Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (8) Kaupunginvaltuusto Kj/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (8) 349 Stj / Valtuutettu Maija Anttilan aloite selvityksen tekemisestä työterveydenhuollon liikelaitoksen tai kunnallisen yhtiön perustamisesta Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Maija Anttilan aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: marja-liisa.rautanen(a)hel.fi Liitteet 1 HEL Anttila Maija valtuustoaloite asia 49 2 Aloitteen liite Päätösehdotus päättänee katsoa valtuutettu Maija Anttilan aloitteen loppuun käsitellyksi. Valtuutettu Maija Anttila ja 12 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan selvityksen tekemistä työterveydenhuollon liikelaitoksen tai kunnallisen yhtiön perustamisesta terveyskeskukseen tai uuteen sosiaali- ja terveysvirastoon. Selvityksessä tulisi ottaa huomioon henkilöstön työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyvien palvelujen tarjonta osana kokonaisvaltaista työpaikkojen hyvinvointia. Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin nettobudjetoituja yksiköitä, liikelaitoksia ja konserniyhteisöjä koskevat omistajapoliittiset linjaukset ja kehotti talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan yhteistyössä kaupungin asianomaisten muiden yksiköiden kanssa hyväksyttyjen linjausten mukaiset jatkotoimenpiteet. Tässä vaiheessa on päädytty selvittämään työterveyshuollon toimintaympäristöä ja tarkastelemaan Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen kehittämismahdollisuuksia ulkopuolisen konsultin markkina-analyysin perusteella.

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (8) Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen markkina-analyysi käsiteltiin ja merkittiin tiedoksi konsernijaostossa Työterveyshuollon järjestämiseksi on monta mahdollisuutta: bruttobudjetoitu yksikkö, nettobudjetoitu yksikkö, liikelaitos, in house osakeyhtiö ja osakeyhtiö. Helsingissä liikelaitosmuotoon on edetty nettobudjetointiin siirtymisen kautta ja tätä mahdollisuutta selvitetään työterveyskeskuksen kanssa. Kaupunginhallitus katsoo, että ryhtyminen muihin työterveyshuollon järjestämisen selvitystoimiin ei ole ajankohtaista meneillään olevan sosiaali- ja terveystoimen organisaatiouudistuksen yhteydessä. Aloitteessa esitetty työterveyshuoltoa tuottava kunnallinen liikelaitos on jo toiminnassa alkaen, jolloin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yritystyöterveydenhuolto ja Helsingin kaupungin merimiesterveydenhuolto siirrettiin Vantaan Työterveysliikelaitoksen hoidettaviksi. Pyydettyä lausuntoa ei ole saatu henkilöstökeskukselta. Kaupunginhallitus Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: marja-liisa.rautanen(a)hel.fi Liitteet 1 HEL Anttila Maija valtuustoaloite asia 49 2 Aloitteen liite Päätöshistoria Pöydälle Päätös Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto päätti panna asian pöydälle Pöydälle Kaupunginhallitus Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (8) Kaupunginhallitus Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: päättänee katsoa valtuutettu Maija Anttilan aloitteen loppuun käsitellyksi Pöydälle kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: marja-liisa.rautanen(a)hel.fi Työterveyskeskus Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Maija Anttilan ym. valtuustoaloitteesta TyöterveysPlus:n perustamiseksi Nykytilan taustaa Selvityspyynnössä (aloite Kvsto / asia nro 49) aloitteentekijä viittaa käynnissä olevaan julkiseen keskusteluun työterveyshuollon palvelujärjestelmästä. Näkökulmana on huoli kasvavan sairaanhoidon ja varsinaisen työterveyshuollon välisestä suhteesta. On kysytty sitä, onko lääkäriasemaketjujen tarjoamasta laajenevasta sairaanhoidosta tullut varsinaisen työterveyshuollon toteutusta ja työterveyshuollolle asetettuja tavoitteita häiritsevä tekijä? Yksi näistä tavoitteista liittyy pidempiin työuriin ja parempaan työelämän laatuun. Huoli työterveyshuollon kehityssuunnasta on aiheellinen. Helsingin kaupungilla on oma työterveyshuoltoyksikkö, työterveyskeskus, joka virastona kuuluu sivistys- ja henkilöstötoimen rooteliin. Tämän viitekehyksen kautta työterveyspalvelut nivoutuvat laajemmin osaksi kaupungin henkilöstöpalveluita ja politiikkaa. Työterveyskeskuksen palvelut kattavat sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon että laaja-alaiset ennaltaehkäisevät palvelut. Palvelut sisältävät mm. esimiesten johtamistyön ja työyhteisöjen toiminnan

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (8) tukemisen sekä työkykyriskien hallinnan palvelut. Työterveyskeskuksen asiakkaana ovat kaikki kaupungin virastot ja liikelaitokset sekä osa tytäryhteisöistä. Käyttäjäasiakkaana ovat kaikki kaupungin noin työntekijää. Työterveyskeskus toimii talousarvioraamisidonnaisena bruttobudjettivirastona. Työterveyskeskus on omassa toiminnassaan edennyt päämäärätietoisesti kohti tavoitetilaansa eettisen työterveyshuollon palvelujohtajana. Palvelu- ja hoitolinjaukset perustuvat tarpeeseen ja toiminnan vaikuttavuuteen. Työterveyskeskus on onnistunut yhdessä työpaikkojen, esimiesten ja yhteistyökumppaneiden kanssa löytämään ratkaisuja työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen ja eläköitymisen myönteinen kehitys osoittaa, että työkykyriskien hyvällä hallinnalla saadaan tuloksia aikaan. Samalla voidaan vähentää näistä tekijöistä aiheutuvia merkittäviä kustannuksia. Työterveyskeskus on osaltaan onnistunut niissä kaupungin strategisissa tavoitteissa, jolla pyritään myöhentämään eläkkeelle siirtymisikää ja pidentämään työuria. Työterveyskeskus on alalla arvostettu ja palkittu työterveyspalveluiden uudistaja. Työterveyskeskuksessa kehitetyt toimintamallit työkykyriskien tunnistamisesta ja työhyvinvoinnin johtamisesta ovat valtakunnallisessa käytössä. Hallintomallivaihtoehto Kuntalain muutokseen liittyen Kaupunginhallitus hyväksyi (431 ) kaupungin nettobudjetoituja yksiköitä, liikelaitoksia ja konserniyhteisöjä koskevat omistajapoliittiset linjaukset kehotuksin talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan hyväksyttyjen linjausten mukaiset jatkotoimenpiteet. Tässä vaiheessa päädyttiin selvittämään myös työterveyshuollon toimintaympäristöä ja tarkastelemaan Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen kehittämismahdollisuuksia. KPMG Oy:n laatiman markkina-analyysin tulokset olivat esillä Kaupunginhallituksen konsernijaoksessa Näin olleen tämä selvitystyöprosessi vastaa myös kyseiseen aloitteeseen. Selvitys osoitti työterveyskeskuksen organisaatioasiakkaiden olevan palveluihin tyytyväisiä. Työterveyskeskuksen toimintakonsepti mahdollistaa omistajan tahtotilan toteuttamisen yhtenäisesti koko kaupungissa. Selvityksessä todetaan työterveyskeskuksen ymmärryksen Helsingin kaupungin toimintaympäristöstä ja asiakastarpeesta olevan hyvä.

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (8) Asiakkaat ovat tyytyväisiä työterveyskeskukselta saataviin palveluihin. Kommunikointi työterveyshuollon kanssa on tiivistä ja yhteistyö toimivaa. Työterveyskeskus koetaan tärkeäksi kumppaniksi ja organisaatioiden esimiehet kokevat saavansa työterveyspalveluista tukea arjen johtamiseen. Merkittävänä ongelmana todetaan erityisesti lääkäreiden suuri vaihtuvuus, joka vaikuttaa luottamuksellisen hoito- ja työterveysyhteistyösuhteen kehittymiseen. Lääkäreiden rekrytointitilanne on vaikea ja varsinkin pääkaupunkiseudulla kilpailu kovenee. Palkka on edelleen yksi kilpailutekijä muiden joukossa. Suurin osa kunnallisista työterveyshuolloista on organisoitunut liikelaitoksiksi tai osakeyhtiöiksi. Ne ovat kustannuksiltaan jonkin verran yksityispuolta edullisempia ja asiakastyytyväisyydessä julkiset toimijat pärjäävät hyvin. Johtopäätöksenä voi todeta liikelaitosmallin tai vastaavan soveltuvan hyvin myös Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen hallintomalliksi. Niemelä Katariina, puhelin: katariina.niemela(a)hel.fi Terveyslautakunta Päätös Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon: "Aloitteessa esitetään, että kaupungin pitäisi selvittää oman työterveydenhuollon liikelaitoksen tai kunnallisen yhtiön perustamista vaihtoehdoksi kansainvälisten pörssiyhtiöiden tarjoamille työterveyspalveluille. Huoltosuhteen heiketessä työurien pidentäminen mm. työkykyä ylläpitävin toimin on välttämätöntä ja tässä työterveyshuollolla on keskeinen rooli. OECD-maiden vertailussa työterveyshuolto on poikkeuksellisen hyvin toimiva osa suomalaista terveydenhuoltoa; ongelmana on pikemminkin työelämän ulkopuolella olevien kansalaisten terveydenhuolto.

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (8) Lainsäädännön mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto. Työterveyshuollon tavoitteena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa työhän liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta työyhteisön toimintaa. Työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa tai ostaa ne yksityiseltä palvelun tuottajalta. Kunnan on järjestettävä työterveyshuollon palvelut alueellaan oleville palveluja haluaville työnantajille. Työnantaja voi lisäksi niin halutessaan järjestää sairaanhoitoa ja muita terveyspalveluja. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yritystyöterveydenhuolto ja Helsingin kaupungin merimiesterveydenhuolto siirrettiin Vantaan Työterveys liikelaitoksen hoidettaviksi Näin ollen aloitteessa esitetty työterveyshuoltoa tuottava kunnallinen liikelaitos on jo olemassa, joten sen perustaminen ei enää ole tarpeen. Yhdistämisen tavoitteena oli saavuttaa suuremmassa yksikössä toiminnan synergiaetuja. Pääkaupunkiseudun kunnat kattavat toiminnan tappion 2013 loppuun saakka, minkä jälkeen Vantaa vastaa toiminnan taloudellisesta tuloksesta. Helsinki on joutunut subventoimaan toimintaa vuosina Yksityisen työterveyshuollon palveluja tuottavan yrityksen omistuspohja ei ole ratkaisevaa palvelujen sisällölle. Palveluvalikon ratkaisevat asiakasyritysten ja palvelun tuottajien väliset sopimukset, joilla yritykset hankkivat työntekijöilleen tarpeellisiksi katsomansa palvelut. Näihin palveluihin sisältyvät myös edellä mainitut työterveyshuollon lakisääteiset tehtävät. Lakisääteisten tehtävien lisäksi yritys voi hankkia sairaanhoitopalveluja haluamassaan määrin. Työterveyspalveluja tuottavien yksiköiden palvelujen suuntaamiseen vaikuttaa lainsäädännölliset ja rahoitukseen liittyvät tekijät, ts. se millä tavoin palveluja korvataan ja jatkossa myös se, miten terveydenhuollon rahoitusjärjestelmää yleisemminkin halutaan kehittää. Helsingin omien toimenpiteiden vaikutukset ovat tässä suhteessa vaikutuksiltaan marginaalisia. Aloitteessa mainittua työssä jaksamiseen liittyvää tutkimustoimintaa harjoittaa ensisijaisesti Työterveyslaitos. Ottaen huomioon edellä todettu sekä lisäksi, että Helsingissä on meneillään mittava sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiouudistus,

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (8) terveyslautakunta ei pidä työterveyshuollon järjestelyjen muuttamista ajankohtaisena eikä kannata uusien järjestämisratkaisujen selvittämistä tässä vaiheessa. Terveysvaikutusten arviointi Käsittely Laadukkaalla, sekä ennalta ehkäiseviä että sairaanhoidollisia terveyspalveluja tarjoavalla julkisella ja yksityisellä työterveyshuollolla on merkittävä työssäkäyvän väestönosan terveyttä edistävä vaikutus." n muutetun ehdotuksen mukaan Merkittiin, että kokouksessa esittelijä muutti esitystään siten, että lausunnon viidennen kappaleen viimeinen virke muutetaan muotoon: Työnantaja voi lisäksi niin halutessaan järjestää sairaanhoitoa ja muita terveyspalveluja. toimitusjohtaja Matti Toivola Jussi Lind, suunnittelupäällikkö, puhelin: jussi.lind(a)hel.fi Jukka Pellinen, hallintoylilääkäri, puhelin: jukka.pellinen(a)hel.fi Talous- ja suunnittelukeskus Aloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää, miten terveyskeskukseen tai tulevaan sosiaali- ja terveyskeskukseen voitaisiin perustaa erillinen työterveydenhuollon liikelaitos tai kunnallinen yhtiö. Selvityksessä tulisi ottaa huomioon myös henkilöstön työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyvien palvelujen tarjonta osana kokonaisvaltaista työpaikkojen hyvinvointia. Talous ja suunnittelukeskus toteaa, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yritystyöterveydenhuollon toiminnot mukaan lukien Helsingin kaupungin merimiesterveydenhuolto siirrettiin Vantaan Työterveys liikelaitoksen hoidettaviksi Näin ollen työterveyshuoltoa tuottava kunnallinen liikelaitos on jo olemassa. Yksityisen työterveyshuollon palveluja tuottavan yrityksen palveluvalikon ratkaisee asiakasyritysten ja palvelun tuottajien väliset sopimukset, joilla yritykset hankkivat työntekijöilleen tarpeellisiksi katsomansa palvelut. Lakisääteisten tehtävien lisäksi yritys voi hankkia sairaanhoitopalveluja haluamassaan määrin.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (8) Kaupunginhallitus hyväksyi (431 ) kaupungin nettobudjetoituja yksiköitä, liikelaitoksia ja konserniyhteisöjä koskevat omistajapoliittiset linjaukset kehotuksin talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan yhteistyössä kaupungin asianomaisten muiden yksiköiden kanssa hyväksyttyjen linjausten mukaiset jatkotoimenpiteet. Tässä vaiheessa on päädytty selvittämään työterveyshuollon toimintaympäristöä ja tarkastelemaan Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen kehittämismahdollisuuksia ulkopuolisen konsultin laatimalla markkina-analyysillä. Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen markkina-analyysi käsiteltiin konsernijaostossa Konsernijaosto päätti merkitä Helsingin kaupungin työterveyshuoltoa koskevan markkina-analyysin tiedoksi. Työterveyshuollon järjestämiseksi on monta mahdollisuutta, bruttobudjetoitu yksikkö, nettobudjetoitu yksikkö, liikelaitos, in house osakeyhtiö ja osakeyhtiö. Helsingissä liikelaitosmuotoon on edetty nettobudjetointiin siirtymisen kautta ja tätä mahdollisuutta selvitetään työterveyskeskuksen kanssa. Rimpilä Katja, erityissuunnittelija, puhelin: katja.rimpila(a)hel.fi