1. Työryhmän toimeksianto ja työskentely

Transkriptio

1 Maakunnallisen yhteistyön edellytyksiä ja mahdollisuuksia yhdistelmätutkintoa suorittavien opiskelijoiden lukio-opintojen järjestämisessä selvittäneen työryhmän raportti Keski-Pohjanmaan toisen asteen koulutuksen yhteistyöryhmälle 1. Työryhmän toimeksianto ja työskentely Keski-Pohjanmaan toisen asteen koulutuksen yhteistyöryhmä päätti kokouksessaan Kronoby Folkhögskolanilla asettaa työryhmän selvittämään edellytyksiä ja mahdollisuuksia maakunnalliseen yhteistyöhön yhdistelmätutkintoa suorittavien opiskelijoiden osalta. Keskeisenä selvitettävänä työryhmän kysymyksenä oli yhdistelmätutkintoa suorittavan opiskelijan mahdollisuus valita, missä maakunnan lukiossa hän haluaisi yhdistelmätutkintoonsa sisältyvät lukio-opintonsa suorittaa, sillä tällaisia toiveita oli tullut jonkin verran varsinkin sellaisilta opiskelijoilta ja heidän huoltajiltaan, jotka asuvat muissa kunnissa, kuin siinä, missä ammatillinen koulutus ja lukio-opinnot on nykyisellään järjestetty. Työryhmään valittiin seuraavat henkilöt Johanna Kattilakoski (Keski-Pohjanmaan toisen asteen koulutuksen koordinaattori), Terho Taarna (Kokkolan aikuislukion rehtori), Tero Lahtinen (Vetelin lukion rehtori), Jarmo Matintalo (Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston rehtori), Sirkku Purontaus (Kokkolan ammattiopiston rehtori) ja Markku Anttila (Kokkolan suomenkielisten lukioiden johtava rehtori ja Lucina Hagmanin lukion rehtori), joista työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Terho Taarna ja työryhmä valitsi keskuudestaan sihteerikseen Johanna Kattilakosken. Lisäksi todettiin, että tarvittaessa työryhmä voi kutsua vierailevia asiantuntijoita työskentelynsä tueksi. Päätettiin myös, että selvitystyön aikataulu on syyskuu 2012 tammikuu 2013 ja että vähintäänkin alustavia selvityksen tuloksia esitellään vuoden 2013 ensimmäisessä 2. asteen yhteistyöryhmän kokouksessa. Asetettu työryhmä kokoontui neljä kertaa ( , , ja ) Kokkolan ammattiopistolla ja työryhmän kokoontumisiin oli mahdollista osallistua myös Adobe Connect ohjelman välityksellä. Kaikki työryhmän jäsenet osallistuivat työryhmän työskentelyyn aktiivisesti. Työryhmä selvitti nykyiset yhdistelmätutkintojen suorittamisen järjestämistavat Keski- Pohjanmaalla, eri järjestämistapojen kurssisuoritusten laskutusperiaatteet sekä kurssikohtaiset kustannukset sekä teetti nykyisille yhdistelmäopintoja suorittaville opiskelijoille kyselyn, jolla pyrittiin saamaan opiskelijanäkökulmaa tarkasteltaviin kysymyksiin. Näiden tietojen saamiseksi pyydettiin apua myös niiltä maakunnassa yhdistelmätutkintojen ammatti- tai lukio-opintoja järjestäviltä oppilaitoksilta, joiden edustajia ei ollut työryhmän jäseninä. Saatujen selvitysten pohjalta työryhmä koosti Keski-Pohjanmaan toisen asteen koulutuksen yhteistyöryhmälle tämän raportin, joka sisältää työskentelyn johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotuksia. 1

2 2. Yhdistelmätutkintojen suorittamisen järjestämistavat Keski-Pohjanmaalla Keski-Pohjanmaalla ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän sisältäviä yhdistelmätutkintoja on mahdollista suorittaa seuraavien oppilaitosten välisenä yhteistyönä: Kokkolan ammattiopisto, Kokkolan kauppaopisto, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto ja Kokkolan aikuislukio tai Karleby svenska gymnasium Keski-Pohjanmaan konservatorio ja Kokkolan aikuislukio, Kiviniityn lukio tai Kokkolan yhteislyseon lukio Karleby svenska gymnasium tai Kronoby gymnasium ja Kokkolan kauppaopisto Keski-Pohjanmaan opisto ja Lucina Hagmanin lukio Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksikkö ja Kannuksen lukio Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kaustisen yksikkö (Kaustisen raviopisto) ja Vetelin lukio Kaustisen evankelinen opisto ja Kaustisen musiikkilukio Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon yksikkö ja Perhon lukio Kukin edellä mainittu oppilaitosten välinen yhteistyö perustuu paikkakuntakohtaiseen sopimukseen, jossa on sovittu opetuksen järjestämistavoista ja eri paikkakunnilla on käytössä hieman erilaisia toimintatapoja. Eroja on mm. siinä käytetäänkö lukio-opinnoissa nuorille vai aikuisille tarkoitettu tuntijakoa, järjestetäänkö lukio-opinnot ammatillisen vai lukiokoulutuksen järjestäjän tiloissa, järjestetäänkö yhdistelmäopiskelijoiden lukio-opinnot omina erillisinä ryhminään vai yhdistetäänkö opiskelijat muiden lukiolaisten kanssa samoihin ryhmiin. Myös ammatti- ja lukio-opintojen jaksotuksessa lukuvuodelle sekä kustannusten laskutuksessa on käytössä erilaisia tapoja. Lisäksi edellä mainittujen oppilaitosten yhteistyön lisäksi muutama ammatillista perustutkintoa suorittava opiskelija on suorittanut lukio-opintojaan muissakin lukiossa erikseen sovitulla tavalla. Kokkola Kruunupyy Kaikista Kokkolan ja Kruunupyyn alueella tapahtuvasta Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän, Keski- Pohjanmaan konservatorion, Kokkolan kaupungin ja Kruunupyyn kunnan välisestä yhteistyöstä on voimassa uudistettu yksi sopimus. Kokkolassa opiskelijamäärien perusteella laajinta yhdistelmäopintojen suorittaminen on ns. ammattilukiossa, joka käsittää Kokkolan ammattiopiston, Kokkolan kauppaopiston, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opiston sekä Keski-Pohjanmaan konservatorion opiskelijoiden ammatillisten perustutkinto-opintojen lisäksi lukio-opinnot Kokkolan aikuislukiossa. Kokkolassa ammattilukion lukio-opinnoissa noudatetaan aikuisten lukiokoulutuksen tuntijakoa ja opetussuunnitelman perusteita. Tosin opettavien kurssien pituus on nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen mukainen 38 oppituntia (á 45 min). Kokkolassa ammattilukio-opinnoissa on nykyisellään käytössä vaihtojaksojärjestelmä, jossa ammatti- ja lukio-opinnot vuorottelevat jaksoittain seuraavasti: 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso 1. vuosi ammatti lukio ammatti ammatti lukio 2. vuosi lukio ammatti ammatti lukio ammatti 3. vuosi ammatti ammatti lukio ammatti lukio 4. vuosi lukio lukio lukio lukio (yo-kokeet) ammatti 2

3 Mikäli opiskelijalle ei ole aikaisempia lukio-opintoja, valtaosa opiskelijoista valmistuu 4. opiskeluvuotensa keväällä, mutta muutamat yksittäiset opiskelijat saattavat valmistua jo 4. vuoden syksyllä. Ne opiskelijat, joilla on aikaisempia lukio-opintoja, voivat valmistua milloin vain. Ruotsinkielisessä lukiossa lukio-opintojaan suorittavien opiskelijoiden aikataulua joudutaan sovittelemaan yksilöllisesti, koska ruotsinkielisessä lukiossa on käytössä 6-jaksojärjestelmä, jolloin jaksot vaihtuvat eri aikoina. Kokkolassa suomenkieliset ammattilukio-opiskelijat suorittavat lukio-opinnot omissa opetusryhmissä, joita yleensä lukuvuosittain muodostuu yhden vuosikurssin opiskelijoista kolme kappaletta. Lukion pakolliset kurssit järjestetään näissä opetusryhmissä, joskin matematiikassa ja ruotsissa ryhmäjako voi olla erilainen johtuen aineiden erilaisista oppimääristä. Lukion syventävillä kursseilla ei käytetä samaa ryhmäjakoa, koska opiskelijoiden kurssivalinnat hajautuvat eri oppiaineisiin ja kursseihin. Ruotsinkieliset ammattilukiolaiset suorittavat lukio-opintonsa Kokkolan ruotsinkielisessä lukiossa, mutta koska heitä on vuosittain vain muutamia, he osallistuvat ruotsinkielisen lukion olemassa oleviin opetusryhmiin. Opiskelijat voivat lisäksi suorittaa kursseja myös muissa Kokkolan lukioissa mukaan lukien Kokkolan aikuislukion iltaopetuskurssit. Kaupunki ei ole laskuttanut erikseen näistä muissa kaupungin lukioissa suoritetuista kursseista. Vastaavasti Kokkolan päivälukioiden opiskelijat ovat voineet osallistua koulutusyhtymän maksamille ammattilukiolaisten lukiokursseille ilman erillisiä korvausta. Suomenkielisten ammattilukiolaisten kurssit järjestetään paikallisen sopimuksen mukaisesti koulutusyhtymän tiloissa tällä hetkellä Kokkolan kauppaopistolla. Ruotsinkieliset ammattilukiolaiset suorittavat lukiokurssinsa Kokkolan ruotsinkielisellä lukiolla eli Kokkolan kaupungin tiloissa. Kokkolan aikuislukion kanssa tehtävän ammattilukioyhteistyön lisäksi osa konservatorioopiskelijoista suorittaa lukio-opintonsa Kiviniityn, Kokkolan yhteislyseon tai Kokkolan ruotsinkielisessä lukiossa. Tällöin opiskelijat suorittavat opintonsa näiden lukioiden omien opiskelijoiden ryhmissä ja opiskelijoiden kurssisuorituksista Kokkolan kaupunki laskuttaa maakunnallisen hinnastoliitteen mukaisesti konservatoriota. Keski-Pohjanmaan opistolla ja Lucina Hagmanin lukiolla Kälviällä yhdistelmätutkinto-opiskelijoiden lukio-opinnot toteutetaan lukiolla siten, että opiston opiskelijat osallistuvat lukio-opintoihin lukuvuosittain neljässä jaksossa yhteistoiminta-ajalla ma klo 9-11 ja pe Tällöin tarjotaan lukiolaisille ja opistolaisille ylioppilaskirjoituksiin liittyviä keskeisiä kursseja lähinnä äidinkielessä, ruotsissa ja englannissa. Näiden neljän jakson lisäksi opistolaiset ovat yhden kokonaisen jakson lukiolla. Tällöin tarjotaan opintoja ruotsissa, englannissa, äidinkielessä, matematiikassa ja valitussa reaaliaineessa, tavallisimmin psykologiassa. Opistolaiset suorittavat tällöin myös fysiikan ja kemian kurssin. Toisena ja kolmantena opintovuonna opinnot jatkuvat samoin periaattein aamuisilla yhteistoiminta-ajoilla ja vaihtojaksolla. Opiskelijoiden valinnat eriytyvät opintojen edistyessä enemmän ja osin lukio-opinnot muuttuvat myös enemmän henkilökohtaisiksi järjestelyiksi opiston työjärjestyksen puitteissa joustavasti toteutettaviksi. Neljännen vuoden yhdistelmäopiskelijat opiskelevat päätoimisina lukio-opiskelijoina. Opinnot toteutetaan kahden tutkinnon tavoitteella, mutta joissakin tapauksissa opiskelijat ovat suorittaneet myös lukion oppimäärän aikuisten opetussuunnitelman mukaisesti. Lucina Hagmanin lukiolaisten yhdistelmäopinnot Keski-Pohjanmaan opistolla toteutetaan joustavin järjestelyin osin jaksovaihdon puitteissa. Tällöin lukiolaiset opiskelevat aikuisten oppimäärän mukaisesti. Lukio-opintojen päättyessä lukiolaiset ovat siirtyneet opiston 3

4 opiskelijoiksi. Yhdistelmäopinnot lukio pääkouluna on harvinaisempi yhdistelmäopintojen toteutusmuoto. Opiskelijoiden määrä on vaihdellut vuosittain noin kymmenestä kahteenkymmeneen opiskelijaan. Syksyllä 2012 lukuvuoden alkaessa kirjoilla oli 9 yhdistelmäopiskelijan statuksella olevaa opiskelijaa. Yhdistelmäopiskelijoiden ryhmän keskinäisellä tuella näyttäisi olevan keskeinen merkitys opinnoissa edistymiseen. Kokkolan ruotsinkielisellä lukiolla ja Kruunupyyn lukiolla on ollut lisäksi pitkäaikainen yhteistyö Kokkolan kauppaopiston kanssa. Tässä yhteistyössä lukio-opiskelijat ovat suorittaneet lukioaikanaan yhden jakson lukuvuoden kuudesta jaksosta kauppaopistolla ja lukiosta valmistuttuaan opiskelijat ovat siirtyneet kauppaopiston opiskelijoiksi jatkaakseen ammattiopintonsa loppuun neljäntenä opiskeluvuonna. Kauppaopisto on laskuttanut vaihtojaksoista paikallisen sopimuksen mukaisesti: opiskelijoiden määrä kerrottuna kyseisen koulutusalan yksikköhinnalla ja opinto-kokonaisuuden suhteellisella laajuudella koko lukuvuoden työviikoista (toteutuneet työviikot/38). Kannus Kannuksessa yhdistelmätutkinnossa lukio-opinnot suoritetaan aikuisten tuntijaon mukaisesti, eli kursseja kertyy vähintään 48 lukion puolella. Opiskelijat valmistuvat pääsääntöisesti neljässä vuodessa. Lukiokurssit järjestetään Kannuksen lukion tiloissa ja opinnot suoritetaan siten, että lukiolla ollaan joka toinen jakso ja yhdistelmätutkintolaiset ovat lukiolla ihan omana ryhmänään. Kannuksessa käytetty jaksotus on vaihdellut jonkin verran lukuvuosittain, mutta kuitenkin opintovuonna on ollut 3 ammattiopintojaksoa ja kaksi lukio-opintojaksoa ja neljäntenä vuonna on ollut neljä lukiojaksoa ja 5. jaksossa on ollut mahdollista suorittaa viimeinen työssäoppiminen. Mikäli opiskelija on valinnut pitkän matematiikan, on hänen täytynyt olla lukiolla myös ammatillisten aineiden jaksojen aikana, sillä pitkän matematiikan kursseja on lukio-opinnoissa niin paljon, että niitä ei ehdi suorittaa pelkkien lukiojaksojen aikana. Jos opiskelija valitsee pitkän matematiikan, hän on lukiolla maanantaiaamupäivät sekä perjantai-iltapäivät, jolloin maaseutuopistolla ei ole opetusta, ja keskiviikkoaamuina, jolloin opiskelija joutuu valitettavasti olemaan poissa ammattiaineiden tunneilla, ja näiden poissaolojen korvaaminen on usein aika hankalaa. Käytännössä yhdistelmätutkinto toimii hyvin kennelopiskelijoilla, sillä heidän opintonsa on suunniteltu alunperinkin niin, että he ovat lukiolla joka toisen jakson. Mutta kun esim. maatalousteknologian opiskelija tekee yhdistelmätutkintoa, on opintojen järjestäminen haastavaa, sillä ammatillisella puolella on esim. tietyt ajat varattu työssäoppimisjaksoille ja paketin kasassa pitäminen on monimutkaista. Kuitenkin Kannuksessa maaseutuopistolla on haluttu tukea yhdistelmätutkinnon suorittamista, ja täten opiskelijoille on järjestetty henkilökohtaista palvelua. Opintojen etenemisen ja sujuvuuden varmistamiseksi maaseutuopistolla on joustettu ja ratkottu ongelmia melko luovasti ajoittain. Kaustinen - Veteli Kaustisen ja Vetelin alueella yhteistyötä yhdistelmäopintojen järjestämiseksi tehdään sekä Keski- Pohjanmaan maaseutuopiston Kaustisen yksikön eli Kaustisen raviopiston ja Vetelin lukion välillä sekä Kaustisen evankelisen opiston ja Kaustisen musiikkilukion välillä. Nämä yhteistyötavat perustuvat erillisiin, koulutuksenjärjestäjien kahdenvälisiin sopimuksiin eikä Kaustisen Vetelin alueella ole näiden neljän koulutuksenjärjestäjän välistä sopimusta. 4

5 Kaustisen Raviopiston ja Vetelin lukion välillä yhdistelmäopintoja on järjestetty siten, että opiskelijoilla on opiskeluvuonna kaksi lukiojaksoa ja 4. vuonna neljä lukiojaksoa, joiden aikana he suorittava 5-7 lukiokurssia/jakso vuotuisena tavoitteenaan suorittaa 12 lukiokurssia. Opiskelijat suorittavat opintojaan aikuisten opetussuunnitelman mukaan eli vähintään 48 kurssia, jolloin he saavat opintojensa päätteeksi aikuislukion päättötodistuksen yo-tutkintotodistuksensa lisäksi. Raviopiston opiskelijoiden ammatti- ja lukiojaksot ajoittuvat seuraavasti: 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso 1. vuosi ammatti lukio ammatti lukio ammatti 2. vuosi ammatti ammatti lukio ammatti lukio 3. vuosi lukio ammatti lukio ammatti ammatti 4. vuosi lukio lukio lukio lukio ammatti Lisäksi Vetelin lukiossa suorittaa lukio-opintojaan kolme Kokkolan ammatillisten opistojen opiskelijaa, joiden ammatillisten ja lukio-opintojen jaksotus noudattaa Kokkolassa käytettyä jaksotusta. Opiskelijat ovat pääosin samoissa ryhmissä Vetelin lukiolaisten kanssa. Yksittäisiä kursseja on vuosittain toteutettu raviopistolaisille omana ryhmänään. Joitakin kursseja kaksoistutkintoopiskelijat ovat lisäksi suorittaneet itsenäisesti. Opiskelijat valmistuvat neljässä vuodessa. Opinnot järjestetään Vetelin lukion tiloissa. Vetelin lukion pitemmän tähtäimen tavoitteena olisikin saada kaksoistutkinnon opiskelijaryhmien koot sille tasolle, että olisi järkevää järjestää ryhmille enemmän omaa opetusta. Kaustisen Evankelisen Opiston ja Kaustisen musiikkilukion välisessä yhteistyössä opiskelijoita tällä hetkellä vain kaksi ja kyseiset opiskelijat opiskelevat ammatillista perustutkintoa, lukion oppimäärää nuorten opetussuunnitelman mukaan ja kirjoittavat ylioppilaaksi. Evankelisen opiston opiskelijat on sijoitettu integroidusti musiikkilukiolaisten ryhmiin ja opetus toteutetaan musiikkilukion tiloissa. Lukio- ja ammattiopintojen jaksotus Kaustisen evankelisen opiston ja musiikkilukion välillä on seuraava: 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso 1. vuosi ammatti lukio ammatti ammatti lukio 2. vuosi lukio ammatti ammatti lukio ammatti 3. vuosi lukio ammatti ammatti ammatti/lukio ammatti/lukio 4. vuosi lukio lukio lukio yo-kokeet ammatti Jaksotuksessa on huomattava, että kolmannen vuoden opiskelijoilla on keväällä yksi lukiojakso, joka voi olla joko 4. tai 5. jakso riippuen heidän lukio-opintojen kurssivalinnoistaan. Perho Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon yksikön ja Perhon lukion välillä yhdistelmäopintoyhteistyötä on toteutettu jo useita vuosia, mutta ryhmäkoko on hieman hiipunut lähivuosina. Nykyiset käytänteet toimivat hyvin. Yhdistelmäopiskelijat opiskelevat ammatillisen perustutkinnon, ylioppilastutkinnon sekä lukion oppimäärän. Lukio-opinnot on järjestetty nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden ja tuntijaon mukaisesti käsittäen 75 lukiokurssia, mihin sisältyy osaamisen tunnustamista ammatillisista opinnoista. Ammatti ja lukioopintojen jaksotus on seuraava: 5

6 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso 1. vuosi ammatti lukio ammatti lukio ammatti 2. vuosi lukio ammatti lukio ammatti lukio 3. vuosi ammatti lukio ammatti lukio ammatti 4. vuosi lukio ammatti lukio lukio ammatti Perhossa on myös ollut jonkin verran sellaisia ammattiopiskelijoita, jotka ovat suorittaneet lukiossa pelkästään ammatillisiin opintoihin sisältyvien ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (ns. ATTO-aineita) opintoja korvaavat lukiokurssit. 3. Lukiokoulutuksen kustannusten laskutusperusteet ja kurssisuorituskohtaiset hinnat eri järjestämistavoilla Keski-Pohjanmaalla vain Kokkolassa ja Kannuksessa yhdistelmätutkintoja suorittavien opiskelijoiden lukiokurssit on toteutettu pääsääntöisesti ryhmämuotoisesti siten, että näille ns. ammattilukio-opiskelijoille on perustettu omat lukiokurssiryhmät. Muilla paikkakunnilla yhdistelmätutkintoja suorittavat opiskelijat on sijoitettu lukio-opinnoissa muiden lukiolaisten kanssa samoihin oppilasryhmiin. Kustannusten laskenta ryhmämuotoisesti toteutetuissa malleissa voidaan todeta helposti ja se perustuu todellisiin toteutuneisiin kustannuksiin. Niissä lukioissa, joissa opiskelijat sijoitettu muiden lukiolaisten ryhmiin, kustannusten laskenta perustuu paikallisissa sopimuksissa määriteltyihin laskentaperusteisiin. Tällöin yhdistelmätutkintoa suorittavan opiskelijan suorituksesta maksettava summa ei aina vastaa todellista lukiokoulutuksen järjestäjälle aiheutuvaa kustannusta, koska muutaman opiskelijan lisääminen jo olemassa olevaan lukio-opiskelijaryhmään ei yleensä lisää esim. lukiokoulutuksen järjestäjälle aiheutuvia palkkakuluja, jollei näiden opiskelijoiden vuoksi tarvitse perustaa uusia opiskelijaryhmiä, mutta toisaalta, jos yhdistelmäopiskelijoiden vuoksi tarvitsee perustaa uusia, muuten toteumattomia kurssiryhmiä, ei laskutettavalla summalla yleensä voida kokonaan kattaa uudesta ryhmästä aiheutuvia palkkakuluja. Kokkola Kokkolan ammattilukiotoiminnassa lukio-opintojen järjestämisen kustannukset sisältävät suomenkieliselle ammattilukiolaisille järjestettyjen lukiokurssien henkilöstökulut kokonaisuudessaan, luokan ulkopuolista opinto-ohjausta 1,5 h tuntia/opiskelija, ryhmänohjausta 1 vuosiviikkotunti/ohjausryhmä, 60% rehtorin ja 20% koulusihteerin henkilöstökuluista, ylioppilaskirjoitusten valmistavasta tarkastuksesta ja arvostelusta aiheutuvat kulut sekä vähäisessä määrin materiaali- ja tarvikehankintoja. Lisäksi ruotsinkielisessä lukiossa lukio-opintonsa suorittavien opiskelijoiden osalta laskutetaan kurssisuorituksista II asteen yhteistyöryhmän vahvistaman hinnastoliitteen mukaisesti. Kiinteistökuluja laskutus ei sisällä, koska suomenkielisten opiskelijoiden lukio-opinnot järjestetään koulutusyhtymän tiloissa. Ruotsinkielisten opiskelijoiden ei ole laskutettu kiinteistökuluja, mutta heidän osalta hallintokuluja laskutetaan 100 /opiskelija/lukuvuosi. Keski-Pohjanmaan opiston ja Lucina Hagmanin lukion välisessä yhteistyössä laskutus on toteutettu uudistetun toisen asteen sopimuksen mukaisesti, jolloin kurssisuorituksista kaupunki laskuttaa toteutuneiden kurssisuoritusten perusteella maakunnallisen hinnastoliitteen mukaisesti, minkä lisäksi hallinto- ja toimistokuluja korvataan 100 /opiskelija/lukuvuosi ja opinto-ohjausta 1½ 6

7 tuntia/opiskelija/lukuvuosi sekä ylioppilaskirjoitusten valmistavasta tarkastuksesta ja arvostelusta sopimuksen mukaisesti. Kannus Lukio-opintojen kustannukset maksetaan vastikään solmitun maaseutuopiston toisen asteen yhteistyöprojektin laskutussopimuksen mukaan. Sopimuksessa määritellyn kaavan mukaan maksun suuruus määräytyy seuraavasti: maksu = opiskelijalukumäärä x Kannuksen kaupungin nuorten lukiokoulutuksen yksikköhinta x (48/120). Uuden sopimuksen mukaan kaikki kustannukset (opetuksen, ylioppilaskokeiden valmistavan tarkistuksen ja arvostelun, ryhmänohjauksen sekä opinto-ohjauksen kustannukset) sisältyvät tähän opiskelijaluvun mukaan laskettavaan kokonaissummaan. Laskutus tapahtuu kaksi kertaa lukuvuodessa. Kaustinen - Veteli Kaustisen raviopiston ja Vetelin lukion välisessä yhteistyössä lukio-kustannukset lasketaan maaseutuopiston toisen asteen yhteistyöprojektin laskutussopimuksen mukaan eli samalla periaatteella kuin Kannuksessakin. Tällöin maksun suuruus määräytyy seuraavasti: maksu = opiskelijalukumäärä x Vetelin kunnan nuorten lukiokoulutuksen yksikköhinta x (48/120). Laskutus tapahtuu kaksi kertaa lukuvuodessa. Kaustisen evankelisen opiston ja Kaustisen musiikkilukion välisessä yhteistyössä evankelisen opiston opiskelijoiden lukion kurssisuoritusten kustannukset on laskutettu todellisten toteutuneiden opetuskulujen mukaan seuraavasti: opetuksen kokonaiskustannukset/opiskelijaryhmän koko x kurssilla olleiden evankelisen opiston opiskelijoiden määrä Lukio-opintojen opinto-ohjauksesta tai ruokailuista lukio-opintojen aikana ei ole erikseen laskutettu Evankelista opistoa. Opinto-ohjauksen osalta Evankelisen opiston opiskelijat ovat mukana musiikkilukion koko koululle tarkoitetuissa yhteisillä opinto-ohjauksen tunneilla, mutta muilta osin musiikkilukion rehtori hoitaa opinto-ohjauksen kuten ryhmänohjauksen ja henkilökohtaisen ohjauksenkin. Perho Maaseutuyksikön Perhon yksikön ja Perhon lukion välisessä yhteistyössä lukio-kustannukset lasketaan maaseutuopiston toisen asteen yhteistyöprojektin laskutussopimuksen mukaan eli samalla periaatteella kuin Kannuksessa ja Vetelissä. Tällöin maksun suuruus määräytyy seuraavasti: maksu = opiskelijalukumäärä x Perhon kunnan nuorten lukiokoulutuksen yksikköhinta x (48/120). Laskutus tapahtuu kaksi kertaa lukuvuodessa. Niiden ammattiopiskelijoiden osalta, jotka ovat suorittaneet lukiossa pelkästään ammatillisiin opintoihin sisältyvien ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (ns. ATTO-aineita) opintoja korvaavat lukiokurssit, lasketaan kustannukset niiden kurssien opetuksesta aiheutuneista kustannuksista kurssille osallistuneiden ammattiopiskelijoiden suhteellisena osuutena. Kurssisuorituskohtaiset lukiokoulutuksen kustannukset eri paikkakunnilla Työryhmä keräsi myös tiedot, millaiset ovat lukio-opintojen kustannukset eri paikkakunnilla ja eri tavoilla toteutettavassa ja laskutettavassa ammattilukioyhteistyössä. Käytännössä laskutetut kustannukset jaettiin opiskelijoiden suorittamien kurssien lukiokurssien lukumäärällä. Luvut ovat ainoastaan suuntaa-antavia eivätkä ne ole vertailukelpoisia, koska eri paikkakunnilla lukio- 7

8 opintoihin laskettuihin ja laskutettuihin kustannuksiin voi sisältyä hieman eri asioita. Lisäksi osasta paikkakunnista on ollut saatavilla vuoden 2011 ja osasta vuoden 2012 tiedot. Kokkolassa ja Kannuksessa ammattilukion lukio-opinnot on toteutettu siten, että opiskelijat suorittavat opintonsa pääsääntöisesti omina ryhminään ja muilla paikkakunnilla yhdessä muiden lukio-opiskelijoiden kanssa. Kokkolan ammattilukion lukio-opintojen kustannustiedot perustuvat tilivuoden 2011 tietoihin ja on esitetty seuraavassa taulukossa: Ammattilukion talouden toteutuma tilivuosi kustannus suoritetut kurssit kurssisuorituskohtainen hinta kaupungin laskutus , ,72 Huom 1 muut koulutusyhtymän kulut , ,79 Huom 2 Kustannukset yhteensä , ,51 Huom 3 ruokailukustannukset , ,16 Huom 4 Yhteensä , ,67 Huom 5 Huom 1 Kaupungin laskutus sisältää koulutusyhtymän ja konservatorion suomenkielisten ammattilukio-opiskelijoiden osalta opetuksen, opinto- ja ryhmänohjauksen ja ylioppilaskirjoitusten kulut, rehtorin ja koulusihteerin henkilöstökuluja sekä pieniä hankintoja. Huom 2 Muut koulutusyhtymän kulut sisältävät mm. kopiokoneiden leasingkuluja sekä sisäisinä kirjauksina kiinteistöpalvelun menoja ja opetuspalveluiden ostoja ja eräitä muita kuluja, mutta ei kuitenkaan opsikelijoiden ruokailukuluja Huom 3 Kaupungin laskutus + muut koulutusyhtymän kulut yhteensä. Huom 4 Ruokailukustannukset on laskettu kertomalla jaksokohtainen opiskelijamäärä ruokailupäivien määrällä annoskustannuksella (2 ). Huom 5 Kustannukset yhteensä + ruokailukustannukset Tietolähteet Kaupungin laskutus ja koulutusyhtymän muut muut kulut ovat peräisin Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymältä ammattilukion kustannuspaikan pääkirjasta Jaksokohtaisissa opiskelijamäärissä on käytetty tilastointipäivien ja vuosikurssikohtaisia opiskelijamäärätietoja. Suoritettujen kurssien määrä on peräisin Kokkolan aikuislukion Primus-tietokannasta. Muiden paikkakuntien osalta työryhmä on saanut seuraavat kustannustiedot koskien vuotta 2012: Kannus 180 / kurssisuoritus Perho 236,87 / kurssisuoritus Veteli 302,63 / kurssisuoritus Kaustisen osalta työryhmä ei saanut kurssisuorituskohtaista kustannustietoa. Vuonna 2013 Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston ja alueen kuntien välisen uuden sopimuksen mukaisesti kustannukset laskutetaan opiskelijamäärän mukaisesti seuraavilla luvuilla: Kannus 8394 x 48/120 = 3357 / vuosi / opiskelija ja 4.vuosi = 1399 / opiskelija Veteli 9079 x 48/120 = 3631 / vuosi / opiskelija ja 4. vuosi = 1513 / opiskelija Toholampi 8638 x 48/120 = 3455 / vuosi / opiskelija ja 4. vuosi = 1440 / opiskelija Perho x 48/120 = 4368 / vuosi / opiskelija ja 4. vuosi = 1820 / opiskelija Jos opiskelijat suorittaisivat jatkossa vaadittavan minimikurssimäärän lukio-opintoja (48 kurssia) muodostuisi näillä hinnoilla kurssisuoritushinnaksi: Kannus n. 239 Perho n. 257 Toholampi n. 246 Veteli n

9 On kuitenkin huomattava, että lukion valtionosuuksien yksikköhinnat tarkistetaan vuosittain ja niihin voi tulla muutoksia, joten myös tämä laskelma on vain suuntaa-antava. Lisäksi ainakin osa opiskelijoista suorittaa lukiokursseja enemmän kuin vaadittavan minimimäärän, mikä pienentää kurssisuoritushintaa. Vaikka kurssisuorituskohtaiset hinnat eivät eri paikkakuntien osalta olekaan täysin vertailukelpoisia, vaikuttaisi siltä, että Kokkolassa ja Kannuksessa, joilla opetus on pystytty järjestämään yhdistelmäopiskelijoille pääsääntöisesti omissa opetusryhmissä, on kurssikohtainen suoritus ollut edullisempi kuin muilla paikkakunnilla. Lisäksi on huomattava, että kaikilla paikkakunnilla kurssisuorituskohtainen kustannus on kuitenkin ollut selvästi korkeampi kuin maakunnallisessa toisen asteen koulutuksen yhteistyöryhmässä sovitun hinnastoliitteen mukainen toisen koulun opiskelijan suorittamasta kurssista laskutettava hinta. Jos jatkossa entistä suurempi osa Kokkolassa ammattiopintojaan suorittavista opiskelijoista suorittaisi lukio-opintojaan jossakin muussa alueen lukiossa kuin Kokkolan aikuislukiossa, kurssisuorituskohtainen kustannus Kokkolassa luonnollisesti nousisi, mikäli muualla lukioopintonsa suorittavien määrä ei putoaisi niin paljon, että olisi mahdollista vähentää pakollisten kurssien rinnakkaisten opetusryhmien määrää Kokkolan aikuislukiossa (nykyisin yleensä kolme ryhmää). Tämä olisi taloudellisesti epäedullinen vaihtoehto, jos Kokkolassa edelleen opetuksen järjestäminen vaatisi yhtä monta rinnakkaista opetusryhmää kuin aiemminkin, mutta silti samanaikaisesti osa opiskelijoista suorittaisi lukio-opinnot alueen muissa lukioissa. 4. Työryhmän teettämä opiskelijakysely ja sen tulokset Työryhmä laati kyselyn jolla haluttiin selvittää nykyisten yhdistelmäopiskelijoiden kokemuksia mm. opintojen nykyisestä järjestämismallista ja siitä, olisiko opiskelijoilla kiinnostusta suorittaa lukioopinnot jossain muussa lukiossa kuin, missä ne nykyisin on järjestetty. On huomattava, että vastaukset kuvaavat nykyisen jo opintoja suorittavien opiskelijoiden mielipiteitä ja käsityksiä ja tulevien opiskelijoiden näkemyksiä tai käyttäytymistä tulee arvioida kyselyn pohjalta varovaisesti. Kysely toimitettiin vastattavaksi kaikille Keski-Pohjanmaalla yhdistelmäopintoja suorittaville opiskelijoille. Kysely oli avoinna välisen ajan ja siihen vastasi 130 opiskelijaa. Kyselyyn vastanneista 112 suorittaa ammatillista tutkintoa, lukion oppimäärää ja ylioppilastutkintoa ja 14 ammatillista perustutkintoa ja ylioppilastutkintoa. Kolme kyselyyn vastannutta ei osannut vastata ko. taustakysymykseen ja yksi opiskelija oli valinnut vaihtoehdon Jokin muu. Vastausprosentti oli n. 47. Kyselyssä oli yhteensä 12 kysymystä ja kyselyn tulokset kokonaisuudessaan on katseltavissa täältä: 61c9ff2f0113 (salasana: yhdistelmä2012) Opiskelijoilta kysyttiin taustatietoina: ammatillista perustutkintoa jota opiskelija tekee, yhdistelmäopintojen muotoa: yo + am. tai yo + lukio + am. lukiota jossa opiskelija opiskelee tällä hetkellä opiskelijan vuosikurssia kotipaikkakuntaa 9.-luokalla ja tällä hetkellä asumismuotoa tällä hetkellä Varsinaiset sisältökysymykset liittyivät yhdistelmäopintojen toteuttamispaikkatoiveisiin ja toteuttamistapoihin. Kysymyksessä 9 kysyttiin: Muistele ensimmäistä opiskeluvuotta yhdistelmäopiskelijana. Jos silloin olisi ollut mahdollista valita missä lukiossa teet yhdistelmätutkintoon 9

10 kuuluvat opinnot, niin minkä lukion olisit silloin valinnut? Pylväsdiagrammiin 1 on koottu opiskelijoiden vastaukset kysymykseen 9 ja opiskelijoiden taustatiedot siten, että sininen palkki kuvaa kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden jakautumista Keski-Pohjanmaan 2. asteen yhteistyöverkoston lukioihin tällä hetkellä ja punainen palkki kuvaa kysymyksen 9 vastauksia. Diagrammi 1. Vastanneiden nykyinen lukiopaikkakunta ja 9.-luokan lukiotoiveet. Jos lukiopaikan valinta olisi ollut mahdollista yhteishaun aikana, niin paikkakunnittain tarkasteltuna yhdistelmäopiskelijoita olisi tällä hetkellä vähemmän Kannuksessa (-4), Kokkolassa (- 4), Perhossa (-1) ja Vetelissä (-6) ja enemmän Kaustisen musiikkilukiossa (+4) ja Pietarsaaressa (+3). Yhdeksän opiskelijaa olisi valinnut lukiopaikkakunnaksi jonkin muun kuin Keski-Pohjanmaan 2. asteen yhteistyöverkostossa olevan lukion. Vastausten perusteella voisi päätellä, että opiskelijoiden jakautuminen eri lukioihin olisi jonkin verran poikennut nyt toteutuneesta, jos opiskelijoilla olisi ollut täysi valinnanvapaus. Vertailun vuoksi kysyttiin myös tyytyväisyyttä lukio-opintojen toteutuspaikkaan tällä hetkellä (kysymys 8). Kysymykseen 8 tulleiden vastausten mukaan valtaosa opiskelijoista on tyytyväisiä nykyiseen lukiopaikkakuntaan (116 vastaajaa). Seitsemän opiskelijaa haluaisi tehdä osan lukioopinnoista jollakin muulla paikkakunnalla kuin tällä hetkellä ja seitsemän opiskelijaa haluaisi tehdä lukio-opinnot kokonaisuudessaan jossakin muualla. Avoimeen kenttään oli mahdollista tarkentaa jälkimmäisiä vastausvaihtoehtoja: Kokkola (2 vastausta), Kokkola tai Kaustinen, Raahe tai Ruuki, Oulu, Ylivieska, Kauhajoki, kotipaikkakunnalla ja jokin isompi lukio jossa on laajempi kurssivalikoima (2 vastausta). Kysymysten 8 ja 9 vastauksista voidaan päätellä että lukiopaikkakuntatoive muuttuu opintojen alkaessa ja edetessä. Opiskelijat sopeutuvat siihen malliin ja käytänteeseen, jolla lukio-opinnot toteutetaan ja ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä yhdistelmäopintojensa toteutukseen nykyisellään. Koska lukio-opintojen toteutusmalli vaihtelee eri paikkakunnilla, haluttiin kyselyssä lisäksi selvittää asioita, joita opiskelijat pitävät yhdistelmäopintojen toteutuksessa tärkeinä. Opiskelijoita pyydettiin laittamaan tärkeysjärjestykseen seuraavat satunnaisjärjestyksessä olleet asiat (kysymys 11): 10

11 luokassa tapahtuva ryhmämuotoinen opiskelu itsenäisen opiskelun sijaan, kattava lukiokurssien valikoima, oma ammattilukiolaisten ryhmä lukiojaksojen aikana, mahdollisuus valita ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavat aineet, lukiojaksojen toteutus omalla kotipaikkakunnalla ja lukiojaksojen toteutus lähellä ammatillista oppilaitosta. Vastausten jakauma on kuvattu alla palkkeina (kuvio 1). Vastausten perusteella voi todeta että tärkeimmäksi koetaan mahdollisuus valita ylioppilaskokeessa kirjoitettavat aineet sekä kattava lukio-kurssien valikoima. Kolmanneksi tärkeimmäksi seikaksi nousi lukio-opintojen toteutus lähellä ammatillista oppilaitosta ja neljänneksi tärkeimmäksi oma ammattilukiolaisten ryhmä. Lukioopintojen toteutus omalla kotipaikkakunnalla ja ryhmämuotoinen opiskelu itsenäisen opiskelun sijaan koettiin annetuista vaihtoehdoista vähiten tärkeiksi. Kuvio 1. Lukio-opinnoissa tärkeintä yhdistelmäopiskelijoiden kyselyyn vastanneiden mukaan. 5. Työryhmän toimenpide-ehdotukset Työryhmän tehtävänä oli tarkastella maakunnallisen yhteistyön edellytyksiä yhdistelmäopiskelijoiden opintojen järjestämisessä. Maakunnan alueen lukioilla on valmiuksia järjestää yhdistelmäopiskelijoiden lukio-opintoja. Työryhmän teettämän kyselyn perusteella voidaan arvioida, että opiskelijoiden liikkuvuutta ei tulisi olemaan paljon nykytilanteeseen verrattuna. Yksittäisten opiskelijoiden lukiovalinnat jakautuisivat kyselyn perusteella kaikkiin maakunnan lukioihin, ilman selkeää suuntausta tiettyihin lukioihin. Yhdistelmä-opintojen toteuttamiseen liittyvä maakunnallinen yhteistyö edellyttäisi yhteissuunnittelua ja sopimista seuraavista asioista: 1. Maakunnallisesti yhtenäinen yhdistelmäopintojen toteutusmalli ja opintojaksotus 11

12 Yhdistelmäopintoihin sisältyvät lukiojaksot tulee toteuttaa eri paikkakunnilla samaan aikaan, jotta kurssitarjonnassa voidaan huomioida yhdistelmäopiskelijoiden kurssitarpeet. Osa pitkän matematiikan ja fysiikan kursseista jouduttaneen pienemmillä paikkakunnilla järjestämään siten, että osa kursseista opiskellaan itsenäisesti tai etäopetuksena ammatillisten jaksojen aikana. Toisen asteen rehtorikokouksessa on päädytty esittämään yhdistelmäopintojen lukiojaksoiksi seuraavaa jaksotusta, joka on sen jälkeen myös hyväksytty Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän johtoryhmässä ja joka on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2013 alkaen: 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso 1. vuosi ammatti lukio ammatti lukio ammatti 2. vuosi lukio ammatti lukio ammatti ammatti 3. vuosi ammatti lukio ammatti ammatti lukio 4. vuosi lukio ammatti lukio lukio lukio Toteutusmallia muutettaisiin samalla nykyisestä siten, että 3,5 vuoden opintojen jälkeen opiskelija valmistuu ammattiin ja siirtyy lukion opiskelijaksi ja suorittaa ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän loppuun joko aikuisten tai nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaan. Huomattakoon että aikuislukion oppimäärän mukaisesti opiskeleva nuori ei kuulu opintotuen piiriin, vaan opiskelijan tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja laatia TE-toimiston kanssa suunnitelma omaehtoisesta opiskelusta (työmarkkinatuki). Jaksotusmuutos aiheuttaa myös tarvetta tarkastella paikallisia sopimuksia lukio-opintojen neljännen lukuvuoden toteuttamisen osalta, esim. kustannusvastuiden osalta opiskelijoiden siirtyessä lukio-opiskelijoiksi neljännen vuoden keväällä. Esim. MSO:n opiskelijat asuvat opiskelija-asuntoloissa ja menettävät oikeuden asuntolapaikkaan saadessaan ammatilliseen perustutkinnon valmiiksi, jollei muuta sovita. 2. Koulutusyhteistyösopimusten tarkastelua ja laskuttamisesta sopimista Kolmen voimassa olevan alueellisen koulutusyhteistyösopimuksen laskutusperiaatteet ovat keskenään erilaiset ja niissä on sovittu lukio-opintojen suorittamispaikaksi sopimusosapuolten järjestämä lukiokoulutus. Nykyiset sopimukset ovat siis vaillinaisia siltä osin, että niitä voisi hyödyntää opiskelijoiden liikkuvuuteen maakunnallisesti, esim. tilanteessa, jossa Kokkolassa ammatillista tutkintoa suorittava opiskelija haluaisi tehdä lukio-opinnot Perhossa, Kannuksessa, Toholammilla tai Vetelissä tai toisin päin. Mikäli lukiopaikkakunnan valinta halutaan mahdollistaa, edellyttää se koulutusyhteistyösopimusten työstämistä ja laskuttamisesta sopimista. Vaihtoehtoisia toimenpiteitä: a) laaditaan erillinen kustannusliite koulutusyhteistyösopimusten liitteeksi. Kustannusliitteessä sovitaan yhtenäinen laskutusperiaate niiden opiskelijoiden osalta, jotka tekevät lukio-opintoja varsinaisesta koulutusyhteistyösopimuksesta poiketen. HUOM! toteutustavasta poikkeaminen edellyttää ostajan eli ammatillisen koulutuksen järjestäjän päätöstä tai b) sovelletaan toisen asteen yhteistyöryhmän vuosittain vahvistamaa hinnastoliitettä koulutusyhteistyösopimuksesta poikkeavien opiskelijoiden laskuttamisesta. HUOM! toteutustavasta poikkeaminen edellyttää ostajan eli ammatillisen koulutuksen järjestäjän päätöstä tai c) laaditaan yksi yhtenäinen koulutusyhteistyösopimus alueelle, joka korvaisi olemassa olevat kolme koulutusyhteistyösopimusta. Uudessa maakunnallisessa sopimuksessa laskutus voisi perustua kiinteään opiskelijakohtaiseen hintaan, jolloin opiskelijoiden sijoittelu maakunnan 12

13 eri lukioihin ei edellyttäisi ostajan päätöstä. Tällöin lukiovalinnan tekemisen aikataulu ja toteutustapa olisi sovittava yhdessä 2. asteen verkostossa (ks. kohta 3). 3. Lukiovalinnan tekemisen aikataulusta ja toteutustavasta sopimista Alustava lukiovalinta olisi mahdollista tehdä esim. ammatillisen opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä kesällä (KPEDU:n hakutoimisto kokoaa) ja varmistaa ensimmäisen opiskeluvuoden 1. opintojakson aikana. Eri paikkakunnille lukio-opintoihin mahdollisesti sijoittuvien opiskelijoiden määrää on vaikea tietää ennen opintojen alkamista ja siinä saattaa olla myös vuotuisia vaihteluita. 4. Lukio-opintojen etenemisen seuranta ja opiskelijapalautteen kerääminen ja käsittely maakunnallisessa toimintaryhmässä Opintojen etenemisen seuraaminen sekä opiskelijapalautteen kerääminen ja käsittely maakunnallisesti paikkakuntakohtaisen toimintaryhmän sijaan korostuu, mikäli opiskelijat saavat valita lukiopaikkakunnan. Esim. opintojen etenemistä olisi syytä seurata säännöllisesti lukuvuoden aikana pidettävissä kokouksissa. Myös opiskelijapalautetta olisi syytä kerätä säännöllisesti esim. toisen asteen koordinaattorin toimesta ja käsitellä se yhteisissä kokouksissa. Vrt. Kokkolan ammattilukion toimintaryhmä. 13