SOMALI SUOMI TERVETULOA OULUUN

Transkriptio

1 SOMALI SUOMI TERVETULOA OULUUN -kurssin toteutus ja materiaalit

2 Tervetuloa Ouluun -kurssin toteutus ja materiaalit 3 Kurssin toteutus 6 Macluumaad aas aasiya oo ku sahabsan Finland 6 Perustietoa Suomesta 8 Caadooyinka ama dhaqanka finishka 8 Suomalaisia tapoja 10 Arimaha maalinlaha ah 10 Asiointi 14 Xuquuqda iyo waajibaadka qofka dagan Finland 14 Suomessa asuvan oikeudet ja velvollisuudet 18 Yaa gaadha go aanada? 18 Kuka tekee päätökset? 24 Shaqaalaha xilalka haya ee Oulu 24 Viranomaiset Oulussa 30 Qoyska caruurta le 30 Lapsiperheet 34 Nolosha wanaagsan 34 Hyvinvointi 2

3 Johdanto Pohjois-Pohjanmaalla Oulu on kasvukeskus, jossa asuu enemmistö maakunnan maahanmuuttajista. Esimerkiksi alueen vieraskielisistä 72% asuu Oulussa (Tilastokeskus 2017). Nämä oululaiset henkilöt ovat hyvin heterogeenien joukko eri ikäisiä ja taustaisia ihmisiä yli sadalla eri kansallisuudella. Näitä henkilöitä yhdistää se, että he ovat muuttaneet uuteen paikkaan, jossa he tulevat elämään ja asumaan ainakin jonkun aikaan. Se, että henkilö tuntee paikan omakseen, on monien asioiden summa. Kotoutuminen on monimutkainen prosessi ja tapahtuu usein eritahtisesti elämän eri osa-alueilla. Uusilla kuntalaisilla on kuitenkin paremmat mahdollisuudet kokea uusi kotikaupunki ja -maa omakseen, mikäli heillä on tieto ja ymmärrys siitä, miten yhteiskunta toimii ja miten he voivat osallistua sen toimintaan. Tällä hetkellä maahanmuuttajille tarjotaan kotoutumista tukevia palveluja eri tavoin riippuen oleskeluluvan tyypistä. Hyvä alku Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeessa lähdettiin kehittämään alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluja, jotta kaikilla uusilla oululaisilla olisi mahdollista saada suomalaiseen yhteiskuntaan orientoiva kurssi maahanmuuton alkuvaiheessa. Tavoitteen toteuttamiseksi Oulussa toteutettiin kaikille avoimia Tervetuloa Ouluun -kursseja. Tervetuloa Ouluun -kurssi Tervetuloa Ouluun -kurssi on kokonaisuus, jonka tarkoituksena on auttaa uusia oululaisia ymmärtämään paremmin suomalaista yhteiskuntaa ja elämää Oulussa sekä päästä kielen oppimisessa alkuun. Kurssin ajatuksena on, että kaikille uusille oululaisille tarjotaan mahdollisuus osallistua yhteiskuntatietoutta ja suomen kielen alkeita sisältävälle kurssille. Jotta osallistujat pystyvät ymmärtämään kurssin sisältöjä, yhteiskuntatietous tarjotaan kurssilla henkilön omalla äidinkielellä tai kielellä, jota hän ymmärtää hyvin. Kurssilla opetus jaetaan puoleksi suomen kielen ja yhteiskuntatietouden välillä. Yhteiskuntatietous sisältää opetusta, keskustelua, infoja, ryhmäohjausta ja vierailuja, jotka käsittelevät joko suomalaisen yhteiskunnan perusteita tai arjenhallintaa Oulussa. Suomen kielen tunneilla tutustutaan kielioppiin, sanastoon sekä puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Myös suomen kielen tunnit sisältävät vierailuja ja käytännön harjoituksia. Vaikka kurssin opetus on näennäisesti jaettu kahden eri oppiaineen välillä, käytännössä opetus tapahtuu limittäin ja oppiaineet tukevat toinen toisiaan sisältöjen ja sanaston kautta. Hyvä alku Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen aikana toteutettiin 28 Tervetuloa Ouluun -kurssia, joissa yhteiskuntatietous järjestettiin arabiaksi (12 kurssia), englanniksi (11 kurssia), tigrinjaksi (4 kurssia) tai somaliksi (1 kurssi). Kurssi kesti pääsääntöisesti neljä viikkoa sisältäen opetusta viisi tuntia päivässä. TE-palveluiden asiakkaille kurssi hyväksyttiin osaksi maahanmuuttajien kotoutumislain mukaisia omaehtoisia opintoja. Hankkeen aikana kurssin kävi 311 henkilöä, jotka olivat tulleet Ouluun tai lähikuntiin eri puolilta maailmaa. Kurssille oli jatkuva ilmoittautumismenettely Oulun kaupungin Monikulttuurikeskus Villa Victorin verkkosivuilla sekä paperiversiona monikielisten neuvojien infopisteellä. Kurssille ilmoitettiin asiakkaita suoraan Maahanmuuttajapalveluista ja TE-palveluista. Asiakkaita ohjautui kurssille myös eri toimijoiden välisen yhteistyön ja samassa tilassa sijaitsevien muiden palveluiden kautta. Palvelusta tiedotettiin olemassa olevissa verkostoissa sekä markkinoitiin erilaisissa tapahtumissa. Kurssin sisällöt, materiaali ja opetus Tervetuloa Ouluun -kurssin sisältöjä rakennettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Sisällön suunnittelussa osallistettiin juuri maahan saapuneita ja pidempään maassa asuneita henkilöitä ja pyydettiin heiltä näkemyksiä siitä, mitä he kokevat tärkeiksi huomioiksi ensimmäisten vuosien aikana. Viitteitä sisältöön haettiin myös kotoutumiskoulutuksen opetussisällöistä sekä jo olemassa olevista oppaista ja sivuistoista uusille maahanmuuttajille (esim. TEM Tervetuloa Suomeen -opas, InfoFinland.fi-sivusto). 3

4 Oulussa orientaatiokursseille rakennettiin teemakokonaisuus, joka käsiteltiin jokaisella kurssilla. Kurssin osallistujat ja heidän tarpeensa kuitenkin määrittivät sitä, miten asioita käsiteltiin, mitkä aihepiirit saivat enemmän painoarvoa ja mitä muita teemoja kurssin aikana nostettiin esiin. Tärkeää on antaa tilaa keskustelulle aihepiirien käsittelyssä ja ymmärryksen muodostumisessa. Kurssia on mahdollista räätälöidä erilaisten tilaajien tai osallistujien tarpeisiin valitsemalla aihepiireistä parhaiten tietylle kohderyhmälle soveltuvat aihealueet. Tervetuloa Ouluun -kursseilla käsiteltiin perustietoa suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja palveluista valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Keskeisiä aihepiirejä olivat mm. Suomen historia ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen, päätöksenteko ja vaikuttaminen, oikeudet ja velvollisuudet, yhdenvertaisuus ja koskemattomuus, työ, opiskelu, suomalaisia tapoja ja kotoutuminen. Monia aihepiirejä käsiteltiin nimenomaan paikallistasolla kuten viranomaiset ja asiointi Oulussa, lapsiperheiden palvelut, terveyspalvelut ja hyvinvointi, talvipukeutuminen sekä vapaa-ajan aktiviteetit. Kurssiaiheet muodostivat pohjan opetukselle, jossa diaesitysten ja muun havainnollistavan materiaalin lisäksi ajantasainen tieto haettiin verkosta. Kursseilla hyödynnettiin paljon jo olemassa olevaa ja päivittyvää materiaalia. Opetuksen ja keskustelun tueksi käytettiin verkkojulkaisuja, videoita luotettavilta kumppaneilta sekä tutustuttiin eri toimijoihin ja toimintoihin jalkautumalla palveluntarjoajien luo. Orientaatiokursseilla hyödynnettiin mm. seuraavia materiaaleja: Kotona Suomessa -hankkeen tuottama Hyvinvointia rakentamassa: Suomen ja Virtasten vuosisata -video Trafin videot ja pelit verkosta (liikennesäännöt ja -merkit, ennakoiva ajaminen, heijastimen käyttö...) YLE:n materiaalit ja videot esimerkiksi liittyen talvipukeutumiseen, historiaan ja politiikkaan TE-palveluiden videot työnhakuun ja järjestelmän käyttöön liittyen KELA:n esitteet ja videot Migrin, TEM:n ja STM:n esitteet ja videot suomalaisesta yhteiskunnasta, oleskelulupiin liittyvistä asioista ja kansanterveydestä Verotoimiston opetusvideot (verokortti, verotuspäätös, veroprosentti ) Lisäksi kursseilla vierailtiin mm. kirjastossa, maakuntamuseossa ja eri virastoissa. Kurssilla kävi myös vierailijoita mm. BusinessOulusta, Kelalta, asumisneuvonnasta ja yhdistyksistä. Ryhmän opiskeluvalmiuksista riippuen, kursseilla hyödynnettiin myös erilaisia itsenäisiä selvitystehtäviä ja ryhmätöitä. Kokemuksia orientaatiokursseista ja erilaisia toteutustapoja Tervetuloa Ouluun -kurssia tarjottiin pääsääntöisesti päiväsaikaan neljä viikkoa kestävänä kokonaisuutena ja jokaisella kurssilla kerättiin osallistujilta kurssipalautetta. Valtaosa palautteesta oli todella positiivista. Kurssin sisällöt koettiin tärkeiksi, opettajat nähtiin eräänlaisina mentoreina ja kaiken kaikkiaan kurssi koettiin kokonaisuutena hyödylliseksi. Osallistujat olivat kiitollisia, että saivat osallistua kyseiselle kurssille ja toivovat samankaltaista kurssia myös muille uusille tulijoille. Kurssipalautteissa nostettiin esiin mm. uuden tiedon omaksuminen, ymmärryksen lisääntyminen suomalaisen yhteiskunnan periaatteista, väärinymmärrysten oikaisu, uuteen kotikaupunkiin sopeutumisen helpottuminen, kehittynyt kielitaito, uudet ystävät ja mielekkäiksi koetut kurssivierailut. Negatiivista palautetta tuli lähinnä kurssin kestosta, sillä kaikki asiakkaat eivät jatkaneet suoraan kotoutumiskoulutukseen ja he olisivat mielellään jatkaneet kurssilla pidempään. Projektin aikana orientaatiokurssin sisältöjä ja toteutusta räätälöitiin eri kohderyhmille. Hankkeen aikana englanninkielistä yhteiskuntaorientaatiota tarjottiin kansainvälisille opiskelijoille ja työntekijöille ilta-aikaan pidemmällä aikavälillä (kolmen kuukauden ajan kaksi kertaa viikossa) sekä tiivistetysti lyhytkurssina (neljä tapaamiskertaa kahden viikon sisällä). Kotivanhemmille kurssia kokeiltiin räätälöidä 4

5 päiväkodin tiloissa tarjottavana toimintana sekä perhekerhotoimintana. Jokaisessa räätälöinnissä oli mukana kiinnostuneita henkilöitä, mutta pitkäkestoinen sitoutuminen toteutuksiin oli vähäistä. Hankkeen aikana käytännössä parhaiten toimiva kokonaisuus oli päiväsaikaan toteutettava kurssi, johon osallistui mahdollisuuksien mukaan myös kotivanhempia, opiskelijoita ja työntekijöitä. Tässä osallistujilla oli riittävästi aikaa sisäistää aiheiden perusteet ja kurssilaiset ryhmäytyvät hyvin. Projektin aikana yhteiskuntatietoutta tarjottiin Skype-yhteyden välityksellä myös Pudasjärvelle ja Utajärvelle arabiaksi ja englanniksi. Arabiankielellä yhteiskuntatietoa tarjottiin noin 12 tuntia sisältäen samoja aiheita kuin Tervetuloa Ouluun -kurssilla, mutta tiivistetymmin sekä ilman Oulun paikallistietoa. Projektissa saatujen kokemusten mukaan etäorientaatio on hyvä tapa tarjota omakielistä yhteiskuntatietoutta ympäri Suomen. Etäorientaatiossa opetusta voi havainnollistaa vähemmän kuin paikan päällä tapahtuvassa opetuksessa, mutta enimmäkseen puheeseen ja powerpoint-esityksiin nojaava opetus tutulla kielellä sopii myös luku- ja kirjoitustaidottomille. Ensimmäinen etäorientaatio on hyvä järjestää paikan päällä, jotta opettaja ja osallistujat tulevat toisilleen paremmin tutuksi sekä kynnys kysyä ja kommentoida madaltuu. Kokemusten mukaan tulevaisuuden etäorientaatiossa opetusta pitäisi olla vähintään 20 tuntia toteutetun 12 tunnin sijaan. Tervetuloa Ouluun -kurssien tyyppistä toimintaa suunniteltaessa on hyvä huomioida, että omakielisiä orientaatiojaksoja on pilotoitu lähivuosina eri puolilla Suomea. Kotona Suomessa -hankkeen työryhmä on laatinut Maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelujen mallin, joka sisältää mm. orientaatiojakson tuotekortin ja kuvauksen siitä, mitä ottaa huomioon orientaatiojakson toteutuksessa. Uudenmaan ELY-keskuksen Töihin Suomeen -hanke on kirjoittanut julkaisun omakielisten orientaatiojaksojen pilotoinnista Uudenmaan TE-toimiston uusille kotoutuja-asiakkaille. Lisäksi Suomen Pakolaisapu on luonut kokonaisen sivuston yhteiskuntaorientaatiosta ja sivulta löytyy mm. omakielisen orientaatiojakson kouluttajan käsikirja. Ajankohtaista tietoa aiheesta löytyy myös kotouttaminen.fi -sivustolta. Tästä oppaasta löydät Oulussa hyödynnettyjä kurssimateriaaleja. Oulussa opetuksen pohjalla oli usein tiivis powerpoint-esitys, jonka päälle teeman käsittely rakennettiin. Materiaalit ovat osittain poimittu suoraan tai muokattu infofinland.fi-sivuston sisällöistä, jossa Oulun kaupunki on yksi yhteistyökumppaneista. InfoFinland.fi-sivun lisenssi on CC BY

6 Macluumaad aas aasiya oo ku sahabsan Finland Perustietoa Suomesta 6

7 Finland waxay dhacdaa ama ku taalaa hemisfeerka ama cidhifka aduunka ee waqooyi, waqooyiga yurub. Wadamada Finland la jaarka ah waa Iswidhan (galbeed), Ruush( bari), Norway( waqooyiga) Istooniya (koonfurta). Finland waxay leedahay cimilo afar xilli ah: Gu,Xagaa,Dayr iyo Jilaal. Heer kulku aad buu isku badelaa xiliyada sanadka oo dhan, macnaha xilli walbaaba wuxuu leeyahay heer kul u gaar ah. Finland waa jamhuuriyad dimoqraadi Dawlada waxaa lagu aas aasaa si dimoqraadi ah: Cida awooda ugu badan le waa baarlamaanka la doortay. Dawlada waxaa ugu sareeya, madaxwaynaha, waxaana lagu doortaa doorashooyinka. Finland waa xubin ka mida midawga yurub (EU). Finland waxay xoriyada qaadatay Sa Ka hor xoriyada waxaa gumaysan jiray ku dhawaad 100 sano wadanka Ruushka iyo Iswidhan oo 600 sano gumaysanaysay. Luuqadaha sharciyaysan ee Finland waa luuqada finishka iyo iswidhiska. Magaalada madaxda Finland waa Helsinki. Suomi sijaitsee maapallon pohjoisella puoliskolla, Pohjois-Euroopassa. Suomen naapurimaat ovat Ruotsi (lännessä), Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Viro (etelässä). Suomessa on neljä vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy ja talvi. Lämpötila vaihtelee paljon eri vuodenaikoina. Suomi on demokraattinen tasavalta valtionhallinto perustuu kansanvaltaan: ylin valta on vaaleissa valituilla kansanedustajilla valtionpäämies, presidentti, valitaan vaaleilla määräajaksi Suomi on Euroopan unionin (EU) jäsen. Suomi itsenäistyi Ennen itsenäistymistä Suomi oli Venäjän vallan alaisuudessa noin sata vuotta ja Ruotsin vallan alaisuudessa noin 600 vuotta. Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Asukkaita Suomessa on noin 5,5 miljoonaa. Vieraskielisiä Suomessa on noin Dadka ku nool Finland waa 5,4 milyoon. Dadka luuqadaha kale ku hadlaa ee ku nool Finland waa ku dhawaad Finland waxaa ku nool dad dhaqan ahaan iyo luuqad ahaanba laga tiro badan yahay tusaale dadka loo yaqaan saame, dadka iswidhishka ah, dadka roomaanka ah iyo dadka af-dhagoolka lagula hadlo. Dadka soo galootiga ah ee Finland korbay u kaceen waxayna soo kordhiyeen kala nooc-nooc. Soogalootiga ugu badani waxay ka yimaadaan dalalka Istooniya iyo Ruushka. Finland waxaa ka jirta xoriyada diimaha. Diinta ugu wayn waa diinta kiristaan. Madhabka ugu wayn waa kaniisada loo yaqaan ifinkeliluuteritka oo ah qiyaastii (80 %) iyo mad-habka ortodhogoska oo ah qiyaaastii (1 %). Dadka muslimka ee dagan Finland waa waa tobonaan kun. Diimaha kale waxaa ka mida kuwa loo yaqaan markhaatiyaasha Jehovan,kuwa loo qayaan kaniisada madaxa banaan, kaniisada kaatogoliga ah iyo kaniisada loo yaqaan Adhfaanti. Ilaha xogta Lähteet Moving to Finland: Moving to Finland InfoFinland: Perustietoa Suomesta Suomessa on kieli- ja kulttuurivähemmistöjä, esimerkiksi suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit ja viittomakieliset. Kasvanut maahanmuutto lisää Suomen monimuotoisuutta. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat Venäjältä ja Virosta. Suomessa on uskonnonvapaus. Pääuskonto on kristinusko. Suurin kirkkokunta on evankelisluterilaiset (80 %) ja seuraavaksi ortodoksiset (1 %). Muslimeja Suomessa asuu kymmeniä tuhansia. Muita uskonnollisia yhdyskuntia ovat esimerkiksi Jehovan todistajat, Suomen Vapaakirkko, katolinen kirkko ja Suomen Adventtikirkko. 7

8 Caadooyinka ama dhaqanka finishka Suomalaisia tapoja Dhaqamada ay qiimeeyaan finishku In badan oo dadka finishka waxay qiimeeyaan arimahan tusaale Daacadnimada iyo xajinta balamaha iyo axdiga Shaqo qabashada iyo hawl-karnimada Ilaalinta wakhtiga iyo joogtaynta Sinaanta iyo sharciga la raaco Salaanta In gacanta la iska salaamo iyo in madaxa la isku ruxo marka la isa salaamayo waa caadooyinka salaanta ee Finland. Marka qofka la salaamayo indhihiisa ayaa la eegaa. Asxaabta isku dhow iyo qaraabadu waxay isku salaami karaan yaga oo isku dhagaya. Wada sheekaysiga Dadka finishku badanaa kuma dagdagaan wada hadalka ku socda qofka qariibka ah. Sababtaas ayaa loo moodaa Perinteisiä arvoja Moni suomalainen arvostaa esimerkiksi rehellisyyttä ja lupauksissa pysymistä työntekoa ahkeruutta täsmällisyyttä ja kellonaikojen noudattamista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta Tervehtiminen ja keskustelu Kätteleminen ja nyökkääminen ovat Suomessa yleisiä tapoja tervehtiä. Tervehdittäessä katsotaan silmiin. Läheiset ystävät tai sukulaiset voivat tervehtiä toisiaan halaamalla. Suomalaiset aloittavat yleensä keskustelun vieraan kanssa varovaisesti. Tämän takia suomalaiset saattavat tuntua hiljaisilta ja tylyiltä. Suomalaiset puhuvat hitaasti ja puheen tauot ovat pitkiä. Äänekästä puhetta voidaan pitää epämiellyttävänä. 8

9 in ay finishku yihiin dad aamusan oo jikaar badan. Finishku waxay u hadlaan si daggan hadalkoodana waxay u dhaxaysiiyaan aamusni badan. Hadalka dhawaaqqa dheer wata waxa loo arki karaa wax la dhibsado. Booqshada Dad badan oo finishka ka mid ah waxay qiimeeyaan kali ahaanshaha iyo dagganaanshaha. Sababtaas daraadeed qofka haddii la booqanayo waxa habboon in wakhti hore loo sii sheego, xataa qofku haddii uu saaxiib fiican yahay. FInishku guryaha gudahooda kabo kuma xidhaan. Waa dhaqan wanaagsan inuu qofku iska bixiyo kabaha markuu galo qof kale gurigiisa. Cuntada Finishku caadiyen waxay cunaan cunto yurubiyaan ah, oo ka kooban kaluun ama hilib, baradho, bariis ama baasto. Waxa caado u ah in ay cunaan labo cunto oo kulul maalintii, qadada iyo cashada. Finland dadka waawayn xataa caano ayay ku cabaan raashinkooda. Isticmaalka khamriga Dad badan oo finish ah ayaa isticmaala khamriga in badan. Khaasatan wiigendhiyadii iyo maalmaha feestooyina. Isticmaalka khamriga ee badan waxa ka yimaada xanuuno iyo dhibatooyin qoyska ah. Saunada Saunadu waa qayb muhiim u ah dhaqanka finishka. Saunada waxa loogu talo galay in laysku nadiifiyo laguna nafiso, sababtaas ayaa marka la galayo aamusni iyo daganaansho loogu jiraa. Saunada badanaa waxa la galaa yada oo la qaawanyahay. Ragga iyo dumarku kala wakhti ayay galaan saunada. Vierailut Moni suomalainen arvostaa yksityisyyttä ja omaa rauhaa. Siksi vierailusta toisen kotona on hyvä sopia etukäteen, vaikka kyse olisi hyvästä ystävästä. Suomalaiset eivät käytä kenkiä sisätiloissa. On kohteliasta ottaa kengät pois, kun tulee sisälle toisen kotiin. Ruoka Suomalaiset syövät melko tyypillistä eurooppalaista ruokaa, joka on useimmin lihaa, kalaa, perunoita, riisiä tai pastaa. On tavallista syödä kaksi lämmintä ateriaa päivässä, lounas ja päivällinen. Suomessa myös aikuiset juovat usein maitoa aterian kanssa. Juomakulttuuri Useat suomalaiset käyttävät alkoholia runsaasti erityisesti viikonloppuisin ja juhlapäivinä. Alkoholin käyttö on lailla kielletty alle 18-vuotiailta. Alkoholin käytölle on myös muita rajoituksia, esimerkiksi rattijuopumus on kielletty. Runsaasta alkoholinkäytöstä aiheutuu sairauksia ja ongelmia perheissä. Sauna Ilaha xogta Lähteet InfoFinland: Suomalaisia tapoja Sauna on tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Sauna on puhdistautumista ja rentoutumista varten, siksi siihen liittyy hiljaisuus ja rauha. Saunaan mennään yleensä ilman vaatteita. Sauna ei ole seksuaalinen paikka. Naiset ja miehet menevät saunaan eri aikoina. 9

10 Arimaha maalinlaha ah Asiointi Akoonka bangiga iyo kaadhka bangiga Qofka wayn waxaa laga maarmaan u ah inuu furto akoon bangi. Furashada Akoon bangi waa inuu qofku haysto baasaboor shaqaynaya ama aqoonsi uu booliisku bixiyey, labmarka ay Finland siiysay qofka si loogu garto iyo cinwaan guri ma adareeska. Bangiyada ka shaqeeya Oulu waxaa ka mida kuwan soo socda: Bangiga Aktia, Bangiga Danske, Bangiga Handelsbanken, Bangiga Nordea, Bangiga Osuuspankki, Bangiga POP-pankki iyo Bangiga S-pankki. Waad u baahan tahay akoon bangi, kaasi oo laguugu soo shubo tusaale mushaarkaaga.adeegyo badan oo ay dawladu bixiso waxay u baahan yihiin lahaanshaha akoon bangi. Meelaha qaarkood kaliya waxaad ku bixin kartaa waxaad iibsatay kaadhka bangiga. Pankkitili ja pankkikortti Jokaisen aikuisen on tarpeellista avata oma pankkitili. Pankkitilin avaamiseen tarvitaan voimassaoleva passi tai Suomen poliisin myöntämä henkilökortti, suomalainen henkilötunnus ja osoite. Oulussa toimivat esimerkiksi seuraavat pankit: Aktia, Danske Bank, Handelsbanken, Nordea, Oulun Osuuspankki, POP-pankki ja S-pankki. Tarvitset pankkitilin, jotta sinulle voidaan esimerkiksi maksaa palkka työstä. Monien viranomaisten tarjoamien palvelujen käyttö vaatii pankkitilin. Joissain paikoissa voit maksaa ostoksesi vain pankkikortilla. 10

11 Markaad ka furato Bangiga akoon bangi, waxaad helaysaa oo aad yeelanaysaa kaadh bangi oo adiga kuu gaar ah. Kaadhka bangiga waad kagala soo bixi kartaa lacag meelaha lacagta laga saarto iyo sidoo kale waxyaabaha aad ka iibsato tukaanada waad ku bixin kartaa. Meelaha mishiinada lacagta lacagta laga baxo (Otto) waad kala bixi kartaa lacag kaash ah akoonkaaga. Markaad lacagta aad alaabta ku iibsatid kaadhka baniga, lacagtaasi waxaa laga goynayaa ama jarayaa lacagta akoonka kuugu jirta. Maskaxda ku hayso ama xafid lambarka lagu galo kaadhka bangigaaga. Lumbarkaasi waa afar lumbar, kaasi oo aad ka helayso ama uu ku siinayo bangigu. Waxaa aad u muhiima inaad si fiican u ilaalisid lumbarkaasi iyo kaadhka bangiga, si ayna kaaga lumin. Telefoonka gacanta Ku dhawaad dadka ku nool Finland oo dhan waxay isticmaalaan teleefanka gacanta. Teleefanka gacantu wuxuu kuu shaqaynayaa Marka aad simikaadh ka iibsato shirkadaha teleefanada ee aanad bixisid ama ku shabatid bilkasta lacag. Shirkada teleefanada ka shaqeeyaa waa DNA, Saunalahti, Sonera ja Tele Finland ama waxaad iibsan karta simi kaadh ah nooca lacagta lagu shubto (prepaid) Lacagta teleefanka lagu shubto waxaad ka iibsan kartaa meelaha cooshada ah sida (R-kioski), tukaanada waa wayn iyo shabaka internetka. Kun sinulle on avattu pankissa pankkitili, saat henkilökohtaisen pankkikortin. Pankkikortilla saat rahaa pankkiautomaateista ja voit maksaa ostoksia kaupoissa. Pankkiautomaatista (Otto) voit nostaa käteistä rahaa omalta pankkitililtäsi. Maksaessasi ostoksen pankkikortilla, ostossumma vähennetään pankkitililtäsi. Pidä mielessäsi oman pankkikorttisi pin-koodi. Pin-koodi on 4-numeroinen luku, jonka saat pankista. On tärkeä pitää hyvää huolta pin-koodista ja pankkikortista, etteivät ne häviä. Matkapuhelin Suomessa lähes kaikki käyttävät matkapuhelinta. Matkapuhelin toimii kun hankit sim-kortin matkapuhelinoperaattorilta ja maksat puhelinlaskun kuukausittain. puhelinoperaattoreita ovat esimerkiksi DNA, Saunalahti, Sonera ja Tele Finland tai ostat sim-kortin ja ennalta maksettua puheaikaa (prepaid) ennalta maksettua puheaikaa voi ostaa esimerkiksi joistain kioskeista, isommista kaupoista tai internetistä 11

12 Shabakada internetka Shabakada internet gudaheeda waxaad ku dhamaysan kartaa arimo badan sida Bangiyada, Xafiiska shaqada, Keelada iyo waliba qolada cashuuraha. Waxaa internet lagu soo xidhi ama galin karaa, marka aad heshiis la gashid shirkadaha bixiya adeega internetka. Finland waxaa ka shaqeeya shirkado badan, kuwaasi oo adeega internetka ku bixiya qiimayaal kala duduwan. Kuwa waa wayni waa DNA, Saunalahti ja Sonera. panoulu waa khad internet oo bilaasha oo ka jira Oulu suuqeeda iyo meelaha dhismayaasha dawlada. panoulu uma baahna in la is diwaangeliyo umana baahno magaca ku galista. Waxaad isticmaali kartaa kombuutarada iyo khadka internetkaba si bilaasha marka aad joogto maktabadaha akhriska, xarumaha dadka kala dhaqanka duwani ay iskugu yimaadaan sida Villa Victor iyo xafiiska shaqada. Meelaha bulshada ama dadka ka dhexeeyaha kombuurada wakhtiga isticmaalkooda waa la xadidi karaa. Isticmaalka kombuutarka waxaa loo baahan yahay meelaha qaar inaad balan sii qabsatid ka hor intaadan tagin. Tukaanada cuntada Marka aad gudaha u galaysid tukaanada cuntada hore u sii qaado gaadhi-gacmeedka alaabta la riixdo ama salad si aad alaabta aad rabtid ugu soo urursatid. Qiimaha waxaa lagu dhajiyaa alaabta ama meel u dhaw baa lagu qoraa. Tukaanka dhexdiisa waa inuu qofkastaa iskii u dabartaa ama adeegtaa waxa uu u baahan yahay. Khudaarka ku rid bacyar ama bac miiko. Hadii ay tahay in la miisaamo khudradaasi, dulsaar miisaanka oo taabo lumberka khudaartaasi u gaarka ah. Miisaanku wuxuu soo saaraya waraaq uu ku qoran yahay qiimuhu ku dhaji bacda dusheesha. Internet Monet asiat voi hoitaa internetin välityksellä esimerkiksi pankin, TE-toimiston, Kelan ja verottajan kanssa. Saat internet-yhteyden, kun teet sopimuksen internetpalveluntarjoajan kanssa. Suomessa toimii paljon yrityksiä, jotka tarjoavat eri hintaisia internet-yhteyksiä. Suurimmat ovat DNA, Saunalahti ja Sonera. panoulu on Oulun keskustassa ja julkisissa rakennuksissa toimiva langaton internet-yhteys. panoulun käyttö on ilmaista ja se ei vaadi käyttäjätunnusta tai rekisteröitymistä. Voit käyttää tietokonetta ja internetiä ilmaiseksi esimerkiksi kirjastoissa, Monikulttuurikeskus Villa Victorissa, asukastuvilla ja TE-toimistossa. Yleisessä käytössä olevan tietokoneen käyttöaika voi olla rajattu. Tietokoneen käytöstä pitää joissain paikoissa tehdä varaus etukäteen. Ruokakaupassa Mennessäsi sisään ruokakauppaan ota ostoskärry tai ostoskori, johon keräät ostokset. Hinnat ovat kiinni tuotteissa tai esillä tuotteiden lähettyvillä. Kaupoissa on itsepalvelu eli hae itse tarvitsemasi tuotteet. Kerää vihannes- ja hedelmäosastolla tuotteet pussiin. Jos osastolla on vaaka, laita ostoksesi sen päälle ja paina vaa assa tuotteen numeroa. Vaaka tulostaa hintalapun, jonka laitat pussin kylkeen. Jos kaupassa on palvelutiski, ota vuoronumero. Kun sinun vuoronumerosi tulee näytölle, pyydä myyjältä haluamasi tuotteet. Ostokset maksetaan kassalla joko käteisellä tai pankkikortilla. Ostokset pakataan kasseihin itse. Oulussa on etnisiä ruokakauppoja, joista saa raakaaineita eri kulttuurien ruoan valmistukseen. 12

13 Hadii uu tukaanku leeyahay bar ama meel adeeg, qaado lumbarka safka. Marka aad haysato lasoo qoro ama afka laga sheego, ka dalbo iibiyaha badeecadaad u baahnayd. Alaabta ama cuntada lacagteeda waxaa lagu bixiyaa makhalka yadoo kaash ah ama laga bixiyaa kaadhka bangiga. Qofku isagaa adeegiisa bacaysta oo naftiisa u adeega. Oulu waxaa ku yaala tukaano cunto ay leeyihiin dad dhaqamo iyo dalyaw kala duwan kasoo jeeda, Waxaad ka helaysaa alaabo caydhiin ama qaydhiin si loogu kariyo cuntooyin dhaqameedyo. Ilaha xogta Lähteet Macluumaad dheeri ah Bangiga macluumaadka InfoFinland: Arkielämä Suomessa Moving to Finland U soo guudira Finland Moving to Finland: Daily Life 13

14 Xuquuqda iyo waajibaadka qofka dagan Finland Suomessa asuvan oikeudet ja velvollisuudet 14

15 Xuquuqda qofka degan Finland Cidkastaa waxay xaq u leedahay in loola dhaqmo isku mid ah. Dadka si siman baa loola dhaqmaa yadoo aan looga eegayn lab iyo dhedig ka uu yahay, da diisa, diinta uu haysto ama laxaad la aan toona. Qofkastaa waa u xor inuu ra yigiisa ku cabiro hadal iyo qoraalba. Dadku waxay qabsadaan shirar iyo mudaharaado wayna ka qayb galaan. Mudaharaadka waa in marka hore la ogaysiiyaa booliiska. Qofna laguma xukumi karo xun dil ah lamana ciqaabo karo. Qofkastaa wuu dooran karaa diinta uu rabo. Hadii uuna rabin, uma baahna inuu wax diina doorto. Suomessa asuvan oikeuksia Kaikilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Ketään ei saa kohdella eri tavoin esimerkiksi sukupuolen, iän, uskonnon tai vamman vuoksi. Jokainen saa vapaasti sanoa ja kirjoittaa mielipiteensä. Ihmiset saavat järjestää kokouksia ja mielenosoituksia ja osallistua niihin. Mielenosoituksesta pitää ilmoittaa poliisille etukäteen. Jokainen saa valita oman uskontonsa itse. Jos ei halua, ei tarvitse valita mitään uskontoa. Ketään ei saa tuomita kuolemaan eikä kiduttaa. Suomessa asuvan velvollisuuksia Kaikkien, jotka asuvat tai oleskelevat Suomessa, täytyy noudattaa Suomen lakeja. Myös viranomaisten täytyy noudattaa lakia. 15

16 Waajibaadka qofka dagan Finland Cidkasta oo degan, dal ku galka Finland haysataa waxaa waajib ku ah inay adeecaan sharciga wadanka. Sidoo kale saraakiisha dawladu waa inay adeecaan sharciga. Sharciyada waxaa dejiya golaha shacabka ama baarlamaanka. Ilmaha ay u dhaxayso da diisu 7-17-sano waxaa waajib ku ah inuu dhamaysto ama diyaariyo dugsiga hoose dhexe. Kuwa ka shaqeeya Finland, waxaa waajib ku ah inay bixiyaan lacagta cashuurta. Waalidka waxaa waajib ku ah inuu daryeelo ubadkiisa. Dhamaan dadka waxaa saaran inay caawiyaan cida wax ku noqota shil. Woxoogaa sharciyo ah Sharciga aas aasiga ah waa sharciga ugu muhiimsan Finland.Sharcigaasi shuruucda kale ma khilaafikaraan ama kama ho riman karaan. Sharciga aas aasiga ah waxaa lagu dajiyaa xuquuqda aas aasiga ah ee dadka ku nool Finland. Sharciga sinaanta marka loo eego cidna laguma cunsuriyeyn/takoori karo tusaale ahaan da diisa, asalkiisa, wadankiisa, luuqadiisa, diintiisa, fikirkiisa, xaaladiisa caafimaad ama dareenkiisa jinsiyadeed. Sinaanta jinsigu waxay mamnuucaysaa takoorida ku salaysan jinsiga qofka ama lab iyo dhedig ka uu yahay. Sharciga badbaadada caruurta marka loo eego ilmo kasta oo degan Finland wuxuu xaq u leeyahay in la daryeelo iyo inuu helo degaan ammaan ah. Lait säätää eduskunta vuotiailla on oppivelvollisuus eli velvollisuus suorittaa peruskoulu. Niiden, jotka työskentelevät Suomessa, täytyy maksaa palkasta veroa Suomeen. Vanhemmilla on velvollisuus huolehtia lapsistaan. Kaikilla on velvollisuus auttaa, jos sattuu onnettomuus. Joitain lakeja Perustuslaki on Suomen tärkein laki. Muut lait eivät saa olla sen kanssa ristiriidassa. Perustuslailla säädetään esimerkiksi Suomessa asuvien perusoikeuksista. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, mielipiteen, terveydentilan tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella. Lastensuojelulain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla lapsella on oikeus huolenpitoon ja turvalliseen kasvuympäristöön. Jokamiehenoikeudet Suomessa on käytössä jokamiehenoikeudet. Ne sallivat vapaan luonnossa liikkumisen. Luonnosta voi myös vapaasti poimia metsämarjoja ja sieniä. Jokamiehenoikeuksien rajoitukset Luonnossa liikkuminen ja toimiminen ei saa aiheuttaa haittaa. Siksi jokamiehenoikeuksiin on joitain rajoituksia. Luonnossa on toimittava vahinkoa aiheuttamatta. Toisten pihoilla, pelloilla tai istutuksilla ei saa kulkea luvatta. Toisten pihoilta, pelloilta tai istutuksilta ei myöskään saa poimia esimerkiksi metsämarjoja, sieniä ja kukkia. 16

17 Xaquuqda ninkasta ama qofkasta Finland waxaa laga isticmaalaa xuquuqda qofkastaa uu xaq u leeyahay. Kuwaasi waxay ogolanayaan inuu si xora uu socon karo banaanka. Si caadi ah inuu guran karo midhaha ka baxa meelaha cid gaar ah ayna lahayn. Xuduuda xaqa qofkasta Dhaqaaqa qofka ee banaanku waa inay cidna dhib u keenayn. Waayo xaquuqda qofkastaa xad bay leedahay. Waa inaan dhib loo gaysan guud ahaan waxyaabaha dabiiciga ah sida dhirta iwm. Daaradaha dadka kale, beerahooda ama waxyaabaha ay beerteen laguuma ogola inaad dhex marto. Daarad ay cidi leedahay, beer cid leedahay ama meelo ay cid beeratay midho kama guran kartid iyo ubax toona. Khashin tuuristu waa mamnuuc. Khashinku wuxuu noqonayaa dhamaan waxyaabaha la isticmaalay, sidaasi darteet dibada ama dariiqyada lagagama tagi karo. Roskaaminen on laissa kielletty. Roskaamista on kaikenlaisten esineiden ja pakkausten jättäminen kaduille ja luontoon. Puita ei saa kaataa tai niiden oksia katkoa ilman tontin omistajan lupaa. Tulentekoon tarvitaan aina maanomistajan lupa. Ulkoiluja leirintäalueilla on retkeilijöitä varten nuotiopaikkoja, joilla tulenteko on sallittu ilman erillistä lupaa. Mato-ongella onkiminen ja jäällä pilkkiminen on maksutonta ja sallittua ilman erillistä lupaa. Muu kalastus vaatii kalastusluvan ja valtion kalastuksenhoitomaksun maksamisen. Kalastusluvista voi kysyä esimerkiksi Oulu10-palveluista. Metsästys on sallittu ainoastaan henkilöille, jotka ovat suorittaneet metsästyskortin. Metsästäminen vaatii myös valtion riistanhoitomaksun maksamisen. Geed ma goyn kartid ama laan geed kama goyn kartid adiga oo aan ogolaanshaha ka haysan qofka le. Dabshidka waxaa mar walba loo baahan yahay ogolaanshaha yadlaha ama cida le. Meelaha lagu xaash xaasho ama loogu talo galay dalxiiska ee leh meelaha u gaarka ah dabshidka yagu uma baahna ogolaansho dheeraad ah. Kaluumaysiga qoriga dirxiga yar lagu kaluumaysanayo waa bilaa lacag waana la oggolyahay yadoonan codsi gaar ah loo dalbanin. Kaaluumaysiga noociisa kale waxa uu u baahanyahay codsi gaar ah. Codsiyada iyo sharciyada lagu kaluumaysan karo waxa warbixin faahfaahfasan laga waydiin karaa Oulu10- adeegga la yidhaahdo. Ugaadhsiga kaliya waxaa loo ogol yahay dadka haysta kaadhka ugaadhsiga.ugaadhsi sidoo kale wuxuu u baahan yahay in la bixiyo lacagta ilaalinta bii ada ama seeraha. Ilaha xogta Lähteet Bankiga macluumaadka InfoFinland: Oikeutesi ja velvollisuutesi Suomessa Hagaha bii ada ama seeraha ee loogu talo galay soogalootiga, Ekokumppanit Oy Maahanmuuttajan ympäristöopas, Ekokumppanit Oy 17

18 Yaa gaadha go aanada? Kuka tekee päätökset? 18

19 Dimoqraadiyada shacabka ayaa awood le Finland waa dal dimoqraadi ah. Taasi waxaa looga jeedaa in shacabku leeyahay awooda lagu go aamiyo arimaha. Finland waa dimoqraadi waxaana la qabtaa doorashooyin. Doorashooyinka waxaad dooranaa in na matasha, cidaasi baana go aanada ka gaadha arimaha guud.sidaasi darteed codayntu waa arin aad u muhiim ah oo lagu saamayn karo go aan qaadashooyinka. Finland qofkasta oo buuxiyey 18sano lab iyo dhedig kuu doona ha ahaadee waxuu xaq u leeyahay inuu codeeyo. Way jiraan qaabab kale oo go aamada lagu saamayn karo Mooshin degmo wuu samayn karaa qofkasta oo degan degmo ka mida Finland. Mooshinku waa soo bandhigid, kaasi oo taabanaya hawlaha degmada. Mooshinku waa inuu noqdaa mid sidoo kale taabanaya dadka kale ee ku nool sidoo kale degmooyinka ka kale. Mooshin wuu samayn karaa qofkasta oo dhalo finish ah haysta, kaasi o ole xaq uu ku codeeyo.mooshinkaasi waa mid ku socda golaha shacabka ama baarlamaanka inay sameeyaan ama dejiyaan sharci. Mooshinku waa inuu leeyahay oo taageere, kuwaasi o ole xaqa codaynta. Mudahaarada waad ka qayb gali kartaa si furan. Mudaharaadada si nabada loo cabiro ra yigu waa sharci. Urur ama Xisbi siyaasadeed Ayaad ka qayb kali kartaa kalana shaqayn kartaa xisbigaasi aarimaha muhiimka kuu ah. Hab-maamulka dalka Finland Dalka Finland qaybaha ugu sareeya dawladnimada waa Golaha Shacabka Madaxwaynaha iyo Wasiirada Golaha shacabka Golaha shacabku wuxuu sameeyaa sharciga Finland iyo wuxuu go aamiyaa dhaqaalaha(miisaaniyada) dawladu ku shaqaynayso. Demokratia eli kansanvalta Suomi on demokratia. Se tarkoittaa sitä, että kansalla on valtaa päättää asioista. Suomessa demokratiaan kuuluvat vaalit. Vaaleilla valitaan edustajia, jotka päättävät yhteisistä asioista. Siksi vaaleissa äänestäminen on tärkeä keino vaikuttaa päätöksentekoon. Suomessa äänioikeutettuja ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet naiset ja miehet. Vaikuttaa voi myös muilla tavoilla Kuntalaisaloitteen voi tehdä jokainen, jolla on kotikunta Suomessa. Aloite on ehdotus, joka koskee kunnan toimintaa. Aloitteen täytyy olla sellainen, että sillä on merkitystä myös muille kunnan asukkaille. Kansalaisaloitteen voi tehdä jokainen Suomen kansalainen, jolla on äänioikeus. Kansalaisaloite tehdään eduskunnalle, jotta eduskunta säätäisi jonkin lain. Kansalaisaloitteella täytyy olla vähintään kannattajaa, joilla on äänioikeus. Mielenosoitukseen voi osallistua vapaasti. Rauhanomaiset mielenosoitukset ovat laillisia. Kansalaisjärjestön tai poliittisen puolueen toimintaan osallistumalla voit tehdä työtä niiden asioiden puolesta, jotka ovat sinulle tärkeitä. Suomen hallinto Suomen ylimmät valtioelimet ovat eduskunta presidentti hallitus 19

20 Golaha shacabku wuxuu matalaa shacabka ama dadka; Baarlamaanka wuxuu ka kooban yahay 200 oo mudane oo la soo doortay. Mudanayaasha golaha baarlamaanka waxaa la doortaa afartii sanaba hal mar. Doorashada baarlamaanka ee xigaayi waxay dhacayaa Waad codeyn kartaa, hadii aad buuxisay da da 18 sano aanad haysatid sharciga wayn. Wasiirada Wasiiradu waxay diyaariyaan ayna fuliyaan go aamada, kuwaasi oo ay gaadheen golaha shacabku. Hallitus on toimistaan vastuussa eduskunnalle. Golaha wasiiradu waa ra iisal wasaaraha iyo wasiirada kale. Ra iisal wasaaraha wakhtigani waa Juha Sipilä. Ra iisal wasaaruhu meesha uu kaga jiraa waa mid awood badan: wuxuu hogaamiyaa wasaaradaha iyo sidoo kale siyaasada Finland iyo wadama midawga yurub. Madaxwayne Madaxwaynuhu waa dawlada Finlnad madaxeeda. Madaxwaynaha wakhti xaadirkani waa Sauli Niinistö. Madaxwaynaha waxaa lagu doortaa doorasho. Wakhtiga madaxwaynuhu waa 6 sano. Doorashada madaxwaynuhu ee xigaa waa Waad codayn kartaa doorashada madaxwaynaha hadii aad buuxisay 18 sano aanad haysato sharciga wayn ee Finland. Madaxwaynaha jamhuuriyadu wuxuu hubiyaa oo adkeeyaa sharciga, waxaa lagu magacaabaa madaxa ugu sareeyaa ee hogaamiya siyaasada arimaha dibada ee Finland. Eduskunta Eduskunta laatii Suomen lait ja päättää valtion taloudesta. Eduskunta edustaa kansaa; eduskunnassa on 200 vaaleilla valittua kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Seuraavat eduskuntavaalit ovat Voit äänestää eduskuntavaaleissa, jos olet 18-vuotias ja Suomen kansalainen. Hallitus Hallitus valmistelee ja toteuttaa päätöksiä, joita eduskunta on tehnyt. Hallitus on toimistaan vastuussa eduskunnalle. Hallitukseen kuuluvat pääministeri ja muut ministerit. Nykyinen pääministeri on Juha Sipilä. pääministerin asema on vahva: hän johtaa hallituksen toimintaa ja esimerkiksi Suomen EU-politiikkaa Presidentti Presidentti on Suomen valtionpäämies. Nykyinen presidentti on Sauli Niinistö. Presidentti valitaan vaaleilla. Presidentin virkakausi on kuusi vuotta. Voit äänestää presidentinvaaleissa, jos olet 18-vuotias ja Suomen kansalainen. Tasavallan presidentti esimerkiksi vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. 20

21 Maamulida wadanka qaybihiisa kala duwan Dawladu waxay leedahay qaybo kala duwan oo mid walbaaba wax isaga loo igmaday maamula. Qaybahaasi waxaa ka mida tusaale: booliiska xafiiska dadka daymaha lagu leeyahay liiska madaw galiya xafiiska diwaanka dadwaynaha xafiiska shaqada iyo quutal daruuriga xafiiska cashuuraha kastamka Degmooyinka Finland waxay u qaybsan tahay degmooyin. Sanadka 2016 Finland waxay ka kooban tahay 313 degmo. Degmooyinka ayaga ayaa iskood isku maamula, yagaana go aan ka gaadha arimaha yaga khuseeya ama gaarka u ah. Degmadu waxaa waajib ku ah inay u diyaariso dadwaynaheeda adeegyo badan, tusaale xarumo caafimaad, guryaha maalintii caruurta lagu hayo iyo waxbarasho. Degmooyinku waxay ka masuul yihiin saddex qayboodaw labo 2/3 adeegyada dadwaynuhu helaan iyo dawladuna saddex qayboodaw hal qayb ayay masuul ka tahay. Degmadu waxay xaq u leedahay inay ka urursato dadka degan cashuurta degaanka. Valtion hallinto eri puolilla maata Valtion paikallishallinto hoitaa valtiolle kuuluvia tehtäviä jollakin tietyllä alueella. Valtion paikallishallintoon kuuluvat esimerkiksi: poliisi ulosottovirastot maistraatit TE-toimistot (työ- ja elinkeinotoimistot) verotoimistot tulli Kunnat Suomi jakaantuu kuntiin. Vuonna 2018 Suomessa on 311 kuntaa. Kunnilla on itsehallinto eli ne voivat itse päättää omista asioistaan. Kunnilla on velvollisuus järjestää asukkailleen monia palveluja, esimerkiksi terveydenhuolto, lasten päivähoito ja opetus. kunnat vastaavat noin 2/3 osasta julkisista palveluista ja valtio 1/3 osasta kunnilla on oikeus kerätä asukkailta kunnallisveroa. kunnan asioista päättää kunnanvaltuusto (kaupunginvaltuusto). Kunnanvaltuuston jäsenet valitaan kunnallisvaaleissa, jotka järjestetään neljän vuoden välein. Voit äänestää kotikuntasi kunnallisvaaleissa, jos olet 18-vuotias. Jos et ole Suomen, EU-valtion, Norjan tai Islannin kansalainen, sinulla on pitänyt olla kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. 21

22 Arimaha degmada waxaa go aan ka gaadha xildhibaanada golaha deegaanka (Xildhibaanada magaalada). Xubnaha xildhibaanada dawlada hoose waxa lagu doortaa doorashada goloha deegaanka, taasi oo dhacda afartii sanaba hal mar. Doorashada ku xigtaa waa Waad codayn kartaa doorashada goloha deegaanka hadii aad jirto 18 sano. Hadii aanad ahayn qof haysta dhalashada finishka, ta wadamada ka mid ah midawga Yurub, Norway ama Island, waa inaad ugu yaraan dagan tahay degmo ka mida finland mudo labo sano ah oo aan kala go lahayn ama isku xidhan. Golada deegaanku waxay doortaan maamulka degmada (maamulka magaalada). Hawlaha shaqo ee maamulka magaaladu waa diyaarinta go aamada iyo inay fuliyaan kuwaasi. Maamulka iyo maaraynta hantida degmada waxaa hogaamiya maayarka degmada (duqa magaalada). Golaha deegaanka ayaa doorta isaga Maamulka degmaduna isaga ayay hoos yimaadaan Valtuusto valitsee jäsenet kunnanhallitukseen (kaupunginhallitukseen). Kunnanhallituksen tehtävä on valmistella valtuuston päätökset ja toteuttaa ne. Kunnan hallintoa ja taloutta johtava virkamies on kunnanjohtaja (kaupunginjohtaja) on kunnanvaltuuston valitsema ja toimii kunnanhallituksen alaisuudessa. 22

23 Dib u eegis Dalalka dimoqraadiga ah waa suuro inaad ka qayb qaadatid goynta go aanada. Codaynta doorashadu waa qaab aad ku saamayn karto qaadashada qaraarada dawliga ah. Maamulka wadanka Golaha baarlamaanka Dawlada Madaxwaynaha Degmada Golaha deegaanka (Xildhibaanada magaalada) Dawlada hoose (Dawlada hoose ) Maayarka degmada (Duqa magaalada) Adeegyada aas aasiga ee muwaadiniinta waxaa ka mida tusaale Daryeelka bulshada, Daryeelka caamifaadka, Waxbarashada iyo U fududaynta gaadhista adeegyadaasi. Maamulida wadanka qaybihiisa kala duwan booliiska xafiiska dadka daymaha lagu leeyahay liiska madaw galiya xafiiska diwaanka dadwaynaha xafiiska shaqada iyo quutal daruuriga xafiiska cashuuraha kastamka Hallituksen kuvarakenne Demokratiassa kansalaisella on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Vaaleissa äänestäminen on tärkeä keino vaikuttaa asioihin. Valtio Eduskunta Hallitus Presidentti Valtion paikallishallinto, esimerkiksi poliisi ulosottovirastot maistraatit TE-toimistot (työ- ja elinkeinotoimistot) verotoimistot tulli Kunta Kunnanvaltuusto (kaupunginvaltuusto) Kunnanhallitus (kaupunginhallitus) Kunnanjohtaja (kaupunginjohtaja) Kansalaisten peruspalvelut, esimerkiksi sosiaalihuoltoon, terveydenhuoltoon, opetukseen ja tekniseen infrastruktuuriin liittyvät palvelut. 23

24 Shaqaalaha xilalka haya ee Oulu Viranomaiset Oulussa 24

25 Xuquuqda uu qofku u leeyahay adeegyada Xeerka aasaasiga ah ee Finland waxa uu dhigayaa in uu shaqsigu helo adeegyada sharcigu uu u kasay. Nolosha qaybaheeda kala duwan qofka degmada ka tirsan waxa uu la kulmayaa adeegyo ka wada tirsan nidaamka adeegyada. Macluumaadka ku saabsan macmiilka Adeegyada dowladdu ay bixiso oo dhan waxa laga ururinayaa xog. Waxqabad kasta oo la qabto waa la qorayaa yada oo loo waafajinayo badbaadada macluumaadka shaqsiga. Kela Kela waa xafiis dowladeed oo daryeela dhaqaalaha nolosha dadka ku nool Finland marxaladaha nololeed ee kala duwan ee ay ku jiraana ku daryeela. Adeegyada bulshada ee ay Keladu bixiso waxa ka mid ah dhaqaalaha la siiyo qoysaska, ardayda, qofka bilaa shaqada ah, qofka lixaadka la iyo qofka shaqo gabka ah. Dalbo kamid noqoshada shabakadda adeegga badbaadada dhaqaale ee bulshada ee Kelada adiga oo tagaya xafiisyada Kelada. Waxad sidoo kale ku danaysan kartaa adiga oo isticmaalaya websiteka Kelada, haddii ad haysato macluumaadka lagu isticmaalo bankiga internetka ama aqoonsiga moobilka: Kadib marka ad hesho go aanka laguugu sheegayo inaad ka mid tahay shabakadda adeegga badbaadada Kela waxad helaysaa kaadh Kelada ka socda oo shaqsi ah. Kaadhkaas ayaa kuu xaqsiinaya inaad hesho adeegyada Kelada. KELA Ciwaanka: Sepänkatu 18 Oikeus palveluihin Suomen perustuslaki takaa yksilön oikeuden saada lain määräämät palvelut. Eri elämänvaiheissa kuntalainen kohtaa eri palveluja, jotka ovat osa palvelujärjestelmää. Tieto asiakkaasta Kaikista julkisesti tuotettavista palveluista kerätään tietoa. Kaikki toimenpiteet dokumentoidaan noudattaen henkilötietosuojaa. KELA Kela on Suomen valtion laitos, joka hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämävaiheissa. Kelan tarjoamia sosiaalietuuksia ovat esimerkiksi perheen, opiskelijan, työttömän, vammaisen ja eläkeläisen etuudet. Hae kuulumista Suomen sosiaaliturvan piiriin Kelan toimistossa. Voit myös asioida Kelassa internetin välityksellä, jos sinulla on verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne: Saatuasi päätöksen sosiaaliturvaan piiriin kuulumisesta, saat henkilökohtaisen Kela-kortin. Kortti oikeuttaa sinut Kelan tarjoamiin sosiaalietuuksiin. Osoite Sepänkatu 18 25

26 Adeegga bulshada iyo caafimaadka Xeerka asaasigu waxa uu dhigayaa in uu qof kastaa xaq u leeyahay adeegga caafimaadka iyo bulshada oo ah mid ku filan qofka. Adeegyadaas waxa soo saara guud ahaan dowladda. Waxa si khaas ah muhiim u ah in hore loogu socdo dalbashada adeegga bulshada iyo caafimaadka si kala horayn sax ah leh. Caawimaadda ugu horaysa ee kuu tilmaamaysa qaabka ad hore ugu soconaysa waxad ka helaysaa xaruntaada caafimaadka. Ajinabiga qaxootinimada haysta adeegooda caafimaad Adeegga caafimaadka ee ajinabigu waxa uu bixiyaa adeegyada la xidhiidha caafimaadka dadka qaxootinimada haysta ee ajinabiga ah muddo saddex sano ah u soconaysa qofka kadib marka uu waddanka soo dagay. Saddexda sano kadib adeegga caafimaadka waxa ka mas uul ah xarunta caafimaadka ee xaafadda uu qofku ku noolyahay. Ciwaanka: Hanhitie 15 Adeegga heeganka ah ee kalkaalisada waa isniin-khamiis saacada u dhaxeeya iyo jimcihii oo ah Adeegga heeganka ah ee habeenka iyo wiigendiyda ee dhakhtarka jaamacadda Oulu heeganka guud lambarka taleefanka ee: , ciwaanka Kajaanintie 50. Qaybta laga galo ee A1. Xarumaha caafimaadka iyo xarumaha daryeelka qofka Xarunta caafimaad ee nawaaxigaaga ku taalla waxad ka danaysan kartaa adiga oo anan balan ka qabsanin. Ballan la aan waxay qaybta qaabilaaddu furantahay isniin ilaa khamiid 8-16 iyo jimceyaasha Adeegga tilifoonka ee xarumuhu waxa uu kuu shaqaynayaa qakhtiyo lamid ah wakhtiyada ay furanyihiin. Kalkaalisooyinku waxay qaabilayaan bukaanka sida ay ugu kala horeeyaan lambarka safka lagu galo.. Sosiaali- ja terveyspalvelut Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palvelut tuottaa pääasiallisesti julkinen sektori. On erityisen tärkeää edetä sosiaali- ja terveysasioissa oikeassa järjestyksessä. Saat apua omalta terveysasemaltasi oikeaan etenemiseen. Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien terveyspalvelut Maahanmuuttajien terveyspalvelut tarjoaa terveydenhoitoon liittyvät palvelut pakolaistaustaisille maahanmuuttajille kolmen vuoden ajan maahanmuutosta. Sen jälkeen terveyspalveluista vastaa oman asuinalueen terveysasema. Osoite Hanhitie 15 Terveydenhoitajan päivystys ma to kello ja pe kello yö- ja viikonloppupäivystys Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksessä: puhelin , osoite Kajaanintie 50, sisäänkäynti A1 Terveysasemat ja hyvinvointikeskukset Voit asioida omalla terveysasemalla tai hyvinvointikeskuksessa ilman ajan varaamista. Ilman ajanvarausta vastaanotto on avoinna maanantaista torstaihin kello 8 16 ja perjantaina kello Terveysasemien ja hyvinvointikeskusten puhelinneuvonta toimii samoina aikoina. Hoitajat ottavat potilaat vastaan tulojärjestyksessä vuoronumeron mukaisesti. 26

27 Macaluumaadka lagala xidhiidho arumaha caafimaadka iyo xarumaha daryeelka qofka ee Oulu Xarunta caafimaadka ee Haukipudas: Simppulantie 15, t Xarunta caafimaadka ee Kaakkuri: Pesätie 11, t Xarunta caafimaadka ee Kaijonharju: Kalevalantie 5, t Xarunta caafimaadka ee Kiiminki: Terveystie 1, t Xarunta daryeelka qofka ee Kontinkangas: Kajaanintie 46 A, t Xarunta daryeelka qofka ee Myllyoja: Karvarinaukio 16, t Xarunta caafimaadka ee Oulunsalo: Kauppiaantie 10, t Xarunta caafimaadka ee Rajakylä: Ruiskukkatie 4, t Xarunta daryeelka qofka ee Tuira: Kangastie 12, t Xafiiska diwaanka Xafiisyada diwaanku waa xafiisyo degmooyinka ku yaala oo maamul ah. Waxa ay ka mas uul yihiin nidaamka diwaanka bulshada degmadooda iyo nidaamyada kale ee diwaangalinta ah. Xafiisyada diwaanka waxa lagu diwaan galiyaa dadka si joogto ah waddanka u soo daga waxana lagu siiyaa lambar aqoonsi ah Xafiiska diwaanka waxa lagu sameeyaa nikaax dowli ah ama labo qof ayaa la isku diwaangaliyaa Ciwaanka: Isokatu 4 Booliska Booliska shaqadiisa ugu muhiimsan waa suuro galinta iyo ilaalinta nidaamka iyo amniga guud ee qof kasta. Boolisku wuxuu dadka ula dhaqmaa si sinnaan iyo cadaalad leh. Maistraatti Maistraatit ovat valtion paikallisia hallintoviranomaisia. Ne vastaavat esimerkiksi alueensa väestötietojärjestelmästä ja muista rekistereistä. Maistraatissa rekisteröidään vakinaisesti Suomeen muuttavat väestötietojärjestelmään ja annetaan heille henkilötunnus Maistraatissa voidaan tehdä siviilivihkiminen avioliittoon tai rekisteröityyn parisuhteeseen. Osoite Isokatu 4 Poliisi Poliisin tärkeä tehtävä on yleisen järjestyksen ja kaikkien turvallisuuden ylläpitäminen. Poliisi toimii tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Poliisilta haetaan esimerkiksi oleskelulupaa, henkilökorttia ja passia ja poliisille tehdään rikosilmoitukset. Osoite Saaristonkatu 8 27

28 Booliska waxa laga dalbadaa tusaale ahaan sharciga degganaanshaha, kaadhka aqoonsiga iyo baasaboorka intaana waxa dheer in booliska lagu samayn karo ogaysiinta dambiga. Ciwaanka: Saaristonkatu 8 Xafiiska shaqada iyo howlgalka Xafiiska shaqada iyo howlgalka wuxuu caawiyaa shaqaalaha shaqo raadsanaya in ay shaqo helaan iyo inay wadanka la qabsadaan. Dalbashada shaqada waxa laga bilaabaa xafiiska shaqada iyo howlgalka. Xafiiska shaqada iyo howlgalka waxqabadyada uu bixiyo ee la qabsiga waddanka fududeeya waxa kamid ah: Hagid iyo latalin, Baadhidda hore ee xaaladda qofka, Qorshaha ka qaybgalinta wadanka iyo Waxbarashada ka qaybgalinta waddanka. Xafiiska shaqada iyo howlgalka Ciwaanka : Torikatu 34 Xafiiska cashuurta Xafiiska cashuurtu waa xafiis dowladu leedahay oo ku shaqo leh u soo guridda lacagta cashuurta ah ee mushtamaca dib loo gelinayo. Lacagta cashuurta ah dowladda iyo degmooyinku waxay ku bixiyaan tusaale ahaan kharashaadka daryeelka caafimaadka bulshada, tacliinta iyo xanaanaynta caruurta. Finland shaqada ad qabato waxad ka bixinaysaa cashuur. Waxad sidoo kale cashuur ka bixinaysaa tusaale ahaan lacagta shaqo la aanta, lacagta waalidnimada iyo lacagta ardaynimada. Shaqo bixiyahaaga ayaa si toos ah cashuurta uga bixinaya mishaarkaaga. Si uu u bixiyo cashuurta shaqo bixiyahaagu waxa uu u baahanyahay kaadhkaaga cashuurta. Kaadhka cashuurta waxa ka muuqda cadadka uu yahay brosentajkaaga cashuurtu, taasoo ah inta mishaarkaaga laga bixinayo lacag cashuur ahaan dowladda ugu tagaysa. Kaadhka cashuurta waxad ka heli kartaa xafiiska cashuurta. Ciwaanka: Torikatu 34 B TE-toimisto TE-toimisto (Työ- ja elinkeinotoimisto) auttaa työnhakijoita työnhaussa ja Suomeen kotoutumisessa. Työnhaku aloitetaan TE-toimiston kautta. TE-toimiston tarjoamia kotoutumispalveluja ovat: ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma ja kotoutumiskoulutus. Osoite Torikatu 34 Verotoimisto Verohallinto on valtion laitos, joka huolehtii verojen keräämisestä yhteiskunnalle. Verorahoilla valtio ja kunnat maksavat esimerkiksi terveydenhoidon, koulutuksen ja päivähoidon kustannuksia. Suomessa maksat työstä saamastasi palkasta veroa. Maksat veroa myös esimerkiksi työttömyyspäivärahasta, vanhempainpäivärahasta ja opintotuesta. Työnantaja maksaa verot suoraan palkastasi. Sitä varten työnantaja tarvitsee sinulta verokortin; verokortissa näkyy veroprosenttisi eli se, kuinka suuri osa palkastasi menee valtiolle yhteisiin verovaroihin. Saat verokortin verotoimistosta. Osoite Torikatu 34 B 28

29 Adeegga Oulu10 Oulu10 waa adeeg macaamiisha loogu adeeggo oo magaalada Oulu ay leedahay. Waxad halkaas ka heli kartaa macluumaad, hagid iyo latalin ku saabsan adeegyada magaalada Oulu ay bixiso oo dhan.. Ciwaanka: Torikatu 10 Telefoonka ka Adeegga Chat-ka isniinta illaa khaamiista saacadda 8-17 iyo jimcihii Xarunta dhaqamada kala duwan ee Villa Victor Xarunta dhaqamada kala duwan ee Villa Victor waxa uu u adeegaa dadka ajinabiga ah iyo dadka waddanka u dhashay labadaba. Waxa uu qabtaa tusaale ahaan: Adeeg hagid iyo latalin ah oo luqado badan oo kala duwan ku socda Koorsooyinka luqada Finishka Warbixinada kala duwan Meesha lagu kulmo ee caalamiga ah Ururada kala duwan ee dhaqamada kala duwan matala waxa u suuro gal ah inay isticmaalaan xarunta Villa Victor Ciwaanka: Torikatu 23 Adeegga dhalinyarta ee Byström Adeegga dhalinyarta Byström waxa uu u suuro galiyaa in dadka ka tirsan magaalada Oulu ee da doodu ka yartahay 30 sano ay helaan macluumaad, hagid ja garabsiin ku saabsan arrimaha la xidhiidha tacliinta, shaqada, arrimaha lacagta, degganaanshaha iyo waxqabadka wakhtiga firaaqada ah. Sidoo kale waxa lagaa caawin karaa arrimaha caafimaadka la xidhiidha. Ciwaanka: Hallituskatu 5 A Taleefanka ka nappi@ouka.fi Oulu10-palvelut Oulu10 on Oulun kaupungin keskitetty asiakaspalvelu. Saat sieltä tietoa, ohjausta ja neuvontaa kaikista Oulun kaupungin palveluista. Osoite Torikatu 10 Puhelin Sähköposti oulu10@ouka.fi Chat-palvelu maanantaista torstaihin kello 8 17 ja perjantaisin kello Monikulttuurikeskus Villa Victor Monikulttuurikeskus Villa Victor palvelee niin ulkomaalaistaustaisia oululaisia kuin kantaväestöä. Esimerkkejä toiminnasta: ohjaus- ja neuvontapalvelut ja monikielinen neuvonta suomen kielen kurssit infotilaisuudet kansainvälinen kohtaamispaikka monikulttuuristen ryhmien ja ystävyysseurojen on mahdollista käyttää Villa Victorin tiloja Osoite Torikatu 23 Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut tarjoaa oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille tietoa, ohjausta ja tukea esimerkiksi koulutukseen, työhön, raha-asioihin, asumiseen, vapaaaikaan ja terveyteen liittyvissä asioissa. Osoite Hallituskatu 5 A Puhelin Sähköposti nappi@ouka.fi 29

30 Qoyska caruurta le Lapsiperheet 30

31 Caawinta hooyada uurka le Hadii aad ogaato inaad uur leedahay, wakhti ka qabso xarunta hooyada iyo dhalaanka: telefoon Hooyada uurka lihi waxay fasax noqon kartaa maalmood oo ah maalmaha shaqada ka ho rinta ayna dhalin. Hadii hooyadu leedahay ama ay ku jirto adeega sooshiyaalka ee dalkani, waxay xaq u leedahay wakhtiga ay ku jirto fasaxa hooyanimada lacagta hooyanimada. Lacagta hooyanimada waxaa la bixiyaa ku dhawaad ilaa 4 bilood. Foomka dalabka waxaad u diraysaa keelada Intaa waxaa dheer inay hooyadu helayso gargaar ka hooyada, kaasi oo ah bukhshad ama kartoon dhar ilmo ku jiro ama lacag dhan 140 oo aan cashuur laga qaadayn. Taakulaynta dhalashada ilmaha ka dib Dhalashada ilmaha ka dib, hooyada ama aabaha ayaa sida caadada ah ilmaha daryeela taasi mid kood ilmaha la joogo. Sidoo kale aabaha iyo hooyadu way is babadeli karaan. Keelada ayaa bixinaysa wakhtigaasi lacagta waalidnimada. Wakhtiga lacagta waalidnimada la qaadanayo waa ilaa lix bilood, taasi oo la macno ah in uu ilmaha da diisu tahay 9 bilood jir. Fasaxa waalidka dabadeed ilmaha waxaa la gayn karaa xadaanada ama labada waalid mid kood ama cid qaraabada ah ayaa guriga ku hayn karta. Ilmaha ka yar 3 sano jir, wuxuu keelada ka talban karaa lacagta taakulayn ee ku daryeelida ilmaha guriga ama guri ku haynta. Hadii aad ilmahaaga ku haynaysid guriga, waxaad xaq u leedahay in aad shaqadaada ka fasax qaadatid fasax lacag la aan ah ilaa iyo uu ilmuhu buuxiyo 3 sano. Keeladu waxay bixisaa lacagta ilmaha loogu talo galay, kaasi oo uu helo ilmo kasta oo ku nool Finland. Arinkani wuxuu ka mid yahay waxyaabaha soo hoos gala nimaad sooshiyaalka. Tukea raskaana olevalle äidille Jos huomaat olevasi raskaana, varaa aika neuvolaan: puhelin Äiti jää äitiysvapaalle arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Jos äiti kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin, hän voi äitiysvapaalle jäädessään saada äitiysrahaa. Äitiysrahaa maksetaan yhteensä noin neljä kuukautta. Hakemus Kelalle Lisäksi äiti voi saada äitiysavustuksen, joka on äitiyspakkaus tai veroton rahasumma 140. Hakemus Kelalle Tukea lapsen syntymän jälkeen Lapsen syntymän jälkeen äiti tai isä hoitaa yleensä lasta jonkin aikaa kotona. Äiti ja isä voivat olla vapaalla myös vuorotellen. Kela maksaa tältä ajalta vanhempainrahaa. Vanhempainrahakausi kestää noin puoli vuotta eli lapsi on tuolloin noin yhdeksän kuukautta vanha. Vanhempainvapaan jälkeen lapsi voi mennä päivähoitoon tai jompikumpi vanhemmista tai esimerkiksi sukulainen voi hoitaa lasta kotona. Alle 3-vuotiaan lapsen kotihoitoon voi hakea Kelalta kotihoidon tukea. Jos hoidat lastasi kotona, sinulla on oikeus jäädä työstäsi palkattomalle hoitovapaalle siihen asti kun lapsi täyttää kolme vuotta. Kela maksaa lapsilisää jokaisesta lapsesta, joka asuu Suomessa ja kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Lapsilisää maksetaan kunnes lapsi täyttää 17 vuotta. 31

32 Ilmaha aan gaadhin wakhtigii iskuulka wali ee lagu hayo meel guriga ka baxsan Magaalada Oulu waxay leedahay xadaanado iyo kuwa dad gaar ah leeyihiinba. Intaa waxaa dheer in Oulu ay ka jiraan dadka sida gaarka ah guryaha ugu haya caruurta. U dalab ilmahaagaa meel daryeel 4 bilood ka ho inta ayna bilaabin xadaanadu- Dalbashada xadaanada iyo ku dhamaysada arimahaaga si elektaroonik ah Ilmuhu markuu gaadho 6 jir waa inuu ka qayb galaa fasalka ka horeeya bilaw iskuulka, kaasi oo qaata mudo sanad ah. Darajada caruurta Finland darajada caruurtu waa wax sharcigu ilaaliyey Tusaale Sharciga badbaadada caruurta Qoysaska caruurta lihi waxay helaan taakulayn iyo talo bixin ka timaada dad kala duwan oo xirfad layaal ah. Ka hor ilmuhu intuuna bilaabin fasalka ka horeeya iskuulka, qoysku waxay taakulo ka helaan xarunta dhalaanka iyo xadaanada. Wixii ka dambeeya bilawga fasalka iskuulka ka horeeya, iskuulka ayaa hubinaya nolosha qoyska ilmaha. Waxaad caawimaad ka dalban kartaa xarunta hooyada iyo dhalaanka iyo xafiiska sooshiyaalka. Qoyska curuurta lihi wuxuu sidoo kale taakulayn ka heli karaa meelahani tusaale ahaan Väestöliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL). Alle kouluikäisen lapsen hoito kodin ulkopuolella Oulussa on kaupungin omia päiväkoteja ja yksityisiä päiväkoteja. Lisäksi Oulussa on yksityisiä perhepäivähoitajia. Hae lapselle hoitopaikkaa vähintään 4 kuukautta ennen hoidon alkua. Päivähoitopaikan hakeminen ja sähköinen asiointi Lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna eli 6-vuotiaana. Lapsen asema Suomessa lapsen asema on lainsäädännössä turvattu Esimerkiksi lastensuojelulaki Lapsiperheet saavat tukea ja neuvontaa eri ammattilaisilta. Ennen esikoulua lapsiperheet saavat tukea esimerkiksi lastenneuvolasta ja päivähoidosta. Esikoulun aloittamisesta eteenpäin koulu on vahvasti mukana perheen elämässä. Voit edelleen pyytää apua lastenneuvolasta, perheneuvolasta ja sosiaalitoimistosta. Lapsiperheitä tukevat myös esimerkiksi Väestöliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL). 32

33 Tarbiyada caruurta Finland Waalidka ama qof daryeelaya waa cida ugu horeysa waajid ka saaran yahay si fiican u noolaanshaha ilmaha. Ilmaha in lagu shaqaysto waa mamnuuc xaga sharciga. Sinaanshaha lab iyo dhediga waxay ka muuqanaysaa korinta ilmaha: hooyada iyo aabuhu waa inay si wada jira u hayaan ilmaha. Ilmaha yar iyo dhalinyarada waa in loo sheegaa xuduud cad iyo sharciyo. Ilmaha waxaa lagu dhiiri galiyaa inuu si xora u fikiri karo. Ilmuhu waalidkii wuu ka ra yi duwanaan karaa. Iskuulka aad baa loo qiimeeyaa Finland iyo in waalid soo booqdo iskuu waa arin aad u muhiima. Dhalinyaradu marka ay buuxiyaan 18 sano, marka sharciga loo eego waa qof qaan-gaadhay. Markaasi dhalintaasi mid si buuxda bulshada uga mida sidoo kale awooda go aan qaadashada waxyaabaha noloshiisa khuseeya. Lasten kasvatus Suomessa Vanhemmilla tai lapsen huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa hyvinvoinnista. Lasten ruumiillinen kuritus on kielletty laissa. Sukupuolten välinen tasa-arvo näkyy myös lasten kasvatuksessa: äiti ja isä kasvattavat ja huolehtivat lapsesta yhdessä. Lapselle ja nuorelle on tärkeää antaa selkeät rajat ja säännöt. Lasta kannustetaan itsenäiseen ajatteluun. Lapsi saa olla esimerkiksi eri mieltä vanhemman kanssa. Koulutusta arvostetaan Suomessa ja vanhempien kannustus koulunkäyntiin on tärkeää. Kun nuori täyttää 18-vuotta, on hän lain mukaan täysiikäinen. Silloin nuori on täysivaltainen yhteiskunnan jäsen ja hänellä on päätösvalta omaan elämäänsä. Finland dhalinyaradu markay da da buuxiyaan guriga waalidka way ka guuraan. Way shaqo tagaan ama wax dhigtaan. Waa cad caadi ah inuu dago kaligii ama la dago sxbada iskuulka ka ho rinta uuna aan aasin qoys. Ilmaha iyo dhalinta waajibaadkooda iyo xuquuqdooda Liiska da aha kala ee caruurta iyo dhalinta iyo waajibaadkooda iyo xuqooqdooda Bangiga macluumaad Ilaha xogta Lähteet InfoFinland, Qoys Oulu: Perhe Oulussa InfoFinland, Xagee caawinaysa dhalinta iyo caruurta: Lasten ja nuorten oikeudet ja velvollisuudet InfoFinland, Oulu iyo wakhtiga firaaqada: Lasten ja nuorten ongelmat Kela, Qoraalka guriga iyo qoyska: Lapsiperheet Suomessa nuoret muuttavat yleensä pois kotoa täysiikäisinä kun he lähtevät opiskelemaan tai töihin. On tavallista, että he asuvat joko yksin tai opiskelutovereiden kanssa ennen perheen perustamista. Lapsen ja nuoren oikeudet ja velvollisuudet Lista eri-ikäisen lapsen ja nuoren oikeuksista ja velvollisuuksista Infopankissa (suomenkielinen) 33

34 Nolosha wanaagsan Hyvinvointi Waa maxay nolosha wanaagsan Waxad fiicantahay marka ad noloshaada tayadeeda u aragto inay fiicantahay. Waxyaabaha saamayn kara tayada noloshaada waxa ka mid ah Caafimaadka jidhka iyo ka maskaxda Nolosha wanaagsan ee dhaqaale (qaabka ad u nooshahay iyo dhaqaalahaaga) Inaad filayso nolol fiican Xidhiidhada dadka kale ad la leedahay Dareenka inaad qof qiimo leh tahay Waxqabadka xiisaha leh iyo inaad awood u leedahay inaad fuliso awoodahaaga Noloshu way fiicantahay, farxadda Mitä on hyvinvointi? Voit hyvin, jos koet elämänlaatusi hyväksi. Kokemukseen voivat vaikuttaa mm. fyysinen ja psyykkinen terveys materiaalinen hyvinvointi (elinolot, toimeentulo) odotukset hyvästä elämästä ihmissuhteet omanarvontunto mielekäs tekeminen ja mahdollisuus toteuttaa itseä omien kykyjen käyttäminen Elämä on hyvää, onnellisuus 34

35 Cabiraadda nolosha wanaagsan Ururka caafimaadka aduunka WHO waxa uu u kala qaybiyay waxyaabaha nolosha wanaagsan lagu cabiri karo lix qaybood: 1. Caafimaadka jidhka (tusaale ahaan, tamarta qofka, xanuunka, tayoda hurdada) 2. Caafimaadka maskixiyen (tusaale ahaan fikirka, awoodda barashada, dareenka, in uu qofku niyadiisa wax siiyo) 3. Awoodda wax qabatka (awoodda jimicsiga, waxqabadka nolol maalmeedka, awooda shaqo) 4. Xidhiidhada dadka kale (xidhiidhka lamaanaha, saxiibtinimada, nolosha jinsiga, garabsiinta dadka kuu dhoow) 5. Bi ada (takhliga, shaqaynta adeegyada, awoodaha waxqabadka wakhtiga firaaqada ah, no-losha guriga) 6. Waxyaabaha uu qofku qiimeeyo (diinta, dabeecadaha, sawirka uu qofku aduunka ka haysto) Xigashada: WHOQOL_Info.pdf Nolosha wanaagsan Nolosha xun Haddii uu qofku isticmaalo awoodihiisa in ka badan inta tankiisa ah, waxa suuro gal ah in ay noloshu isku badasho dhibaato uu qofku kolba tu kale uga gudbayo. Waxa uu qofku markaas yareeyaa waxyaabaha wanaagsan ee ay naftiisu ka helayso farxad iyo xidhiidhada dadka kale uu la leeyahay si uu u maareeyo nolosha adaygeeda. Sida loo badinayo qofku waxa uu kala kulmaa nolosha markaas dhibaato iyo adayg. Furayaasha qanacaadda: Ilaali xidhiidhada dadka kale ad la leedahay Waxad raadsataa waxyaabo cusub oo ad dareenta ama ad samayso halka ad lacag ama ma-tiiriya kale ka raadinayso Adigu qofnimadaada qeex ha isku dayin inaad naftaada ku qeexdo fikrada ay dadka kale kaa haystaan Raadso jihadaada Hyvinvoinnin mittaaminen Maailman terveysjärjestön WHO:n kehittämässä ihmisen hyvinvoinnin mittarissa elämänlaatu jaotellaan kuuteen eri ulottuvuuteen: 1. Fyysinen terveydentila (esim. energisyys, kipu, unenlaatu) 2. Psykologinen terveydentila (esim. ajattelu, oppiminen, keskittyminen, tunteet) 3. Toimintakyky (liikuntakyky, päivittäiset toiminnot, työkyky) 4. Sosiaaliset suhteet (parisuhde, ystävyyssuhteet, seksuaalisuus, lähiympäristön tuki) 5. Ympäristö (ansiotulot, palvelujen toimivuus, harrastusmahdollisuudet, kotiolot) 6. Arvot (uskonnollisuus, asenteet, maailmankuva) Lähde: Info.pdf Hyvinvointi pahoinvointi Jos ihminen kuluttaa voimavarojaan liikaa, voi elämä kaventua pelkäksi selviytymiseksi. Ihminen karsii mukavia toimintoja ja ihmissuhteita säästääkseen itseään. Vaikutus on todennäköisesti päin-vastainen. Kun mukavat asiat elämässä vähenevät, mieliala laskee. Avaimia tyytyväisyyteen: vaali ihmissuhteita tavoittele kokemuksia materian sijasta määrittele itse itsesi äläkä tee sitä muiden arvioiden perusteella etsi omaa suuntaasi tee mielenkiintoisia asioita; asioita, joihin voit uppoutua, jotka ovat palkitsevia ja kykyjesi mukaisia. anna anteeksi ole kiitollinen 35

36 Samee waxyaabo xiiso leh oo ad wakhti galin karto, ad ka heli karto abaalmarin una qalma awoodahaaga Cafiska badi Xamdinaqqa badi Caafimaadka maskaxda Caafimaadka maskaxdu waa salka nolosha wanaagsan ee qofka, caafimaadkiisa iyo awoodiisa wax-qabad. Xaafimaadka maskaxdu waxyaabaha uu ka koobmo waxa ka mid ah: Kalsoonida qof ahaaneed ee fiyow Dareenka in uu qofku noloshiisa isagu maamulo Awooda samaysashada xidhiidhka dadka Dabacsanaanta nolosha Awooda qofku inuu maareeyo carqaladaha Marmar qofka awoodihiisa maskaxeed ayaa yaraada, waxa keeni kara isku buuq ama xanuunka dhimirka ama nololshu dhibaatooyin kale oo maskixiyen ay qofka ku keento. Caafimaadka maskaxdu khalkhal buu ku jiraa marka ay qofka ku keenayaan dhibaatooyin ama ay xadaynayaan awoodda shaqo iyo ta wax qabad ee qofka ay xadaynayaan fursadaha uu qofku uga qayb qaadan karo noloshiisa ama uu u maarayn karo Marka ay heerka ugu culus gaadhaan caafimaad darada maskixiyen qofku waxa uu ka qaadi karaa inuu lixdiisa lixaad ku waayo Codso caawimaad! Heeganka caawimaada xanuunada maskaxda ee dadka waawayn ee Oulu: Tilifoon Ciwaanka Yrttipellontie 6 (2. krs.) Qaab nololeedka caafimaad qaba Nasiimada iyo hurdada Jimicsiga kugu filan Nafaqada dheelitiran Mielenterveys Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta. Hyvää mielenterveys muodostuu muun muassa: terveestä itsetunnosta elämänhallinnan tunteesta kyvystä solmia tyydyttäviä ihmissuhteita riittävästä joustavuudesta kyvystä kohdata vastoinkäymisiä. Joskus ihmisen psyykkiset voimavarat syystä tai toisesta ehtyvät ja seurauksena voi olla masennusta, ahdistusta tai muita mielenterveyden ongelmia. Mielenterveys on häiriintynyt, kun oireet aiheuttavat ihmiselle kärsimystä oireet rajoittavat ihmisen työ- tai toimintakykyä oireet rajoittavat ihmisen mahdollisuuksia osallistua ja selviytyä elämässä. Vakavimmillaan mielenterveyshäiriöt voivat vammauttaa ihmisen täysin. Pyydä apua! Aikuisten mielenterveyspäivystys Oulussa: Puhelin Osoite Yrttipellontie 6 (2. krs.) 36

37 Nasiimada iyo hurdada Qofku waxa uu baahanyahay hurdo iyo nasiimo uu kaga nasto daalka jidhkiisa ku yimaada. Xataa dhibaatada ama culayska maskixiyen uu qofku dareemo waxa uu kaga nasan karaa hurdada iyo nasiimada. Baahida hurdada ee qofku waa mid shaqsi walba gaar u ah nolosha marxaladaheeda kala duwana isku badbadasha. Qofka wayn ee caafimaadka qaba waa uu u baahanyahay qiyaasti 7-9 saacadood oo hurdo ah habeenkii. Shaqooyinka ugu muhiimsan ee hurdada Ka saaridda daalka ee maskaxda (wakhtiga uu qofku hurdo maskaxdiisu way is cusboonaysiisaa) Waxa ay caawisaa xasuusta, fahanka iyo awooda waxbarasho Waxay ilaalisaa caafimaadka maskaxda ee qofka Waxay ilaalisaa caafimaadka jidhka qofka Hurdada aad u yar waxa ay ka muuqataa awooda niyada iyo maskaxda ee qofka oo isa soo dhima ilaa qofku uu moodo inuu maskaxdiisa waayayo. Daalku waxa uu yareeyaa awooda shaqo, waxana uu siyaadiyaa dhibaatada iyo shilalka uu qofku gali karo waxa ayna ka qaadaa nolosha qiimaha iyo macaanka. Jimicsiga kugu filan Jimicsi la aanta iyo fadhiga badan caafimaadka way u daranyihiin. Qofka wayn waxa loogu taliyay in uu jimicsi adag sameeyo isbuucii 2,5 saacadood. Tusaale ahaan in uu si quwad leh u socdo, uu ku socdo qoryaha, uu baaskiil kaxaysto ama uu beertiisa hadii uu lee-yahay falo. Nadaafada gurigu xataa jimicsi ayay noqon kartaa! Ama waxa uu ku badalan karaa 75 daqiiqo oo jimicsi dhidid badan keenaya ah isbuucii, sida orodka ama waxyaabaha aerobika loo yaqaano. Terveellinen elämäntapa Lepo ja uni Riittävä liikunta Monipuolinen ravinto Lepo ja uni Ihminen tarvitsee lepoa ja unta ruumiillisen rasituksen vastapainoksi. Myös henkisistä rasituksista on hyvä toipua lepäämällä ja rentoutumalla. Ihmisen unentarve on yksilöllistä ja muuttuu iän mukana. Terve aikuinen tarvitsee vuorokaudessa keskimäärin 7-9 tuntia unta. Unen tärkeimmät tehtävät aivojen väsymyksen poisto (unen aikana esim. aivosolujen energiavarastot täydentyvät) muistin ja oppimisen tukeminen mielenterveyden ylläpito fyysisen terveyden ylläpito. Liian vähäinen uni näkyy varsinkin henkisten toimintojen romahtamisena. Väsymys myös mm. alentaa työkykyä, lisää onnettomuusriskiä (motoriikka huononee) ja huonontaa muutenkin elämänlaatua kokonaisuudessaan. Riittävä liikunta Liikkumattomuus ja runsas istuminen ovat terveydelle haitallisia. Terveelle aikuiselle suositellaan kestävyyskuntoa kehittävää liikuntaa kaksi ja puoli tuntia viikossa esim. reipas kävely, sauvakävely tai pyöräily, myös puutarhanhoito tai hikeä tuottava siivous! Vaihtoehtoisesti suositellaan rasittavampaa liikuntaa 75 minuuttia viikossa esim. juoksu, aerobic tai maastohiihto 37

38 Nafaqada dheelitiran Nafaqada dheeli tiran waa waxyaabo badan oo wada socda. Hal nooc oo cunto ah qofka ma disho ama ma caafiso. Cuntadu waxay miisaamantahay marka karbohaydraytsku ay ka qaataan cuntada qofka bor-sent, dufanku uu ka qaato borsent sidoo kale broteiinku uu ka qaato brosent. Saxanka sida cuntada ad ugu kalo qaybinayso ee caafimaadka siyaadisa. Qaabkan ayaad saxanka cuntada ugu kala qaybinaysaa: Nus kamid ah saxanka waxad ka dhigaysaa khudrad la bisleeyay ama ansalaato. Nuska soo hadhay waxad rubuc ka mid ah saaranaysaa baradho, ama bariis ama baasto Rubuca soo hadhay waxad saaranaysaa hilib ama malay Sidoo kale cuntada waxad ku cunaysaa jeex ilaa labo jeex oo roodhi madoow ah oo ad mar-satay subag khudrad laga sameeyay Waxanad ku cabaysaa cuntada caano ama ciir waxanad ka dabo cunaysaa midho ama khud-rad macaan Caawi dheefshiidaaga Cun cuntooyin fiican oo leh dheefshiidka waxyaabaha xoojiya sida cuntooyinka waxyaabaha madoow laga sameeyo ( roodhida madow, mishaarida, baastada madow, bariiska madow) iyo khudrada. Cab biyo kugu filan ama cabitaan sonkortu ku yartahay 1 ilaa 2 litir maalintii oo kuu dheer biyaha ad ka helayso cuntada ad cunayso. Si dagan wax u cun calalina cuntaada Waxad cuntaa 5-6 jeer maalintii cunto yar ah halka ad 2-3 jeer oo cunto wayn ah ka cunayso Si dagan wax u cun Monipuolinen ravinto Terveellinen ravinto tarkoittaa kokonaisuutta. Mikään yksittäinen ruoka-aine ei tee ihmeitä tai tapa. Syöminen on tasapainossa, kun hiilihydraattien osuus ravinnosta on prosenttia, rasvojen prosenttia ja proteiinin prosenttia. Terveellisen aterian lautasmalli. Lautasmallissa ateria kootaan seuraavasti: puolet lautasesta täytetään joko salaatilla tai kypsennetyillä kasviksilla jäljelle jäävälle lautasen puoliskolle laitetaan annos perunaa, riisiä tai pastaa loppuneljännes täytetään lihalla tai kalalla ateriaan kuuluu myös pari viipaletta täysjyväleipää, päällä kasvismargariinia ruokajuomaksi rasvaton piimä tai maito ja jälkiruuaksi marjat tai hedelmät Auta ruoansulatusta Syö riittävästi kuitua sisältäviä ruokia: täysjyvätuotteet (leipä, puuro, riisi, pasta, mysli) ja kasvikset Juo riittävästi vettä tai muita vähäsokerisia juomia: noin 1-2 litraa päivässä ruoan sisältämän nesteen lisäksi Syö hitaasti ja pureskele kunnolla Syö mieluummin 5-6 pienehköä, kuin 2-3 suurta ateriaa päivässä Rauhoita ruokailuhetki. 38

39 Ilaha xogta Lähteet

40 HYVÄ ALKU POHJOIS-POHJANMAALLA -HANKE