Tervetuloa Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uudistamisen yleisötilaisuuteen!

Transkriptio

1

2 Tervetuloa Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uudistamisen yleisötilaisuuteen!

3 Yleisötilaisuuden ohjelma Tervetulosanat, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen Kemin sellutehtaan esiselvitys, projektinjohtaja Timo Merikallio Kestävä puunhankinta, metsäjohtaja Juha Mäntylä Tehokas ja toimiva logistiikka, yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Voutilainen Aikaa keskustelulle ja kysymyksille Tilaisuuden yhteenveto ja loppusanat, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen Median haastattelut, asiantuntijat tavattavissa Tilaisuus päättyy

4 Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uudistaminen Ismo Nousiainen Toimitusjohtaja Metsä Fibre

5 Metsä Fibren tehokkuus on maailman huippua Olemme maailman johtava markkinahavusellun tuottaja Huolehdimme tehtaista ja tehokkuudesta oikea-aikaisin investoinnein elinkaarimallin mukaisesti Kehitämme toimintaamme ja tehtaitamme jatkuvan parantamisen periaatteella Tehtaiden investoinnit keskittyvät tuotantotehokkuuden ja ympäristösuorituskyvyn parantamiseen Tehtaat edustavat energiatehokkuudeltaan ja ympäristösuorituskyvyltään huippuluokkaa Meillä on neljä sellua tuottavaa tehdasta ja kuusi sahaa

6 Metsä Fibren ympäristötehokkuus huippuluokkaa

7 Metsä Groupin Kemin sellutehdas SÄHKÖENERGIAN OMAVARAISUUS 153 % PUUNKULUTUS 3,1 milj. m 3 Havua 73 % Koivua 27 % KAPASITEETTI tn Markkinasellua 45% Kartongin valmistukseen 55% HENKILÖSTÖ 167 henkilöä 87 % prosessihenkilökuntaa

8 Valmistamme Kemissä sellua ja muita biotuotteita Valmistamme ECF-valkaistua Botnia Nordic havu- ja koivusellua Tehtaan muita biotuotteita ovat mäntyöljyä myyntiin tn/v tärpättiä myyntiin tn/v sähköä myyntiin 200 GWh kuorta myyntiin 73 GWh lämpöä myyntiin 531 GWh

9 Kemin sellutehtaan merkittävimmät investoinnit 1893 Trävarusaktiebolaget Kemi perustettiin 1991 Omistajana Metsä-Botnia 2012 Metsä Group Kemin tehtaat 1919 Sulfiittiselluloosatehdas käynnistettiin 1927 Sulfaattiselluloosatehdas käynnistettiin 1975 Tehtaan valkaisulaitos valmistui 1988 Kamyr 2 -keitin käynnistettiin 1990 Valkaisulaitos ja soodakattila uusittiin Kuorimo ja turbiini TG5 uusittiin ja rakennettiin biologinen jätevedenpuhdistamo 1999 Tehtaan meesauuni uusittiin Haihduttamo, kaustisointi, vesilaitos ja hakkeen vastaanotto uusittiin

10 Pitkä ja kestävä historia Kemissä Kemin sellutehdas on Metsä Fibren vanhin tehdas ja sen modernisointi tai korvaaminen uudella biotuotetehtaalla on nyt ajankohtaista Yli sata vuotta Kemissä, Metsä Groupilla pitkä ja kestävä historia Kemissä, vastuullinen toiminta jatkuu myös tulevaisuudessa Tehtaiden toimintaa suunnitellaan niiden elinkaarten mukaisesti

11

12 Esiselvitysprojekti Timo Merikallio Projektinjohtaja Metsä Fibre

13 Kaksi vaihtoehtoa Kemissä 1. Rakennetaan Kemiin uusi biotuotetehdas, joka on sellun tuotannoltaan, puun kulutukseltaan ja työllisyysvaikutuksiltaan selvästi nykyistä sellutehdasta suurempi. Sähköenergian omavaraisuusastetta nostetaan merkittävästi ja tehtaan biotuotevalikoimaa kasvatetaan. TAI 2. Pidennetään nykyisen tehtaan elinkaarta modernisoimalla useita osastoja ja säilytetään nykyinen tuotantokapasiteetti ( tonnia/v havu- ja lehtipuusellua) ja puun käyttö (3 milj. m 3 /v) nykytasolla

14 Esiselvitys valmistuu kesällä 2019 Tutkimme erityisesti puuraaka-aineen saatavuutta sekä Kemin teollisen infrastruktuurin ja logististen yhteyksien kehitysmahdollisuuksia Päätös YVA- ja ympäristölupamenettelyjen käynnistämisestä tehdään kesällä 2019

15 Miksi juuri nyt? Sellunkysyntä tulee olemaan vahva, globaalit megatrendit, kuten väestönkasvu, kaupungistuminen ja digitalisaatio, vaikuttavat Vastaamme sellun kasvavaan kysyntään, varmistamme tarjonnan tehokkaalla ja kestävällä tuotantokapasiteetilla Kemin sellutehtaan elinkaari on siinä vaiheessa, että on juuri oikea aika aloittaa esiselvitysvaihe Meillä on Äänekoskella esimerkillisesti onnistunut biotuotetehdas, joka etenee suunnitellusti starttikäyrällä

16 Esiselvitys toteutetaan laadukkaasti Kemin sellutehtaan esiselvitys toteutetaan laadukkaasti vuoden 2019 kesään mennessä Esiselvityksen lähtökohtana on tarkastella edellytyksiä modernin biotuotetehtaan toteuttamiseksi, joka on energia-, materiaali- ja ympäristötehokkuudeltaan maailman huippua. Uusi ja isompi tehdas mahdollistaisi liiketaloudellisen ekosysteemin kehittämisen Kemissä samaan tapaan kuin Äänekoskella.

17 Kestävä puunhankinta Koko toimitusketjun metsästä tehtaalle on toimittava luotettavasti ja kustannustehokkaasti Vaihtoehdon valinnan keskeinen kysymys on puun saatavuuden varmistaminen Esiselvityksen tehtävänä on selvittää kestävästi hankitun puuraaka-aineen riittävyys kokonaan uudelle tehtaalle

18 Tehokas ja toimiva logistiikka Koko toimitusketjun metsästä tehtaalle ja tehtaalta asiakkaille on toimittava luotettavasti ja kustannustehokkaasti Esiselvityksessä tutkitaan tarpeita ja mahdollisuuksia kehittää sekä Kemin teollista infrastruktuuria että logistisia yhteyksiä maalla, satamassa ja merellä Kemin sataman ja Kemiin johtavien väylien kehittämisellä on tärkeä rooli tehokkaan tuotelogistiikan kannalta

19 Esiselvitysprojektin aikataulu

20

21 Kestävä puunhankinta Juha Mäntylä Metsäjohtaja Metsä Group

22 Toteutuneet hakkuut ja kestävät hakkuumahdollisuudet Milj. kuutiometriä Lisäyspotentiaalit verrattuna v toteutuneeseen hakkuiden tasoon (milj. m 3 ) * Energiapuun hakkuumäärä v. 2016, mukana metsähake ja kotitalouksien polttopuu. Oksien ja kantojen hakkuulukuna on käyttömäärä v ** KEIS-laskelmassa kantojen käyttö rajoitettu 1 milj.m 3 :iin. Ilman rajoitusta kantojen käyttöpotentiaali on kuvassa käytetty 5,7 milj.m 3 /v Tukkipuu Kuitupuu Energiarunkopuu* Oksat* Kannot** Hakkuut 2017 Kestävät hakkuumahdollisuudet Lähde: Luke, Kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan 2016 tehty laskelma.

23 Puunhankinnan lisäys uuden biotuotetehtaan kohdalla Koko Suomen kestävästä kuitupuun lisäyspotentiaalista suurin osa on Pohjois-Suomessa Uusi biotuotetehdas käyttäisi puuta noin 6,7 milj. m 3 vuodessa eli lisäys olisi 3,6 milj. m 3 vuodessa Lisäys vaikuttaisi puuvirtoihin koko Itämeren alueella ja tämä on myös suunnittelun lähtökohtana Valtaosa lisäyksestä hankittaisiin Suomesta, mutta myös tuonti lisääntyisi Kotimaan hankinnan lisäys kohdistuisi Lappiin, Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Pohjanmaalle Tuontipuuta Kemiin hankittaisiin Venäjältä ja Ruotsista Tuontipuu lisääntyisi myös eteläisen Suomen tehtailla (puuvirtojen muutos)

24 Puunhankinnan lisäys uuden biotuotetehtaan kohdalla Valtaosa lisäyspotentiaalista yksityismetsissä Pohjois-Suomen yksityismetsien puumarkkinoiden tulisi vilkastua selvästi Puunhankintaamme tukee Metsäliitto Osuuskunnan laaja jäsenpohja Lisääntyvä kuitupuun käyttö edellyttäisi myös tukin käytön merkittävää lisäystä Pohjois-Suomessa Yhteistyö paikallisen sahateollisuuden kanssa tärkeää Ekologiseen kestävyyteen kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota, jos hakkuumäärät kasvavat Pohjois-Suomeen tulisi yli 500 uutta suoraa työpaikkaa puun korjuuseen ja kuljetukseen

25 Kuljetusmuotojen suunnittelua Rautatiekuljetuksen rooli suuri koko Pohjois-Suomessa Junalla Kemin tehtaan puusta toimitettaisiin yli puolet Lisäys junatoimituksissa olisi noin 2,0 milj. m 3 eli noin junalastia vuodessa Suurin lisäys kohdistuisi Kainuun suunnan rautateille, mukaan lukien liikenne Vartiuksen kautta. Lisäys olisi suuri myös Lapin raiteilla, jotka jo nyt ovat vilkkaasti liikennöidyt. Kuljetusmäärät lisääntyisivät myös Pohjanmaan suunnan raiteilla.

26 Kuljetusmuotojen suunnittelua Rautateiden varsille tulisi rakentaa lukuisia uusia terminaaleja Rautatiekuljetuksen kehittämistä suunnitellaan yhteistyössä VR:n kanssa Autokuljetus lisääntyisi sekä Suomesta että Ruotsista Autokuljetuksen lisäys olisi noin 1,6 milj. m 3 eli autolastia vuodessa Keskeisiä asioita autokuljetuksen lisäyksessä olisivat tehtaan lähiympäristön liikennejärjestelyt, HCT-reittien vahvistaminen Kuusamon suunnasta ja alempiasteisen tieverkoston parantaminen koko Pohjois-Suomessa

27

28 Tehokas ja toimiva logistiikka Jari Voutilainen Yhteiskuntasuhdejohtaja Metsä Group

29 Kuljetusten häiriöttömyys ja kustannustehokkuus ovat keskeisiä tekijöitä päätöksenteossa Koko toimitusketjun metsästä tehtaalle ja tehtaalta asiakkaille on toimittava luotettavasti ja kustannustehokkaasti Raakapuukuljetukset Metsistä tehtaalle Kemin tehdas Tuotekuljetukset Tehtaalta satamaan ja maailmalle Raakapuu kuljetetaan metsästä tehtaalle junalla ja rekoilla Noin 8 junaa päivässä Noin 150 raakapuurekkaa päivässä Perusedellytys: Häiriötön puuhuolto Sellu kuljetetaan vientisatamaan rekoilla Tehdas ei varastoi tuotteita, joten satama toimii tehtaan vientituotevarastona Perusedellytys: Kuljetusten sujuvuus ja sataman luotettava toiminta

30 Keskeiset logistiikka-asiat Rataverkko Raakapuuliikenne Raakapuuterminaalit Ratapiha Tuoteliikenne etelään Tie- ja katuverkko Henkilöliikenne Raakapuuliikenne Kemikaaliliikenne Selluliikenne Ajokseen Satama Terminaali Kulkusyvyydet ja kapasiteetti Meriväylä Kulkusyvyys Metsä Fibre

31