla atrosanguinea 101 Primula Polyantha-ryhmä (Elatior-hybr.) 90 Pycnanthemum pilosum 57 Raphanus sativus 130 Raphanus sativus var. longipinnatus 12 Raphanus sativus var. niger 19 Raphanus sativus var. sativus 19 Reseda luteola 119 Reseda odorata 116 Rheum rhabarbarum (x cultorum) 52 Rhodanthe chlorosephala 112 Rhodiola rosea 96 Rhodochiton atrosanquineus 105 Rosmarinus officinalis 73 Rubia tinctorum 119 Rudbeckia hirta 106 Rumex rugosus 52 Rumex sanquineus 36 Ruta graveolens 77 Sagina subulata 94 Salicornia europeaea 75 Salvia nemorosa 90 Salvia officinalis 73 Salvia patens 114 Salvia sclarea 64 Sanguisorba minor 70 Sanquisorba officinalis 71 Saponaria ocymoides 89 Saponaria officinalis 95 Satureja hortensis 60 Satureja montana 75 Schizanthus pinnatus 110 Scorzonera hispanica 15 Sedum forsterianum 93 Sedum pulchellum 93 Sedum spurium 86 Sedum telephium 84 Setaria italica 120 Silybum marianum 63 Solanum lycopersicum 53 Solanum melongena 43 Solenostemon scutellarioides 125 Solidago canadensis 118 Spinacia oleracea 35 Stachys officinalis 72 Stevia rebaudiana 75 Tagetes erecta 113 Tagetes lucida 74 Tagetes minuta 57 Tagetes patula 113 Tagetes tenuifolia Pumila 62 Tanacetum parthenium 71 Taraxacum officinale 40 Tetragonia tetragonioides 41 Tetragonolobus purpureus 49 Thalictrum delavayi (dipterocarpum hort.) 85 Thunbergia alata 123 Thymus citriodorus 76 Thymus serpyllum 59 Thymus vulgaris 76 Tiarella wherryi 100 Tolmiea menziesii 86 Tragopogon porrifolius 13 Trifolium incarnatum 129 Trifolium pratense 127 Trifolium repens 128 Trifolium resupinatum 127 Trigonella foenum-graecum 130 Triticum aestivum 129 Tropaeolum majus 108 Tropaeolum majus Nanum 108 Tropaeolum peregrinum 107 Urtica dioica 44 Valeriana officinalis 72 Valerianella locusta 42 Verbascum nigrum 99 Verbascum nigrum var. album 99 Verbascum olympicum 58 Verbascum phoeniceum 94 Verbena bonariensis 104 Veronica gentianoides 100 Vicia faba 46 Vicia villosa 128 Vigna radiata 130 Viola cornuta 96 Viola odorata 100 Viola sororia 93 Viola tricolor 87 Viola wittrociana 115 Zaluzianskya capensis 109 Zea mays var. saccharata 51 Zinnia elegans 103

8 8 Taimien kasvatusohjeet TAIMIEN KASVATUSOHJEET Kylvön työvaiheet Kylvä siemenet pussissa olevien ohjeiden mukaan. Huomioi kylvöajankohta, itävätkö siemenet pimeässä vai valossa, itämislämpötilat, itämisajat jne. Käytä erityistä vähäravinteista kylvömultaa. Omat multasekoitukset on desinfioitava 80 asteessa (uunissa) noin tunnin verran. Siemenet voi kylvää laatikoihin, ruukkuihin, ruukuntekijän avulla valmistettuihin sanomalehtiruukkuihin tai vaikka pestyihin jogurttipurkkeihin. Tärkeää on, että ne ovat puhtaita ja niissä on reikä pohjassa. Kylvä siemenet harvaan. Pienet siemenet voi esim. sekoittaa kissanhiekkaan. Tiheä kylvös on aina alttiimpi sienitaudeille. Suuret siemenet ja nopeasti itävät voi kylvää suoraan ruukkuun, 2 3 siementä kuhinkin. Sirottele turve, hiekkaturve tai puhdas hiekka pimeässä itävien siementen päälle. Nyrkkisääntönä pidetään

9 KYLMÄKÄSITTELY 9 maa-aineksen paksuudesta sitä, että siemenen päälle siroteltu multa on kaksi osaa sen koosta. Kastele kylvökset laittamalla kylvöastia (reiällinen) huoneenlämpöiseen veteen. Vesiraja ei saa nousta kuin astian puoleen väliin. Jos kastelee ylhäältä päin, on vaarana, että siemenet lähtevät liikkeelle astian reunoille. Jos kuitenkin kastelet ylhäältä päin, käytä sumutinpulloa. Varo kastelemasta liikaa! Aseta kylvökset astiaan, joka peitetään muovilla. Tasainen kosteus on välttämätöntä. Pidä kuitenkin huoli hapensaannista. Reiät muovissa takaavat ilman kulun. Lue vielä hyvin kylvöohjeet. Useat siemenet itävät noin asteessa. Siksi kylvöastiat on laitettava lämpöiseen paikkaan. Ikkunalaudalla ruukun pohjalämpö saattaa olla ikkunanraoista tulevan kylmän ilman johdosta liian matala. Siksi on hyvä laittaa kylvökset eristävään styrox-laatikkoon, joita käytetään esim. eineksien kuljetuksessa. Lähikauppias antaa niitä varmasti mielellään ja ilmaiseksi. Ne kun menevät roskiin. Ennen maaliskuuta kylvettävät siemenet tarvitsevat lisävaloa. Hyvin varustetut sähköliikkeet osaavat opastaa ns. kasvilamppujen valinnassa. Seuraa kylvöksiä päivittäin ja suorita tarvittavat hoitotoimenpiteet. Taimien koulinta Taimet koulitaan heti, kun sirkkalehtien jälkeen ensimmäinen varsinainen lehtipari on kasvanut. Kastele koulittavat taimet päivää ennen koulintaa. Irrota taimet istutuspuikon kapeammalla päällä ja tartu vasemman käden sormilla kiinni yhdestä taimen lehdestä, ei varresta. Istuta ne sitten yksitellen omiin ruukkuihinsa, joka on täytetty esim. biodynaamisella mullalla. Multaan tehdään kolo istutuspuikon paksummalla päällä, taimi asetetaan koloon hiukan aikaisempaa syvemmälle. Multa tiivistetään kevyesti, koska kehittyvien juurien tulee saada ilmaa. Taimien juuria ei saa taittaa kaksinkerroin: juurista on parempi nipsaista pala pois, kuin taittaa niitä. Taimet sijoitetaan valoisaan paikkaan, ei suoraan aurinkoon ( astetta). Huom, pohjalämpö! Taimet pidetään tasaisen kosteana. Kasteluveden tulee olla puhdasta ja haaleaa, ei suoraan kylmävesihanasta. Taimien karaisu Taimikasvatuksen loppuvaiheessa, noin viikkoa ennen ulosistutusta, aloitetaan taimien karaisu. Karaisu on tehtävä vähitellen, koska taimissa on käynnissä nopea kehitys, ja liian nopea lämpötilan laskeminen aiheuttaa kasvun pysähdyksen. Peiteharso on tässä hyvänä apuna. Mitä huonompiin olosuhteisiin taimet joutuvat, sitä alhaisemmissa lämpötiloissa niitä on karaistava. KYLMÄKÄSITTELY Tietyt siemenet on kylmäkäsiteltävä silloin, kun halutaan lopettaa niiden lepotila, jotta ne itäisivät. Menetelmä on kaksivaiheinen. Ensin annetaan siementen huoneenlämmössä imeä itseensä vettä. Sitten ne laitetaan tietyksi ajaksi (yleensä 4 8 viikoksi) kylmään. Kylmäkäsittely on aloitettava ajoissa, niin että taimikasvatuksen voi aloittaa huhti-kesäkuun välisenä aikana. Ne siemenet taas, jotka vaativat pakkasta itääkseen, on syytä kylvää ulos syksyllä. Näin ne saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn. Käytä hienoa hiekkaa, hienojakoista turvetta tai turvehiekkaseosta. Lisää hiekkaan tai mitä käytätkin niin paljon keitettyä, jäähtynyttä vettä kuin aine vetää tseensä. Ota 1 dl hiekkaa / turvetta / turvehiekkaseosta annospussia kohti. Laita massa siemenineen vettä pitävään muovipussiin, sulje se (jätä pieni ilmarako) ja laita lajimerkinnät etikettiin päivämäärineen pussin päälle. Anna pussin olla huoneen lämmössä (+20 astetta) viikon verran, niin että siemenet imevät itseensä kosteutta. Laita sitten pussi jääkaappiin +1(+3) -asteeseen 4 8 viikoksi, jos ei siemenpussissa toisin mainita. Kontrolloi ja ravistele pussia säännöllisesti, vähintään kerran viikossa. Kylmän ajanjakson jälkeen kylvä siemenet annetun ohjeen mukaan tavalliseen tapaan turvehiekkaseokseen, jos ne vaativat taimikasvatusta tai sitten ulos kasvupaikalleen. Jos siemenet alkavat itää kylmäkäsittelyn aikana, lopeta käsittely ja kylvä siemenet varovasti annetun ohjeen mukaan.

10 10 Tuotenumerohaku verkkokaupassa TUOTENUMEROHAKU VERKKOKAUPASSA Verkkosivullamme on tehty mukava uudistus, nopea ja kätevä toiminto tilata tuotenumerolla: Tuotenumerohaku löytyy alapalkin keskiosasta Ostoskorini -otsikon alta. Kun klikkaat Tuotenumerohakua, saat esiin rivin, jolle voit syöttää Pähkylän tuoteluettelosta tai Siemenluettelosta tuotteen numeron. Kirjoita riville tilausnumero, esim ja klikkaa painiketta Lisää. Tilausnumeroita voi syöttää peräkkäin kuinka monta tahansa, ja sitten ostoskori-vaiheessa lisätä/muuttaa lukumäärää, jos tarpeen, ja tarkistaa tuotteet. Myös tuotteen poistaminen onnistuu samassa vaiheessa ostoskorissa. Tällä toiminnolla voi tilata nopeasti ja todella kätevästi kaikki toivomasi tuotteet Pähkylän tuoteluettelosta tai Siemenluettelosta. Tuotenumerohaku toimii samoin kuin aiemman nettisivustomme tilauslomake. KEVÄÄLLÄ TOIMITETTAVAT Istukassipulit ja perunalajikkeet esitellään kevään Pähkylöissä. Valitettavasti emme ole saaneet vielä kaikista tilaamistamme siemenistä vahvistusta. Valitsemme parhaan mahdollisen korvaavan tilalle. Tilauksia aletaan toimittaa tammikuussa! VIHANNEKSET Ananaskirsikka (Kapkrusbär) Physalis peruviana annos noin 0,02 g / 1,70 til.no 1275 Mv. Kasvatetaan tavallisesti yksivuotisena tomaatin ja vihannespaprikan tavoin. Tunnetaan myös nimellä karviaiskoiso ja kapinkarviainen. Kookkaaksi kasvava, komea ja koristeellinen kasvi. Kasvaa jopa 3 4 metriseksi, jos ei latvo ajoissa. Todennäköisesti kotoisin Andeilta, mutta viljely aloitettu Etelä-Afrikassa. Kukkii runsaasti vihertävän valkoisin kukin. Varsi tanakka ja kulmikas. Melko suuret lehdet puikeat. Koko kasvi karvapeitteinen. Hedelmä kypsyy paperimaisten verholehtien sisällä. Kypsä hedelmä kellertävän oranssi ja hyvin säilyvä. Läpimitta n. 1,4 4 cm ja paino n g. Sisältää A-, B- ja C-vitamiinia, fosforia ja rautaa. Normaali itävyys n. 60%. 1 g = n siementä. Viljely: Kylvö maalis-huhtikuussa. Pitkä kasvatusaika: kylvöstä istutukseen kestää n. 2 2,5 kk. Itäminen tapahtuu valossa parissa kolmessa viikossa asteessa. Ihannelämpötila taimien kasvaessa astetta. Taimet kehittyvät alussa hitaasti. Hyvä latvoa jo aikaisessa vaiheessa, jotta haaroittuisi. Erittäin kylmänarka. Voidaan viljellä kasvihuoneessa (huolehdittava pölytyksestä) tai ulkona lämpöisellä paikalla. Taimiväli cm. Vaatii runsaasti ravinteita. Toistuvien leikkauksien avulla voidaan ohjata rehevää kasvua. Muuten rangat saattavat kasvaa jopa 3 4 metrisiksi. Tuettava naruilla, kuten tomaattia. Käyttö: Pienet, pyöreät, hyvänmakuiset oranssit hedel-

11 VIHANNEKSET 11 mät ovat kypsiä, kun verholehdet ovat kuivuneet ja muuttuneet vaaleanruskeiksi. Kypsän hedelmän aromi on ananasmainen ja maistuu hapanimelältä. Hedelmät ovat hyviä sellaisenaan, mutta niistä voidaan keittää myös herkullista hilloa seuraavalla ohjeella: kuppi hedelmiä, kuppi hillosokeria ja kuppi vettä. HERNEET (Ärt) Pisum sativum var. sativum Yv. Herne lienee yksi vanhimpia ihmisen viljelemiä kasveja. Vanhimmat todisteet ovat Lähi-idästä, noin 7500 e.kr. Suomessa on löytynyt Hämeenlinnan Varikkoniemessä tehdyistä kaivauksista ajalta herneen siemeniä. Herne on kasvikunnan parhaita valkuaislähteitä. Pystyy symbioottiseen typensidontaan yhdessä Rhizobium-bakteerien kanssa, ja näin se jättää aina maahan enemmän tai vähemmän typpeä. Nykyisin viljelyksessä on parisen sataa hernelajiketta. Itsepölytteinen, mutta myös hyönteisten välityksellä tapahtuu pölyttymistä. Varsi on rento, ja siksi se on yleensä tuettava. Herneistä erotetaan käyttötavan mukaan kaksi ryhmää: peltoherneet ja tarhaherneet. Peltoherneet ovat kirjavakukkaisia, ja niistä käytetään kuivat siemenet. Tarhaherneet taas ovat valkokukkaisia, ja niistä käytetään kypsymättömät siemenet tai palko kokonaisuudessaan. Nuoret versot voi myös käyttää ravinnoksi. 1 g = n. 2 4 siementä. Viljely: Tavallinen, kalkittu puutarhamaa, (ph 6,5 7,5). Hyvä parantaa kasvijätekompostilla. Kylvö lämpimään maahan n. 5 cm:n syvyyteen, 2 5 cm:n välein, riviväli 40 cm. Voidaan kylvää myös paririviin, jolloin riviväli 15 cm. Siemeniä on hyvä liottaa yön yli ennen kylvöä. Itämisen minimilämpötila on 2 4 astetta, ideaali astetta. Itää 7 14 vrk:ssa. Annoksesta (25 g) riittää siemeniä n. 2 3 rivimetrille. Paras tuki korkeimmille lajikkeille on kanaverkko, matalammille sopivat ristikkäin asetetut pajunoksat. Käyttö: Tuoreena, keitettynä tai wokattuna. Voidaan pakastaa. Salaattiherne (Sallatsärt) NORLI annos noin 25 g / 2,40 til.no 1238 annos noin 100 g / 4,50 til.no 1239 annos noin 250 g / 6,00 til.no 1231 Nopeakasvuinen, kasvuaika n. 54 vrk. Matalakasvuinen, korkeus n cm. Tummanvihreät, säikeettömät palot n. 7 cm. Syödään vielä litteänä palkoineen päivineen. Satoisa. Nopeakasvuisena soveltuu pohjoiseenkin. Taittoydinherne (Brytsockerärt) SUGAR BON annos noin 25 g /1,70 til.no 1232 annos noin 100 g / 2,90 til.no 1233 annos noin 250 g / 3,90 til.no 1021 Kasvuaika n. 56 vrk. Korkeus n cm. Tuleentumattoman, lähes pyöreän, 8 10 senttisen palon seinämä murea ja mehevä. Siemenet erityisen makeita. Syödään palkoineen päivineen, kun siemenet ovat vasta kehityksen alussa. Pitkä sadonkorjuuaika. Suosittu lajike myös versoviljelyyn. Silpoherne (Spritärt) KLEINE RHEINLÄNDERIN Biodynaaminen siemen annos noin 25 g / 2,40 til.no 1171 annos noin 100 g / 4,50 til.no 1172 annos noin 250 g / 6,00 til.no 1173 Tunnettu ja erittäin pidetty hyvin aikainen, kylmänkestävä, saksalainen lajike. Matala, korkeus n cm. Ei tarvitse tukea. Tummanvihreissä paloissa 8 10 hernettä, Petit Pois -tyyppiä. Silpoydinherne (Märgärt) KELVEDON WONDER Biodynaaminen siemen annos noin 25 g / 2,40 til.no 1234 annos noin 100 g / 4,50 til.no 1235 annos noin 250 g / 6,00 til.no 1112 Tunnettu lajike. Aikainen, kasvuaika n. 57 vrk. Korkeus n cm. Tummanvihreät palot suuria, 9 10 cm pitkiä. Sisältävät 6 8 makeaa ja mehukasta siementä. Satovarma lajike! Ei pidä kuitenkaan alkukesän mahdollisista kylmistä ajanjaksoista. Harso auttaa! EARLY ONWARD annos noin 25 g / 1,70 til.no 1036 annos noin 100 g / 2,90 til.no 1037 annos noin 250 g / 3,90 til.no 1241

12 12 VIHANNEKSET Aikainen lajike vuodelta Kasvuaika n vrk. Lähes pari viikkoa aikaisempi kuin Onward. Korkeus n. 75 cm. Palot suuria, cm pitkiä, joissa 6 8 makeaa hernettä. KARINA annos noin 25 g / 2,40 til.no 1415 annos noin 100 g / 4,50 til.no 1441 annos noin 250 g / 6,00 til.no 1681 Aikainen. Korkeus n. 60 cm. Paloissa 8 10 makeaa hernettä. Runsassatoinen. Pitkä sadonkorjuuaika. Hyvä vastustuskyky tauteja vastaan. Sokeriherne (Sockerärt) SUGAR SNAP annos noin 25 g / 1,70 til.no 1243 annos noin 100 g / 2,90 til.no 1244 annos noin 250 g / 3,90 til.no 1245 Kasvuaika 70 vrk. Herkullisen rapsakkaat, makeat 8 cm pituiset palot syödään kokonaisina. Tuettava hyvin, sillä kasvaa noin 2 m korkeaksi. Satoisa. AMBROSIA annos noin 25 g / 2,40 til.no 1101 annos noin 100 g / 4,50 til.no 1102 annos noin 250 g / 6,00 til.no 1103 Aikainen. Korkeus n cm. Runsassatoinen, palko n. 7 8 cm pitkä. Nuoret herneet syödään palkoinen päivineen, joko tuoreena sellaisenaan tai paloiteltuna salaatissa tai kevyesti kypsennettynä. Pitkä korjuuaika. Sopii hyvin versokasvatukseen. Herne monivärimix Uusi annos noin 250 siementä / 2,90 til.no 1145 Kolme eri väristä ja makuista lajiketta. SHIRAZ Violetit palot, joissa pähkinäinen maku ja sinertävän kirjavat kukat. GOLDEN SWEET Kullankeltaiset supermakeat palot, malvanväriset kukat. OREGON SUGAR POD Pitkät vihreät palot erittäin makeita, valkoiset kukat. Juurekset (Rotfrukter) Juuresten ryhmään on koottu kasvit, joista käytetään turvonnut juuriosa tai maavarsi. Daikon Retikka (Rättika) Raphanus sativus var. longipinnatus APRIL CROSS F1 annos noin 2 g / 2,40 til.no 1118 Erittäin tunnettu ja arvostettu lajike. Kasvuaika n. 60 vrk. Muita nimiä: japaninretikka, hamadaikon, kiinaksi lobok. Valkoinen juuri osittain maan pinnalla. Isonakin mehukas ja rapea. Pituus cm tai jopa 50 cm ja painoa kilon, pari. Kasvaa ensin leveyttä ja sitten pituutta. Viljely: Syvämultainen, ravinteikas, kalkittu maa. Kylvö touko-heinäkuussa avomaalle. Itää 5 10 vrk:ssa. Harvennus 20 cm välein. Sopii hyvin harjuviljelyyn. Kestää jonkin verran hallaa. Voidaan kylvää, kun maan lämpö yli 10 astetta. Heinäkuussa kylvetty valmistuu lokakuussa. 1 g = n siementä. Korjuu: Korjataan parin kuukauden kuluttua kylvöstä. Voidaan säilöä hiekkaan kylmään kellariin. Käyttö: Kuorittuna raikkaan ja miedon makuinen. Voidaan syödä voileivän päällä tai lisukkeena lautasella, wokissa kypsennettynä tai keitoissa. Pippurin makuisia lehtiä voi myös käyttää ruuanvalmistuksessa. Juuripersilja (Rotpersilja) Petroselinum crispum var. radicosum HALBLANGE annos noin 1 g / 2,10 til.no 2280 Kv. Persiljamaiset lehdet. Juuri on kuin pieni palsternakka. 1 g = n. 650 siementä. Viljely: Syvä, kalkittu ravinteikas multa. Kylvö mahdollisimman aikaisin (yölämpötilan oltava +7 astetta) 2 cm syvyyteen. Siemenet kannattaa liottaa ennen kylvöä. Liotusvesi heitetään pois. Itää 2 4 viikossa. Harvennetaan 8 10 cm välein, riviväliksi jätetään 40 cm. Korjuu: Juurisato korjataan myöhään, koska kasvavat parhaiten loppusyksystä ja ovat maultaan sitä parempia, mitä suurempia ovat. Voi jättää myös talveksi maahan. Juuret varastoidaan kellariin turpeeseen tai hiekkaan. Voidaan hyötää talvella ikkunalla. Käyttö: Erinomainen liemijuures, käytetään sellerin ja

13 VIHANNEKSET 13 palsternakan tavoin. Lehtiä käytetään kuten lehtipersiljaa, ovat vielä maukkaampia. Käyttöä ei suositella raskaana oleville, voi aiheuttaa supistuksia. Juurisikuri (Rotcicoria) Cichorium intybus var. radicosus (Radicosus-ryhmä) annos noin 1 g / 2,40 til.no 1294 Mv. Vanha kulttuurikasvi, jota on käytetty kahvin korvikkeena. Etelä-Suomesta sitä löytyy viljelykarkulaisena. Korkeus 1 2,5 m. Kukat taivaansiniset, halkaisijaltaan 5 6 cm. Varsi haaroittunut. Kukinta-aika pitkä: heinäkuusta myöhään syksyyn. Kukat auki vain päivällä. Sopii hyvin kukkapenkin taustakasviksi. 1 g = n. 500 siementä. Viljely: Kylvö avomaalle varhain toukokuussa tai syyskylvö. Kylmäkäsiteltävä. Harvennetaan 20 cm välein. Jos halutaan juurisatoa, taimiväli 10 cm. Viihtyy runsasravinteisessa ja runsasmultaisessa puutarhamaassa. Vaatimaton. Korjuu: Juuret korjataan syksyllä ennen pakkasia. Raaputetaan ja pestään huolellisesti, leikataan pieniksi paloiksi ja kuivataan. Säilytys kuivassa paikassa kangas- tai paperipussissa. Käyttö: Kuivattuja juuria käytetään paahdettuina kahvin korvikkeena. Lehdet sisältävät C-, P- ja K-vitamiinia sekä inuliinia. Kukkia ja lehtiä voidaan lisätä salaattiin. Kaurajuuri (Haverrot) Tragopogon porrifolius Mv. Välimeren alueelta kotoisin oleva, n. metrin korkuinen pukinparran sukulaiskasvi. Ulkonäöltään muistuttaa mustajuurta, mutta kukat ovat sinertävän violetit. Viljeltiin Ranskassa jo 1500-luvulla kapeiden vaalean kellertävien, syötävien juuriensa vuoksi. Ruotsiin kaurajuuri tuli 1600-luvulla. Inuliinipitoinen! 1 g = n siementä. Viljely: Viljellään useimmiten yksivuotisena. Vaatii lannoitetun, syvään muokatun maan. Kylvö mahdollisimman aikaisin keväällä tai elokuussa (taimet talvehtivat) tai lokakuussa (itää aikaisin keväällä). Kylvösyvyys 2 3 cm, taimiväli 8 10 cm, riviväli cm. Lisälannoitus kesällä. Ensimmäisenä kesänä ilmaantuneet kukkavarret poistetaan. Korjuu: Sato korjataan myöhään syksyllä, mutta voidaan myös jättää talveksi maahan ja korjata aikaisin keväällä. Osan voi antaa kasvattaa hentoja versoja, jotka syödään parsan tapaan. Muutama taimi kannattaa jättää ihailtavaksi kukinnan takia ja sitten korjata siemensato. Käyttö: Juuren maku on hieno. Sopii kaikenlaiseen ruuanvalmistukseen. SANDWICH ISLAND annos noin 2 g / 2,40 til.no 1097 Lajiketta viljelty vuodesta Vaalean kellertävät juuret n cm pitkiä. Keltajuurikas Beta vulgaris var.lutea BURPEES GOLDEN Uusi annos noin 140 siementä / 2,10 til.no 2715 Hieno lajike viktoriaaniselta ajalta. Pyöreä, oranssinkeltainen malto on makea ja mieto. Maukkaat vihreät lehdet ja kellertävän vihreät varret nuorina salaattiin. Syödään raakana tai keitettynä, yksin tai kasvipaistoksissa. Säilyy pitkään kellarissa. Silmänruokaakin! Viljely kuten punajuurikas. Ei saa kylvää liian aikaisin, maan on oltava lämmin. Itää huonosti kylmässä maassa. Tuo väriä ruokapöytään. Lanttu (Kålrot) Brassica napus subsp. napus Kv. Monessa kielessä maku on antanut nimen lantulle, ruotsiksi se on kålrot ja saksaksi Kohlrübe. Nimet ovat syntyneet paljon ennen kuin tiedettiin mitään lantun risteytymäalkuperästä nauriin, kaalin ja rypsin kanssa. Pohjolassa viljelty luvulta asti, sitä onkin sanottu Pohjolan appelsiiniksi. Ruotsalaiset tutustuttivat englantilaiset lanttuun 1700-luvulla. Englannin ja ranskan kielessä lantun nimi onkin swede, ruotsalainen. Sitä, että lanttu olisi ruotsalainen alkuperältään, ei ole todistettu. Lantun merkitys Suomen vanhassa maataloudessa oli vähäisempi kuin nauriin. Lantun nimi johdetaan ruotsinkielen sanasta planta eli taimi, koska sen kasvuaika on pitkä ja taimet yleensä esikasvatetaan. Lajikkeet on ryhmitelty kelta- ja valkomaltoisiin. Paksuhko kuori on lajikkeen mukaan kellertävä, ruskeanpunertava, vihreä tai violetti. 1 g = n siementä. Viljely: Savimaan kasvi, jota voidaan viljellä hyvin lannoitetussa hiekkamaassakin. Viljelykierron tulisi olla ainakin neljä vuotta tautien ja tuholaisten torjumiseksi.

14 14 VIHANNEKSET Boorin puute vaivaa helposti. Puute ilmenee siten, että malto on lasittunut ja siinä on ruskeita laikkuja ja jopa onkaloita. Viihtyy parhaiten kosteassa ilmastossa, vesistöjen lähellä. Kylvö heti yöhallojen mentyä avomaalle sentin syvyyteen tai taimikasvatus (esikasvatusaika noin kolme viikkoa asteen lämpötilassa). Voidaan viljellä Lappia myöten. Maan oltava neutraali, ph n. 7. Lannoitetaan luonnonlannalla, kompostilla tai tuoreella ruohosilpulla. Taimiväli cm, riviväli cm. Taudeista möhöjuuri vaivaa lanttua eniten. Sitä torjutaan säännöllisellä kalkituksella ja viljelykierrolla. 1 g = n siementä. Korjuu: Korjataan myöhään syksyllä. Naatit listitään ja juuret typistetään. Säilytys: Kellari tai kylmiö, ideaali lämpötila 0 astetta suhteellisen kosteuden ollessa yli 95%. Käyttö: Raasteena, keitoissa, laatikoissa. Myös lehtiä on käytetty vihanneksena. MARIAN annos noin 5 g / 1,70 til.no 1134 Nopeakasvuinen walesilainen lajike. Möhöjuuren kestävä. Pyöreä, juuriosa violettiniskainen, sileäpintainen alaosa vaaleankeltainen. Runsassatoinen ja kylmänkestävä. Säilyy hyvin kellarissa. WILHELMSBURGER Biodynaaminen siemen annos noin 5 g / 2,40 til.no 1004 Kauniin pyöreä. Juuriosa vihreäniskainen, alaosa keltainen. Malto kiinteää. Satoisa. Erinomainen varastointikestävyys. LOMOND annos noin 5 g / 2,40 til.no 1689 Nopeakasvuinen, englantilainen lajike. Möhöjuuren ja härmänkestävä. Kehitetty erityisesti luomuviljelyä varten. Kasvuaika n. 85 vrk. Pyöreä juuriosa violettiniskainen. Alaosa vaaleankeltainen, malto kauniin keltainen ja murea. Hyvän makuinen. RUBY annos noin 800 siementä / 2,10 til.no 1740 Royal Holticultural Society n palkitsema lajike. Jalostettu äärimmäisen makeaksi. Pyöreä muodoltaan, kuori tumman purppuran punainen, malto kerman keltainen. Korkean kuivaainepitoisuutensa vuoksi hyvä varastointikestävyys. Härmänkestävä. Mukulaselleri (Rotselleri) Apium graveolens var. rapaceum (Rapaceum-ryhmä) Kv. Viljellään yksivuotisena. Käytetään myös juuriselleri-nimeä. Aluksi käytettiin lääke- ja maustekasveina, vihanneksena mahdollisesti 1600-luvulta. Sarjakukkaiskasveihin kuuluvan sellerin villiä kantamuotoa tavataan Euraasian kosteikoissa ja ranta-alueilla Kaukasukselta Etelä-Ruotsin rannikolle asti. Löydetty myös Kaliforniasta ja Uudesta Seelannista. Vanhoja hyötykasveja. Jo antiikin aikana niitä käytettiin lääke- ja maustekasveina luvulla Italia aloitti jalostettujen lehti- ja mukulasellerin viljelyn. Suomessa viljelty 1800-luvulla herraskartanoissa. 1 g = n siementä. Viljely: Pitkä kasvuaika, kylvöstä korjuuseen 5 7 kuukautta. Esikasvatus aloitetaan helmi-maaliskuussa; kestää 8 10 viikkoa. Itää valossa, siemeniä ei peitetä. Itämisaika vrk. Kasvatettava vähintään 18 asteessa, jotta vältyttäisiin ennenaikaiselta kukinnalta. Karaistut taimet istutetaan ulos, kun maan lämpö yli 13 C. Istutussyvyyteen on kiinnitettävä huomiota, kasvupisteen on jäätävä näkyviin. Liian matalaan istutettaessa sivujuurien kasvu voimistuu, kun taas syvään istutettaessa saadaan pitkänomaiseksi venyneitä mukuloita. Taimiväli cm, riviväli cm. Kuivina jaksoina kastellaan. Lisälannoitusta annetaan heinä-elokuussa. Kasvaa vielä syksylläkin ja kestää muutamia pakkasasteita. Vaatii lämpimän kasvupaikan ja hyvin lannoitetun maan, ph 6,0 7,0. Boorin puutoksessa mukulaan ilmaantuu ruskeita laikkuja, nuoret lehdet kellastuvat ja lehdykän laitaan ilmestyy ruskeita laikkuja. Kalsiumin puutos aiheuttaa kasvupisteen tuhoutumisen. 1 g = n. 300 siementä. Korjuu: Korjataan myöhään syksyllä. Jos kova pakkanen uhkaa, peitetään harsolla, oljilla tms. Kun nostetaan ylös, osa sivujuurista poistetaan. Varastoidaan kuten porkkana, 0-asteessa kosteassa hiekassa tai turpeessa. Varastointiaika hyvissä olosuhteissa n. 8 kk. Ryöpättynä voidaan pakastaa. Käyttö: Sopii mm. keittoihin, patoihin ja tuoreraasteisiin. Sisälehtiä voi käyttää yrttimausteena. Voi kuivata tai pakastaa. MONARCH annos noin 200 siementä / 2,10 til.no 1306 Suosituin lajike Englannissa. Suuri mukula, malto valkoinen keitettynäkin.

15 VIHANNEKSET 15 Mustajuuri (Svartrot) Scorzonera hispanica Mv. Kotoisin Etelä-Euroopasta ja Kaukasiasta, missä käytetty lääkekasvina. Ensimmäiset kirjalliset tiedot viljelystä 1500-luvulta. Suomessa viljelty ainakin jo 1800-luvulla. Mustajuuri kasvattaa pitkän, lähes tasapaksun, pinnalta mustan, sisältä valkoisen ja runsaasti maitiaisnestettä sisältävän paalujuuren. Voi viljellä Lapissa asti. 1 g = n siementä. Viljely: Tavallinen lannoitettu maa muokataan syvään, ph 6,5. Siemenet kylvetään 2 cm:n syvyyteen varhain keväällä tai syksyllä. Itämislämpötila 8 25 C, itämisaika 14 vrk. Taimiväli cm. Kuivina jaksoina kasteltava. Lisälannoitteeksi sopivat sarvilastu ja luujauho. Kesällä voi kastella nokkoskäytteellä. Kukinta ei heikennä juuren laatua, kun kukintovarret katkaistaan heti niiden ilmestyttyä. Kestää hyvin kylmää. Korjuu: Pitkä kasvuaika, noin 20 viikkoa. Sato korjataan myöhään syksyllä tai aikaisin seuraavana keväänä. Juuret nostetaan talikolla varovasti, etteivät katkea. Kukkii toisena vuonna keltaisin kukin, tällöin saadaan omia siemeniä. Säilytys: Säilyy kellarissa esim. hiekassa useita kuukausia, kun lämpötila on 1 0 astetta ilman suhteellisen kosteuden ollessa yli 95%. Voidaan pakastaa ryöpättynä. Käyttö: Syödään keitettyinä. Juuri sisältää inuliinia ja useita vitamiineja. Lehtiä ei käytetä. Sitruunanmehu estää juurien tummumisen. Maku on herkullisen makeahko, pähkinämäinen. VENÄLÄINEN JÄTTILÄINEN annos noin 200 siementä / 1,70 til.no 1692 Vanha tunnettu tanskalainen lajike vuodelta Kasvuaika n. 115 vrk. Tuottaa mustanruskeita, keskikokoisia, tiiviitä ja hienoja juuria. Malto valkoinen ja murea. HOFFMANNS SCHWARZE PFAHL Biodynaaminen siemen annos noin 2 g / 2,10 til.no 1691 Saksalainen lajike. Maaperästä riippuen mustanruskea paksu juuri keskipitkä tai pitkä. Malto kiinteä ja hienon makuinen. Nauris (Majrova) Brassica rapa Kv. viljellään yksivuotisena. Kaskinauris on tunnettu Euroopassa jo 4000 vuotta. Voi viljellä Lappia myöten. Syötävä osa muodostunut turvonneesta pääjuuresta ja alkeisvarresta. Luultavasti Suomen vanhin viljelykasvi, jota viljeltiin ohran ohella. Nauris -sanaa ei ole lainattu muista kielistä. Nauriit jaetaan varhais- eli kesänauriisiin ja talvinauriisiin eli kaskinauriisiin. Useat kannat ovat risteytyneet keskenään tai turnipsin kanssa. Kaskinauriista tunnetaan Kainuussa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa kantoja, jotka on nimetty viljelijänsä tai paikkakunnan mukaan. Pohjoismaiden geenipankki sai 1980-luvun alussa Suomesta talteen parikymmentä kantaa. Viljely: Naurismaaksi sopii kosteuden säilyttävä, hiekkainen savi- tai multamaa, joka ei ole hapan, ph n. 5,5 7. ph:n ollessa yli 7, vältytään möhöjuurelta. Maa ei saa olla vasta lannoitettua, jolloin erilaiset tuholaiset ovat kiusana ja nauriista tulee pahanmakuisia, karvaita. Pari vuotta aikaisemmin hevosenlannalla lannoitettu kasvualusta antaa maukkaimmat nauriit. Ensimmäinen kylvö tehdään pari viikkoa ennen juhannusta, toinen viikon kuluttua 1 2 cm:n syvyyteen. Itää nopeasti 4 7 vrk:ssa. Ennen vanhaan siemenet töpeksittiin eli siemenet laitettiin suuhun ja syljettiin multaan, jolloin ne samalla kostuivat ja itäminen oli varmempaa. Harvennetaan 10 cm välein, riviväli cm. Pienten taimien päivittäinen kastelu suojelee niitä maakirpuilta, myös tuhkan ripottelu taimien päälle auttaa. Ruohokate pikkutaimien ympärillä estää myös kirppojen tuhot. Harso estää parhaiten kaalikärpäsen ja muiden lentävien tuholaisten iskun kasvustoon. Möhöjuurta kalkitsemisen lisäksi voi välttää vaihtamalla kasvupaikkaa vuosittain. Satoa saadaan noin kahden kuukauden kuluttua kylvöstä. Kaskinaurista viljeltäessä kaski kaadettiin juhannuksen jälkeen ja poltettiin seuraavana kesänä. Nykyajan kaskeksi poltetaan risukasa, jonka tuhka levitetään ja sen jäähdyttyä kylvetään siemen. 1 g = n siementä. Korjuu: Nauriit korjataan tennispallon kokoisina. Ei säily niin hyvin kuin sukulaisensa lanttu. Käyttö: Hyvänmakuinen, makea juures joko tuoreena nautittavaksi tai kypsennettynä muhennoksiin, patoihin, keittoihin tai vaikka leivänpäällysteeksi pula-ajan tapaan. KULTAPALLO Biodynaaminen siemen annos noin 3 g / 2,40 til.no 1092 Lajike vuodelta Juuret pyöreitä, sileitä ja kauniin kullankeltaisia. Malto vaaleankeltainen, mehukas ja makea. Kasvuaika n. 60 vrk. Varastointikestävyys parempi kuin muilla lajikkeilla. LUMIPALLO

16 16 VIHANNEKSET annos noin 1700 siementä / 1,70 til.no 1094 Lajike vuodelta Voimakaskasvuinen. Juuret sileitä, valkoisia ja pyöreitä, joskus hieman litteähköjä. Nopeakasvuinen, kasvuaika n. 60 vrk. Maku mieto ja makea. PETROWSKI Biodynaaminen siemen annos noin 5 g / 2,90 til.nro 1075 Kullankeltainen, nopeakasvuinen nauris, jolla hyvä varastokestävyys. Tasainen päältä, syvä kruunuosa. PURPLE TOP MILAN annos noin 1700 siementä / 2,10 til.no 1206 Tunnettu lajike vuodelta 1880 on edelleen yksi viljellyimmistä nauriista. Litteänpyöreän, sileäkuorisen juuriosan yläosa purppuranpunainen, alaosa valkoinen. Voimakaskasvuinen ja terve. Säilyy kellarissa muutamia kuukausia. Käytetty hapatukseenkin. KASKINAURIS, ENON KANTA annos noin 5 g / 2,10 til.no 1091 Suomalainen kantamme on Enon kantaa, viljelijänä Kauko Heiskanen. Tunnettu maatiaislajike Pohjois-Karjalasta. Violetti-, kelta- ja kirjavakuorisia. Perinteisiä käyttötapoja ovat haudukkaat, naurispuuro ja tuorekäyttö. Moderneja käyttötapoja taas kuivatut naurislastut. Palsternakka (Palsternacka) Pastinaca sativa Kv. Tämä keltakukkainen porkkanan sukulainen oli tärkeä Euroopassa, kunnes peruna syrjäytti sen. Kasvaa luonnonvaraisena melkein kaikkialla Euroopassa. Keltit viljelivät sitä muinoin, ja se kuului myös kreikkalaisten ja roomalaisten ruokapöytään. Ei tiedetä tarkasti, milloin palsternakka tuli Suomeen, mutta siemeniä on löydetty runsaasti Kuusiston linnan kaivauksista Kaarinasta, jotka ovat peräisin lukujen väliseltä ajalta. Palsternakka kasvaa viljelykarkulaisena varsinkin Etelä-Suomessa, mutta sitä on tavattu myös Perä-Pohjolasta, Torniosta. 1 g = n siementä. Viljely: Kasvaa melkein missä vain, mutta parhaiten syvään muokatussa ravinnepitoisessa savensekaisessa maassa, ph 5,5 7,0. Liotetut siemenet kylvetään aikaisin keväällä tai syksyllä 2 3 cm syvyyteen. Siementä laitetaan runsaasti, itämisaika n. kolme viikkoa (15 25 vrk). Alin itämislämpötila +5 astetta. Harvennetaan cm välein. Riviväli cm. Kuivina kausina kastellaan. Yli vuoden ikäinen siemen itää huonosti. Pohjoisessa voidaan kasvattaa taimet tai kylvää edellisenä syksynä. Taimivaiheessa kehitys on hyvin hidasta. Lisälannoitusta on hyvä antaa heinäkuun loppupuolella, elokuun alussa. Aika taudinkestävä, porkkana- ja sellerikärpänen saattaa joskus vaivata. Harson tai suojaverkon käyttö auttaa. Kylvöstä korjuuseen kestää vrk. Korjuu: Sato korjataan myöhään syksyllä ennen maan jäätymistä tai jätetään talveksi maahan ja korjataan ennen kasvun alkua keväällä. Silloin se on miedomman makuinen ja sokeripitoisuus on kolminkertainen syksyyn verrattuna. Kukkii toisena kesänä, jolloin saadaan omia siemeniä. Käyttö: Paksu juuri, jopa puoli kiloa, on hyvin ravitseva ja sisältää runsaasti valkuaisaineita, B- ja C-vitamiineja ja kivennäisaineita. Sisältää voimakastuoksuista aromiöljyä. Vahvan makunsa vuoksi käytetään etupäässä liemijuureksena. Keväällä korjattua miedompaa palsternakkaa voi syödä raasteena tai tehdä vihannespihvejä. Lehtiä voidaan käyttää kastikkeissa. HALBLANGE WEISSE Biodynaaminen siemen annos noin 3 g / 2,10 til.no 1897 Vanha, tunnettu lajike. Erittäin suosittu Saksassa ja Itävallassa. Nopeakasvuinen palsternakaksi. Kermanvalkoiset juuret kauniita, kartiomaisia noin 6 cm läpimitaltaan. Terve ja kylmänkestävä. TENDER & TRUE KYLVÖNAUHA annos noin 6 m / 2,40 til.no 1064 Siemenet kylvetty valmiiksi maassa hajoavaan nauhaan. Ei juurikaan harvennusta. Kastelusta pidettävä erityistä huolta. Kuivassa maassa siemenet eivät idä. Hyvän makuinen! WHITE GEM Biodynaaminen siemen annos noin 3 g/ 2,10 til.no 1272 Englantilainen, runsassatoinen lajike vuodelta Keskipitkät juuret poikkeuksellisen valkoiset. Pohjolan eniten viljelty palsternakka. Hyvä varastointikestävyys. Kasvuaika n. 120 vrk. Hienon makuinen. Porkkana (Morot) Daucus carota Kv. Viljellään yksivuotisena. Kehittynyt afganistanilaisesta villistä alalajista. Vanhimmat viljellyt porkkanat olivat ilmeisesti violetteja, mutta niiden ohella alettiin

17 VIHANNEKSET 17 pian viljellä keltaista muotoa. Näiden muotojen leviämistä voidaan lukea eri kirjallisista lähteistä. Vähässä-Aasiassa tiedetään porkkanaa viljellyn 1000-luvulla, Espanjassa 1100-luvulla, Euroopan länsiosissa 1300-luvulla ja Englannissa 1400-luvulla. Idässä porkkanaa alettiin viljellä 1300-luvulla ensin Kiinassa ja sitten Japanissa 1400-luvulla. Tiedetään, että Hollannissa kehitettiin 1600-luvulla ensimmäinen oranssi porkkana. Se on kaikkien nykyisten oranssien porkkanoiden kantaäiti. Tästä johtuen viljellyn porkkanan geneettinen pohja on hyvin kapea-alainen. Porkkanan muoto vaihtelee eri lajikkeilla pienistä pallomaisista, kartiomaisiin ja pitkiin sylinterimäisiin. 1 g = n siementä. Viljely: Viihtyy parhaiten multavassa, kalkkipitoisessa hiekkamaassa (ph 7,0 7,5). Kaikki maatyypit voidaan kuitenkin parantaa porkkanalle sopivaksi. Lannoitetaan hyvin maatuneella luonnonlannalla tai viherlannoitteella. Porkkana on kaliumin suurkuluttaja. Kylvö aikaisin keväällä 1 cm syvyyteen. Ideaali itämislämpötila 8 20 C, itämisaika vrk. Taimiväli 3 6 cm, riviväli cm. Harso tai suojaverkko pitää tuholaiset loitolla, joista pahimmat ovat porkkanakemppi ja porkkanakärpänen. Myös hiekan ja tuhkan sirottelu auttaa. Annoksesta riittää 5 15 rivimetrille. Hiekkamailla voi tehdä syyskylvön. Säilytys: Kellarissa hiekkaan tai lannoittamattomaan turpeeseen haudattuina. Voidaan pakastaa esikeitettynä, raaste sellaisenaan. AMSTERDAM FORCING 3 annos noin 1500 siementä / 2,40 til.no 1057 Suosittu vanha lajike. Nopeakasvuisin. Voimakkaan oranssit, mureat, sylinterinmuotoiset juuret cm pitkiä. Soveltuu varhaisviljelyyn lämpöpenkkiin, kasvihuoneeseen ja avomaalle. AUTUMN KING annos noin 3 g / 2,10 til.no 1205 Jykevä syysporkkana. Kiinteämaltoinen, juuri tukeva. Hyvä vastustuskyky porkkanakärpäselle. Kasvaa hyvin hiekkapitoisessa maassa ja on helppo kasvattaa. Matala kasvusto, lehdistö kasvaa vain noi n 15 cm korkeaksi. Erinomainen maku ja hyvä varastointikestävyys. EARLY NANTES annos noin 1 g / 1,70 til.no 1922 Aikainen, ranskalainen lajike. Ensimmäinen 1880-luvulta. Kasvaa hyvin savimaassakin. Mureat ja makeat juuret ovat kauniin sylinterin muotoiset. Kasvuaika n. 62 vrk. JUWAROT annos noin 3 g / 1,70 til.no 1932 Kasvuaika n. 100 vrk. Hieman sylinterinmuotoiset n. 15 cm pitkät juuret. Hyvin korkea karoteenipitoisuus. Kauniin oranssi. Viljely onnistuu myös raskaammilla mailla. Sopii varastoitavaksi. Terveyspommi! LONTOON TORI / CHATENAY RED CORED 2 annos noin 1800 siementä / 1,70 til.no 1696 Alkuperäislajike 1800-luvulta. Kartiomainen ja tukeva punaisenoranssi juuri on puolipitkä. Helppo viljellä. Juurenniskan vihertymisen estämiseksi mullataan. Kasvuaika n. 70 vrk. Satoisa, maukas ja mehukas. Sopii varastoitavaksi. Englannissa ruokakaupoissa sitä oli saatavilla baby-tyyppisenä. Suosittu! MAESTRO F1 annos noin 660 siementä / 2,40 til.no 1056 Erinomainen lajike luonnonmukaiseen viljelyyn taudinkestävyytensä vuoksi. Melko resistentti porkkanakärpästä vastaan. Kasvuaika n. 100 vrk. Sileäpintaiset, lähes sylinterinmuotoiset, cm pitkät juuret. Yksi parhaimmista lajikkeista pitkään varastointiin. NUTRI RED annos noin 0,5 g / 2,40 til. no 1186 Upean korallinpunaiset porkkanat säväyttävät. Sisältävät paljon lykopeeniä. Väri ei häviä keitettäessä ja maku on hieno. PURPLE HAZE F1 annos noin 180 siementä / 2,10 til.no 1030 Ensimmäinen hybridi villistä violetista porkkanasta. Nantes-tyyppinen. Kuori violetti, mutta sisus tutun oranssinpunainen. Maukas, voimakaskasvuinen. Herättää varmasti keskustelua ruokapöydässä. Sopii hyvin salaatteihin, wokkiin, raasteeksi ja mehuksi. RAINBOW MIXED F1 annos noin 190 siementä / 1,70 til.no 1058 Ihastuttava sekoitus oranssista, valkoisesta ja keltaisesta porkkanasta. Silmänruokaa. RONDO annos noin 950 siementä / 2,10 til.no 1710 Juuri pallonpyöreä. Sopii erityisesti ruukkuviljelyyn parvekkeelle tai patiolle. Syödään pienenä. Hyvänmakuinen. Naposteluun!

18 18 VIHANNEKSET SAINT VALERY annos noin 1100 siementä / 1,70 til.no 1038 Vanha ranskalainen talvilajike vuodelta Kasvuaika n. 80 vrk. Kaunis ulkonäkö: pitkäjuurinen, mutta leveähköt hartiat. Vihertyy helposti, siksi pitää muistaa mullata. Kuiva- ainepitoisuus melko korkea, mutta on kuitenkin makea ja murea. Erittäin satoisa ja on yhä yksi tärkeimmistä talvilajikkeista. Kasvatetaan myös kesäporkkanaksi, ja Englannissa se on näyttelyporkkanana yhä suosittu. Huonoina kesinäkin saatu hyvä sato toisin kuin muista. YELLOWSTONE annos noin 1300 siementä / 1,70 til.no 1934 Suosiota saanut monen mielestä ensimmäinen ensi luokan keltainen porkkana! Korkea A-, C- ja beta- karoteenipitoisuus. Hyvän makuinen ja helppo kasvattaa. Silmänruokaakin. Punajuurikas (Rödbeta) Beta vulgaris subsp. vulgaris var. conditiva Kv. Punajuuren eli -juurikkaan oletetaan olevan aasialaista alkuperää. Eurooppaan se on kulkeutunut ehkä arabien tuomana. Kreikassa viljeltiin jo ennen ajanlaskumme alkua. Suomessa punajuurta alettiin viljellä vasta 1800-luvulla. Värinsä se saa betasyaniinistä, joka on savikkakasveille tyypillinen typpipitoinen väriaine. Tunnetaan myös keltaisia ja valkoisia muotoja, joita kutsutaan kelta- ja valkojuurikkaiksi. Muoto vaihtelee melkoisesti, on jalostettu pallomaisia, litteänpyöreitä sekä pitkäjuurisia lajikkeita. Juurimukulan renkaallinen rakenne johtuu sen erikoisesta paksuuskasvusta, missä kuoren alle kehittyy useita sisäkkäisiä jakautumiskykyisiä soluvyöhykkeitä. 1 g = n siementä. Viljely: Viihtyy aurinkoisessa, kosteutta pidättävässä, syvämultaisessa puutarhamaassa, joka on mielellään lannoitettu edellisenä syksynä. Vältettävä liiallista typpilannoitusta, koska kuuluu nitraatteja kerääviin kasveihin. Liiallinen kalkki taas tekee punajuuret rupisiksi (maan sädesieni). Kylvö touko-kesäkuussa parin sentin syvyyteen. Taimettumisaika 18 asteessa n. viikko, mutta 8 asteessa kolme viikkoa. Yhdestä siemenestä kehittyy yksittäisten hedelmien määrän mukaan yleensä 2 4 sirkkatainta. Jätetään vahvin kasvamaan. Riviväli cm, taimiväli 5 10 cm. Tuhohyönteiset ja kasvitaudit vaivaavat harvoin. Joskus kirpat ja luteet ovat kiusana, varsinkin kuivina kesinä. Ahkera kastelu pienentää tuhoja. Sopeutunut merelliseen ilmastoon; kasvaa parhaiten asteen lämmössä, kun ilma on kosteaa. Annoksesta riittää n rivimetrille. Korjuu: Korjataan aurinkoisella säällä, jolloin nitraattipitoisuus pienempi. Myös lehdet ovat herkullisia, pieninä salaattiin, isoina pinaatin tapaan.. Säilytys: Voidaan varastoida kellariin joko sellaisenaan tai turpeeseen tai hiekkaan. Voidaan myös pakastaa ryöpättynä tai säilöä etikkaan. KYLVÖNAUHA annos noin 6 m / 2,40 til.no 1708 Siemenet kylvetty valmiiksi maassa hajoavaan kylvönauhaan. Kastelusta pidettävä erityistä huolta, koska kuivassa maassa siemenet eivät idä. Kasvuaika n. 58 vrk. Litteänpyöreä, tummanpunainen. Kuori sileä ja ohut. Hyvä varastointikestävyys. CYLINDRA annos noin 400 siementä / 1,70 til.no 1068 Tanskalainen lajike. Kasvuaika n. 55 vrk. Pitkä juuri. Herkullisen makuinen. Sopii tuorekäyttöön, säilöntään ja varastoitavaksi. Korjattava ajoissa. Vanhetessa menettää hyvää makuaan. DETROIT 2 annos noin 3 g/ 1,70 til.no 1141 Vanha viljelyvarma lajike vuodelta Pyöreä, ohutkuorinen, tummanpunainen malto. Helppo viljellä. Sopii sekä varhaisviljelyyn että myöhäisempään kylvöön Myös varastoitavaksi. ÄGYPTISCHE PLATTRUNDE Biodynaaminen siemen annos noin 3 g / 1,70 til.no 1007 Aikainen lajike vuodelta Kasvuaika n. 50 vrk. Litteänpyöreä, malto tummanpunainen. Makea. RAINBOW MIX annos noin 250 siementä / 2,10 til.no 1078 Valmis sekoitus erivärisistä punajuurista: punaisia, valkoisia, keltaisia ja raidallisia herkkupalleroita. Vaihtelusta pitäville. Raidallinen punajuuri Beta vulgaris var. cruenta Kasvuaika n. 60 vrk. Pyöreä ja makea. Erikoisen näköinen malto: punavalkoraitainen. Muistuttaa tikkataulua. Ruotsalaiset kutsuvat lajiketta polkagrisrödbeta ksi.

19 VIHANNEKSET 19 Keitettynä muuttuu vaaleaksi. Voi kuitenkin erottaa tummempia raitoja. TONDO DI CHIOGGIA Biodynaaminen siemen annos noin 3 g / 2,10 til.no 1015 Makea italialainen lajike 1800-luvulta. Kasvuaika n. 60 vrk. Viljely, korjuu ja säilytys kuten tavallisella punajuurella. Juuri kasvaa komeaksi. Keittiökasvimaan koristus tummanvihreine lehtineen ja punaisine varsineen. Hyvä varastointikestävyys. Erityisen sopiva kasvispaistoksiin, ei värjää muita raaka- aineita. Herkkusuille! Retiisi (Rädisa) Raphanus sativus var. sativus Yv. Kehittynyt ehkä retikasta. Tullut viljelyyn vasta 1500-luvulla pitkänomaisena valkoisena muotona. Tällaisia viljeltiin 1600-luvulla Turun Akatemian kasvitieteellisessä puutarhassakin luvulla retiisi sai pienen pyöreän muotonsa. Aluksi ne olivat valkoisia ja vasta myöhemmin kehitettiin punaisia. Maku makeankirpeä, mikä johtuu sinappiöljystä. 1 g = n siementä. Viljely: Kuohkea, lannoitettu puutarhamaa, ph 5,7 7,0. Kylvö avomaalle aikaisin keväällä 0,5 1 cm syvyyteen, lisäkylvöjä voi tehdä parin viikon välein. Itämisaika 8 15 vrk. Kasvaa nopeasti, mutta myös vanhenee nopeasti. Taimiväli 1 2 cm, riviväli cm. Kastellaan runsaasti, sillä kuivassa retiisi kitkeröityy ja alkaa helposti kukkia. Neljän viikon kuluttua kylvöstä saadaan ensimmäinen sato. Kasvaa parhaiten asteen lämmössä. Mukulat venyvät pitkänomaisiksi korkeassa lämpötilassa ja syvään kylvettynä. Muiden ristikukkaisten tavoin altis möhöjuurelle ja taimipoltteelle. Tuhka- tai kalkkipölytys ehkäisee kirppoja samoin ruohokate. Tuhoja voi torjua riittävän pitkällä viljelykierrolla. Korjuu: Korjataan nuorina. Säilytys: Käytetään mieluiten heti tuoreena, mutta säilyy muutaman viikon kylmässä. CHERRY BELLE Biodynaaminen siemen annos noin 5 g / 2,10 til.no 1182 Arvostettu kesälajike. Kasvuaika n. 22 vrk. Pyöreä muodoltaan. Kirsikanpunainen kuori sileä ja ohuehko. Maultaan makea ja mieto. Sopii avomaa- ja lavaviljelyyn. Kestää varastointia tulematta kitkeräksi. EISZAPFEN Biodynaaminen siemen annos noin 5 g / 2,10 til.no 1762 Nopeakasvuinen. Kauniit, sylinterinmuotoiset, valkoiset juuret. Suippo kärki. Pituus n cm. Malto mehukas ja rapea. Mehukkaat lehdet sopivat salaattiin. Sopii sekä avomaalle että lavaviljelyyn. FRENCH BREAKFAST KYLVÖNAUHA annos noin 6 m / 2,40 til.no 1707 Tunnettu lajike vuodelta Kasvuaika n. 24 vrk. Ovaalinmuotoinen: yläosa kuoresta punainen, alaosa valkoinen. Siemenet kylvetty valmiiksi maassa hajoavaan nauhaan. Ei enää juuri harvennusta. Kastelusta pidettävä erityistä huolta. Kuivassa maassa siemenet eivät idä. Maku miedon pikantti. Monen suosikki! RUDI Uusi annos noin 5 g / 2,10 til.no 1742 Kehitetty nimenomaan avomaalla kasvatettavaksi. Hyvin aikainen. Pyöreä ja kirkkaanpunainen. Miedon raikas maku, eikä vanhene yhtä nopeasti joten satoaika pitkä. Retikka (Rättika) Raphanus sativus var. niger Kv. Viljellään yksivuotisena. Todennäköisesti kotoisin Etu-Aasiasta ja Välimeren alueelta tai Keski-Aasiasta, Intiasta tai Kiinasta. Faaraoiden haudoista on löytynyt retikkaa esittäviä maalauksia. Kreikkalaiset käyttivät sitä kultalautasella kannettavana uhrilahjana, roomalaiset puolestaan heittelivät retikoilla epäsuosittua puhujaa. Suurimmat retikat saattoivat painaa jopa kg. Keski-Euroopassa se on nykyäänkin hyvin suosittu juures. Maistuu kirpeältä retiisin tapaan, mikä johtuu haihtuvista sinappiöljyistä. Käytetty yskänlääkkeenä. 1 g = n siementä. Viljely: Kylvö avomaalle 1 2 cm syvyyteen. Varastoitavat retikat kylvetään vasta heinäkuussa, mutta kesällä syötävät mahdollisimman aikaisin keväällä. Taimiväli cm, riviväli cm. Vaatii hyvin muokatun maan, johon sekoitettu hiekkaa, ph 5,6 7,0. Kasteltava runsaasti kuivina jaksoina. Vältettävä liiallista typpilannoitusta nitraattivaaran vuoksi. Boorin puutos ilmenee mallon lasittumisena ja kuoren halkeamina. Ristikukkaisten taudit ja tuholaiset vaivaavat myös retikkaa.

20 20 VIHANNEKSET Korjuu: Pyöreähköt retikat korjataan tennispallon kokoisina, pitkät taas silloin, kun kaulan halkaisija on n. 5 cm. Retikka kestää muutaman pakkasasteen. Varastoidaan porkkanan tapaan. BLACK SPANISH ROUND annos noin 5 g / 1,70 til.no 1935 Vanha, pyöreä lajike vuodelta Kuori musta, malto valkea. Maistuu mukavan kirpeältä. Hyvä varastointikestävyys. Myöhäinen kylvö kukinnan välttämiseksi. MÜNCHEN BIER / RAT S TAIL annos noin 350 siementä / 1,70 til.no 1936 Kuuluisa, ovaalinmuotoinen, vaaleakuorinen, mehevä syysretikka vuodelta Kasvuaika n. 60 vrk. Korkeus vähintään 60 cm. Pensasmainen, tarvitsee runsaasti kasvutilaa. Käytetään sekä juuri että siemenpalot. Siemensato erittäin runsas. Siemenenpalot, rotanhännät / rat s tail miedon mausteisia, rapeita, mehukkaita ja säikeettömiä. Niitä nautitaan joko sellaisenaan tai marinoituna, nopeasti kiehautettuina, paistettuina, grillattuina tai wokattuina. Niistä voi myöskin valmistaa etikkasäilykkeitä joko kokonaisina tai pienittyinä. Palot kerätään nuorina, ei saa antaa kasvaa liian pitkään. Valkojuurikas (Vitbeta) Beta vulgaris var. conditiva ALBINA VERDUNA Uusi annos noin 140 siementä / 2,10 til.no 1079 Puhtaanvalkoinen, sileähkö kuorinen ja pyöreä juuri. Heirloom-lajike Hollannista. Lehdet myös käyttökelpoisia ruoanlaittoon. Maultaan erittäin makea ja mehukas ja siksi myös lasten suosikki! Viljely kuten punajuurikas. KAALIT (Kålväxter) Kv. Viljellään yksivuotisena. Kaalilajimme polveutuvat länsieurooppalaisesta luonnonvaraisesta merenrantakasvista, villikaalista. (Brassica oleracea subsp. oleracea). Viljellyt kaalilajit erotellaan vararavinnon kertymispaikan mukaisesti, esim. keräkaalit (lehtiin), kyssäkaalit (varteen) tai parsakaalit (kukintoon). Kaali on ristisiittoinen kasvi. Siksipä jalostuksessa on suurelta osin siirrytty hybridilajikkeiden tuottamiseen, mikä takaa lajikkeen entistä suuremman tasalaatuisuuden. Kaalikasvien merkitys ravinnossamme vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden sekä kuitujen lähteenä on merkittävä. Kun verrataan vihannesten ravinnekoostumuksen terveellisyyttä, parsa- ja lehtikaali sijoittuvat kärkeen. Ruotsissa kaalinkasvatus yleistyi jo 1300-luvulla. Suomessakin kaalit ovat vanhimpia keittiökasveja luvulla kasvitarhoja kutsuttiinkin kaalitarhoiksi. Brokali (Brokale) Brassica oleraceae Uusi ATLANTIS F1 annos n. 50 siementä / 4,50 til.no 1080 Maukas uutuus, parsakaalin ja kiinanbrokkolin eli kailaanin kauniin vihreä risteytys. Maku muistuttaa parsaa ja parsakaalia. Sato koostuu parsakaalimaisista kukinnoista ja miedoista, makeista varsista sekä lehdistä. Pääkukinto kannattaa poistaa ensin sen ollessa ehjä ja napakka, tämä jouduttaa maukkaiden sivuversojen kasvua. Voi höyryttää, wokata tai syödä sellaisenaan salaateissa. Viljely: Kuin parsakaalilla (tasainen kastelu, voimakas lannoitus, ph ). Sisältää runsaasti A ja C vitamiinia sekä kaliumia, kalsiumia ja rautaa. Keräkaali (Vitkål) Brassica oleracea var. capitata (Capitata-ryhmä) Eniten viljelty kaalityyppi. Viljely alkanut Välimeren seudulla jo 2500 vuotta sitten. Varsi on voimakkaasti typistynyt, ja lehdet muodostavat tiiviin kerän. Kasvuajan pituuden mukaan keräkaalilajikkeet ryhmitellään kesä-, syys- ja talvilajikkeisiin. Voimakasta (terveellistä!) antosyaaniväriä sisältävät punakaalit ovat myös keräkaaleja. 1 g = n siementä. Viljely: Viihtyy lähes koko maassa monenlaisilla maalajeilla. Maan ph:n tulisi olla 6,5 7,5 välillä ja ravinnetilan hyvä. Runsain sato saadaan multavilta savimailta, varhaisin taas hiekkamailta. Viljelykierron tulisi olla ainakin neljä vuotta tauti- ja tuholaisongelmien välttämiseksi. Maan korkea ph (yli 7) estää möhöjuuren tartuntaa. Esikasvatus huhtikuussa ruukkuun tai lavaan. Siemen itää 8 10 vrk:ssa. Karaistujen taimien istutus avomaalle touko-kesäkuun vaihteessa. Istutus entistä kasvusyvyyttä syvempään. Taimiväli cm. Kuivina ja lämpiminä jaksoina kasteltava, erityisesti kerän paisumisvaiheessa. Kasvun optimilämpötila on n astetta. Kateharso