Peruskoulut ja lukiot

Transkriptio

1 Peruskoulut ja lukiot Julkaisujen valokopiointi ja skannaus internetaineistojen tulostaminen ja tallentaminen Jan-Otto Malmberg

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Keskeisiä tuloksia kopiointitapahtumat Keskeisiä tuloksia digitaalisen aineiston esittäminen ja jakaminen Volyymien mittauksesta ja korottamisesta Otanta ja otantapainot Mittaaminen Yksittäisen vastauksen korottaminen Eräitä jakaumia ja volyymiarvioita Lähteet Lähteenä painettu julkaisu Lähteenä internet Paperisen kopion koko arkeissa Alkuperäissivujen määrät Digitaalisen kopion jakaminen ja esittäminen Sisällöstä Virheistä ja kadosta

3 1 1. Johdanto Kopiosto ry on teettänyt selvityksen, jonka tavoitteena on arvioida peruskouluissa ja lukioissa työkäyttöön tapahtuvaa Painotuotteiden valokopiointia Painotuotteiden skannausta ja jakamista Internetissä olevien tiedostojen tulostamista Internetissä olevien tiedostojen tallentamista ja jakamista Selvitys on tehty kevät- ja syyslukukaudella 2014 internetpohjaisena kyselytutkimuksena. Kyselyyn osallistui 226 oppilaitoksesta 1017 työntekijää, joista 845 oli opettajia ja loput muuta henkilökuntaa. Näissä oppilaitoksissa työskentelee noin 6400 henkilöä, jolloin vastausprosentti on noin 16 %. Tämän kadon vaikutusta tarkastellaan luvussa 4, mutta tässä yhteydessä voidaan todeta, että sen vaikutus on jokseenkin olematon. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä, jossa vastaajat kuvasivat viimeisintä valokopioimaansa, skannaamaansa, tallentamaansa tai tulostamaansa aineistoa. Tavoitteena on ollut luoda yksinkertainen ja kohtuuhintainen tiedonkeruumenetelmä, johon tutkittavien yksiköiden on helppo osallistua. Näin voidaan luoda kuvaus siitä, millaista aineistoa peruskouluissa ja lukioissa kopioidaan. Samalla saadaan arvio tällaisten tapahtumien kokonaismääristä. Olemme tarkastelleet viimeistä tapahtumaa, sillä viimeisin kopiointitapahtuma muistetaan parhaiten ja näin ollen vastaaja pystyy parhaiten juuri kuvailemaan siihen liittyviä tekijöitä. Tämä kysymyksenasettelu on eri kuin kysymys, jossa vastaajia pyydetään nimeämään yleisimmin kopioitu aineistolaji. Erityisesti harvoin kopioidut aineistolajit tai harvoin käytetyt aineistolähteet tulisivat aliedustetuiksi kysyttäessä mitä yleensä kopioidaan, sillä juuri kukaan ei "yleensä" kopioi tällaista harvoin kopioitua materiaalia. Kopioimisen lisäksi kyselyssä selvitettiin digitaalisen aineiston esittämistä ja jakamista. 1.1 Keskeisiä tuloksia kopiointitapahtumat Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ovat kopiointitapahtumina: Painetut julkaisut: valokopiointikertojen lukumäärä vuositasolla: n. 3,11 milj. Painetut julkaisut: skannauskertojen lukumäärä vuositasolla: n. 0,13 milj. Internet : tulostuskertojen lukumäärä vuositasolla: n. 1,42 milj. Internet: tallennuskertojen lukumäärä vuositasolla työvuotta kohden: n. 1,40 milj. Arvioitiin myös, että painetun julkaisun kopiointitapahtuman keskimääräinen koko arkeissa (=alkuperäissivut kopiolukema) on noin 35 arkkia.

4 2 Vastaavasti arvioitiin, että tulostustapahtuman keskikoko on noin 27 arkkia. Näin ollen arkkeina: Vuonna 2008 tehtiin selvitys, jonka mukaan peruskouluissa ja lukioissa kopioitiin painotuotteita noin 189 miljoonaa arkkia. Tuolloin ei tulosteita tarkasteltu. Digitaalisen kopion koon arviointi on haasteellisempaa. Skannaustapahtuman kohdalla tämä on kuitenkin mahdollista ja päädyttiin arvioon, jonka mukaan skannattaessa tallennetaan keskimäärin 2,4 alkuperäissivua. Internetistä tallennetun aineiston tapauksessa koko on epämääräisempi käsite. Silti tähänkin kysymykseen voidaan vastata osittain. Kaikilta vastaajilta kysyttiin seuraavat neljä kysymystä: Milloin viimeksi valokopioit painettuja julkaisuja työkäyttöön? (Kopio) Milloin viimeksi skannasit painettua julkaisua työkäyttöön? (Skannaus) Milloin viimeksi tallensit internetistä aineistoa työkäyttöön? (Tallennus) Milloin viimeksi tulostit internetistä aineistoa työkäyttöön? (Tuloste) Syksyn kyselyn yhteydessä kysyttiin lisäksi vastaajilta, jotka ovat tulostaneet aineistoa internetistä: Oliko viimeksi tulostamasi aineisto sama kuin viimeksi tallentamasi aineisto? Tulokset olivat: Kyllä 56 % Ei 44 % Yhteensä 100 %

5 3 Nähdään siis, että noin puolet tapahtumista on samoja. Kun tallennus- ja tulostustapahtumia on suurin piirtein yhtä paljon (1,40 ja 1,42 miljoonaa) voidaan päätellä: Nähdään, että merkittävä osa tallennuksista on mitattavissa arkkeina. Kaikkea tallennusta ei voida mitata näin: esimerkiksi ääni- ja videotallenteiden osalta kysymys ei ole relevantti. 1.2 Keskeisiä tuloksia digitaalisen aineiston esittäminen ja jakaminen Digitaalisten kopioiden jakamisen kohdalla arvioitiin, että näitä materiaaleja jaetaan (esitys/jakamiskertoja) seuraavasti: Skannattuja painotuotteita esitetään/jaetaan noin 0,4 milj. kertaa Internetistä tallennettuja tiedostoja esitetään/jaetaan noin 1,2 milj. kertaa Edelleen on arvioitu, että yksittäiset esitys- tai jakamiskerrat kohdistuvat (=monelleko henkilölle?) skannatun aineiston tapauksessa 17 henkilölle. Vastaava peittolukema internetistä tallennetulle aineistolle on noin 18 henkilöä. Näin ollen: Tarkempia taulukoita tallennuksista ja niiden jakamisesta esitetään luvussa 3.

6 4 2. Volyymien mittauksesta ja korottamisesta 2.1 Otanta ja otantapainot Tilastokeskuksen ylläpitämästä oppilaitosrekisteristä muodostettiin peruskoulujen ja lukioiden joukko, joka jaettiin ryhmiin eli ositettiin seuraavasti: Oppilaitoksia Oppilaita Osuus oppilaista Alakoulut (1) % Yläkoulut (2) % Ala- ja yläkoulut (3) % Lukiot (4) % Erityisperuskoulut (5) % Ruotsinkieliset (6) % PK ja lukio (7) % Yht % Rekisterissä ei ole tietoa henkilöstömääristä. Nämä on arvioitu otoksen perusteella. Otos poimittiin ositteittain seuraavasti: Otoskoko Oppilaitoksia (kouluja) Alakoulut (1) Yläkoulut (2) Ala- ja yläkoulut (3) Lukiot (4) Erityisperuskoulut (5) Ruotsinkieliset (6) PK ja lukio (7) Yht Tämä koulutason otos on poimittu yksinkertaisella suhteellisella kiintiöinnillä. Esimerkiksi alakoulujen osuus kouluista on noin 55 % ja sama suhde pätee otokseen. Tutkimukseen osallistui 226 koulua, joiden oppilasmäärät saatiin oppilaitosrekisteristä. Otoskoko (kouluja) Osallistui (kouluja) Oppilaita osallistuneissa Osuus oppilaista Alakoulut (1) % Yläkoulut (2) % Ala- ja yläkoulut (3) % Lukiot (4) % Erityisperuskoulut (5) % Ruotsinkieliset (6) % PK ja lukio (7) % Yht %

7 5 Nähdään, että oppilasmäärät ositteittain vastaavat melko hyvin valtakunnan lukemia rekisterissä. Tässä vaiheessa luotiin ositekohtaiset korotuskertoimet, jotka yksinkertaisesti korottavat otossuureet populaatiotasolle oppilasmäärien kautta. Näin ollen alakoulujen lukemat korotetaan kertoimella: Oppilaita rekisterissä Ositekorot us = = Oppilaita otoksessa Vastaava korotus on tehty muissa ositteissa. Kuten luvussa 1 todettiin, kysely kohdistettiin oppilaitosten henkilökunnalle (opettajat ja muu henkilöstö). Näin ollen on oleellista selvittää henkilöstön kokonaismäärä. Oppilaitosten yhteyshenkilöitä pyydettiinkin ilmoittamaan koulun henkilöstömäärä. Nämä tiedot saatiin 139 koululta. Verrataan koulujen henkilöstömääriä ja oppilasmääriä: Henkilöstömäärän ja oppilasmäärän välillä on havaittavissa ilmeinen yhteys. Kuvioon merkityn trendisuoran kertoimen 0,1172 tulkinta on, että yhtä oppilasta kohden on 0,1172 henkilökuntaan kuuluvaa. Tämä auttaa koulukohtaisten korotuskertoimien laadinnassa. Jos koulun henkilöstömäärä M on tunnettu (eli kyseinen koulu ilmoitti henkilöstömäärän) ja kyselyyn vastasi tästä koulusta m henkilöä, niin tämän koulun vastaukset korotetaan kertoimella: M Koulukorot us = = m Koulun henkilöstömäärä Koulun vastanneet Jos koulun henkilöstömäärä on tuntematon, se paikataan (arvioidaan) kertomalla oppilasmäärä T kertoimella 0,117: T Koulukorotus = m Tästä saadaan yksittäisen vastauksen korotuskerroin: ( Koulun oppilasmäärä) = Koulun vastanneet Korotus = Ositekorotus Koulukorotus

8 6 Kuten alussa todettiin, kyselyyn saatiin 1017 vastausta. Kultakin vastaajalta kysyttiin, kuuluuko hän opetushenkilöstöön vai muuhun henkilökuntaan. Jos vastaaja ilmoitti olevansa molempia, hänet koodattiin puolikkaaksi opettajaksi ja puolikkaaksi muuksi. Kuhunkin vastaajaan liitettiin edellä mainittu korotuskerroin. Laskemalla nämä korotuskertoimet yhteen ja jakamalla vastaajat opettajiin ja muihin päädytään arvioituihin kokonaishenkilömääriin: Opettajia Muita Puolikkaita Yhteensä Kun puolikkaat jaetaan opettajiin ja muihin, päädytään arvioon opettajien kokonaismääräksi = Opetushallitus on julkaissut vuonna 2014 raportin Opettajat Suomessa. Sen mukaan kevätlukukaudella 2013 perusopetuksen ja lukioiden opettajamäärä oli Näin ollen yksittäisen vastaajan korotuskertoimeen on tehtävä vielä yksi korjaus: Korotus = Ositekorotus Koulukorotus Tämä lisäkerroin tuottaa opettajien kokonaismääräarvioksi Opetushallituksen antaman luvun Näillä kertoimilla on jatkossa arvioitu eri jakaumia henkilötasolla, joita tarvitaan kopioinnin ja tallentamisen yleistämisessä. Kokonaishenkilöstömäärän arviot ovat nyt: Puolikkaat siirretty Opettajia Muita Puolikkaita Yhteensä Todettakoon vielä, että muun henkilöstön kokonaismääräksi arvioidaan nyt 16224, jolloin opettajien osuus koko henkilöstöstä on noin 77 %. Kun kouluja pyydettiin ilmoittamaan henkilöstömäärä, niin se haluttiin vielä eritellä opettajiin ja muihin. Tarkempi erittely saatiin 93 koululta. Tarkastellaan graafisesti koko henkilöstön ja opettajien määriä: Trendisuoran kertoimen 0,7399 tulkinta on, että opettajien osuus on noin 74 %. Tämä kuvio tukee edellä esitettyä kokonaisarviota henkilöstön rakenteesta.

9 7 2.2 Mittaaminen Tässä selvityksessä käytetään tapahtumien lukumäärien mittaamisessa tekniikkaa, joka pohjautuu etäisyyteen viimeisimpään tapahtumaan. Sen on osoitettu korreloivan vahvasti muihin mittaustapoihin, joita on käytetty Kopioston tutkimuksissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkempi selvitys tästä korrelaatiosta on raportissa Tapahtumien lukumäärä Mittaaminen Validiteetti tammikuulta Nojautuen tuohon validiteettiarvioon on päätetty yksinkertaistaa ja lyhentää kyselylomaketta ja samalla helpottaa osallistumista. Tavoitteena on kuten aiemmissa Kopioston selvityksissä soveltaa yksinkertaisia ja edullisia mittareita. Nyt volyymiarviot pohjautuvat seuraaviin kysymyksiin: Milloin viimeksi valokopioit painettuja julkaisuja työkäyttöön? (Kopio) Milloin viimeksi tulostit internetistä aineistoa työkäyttöön? (Tuloste) Milloin viimeksi skannasit painettua julkaisua työkäyttöön? (Skannaus) Milloin viimeksi tallensit internetistä aineistoa työkäyttöön? (Tallennus) Esitämme seuraavaksi laskentamallin yksityiskohdat. Arvioidut jakaumat milloin viimeksi? Milloin viimeksi? Valokopio Skannaus Tallennus Tuloste Viimeisen 2 päivän aikana 25,4 % 0,7 % 13,3 % 9,0 % Viimeisen viikon aikana 19,2 % 2,0 % 11,1 % 17,7 % Viimeisen kuukauden aikana 20,7 % 3,2 % 22,9 % 26,3 % Viimeisen puolen vuoden aikana 10,9 % 6,3 % 11,3 % 12,4 % Viimeisen vuoden aikana 8,3 % 7,5 % 10,7 % 13,7 % Yli vuosi sitten 9,2 % 22,1 % 10,2 % 8,5 % Ei koskaan 6,3 % 58,2 % 20,5 % 12,4 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Nämä taulukot voidaan tulkita seuraavasti: Ensinnäkin selvitetään montako % henkilöistä on ainakin joskus valokopioinut, skannannut, tallentanut tai tulostanut. Opettajat Valokopio Skannaus Tallennus Tuloste On ainakin joskus 93,7 % 41,8 % 79,5 % 87,6 %

10 8 Kun rajaudutaan näihin henkilöihin, voidaan laatia taulukot, joissa mitataan etäisyyttä viimeisimpään tapahtumaan: Milloin viimeksi? Valokopio Skannaus Tallennus Tuloste Alle 2 27,1 % 1,7 % 16,7 % 10,3 % Alle 7 47,5 % 6,6 % 30,6 % 30,5 % Alle 30 69,6 % 14,2 % 59,4 % 60,5 % Alle ,3 % 29,3 % 73,6 % 74,6 % Alle ,1 % 47,2 % 87,2 % 90,2 % yli ,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Nämä vastaavat kumulatiivisia kertymiä, jotka tässä tapauksessa ovat graafisesti: Sovitetaan näihin taulukoihin/kuvioihin jatkuva todennäköisyysmalli, joka kuvaa kohtuullisen hyvin näiden pisteiden sijainnit. Tässä esityksessä käytetään kahden eksponenttimallin sekoitusta, jonka kertymäfunktio on yleisesti muotoa: F x / λ ( ) ( 1 x / λ x = π 1 e ) + ( 1 π )( 1 e 2 ) Malli kertoo todennäköisyyden sille, että viimeisin tapahtuma oli hetkellä x tai aiemmin. Sovittamalla tämäntyyppinen malli aineistoon saadaan seuraavat arviot eri parametreille: Parametri Valokopio Skannaus Tallennus Tuloste λ 1 5,20 9,63 8,47 9,37 λ 2 299,33 704,54 314,71 275,05 π 0,66 0,11 0,57 0,58

11 9 Mallien mukaisia kertymiä voidaan verrata alkuperäisiin: Mallien mukaiset kertymät, päivinä Valokopio Skannaus Tallennus Tuloste Alle 2 21,4 % 2,3 % 12,2 % 11,4 % Alle 7 49,9 % 6,5 % 32,9 % 31,5 % Alle 30 69,4 % 14,1 % 59,0 % 59,8 % Alle ,6 % 31,0 % 75,6 % 78,0 % Alle ,1 % 46,9 % 86,4 % 88,8 % yli ,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Mallien mukaiset ja havaitut kertymät ovat melko lähellä toisiaan. Käytetty malli on yksinkertaistus, jonka parametrien tulkinta on seuraava esimerkiksi painettujen julkaisujen valokopiointi: Viimeisen puolen vuoden aikana painotuotteita kopioineista vastaajista 66 % kopioi 5,2 päivän välein. Loput vastaajat kopioivat 299,3 päivän välein. Näin ollen he kopioivat keskimäärin 47 kertaa vuodessa.

12 10 Kun huomioidaan se, että nämä vastaajat edustavat 93,7 % populaatiosta, päädytään arvioon 44,1 kopiointitapahtumaa henkilöä kohti vuodessa. Keskimäärin per henkilö Valokopio 44,1 Skannaus 1,9 Tallennus 19,8 Tuloste 20,2 Käytetty estimointitekniikka on vahvasti epälineaarinen, jolloin analyyttisesti johdettava keskivirhearvio on hankalasti pääteltävissä. Saadaksemme käsityksen arvioiden luotettavuudesta on tutkimukseen osallistuneet oppilaitokset jaettu kolmeen lohkoon satunnaisesti, minkä jälkeen on korotettu lohkoittain tulokset populaatiotasolle käyttäen edellä esitettyä ositetun otannan menettelyä ja viimeisimmän tapahtuman eksponentiaalista etäisyysmallia. Tulokset ovat lohkoittain: Keskimäärin tapahtumia per Lohko I Lohko II Lohko III Keskiarvo henkilö Valokopio 44,6 38,3 49,0 44,0 Skannaus 2,8 1,0 2,4 2,0 Tallennus 24,1 19,6 15,9 19,9 Tuloste 21,2 19,6 22,3 21,0 Lohkottaiset luvut ovat verrattain lähellä toisiaan, jolloin voidaan päätellä, että keskimääräiset tulokset on melko tarkasti arvioitu. Skannaus on harvinaisempi tapahtuma, jolloin sen keskivirhe on suurempi. Arvioidut tapahtumamäärien keskivirheet ovat: Keskivirhe, % Valokopio 7,0 % Skannaus 28,4 % Tallennus 11,9 % Tuloste 3,9 % Joissain tarkasteluissa tarvitaan arkkimääräisiä (montako alkuperäissivua montako kopiota) arvioita tämä koskee valokopiointia ja tulostamista. Johdannossa esiteltiin näiden tapahtumien keskimääräiset koot (valokopio noin 35,0 ja tuloste 27,3 arkkia). Näin ollen keskimääräinen työntekijä tuottaa valokopioarkkeja (painotuotteista) 44, = 1545 kpl ja tulostearkkeja (internetistä) 20,2 27,3 = 552 kpl. Yhteensä tämä tekee vuodessa 2097 arkkia. Tämä laskelma on myös tehty satunnaislohkoittain: Tapahtuman keskikoko arkkeina Lohko I Lohko II Lohko III Keskiarvo Valokopio 29,2 36,5 37,6 34,5 Tuloste 23,0 48,2 16,0 29,1 Ja edelleen työntekijän arkkimäärinä vuositasolla: Arkkeja vuodessa / työntekijä Lohko I Lohko II Lohko III Keskiarvo Valokopioarkkeja 1304,1 1399,3 1843,3 1515,6 Tulostearkkeja 486,8 944,4 356,9 596,0 Arkkeja yhteensä 1790,9 2343,8 2200,3 2111,6

13 11 Arvioidut arkkimäärien keskivirheet ovat: Keskivirhe, % Valokopio 10,8 % Tuloste 32,3 % Yhteensä 7,9 % 2.3 Yksittäisen vastauksen korottaminen Yksittäisen vastaajan korottaminen siten, että hänen kopiointikertojensa useus huomioidaan, on toteutettu käyttämällä ehdollisia odotusarvoja. Kuten edellisessä luvussa todettiin, on aineistoon sovitettu yhdistetty eksponenttimalli: F x / λ ( ) ( 1 x / λ x = π 1 e ) + ( 1 π )( 1 e 2 ) Tätä mallia voidaan lukea toisin päin. Vastaajalta on kysytty, milloin hän viimeksi esimerkiksi tallensi internetistä aineistoa opetuskäyttöön. Kunkin vastausvaihtoehdon kohdalla voidaan arvioida (ehdollinen) odotusarvo sille, montako kertaa hän tallentaa vuodessa. Nämä arvioidut odotusarvot on lueteltu seuraavassa taulukossa: Vaihtoehto Valokopio Skannaus Tallennus Tuloste Viimeisen viikon aikana 69,5 33,8 42,2 38,0 Viimeisen kuukauden aikana 68,9 32,3 41,7 37,5 Viimeisen puolen vuoden aikana 61,6 24,0 38,3 34,6 Viimeisen vuoden aikana 2,4 1,6 5,3 6,2 Yli vuosi sitten 1,2 0,5 1,2 1,3 Ei koskaan 1,2 0,5 1,2 1,3 Nämä vuositason arviot toimivat painoina, kun arvioidaan tapahtumien jakaumia eri kriteerien mukaan. Painotus on hyvin luonteva tuoreet tapahtumat saavat suuren painon ja kauan sitten tapahtuneet puolestaan vähäisen painon. Näillä painotuksilla on laadittu useita taulukoita, joissa arvioidaan tapahtumien jakautuminen eri aineistolajeihin, lähteisiin jne. Seuraavassa luvussa esitetään joukko tällaisia taulukoita. Ne pohjautuvat viimeisimmän tapahtuman tarkempaan erittelyyn. Viimeisimpään tapahtumaan keskittyminen on perusteltu ja käytetty tekniikka monessa Kopioston tutkimuksessa.

14 12 3. Eräitä jakaumia ja volyymiarvioita Tässä tutkimuksessa kopiointia tarkastellaan lähteen ja kopiomuodon mukaan. Lähde on joko paperinen painettu julkaisu tai sivusto internetistä. Kopiomuoto on puolestaan joko paperikopio tai digitaalinen kopio. Seuraava nelikenttä kuvaa asetelmaa: Tarkastelemme aluksi kopiointia lähteiden mukaan, minkä jälkeen tarkastelemme kopioiden kokoa arkeissa (valokopiointi ja tulostaminen) sekä esittämistä ja jakamista (digitaaliset kopiot). 3.1 Lähteet Lähteenä painettu julkaisu Valokopioitko julkaisua: Skannasitko julkaisua: Valokopio Skannaus Opetuskäyttöön 93,2 % 73,5 % Hallinnolliseen käyttöön 3,5 % 24,0 % hun työkäyttöön 3,3 % 2,5 % 100,0 % 100,0 % Jatkossa hallinnollinen käyttö ja muu työkäyttö on yhdistetty ryhmäksi työkäyttö.

15 13 Minkä tyyppistä julkaisua valokopioit viimeksi työkäyttöön? Minkä tyyppistä julkaisua skannasit viimeksi opetuskäyttöön? Osuuksia tapahtumista Opetus Valokopiointi työkäyttö Kaikki Opetus Skannaus työkäyttö Kaikki Oppikirja 17,14 % 0,05 % 17,20 % 16,06 % 0,00 % 16,06 % Musiikin oppikirja 2,78 % 0,00 % 2,78 % 7,43 % 0,00 % 7,43 % Nuotti-/laulukirja 1,05 % 0,00 % 1,05 % 1,58 % 0,00 % 1,58 % Opettajan opas 31,77 % 0,51 % 32,27 % 3,96 % 0,00 % 3,96 % Työ- tai harjoituskirja 10,16 % 0,86 % 11,02 % 2,42 % 0,00 % 2,42 % Ratkaisu- tai vastauskirja 0,21 % 0,00 % 0,21 % 2,04 % 0,00 % 2,04 % Tietokirja 0,87 % 0,07 % 0,93 % 5,35 % 0,73 % 6,08 % Tutkimusraportti 0,00 % 0,14 % 0,14 % Kaunokirjallinen teos 0,50 % 0,00 % 0,50 % 2,91 % 0,00 % 2,91 % Käyttöohje, huoltokirja 0,23 % 0,00 % 0,23 % 1,45 % 0,26 % 1,72 % kirja, mikä? 0,29 % 0,00 % 0,29 % 1,79 % 0,03 % 1,82 % Sanomalehti 6,71 % 0,31 % 7,03 % 7,08 % 1,20 % 8,28 % Yleisaikakauslehti 6,21 % 0,12 % 6,33 % 1,59 % 0,00 % 1,59 % Asiakaslehti 0,28 % 0,00 % 0,28 % 0,84 % 0,00 % 0,84 % Ammatti- tai järjestölehti 0,41 % 0,05 % 0,46 % 0,11 % 0,00 % 0,11 % Tieteellinen aikakauslehti 0,00 % 0,06 % 0,06 % 0,03 % 0,00 % 0,03 % lehti 0,32 % 0,00 % 0,32 % 0,53 % 0,00 % 0,53 % Oppilaitoksen oma julkaisu 0,34 % 0,25 % 0,59 % 1,52 % 0,00 % 1,52 % Koe 6,21 % 0,00 % 6,21 % 0,11 % 1,28 % 1,39 % Laki, asetus, viranomaisjulkaisu 0,21 % 1,90 % 2,11 % RT-kortti, standardi ,28 % 0,00 % 0,28 % Nuotti tai nuottivihko 0,93 % 0,00 % 0,93 % Ilmoitus, mainos 0,00 % 0,14 % 0,14 % 1,01 % 3,21 % 4,21 % Lomake 1,62 % 0,66 % 2,29 % 1,30 % 0,00 % 1,30 % Tuloste internetistä 1,90 % 1,52 % 3,42 % Tuloste intranetistä 0,67 % 0,00 % 0,67 % 0,99 % 17,87 % 18,87 % Lasku, tiliote tai vastaava 0,00 % 0,01 % 0,01 % 3,19 % 0,00 % 3,19 % Muistio, kirje, muistiinpanot 0,12 % 0,05 % 0,17 % 9,94 % 1,91 % 11,85 % 2,22 % 0,15 % 2,37 % Yhteensä 93,15 % 6,85 % 100,00 % 73,51 % 26,49 % 100,00 % Oliko valokopioimasi tai skannaamasi kirja osa opetusryhmäsi käytössä olevaa opetuskirjasarjaa (esim. Kirjakuja, Laskutaito, Koulun biologia ja maantieto tmv.)? Osuuksia tapahtumista, jotka kohdistuvat kirjaan Valokopiointi Opetus työkäyttö Kaikki Opetus Skannaus työkäyttö Kaikki Kyllä 77,33 % 1,89 % 79,22 % 71,37 % - 71,37 % Ei 20,43 % 0,35 % 20,78 % 28,63 % - 28,63 % Yhteensä 97,75 % 2,25 % 100,00 % 100,0 % - 100,0 %

16 Lähteenä internet Tallensitko aineiston: Tulostitko aineiston: Tallennus Tuloste Opetuskäyttöön 75,2 % 75,9 % Hallinnolliseen käyttöön 19,7 % 21,5 % hun työkäyttöön 5,1 % 2,5 % 100,0 % 100,0 % Jatkossa hallinnollinen käyttö ja muu työkäyttö on yhdistetty ryhmäksi työkäyttö. Valitse vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten sen sivuston ylläpitäjää, mistä tulostit tai tallensit aineiston: Osuuksia tapahtumista Opetus Tallennus Tulostaminen työkäyttö Kaikki Opetus työkäyttö Kaikki Oma oppilaitos 1,31 % 0,78 % 2,09 % 1,75 % 1,16 % 2,91 % oppilaitos 3,70 % 0,79 % 4,49 % 2,87 % 0,83 % 3,70 % Tutkimuslaitos 5,05 % 0,21 % 5,26 % 3,55 % 2,15 % 5,70 % Kustantamo 15,99 % 0,31 % 16,31 % 13,20 % 0,41 % 13,61 % Mediatalo (esim. Yle ja MTV3) 2,11 % 0,20 % 2,30 % 1,76 % 0,00 % 1,76 % Lehtitalo 3,89 % 0,00 % 3,89 % 2,14 % 0,06 % 2,20 % Julkinen hallinto 5,51 % 16,39 % 21,91 % 5,70 % 13,34 % 19,04 % Järjestö, liitto tai vastaava 10,88 % 2,58 % 13,46 % 12,25 % 4,37 % 16,62 % Yritys 4,25 % 0,69 % 4,94 % 5,77 % 0,49 % 6,26 % Verkkoyhteisöpalvelu (esim. Wikipedia, Facebook) 16,22 % 1,66 % 17,88 % 18,39 % 0,50 % 18,88 % Yksityinen henkilö 3,37 % 0,18 % 3,55 % 4,22 % 0,43 % 4,65 % 2,95 % 0,98 % 3,93 % 4,32 % 0,35 % 4,67 % Yhteensä 75,23 % 24,77 % 100,00 % 75,91 % 24,09 % 100,00 %

17 15 Valitse vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa tulostamaasi/tallentamaasi aineistoa: Osuuksia tapahtumista Opetus Tallennus Tulostaminen työkäyttö Kaikki Opetus työkäyttö Kaikki Kustannettu oppimateriaali 12,16 % 0,19 % 12,35 % 13,25 % 0,15 % 13,40 % Kollegan laatima materiaali 11,75 % 0,90 % 12,65 % 7,90 % 0,86 % 8,77 % Koe 2,42 % 0,10 % 2,52 % Yksittäinen kuva tai valokuva 12,93 % 1,08 % 14,01 % 9,91 % 0,34 % 10,25 % Kartta 0,89 % 0,00 % 0,89 % 3,54 % 0,10 % 3,64 % Nuotti, laulun sanoitus tmv. 1,24 % 0,00 % 1,24 % 1,79 % 0,09 % 1,88 % Uutinen 3,21 % 0,21 % 3,43 % 1,49 % 1,84 % 3,33 % Verkko- tai näköislehden artikkeli 1,93 % 0,09 % 2,02 % 1,10 % 0,06 % 1,16 % Tieteellinen artikkeli 1,65 % 0,08 % 1,73 % 3,89 % 0,12 % 4,01 % Ammatillinen artikkeli 1,38 % 3,36 % 4,74 % 1,82 % 2,96 % 4,78 % artikkeli 4,99 % 1,82 % 6,80 % 4,11 % 0,11 % 4,21 % Tutkimusraportti 3,29 % 1,33 % 4,62 % 3,80 % 1,67 % 5,47 % Kirja 0,32 % 0,00 % 0,32 % 0,00 % 0,35 % 0,35 % Tietokanta 1,57 % 0,35 % 1,92 % 4,24 % 1,39 % 5,63 % Käyttöohje, huoltokirja tai vastaava 0,83 % 1,05 % 1,88 % 2,14 % 0,44 % 2,58 % Laki, asetus, viranomaisjulkaisu 2,40 % 9,63 % 12,03 % 0,95 % 7,49 % 8,44 % Ilmoitus, mainos 0,39 % 0,08 % 0,47 % 1,64 % 3,74 % 5,38 % Ruokaohje, resepti 1,36 % 0,53 % 1,89 % 5,33 % 1,29 % 6,62 % Väritystehtävä, ristikko tms. 1,28 % 0,00 % 1,28 % 2,44 % 0,00 % 2,44 % Av-aineisto (äänitallenne/video) 0,17 % 0,00 % 0,17 % ,06 % 3,97 % 13,05 % 6,58 % 1,08 % 7,65% Yhteensä 75,23 % 24,77 % 100,00 % 75,91 % 24,09 % 100,00 % Oliko tallentamasi sekä tulostamasi aineiston käyttöä rajoitettu? Osuuksia tapahtumista Opetus Tallennus Tulostaminen työkäyttö Kaikki Opetus työkäyttö Kaikki Ei, aineisto on vapaasti kenen tahansa saatavilla 52,41 % 20,02 % 72,43 % 57,67 % 21,04 % 78,71 % Kyllä 22,83 % 4,75 % 27,57 % 18,24 % 3,04 % 21,29 % Yhteensä 75,23 % 24,77 % 100,00 % 75,91 % 24,09 % 100,00 %

18 Paperisen kopion koko arkeissa Kopiotapahtuman koko: Kuinka monesta sivusta otit valokopion? (Sivumäärä) Kuinka monta valokopiota otit yhdestä alkuperäissivusta? (Kappalemäärä) Tulostustapahtuman koko: Kuinka monta sivua tulostit? (Sivumäärä) Kuinka monena kappaleena tulostit aineiston? (Kappalemäärä) Kertomalla nämä luvut keskenään päädytään yksittäisen tapahtuman kokoon (arkeissa). Tämän koon jakauma (osuudet tapahtumista) on: Valokopiointi Tulostaminen Koko arkeissa Opetus työkäyttö Opetus työkäyttö ,62 % 54,58 % 47,25 % 76,81 % ,12 % 7,76 % 8,38 % 5,88 % ,37 % 12,40 % 12,95 % 10,70 % ,75 % 13,83 % 16,68 % 5,16 % ,30 % 7,32 % 9,39 % 1,04 % yli 100 6,85 % 4,11 % 5,34 % 0,40 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Näistä jakaumista lasketut keskiarvot, eli arvioidut keskikoot arkkeina: Valokopiointi Opetus työkäyttö Tulostaminen Opetus työkäyttö Keskikoko (arkkeja) 34,8 37,8 33,8 7,7 Yhdistetyt keskiarvot (kaikki työkäyttö): Valokopiointi Tulostaminen Keskikoko (arkkeja) 35,0 27,3 3.3 Alkuperäissivujen määrät Kopiotapahtuma: Kuinka monesta sivusta otit valokopion? Tulostustapahtuma: Kuinka monta sivua tulostit? Skannaustapahtuma: Kuinka monta sivua sisältyi skannaamaasi aineistoon?

19 17 Näiden kysymysten perusteella voimme arvioida alkuperäissivujen määrät: Alkuperäissivuja keskimäärin tapahtumassa Opetus työkäyttö Kaikki Valokopiointi 2,6 4,9 2,7 Tulostaminen 12,9 6,0 11,2 Skannaus 2,4 2,3 2,4 3.4 Digitaalisen kopion jakaminen ja esittäminen Lähestytään ilmiötä ensin viimeisimmän skannaus- tai tallennustapahtuman kautta. Miten esitit/aiot esittää tai jaoit/aiot jakaa tämän viimeksi tallentamasi aineiston? Miten esitit/aiot esittää tai jaoit/aiot jakaa tämän viimeksi skannaamasi aineiston? Tallennus Skannaus Osuuksia tapahtumista (monivalinta, jolloin sarakesummat 100 %) Opetus työkäyttö Opetus työkäyttö En aio esittää tai jakaa aineistoa 17,0 % 50,1 % 18,9 % 46,5 % Näyttämällä (esim. dokumenttikameralla) 50,6 % 17,6 % 29,5 % 4,5 % Paperilla 32,1 % 17,9 % 50,0 % 2,9 % Sähköpostilla 1,3 % 5,3 % 3,8 % 43,8 % Oppilaitoksen suljetussa sisäverkossa (esim. Moodle tai vastaava) 1,3 % 4,7 % 0,8 % 0,0 % Virtuaalisessa oppimisympäristössä 2,4 % 3,8 % 0,2 % 0,0 % Rajoitetusti muualla internetissä (aineiston käyttö vaatii kirjautumisen tms.) 2,5 % 0,2 % 1,5 % 2,3 % Avoimessa internetissä 1,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % lla tavoin 3,1 % 6,2 % 0,2 % 0,0 % Edellisen taulukon pohjalta voidaan myös arvioida, montako kertaa aineisto esitetään tai jaetaan. Vuonna 2011 peruskouluissa ja lukioissa tehtiin kysely digitaalisesta tallentamisesta. Tuolloin opettajilta kysyttiin muun muassa: Vuosi 2011: Oletko jo esittänyt tai jakanut oppilaille tämän viimeksi tallentamasi aineiston? Kyllä 66,8 % En vielä, mutta aion esittää tai jakaa aineiston 19,3 % En aio esittää tai jakaa tätä aineistoa 13,9 % Yhteensä 100,0 %

20 18 Vuosi 2011: Digitaalista aineistoa voi käyttää useita kertoja. Arvioi monelleko luokalle esität tai jaat tätä samaa aineistoa kalenterivuoden aikana: Osuudet tapahtumista vuonna 2011 Yhdelle luokalle 39,1 % Kahdelle luokalle 31,5 % Kolmelle luokalle 17,8 % 4-5 luokalle 7,6 % Yli 5 luokalle 4,0 % Yhteensä 100,0 % Tuolloin keskiarvoksi arvioitiin varovaisesti noin 2,1 luokkaa (asettamalla ylimmän ryhmän yli 5 luokalle arvoksi 6, mikä on ilmeinen pyöristys alaspäin). Nämä kaksi taulukkoa voidaan yhdistää seuraavasti: Osuudet tapahtumista vuonna 2011 Ei esitetä tai jaeta 13,9 % Yhdelle luokalle 33,7 % Kahdelle luokalle 27,1 % Kolmelle luokalle 15,3 % 4-5 luokalle 6,5 % Yli 5 luokalle 3,4 % Yhteensä 100,0 % Sovelletaan hyvin tunnettu Poisson-jakauma tähän taulukkoon. Kyseinen jakauma on yleisesti käytössä asetelmissa, joissa kuvataan ns. harvinaisia tapahtumia. Mallin pistetodennäköisyys riippuu yhdestä parametrista λ: P k λ k! λ ( X = k) = e k = 012,,, 3, 4,... Tällöin erityisesti: λ ( X = ) = e. P 0 Näin ollen arvioimme yksinkertaisesti kyseisen parametrin käyttämällä havaittua nollien osuutta (joka vuonna 2011 oli 0,139): ( Pˆ ( X = 0) ) = ln( 0 ) ˆ l = ln

21 19 Esittäminen tai jakaminen vuonna 2011 Havaittu Ennuste Ei esitetä tai jaeta 13,9 % 13,9 % Yhdelle luokalle 33,7 % 27,4 % Kahdelle luokalle 27,1 % 27,1 % Kolmelle luokalle 15,3 % 17,8 % 4-5 luokalle 6,5 % 12,2 % Yli 5 luokalle 3,4 % 1,6 % Yhteensä 100,0 % 100,0 Mallin mukaan vuonna 2011 tallennettu aineisto esitettiin tai jaettiin 1,97 luokalle. Jos tarkastellaan vain tapahtumia, joissa aineisto esitetään tai jaetaan, niin keskiarvo on likimain 2,3 luokkaa. Sovelletaan sama malli vuoden 2014 aineistoon tarkastelemalla ns. nollien osuuksia: Tallennus Skannaus Opetus työ Opetus työ En aio esittää tai jakaa aineistoa 17,0 % 50,1 % 18,9 % 46,5 % Soveltamalla samaa menettelyä päädytään nyt seuraaviin arvioihin: Tallennus Skannaus Opetus työ Opetus työ Montako kertaa esitetään 1,77 0,69 1,67 0,77 Montako kertaa esitetään (rajaudutaan niihin joita esitetään) 2,13 1,39 2,05 1, Digitaalisen kopion jakaminen/esittäminen yleisemmin Kysyttiin myös yleisellä tasolla: Kuinka usein yleensä esität tai jaat digitaalista aineistoa opetuksessa tai muussa työkäytössä?: Painetusta julkaisusta skannattu aineisto Kuinka usein yleensä esität tai jaat digitaalista aineistoa opetuksessa tai muussa työkäytössä?: Internetistä tallennettu aineisto Monelleko oppilaalle tai kollegalle keskimäärin yhdellä kertaa esität tai jaat painetusta julkaisusta skannattua aineistoa?: henkilölle Monelleko oppilaalle tai kollegalle keskimäärin yhdellä kertaa esität tai jaat internetistä tallennettua aineistoa?: henkilölle Kuinka usein yleensä esität tai jaat digitaalista aineistoa opetuksessa tai muussa työkäytössä? Skannattu Tallennettu Päivittäin 1,1 % 4,1 %

22 20 taman kerran viikossa 4,7 % 12,6 % taman kerran kuukaudessa 7,4 % 20,2 % taman kerran puolessa vuodessa 9,2 % 14,6 % taman kerran vuodessa 11,1 % 16,0 % Vielä harvemmin 26,8 % 14,8 % En koskaan 39,6 % 17,8 % Sovelletaan menetelmää, jota on käytetty useissa Kopioston ja opetus- ja kulttuuriministeriön audiovisuaalisen materiaalin tallentamista koskevissa tutkimuksissa. Kuhunkin vastausvaihtoehtoon liitetään paino (frekvenssi), joka mittaa arvioitua kertojen lukumäärää vuodessa: Näillä painoilla päädytään arvioihin: Paino Päivittäin 188 taman kerran viikossa 48 taman kerran kuukaudessa 15 taman kerran puolessa vuodessa 3 taman kerran vuodessa 1 Vielä harvemmin 0,5 En koskaan 0 Esitys/jakamiskertojen lkm vuodessa / hlö Skannattu Tallennettu 5,9 17,3 Kun henkilöstöä on arviolta henkilöä, on vuodessa esitys/jakamiskertoja peruskouluissa ja lukioissa seuraavasti: Esitys/jakamiskertojen lkm vuodessa Skannattu Tallennettu 0,4 milj. 1,2 milj. Monelleko oppilaalle tai kollegalle keskimäärin yhdellä kertaa esität tai jaat aineiston? (arvioidut osuudet esitystapahtumista) Skannattu Tallennettu ,4 % 4,9 % ,9 % 13,6 % ,9 % 9,6 % ,4 % 36,8 % ,5 % 25,1 % ,6 % 4,3 % ,2 % 3,1 % yli 50 0,2 % 2,6 % ýht. 100,0 % 100,0 %

23 21 Joukossa on muutama äärimmäisen suuri arvio, jolloin tavanomaisen keskiarvon käyttö ei ole kovinkaan mielekästä. Lisäksi havaitaan molemmissa jakaumissa ns. piikki noin 20 henkilön kohdalla. Nämä seikat tekevät arvioinnin haasteelliseksi ja siksi on sovitettu molempiin aineistoihin modifioitua kahden Poisson-mallin yhdistelmää: P ( X = k) = πλ k! λ k ( 1 π ) λ2 ( 1 π ) k e + e k = λ1 λ2 ( 1 πe e ) λ 12,, 3,... Näiden mallien mukaiset keskiarvot ovat: Skannattu (Poisson) Tallennettu (Poisson) ,6 % 2,0 % ,4 % 11,7 % ,1 % 16,3 % ,4 % 32,4 % ,9 % 27,5 % ,8 % 8,7 % ,8 % 1,3 % yli 50 0,0 % 0,0 % ýht. 100,0 % 100,0 % Monelleko keskimäärin (Poisson) Skannattu Tallennettu 17,2 18,2 3.6 Sisällöstä Tarkastellaan jälleen viimeistä tapahtumaa. Kunkin tallennusmuodon kohdalla kysyttiin: Ilmoita, kuinka paljon valokopioimassasi/tallentamassasi/skannaamassasi/tulostamassasi aineistossa oli tekstiä, kuvaa, nuottia ja laulun sanoitusta Valokopioinnin sisältö: Tekstiä Kuvaa Nuottia Sanoitusta 0 % 6,7 % 32,4 % 93,3 % 93,0 % Alle 50 % 22,3 % 40,0 % 0,4 % 3,8 % 50 % 13,2 % 13,2 % 2,5 % 2,7 % Yli 50 % 33,2 % 10,6 % 3,6 % 0,3 % 100 % 24,6 % 3,8 % 0,2 % 0,2 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Monissa Kopioston tutkimuksissa luokat on koodattu uudelleen yksinkertaistaen: Luokka Koodattu arvo 0 % 0 % Alle 50 % 25 % 50 % 50 % Yli 50 % 75 % 100 % 100 %

24 22 Käyttämällä tätä koodausta päädytään arvioihin eri sisältöjen osuuksille: Tekstiä Kuvaa Nuottia Sanoitusta Yhteensä 61,7 % 28,4 % 4,2 % 2,8 % 97,1 % Näin saadaan laskettua osuudet eri kopiointimuodoille: Tekstiä Kuvaa Nuottia Sanoitusta Yhteensä Valokopio 61,7 % 28,4 % 4,2 % 2,8 % 97,1 % Skannaus 64,2 % 25,9 % 5,4 % 3,0 % 98,5 % Tallennus 64,7 % 33,4 % 0,2 % 1,2 % 99,6 % Tuloste 64,1 % 32,1 % 0,4 % 1,5 % 98,2 % 4. Virheistä ja kadosta Tapahtumien määriin liittyvät keskivirheet ovat (skannausta lukuun ottamatta) verraten pienet. Näitä lukemia esiteltiin jo luvussa 2: Arvioitu määrä Keskivirhe, % tapahtumia /henkilö Kopio 44,1 7,0 % Skannaus 1,9 28,4 % Tallennus 19,8 11,9 % Tuloste 20,2 3,9 % Kopioinnin ja tulostamisen kohdalla on myös arkeissa mittaaminen oleellista. Siinäkin on onnistuttu hyvin. Vaikka tulostaminen on jossain määrin epävarmemmalla pohjalla, on kokonaisarkkimäärään liittyvä keskivirhe melko pieni. Arkkeja vuodessa / työntekijä Keskivirhe, % Kopioarkkeja ,8 % Tulostearkkeja ,3 % Arkkeja yhteensä ,9 % Vastausalttius on ollut aiempaa alhaisempi, jolloin osallistuneita henkilöitä on vähemmän. Koulujen sisäisellä kadolla (se, että valitun koulun koko henkilökunta osallistu) ei näytä olevan systemaattista vaikutusta suuntaan tai toiseen. Otokseen valittiin satunnaisotannalla 663 peruskoulua ja lukiota. Kyselyyn osallistui 226 oppilaitosta. Oppilaitostasolla on vastausprosentti noin 34 %. Tämä voidaan myös mitata siten, että otetaan huomioon oppilaitoksen koko (eli oppilasmäärä). Otokseen valituissa oppilaitoksissa on yhteensä noin ja osallistuneissa kouluissa noin Näin laskettuna vastausprosentti on noin 37 %. Luvussa 2 todettiin myös, että oppilasmäärät ositteittain jakautuvat hyvinkin lähelle samoin kuin tilastokeskuksen rekisterissä. Opettajatasolla on vastausprosentti noin 16 %. Havaintojen vähäisempi määrä tuottaa siis enemmän epävarmuutta eli satunnaisuudesta johtuvaa virhettä, mutta onneksi koulujen sisäinen

25 23 vastaamattomuus (koulun koko henkilöstö ei osallistu) ei näytä aiheuttavan systemaattista virhettä. Vastauskadon haitallisin vaikutus olisi seuraava: henkilöt, jotka eivät tallenna/kopioi juuri ollenkaan, katsovat, että kysely ei koske heitä. Tämä johtaisi systemaattiseen kopiointimäärien yliarviointiin. Seuraava asetelma pyrkii hahmottamaan tätä tilannetta. Osallistuneet koulut on jaettu kolmeen osaan ositteittain koulun sisäisen vastausprosentin mukaan: Kouluja Vastaus % Matala 76 4,3 % Keskitaso 72 17,4 % Korkein 78 34,9 % Kaikki ,8 % Mikäli vastaamattomuus johtuisi alhaisesta kopiointi/tallennusmäärästä, niin sen voisi olettaa näkyvän siten, että ryhmän Matala arvioitu kopiointitiheys olisi muita korkeampi. Ryhmiin sovellettiin luvun 2 mukaiset otantakorotukset sekä eksponentiaaliset etäisyyslaskelmat. Seuraava taulukko esittää ryhmittäiset arviot eri intensiteeteille: Keskimäärin tapahtumia per henkilö Matala Keskitaso Korkein Valokopio 35,0 52,1 52,1 Tallennus 17,6 23,5 20,9 Skannaus 1,1 3,2 2,2 Tuloste 16,0 24,4 25,5 Ryhmä Matala ei tuota muita korkeampia arvioita jopa päinvastoin. Näin ollen ei voida sanoa, että vastaamatta jättäminen olisi merkki vähäisemmästä kopioinnista.