Lausunto: Vaikuta vesiin - vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma sekä ympäristövaikutusten arviointi,

Transkriptio

1 Lausunto: Vaikuta vesiin - vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma sekä ympäristövaikutusten arviointi, IMR/381/ /2018 Ymp 2018 ys ELY-keskuksen lausuntopyyntö Vaikuta vesiin, Vesienhoidon keskeiset kysymykset Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö Wikström Anna-Maija Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitoa koordinoiva Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytävät lausuntoa asiakirjasta Vaikuta vesiin vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella. Kuuleminen on järjestetty myös kansalaisille ja järjestöille yms. ja kuulemisaika on Taustatietoa vesienhoidosta on verkko-osoitteessa >vesienhoito. Samalla sivulla on karttasovellus johon on koottu tietoa vesien tilasta ja siihen vaikuttavista toiminnoista. Kuultavia asioita ovat: 1) Vesienhoitoon liittyvät keskeiset kysymykset 2) Suunnittelun työohjelma 3) Vesienhoitosuunnitelman ympäristöselostuksen valmistelu ja sisältö Tausta Vesienhoidon nykymuotoinen suunnittelu Suomessa käynnistyi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin tultua voimaan vuonna Vesienhoidon suunnittelua ohjaavat Suomessa laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006). Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että niiden ekologinen tila on vähintään hyvä. Vesienhoidon suunnittelu tapahtuu vesienhoitoalueittain, joille laaditaan kuusivuotiset vesienhoitosuunnitelmat. Ensimmäinen suunnittelujakso oli vuosina , toinen, nyt meneillään oleva jakso on Kauden valmistelua varten on laadittu vesienhoitoaluekohtaiset asiakirjat Vaikuta vesiin, joissa käsitellään kolmannen suunnittelukierroksen keskeisiä kysymyksiä, suunnittelun työohjelmaa ja aikataulua sekä ympäristövaikutusten arviointi-prosessia. Ehdotuksessa keskeiset kysymykset ovat otsikkotasolla lähes samat kuin toisella suunnittelukaudella. Vuoksen vesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalue on Suomen suurin, km 2. Se ulottuu Kainuun eteläosista Kaakkois-Suomen Vaalimaanjoen vesistöalueelle saakka. Osa vesistöalueesta ulottuu Venäjälle Laatokkaan

2 saakka. Yhteistyötä itänaapurin kanssa tehdään mm. Kaakkois- Suomen rajavesistöissä. Imatran seutukunnan alueella sijaitsevat mm. Vuoksen vesistöalueen eteläosa ja Hiitolanjoen vesistöalue. Järvet ovat pääasiassa luontaisesti karuja ja kirkasvetisiä tai lievästi humuspitoisia, kuten Saimaa. Eteläistä Saimaata kuormittavat ennen kaikkea metsäteollisuuden jätevedet. Metsäisten turvemaiden järvet ja joet ovat monin paikoin luontaisesti runsashumuksisia. Vuoksi on keskivirtaamaltaan Suomen suurin joki, 600 m3/s ja sitä säädellään Vuoksen juoksutussäännön mukaisesti. Vuoksen ekologinen tila on hyvä. Vuoksen vesienhoitoalueella Imatran seutukunnassa on erityisvastuu monista luontaisesti lisääntyvistä taimenkannoista sekä Saimaan lohesta ja Laatokan lohesta (Hiitolanjoki). Vuoksen vesienhoitoalueen suurimmat pohjavesivarat ovat Salpausselillä Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Riskipohjavesialueita, joilla pohjaveden tila on kuitenkin edelleen hyvä, ovat mm. Imatralla sijaitsevat I-luokan pohjavesialueet, Vesioronkangas, Korvenkanta sekä Rautjärvellä sijaitsevat Laikko ja Simpele. Pohjavesialueiden tilan säilyttäminen hyvänä ja parantaminen edellyttävät mm. pilaantuneiden maiden kunnostuksia ja tiesuolauksen rajoituksia. Imatran seudun ympäristötoimi on laatinut pohjavesien suojelusuunnitelmia ja perustanut kunnallisia pohjavesien suojelun toteuttamisen seurantatyöryhmiä. Ongelmallisimmat vedet Imatran seutukunnassa ovat maatalouden kuormittamat rehevöityneet vesimuodostelmat etenkin Parikkalassa. Lisäksi riski, että nykyinen ekologinen laatuluokka ei pysy hyvänä/ erinomaisena on mm. Simpelejärvellä, Torsassa ja Saimaan Haapavedellä. Hiitolanjoen vesistöalueella on paljon lähes luonnontilaisia vesistöjä, jotka ovat herkkiä esim. maa- ja metsä-talouden vaikutuksille. Simpelejärven laatu on pääasiassa hyvää, osin eriomaista. Pohjoisosassa vedenlaatua heikentävät jätevedenpuhdistus ja hajakuormitus. Torsaa kuormittaa turvetuotanto, mutta toistaiseksi se on edelleen luokiteltu erinomaiseen tilaan. Hiitolanjoki on Laatokan lohen merkittävä kutujoki, mutta joessa on vaellusesteitä ja sen vedenlaatua kuormittaa puunjalostusteollisuus Simpeleellä sijaitseva jätevedenpuhdistamo sekä hajakuormitus. Joen pohjalietteeseen on aikoinaan kertynyt elohopeaa. 1) Vesienhoitoon liittyvät keskeiset kysymykset Vesienhoidon toimeenpanon tehostaminen: vesienhoitohankkeiden aktivointi viranomaisneuvonnan avulla sekä tiedonvälitys toteutuneista hankkeista ja tutkimuksista parhaiden menetelmien käyttöön oton edistämiseksi ja uusien vesiensuojelutoimien käynnistämisen helpottamiseksi vesialueita hallinnoivien osakaskuntien yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja kalatalousalueiden toiminnan kehittäminen vesienhoidon toimeenpanossa uusien toimintamallien kehittäminen, kuten kansalaisten maksuhalukkuuden hyödyntäminen vesienhoidon toimeenpanossa

3 vesien tilaa koskevan seurantatiedon laadun ja luotettavuuden turvaaminen seurantaan kohdistetuilla resursseilla sekä kehittämällä malleja ja kaukokartoitusmenetelmiä Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen tilan turvaaminen kuormituspaineiden tunnistaminen herkissä vesistöissä vesien tilan heikkenemisen ennaltaehkäisy maankäytön kokonaisvaltaisella suunnittelulla ja eri tarpeiden yhteensovittamisella herkkien vesistöjen valuma-alueilla luvanvaraisen toiminnan sijainninohjaus ympäristölainsäädännön noudattaminen sekä riittävä valvonta metsätaloustoimien harkittu suunnittelu sekä metsä- ja peltoojitusten tarveharkinta maa- ja metsätaloudessa neuvonnan ja koulutuksen lisääminen maanomistajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja toimintatapojen muutokset vesienhoidossa, mm. vesiensuojelutoimenpiteiden oikeanlainen kohdentaminen Hajakuormituksen vähentäminen maan kasvukunnon parantaminen maataloudessa keinojen kehittäminen maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamiseen eniten kuormittaville ja vesien tilan kannalta ongelmallisille alueille vesienhoitoalueella karjatalouden keskittymäalueilla ravinnetaseiden alentaminen ja lannan hyötykäytön laajentaminen suuremmalle peltoalalle neuvonnan ja koulutuksen lisääminen maanomistajille sekä suunnittelijoille ja urakoitsijoille maa- ja metsätaloudessa valuma-aluetason suunnittelun lisääminen sekä uusien metsätalouden suunnittelutyökalujen laajamittainen kehittäminen ja käyttöönotto kunnostusojituksen tarvearviointi metsätaloudessa hulevesisuunnitelmien laatiminen sekä hulevesien käsittelyn ottaminen huomioon rakentamisessa hajajätevesiasetuksen toimeenpanon edistäminen valvonnan ja neuvonnan keinoin Pistekuormittajien aiheuttamien päästöjen hallinta vesiensuojelumenetelmien kehittäminen panostaen erityisesti niiden ympärivuotiseen toimivuuteen häiriötilanteiden ja poikkeuksellisista sääoloista johtuvien häiriöpäästöjen estäminen tietopohjan lisääminen vaarallisten ja haitallisten aineiden, lääkkeiden ja mikromuovien esiintymisessä pinta- ja pohjavesissä Vesielinympäristöjen parantaminen ja vaelluskalakantojen vahvistaminen saimaannieriän, järvilohen ja järvitaimenen rauhoittamisen jatkaminen kalastukselta niiden luontaisilla esiintymisalueilla kalatiestrategian toimeenpano merkittävissä vaellusesteissä

4 kalatiehankkeiden ja virtavesikunnostusten edistäminen vaelluskalakantojen vahvistamiseksi järvi- ja jokikunnostusten toteutuksen edistäminen lisäämällä rahoitus- ja asiantuntijatukea sekä vaikutusten seurantaa hoitokalastussaaliin kaupallisen hyödyntämisen edistäminen pienvesien suojelu muun muassa metsätaloudessa Pohjavesien laadun ja määrän turvaaminen pohjavesiriskien ennaltaehkäisy riskinarvioinnilla ja maankäytön suunnittelulla pohjavesialueiden suojelusuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden tehokas toimeenpano riskipohjavesialueilla pohjavesialueilla pohjavedestä suoraan riippuvaisten pintavesi- ja maaekosysteemien säilyttäminen luonnontilaisina Ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksiin varautuminen maata muokkaavan toiminnan vesistöhaittojen minimointi muun muassa ojitusten tarveharkinnalla maa- ja metsätaloudessa peltoalueilla talviaikaisen kasvipeitteisyyden suosiminen maankäytön suunnittelussa jättämällä valuma-alueille nykyistä enemmän kosteikkoja ja muita vesiä pidättäviä rakenteita vesiensuojelutoimien mitoittaminen muuttuviin ilmastoolosuhteisiin ilmastonmuutoksen tulva- ja kuivuusriskien huomiointi kunnostushankkeissa ja säännöstelyn kehittämisessä 2) Suunnittelun työohjelma Uuden, tarkistetun vesienhoito-ohjelman laatiminen vuosille tehdään vuosina Sidosryhmien ja kansalaisten kuuleminen on tarkoitus tehdä uuden vesienhoidon laatimiskauden alussa (nyt vireillä) sekä kauden loppupuolella itse suunnitelmasta v Valmiit suunnitelmat viedään valtioneuvoston käsittelyyn v Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö tapahtuvat pääosin ELY-keskusten toimialueilla. Myös Imatran seudun ympäristötoimella on edustaja vesienhoidon alueellisessa yhteistyöryhmässä. Suunnitelman yhteensovittamisesta vastaa vesienhoitoalueen ELYkeskusten muodostama ohjausryhmä. Myös tulvariskien hallinnan suunnittelussa kuullaan keväällä 2018 kansalaisia ja sidostahoja ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi. Vesistöihin kulkeutuvasta, piste- ja hajakuormituslähteistä peräisin olevasta ravinnekuormituksesta (käytännössä fosfori ja typpi) tarvitaan arviot, jotta vesienhoidon toimenpiteet voidaan kohdentaa oikein. Kuormitus arvioidaan ympäristöhallinnon WSFS-VEMALAmallilla sekä valvonta- ja kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) tietojen avulla. Kuormitusarvioita hyödynnetään vesien tilaa arvioitaessa ja toimenpideohjelmia laadittaessa. 3) Vesienhoitosuunnitelman ympäristöselostuksen valmistelu ja sisältö Suunnitelman osana tehdään SOVA (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutukset) -lain mukainen ympäristöarviointi.

5 Oheismateriaali 1. Kuulutus vesienhoito Tarkasteluun sisällytetään vaikutukset vedenhankintaan, elinkeinoihin, vesivoiman tuotantoon, kiinteistön/maan arvoon, virkistyskäyttöön, luonnon monimuotoisuuteen, vesiluontoon ja vesiekosysteemeihin, pohjavesistä riippuvaisiin maaekosysteemeihin, tulvasuojeluun, merenhoidon tavoitteisiin, terveyteen ja turvallisuuteen, ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen, maisemaan, yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön. Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Imatran seudun ympäristölautakunta pitää vesienhoidossa tärkeänä seuraavia hajakuormituksen haittojen vähentämiseen liittyviä asioita, joita se ehdottaa otettavaksi huomioon asetettaessa vesienhoidon painopistealueita kaudelle : Lainsäädännön kehittäminen: A. Valuma-alueiden vesienhoitotyö: Riittävien ja asianmukaisten vesiensuojelurakenteiden tulisi olla pakollisia maa- ja metsätalouden piirissä. Nyt niiden suunnittelu ja toteuttaminen ei ole riittävällä tasolla. Rakenteiden suunnittelu ja toteuttaminen perustuu ohjeisiin ja suosituksiin (ei sitovia normeja). Maataloudessa tarvitaan mm. lisää kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä, metsätaloudessa mm. perkuukatkoja, pintavalutuskenttiä, pohja- ja putkipatoja ja laskeutusaltaita. Metsätaloudessa myös maanmuokkaus ja rikkominen esim. hakkuiden yhteydessä aiheuttaa vesistövaikutuksia. Ko. toimenpiteiden haittojen minimointiin ja kompensaatioihin tulisi puuttua lainsäädäntötasolla. Myös ojitusten tarpeellisuuden puntarointia tulisi säännellä. B. Osakaskunnat tiiviimmin vesiensuojelutyöhön: Osakaskunnat tulisi velvoittaa vahvemmin mukaan vesienhoitotyöhön esim. keräämään rahaa vesialueen osakkailta vesialueidensa vesienhoitotyöhön, C. Koulutuksen parantaminen: Vesiensuojelukoulutusta tulisi lisätä seuraavilla opintoasteilla: peruskoulu, lukio ja ammattioppilaitokset sekä erityisesti metsä- ja maatalousalan oppilaitokset. Myös vesienhoidon ammatillista lisäkoulutusta maa- ja metsätaloudessa tarvittaisiin lisää. D. Omatoimisen vesistökunnostuksen tukeminen: Kansalaisten, yhdistysten, osakaskuntien ja erilaisten toimintaryhmien omatoimista vesistökunnostusta tulisi tukea nykyistä enemmän. Tämä vaatii lisäresurssointia niin valtion kuin kuntienkin ympäristöhallintoon (asiantuntijatuki). Rahastot: Kansalaisten ja yritysten maksuhalukkuutta tulisi hyödyntää esim. perustamalla alueellisia vesiensuojelurahastoja.

6 Elinkeinotuet: Yhteiskunnan tukea tulisi ohjata nykyistä paremmin hoito- ja poistokalastusbiomassan hyödyntämiseen kehittämiseen ihmis- ja eläinravintona. Näin vahvistettaisiin hoito- ja poistokalastuksen asemaa luonnollisena osana vesistöjenhoitoa. Hankerahoituksen kehittäminen: Vesiensuojeluun asetettujen hankemäärärahojen (EU ja ministeriöt) korottaminen ja ohjaaminen vesiensuojeluun. Työohjelmasta sekä ympäristövaikutusten arvioinnista Vuoksen vesienhoitoalueella lautakunnalla ei ole huomauttamista. Päätös: Hyväksyttiin.