TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 15/ Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kaupunginjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia, 1. vpj Pohjonen Juhani vs. seutujohtaja esittelijä, TKS Juntunen Suvi seutuassistentti sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj. Tampere Kankaala Kari ympäristö- ja kehitysjohtaja Tampere, 149 Asula-Myllynen kehittämispäällikkö TKS, 149 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö TKS, 150 Kuusela Kaisu seutusuunnittelupäällikkö TKS, Välimäki Jussi paikkatietoasiantuntija TKS, /24

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 148 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEET, HINKU-FOORUMI SEUTUMUSEOMALLIN KEHITTÄMISHANKE, TILANNEKATSAUS MAL4-SOPIMUSPROSESSI, PALAUTE NEUVOTTELUSTA KOHTUUHINTAISEN VUOKRA-ASUNTOTUOTANNON TOTEUTUMINEN MAL3- SOPIMUKSESSA, TONTINLUOVUTUSOHJELMAT SEKÄ KOHTUUHINTAINEN VUOKRA- ASUNTOTUOTANTO MAL4-SOPIMUKSESSA RAJATON SIJOITTUMISALUE - ELINKEINOJEN SEUDULLISET VETOVOIMAPROFIILIT - ENSIMMÄISEN TYÖVAIHEEN LOPPURAPORTTI, LUONNOS 16 (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) INVESTOINTITUKI KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEEN, KAUPUNKISEUDUN HAKEMUS TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 24 2/24

3 148 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8.15 Muistio , liitteenä. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Pirkanmaan ja Kantahämeen sairaanhoitopiirien yhteistyön tiivistäminen, 8-tähden sairaalahanke Asian jatkovalmistelu tapahtuu PSHP:n toimesta Tampereen kaupunkiseudun kaupunkipoliittinen asema, kaupunkipoliittinen ohjelma MAL4-sopimukseen valmistautuminen ja rakennesuunnitelman tilannekatsaus Kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet ja talousarvio vuodelle 2019 Opetusalan osaamisen seudullinen kehittäminen, sopimuksen uusiminen Seutuhallituksen käsittelyssä Kaupunkipoliittinen keskustelu jatkuu seutufoorumissa Seutuhallituksen käsittelyssä Palaute MAL-neuvottelusta annetaan tässä kokouksessa Seutuhallituksen käsittelyssä Seutuhallituksen käsittelyssä Seutuhallitus Työryhmänostot: Keskeiset päätökset selostetaan kokouksessa 3/24

4 149 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEET, HINKU-FOORUMI (20 min) Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen: Kuntajohtajakokous käsitteli päivitetyistä ilmastotavoitteista pyydettyjä kuntalausuntoja kokouksessaan 7.9. ja kuntalausunnot merkittiin tiedoksi. Samalla päätettiin, että kaupunkiseudulla sitoudutaan etenemään kohti tavoitetta Hiilineutraali Tampereen seutu 2030 ja että työtä jatketaan sektorikohtaisten konkreettisten toimenpiteiden määrittämisellä seututyöryhmissä. Asia käsiteltiin seutuhallituksessa Työn ohjausryhmänä jatkaa seudun infratyöryhmä ja operatiivisesta työn edistämisestä vastaa ilmastotyöryhmä, jonka puheenjohtajana eläkkeelle siirtyneen Tampereen ympäristöjohtaja Kaisu Anttosen jälkeen toimii Tampereen kehitys- ja ympäristöjohtaja Kari Kankaala. Muut jäsenet ovat kuntalausunnoissa nimettyjä ilmastotyöstä vastaavia kuntaedustajia ja muita kulloiseenkin teemaan liittyviä asiantuntijoita. Konsulttiosion loppuraporttiluonnos on valmistunut ja ilmastotyöryhmä on ohjannut kokouksessaan sen viimeistelyä. Jatkotyönä on tehtävä konkreettisemmat toimenpidelistat sekä tiekartat paitsi seudullisesti, niin myös kuntakohtaisesti yhteistyönä, sillä seudun tavoitteisto on ns. taakanjakosopimus, jonka mukaan kukin kunta tekee omiin vahvuuksiinsa perustuvat kiristyviä päästötavoitteita kohti vievät toimenpiteet. Lisäksi tarvitaan yhteistyötä indikaattoreiden ja päästölaskentatyökalujen käyttöönottoon vuosittain tehtävää seurantaa ja arviointia varten. Tiekartta- ja päästölaskentatyötä tehdään kansallisessa Hinkufoorumissa. Infratyöryhmä hyväksyi loppuraportin ja päätti kannattaa ilmastotyöryhmän esitystä, että kaupunkiseudun kunnat hakeutuvat Hinkufoorumin jäseniksi. Taustalla on mm. kuntalausuntokierrokselta koottu tieto, että kunnissa on tehty jo aiemmin valtuustoaloitteita Hinkukunnaksi lähtemiseksi (Orivesi, Pirkkala, Ylöjärvi) seutuyhteistyössä, Nokia on ollut jo aiemmin kiinnostunut jäsenyydestä ja Lempäälässä on mainittu tavoite lähteä Hinkuun seutuna. Tampereen lausunnossa pidetään tärkeänä että kaikki seudun kunnat sitoutuvat vahvasti hiilineutraalisuustavoitteeseen, mikä puoltaa liittymistä Hiilineutraalit kunnatverkostoon seutuna. HINKU-foorumi Hinku-foorumi on keväällä 2013 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Hinku-foorumi jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän parhaista käy- 4/24

5 tännöistä, tukee kuntien ilmastotyötä sekä luo kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille. Foorumista on kasvanut merkittävä viestinviejä ja alusta suomalaiselle ilmastotyölle. Hinku-foorumi jatkaa vuonna 2008 alkanutta Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vetämää Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanketta kuntien ilmastopäästöjen vähentämiseksi, paikallisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi. Tällä hetkellä Hinku-foorumissa on 42 kuntaa (yli asukasta). Kuntayhtymästä Hinku-foorumiin kuntien työtä tukemaan osallistuu Ritva Asula-Myllynen. Uudet kunnat ja sekä energia- ja ilmastoalalla toimivat yritykset ovat tervetulleita mukaan ja yritysten mukaantulo edellyttää SYKE:n Hinkukriteerien täyttymistä. Hinku-kriteereillä tarkoitetaan kuntien ilmastonmuutoksen hillintätoimia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä sekä vaikuttamaan alueensa toimijoihin (asukkaat, yritykset, maa- ja metsätalousyrittäjät sekä vapaa-ajan asukkaat) siten, että alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tavoitellaan hiilineutraaliutta. Hinku-kriteerit täyttävästä kunnasta saa käyttää nimitystä Hinku-kunta. Hinku-kunnat kuuluvat Hinku-foorumiin ja saavat oikeuden käyttää Hinku-logoa. Kunnan tulee valtuuston päätöksellä olla sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Prosessit (jonka vaiheita tuetaan seutuyhteistyönä) Kunta ottaa kasvihuonekaasupäästönäkökulman huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan. Kunta liittyy työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton väliseen sopimukseen, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen liittyvät kunnat liittävät ensisijaisesti asuinrakennuskantansa asuinkiinteistöjä koskevaan toimenpideohjelmaan. Kunta (ja seutu) nimeää yhteyshenkilön, joka toimii tiedonvälittäjänä kunnan (seudun) ja SYKEn välillä. Kunta perustaa Hinku-työryhmän, jossa on edustettuna tärkeimmät hallinnonalat. Työryhmä pyrkii aktiivisesti vähentämään eri hallinnonalojen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Työryhmä voi olla sama kuin esimerkiksi kunnan johtoryhmä tai Kuntaalan energiatehokkuussopimuksen työryhmä. 5/24

6 Työryhmä ja yhteyshenkilö vastaavat seuraavista tehtävistä: Kunnalle laaditaan vuosittain suunnitelma päästöjä vähentävistä investoinneista. Investoinnit hyväksytään seuraavan vuoden talousarviossa. Kunnalle laaditaan vuosittain hillintätoimien suunnitelma eli vuosikello, joka osoittaa, millä toimenpiteillä ja investoinneilla kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään koko kunnan alueella. Vuosikello sisältää suunnitellut investoinnit sekä keinoja asukkaiden ja paikallisten yritysten aktivoimiseen. Kunnan alueella toteutuneet merkittävimmät hillintätoimet kootaan vuosittain ja julkaistaan kunnan verkkosivuilla sekä Energialoikka-verkkopalvelussa. Toimenpiteisiin liitetään mahdollisuuksien mukaan saavutetut päästövähennykset. SYKE voi tarvittaessa täydentää tiedot Energialoikkaan. Kunnan henkilöstölle ja kunnanvaltuustolle tiedotetaan vuosittain hankkeen saavutuksista. Alueen asukkaille, yrityksille sekä maa- ja metsätalousyrittäjille viestitään ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuksista. Hinku-foorumi tarjoaa jäsenilleen verkostoitumismahdollisuuksia tiedonvaihtoa tukea erillishankkeiden valmisteluun päästölaskentapalveluita ja -työkaluja viestintäyhteistyötä näkyvyyttä yritysten tuotteille ja palveluille Alustavia keskusteluja käytiin foorumiin liittymisestä SYKE:n kanssa infratyöryhmän kokouksessa ja asiaan päätettiin palata kun seudun ilmastotavoitteet päivitetään. Kokouksessa todettiin, että Tampereen kaupunkiseutu on Suomelle erittäin tärkeä talousalue ja esimerkin näyttäjä monessa asiassa myös ilmastoasioissa. Hinku-foorumiin hakeutumista perusteltiin silloin sillä, että sen kautta Tampereen kaupunkiseutu profiloituisi verkostossa ykkösalueeksi, mikä vahvistaisi paitsi omaa aluetta (imago, taloushyödyt), myös koko Suomi-kuvaa. Päättäjien ja elinkeinoelämän kiinnostus kasvaisi Tampereen kaupunkiseutua kohtaa myös cleantech osaamisen viennin vauhdittajana. Paitsi hiilineutraalisuusbrändiä, niin ko.verkostoa pidetään seutuyhteistyön vaikuttavuuden kannalta tärkeänä. Itse seudullisuuttakin halutaan painottaa yhtenä vahvuutena, sillä se on yhä poikkeuksellinen ilmastotyön mittakaava maassamme. Liittymiseen tarvitaan siis valtuustopäätökset, joiden tueksi on kuntiin toimitettu päätösehdotusmalli, mistä ilmenevät verkostoon pääsemisen yllä esitetyt kriteerit. 6/24

7 Lisätietoa foorumista Kokouksessa fokuksessa: Ilmastotyön jatkaminen vuoden 2019 aikana ja keskustelu+päätöksenteko HINKU-foorumiin liittymisestä. Ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaala selostaa asiaa kokouksessa. Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - loppuraportti Päätösehdotus Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä loppuraportin, todeta, että ilmastotyössä vuoden 2019 aikana valmistellaan Hiilineutraali Tampereen seutu tavoitteen mukaiset toimenpiteet seutuyhteistyössä toteutettavaksi, esittää jäsenkunnille, että kaupunkiseudun kunnat liittyvät Hinkufoorumin jäseniksi, että seudun ilmastotyön ohjausryhmänä toimii infrapalvelujen työryhmä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/24

8 150 SEUTUMUSEOMALLIN KEHITTÄMISHANKE, TILANNEKATSAUS ( ) 20 min Kehittämispäällikkö Kankkonen : Tausta Seutumuseohankkeen tavoitteena on luoda kuntarajat ylittävää yhteistyötä museo- ja kulttuuripalveluiden tuottamiseksi, lisätä resursseja ja osaamista, tuottaa näkyvyyttä kuntien omaleimaiselle kulttuuriperinnölle, tunnistaa kulttuuriperintö elinvoimaa ja hyvinvointia lisäävänä resurssina ja kanavoida valtakunnallista ja maakunnallista tietotaitoa kuntien hyödynnettäväksi. Seutumuseomallin kehittämishanketta rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö ( euroa) ja asianomaiset kunnat (kukin 2320 euroa). Kokonaisbudjetti kahden vuoden aikana on euroa. Hanketta koordinoi ja valvoo Pirkanmaan maakuntamuseo. Seutukuntamuseon kokeiluhanke perustuu 2016 suoritettuun seudulliseen esiselvitykseen, jossa selvitettiin kuntien tarpeita ja tahtotilaa museoyhteistyöhön. Pirkanmaan maakuntamuseon hallinnoima ja koordinoima Seutumuseomallin kehittämishanke käynnistyi , kun hankkeeseen palkattiin seutumuseotutkijaksi FM Tuija Visuri. Hankkeeseen osallistuvien seitsemän kunnan (Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Pälkäne, Ylöjärvi) käytyjen neuvottelujen pohjalta laadittiin alustava työsuunnitelma, jota on päivitetty hankkeen edetessä. Kuntien edustajista koottu yhteistyöryhmä on kokoontunut noin kuukauden välein neuvottelemaan hankkeen sisällöistä sekä keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Yhteistyöryhmän kuntaedustajille lähetetyllä palautekyselyllä kartoitetaan nyt kuntien tyytyväisyyttä seudulliseen työmuotoon ja ajatuksia jatkon kannalta. Palautekeskustelu yhteistyöryhmän kesken käydään marraskuussa. Hankkeen loppuraportti valmistuu opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen mukaisesti vuoden 2019 aikana. Kehittämishankkeen alustavia tuloksia Ensimmäisen hankevuoden aikana yhteistyökunnissa on kehitetty ja toteutettu työtehtäviä liittyen museopedagogiaan, kouluyhteistyöhön, yhteisöllisiin ja osallistaviin tapahtumiin sekä näyttely- ja kokoelmatoimintaan. Seutumuseotyössä on pyritty löytämään uusia tapoja kulttuuriperintötoiminnan kehittämiseen, luomaan helposti toistettavia toimintamalleja sekä sitouttamaan eri tahoja kulttuuriperintötoimintaan. Seutumuseohankkeessa tuotettujen uusien pedagogisten materiaalien avulla museoita ja kulttuuriperintöä tehdään saavutettavammiksi. Ylöjärven Kurussa sijaitsevalle Vänrikki Stoolin tuvalle tuotettua opastuskäsikirjoitusta voidaan hyödyntää opastusten ja opetuksen suunnittelussa sekä uusien oppaiden perehdytyksessä. Opastuskäsikirjoitus edesauttoi 8/24

9 myös ennätyksellisen museokävijämäärän synnyssä. Kangasalan alakouluille toteutettu tietopaketti kulttuuriperintöaineistoista sekä opettajien koulutus tukevat koulujen Action Track -kotiseutureitistön projektia, jossa oppilaat tutkivat koulunsa lähistöä ja laativat mobiilisovellukseen tehtäväradan muille oppilaille. Hämeenkyrössä seutumuseotyötä kohdennetaan F. E. Sillanpää -aiheisten museo-opetuspakettien päivittämiseen ja Lempäälässä tuotetaan kaksi muistelupakettia ikäihmisille kauppa- ja parturikampaamomuseoiden innoittamana. Seutumuseohankkeen aikana on järjestetty yhteisöllisiä, osallistavia ja kaikille avoimia tarinatilaisuuksia. Nokialla yhteistyössä useiden kumppaneiden kanssa on kehitetty suuren suosion saanutta Tarinakahvilamallia, jossa tallennetut tarinat saatetaan osaksi Nokian kaupungin museokokoelmia. Pälkäneelle valmistellaan 1700-luvun teemanäyttelyä ja Pirkkalaan koordinoidaan Vapriikin maaliskuussa 2019 näyttelyohjelmistosta poistuvan Birckala näyttelyn osien hyödyntämistä Pirkkalan näyttelytoiminnan kehittämisessä. Seutumuseohankkeen aikana selvitetään myös mahdollisuutta perustaa seutukokoelma, josta kunnat voisivat lainata esineitä omiin näyttelyihinsä tai vaikkapa opetustoimintaan. Seutumuseohankkeen kautta on jo kanavoitu kunnille Pirkanmaan maakuntamuseon, Vapriikin ja kulttuurikasvatusyksikkö Taiten osaamista ja toimintamalleja sekä tietoa esimerkiksi valtakunnallisista teemavuosista ja museoiden verkkojulkaisualustoista. Yhteistyökuntien paikallismuseoiden toiminnasta tiedotetaan maakuntamuseon Facebooksivujen kautta. Seudullisen museotyön tulevaisuus Pirkanmaan maakuntamuseolla vuonna 2016 teetetyssä seudullisen museotyön esiselvityksessä hahmotettiin kolme mallia seutumuseon järjestämiseksi: kuntayhtymä, ostopalvelu ja tehostettu yhteistyö. Hyvinvointipalvelujen työryhmä kävi kokouksessaan keskustelua siitä, mitkä voisivat olla etenemisen vaihtoehdot kokeiluvaiheen päättymisen jälkeen. Yhtä mieltä työryhmä oli siitä, että kokeilu on tuottanut runsaasti positiivisia tuloksia ja antaa aiheen pohtia toiminnan vakiinnuttamista. Keskustelua oli ostopalvelumallista, jossa olemassa olevaan maakuntamuseoon palkattaisiin myös jatkossa seutumuseon tekijä, kuten kokeiluvaiheessa on tehty. Työpanoksen jakautuminen tulisi sopia erikseen. Kokeiluvaiheessa käytössä on ollut tasajako. Työn ohjauksesta vastaisi hyvinvointipalvelujen työryhmä. Malli olisi hallinnollisesti selkeä, ennakoitavissa ja yhteistyön tiivistäminen toteutuisi tehokkaasti. 9/24

10 Hyvinvointipalvelujen työryhmä totesi myös, että aikaisemmin seutumuseon kokeiluvaiheesta pois jättäytyneille Oriveden kaupungille ja Vesilahden kunnalle tulee jatkosta päätettäessä tarjota mahdollisuutta lähteä seutumuseotoimintaan mukaan. Mallin laajentamista maakuntatasoiseksi ei nähty mielekkäänä, koska maakuntamuseo tarjoa jo nyt yksittäisiä palveluja koko maakunnan alueella. Kaupunkiseutu on lisäksi tiiviimpi toiminnallinen alue, jolla museotoiminnan yhteiskehittäminen koettiin mielekkäänä Kokouksessa fokuksessa: Seutumuseon jatkotoimintamallin - ostopalvelu? muu malli? - ohjeistaminen, mallin kehittäminen kaupunkiseudulla sekä Oriveden ja Vesilahden asemasta keskustelu. Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen selostaa asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: -esittelymateriaali Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan, merkitä tilannekatsauksen tiedoksi, ohjeistaa jatkovalmistelua, että jatkopalvelusopimus tehdään ostopalvelumallina ja muiden kuntien liittymismahdollisuus päätetään vuonna Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/24

11 151 MAL4-SOPIMUSPROSESSI, PALAUTE NEUVOTTELUSTA (10 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen Kaupunkiseudun ja valtio-osapuolen ensimmäinen MAL4-sopimukseen tähtäävä neuvottelu pidetään Kokouksen keskeiset asiat ovat valmistelutyöryhmän työskentelyn organisointi, valmisteluaikataulusta sopiminen, kunkin osapuolen puheenvuoro sopimuksen lähtökohdista ja keskustelu sopimuksen rakenteesta. Neuvottelun tavoitteellisena aikatauluna on sopimuksen valmistuminen allekirjoitettavaksi syksyllä Kaupunkiseudun puheenvuoron sopimuksen lähtökohdista pitää johtaja Mikko Nurminen. Kaupunkiseudun lähtökohtana on ollut, että tavoitellaan leimallisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusta. Sopimuksen konkreettisten toimenpiteiden ja sopimuskohtien valinta nojautuu rakennesuunnitelmaan 2040, seutustrategiaan sekä uudistettuun prosessiin, jossa rakennesuunnitelman auditointi-työ ja vaikutusten arviointikehikon muodostamistyö luovat lähtökohtia vuonna 2019 toteutettaville valinnoille. Johtaja Mikko Nurminen selostaa asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä asian tiedoksi ja että neuvotteluaikataulun mukaiset tarvittavat käsittelyt ohjelmoidaan kuntajohtajakokouksen ja seutuhallituksen vuoden 2019 kokouskalenteriin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 11/24

12 152 KOHTUUHINTAISEN VUOKRA-ASUNTOTUOTANNON TOTEUTUMINEN MAL3- SOPIMUKSESSA, TONTINLUOVUTUSOHJELMAT SEKÄ KOHTUUHINTAINEN VUOKRA- ASUNTOTUOTANTO MAL4-SOPIMUKSESSA (30 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kuusela Seutuyksikkö on valmistellut koosteen kuluvan MAL-kauden ARAtuotantotavoitteiden toteutumisesta sekä tulevalla MAL-kaudella toteutuvista kuntien tontinluovutusohjelmista. Käytännössä ohjelmat ovat seudun tukena tulevissa MAL4-sopimusneuvotteluissa. Nykyisin voimassa olevassa sopimuksessa kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon volyymit on sidottu Rakennesuunnitelman kasvuarvioon. Rakennesuunnitelman auditoinnissa on tullut esiin seudun markkinoiden aiempaa voimakkaampi jakautuminen. Tämä näyttäytyy kasvun suuntautumisena seudun keskeisille sijainneille. Vuokraasuntotuotannossa ilmiö näkyy asuntotarpeen sekä tuotannon kohdentumisena samoille sijainneille. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon kautta pitäisi löytää tukea työvoiman joustavan liikkuvuuteen sekä asukkaiden asumistarpeisiin vastaamiseen. Lisäksi kuntien olisi hyvä huomioida esimerkiksi erityisryhmien tarpeet kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon ohjelmoinnissa. Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto MAL3-kaudella Seutuyksikkö on koostanut arvion kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon kokonaismäärästä nykyisellä MAL-sopimuskaudella. Arvio on tehty seudulla kauden aikana valmistuneen asuntokannan sekä ARA:n lainapäätösten pohjalta. Arviosta käy ilmi, että Rakennesuunnitelmassa asetettu ja MAL3- sopimuksesta vahvistettu tavoite jää seudun tasolla saavuttamatta, vaikka joidenkin kuntien osalta kuntakohtainen tavoite ylitetään. Kokonaistavoitteesta saavutetaan noin kaksi kolmasosaa. Vertailutietona voidaan esittää, että myös edellisellä MALsopimuskaudella tavoitteesta jäätiin. Tavoitteeksi oli asetettu 22 prosentin tavoite kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuudelle asuntotuotannossa. Toteutuminen sopimuskaudelta oli 14 prosenttia. ARAasuntotuotannon kokonaistavoitteesta saavutettiin 50 % koko sopimuskaudella /24

13 Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tontinluovutusohjelmat sekä tulevat vuodet Maston linjauksen mukaisesti jäsenkuntien tontinluovutusohjelmat on koostettu katsaukseksi, jonka painopiste on tulevassa kolmessa vuodessa. Muut ohjelman vuodet huomioidaan koosteessa väljemmin. Koosteen mukaan pääpaino kohtuuhintaisessa asuntotuotannossa on tulevien vuosien ajan Tampereella. Kehyskuntien ohjelmat ennakoivat paikoin epätasaista tuotantoa sekä volyymeissa että tuotannon ajoituksessa. Kuntien välinen sopimus kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon kuntakohtaisista osuuksista 2020-luvulla Voimassa olevassa MAL-sopimuksessa kuntakohtaiset kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tavoitteet on määritelty kytkemällä kuntien osuudet rakennesuunnitelman kuntakohtaiseen kasvutavoitteeseen. Lähtökohtaisesti tulevalla MAL-sopimuskierroksella sovelletaan Rakennesuunnitelmassa 2040 sovittua taakanjakoa, jossa kuntakohtaiset osuudet kasvavat joissain kehyskunnissa nykyiseen MAL-kierrokseen verrattuna. Uudet osuudet ovat voimassa koko 2020-luvun. Osuudet on kuvattu alla olevassa taulukossa. kunta Kohtuuhintaisen vuokratuotannon tavoitteellinen osuus kokonaistuotannosta kunnissa (%) Kangasala 20 Lempäälä 20 Nokia 20 Orivesi 10 Pirkkala 20 Tampere 30 Vesilahti 5 Ylöjärvi 20 seutu 25 Tarkasteltaessa kuntien toimittamia tontinluovutusohjelmia havaitaan, että seudun tasolla ollaan 2020-luvun alkuvuosina pääsemässä kuntien keskinäiseen sopimukseen kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon määrästä, mikäli tavoitteessa nojataan edelleen Rakennesuunnitelman tarjoamiin kasvun lähtökohtiin ja 2020-luvun kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon osuuksiin. Edelleen kuntien välillä on suurta vaihtelua 13/24

14 tuotannon volyymeistä ja kokonaistuotanto nojaa vahvasti Tampereen ohjelmaan. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tontinluovutusohjelmien kehittäminen Valmisteilla olevien tontinluovutusohjelmien kohdalla on aiheellista pohtia, pitäisikö tuleva MAL-sopimus sekä kuntien tuotanto-osuudet sitoa aiempaa suoremmin kuntien toteutuneeseen väestönkasvuun. Lisäksi olisi hyvä selvittää, mitkä ovat kuntien väestöstä nousevat tarpeet kohtuuhintaiselle vuokra- asuntotuotannolle. Näiden puitteissa tulisi päättää, pitäydytäänkö jatkossakin Rakennesuunnitelman mukaiseen taakanjakosopimukseen kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuuksissa. MAL-sopimusneuvotteluiden alla Seutuyksikkö esittää valmisteilla oleviin ohjelmiin seuraavia täsmennyksiä: - ohjelmien tasalaatuisuuden kehittäminen siten, että luovutettavaa olisi hyvillä sijainneilla kaikissa kunnissa joka vuosi kuntien välisen sopimuksen edellyttämä määrä - kehyskuntien tuotannon volyymien kasvattaminen Rakennesuunnitelmassa 2040 sovitulle tasolle 2020-luvun osalta Kokouksessa fokuksessa: Miten kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon vastuunjakoa kunnittain kehitetään kaupunkiseudulla lähivuosina? MAL4-sopimus? Seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela selostaa asiaa kokouksessa. Paikkatietoasiantuntija Jussi Välimäki on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Aineistoanalyysit Eero Väätäinen poistui kokouksesta. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä tiedoksi kohtuuhintaisen asuntotuotannon analyysiaineiston MAL-sopimuskaudella ja 14/24

15 käy lähetekeskustelun miten kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon ohjelmointi valmistellaan MAL4-sopimukseen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 15/24

16 153 RAJATON SIJOITTUMISALUE - ELINKEINOJEN SEUDULLISET VETOVOIMAPROFIILIT - EN- SIMMÄISEN TYÖVAIHEEN LOPPURAPORTTI, LUONNOS (30 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kuusela : Yhtenä Maankäyttö ja asuminen -työryhmälle vuodelle 2018 asetetuista toiminnallisista tavoitteista oli käynnistää ja asetettujen vaiheiden mukaisesti toteuttaa Rajaton sijoittumisalue -elinkeinojen seudulliset vetovoimaprofiilit hanketta. Hanke työstettiin työnimellä Rajaton seutu, jota tässäkin tekstissä jatkossa käytetään. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä hyväksyi Rajaton seutu -hankkeen työsuunnitelman ja päätti työn käynnistämisestä Kuntajohtajakokous käsitteli ja hyväksyi työsuunnitelman joulukuussa 2017 ja seutuhallitus tammikuussa Hanke toteuttaa Seutustrategian 2020 Kasvulle kestävä rakenne - osaa, jossa siitä todetaan: Luomme yhtenäistä ja kansainvälisesti vetovoimaista sijoittumisympäristöä yritysten synnylle ja kasvulle. Tunnistamme seudun sisäiset vahvuudet ja hyödynnämme niitä erilaisten toimijoiden sijoittumiseen. Rajaton seutu-hankkeen käynnistyessä (SH )se oli jaettu seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) Seudulliseen elinkeino-ohjelmaan ja rakennesuunnitelmaan pohjautuvien vetovoimaprofiilien yhdyskuntarakenteellinen kokonaiskuva kaupunkiseudulla 2) Teemoittaisia (mm. toimialoittaisia) ja alueellisia kuvauksia ja strategisia painottumisia, ei kaavan tyylisiä aluerajauksia 3) Havainnollistava digitaalinen aineisto (kartat) elinkeinojen nykytilasta ja vetovoimaprofiileista. (Mahdollinen kytkentä MALsopimukseen ja seuranta osana MAL-seurantaa) 4) Seudullinen väline kuntien kaavoitukseen ja seudun markkinointiin Nyt käsittelyssä on 1) vaiheen loppuraportin luonnos ja tietoaineistosta johdetut analyysit sekä työn vuoden 2019 ohjelmoinnin lähetekeskustelu. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä käsitteli kokouksessaan Rajaton sijoittumisalue -hankkeen raportin kehikkoa. Seutuyksikkö on laatinut raporttiluonnoksen kokouksessa saadun palautteen pohjalta. Luon- 16/24

17 nos on käsitelty Maankäyttö ja asuminen -työryhmän kokouksessa Hankkeen aktiivinen vaihe toteutettiin talvella ja keväällä Vaihe koostui analyysien tekemisestä sekä kuntien korkeille viranhaltijoille ja päättäjille suunnatuista työpajoista. Työpajojen alla analyysien tuloksia keskustelutettiin Tampereen kauppakamarissa ja Pirkanmaan yrittäjillä. Analyysien tulokset Analyysivaiheessa kerättiin tietoa etenkin elinkeinojen sijoittumisesta yhdyskuntarakenteeseen. Tarkastelutasoksi valikoitui seutu. Tiedonkeruussa toteutettiin kolme laajaa kokonaisuutta, jotka kuvasivat työpaikkojen painopisteiden evoluutiota 1990-luvun alusta 2010-luvun puoliväliin, seudun keskeisten toimialojen kehitystä ja sijoittumista yhdyskuntarakenteeseen sekä uusien yritysten sijoittumista rakenteeseen seudun tärkeimmillä toimialoilla. Analyysien laadinnasta vastasivat Timo Aro / MDI, Pirkanmaan ELY-keskus sekä seutuyksikkö. Analyyseissä tulee esiin seutua viimeisen 10 vuoden aikana kurittanut taantuma, joka vuodesta 2008 alkaen taittoi 1990-luvulta jatkuneen työpaikkamäärien kasvun (noin 2000 vuodessa) yhteensä noin 500 työpaikan lisäykseen kuluneen 10 vuoden aikana. Kansallisessa vertailussa seutu ei 2010-luvun alkuvuosina pärjännyt talouden mittareilla mitattuna. Ainoastaan väestönkasvu on seudulla ollut kansallisestikin huomattavaa. Toimialatarkastelussa hahmottui seudun siirtymä teollisuudesta palveluihin, sillä 2010-luvun alkuvuosina suurimmaksi toimialaksi nousivat hoivapalvelut. Edelleen teollisuudessa työskentelevien määrä on seudulla toiseksi korkein, mutta työpaikkojen määrä laskee. Merkille pantavaa on, että muilla sektoreilla, esimerkiksi osaamisintensiivisillä aloilla tai kaupan alalla työpaikkojen määrä ei kehity. Teollisuus on edelleen seudun merkittävä vientitoimiala 90 prosentin vientiosuudella. Yritysperustantaa tarkastelevissa analyyseistä tulee toisaalta esiin myös osaamisintensiivisyyden vahvistuminen. Myös kartalle tuotetut analyysit nostavat esiin seudun kampusten merkityksen osaamisen keskittyminä. Osaamiseen kytkeytyvistä toimialoista esimerkiksi ICT on erittäin paikkaan sidottu, sillä toimialan yrityksiä on käytännössä vain Hervannan kampuksella ja Tampereen keskustassa. Näiden rooli kasvu- ja startup - yritysten sijainteina on myös selkeä. Analyysien kautta hahmottuu kuva kehäteiden myötä laajenevista työmarkkinoista, jotka edelleen kuitenkin tukeutuvat Tampereen keskustan vahvaan rooliin monialaisena työpaikka-alueena. Toteutunut laajenemiskehitys käy vastavirtaan joukkoliikenteeseen nojaavan yhdyskun- 17/24

18 tarakenteen kehittämisen kanssa. Vuoden 2017 MAL-seurannan mukaan seudun työpaikoista 63 prosenttia sijoittuu keskustoihin ja niiden reunavyöhykkeille, mutta osuus on viime vuosina ollut laskussa. Seudun talouden kannalta merkittäviä toimialakohtaisia keskittymiä on seudun vanhoilla teollisuusalueilla joukkoliikenteen palvelemien aluekeskusten jäädessä tässä pieneen rooliin. Analyysien tulokset voidaan maankäytön osalta kiteyttää seuraaviin teemoihin: 1. sisäisen saavutettavuuden vahvistaminen 2. yritysalueilla olevan yritystoiminnan seuraaminen, tukeminen ja vanhojen yritysalueiden kehittäminen Työpajojen tulokset Keväällä 2018 järjestettiin neljä työpajaa, joista kaksi ensimmäistä suunnattiin Maston jäsenille ja seudun kuntien elinkeinojohtajille. Toiset kaksi suunnattiin kuntajohtajille ja seutuhallitukselle. Ensimmäisten työpajojen tavoitteena oli syventää ja rikastaa analyyseissä kerättyä tietoa kuntien virkamiesten osaamisella. Toisissa pajoissa tavoitteena oli löytää kuntien yhteistä tahtoa elinkeinoihin liittyvän maankäytön kehittämisessä. Työpajoissa nousivat esiin jo aiemmin rakennesuunnitelmassa ja eri tasojen kaavoissa tunnistetut osaamiskeskittymät sekä kehäteiden ja sisääntuloväylien kehittämishankkeet. Seudun vahvuuksiksi tunnistettiin osaamisen ja sijainnin ohella myös laadukas arki harrastusmahdollisuuksineen. Sen pohtiminen, mitä seutu tahtoo tulevaisuudessa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla olla, jäi pajojen puitteissa vähäiseksi. Työpajoissa käydyt keskustelut korostivat seudun erinomaisen valtakunnallisen sijainnin hyödyntämistä erillisen Solmustrategian keinoin. Myös osaamisvetoinen kansainvälistyminen nousi pajoissa esiin. Pohdiskelua jatkotyötä varten Hankkeen aikana käytyjen keskustelujen kautta hahmottuu kolme kokonaisuutta, joita seudulla olisi hyvä viedä eteenpäin. Analyysivaiheessa havaittiin seudun rakenteeseen liittyvä sisäisen saavutettavuuden haaste sekä tarve seurata nykyistä johdonmukaisemmin yritystoiminnan kehittymistä yritysalueilla. Yritysalueiden seurantaan liittyen seutuyksikkö on hahmotellut yhteistyöhanketta Business Tampereen kanssa. Sisäinen saavutettavuus tulee huomioida suunnittelukysymyksenä kaikessa tulevassa suunnittelutyössä. Kansallisesti oivallisen sijainnin nykyistä parempi hyödyntäminen sekä kansainvälistyminen ovat yhteistyön osa-alueita, joissa seudun kuntien 18/24

19 olisi aihetta löytää yhteisiä kehittämistavoitteita. Tässä vaiheessa onkin tärkeää hahmottaa, millä alustoilla kuntien kannattaisi yhteistyötä lähteä rakentamaan. Työpajojen kautta tarjolle on nostettu kolme yhteistyön osa-aluetta: 1. Solmustrategia - valtakunnallisesti erinomaisen sijainnin hyödyntäminen: logistiikka, tapahtumat, matkailu 2. Kansainvälistyminen uudelleen - osaamisintensiivisten alojen merkityksen kasvattaminen seudun taloudessa 3. Keskustojen, kehän ja maaseudun dynamiikan tutkiminen Näistä ensimmäinen voi realistisesti tavoitella kansallisen aseman vahvistamista edellä luetelluilla yhteistyön osa-alueilla. Toisella vuorostaan voidaan käydä kilpailuun kansainvälisellä tasolla, mikäli seudulla olevaa ja kehittyvää osaamista osataan tukea ja kasvattaa. Maankäytön yhteistyö voi elinvoiman kehittämisessä olla johdonmukaista seurantaa sekä esimerkiksi kuntien yhdessä tuottamia teemakohtaisia invest in - kaavoja. Osaamisen tukemisessa tavoitteena voisi olla esimerkiksi osaamisen alustojen kasvattaminen - ja näiden puitteina kansallisten ja kansainvälisten investointien saaminen klustereihin. Rakenteen toimivuuden parantaminen on hyvin käytännönläheinen kuntien yhteistyön aihe. Maankäytön keinojen ohella tarvitaan kokonaisvaltainen strategia ja toimenpideohjelma hankkeen aikana löydettyjen teemojen syventämiseksi. Vuoden 2019 aikana työskentely jatkuu asetetun toisen kokonaisuuden mukaisesti 1) Seudulliseen elinkeino-ohjelmaan ja rakennesuunnitelmaan pohjautuvien vetovoimaprofiilien yhdyskuntarakenteellinen kokonaiskuva kaupunkiseudulla 2) Teemoittaisia (mm. toimialoittaisia) ja alueellisia kuvauksia ja strategisia painottumisia, ei kaavan tyylisiä aluerajauksia 3) Havainnollistava digitaalinen aineisto (kartat) elinkeinojen nykytilasta ja vetovoimaprofiileista. (Mahdollinen kytkentä MALsopimukseen ja seuranta osana MAL-seurantaa) 4) Seudullinen väline kuntien kaavoitukseen ja seudun markkinointiin Työskentelyssä jatketaan elinkeinopolitiikan ja yhdyskuntasuunnittelun vuorovaikutusta laatimalla elinkeinoalueiden kehityksen seuranta yritysten sijoittumisen ja kasvun tukemiseen, jatko kehittämällä ensim- 19/24

20 mäisessä vaiheessa käynnistynyttä yritysten sijoittumisen ja yritysalueiden kehittymisen tietotuotantoa. Lisäksi työskentelyssä jatketaan seudun rakenteesta kansallisen ja kansainvälisen kilpailuaseman kannalta merkittävien kohteiden ja vyöhykkeiden tunnistamista. Rajaton seutu-hankkeessa löydettyjen teemojen monisyisyydestä johtuen, jatkotyöskentelyn organisoidaan seudun keskeiset toimijat yhdistävänä ja vastuuttavana hankkeena. Tässä vaiheessa keskeisiksi toimijoiksi on kuntien ja seutuyksikön ohella tunnistettu Business Tampere, Visit Tampere, Pirkanmaan liitto, T3, Tampereen kauppakamari ja Pirkanmaan yrittäjät. Huomioitavaa on, että Rajaton seutu-hankkeen jatkotyö saattaa tuottaa toteuttamiseen tähtäävää työtä muuallakin kuin seutuyksikössä. Kokouksessa fokuksessa: Lähetekeskustelu Rajaton seutu -teeman jatkotyöskentelystä vuoden 2019 aikana. Seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela selostaa asiaa kokouksessa. Paikkatietoasiantuntija Jussi Välimäki on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - loppuraportti Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä tiedoksi 1. työvaiheen loppuraportin luonnoksen käy keskustelun loppuraportin viimeistelemiseksi ja käy lähetekeskustelun työskentelyn ohjaamiseksi vuodelle Päätös. Asia jäi pöydälle. 20/24

21 (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) 154 INVESTOINTITUKI KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEEN, KAUPUNKISEUDUN HAKEMUS Liikennejärjestelmäpäällikkö Touru Liikennevirasto on käynnistänyt kävelyn ja pyöräilyn investointituen hakemisen. Tukea voidaan myöntää 50% hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hankeavustuksella halutaan ensisijaisesti tukea hankkeita, joiden tarkoituksena on parantaa arkikävelyn ja -pyöräilyn olosuhteita ja houkuttelevuutta ja siten lisätä kävely- ja pyöräilymatkojen määrää ja kulkutapaosuutta alueella. Haku on toteutettu todella nopealla aikataululla. Hakemukset tulee toimittaa viimeistään Haun kriteerit ja ohjeet on toimitettu liitteenä. Hakuun liittyviä rajauksia ja pääkohtia on tuotu esille alla. Avautuva haku on otettu esille liikennejärjestelmätyöryhmässä , missä valtuutettiin seudun kävelyn ja pyöräilyn asiantuntijoista koostuva ryhmä keskustelemaan haun teemoista. Haussa edellytetään hankkeilta suunnitteluvalmiutta ja vaikuttavuutta. Avustus on käytettävä mennessä. Näistä lähtökohdista seututasoisena hankkeena ainoana nousi esille viitoituksen täydentäminen infotauluilla, jotka parantavat pääreittien käytettävyyttä ja brändäävät pyöräilyä. Tampereen kaupungilla on hyvä suunnitelmavalmius seudun pääreittien toteuttamiseen Hervantaan, Santalahteen ja keskustaan, joihin kaupunki hakee tukea. Muista kunnista ei ole tullut tietoa aikomuksista hakea tukea. Seututason hanke on perusteltua liittää osaksi Tampereen hakemusta hakuteknisistä ja sisällöllisistä syistä: - Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ei voi hakea tukea. - Seudun hakemusten ei ole perusteltua kilpailla keskenään. Avustusta myönnetään 6-10 hankkeelle. - Haettavat investointikohteet ja opastaminen ja brändäys tukevat toisiaan. - Seutuyhteistyö on avustuksen myöntämistä edistävä tekijä. Seudun kuntien osallistuminen Tampereen kaupungin hakemukseen kuvataan esittämällä vahvistus kaikkien hakijakuntien sitoutumisesta hankkeeseen, kuten hakuohjeissa on edellytetty. Alustava esitys on, että Vesilahti ja Orivesi varautuvat osallistumaan hankkeeseen 1 infotaulun ja muut kehyskunnat 2 infotaulun panoksella. Infotaulujen sijoittamisen periaate on, että sellainen sijoitetaan vähintään seudullisten pyöräilyreittien päihin ja keskeisiin solmupisteisiin. Kunnat eivät kuitenkaan sitoudu osallistumaan muiden kuntien alueella toteutettavien opasteiden toteuttamiseen. Alustava kustannusarvio yhdelle infotaululle on euroa. Tarkempi hinta-arvio annetaan kokouksessa. Avus- 21/24

22 tusta maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan. Mikäli kustannukset jäävät haettua pienemmiksi, maksetaan myönnetyn mukainen prosenttiosuus toteutuneista kustannuksista. Avustusta voidaan hakea ainoastaan rakentamiskustannuksiin. Haettavan summan lisäksi kunnat osallistuvat infotaulujen sisällöntuotannon suunnitteluun, jonka toteuttamistapa varmistetaan haun tulosten jälkeen. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan esittää, että jäsen kunnat sitoutuvat osallistumaan Tampereen kaupungin kävelyn- ja pyöräilyn investointituen hakemuksen Tampereen kaupunkiseudun pyöräilyn infotaulujen toteuttaminen -osuuden rahoittamiseen oman kuntansa alueella ja infotaulujen sisällön suunnitteluun vuonna 2019 sekä todeta, että osallistuminen toteutuu, mikäli liikenneviraston avustusta saadaan. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 22/24

23 155 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: vs. seutujohtajan infoasiat: Ennakkotiedot lokakuun 2018 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammiloka 2018 Muutos%, tammiloka 2018 Muutos, tammi-loka 2017 Työttömyys%, lokakuu 2018 Työttömyys%, Työttömyys%, lokakuu 2017 Kangasala ,7 % 159 5,8 9,6 8,7 Lempäälä ,6 % 60 5,3 8,0 7,3 Nokia ,4 % 67 6,8 9,7 9,8 Orivesi ,5 % -3 7,1 11,1 10,3 Pirkkala ,7 % 41 5,5 7,4 7,4 Tampere ,4 % ,1 14,3 13,5 Vesilahti ,9 % 19 5,7 7,3 7,5 Ylöjärvi ,4 % 25 5,9 8,2 7,9 Kaupunkiseutu ,1 % ,5 12,2 11,5 Kehyskunnat ,6 % 368 6,0 8,8 8,5 Turun seutu ,7 % ,6 11,1 10,2 Helsingin seutu ,1 % ,0 9,6 9,2 Oulun seutu ,7 % ,2 13,5 12,4 Pirkanmaa ,6 % ,2 11,7 11,0 Suomi ,2 % ,3 8,4 7,3 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Ilmastoesite. 23/24

24 156 SEURAAVAT KOKOUKSET Alustavia teemoja , MAL4-sopimus Talousarvio 2019 päätöksenteko Osake-sopimuksen uusiminen , Hinku-foorumi Seutumuseo Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto Rajaton sijoittumisalue HUOM KOKOUS PIDETÄÄN LAPINNIEMEN KYLPYLÄSSÄ Joulutunnelmaa Viherverkko Pysäköintiperiaatteet Asuntopoliittinen keskustelu MAL4 Auditoinnin tuloksia ja arviointikehikko Vuoden 2019 kokoukset: 11.1., 25.1., 8.2., 22.2., 8.3., 22.3., 5.4., 18.4.*, 3.5., 17.5., 31.5., 14.6., *torstai heinäkuussa ei kokouksia 9.8., 23.8., 6.9., 20.9., 4.10., 18.10**., 1.11., , , **syyslomaviikko 157 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /24