Eduskunnan lakivaliokunta HE 100/2017 vp alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi / kuuleminen LsN Jussi Matikkala
|
|
- Arttu Aro
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eduskunnan lakivaliokunta HE 100/2017 vp alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi / kuuleminen LsN Jussi Matikkala Oikeusministeriö on ollut asiassa lakivaliokunnan kuultavana Oikeusministeriö lausuu asiassa aiemmin lausumaansa viitaten kunnioittaen seuraavan. Oikeusvaltiolliset kriminalisointiperiaatteet Valtiolla on yksinoikeus rankaisemiseen. Koska rankaiseminen merkitsee rangaistuksena ilmenevän pahan aiheuttamista kohteelle, rankaisemisen tulee olla erittäin hyvin perusteltua. Erityisen selvää tämä on oikeusvaltiossa. Niitä edellytyksiä, joiden toteutuessa rangaistavaksi säätämistä voidaan pitää perusteltuna, tavataan kutsua kriminalisointiperiaatteiksi. Oikeushyvien suojelun periaate Rikosoikeuden tavoitteena ja samalla oikeutuksena on oikeushyvien suojelu. Oikeushyvien suojelua koskevan kriminalisointiperiaatteen mukaan voi olla perusteltua säätää rangaistavaksi sellainen moitittava menettely, joka loukkaa tai konkreettisesti vaarantaa oikeusjärjestyksen suojaamia oikeushyviä. Valtion keskeisenä tehtävänä on perus- ja ihmisoikeuksien suojelu. Tämän vuoksi ilmeisimmin perusteltavissa on erityisesti sellaisten moitittavien tekojen säätäminen rangaistavaksi, jotka loukkaavat yksittäisten ihmisten perustavia oikeuksia kuten henkeä, terveyttä tai vapautta. Perusoikeuksien suojaamien yksilöllisten oikeushyvien ohella rangaistavaksi säätämisellä on katsottu voitavan suojella myös tiettyjä kollektiivisia intressejä kuten valtion olemassaoloa, virkamieskoneiston toimintaa ja ympäristöä. Rikosoikeuden käyttö voi olla perusteltua erityisesti silloin, kun merkittävää oikeushyvää loukataan. Näin on esimerkiksi ihmisen surmaamisen ja Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL oikeusministerio@om.fi HELSINKI VALTIONEUVOSTO
2 2(16) pahoinpitelemisen sekä omaisuutta anastamisen osalta. Jos sen sijaan oikeushyvää vain vaarannetaan tietyllä teolla, rangaistavaksi säätämisen legitimiteetti ei ole yhtä selvää. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vaikka oikeushyvän loukkaaminen on kriminalisoitu, sen pelkkää vaarantamista ei useinkaan ole säädetty rangaistavaksi. Hengen ja terveyden osaltakin on yleisellä rangaistussäännöksellä säädetty rangaistavaksi vain konkreettisen ja vakavan vaaran aiheuttaminen (rikoslain 21 luvun 13 ), kun taas esimerkiksi omaisuuden vaarantamista koskevaa yleistä kriminalisointia ei ole. Mitä kaukaisempi, abstraktimpi ja epämääräisempi vaara olisi, sitä vähemmän voi olla perusteita teon säätämiseen rangaistavaksi. Oikeushyvien suojelun periaatteen näkökulmasta perusteltuja eivät ole esimerkiksi symboliset rangaistussäännökset, joissa on joko kysymys pelkästään erilaisten signaalien antamisesta tai moraalisen närkästyksen osoituksista taikka siitä, että ei ole aikomustakaan ryhtyä käytännön toimenpiteisiin kyseisen kiellon ja rangaistussäännöksen tehokkaaksi toimeenpanemiseksi. Esimerkiksi mielipahan aiheuttamista ei sellaisenaan pidetä oikeushyvän loukkaamisena, ellei kyseessä ole jonkin vahingon aiheuttaminen (kuten esimerkiksi erityisen tuntuvan henkisen kärsimyksen aiheuttaminen rikoslain 20 luvun 2 :ssä tarkoitetussa törkeässä raiskauksessa). Oikeushyvien suojelun näkökulmasta perusteltuja voivat vain poikkeuksellisesti olla nk. paternalistiset kriminalisoinnit, joissa jotakin säädetään rangaistavaksi kyseisen ihmisen oman edun nimissä, taikka säädetään rangaistavaksi itsensä vahingoittaminen saati vaarantaminen. Niinpä paternalistista rikoslainsäädäntöä koskevat kysymykset ovat olleet esillä arvioitaessa esimerkiksi mahdollisuuksia velvoittaa käyttämään turvatyötä autolla ajettaessa. Tällöin kieltoa voi puoltaa riskin toteutumisen äkillisyys, vakavuus sekä välittömien henkilövahinkojen mahdollinen lopullisuus ja letaalisuus. Rikosoikeuden viimesijaisuuden periaate (ultima ratio periaate) Vaikka etenkin nykyaikaisessa monimutkaisessa yhteiskunnassa asioita on pakko myös säännellä, on ylisääntelyn johtavaan normitulvaan nyttemmin myös pyritty reagoimaan esimerkiksi Juha Sipilä strategisessa hallitusohjelmassa, johon yhtenä lähtökohtana kuuluu muun muassa tarpeettomien normien välttäminen ja purku. Yleisiin kriminalisointiperiaatteisiin kuuluukin rikosoikeuden viimesijaisuuden periaate eli niin kutsuttu ultima ratio periaate. Sen mukaan rangaistavaksi säätäminen voi olla perusteltua vain, jos käytettävissä ei oikeushyvän loukkaamisen estämiseksi ole mitään muuta keinoa, joka hyväksyttävyydeltään ja kustannuksiltaan edes lähestyisi rikosoikeutta.
3 3(16) Selvää on, että sosiaalisessa elämässä on lukuisia eettisesti hyvinkin moitittavana pidettävissä olevia tekoja, joita ei kuitenkaan ole kielletty saati säädetty rangaistavaksi. Jos yhteiskunnassa on haitallista käyttäytymistä, tähän pyritään ensisijaisesti reagoimaan esimerkiksi tietoa lisäämällä sekä erilaisen neuvomisen ja ohjauksen keinoin. Näiden keinojen epäonnistuessa kyseeseen saattaa tulla jokin hallinnollinen keino tai jopa sanktio. Äärimmäisessä tapauksessa kysymykseen voi tulla myös rangaistussäännösten käyttö. Hyöty- haittavertailun periaate Rangaistavaksi säätämisen tulee myös hyöty-haittavertailua koskeva arviointi. Hyöty- haittavertailun periaatteen mukaan rangaistavaksi säätäminen voi olla perusteltua ainoastaan silloin, kun siitä koituvat edut selvästi ylittävät siihen mahdollisesti liittyvät haitat. Haitat ymmärretään tällaisessa yhteydessä laajasti. Hyötynä kyseeseen tulee ensisijaisesti se, että asianmukaisin selvityksin on osoitettu, että rangaistavuudella olisi olennainen oikeushyvän suojelua parantava merkitys. Haittoihin kuuluvat ne haitat, joita rangaistavuudella voi olla rangaistavuuden kohteille sekä muille kuten muille henkilöille, viranomaistoiminnalle ja yhteiskunnalle yleisemmin. Kansainvälisestä ja eurooppalaisesta oikeudesta johtuvat reunaehdot Kansainvälisestä ja eurooppalaisesta oikeudesta voi johtua rangaistavaksi säätämistä koskevia kieltoja tai reunaehtoja taikka tällaisessa yhteydessä muutoin huomioon otettavia seikkoja. Lainsäätämiseen kuuluvat yleiset periaatteet Lainsäätämiseen kuuluvilla periaatteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ensinnäkin laillisuusperiaatteen rikoslainsäädännön tarkkarajaisuudelle asettamia vaatimuksia. Lisäksi tähän yhteyteen kuuluvat seikat, jotka koskevat lainsäädännössä asetettavien normien yleisyyttä. Kolmanneksi tähän yhteyteen kuuluvat seikat, jotka koskevat säädettävien normien voimaan saattamista ja täytäntöönpanoa. Kriminalisointiperiaatteiden soveltaminen tässä tapauksessa Alkoholilain 90 :n 4 momentin 2 kohdassa ehdotetaan siis säädettäväksi rangaistavaksi se, että tahallaan 2) erehdyttääkseen alkoholijuomien vähittäismyynnin tai anniskelun valvontaa suorittavaa henkilökuntaa käyt-
4 4(16) tää toisen henkilökorttia, passia, ajokorttia tai muuta viranomaisen antamaa todistusta ikänsä todistamiseen. Esityksessä ei ole esitetty selvityksiä tai laskelmia po. olevasta ongelmasta tai siitä, mitä seurauksia kriminalisoinnilla olisi. Lakeja, erityisesti rikoslainsäädäntöä laadittaessa, on aihetta edellyttää ja yleensä edellytetään asiaa koskevia asianmukaisia selvityksiä. Tätä edellytti taannoin myös lakivaliokunta (LaVM 15/2005 vp). Kriminalisoinnin perusteiksi on esityksen s. 128 esitetty seuraava: Toiselle kuuluvan henkilötodistuksen väärinkäyttö ehdotetaan kriminalisoitavaksi alkoholilain 90 :n 4 momentissa. Vastaavanlaista lainkohtaa ehdotettiin rikoslakiin lisättäväksi hallituksen esityksessä HE 169/2005 vp. Rangaistavaksi menettelyksi ehdotettiin oikeudellisesti merkityksellisen tiedon antamista yksityishenkilölle toisen henkilön passia, ajokorttia tai muuta viranomaisen myöntämää todistusta käyttämällä. Lakivaliokunta kuitenkin katsoi lakiesitykseen antamassaan lausunnossa, että uudelle kriminalisoinnille ei ollut riittäviä perusteita. Lakivaliokunta ei kuitenkaan sulkenut täysin pois mahdollisuutta puuttua tällaiseen käyttäytymiseen myös rikosoikeudellisin keinoin, jos hallitus myöhemmin esittää tarkoin kohdennettua tunnusmerkistöä, jonka säätämiselle on osoitettavissa asianmukaisiin selvityksiin pohjautuva painava yhteiskunnallinen tarve ja joka muutoinkin täyttää valiokunnan käytännössään uudelle rikossäännökselle asettamat vaatimukset. Alkoholijuomien myynnin kieltämiselle tietyn ikäisille henkilöille on heidän suojeluunsa liittyvä hyväksyttävä peruste. Nykyisin voimassa olevalla sääntelyllä on kielletty sekä alkoholijuomien myyminen että niiden välittäminen alaikäisille. Lisäksi alkoholijuomien hallussapito on kielletty alaikäisiltä. Kaikkia edellä mainittuja kieltoja tehostetaan rangaistusuhilla ja lisäksi myyntikiellon rikkomisesta säädetään lupaan kohdistuvia seuraamuksia elinkeinonharjoittajille. Tässä tilanteessa on pidetty epäoikeudenmukaisena sitä, että lainsäädännössä ei kielletä sitä, että elinkeinonharjoittajaa voidaan erehdyttää myymään alkoholijuomia alaikäiselle käyttämällä toisen henkilöllisyystodistusta. Oikeushyvien suojelua koskevan kriminalisointiperiaatteen näkökulmasta rangaistavaksi säätämisen perusteeksi näyttäisi esitettävän olennaisesti kaksi perustetta: -se, että alkoholijuomien myynnin kieltämiselle tietyn ikäisille henkilöille on heidän suojeluunsa liittyvä hyväksyttävä peruste -ilmeisesti joillekin elinkeinonharjoittajille puheena olevan teon rankaisemattomuudesta koituva epäoikeudenmukaisuuden tunne tai mielipaha ( on pidetty epäoikeudenmukaisena ). Sen, että alkoholijuomien myynnin kieltämiselle tietyn ikäisille henkilöille on esityksessä todetuin tavoin heidän suojeluunsa liittyvä hyväksyttävä peruste, lainsäätäjä on jo ottanut huomioon kieltämällä tällaisen myynnin
5 5(16) ja säätämällä sen jopa rangaistavaksi. Sitä vastoin tästä ei tietenkään seuraa, että suojelun kohteen omaa suojelutarkoitustaan vaarantava menettely tulisi säätää rangaistavaksi. Tältä osin kysymyksessä olisi paternalistinen rangaistussäännös, jossa henkilöä kiellettäisiin rangaistuksen uhalla tekemään suojelunsa vaarantava teko. Esimerkiksi alaikäisiin kohdistuvat seksuaaliset teot on säädetty rangaistavaksi, koska heitä katsotaan olevan syytä suojella tällaisilta teoilta. On itsestään selvää, että tällainen rangaistavuus ei kohdistu säännöksillä suojeltavaan alaikäiseen itseensä. Näin on siinäkin tapauksessa, että nimenomaan alaikäinen olisi tässä aloitteellinen tai vaikka hän suorastaan iästään asiakirjaa hyödyntämällä erehdyttäisi toisen tällaiseen tekoon. Osalle elinkeinonharjoittajien aiheutuva epäoikeudenmukaisuuden tunne tai mielipaha siitä, että alaikäisen po. menettelyä ei ole säädetty rangaistavaksi, ei edellä todetuin tavoin ole rikosoikeudellisin keinoin suojeltava oikeushyvä. Mikäli taas viranomaisten ja tuomioistuinten korkeinta hallinto-oikeutta myöten - oikeuskäytäntö todellisuudessa olisi kohtuuton tai epäoikeudenmukainen, luonnollisena seurauksena tällaisesta tulisi toki olla tuon oikeuskäytännön jonkinlainen oikaiseminen eikä alaikäisiä koskevien rangaistussäännösten laatiminen. Tältä osin voidaan todeta, että MaRa ry on lausunut, [e]ttä lainattujen henkilöllisyystodistusten käyttäminen aiheuttaa vastuullisesti toimiville ravintoloille merkittävän oikeusturvaongelman. Alkoholiviranomaiset ovat peruuttaneet ravintolan anniskeluluvan kolmeksi seitsemäksi vuorokaudeksi, jos alaikäinen on onnistunut harhauttamaan ravintolaa täysi-ikäisen henkilöllisyystodistuksella. Seuraamus on langettu, vaikka luvanhaltijan omavalvonta, henkilökunnon ohjeistus ja koulutus ovat olleet kunnossa. Tämä antaa kuvan lähes objektiivisesta vastuusta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lausunnossaan s. 2 sitä vastoin todennut, että aluehallintovirastot ovat käyttäneet nykyisessä alkoholilaissa olevaa luvan peruuttamisen mahdollisuutta erittäin harkitusti hallinto-oikeudellista suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Päätökset lupien peruuttamisesta ovat pysyneet korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kyseisen epäoikeudenmukaisuuden laatu ja todellisuus näyttää kaiken kaikkiaan erittäin epämääräiseltä. Tällainen epäoikeudenmukaisuuden tunne liittyisi voimassaolevaan tarkastus- ja vastuujärjestelmään ja sen käytännön tuloksiin. Epäoikeudenmukaisuuden tunteen taustalla näyttää olleen erityisesti se mahdollisuus, että alaikäisen päästyä toisen henkilöllisyyspaperia näyttämällä ravintolaan elinkeinonharjoittajan lupa saatetaan muutamaksi päiväksi peruut-
6 6(16) taa. Käsillä olevassa esityksessä kuitenkin ehdotetaan vastuujärjestelmän olennaista muuttamista. Ehdotuksen mukaan seuraamusjärjestelmään lisättäisiin muun muassa kokonaan uusi seuraamus, seuraamusmaksu, joka on nimenomaisesti tarkoitettu tilanteisiin, joissa huomautus olisi liian lievä mutta luvan määräaikainen peruuttaminen liian ankara seuraamus. Oikeusministeriön käsityksen mukaan esitetty peruste menettää uudistuksen myötä merkityksensä. Kriminalisointiehdotusta koskevien aikaisemmin todettujen selvitysten puuttuessa myöskään ehdotettuun kriminalisointiin liittyvien hyötyjen ja haittojen arvioiminen on muilta osin mahdollista vain rajallisesti. On todennäköistä, että kriminalisoinnilla ei olisi suurtakaan merkitystä nuorten alkoholin käyttöön. On varsin oletettavaa, että nuori, joka haluaa alkoholijuoman, varsin usein käyttäisi jotakin toista keinoa sen hankkimiseen. Oikeusministeriön on vaikea arvioida sitä, minkälainen vaikutus ehdotetulla sääntelyllä olisi esimerkiksi tarkastuskäytäntöihin ja niiden määrään. Esityksen s. 55 kuitenkin todetaan, että uudistukseen sisältyisi sekä valvontaa yksinkertaistavia ja vähentäviä toimia että lupa- ja valvontakohteita lisääviä toimia. On hyvin ajateltavissa, että tällainen kriminalisointi laskisi tarkastustoiminnan tasoa. Kun lainsäätäjä olisi kriminalisoinnillaan todennut tähän tyyppitilanteeseen aiemmin sisältyneen epäoikeudenmukaisuuden, vastaavia epäoikeudenmukaisuuksia saatettaisiin löytää muista sanktiointitilanteista. On pidettävä mielessä, juuri tähän elinkeinoon kuuluu juuri tällainen velvollisuus, jonka huolellista noudattamista täytyy voida vaatia. Mikäli jokin menettely säädetään rangaistavaksi, täytyy lähteä siitä, että aiotaan jollakin tavalla osoittaa resurssit myöskin sääntelyn valvonnan ja täytäntöönpanon toteuttamiseen. Muussa tapauksessa kysymyksessä olisi symbolinen lainsäädäntö. Tällaisia kustannuksia ei ilmeisesti ole lähemmin arvioitu, joten on tyydyttävä toteamaan, että hyöty- haittavertailussa on aihetta joka tapauksessa ottaa huomioon, että tällaisia kustannuksia syntyy. Rangaistavaksi säätämisellä on runsaasti oikeudellisia merkityksiä. Meillä kaikki rangaistavaksi säädetyt teot ovat ensinnäkin niiden lähemmästä luonteesta riippumatta rikoksia. Sekä murha että alkoholirikkomus ovat siis rangaistavaksi säädettyjä tekoja eli rikoksia. Rikoksesta rankaisemiseen liittyy tietynlainen leimautuminen (stigma). Rikokseen syyllistymiseen liittyy myös muita merkityksiä. Siitä voi seurata esimerkiksi jonkinlainen rekisterimerkintä taikka se voi olla huomioon otettava haitallinen seikka arvioitaessa henkilön oikeutta, etua tai kelpoisuutta. Perustuslakivaliokunnan lausunnossaan toteamin tavoin rangaistussäännökset muo-
7 7(16) dostavat lisäksi oikeudellisen perustan muun muassa poliisiviranomaisten valtuuksille puuttua rikoksesta epäillyn ja osin myös sivullisten perusoikeuksiin. Kriminalisointiin voi näin ollen kytkeytyä viranomaisten toimivallan vastaava laajentuminen, millä seikalla on merkitystä ainakin valtiosääntöoikeudellisen suhteellisuusvaatimuksen kannalta (PeVL 48/2017 vp s. 7). Rangaistavaan tekoon syyllistyminen voi olla lastensuojelulainsäädännön mukaan indikaatio lastensuojelutoimenpiteiden tarpeesta. Toisaalta tällaisen teon säätäminen rangaistavaksi ilmentäisi lainsäätäjältä sellaista käsitystä, jonka mukaan tällaista tekoa ei voida pitää yleisenä lasten kasvatukseen eikä edes lastensuojeluun liittyvänä kysymyksenä, vaan nimenomaan yhteiskunnan rikosoikeudellisten keinojen ja voimavarojen hyödyntäminen olisi tässä välttämätöntä. Rangaistavaksi säätämiseen liittyy myös esimerkiksi rikosten ehkäisyä ja esitutkinnan toimittamista koskevia merkityksiä. Aivan esimerkinomaisesti voidaan mainita, että lastensuojelulain (417/2007) vastuuta lapsen edun turvaamisesta koskevan 24 :n toisen momentin sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee olla edustettuna lapsen tekemäksi ilmoitetun rangaistavan teon esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä sekä käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa opetustoimesta vastaavassa toimielimessä, jollei sosiaalihuollosta vastaava toimielin arvioi läsnäolon olevan ilmeisen tarpeetonta. Tätä arviointia toimielimen täytynee tehdä ottaen huomioon muun muassa YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 60/1991) 40 artiklassa sanottu. Alkoholilaissa ei määriteltäisi sitä, ketkä kuuluisivat ehdotetussa rangaistussäännöksessä mainittuun alkoholijuomien vähittäismyynnin tai anniskelun valvontaa suorittavaan henkilökuntaan. Tätä ei selvitetä myöskään ehdotetun rangaistussäännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa. Ilmeisesti säännöksen tarkoittamia tahoja saattaisivat olla esimerkiksi Alkon tai kaupan kassa sekä mahdollisesti ravintolan ovimies samoin kuin ravintolan kassa tai tarjoilija. Kuten esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa s. 128 todetaan, rikoslain 16 luvun 5 :ssä säädetään rangaistavaksi väärän henkilötiedon antaminen. Pykälän mukaan se, joka erehdyttääkseen viranomaista ilmoittaa nimensä väärin tai antaa muutoin henkilöllisyydestään väärän tai harhaanjohtavan tiedon taikka sanotussa tarkoituksessa käyttää toisen henkilötodistusta, passia, ajokorttia tai muuta sen kaltaista todistusta, on tuomittava väärän henkilötiedon antamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Perusmuotoisesta väärennyksestä puolestaan tuomitaan yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin tavoin rikoslain 33 luvun 1 :n 1 momentin mukaan se, joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta
8 8(16) tällaisena todisteena. Henkilötodistuksen tai vastaavan asiakirjan käyttämisen katsominen väärennykseksi edellyttää siis väärän tai oikeudettomasti muutetun asiakirjan käyttämistä. Tarkastustoimintaa suorittavat henkilöt voivat olla virkamiehiä, ja tätä tehtävää suorittaessaan he käyttävät julkista valtaa. Sikäli kuin virheellinen ilmoitus iästä annetaan tarkastustoiminnassa viranomaiselle, henkilö saattaa syyllistyä rikoslain 16 luvun 5 :ssä tarkoitettuun tekoon. Jos taas henkilö käyttää väärää tai väärennettyä asiakirjaa todistuskappaleena, kyseessä on väärennysrikos. Rangaistussäännösten suojeluobjektit liittyvät viranomaistoiminnan asianmukaisuuteen käytettäessä julkista valtaa ja oikeuselämässä käytettävien asiakirjojen julkiseen luotettavuuteen. Sen jälkeen, kun lakivaliokunta vuonna 2005 arvioi vastaavankaltaista ehdotusta, on lisäksi säädetty rangaistavaksi identiteettivarkaus. Siten tämäkin rangaistussäännös voi tulla sovellettavaksi myös alaikäisen menettelyihin. Ehdotettu rangaistussäännös koskisi näin ollen muita tilanteita kuin niitä, joita mainitut kolme muuta rangaistussäännöstä jo koskevat. Esityksestä ei ilmene, miten ehdotettuun rangaistussäännökseen liittyvän rikosoikeudellisen vastuun käytännölliseen toteuttamiseen liittyvät kysymykset on tällöin tarkoitettu järjestää. Alaikäisellä ei ole nykyisellään tai esityksen perusteella velvollisuutta jäädä esimerkiksi kysymyksessä olevaan Alkoon tai ruokakauppaan odottamaan esitutkintaviranomaisen saapumista. Kaupan kassalla ei ole nykyisellään tai ehdotuksen mukaan oikeutta ottaa lasta kiinni tai pitää kysymyksessä olevaa henkilöllisyysasiakirjaa. Tämäntyyppisen toimivallan valtiosääntöoikeudellinen hyväksyttävyys tuskin olisi myöskään ilmeistä (PeVL 48/2017 vp s. 6-7). Varmaa sen sijaan on, että myös valtuuksien käyttö, esitutkintatoimet ja rikosoikeudellinen menettely merkitsisivät kustannuksia, joiden määrää ja kohdentumista tällaisessa esityksessä olisi aiheellista arvioida. Oikeusministeriö on jo aikaisemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että lapsen oikeuksia koskeva yleissopimuksen määräykset on aihetta ottaa huomioon säädettäessä rangaistavaksi lasten tekoja. Tämä korostuu, kun katsomme niitä syitä, joita tällaisen ehdotuksen perusteiksi on esitetty. Sääntelyehdotukseen liittyy olennaisia yhdenvertaisuutta koskevia kysymyksiä. Kysymys herää ensinnäkin siitä, mistä syystä erehdyttämisen tulisi olla sidottu henkilöpaperien käyttöön. Onhan toki aivan hyvin ajateltavissa, että lapsi erehdyttää henkilökuntaa iästään käyttämättä tällaista paperia. Tällä kannalla täytyisi olla sen, joka perustelee rangaistavuuden tarvetta rangaistavan itsensä suojelun tarpeella.
9 9(16) Toiseksi alkoholijuomien myynti on kielletty paitsi alaikäisille, myös henkilölle, jonka päihtymys on selvästi havaittavissa. Myös tällaiset henkilöt voivat varsin hyvin ja yleisen elämänkokemuksen mukaan myös käytännössä varsin usein yrittävät erehdyttää esimerkiksi ovimiestä tai myyjää alkoholin vaikutuksenalaisuudestaan. Jos lainsäätäjä haluaisi, se voisi korvata siteeratun hämärän kriteerin yksiselitteisemmällä, ja tällaista kieltoa voitaisiin myös teknisesti valvoa. Kolmanneksi esimerkiksi tuoreen tupakkalain säätämisen yhteydessä rangaistavaksi ei sentään säädetty lapsen suojelun tai elinkeinonharjoittajan intressien nimissä nyt ehdotetun kaltaista rangaistussäännöstä. Edellä todetuin perustein ehdotettu rangaistussäännös ei ole yleisten kriminalisointiperiaatteiden näkökulmasta perusteltu. Tähän päätyi taannoin myös lakivaliokunta. Perustuslakivaliokunta, joka ottaa esityksiin kantaa tehtävänsä mukaisesti perustuslakia koskevasta näkökulmasta, totesi lausuntonsa s. 7 rangaistussäännöksiä yleisesti koskevassa esityksessään: Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaisesti rangaistussäännösten tulee täyttää perusoikeuden rajoittamiselle asetettavat yleiset edellytykset ja kulloisestakin perusoikeussäännöksestä mahdollisesti johtuvat erityisedellytykset. Suhteellisuusvaatimus puolestaan edellyttää sen arvioimista, onko kriminalisointi välttämätön sen taustalla olevan oikeushyvän suojaamiseksi. Tältä osin tulee arvioida, onko vastaava tavoite saavutettavissa muulla perusoikeuteen vähemmän puuttuvalla tavalla kuin kriminalisoinnilla (ks. PeVL 23/1997 vp, s. 2/II). Kyseessä olevan kriminalisointiehdotuksen osalta perustuslakivaliokunta päätyi lausuntonsa s. 8 toteamaan seuraavan: Rangaistavan käyttäytymisen alan laajentamista koskevaa ehdotusta on arvioitava perustuslakivaliokunnan rikosoikeudelliselle sääntelylle asettamien valtiosääntöisten edellytysten kannalta (ks. kokoava katsaus edellä ja PeVL 23/1997 vp, s. 2/II). Olennaisiksi kriminalisointiehdotuksen valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa nousevat hyväksyttävyysedellytys ja suhteellisuusvaatimus. Vaikka ehdotuksessa on pyritty esittämään perusteluja esitetylle kriminalisoinnille, jää niiden painavuuden selvittäminen esityksessä vähäiseksi. Ehdotuksen mukaan painavan yhteiskunnallisen tarpeen kriminalisoinnille muodostaisi toisaalta alkoholin myyjien aseman muodostuminen epäoikeudenmukaiseksi ilman rangaistussäännöstä ja toisaalta tekijän itsensä suojaaminen rangaistuksen uhalla. Perustuslakivaliokunnan mukaan ei ole selvää, ilmentävätkö nämä painavaa yhteiskunnallista ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä perustetta ottaen erityisesti huomioon, että kriminalisointi kohdistuu alaikäisiin.
10 10(16) Myös lakivaliokunnan kuulemat rikosoikeuden asiantuntijat ovat suhtautuneet ehdotukseen torjuvasti tai varauksellisesti. Hallinnolliset sanktiot Nykyisellään alkoholilain viranomaisreaktioita koskeva sääntely on osin lupakohtaisesti eriytynyttä. Lievissä säännöstenvastaisuuksissa voidaan antaa huomautus, ja vakavissa tapauksissa lupa voidaan peruuttaa määräajaksi tai kokonaan. Eräissä luvissa on mahdollisuus myös varoituksen antamiseen. Esityksessä on pyritty hallinnollisen seuraamusjärjestelmän yhdenmukaistamiseen siten, että lupakohtaisia eroja ei olisi. Lisäksi otettaisiin runsaassa 40 säännöstenvastaisuudessa käyttöön hallinnollinen seuraamusmaksu, jonka määrä olisi euroa ja joka voitaisiin määrätä, jos huomautus on liian lievä mutta luvan määräaikainen menettäminen liian ankara seuraamus. Oikeusministeriö on valiokunnalle antamassaan lausunnossa katsonut, että -Euroopan ihmisoikeussopimuksen näkökulmasta rangaistuksena pidettävä seuraamusmaksun käyttöönotto yli 40 rikkomuksessa on merkittävää, -tämäntyyppisiä seuraamusmaksuja harkittaessa tulisi ottaa huomioon samantyyppisiä näkökohtia kuin harkittaessa rangaistussäännösten muuttamista (nk. yleiset kriminalisointiperiaatteet), -tämäntyyppisten seuraamusten perustuminen nk. ankaralle vastuulle olisi ongelmallista ja että -ei tulisi säätää päällekkäisiä seuraamusjärjestelmiä. Hallinnollisista seuraamuksista esitetyssä valiokunnan saamassa lausuntopalautteessa on esitetty näkökohtia ainakin seuraavista seikoista: -nykyisen järjestelmän ankaruustaso ja sen kohtuullisuus -ehdotetut järjestelmän ankaruustaso ja sen kohtuullisuus -seuraamusmaksun tarpeellisuus ja funktio -seuraamusmaksun edellytykset -seuraamusmaksun määrä -törkeiden rikkomusten asema -aiemmasta järjestelmästä säilyttämisen arvoisia elementtejä -muita näkökohtia Nykyistä valvontajärjestelmää pidettiin voittopuolisesti melko toimivana ja asianmukaisena. Sanktiojärjestelmää pidettiin usein ankarahkona, joskin asiansa hoitavien elinkeinonharjoittajien näkökulmasta pääsääntöisesti melko asianmukaisena. Ongelmakohtana tuotiin paikoitellen esiin se, että työntekijöiden yksittäisten virheiden katsottiin toisinaan johtavan elinkeinonharjoittajan kohtuuttomaan sanktiointiin. Esimerkkinä tällaises-
11 11(16) ta tilanteesta mainittiin muun muassa alaikäisen pääsy ravintolaan iästään erehdyttämällä. Jotkut lausunnonantajat pitivät seuraamusmaksun käyttöönottamista hyvänä ottaen huomioon, että se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa huomautus on liian lievä ja määräaikainen luvan peruuttaminen liian ankara seuraamus ja että nykyjärjestelmässä reagoinnissa tapahtuu suuri hyppäys huomautuksesta määräaikaiseen luvan peruuttamiseen. Jotkut lausunnonantajat sen sijaan katsoivat seuraamusmaksun käyttöönoton johtavan seuraamusjärjestelmän merkittävään lieventämiseen, mitä ei pidetty asianmukaisena. Seuraamusmaksun edellytysten osalta lausunnoissa esitettiin näkökohtia siitä, onko vastuun yleisiä edellytyksiä pidettävä asianmukaisina, ilmentävätkö ne ankaraa vastuuta ja tuleeko seuraamusmaksun lieventämiseen tai pelkän huomautuksen antamista koskevan harkinnan olla sidottua (seikkojen tulee johtaa lievennykseen) vai esityksessä ehdotetuin tavoin harkinnanvaraista. Jotkut lausunnonantajat pitivät seuraamusmaksua määrältään yleisesti ottaen liian lievänä. Jotkut pitivät asteikkoa liian suppeana ottaen huomioon esimerkiksi elinkeinonharjoittajan koon. Eräissä lausunnoissa katsottiin, että vakavimmista rikkomuksista tulisi voida määrätä suoraan luvan pysyvä peruuttaminen. Eräissä lausunnoissa pidettiin ongelmallisena sitä, että nykyisen lain mukaan on määrättävissä tietty toimenpide tai seuraamus, mutta esityksen mukaan siitä luovuttaisiin. Oikeusministeriö suhtautuu myönteisesti pyrkimykseen yhtenäistää alkoholilain hallinnollista reaktiojärjestelmää. Uuden sanktion, seuraamusmaksun, käyttöönotto osana tätä yhtenäistämistä voi myös olla asianmukaista, kun sen tavoitteena on suhteellisuusperiaatteen toteuttaminen väliporras luomalla, kunhan näin tehtäessä kiinnitetään huomiota oikeusministeriön siitä esittämiin näkökohtiin ja jos seuraamusjärjestelmä ei näin tehtäessä ankaroidu. On asianmukaista, että hallinnollisessa valvonnassa ja ohjauksessa ei hyödynnetä ankarampia keinoja kuin mitä rikkomuksen vakavuus ja muut asiaan vaikuttavat seikat kussakin tapauksessa välttämättä edellyttävät. Tämä merkitsee sitä, että säännöstenmukaiseen toimintaan pyritään ensi sijassa ohjauksella ja epäkohdista huomauttamalla. Tähän nähden huomautuksesta ehdotetaan esityksessä säädettävän suhteellisen vähän, joskin huomautuksen antamisen mahdollisuus johtuu jo hallintoa koskevista yleisistä lähtökohdista.
12 12(16) Ankara vastuu ja seuraamuksen kohtuullisuus Edellä todetuin tavoin oikeusministeriö pitää tärkeänä sitä, että vastuu seuraamusmaksusta ei ole nk. ankaraa vastuuta. Tähän kysymykseen vaikuttavat ainakin vastuun perustavat edellytykset rikkomussäännöksessä, vastuusubjektia, syyksiluettavuutta, erehdystilanteita ja vastuuvapausperusteita koskeva sääntely, rikkomuksen mahdollinen merkitys muissakin suhteissa kuin po. seuraamuksen tuomitsemisen edellytyksenä, vastuuperusteita koskeva näyttötaso, todistustaakka sekä seuraamuksen harkinnanvaraisuus tai pakollisuus samoin kuin mahdollisuudet määrätä lievempi seuraamus. Sekä prof. Lahti että prof. Mäenpää ovat lausunnoissaan käsitelleet tätä kysymystä. Prof. Lahti on katsonut, ettei ankaraa vastuuta ole ehdotettavassa alkoholilaissa nimenomaisesti suljettu pois, koska lain 71 :ssä luetellut teot on kuvattu vain objektiivisten tunnusmerkkien avulla. Prof. Mäenpää on katsonut, että sääntely ei tältä osin perustu ankaraan vastuuseen, koska seuraamusmaksua määrättäessä on lain 71 :n 2 momentin mukaan otettava huomioon menettelyn laatu, vahingollisuus ja toistuvuus. Myös maksun määräämättä jättämistä koskevat kriteerit edellyttävät tuottamuksen arviointia. Seuraamusmaksua määrättäessä ei myöskään noudateta käännettyä todistustaakkaa. Tähän yhteyteen kuuluu kuitenkin myös se, että prof. Mäenpää pitäisi suhteellisuusperiaatteen kannalta parempana, että lupaviranomaisen harkinta sen päättäessä seuraamusmaksun määräämättä jättämisestä olisi sidottua harkintaa, jolloin seuraamusmaksu jätettäisiin määräämättä säännöksessä määriteltyjen edellytysten täyttyessä. Edellä todetuin tavoin eräät lausunnonantajat ovat pitäneet nykyisessä järjestelmässä ongelmallisena sitä, että työntekijän yksittäinen rikkomus tai virhe voi johtaa elinkeinonharjoittajan sanktiointiin. Tähän yhteyteen kuuluu myös se, että jotkut elinkeinonharjoittajat kokevat epäoikeudenmukaiseksi sen, mikäli alaikäinen on päässyt erehdyttämällä ravintolaan ja elinkeinonharjoittaja joutuu siitä sanktioiduksi. Edellä on todettu, että rangaistavaksi säätämisen perusteena ei voi olla se, että elinkeinonharjoittaja kokee elinkeinonsa harjoittamiseen kuuluvaa lakisääteistä velvollisuutta täyttäessään epäoikeudenmukaisuuden tunnetta siitä, että sitä tämän valvonnan epäonnistuessa sanktioidaan. Tämä liittyy kuitenkin nyt käsiteltävään kysymykseen rangaistusluontoisen seuraamusmaksun syyksilukemisen ja sanktion määräämisen edellytyksistä, tarkemmin sanottuna juuri ankaraa vastuuta ja sääntelyn suhteellisuutta koskeviin kysymyksiin. Mitä ilmeisimmin mainittu elinkeinonharjoittajan tilanne paranisi olennaisesti esityksen myötä jo sen johdosta, että seuraamusmaksu on nimen-
13 13(16) omaisesti ajateltu tilanteisiin, joissa huomautus on liian lievä ja luvan määräaikainen peruuttaminen liian ankara seuraamus. Seuraavassa todettava pyrkii täydentämään po. elinkeinonharjoittajan aseman parantamista. Ankara vastuu on myös hallinnollisissa sanktioissa kielletty juuri sen vuoksi, että se johtaa kohtuuttomiin seurauksiin. Kääntäen voidaan todeta, että jos joku elinkeinonharjoittaja tai muu taho on todella saanut kohtuuttoman seuraamuksen, tämä voi liittyä kolmeen seikkaan: 1) ankaraan tai sitä lähellä olevaan vastuuseen, 2) seuraamuksen suhteettomuuteen tai 3) käännettyyn todistustaakkaan. Prof. Lahti näki, että ettei ankaraa vastuuta ole ehdotettavassa alkoholilaissa nimenomaisesti suljettu pois, koska lain 71 :ssä luetellut teot on kuvattu vain objektiivisten tunnusmerkkien avulla. Prof. Mäenpää puolestaan katsoi, että seuraamusmaksu ei perustu ankaraan vastuuseen, koska sen määrääminen edellyttää kuitenkin tuottamusarviointia. Tässä olemme tulleet asian ytimeen. Jotta sanktiointia voidaan pitää oikeudenmukaisena, velvoitettavalla täytyy olla käytettävissään toimintatapa tai tapoja, joilla hänellä on mahdollisuus välttää tulemasta sanktioiduksi. Jos hänellä ei tällaista mahdollisuutta ole, sanktiointi perustuu ankaraan vastuuseen. Kysymys on nyt siitä, mikä tällainen menettelytapa sitten olisi ja miten se sijoittuu sanktiosääntelyyn? Kyseinen menettelytapa on toiminnassa edellytettävän huolellisuusvelvollisuuden noudattaminen. Kun elinkeinonharjoittaja noudattaa toiminnassaan asianaan olevaa huolellisuutta, häntä ei tule voida moittia ja siis sanktioida. Toiminnassa noudatettavassa huolellisuudessa on kysymys huolellisuusstandardin asettamisesta ja asetetun huolellisuusstandardin noudattamisesta. Konkreettinen huolellisuusstandardin sisältöä koskeva kysymys kuuluu: minkälaisiin tarkastustoimiin elinkeinonharjoittajan on aihetta ryhtyä täyttääkseen velvollisuutensa olla myymättä alkoholijuomia alaikäisille, ottaen tässä arvioinnissa erityisesti huomioon tilannetyypit, joissa tällainen riski kokemuksen mukaan voisi toteutua. Lausunnoista ilmenee, että ainakin Alko ja osa elinkeinonharjoittajista on noudattanut sellaista sääntöä, että paperit kysytään kaikilta alle 30-vuotiailta näyttäviltä. Kysymyksessä on esimerkki tässä tarkoitetusta huolellisuusstandardista. Elinkeinonharjoittajat ja valvova viranomainen voivat mahdollisuuksien mukaan yhdessä arvioida, onko esimerkiksi tämä hyvä ja tarkoituksenmukainen kriteeri vai olisiko omaksuttava jokin toinen menettelytapa. On mahdollista, että huolellisuusstandardi jossain määrin vaihtelee erilaisissa yhteyksissä. Kun asianmukainen huolellisuusstandardi on löytynyt, kyse on sen noudattamisesta ja sen noudattamisen valvonnasta. Sellaisessa tapauksessa,
14 14(16) että elinkeinonharjoittaja syystä tai toisesta tietää asiakkaan olevan alaikäinen, hänen tulee tietenkin myös tällöin olla myymättä tälle alkoholijuomia. Huolellisuusstandardi voi olla tiukahkokin, mutta sen noudattamisen tulee merkitä sanktiovapautta. Jos sen sijaan elinkeinonharjoittaja ei noudata selostettua toiminnassaan edellytettävää huolellisuutta ja tällöin myy alaikäiselle alkoholia, hänelle voidaan määrätä sanktio oman moitittavan menettelynsä vuoksi, missä ei ole mitään kohtuutonta, kunhan sanktio myös on oikeasuhtainen. Prof. Lahden ja prof. Mäenpään asiasta esittämien näkökohtien pohjalta voidaan vielä kysyä, tuleeko tämän ilmetä ja ilmeneekö se ehdotetusta sääntelystä, eritoten ehdotetusta alkoholilain 71 :stä. Jo se prof. Mäenpään ehdottama muutos, jonka mukaan seuraamuksen määräämättä jättäminen olisi sidottua harkintaa, olisi Mäenpään toteamin tavoin muutos siihen suuntaan, että sääntely olisi vähemmän ankaran vastuun tyyppistä ja enemmän sanktioitavan tuottamusta edellyttävä. Tällaisina elementteinä ehdotetussa alkoholilain 71 :n 2 momentin 2 virkkeessä voidaan pitää esimerkiksi menettelyn vähäisyyttä ja seuraamuksen määräämättä jättämisen kohtuullisuutta ottaen huomioon menettelyn laatu tai omavalvontasuunnitelman noudattaminen. Menettelyn laatu mainitaan jo momentin 1 virkkeessä. Lakivaliokunta voi lausunnossaan esimerkiksi 71 :n yhteydessä kiinnittää huomiota siihen, että jos elinkeinonharjoittaja on toiminnassaan täyttänyt huolellisuusvelvollisuutensa, häntä ei tule sanktioida. Yhtenä vaihtoehtona on asian mainitseminen nimenomaisesti säännöstekstissä. Lakivaliokunta voi lisäksi harkita, tulisiko seuraamus jättää 71 :n 2 momentissa määräämättä joko menettelyn vähäisyyden tai säännöksessä mainitun kohtuullisuusperusteen vuoksi. Koska näiden elementtien välillä on ja, seuraamus jätettäisiin määräämättä vain jos molemmat edellytykset täyttyvät. Menettelyn vähäisyys ja seuraamuksen kohtuuttomuus eivät voisi itsenäisesti johtaa seuraamuksen määräämättä jättämiseen. Kysymykset eivät liity yksinomaan seuraamusmaksuun vaan muihinkin sellaisiin hallinnollisiin sanktioihin, jotka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin käytännössä katsotaan rangaistuksiksi. Ihmisoikeustuomioistuin on antanut kyseisiä edellytyksiä koskevia ratkaisuja, ja perustuslakivaliokunta on ennen tätä asiaa koskevaa lausuntoaan PeVL 48/2017 vp erinäisissä yhteyksissä arvioinut näitä kysymyksiä (esim. PeVL 2/2017 vp ja siinä mainitut). Alkoholilain 90 :n 6 momentti
15 15(16) Ehdotetun alkoholilain rangaistussäännöksiä koskevan 90 :n 6 momentin mukaan [r]angaistus 83 :n 2 momentin vastaisesta alkoholijuoman hallussa pitämisestä sekä 85 :n 1 ja 2 momentin vastaisesta alkoholijuoman nauttimisesta julkisella paikalla sekä rikesakosta näiden rikkomusten ainoana rangaistuksena säädetään rikesakkorikkomuksista annetussa laissa (986/2016). Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan esittänyt säännöksestä seuraavan: Alkoholilakiehdotuksen 83 :n 2 momentin mukaan henkilö, joka on 20 vuotta nuorempi, ei saa pitää hallussa väkevää alkoholijuomaa. Henkilö, joka on 18 vuotta nuorempi, ei saa pitää hallussa mietoa alkoholijuomaa. Alkoholilakiehdotuksen 90 :n 6 momentissa säädetään rikesakosta ainoana rangaistuksena 83 :n 2 momentin vastaisesta alkoholijuoman hallussa pitämisestä. Alkoholilakiehdotus ei näin ollen sisällä lainkaan varsinaista rangaistussäännöstä alaikäisen alkoholin hallussapidosta. Rikesakkorikkomuksista annetun lain, jota ehdotetaan hallituksen esityksen 5. lakiehdotuksessa muutettavaksi, 17 :n mukaan alkoholilain tahallisesta rikkomisesta määrätään 40 euron määräinen rikesakko, jos kyseessä on alkoholilain 83 :n 2 momentin vastainen alkoholijuoman hallussa pitäminen alle 18-vuotiaana. Ottaen huomion perustuslakivaliokunnan käytäntö blankorangaistussäännöksistä (ks. esim. PeVL 10/2016 vp), alkoholilakiin on perusteltua ottaa tarkempi viittaussäännös alaikäisen alkoholin hallussapidon rangaistavuudesta. Kyseistä alkoholilain 90 :n 6 momentissa käytettyä viittaustekniikkaa ei ole käytetty yksin tässä yhteydessä, vaan myös eräissä muissa rikesakkorikkomuksista annettuun lakiin viittaavissa säännöksissä. Viittaussäännös voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Rangaistus 33 :n vastaisesta maahantuonnista, 83 :n 2 momentin vastaisesta alkoholijuoman hallussa pitämisestä sekä 85 :n 1 ja 2 momentin vastaisesta alkoholijuoman nauttimisesta julkisella paikalla sekä rikesakosta näiden rikkomusten ainoana rangaistuksena säädetään rikesakkorikkomuksista annetussa laissa (986/2016). Etämyynti Mahdollinen etämyyntiä koskeva rangaistussääntely perustuisi EUoikeuteen, alkoholilakiin ja rikoslain 50 a luvun rangaistussäännöksiin. Perustava tehtävä on luoda alkoholilakiin EU-oikeudellisesti kestävä etämyyntisääntely. Sen jälkeen kysymys on tällaisen sääntelyn yhteensovittamisesta rikoslain sääntelyn kanssa
16 16(16)
Yleisesti ehdotetusta alkoholilain rangaistussäännöksiä koskevasta 90 :stä
Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 27.10.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Asia: Hallituksen esitys (HE) 100/2017 vp eduskunnalle
LisätiedotHallinnolliset seuraamukset
Lakivaliokunta HE 100/2017 vp / kuuleminen 10.11.2017 LsN Jussi Matikkala LAUSUNTO 7.11.2017 Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt lakivaliokunnalta lausuntoa alkoholilakiuudistusta koskevasta HE:stä
LisätiedotLAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015
OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA
Lisätiedot5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit
... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3
LisätiedotLAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAEIKSI AMPUMA- ASELAIN, RIKOSLAIN 41 LUVUN 1 :N JA POLIISILAIN 2 LUVUN 6 :N MUUTTAMISESTA
LsN Jussi Matikkala LAUSUNTO 14.2.2017 Eduskunnan hallintovaliokunta HE 266/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAEIKSI AMPUMA- ASELAIN, RIKOSLAIN 41 LUVUN 1 :N JA POLIISILAIN 2 LUVUN
LisätiedotAnniskelun alamäki jatkuu
KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Alkoholilaki uudistuu Anniskelun alamäki jatkuu 15.11.2017 Eduskunnan lakivaliokunta Veli-Matti Aittoniemi KUVA (korkeus
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain
LisätiedotTalousvaliokunnalle. Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys
Lainvalmisteluosasto Rikos- ja prosessioikeuden yksikkö Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos SELVITYS 19.3.2018 Talousvaliokunnalle Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys Talousvaliokunta
LisätiedotJuha Lavapuro
Juha Lavapuro 17.2.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 1/2016 vp eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 :n muuttamisesta Hallituksen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
HE 71/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholilakia niin, että vähintään 1,2 ja enintään 2,8
LisätiedotEsityslista 5/1997 vp. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai 14.2.1997 klo 9.45 Esityslista 5/1997 vp 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 262/1996 vp laiksi eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS EU:N YLEISTÄ TIETOSUOJA-ASETUSTA TÄYDENTÄVÄKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI (HE 9/2018 vp)
LAUSUNTO Lainvalmisteluosasto Julkisoikeuden yksikkö LsN Anu Talus Lakivaliokunnalle 15.3.2018 HALLITUKSEN ESITYS EU:N YLEISTÄ TIETOSUOJA-ASETUSTA TÄYDENTÄVÄKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI (HE 9/2018 vp) Valvontaviranomainen
LisätiedotLakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 2 päivänä maaliskuuta 2004 lähettäessään
LisätiedotPyydettynä lisäselvityksenä esitän kunnioittavasti seuraavan.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 16.10.2017 Eduskunnan lakivaliokunnalle Asia: Hallituksen esitys (HE) 41/2017 vp eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta
LisätiedotHallituksen esitys 180/2017 vp (tieliikennelaki)
LAUSUNTO 1 (5) Lainvalmisteluosasto Lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen 13.2.2018 Eduskunnan lakivaliokunnalle Viite: Lausuntopyyntö 3.1.2018 (LaV ke 14.2.2018 klo 9.30) Hallituksen esitys 180/2017 vp (tieliikennelaki)
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä. määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden
LisätiedotJuha Lavapuro Kirjallinen lausunto. Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi
Juha Lavapuro 13.3.2017 Kirjallinen lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi Tausta Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotHE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi
HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 17 luvun ja ulkomaalaislain 185 :n muuttamisesta
Oikeusministeriö Lausuntopyyntö 17.03.2017 OM 17/41/2016 Luonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 17 luvun ja ulkomaalaislain 185 :n muuttamisesta Johdanto Hallituksen 11.9.2015 hyväksymissä hallituksen
LisätiedotTiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto
Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen
Lisätiedottarkasteltavaksi turvallisuuden edistämistä yleisellä paikalla
1 Mikael Hidén PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 17.2.2016 KELLO 9.30 HE 1/16 vp laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 :n muuttamisesta Esityksen keskeisiä asioita
LisätiedotLainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ
ASETTAMISPÄÄTÖS Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Oikeusministeriö on tänään
LisätiedotHE 116/2016 vp SÄHKÖTURVALLISUUSLAIKSI JA LAIKSI ERÄITÄ TUOTERYH- MIÄ KOSKEVISTA ILMOITETUISTA LAITOKSISTA ANNETUN LAIN MUUTTA- MISESTA
Veli-Pekka Viljanen HE 116/2016 vp SÄHKÖTURVALLISUUSLAIKSI JA LAIKSI ERÄITÄ TUOTERYH- MIÄ KOSKEVISTA ILMOITETUISTA LAITOKSISTA ANNETUN LAIN MUUTTA- MISESTA Eduskunnan perustuslakivaliokunta 9.9.2016 1.
LisätiedotEduskunnan hallintovaliokunnalle
MUISTIO Lainvalmisteluosasto Lainsäädäntöneuvos Arja Manner 21.2.2017 Eduskunnan hallintovaliokunnalle HE 228/2016 vp: Hallituksen esitys laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi
LisätiedotArviomuistio laittoman maassa oleskelun tutkintakeinoja ja rangaistusasteikkoa koskevista lainsäädännön muutostarpeista
Lausuntopyyntö 06.06.2017 OM 23/41/2016 Arviomuistio laittoman maassa oleskelun tutkintakeinoja ja rangaistusasteikkoa koskevista lainsäädännön muutostarpeista Johdanto Maahanmuuton ministerityöryhmän
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp Hallituksen esitys lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä
LisätiedotHE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta
HE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta Perustuslakivaliokunta 30.11.2016 Valtiovarainministeriö Valli-Lintu, Kuittinen Ehdotuksen tavoitteet ja lähtökohdat Ehdotusten
LisätiedotLaki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi rikoslain 48 a luvun, pakkokeinolain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotValvonta ja pakkokeinot. Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9.
Valvonta ja pakkokeinot Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9.2017 MRL 24 luku Pakkokeinot ja seuraamukset Rakennustyön keskeyttäminen
Lisätiedot7 Poliisin henkilötietolaki 50
7 Poliisin henkilötietolaki 50 Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnon mukaan hallituksen esityksessä (202/2017 vp) ehdotetun poliisilain 5a luvun 44 :n (Siviilitiedustelussa saadun tiedon luovuttaminen
LisätiedotHE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta
LisätiedotHE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA
Veli-Pekka Viljanen HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan perustuslakivaliokunta 7.10.2016 Perustuslakivaliokunnan sihteeristö
LisätiedotHallituksen esitys laiksi tulotietojärjestelmästä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 134/2017 vp)
Olli Mäenpää 8.11.2017 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi tulotietojärjestelmästä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 134/2017 vp) Henkilötietojen suoja Sääntelyn kohteena on henkilötietoja
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten
LisätiedotLakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on
LisätiedotKartellien kriminalisointi Suomessa: Helsingin yliopiston selvityksen tuloksista
Kartellien kriminalisointi Suomessa: Helsingin yliopiston selvityksen tuloksista Raimo Lahti & Ville Hiltunen 27.5.2014 28.5.2014 1 Esityksen sisältö 1. Selvitystyön rakenne pääpiirteissään 2. Prof. Lahti:
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS EU:N YLEISTÄ TIETOSUOJA-ASETUSTA TÄYDENTÄVÄKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI (HE 9/2018 vp)
Lainvalmisteluosasto Julkisoikeuden yksikkö LsN Anu Talus LAUSUNTO 20.3.2018 Perustuslakivaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS EU:N YLEISTÄ TIETOSUOJA-ASETUSTA TÄYDENTÄVÄKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI (HE 9/2018 vp) Hallitus
LisätiedotTieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM
Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa Kimmo Kiiski LVM Kokonaisuus osa tieliikenteen kokonaisuudistushanketta Työryhmä on arvioinut pääosin tieliikennelain
LisätiedotLausunto Yleiset kommentit erityisiä henkilötietoryhmiä koskevasta 5 :stä ja rikostuomioita ja rikkomuksia koskevasta 6 :stä.
Nets Oy Lausunto 08.09.2017 Asia: 1/41/2016 Lausuntopyyntö yleisen tietosuojaasetuksen täytäntöönpanotyöryhmän (TATTI) mietinnöstä ja työryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi uudeksi tietosuojalaiksi
LisätiedotOhje viranomaisille 7/2012 1 (5)
Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Jakelussa mainituille Tupakkalain muutos lastensuojelulaitoksissa Yleistä Tupakkalakia (693/1976) on muutettu 1.1.2010 lukien (698/2010). Lain uutena tavoitteena on tupakkatuotteiden
LisätiedotEV 37/2009 vp HE 233/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotRikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle
Rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 29.11.2018 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Asia: U-kirjelmä (U) 94/2018 vp eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan
LisätiedotTeuvo Pohjolainen
1 Teuvo Pohjolainen 9.12.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LisätiedotTIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO
TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO Dnro 1307/031/2018 Tietosuojavaltuutetun lausunto 25.4.2018 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta MmV@eduskunta.fi Maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietosuojavaltuutetun
LisätiedotHallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp)
Olli Mäenpää 9.5.2018 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp) Perustuslakivaliokunnan
LisätiedotLaki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1 Lain tarkoitus Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015
LisätiedotHE 100/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Johannes Heikkonen Turun Yliopisto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 100/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Taustaa Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotEV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp
EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
LisätiedotEurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011
Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen
LisätiedotAsia: Hallituksen esitys (HE) 9/2018 vp eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi
Rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 5.9.2018 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Asia: Hallituksen esitys (HE) 9/2018 vp eduskunnalle EU:n yleistä
LisätiedotOlli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle. Hallituksen esitys laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 250/2016 vp)
Olli Mäenpää 29.11.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 250/2016 vp) Luottamushenkilön pidättäminen toimestaan Kuntien hallinnon tulee perustuslain 121 :n
LisätiedotHE 69/2008 vp. Rikoslain 2 a luvun 9 :ään ehdotetaan muutettavaksi siten, että rikesakko voitaisiin säätää seuraamukseksi vesikulkuneuvorekisteristä
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 2 a luvun 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Rikoslain 2 a luvun 9 :ään ehdotetaan muutettavaksi siten, että rikesakko voitaisiin säätää
LisätiedotTämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.
11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,
LisätiedotOhje viranomaisille 9/2013 1 (5)
Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5) Jakelussa mainituille Puuttuminen tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiin alaikäisille Lainsäädäntö Tupakkalain (693/1976) 14 :n perusteella Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotPerustuslakivaliokunnan kokous n:o 39 keskiviikkona
Perustuslakivaliokunnan kokous n:o 39 keskiviikkona 26.5.1993 1 ) 2 kello 10.00 Nimenhuuto Päätösvaltaisuus HE 63 laiksi rangaistusmääräysmenettelystä 1a eräiksi siihen liittyviksi laeiksi - Ilmoitetaan
LisätiedotHE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
LisätiedotAsia: Hallituksen esitys (HE) 100/2017 vp alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Professori, OTT Raimo Lahti 16.11.2017 (tarkistettu versio 19.11.2017) Eduskunnan lakivaliokunnalle Asia: Hallituksen esitys (HE) 100/2017 vp alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Yleistä
LisätiedotEDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta
EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan
LisätiedotHE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta
HE 21/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelain ajokorttiluvan myöntämistä
LisätiedotViite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/
Lausunto 22.6.2011 Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/17.3.2011 Asia: Lausunto eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnin tarvetta koskevasta arviomuistiosta. Yleistä Tarve
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 180 / 2017 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 180 / 2017 vp) Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.2.2018 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi HE
1 Tuula Pynnä Korkein oikeus Eduskunnan perustuslakivaliokunta 6.9.2018 klo 10 Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi HE 9/2018 vp Perustuslakivaliokunnassa
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
Lisätiedot3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 118/2002 vp Torstai 19.12.2002 kello 08.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta Ilmoitetaan,
LisätiedotHE 1/2016 vp laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 :n muuttamisesta
Veli-Pekka Viljanen HE 1/2016 vp laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnan lakivaliokunta 26.5.2016 Eduskunnan lakivaliokunta
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 129/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puutavaran. puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 129/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta ja rikoslain 48 a luvun muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle
LisätiedotSl10lA /00/0l..01 L{ SI1!)n(j-~OI<t -/J~I LAUSUNTO /43/2014
Ii OIKEUSMINISTERiÖ Kriminaaltpoliittinen osasto Sl10lA /00/0l..01 L{ SI1!)n(j-~OI
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotTilannekatsaus Harri Jokiranta
Tilannekatsaus 9.8.2017 Harri Jokiranta Alueelliset erot talouskehityksessä väestökartat Muuttoliike kartta Yle.fi 6.8.2017 Perustuslakivaliokunnan mukaan valinnanvapautta koskevan lakiesityksen
LisätiedotLausunto Yleiset kommentit erityisiä henkilötietoryhmiä koskevasta 5 :stä ja rikostuomioita ja rikkomuksia koskevasta 6 :stä.
Lausunto TRAFI/236806/04.04.05.03/2017 07.09.2017 Asia: 1/41/2016 Lausuntopyyntö yleisen tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanotyöryhmän (TATTI) mietinnöstä ja työryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi
LisätiedotHallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 29.03.2017 EOAK/1047/2017 Asia: LVM/417/03/2013 Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnonantajan lausunto
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten
LisätiedotMietintö Tiedustelutoiminnan valvonta. Lausunnonantajan lausunto. Helsingin käräjäoikeus. Lausunto K. Asia: OM 15/41/2016
Helsingin käräjäoikeus Lausunto 08.06.2017 94 K Asia: OM 15/41/2016 Mietintö Tiedustelutoiminnan valvonta Lausunnonantajan lausunto Lausuntonne mietinnöstä Tiedustelutoiminnan valvonta Oikeusministeriölle
Lisätiedot1 (8) Lausunto Dnro 100/61/16. Lakivaliokunta
1 (8) Lakivaliokunta LaV@eduskunta.fi Asia: HE 228/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi
LisätiedotValtiovarainministeriö. VN-jakelu ASIA. Ministeriön menettely hallituksen esityksen valmistelussa ASIAN VIREILLETULO
PÄÄTÖS 28.08.2015 Dnro OKV/7/50/2014 Valtiovarainministeriö 1/5 VN-jakelu ASIA Ministeriön menettely hallituksen esityksen valmistelussa ASIAN VIREILLETULO Valtiovarainministeriöstä jaettiin valtioneuvoston
LisätiedotLaki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän
Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta 12/1994 Annettu Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994
LisätiedotLaki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta
Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun
LisätiedotEläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä
Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 68/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain 17 :n ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslain säännöstä käräjäviskaalin
Lisätiedot1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotHallituksen esitys 180/2017 vp (tieliikennelaki)
LAUSUNTO 1 (7) Lainvalmisteluosasto Lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen 7.3.2018 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Viite: Lausuntopyyntö 16.2.2018 (PeV to 8.3.2018 klo 10.00) ja VkN Marttusen viesti
LisätiedotVALIOKUNNAN KANNANOTOT
LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 27/2006 vp Hallituksen esitys aserikoksia koskevien säännösten uudistamiseksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 15 päivänä kesäkuuta 2004 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti
LisätiedotHE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön
HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin
LisätiedotAlkoholijuomien vähittäismyynnin omavalvontaopas
Alkoholijuomien vähittäismyynnin omavalvontaopas 1 (6) Alkoholijuomien vähittäismyynnin omavalvontaopas Omavalvonnan tarkoitus Vähittäismyynnin omavalvonta on myyntipaikan itsensä suorittamaa alkoholijuomien
LisätiedotTurvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman
Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen
LisätiedotTieliikenteen uudistus ja rikosoikeus. Matti Tolvanen, OTT, professori Poliisin liikenneturvallisuusseminaari
Tieliikenteen uudistus ja rikosoikeus Matti Tolvanen, OTT, professori Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 25.10.2017 Laillisuusperiaate Lailla säätämisen vaatimus Säännöt lain tasolle Pulmana lain tasolle
LisätiedotLausunto muistioluonnoksesta "Rangaistusluonteisia hallinnollisia seuraamuksia koskevan lainsäädännön kehittäminen"
Lausunto 1 (5) Oikeusministeriölle Lausuntopyyntö 10.11.2017 OM 7/41/2017 Lausunto muistioluonnoksesta "Rangaistusluonteisia hallinnollisia seuraamuksia koskevan lainsäädännön kehittäminen" Pirkanmaan
LisätiedotHE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain
HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotHE 15/2017 vp Asetuksenantovaltuudet
8.5.2017, sote- järjestämislain valtuutussäännökset Pekka Järvinen, STM HE 15/2017 vp Asetuksenantovaltuudet Laki 2, Sote-järjestämislaki Valtioneuvoston asetus, jollei erikseen toisin mainita Järjestämislain
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI RIKOSLAIN 34 a LUVUN, PAKKOKEINOLAIN 10 LU- VUN JA POLIISILAIN 5 LUVUN MUUTTAMISESTA (HE 93/2016 vp)
Lainvalmisteluosasto 12.9.2016 LsN Janne Kanerva Eduskunnan lakivaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI RIKOSLAIN 34 a LUVUN, PAKKOKEINOLAIN 10 LU- VUN JA POLIISILAIN 5 LUVUN MUUTTAMISESTA
Lisätiedotettä liikennerikoksista sakkoihin tuomituista
H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka
LisätiedotVAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.
VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -
LisätiedotTIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO Seuraamusjärjestelmä
TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO Seuraamusjärjestelmä 28.9.2017 Oikeusministeriö Rikosasioiden tietosuojadirektiivin kansallisessa täytäntöönpanolaissa ollaan päätymässä esitykseen, jonka mukaan direktiivin
LisätiedotHyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu
Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen
LisätiedotDirektiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde
EUROOPAN KOMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 1.2.2010 - Direktiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde 1. JOHDANTO Tämän asiakirjan
Lisätiedot