ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 95/08/2 Dnro Psy-2007-y-174 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 95/08/2 Dnro Psy-2007-y-174 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Vaarajärven luonnonravintolammikon ympäristö- ja vesitalouslupa, Muonio Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos PL HELSINKI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE... 3 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN TOIMINTA... 4 Toiminnan tarkoitus... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Tuotanto ja kapasiteetti... 4 Rehu, lannoitteet, kalkitus ja kemikaalit... 4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 4 VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS... 5 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 6 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY...6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet... 6 Hakijan kuuleminen ja selitys... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 VESITALOUSLUPARATKAISU... 8 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Vesitalousluvan lupamääräykset... 9 Rakenteita koskevat määräykset...9 Säännöstelymääräykset... 9 Kunnossapitomääräys Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan ja melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu- ja raportointimääräys Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 15

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristö- ja vesitalouslupaa Vaarajärven luonnonravintolammikolle hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Vaarajärven 44,6 ha:n suuruinen luonnonravintolammikko on otettu käyttöön vuonna 1977 ja sitä on käytetty siianpoikasten tuottamiseen. Lammikossa on tarkoitus jatkaa vastakuoriutuneiden siian ja harjuksen poikasten kasvattamista 1-kesäisiksi. Vaarajärven tyhjennysvedet johdetaan tyhjennysojan kautta Keräsjokeen, joka virtaa Ruottojoen, Utkujärven ja Utkujoen kautta Muonionjokeen. Vaarajärven luonnonravintolammikko sijaitsee Tornionjoen Muonionjoen vesistöalueella Muonion kunnan Ylimuonion kylässä. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 8 luvun 1 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonravintolammikolle tai lammikkoryhmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja säännöstelyä koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 8 luvun 1 :n nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on olemassa oleva toiminta, johon Lapin ympäristökeskus on päivätyllä kirjeellä kehottanut hakemaan ympäristölupaa mennessä. Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Hakijalla on vuokrasopimukset lammikon maa- ja vesialueisiin. Vuokrasopimukset ovat voimassa asti. Lisäksi hakija on tehnyt Ylimuonion yhteismetsän kanssa saakka voimassa olevan sopimuksen tien ja poisto-ojan rakentamisesta ja käyttämisestä. Alueella on voimassa Tunturi-Lapin seutukaava, jossa alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi.

4 4 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN TOIMINTA Toiminnan tarkoitus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hoitaman valtion vesiviljelyn tehtävänä on ylläpitää kansallisten ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti alkuperäisiä, uhanalaisia kalalajeja ja kalakantoja sekä niiden perinnöllistä monimuotoisuutta viljelyllä, istutuksin ja maitipankin avulla. Annettujen tehtävien hoitamista varten tutkimuslaitoksella on käytössään kalanviljelylaitoksia ja luonnonravintolammikoita. Vaarajärven luonnonravintolammikkoa käytetään pääsääntöisesti Länsi- Lapin siikavesien hoitoon. Yleiskuvaus toiminnasta Vastakuoriutuneet poikaset istutetaan lammikkoon keväällä ja kesänvanhat poikaset kerätään pois syksyllä. Lammikko täytetään keväällä valumaalueelta tulevilla sulamisvesillä. Syksyllä lammikko tyhjennetään ja kalanpoikaset pyydystetään tyhjennyskanavaan rakennetun keräilylaitteen avulla ja kuljetetaan istutuskohteisiin. Tyhjennysvesiä ei käsitellä. Kasvatuksesta ei aiheudu päästöjä vesistöön. Pakkausjätettä syntyy enintään 10 kg/v ja se kuljetetaan Muonion kalanviljelylaitokselle ja edelleen sekajätteen mukana kaatopaikalle. Tuotanto ja kapasiteetti Poikaset kasvavat kesän ajan lammikon tuottamalla luonnonravinnolla. Istukaspoikastavoite määrä on noin kpl/v eli noin kg/v. Istukaspoikasten saanto on ollut keskimäärin kpl/v. Tuotanto on alentunut lammikon ikääntyessä. Rehu, lannoitteet, kalkitus ja kemikaalit Kaloja ei ruokita, mutta lammikon tuottavuutta parannetaan lannoituksella. Lannoitukseen käytetään lähinnä superfosfaattia enintään 10 kg/vesihehtaari. Lannoitteiden kokonaismäärä on enintään 440 kg/v. Lannoitteita ei varastoida alueella. Lammikko kalkitaan noin viiden vuoden välein käyttämällä dolomiittikalkkia noin 300 kg/ha. Kalkkia ei varastoida alueella, vaan se tuodaan paikalle ennen levittämistä. Lammikon tyhjennyksen jälkeen lammikon pohjasyvennykseen mahdollisesti jäävät kalat tuhotaan tarvittaessa Rotenon -kemikaalilla. Kemikaali säilytetään Muonion kalanviljelylaitoksella. Kemikaalin tarve on enintään 3 litraa vuodessa. Kemikaali hajoaa talven aikana eikä sitä pääse vesistöön. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakija on katsonut toiminnassa noudatettavan ympäristön kannalta parasta käytäntöä, koska kasvatuksessa ei käytetä rehuja ja koska lammikkoon

5 lisätyt ravinteet pääosin sitoutuvat perustuotannon kautta kaloihin ja osaksi mineralisoituvat eloperäisen aineksen hajottua pohjalietteeseen. 5 VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS Vaarajärven luonnonravintolammikko on rakennettu kahdesta järvikuiviosta, Vaarajärvestä ja Vaaralammesta, jotka on yhdistetty kanavalla. Lapin vesi- ja ympäristöpiiri muutti 1990-luvun alussa lammikon tyhjennyssuunnan Liepimäjärvestä Keräsjokeen rakentamalla uuden poisto-ojan. Samalla rakennettiin poisto-ojaan kalanpoikasten keräilylaite sekä kunnostettiin säännöstelymunkki ja lammikolle johtava tie. Vaarajärven pinta-ala suunnitellulla säännöstelyn ylärajalla N ,90 m on 44,6 ha, tilavuus m 3 ja keskisyvyys 0,5 m. Yläraja on noin 10 cm korkeampi kuin Vaarajärven luontainen kasvukauden aikainen vedenkorkeus ja noin 70 cm alempi kuin Vaaralammen luontainen kasvukauden aikainen vedenkorkeus. Padon harjakorkeus on N ,50 m. Lammikko täytetään kevään aikana valuma-alueelta tulevilla sulamisvesillä. Kevätvalunta kestää noin kuukauden. Vedenkorkeuden säännöstelyä ja lammikon tyhjennystä varten lammikkoon on rakennettu säännöstelymunkki, jonka läpi vesi johdetaan tyhjennysojaan. Poistovirtaamaa ei mitata. Lammikossa ei ole vettä talvella. Vedenkorkeuden tarkkailua varten on säännöstelypadon etupuolelle asennettu senttimetrijaotuksella varustettu asteikko, johon yläraja on merkitty. Poisto-ojan mitoituksen perustana on käytetty virtaamaa 0,90 m 3 /s, joten mitoitus on riittävä myös kerran 20 vuodessa sattuvalle luonnontilaiselle ylivalumalle 0,26 m 3 /s. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vaarajärven luonnonravintolammikko sijaitsee Tornionjoen Muonionjoen vesistöalueen Kangasjärven Muonion alueella (67.4), tarkemmin Keräsjoen (67.46) ja Ruottojoen (67.461) alueella. Vesistön valuma-alue säännöstelypadon yläpuolella on 2,65 km 2. Lammikon valuma-alueella vaihtelevat kangasmaa ja suo. Vaikutusalueella ei ole asutusta. Metsät ovat normaalissa metsätalouskäytössä. Lammikon vesi tulee kokonaisuudessaan pintavaluntana. Valuma-alueelta tuleva vesi on humuksen värjäämää, lievästi hapanta ja niukkaravinteista. Veden ph vaihtelee sulamisajankohdan lievästi happamasta kesäajan lähes neutraaliin. Lammikon pohja on suurimmaksi osaksi pehmeää ja kasvillisuus niukkaa. Vesi on kalanpoikasten kasvatukseen käyttökelpoista, mutta happamuus ja niukkaravinteisuus rajoittavat tuotantoa. Keräsjoki on hidasvirtauksinen, sen vesi on karua ja väriltään tummahkoa. Kalastoon kuuluvat hauki, särki, ahven, säyne ja siika. Lammikon tyhjennysojan alapuolisella Keräsjoella harjoitetaan satunnaista kotitarve- ja virkistyskalastusta. Vaikutusalueella ei ole rauhoitus- tai luonnonsuojelualueita. Alueella ei ole myöskään vedenottamoita, kaivoja tai yleisiä uimarantoja.

6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Hakijan arvion mukaan toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia vesistön tilaan tai muuhun ympäristöön eikä toiminnasta aiheudu haittaa tai vahinkoa muille käyttömuodoille. 6 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kasvatuksesta kerätään vuosittain tuotantotiedot. Muuta tarkkailua ei ehdoteta järjestettäväksi, koska toiminnalla ei arvioida olevan mitattavia ympäristövaikutuksia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty asianosaistiedoilla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Muonion kunnassa sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Muonion kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Lisäksi Muonion kunnan kaavoitusviranomaiselta on pyydetty lausunto hakemuksen johdosta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Lapin Kansassa. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että Vaarajärven luonnonravintolammikko sijaitsee Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue (FI ) -nimisellä Natura verkostoon kuuluvalla alueella, jonka Euroopan yhteisöjen komissio on tekemällään päätöksellä hyväksynyt luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI -alue). Alueen suojeluperusteina ovat luontotyyppi Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit sekä saukko. Kaikessa Natura alueilla harjoitettavassa toiminnassa on huolehdittava siitä, ettei toimenpiteillä merkittävästi heikennetä alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä. Merkittävän heikentymisen todennäköisyys on aina selvitettävä ja tällaisen heikentymisen vaikutukset arvioitava asianmukaisella tavalla ennen luvan myöntämistä tai suunnitelman hyväksymistä. Hakemuksessa ei em. vaikutuksia ole arvioitu, mutta ottaen huomioon kyseessä olevan Natura-alueen laajuuden ( ha) lienee epätodennäköistä, että hankkeella olisi merkittäviä heikentäviä vaikutuksia luontotyyppiin tai lajin elinympäristöihin. Luonnonra-

7 vintolammikkotoiminta Vaarajärvellä on lisäksi ollut vakiintunutta jo ennen Natura verkoston perustamista. Ympäristökeskus on katsonut, että Vaarajärven luonnonravintolammikolle voidaan myöntää ympäristö- ja vesitalouslupa, mikäli lupamääräyksiä annettaessa otetaan huomioon seuraavaa: Lammikon vedenkorkeuden yläraja on määrättävä. Hakemuksen liitteiden perusteella säännöstelyn ylärajaksi voidaan määrätä N ,90 m. Hakijan on pidettävä toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa sekä järjestettävä toiminta siten, ettei rakenteista, laitteista tai toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Lammikon hallitsematon tyhjentyminen, esimerkiksi ilkivallan seurauksena voi aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Säännöstelylaitteet on lukittava, jotta asiattomien pääsy rakenteisiin estetään. Lammikon tyhjennysjuoksutus tulee järjestää siten, että vesistössä ja sen rantaalueilla ei esiinny haitallisia vaikutuksia. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava ympäristökeskukselle. Luonnonravintolammikossa kasvatettavaa kalamäärä ei ole tarpeen rajoittaa, mutta kasvattamisen on tapahduttava ilman lisäruokintaa. Lammikko on jo iäkäs ja sitä jouduttaneen jatkossa lannoittamaan. Luvassa voidaan sallia lammikon lannoitus kemiallisella fosforilannoitteella kesä heinäkuussa, kun lammikosta ei ole juoksutusta. Lannoitus on lopetettava viimeistään kuukautta ennen tyhjennysjuoksutusten aloittamista. Vuosittain lisättävän lannoitteen fosforisisältö saa olla enintään 0,9 kg/ha. Edelleen voidaan määrätä, että lammikon veden ph:ta voidaan säätää lisäämällä lammikkoon dolomiittikalkkia enintään 300 kg/ha/v. Lannoitukset ja kalkitukset on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen liikalannoitusta ja -kalkitusta välttäen. Ympäristökeskuksen näkemys on, ettei lammikon pohjan muokkaamista kasvukaudella tule sallia eikä lannoitteita ja kalkkia saa varastoida lammikkoalueella vuosittain käyttöön tarvittavaa määrää enempää. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja roskaantuminen estetään. Kaikki toiminnassa muodostuvat jätteet on käsiteltävä ja toimitettava edelleen Muonion kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Kalataudeista on välittömästi ilmoitettava Muonion kunnan eläinlääkärille. Kalatautitapaukset ovat poikkeustilanteita, joista on ilmoitus tehtävä myös ympäristökeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Poikkeustilanteista annettavassa lupamääräyksessä tulee ottaa huomioon myös mahdollisen tarkkailun järjestäminen. Luonnonravintolammikolla tulee tehdä käyttötarkkailua. Lammikon hoitopäiväkirjaan tulee merkitä ainakin tiedot lammikon täyttämisen aloittamisesta, vedenkorkeuksista, lammikon tyhjennysjuoksutusten aloittamisesta ja lopettamisesta, lammikon rakenteiden tarkastuksista ja huolloista, vastakuoriutuneiden poikasten istutuksista, kalataudeista ja niiden hoidosta, kalakuolemista, lannoituksista, kalkituksista, näytteenotoista, jätehuoltoon liittyvistä toimista ja muista mahdollisista tapahtumista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön sekä niitä koskevista valituksista. Hoitopäiväkirja on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja se on pyynnöstä esitettävä valvovalle viranomaiselle. 7

8 Koska lammikkoa lannoitetaan, tulee päästöjä tarkkailla lammikon tyhjennysjuoksutusten aikana. Päästötarkkailu tulee lupamääräyksellä ohjeistaa. Ympäristökeskuksen näkemys on, että päästötarkkailu tulee tehdä vähintään kerran lupajakson aikana ja sellaisena vuonna, jolloin lammikkoa lannoitetaan. Päästötarkkailun vesinäytteistä on analysoitava ainakin kokonaisfosforin, kokonaistypen, fosfaattifosforin ja kiintoaineen pitoisuudet. Näytteet tulee ottaa luonnonravintolammikosta juoksutettavasta vedestä tyhjennysjakson alussa, puolivälissä ja lopussa eli 3 kertaa tarkkailuvuoden aikana. Erilliselle vaikutustarkkailulle ei ole tarvetta. Ottaen huomioon päästöjen laatu ja toiminnan syrjäinen sijainti voi tarkkailunäytteet ottaa myös toiminnanharjoittaja. Näytteet on analysoitava SFS-standardien mukaisia tai muita ympäristöhallinnon hyväksymiä määritysmenetelmiä käyttäen julkisen valvonnan alaisessa vesitutkimuslaboratoriossa. Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö- ja päästötarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja Muonion kunnan ympäristöviranomaiselle. Ympäristökeskukselle tulee määrätä oikeus tehdä tarkkailuun tarpeelliseksi katsottavia muutoksia lupapäätöksen estämättä. Vedenkorkeuden muutokset alavirran puoleisessa vesistössä jäänevät siinä määrin vähäisiksi, ettei ympäristökeskus ole katsonut vesistön vedenkorkeuden tarkkailun määräämistä tarpeelliseksi. Toiminta on jatkuvaa ja vakiintunutta. Päätöksessä tulee tästä huolimatta antaa tarpeelliset toiminnan lopettamista ja jälkihoitotöitä koskevat lupamääräykset. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkistamishakemus voidaan velvoittaa jätettäväksi vuoden 2018 loppuun mennessä. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei lammikosta pääse kaloja vesistöön tyhjennyksen aikana eikä muulloinkaan. Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että luonnonravintolammikon tuotannon ja suunnitelman mukaisen käytön haitalliset vaikutukset vesistöön ovat vähäiset. Lannoituksen ja kalkituksen voidaan arvioida olevan tarpeellista riittävän poikastuotannon turvaamiseksi. 3. Muonion kunnanhallitus Kunnanhallituksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 8 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on ympäristölupavirastoon saapuneessa selityksessä ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa lausuntojen johdosta. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle luvan Vaarajärven luonnonravintolammikon rakenteiden pysyttämiseen ja säännöstelyyn Muonion kunnassa.

9 Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. 9 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle luvan Vaarajärven luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatusta varten Muonion kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan lupamääräykset Rakenteita koskevat määräykset 1. Vaarajärven luonnonravintolammikon rakenteineen on oltava seuraavien hakemuksen liitteenä olevien piirustusten mukainen: Liite 4 "Asemapiirros" MK 1: Liite 6/5 "Vaarajärven luonnonravintolammikon kunnostus. Poisto-ojan pituusleikkaus ja poikkileikkaukset" MK 1:2 000/1:100 ja 1:100. Liite 6/6 "Vaarajärven luonnonravintolammikon rakentamissuunnitelma. Pato ja munkki." MK 1:25/1:5, 1:25/1:10, 1:20/1:10, 1:20 ja 1:10. Liite 6/7 "Vaarajärven luonnonravintolammikon kunnostus. Keruuallas." MK 1:25. Liite 6/8 "Vaarajärven luonnonravintolammikon kunnostus. Leikkaukset." MK 1:20 ja 1:5. Kaikki korkeudet on sidottava N 43 -korkeusjärjestelmään. 2. Vaarajärven luonnonravintolammikon vedenkorkeuden tarkkailua varten on säännöstelymunkin välittömään läheisyyteen luonnonravintolammikkoon asennettava senttimetrijaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkitty säännöstelyn yläraja N ,90 m. Säännöstelymääräykset 3. Luvan saajalla on oikeus säännöstellä Vaarajärven luonnonravintolammikon vedenkorkeutta niin, ettei se tilapäisistä säännöstelijästä riippumattomista tekijöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylitä korkeutta N ,90 m. Lammikon täyttövaiheessa on jätettävä riittävästi tilaa äkillisiä vedenkorkeuden nousuja varten.

10 Lammikko täytetään valuma-alueelta tulevilla sulamisvesillä ja tyhjennetään syksyllä. Lammikkoa tyhjennettäessä juoksutuksesta ei saa aiheutua vältettävissä olevaa vahinkoa. Juoksutusta on lisättävä vähitellen tulvaaallon syntymisen estämiseksi. 10 Kunnossapitomääräys 4. Luvan saajan on pidettävä luonnonravintolammikon rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Säännöstelylaitteet on lukittava siten, että niiden asiaton käyttö estyy. Luvan saajan on pidettävä luonnonravintolammikon tyhjennysoja kunnossa, ettei lammikosta ajautuva aines aiheuta haitallista padotusta tai muuta haittaa. Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 5. Lammikkoa saa lannoittaa kemiallisella fosforilannoitteella kesä heinäkuussa. Lannoitus on lopetettava vähintään kuukausi ennen lammikon tyhjentämisen aloittamista. Lannoitteiden sisältämä fosforimäärä saa vuosittain olla enintään 0,90 kg/ha. Lammikkoa saa kalkita dolomiittikalkilla. Käytettävän kalkin vuotuinen määrä saa olla enintään 300 kg/ha. Lannoitteita ja kalkkia saa varastoida lammikkoalueella vain yhtä kasvukautta varten. Lannoitus ja kalkitus on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen välttäen liikalannoitusta ja -kalkitusta. Jos lammikosta juoksutetaan kasvatuskaudella vettä, on lannoitus keskeytettävä. 6. Kaloja ei saa ruokkia eikä lammikon pohjaa pöyhiä. 7. Lammikko on jälkeen tyhjennettävä niin hitaasti, tasaisesti ja huolellisesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta alapuolisessa vesistössä vältytään. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Päästöt ilmaan ja melu 8. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia haju- tai meluhaittoja. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 9. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Muonion kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

11 11 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu. 11. Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saa tuhota rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin. Tuhoamisesta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. 12. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Tarkkailu- ja raportointimääräys 13. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Ympäristölupavirasto voi tarvittaessa muuttaa ja ympäristökeskus tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua. 14. Luonnonravintolammikolle on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettaminen 15. Jos lammikon toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua on vedenkorkeuteen ja vedenjuoksuun vaikuttavien rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen.

12 12 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Luvan saajalla on vuokrasopimuksiin perustuva oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Luonnonravintolammikon rakentamisesta ja vesistön säännöstelyksi katsottavasta luonnonravintolammikon käyttämisestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Lisäksi säännöstelystä saatava hyöty on melkoinen, eikä muita hyödynsaajia ole. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Ympäristölupa Ottaen huomioon lupamääräykset luonnonravintolammikon käytöstä ja käytettävän lannoitteen määrästä ja laadusta toiminta vastaa luonnonravintolammikon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Lupamääräysten perustelut Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika riittävän pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti, liikalannoituksen välttämisellä ja lopettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotantokauden loppumista ja välttämällä pohjalietteen sekoittamista veteen tyhjennysaikana. Juoksutusten vaikutusta vedenlaatuun on vaikutuksen selvittämiseksi seurattava. Liettymis- ja vettymishaittoja voidaan vähentää asettamalla rakenteita ja kaivettuja ojia koskeva kunnossapitomääräys. Säännöstelylaitteiden lukitsemista koskeva määräys on tarpeen säännöstelylaitteiden luvattoman käytön estämiseksi. Lannoituksen ajankohta on rajattu kasvatuskaudelle siten, että ravinteet ehtivät lammikon tuotantoketjuun ja sitoutuvat kalamassaan eivätkä kulkeudu syksyllä tyhjennysveden mukana vesistöön. Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja meluhaittojen vähentämisestä ovat riittävät. Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tämän vuoksi pide-

13 tään hoitopäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki hoito- ja kunnossapitotapahtumat. Lisäksi on määrätty päästötarkkailuvelvoite. 13 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Lapin ympäristökeskuksen ja 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ilmenevästi huomioon. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta ja kuormituksesta sekä arvio hankkeen vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen ja muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman.

14 14 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 momentti ja 55 2 momentti Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti, 14, 14a 1 momentti ja 31 sekä 8 luku 1 1 momentti, 2, 6, 9 1 momentti, 10 ja 10a 1 momentti Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 995,50 euroa. Perustelut Luonnonravintolammikkoa tai lammikkoryhmää koskevan ympäristölupapäätöksen käsittelymaksu on euroa. Vesilain mukaista alle 10 km 2 :n suuruista vesialuetta koskevan säännöstelyasian käsittelymaksu on euroa. Kun kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä ratkaistu asia, tulisi periä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Koska kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua työmäärää pienempi, maksua pienennetään 35 %:lla. Käsittelymaksu on näin ollen 1 995,50 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

15 15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Anna-Maria Karppinen Paavo Liimatta Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Anna-Maria Karppinen sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt ympäristöneuvos Anna-Maria Karppinen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh A-MK/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailuohjelma

16 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiakaspalvelupiste ; telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

17 1 Liite 2 VAARAJÄRVEN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU Käyttötarkkailu Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäiväkirjaa. Siihen merkitään päivittäin lammikon ja sen rakenteiden ja laitteiden hoito-, kunnossapito- ja tarkastustapahtumat, tuotantotiedot, kalkitusten ja lannoitusten ajankohta ja määrä, havainnot lammikon ja alavirran puoleisen vesialueen vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), tyhjennysojan ja sen suun liettymät, luonnonravintolammikon vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kalataudit ja niiden hoito ja käytetyt lääkkeet ja kemikaalit, kalakuolemat, näytteenotot, jätehuolto, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn tai lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat valitukset. Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille, joille hoitopäiväkirja pyydettäessä esitetään. Luvan saajan tulee antaa ympäristökeskuksen pyytäessä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Hoitopäiväkirja on säilytettävä vähintään siihen saakka, kun seuraava lupamääräysten tarkistamista koskeva päätös on saanut lainvoiman. Tarvittavan lannoitemäärän ja tehdyn kalkituksen vaikutusten arvioimiseksi otetaan luonnonravintolammikosta kasvatuskauden aikana vähintään kaksi kertaa vesinäytteitä, joista määritetään ph, väri, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Päästötarkkailu Tyhjennysaikaista vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla kertanäytteet vähintään yhtenä kasvatuskautena luvan voimassaoloaikana luonnonravintolammikon padolta lähtevästä vedestä tyhjennyksen alku-, keski- ja loppuvaiheessa. Tarkkailu tehdään sellaisena vuonna, jolloin lammikkoa lannoitetaan. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Raportointi Jäljennös tai yhteenveto hoitopäiväkirjasta toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Käyttötarkkailun vesinäytteiden tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Lapin ympäristökeskukselle ja Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökes-

18 kukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö- ja päästötarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Lapin ympäristökeskukselle, Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ympäristökeskuksen ottamien vesinäytteiden analyysitulokset. 2 Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viranomaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Käyttö- ja päästötarkkailunäytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai valvontaviranomaisen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.