LUPAPÄÄTÖS Nro 28/09/2 Dnro Psy-2008-y-76 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 28/09/2 Dnro Psy-2008-y-76 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Saukkolammen luonnonravintolammikon ympäristö- ja vesitalouslupa, Kemijärvi ProAgria Lappi ry Eteläranta Rovaniemi

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE... 3 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN TOIMINTA... 4 Toiminnan tarkoitus ja yleiskuvaus... 4 Tuotanto... 4 Ruokinta, lannoitteet, kalkitus ja kemikaalit... 4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 4 VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS... 5 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 6 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY...6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet... 6 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 VESITALOUSLUPARATKAISU... 8 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Vesitalousluvan lupamääräykset... 9 Rakenteita koskevat määräykset...9 Säännöstelymääräykset... 9 Kunnossapitomääräys... 9 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi...9 Päästöt pintavesiin... 9 Päästöt ilmaan ja melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu- ja raportointimääräys Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 14

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ProAgria Lappi ry on hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristö- ja vesitalouslupaa Saukkolammen luonnonravintolammikolle hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Saukkolammen 27,6 ha:n suuruinen luonnonravintolammikko on rakennettu Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 67/71/2 nojalla ja sitä on käytetty siianpoikasten tuottamiseen. Lammikossa on tarkoitus jatkaa vastakuoriutuneiden siian poikasten kasvattamista 1- kesäisiksi. Saukkolammen tyhjennysvedet johdetaan Saukko-ojan kautta Kalkiaisjokeen, joka laskee Kemijokeen. Saukkolammen luonnonravintolammikko sijaitsee Kemijärven kaupungissa Kostamon kylältä noin 10 km itään. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 8 luvun 1 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonravintolammikolle tai lammikkoryhmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja säännöstelyä koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 8 luvun 1 :n nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOI- TUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 67/71/2 myöntänyt Lapin läänin maatalouskeskus ry:lle luvan Saukkolammen luonnonravintolammikon rakentamiseen ja säännöstelyyn. Vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 30/96/1 myöntänyt Lapin maaseutukeskus ry/lapin kalatalouskeskukselle luvan Saukkolammen säännöstelemiseen. Päätöksen lupamääräyksen 4 mukaan lupa on voimassa vuoden 2005 loppuun. Mikäli luvan saajan tarkoituksena on jat-

4 kaa säännöstelyä senkin jälkeen, on luvan saajan ennen määräajan päättymistä jätettävä vesioikeudelle säännöstelyn jatkamista tarkoittava hakemus. Mikäli hakemus jätetään määräajassa, tämä lupa on voimassa, kunnes uutta hakemusta koskeva asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Hakijalla on vuokrasopimukset lammikon maa- ja vesialueisiin Kemijärven osakaskunnalta ja Saukkolammen rantatilojen omistajilta. Osakaskunnan kanssa tehty sopimus on voimassa saakka ja rantatilojen omistajien kanssa tehdyt vuokrasopimukset ovat voimassa niin kauan kuin Saukkolammessa harjoitetaan kalankasvatusta vesioikeuden määräämin lupaehdoin. Alueella on voimassa Itä-Lapin maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Kaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. 4 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN TOIMINTA Toiminnan tarkoitus ja yleiskuvaus Tuotanto Ruokinta, lannoitteet, kalkitus ja kemikaalit Saukkolammen luonnonravintolammikossa on tarkoitus kasvattaa siian poikasia vastakuoriutuneista poikasista yksikesäisiksi lammikon omalla perustuotannolla. Lammikko täytetään keväällä valuma-alueelta tulevilla sulamisvesillä. Syksyllä lammikko tyhjennetään ja kalanpoikaset pyydetään keräilylaitteella ja istutetaan luonnonvesistöihin. Tyhjennysvesiä ei käsitellä. Kasvatuksesta ei aiheudu päästöjä vesistöön, koska lammikkoa ei lannoiteta eikä kaloja ruokita. Toiminnasta ei normaalisti synny jätteitä, mutta mikäli niitä syntyy, ne viedään asianmukaiseen jätteiden käsittelyyn. Poikaset kasvavat kesän ajan lammikon tuottamalla luonnonravinnolla. Istukaspoikasten tavoitemäärä on noin kpl/v. Kaloja ei ruokita eikä lammikkoa lannoiteta. Lammikko kalkitaan joka viides vuosi kg:n kertakäsittelyllä (noin 100 kg/ha). Kalkkia ei varastoida alueella, vaan se tuodaan paikalle ennen levittämistä. Lammikko tyhjennetään kokonaan vedestä, jolloin kaloja ei jää lammikkoon eikä Rotenon -kemikaalikäsittelyä tarvita. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakija ei ole arvioinut toiminnassaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa eikä ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei kuitenkaan aiheudu vesistöön ylimääräistä ravinnekuormaa, koska kasvatuksessa ei käytetä rehuja, lannoitteita eikä kalkitusta lukuun ottamatta kemikaaleja.

5 5 VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS Saukkolammen luonnonravintolammikko on rakennettu Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nojalla siten, että se muodostuu Saukkolammesta ja sen ympärillä olevien neljän tilan alueelle ulottuvasta vesialueesta. Vesioikeuden antaman päätöksen nro 30/96/1 mukaan luvan saajalla on ollut oikeus säännöstellä Saukkolampea kalankasvatustoiminnan edellyttämällä tavalla niin, ettei lammen vedenkorkeus missään olosuhteissa ylitä korkeutta N ,45 m. Saukkolammesta lähtevää Saukko-ojaa on perattu luonnonravintolammikkoa varten 640 metrin matkalla. Lammen luusuaan on rakennettu maapato ja vedenpoistomunkki. Padon harjan korkeus on N ,45 m. Lammikon valuma-alueen pinta-ala pato- ja munkkirakenteen kohdalla on 2,7 km 2. Lammikon keskiylivirtaama on 0,54 m 3 /s, ylivirtaama 0,92 m 3 /s ja tyhjennyksen aikainen ylivirtaama 1,0 m 3 /s. Lammen varastotilavuus on m 3, joka on noin puolet valuma-alueelta purkautuvasta vesimäärästä. Lammen täyttäminen kestää keskiylivaluman aikaan noin 4 vrk ja ylivaluman aikaan noin 2,5 vrk. Ylimääräinen vesi johdetaan poistomunkin kautta padon ohitse. Vedenkorkeuden tarkkailua varten on maapadon etupuolelle asennettu senttimetrijaotuksella varustettu asteikko, johon vedenkorkeuden yläraja on merkitty. Lammikon tyhjennys aloitetaan sääolosuhteista riippuen ja juoksutus lopetetaan kalojen tultua keräilylaitteeseen aikavälillä , jolloin kaikki vesi on juoksutettu lammikosta. Lammikon tyhjennys kestää lyhimmillään noin yhden kuukauden ja pisimmillään noin 1,5 kuukautta. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Saukkolammen luonnonravintolammikko sijaitsee Kemijoen vesistöalueen Kemijärven Pelkosenniemen alueella (65.3), tarkemmin Kemijoen Kostamon (65.32) ja Kalkiaisjoen (65.324) alueella. Saukko-ojassa ja Kalkiaisjoessa on haukea, ahventa ja särkeä ja alempana Kalkiaisjoessa esiintyy satunnaisesti taimenta. Saukkolammen lähiympäristö on osittain ojitettua, suoperäistä metsämaata ja Saukko-ojan varret ovat pääasiassa metsätalouskäytössä olevaa ojitettua suota ja kangasmaata. Hankkeen vaikutusalueella ei ole asutusta. Hankkeen vaikutusalueella ei ole rauhoitus- tai luonnonsuojelualueita. Lähin Natura verkostoon kuuluva alue on Saukkolammesta noin 5 km itään sijaitseva Tynnyriaapa (FI ), josta vedet laskevat Kummunjokeen. Saukkolammen ranta-alueilla harjoitetaan satunnaisesti vesilintujen metsästystä syksyisin. Talvella lammikko on tyhjä eikä alueella ole virkistys- tai muuta käyttöä. Saukko-ojan ympäristö on erämaa-aluetta, mutta alueelle ei kohdistu sanottavaa virkistyskäyttöä.

6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Lammikon vesikasvillisuus ja kalat sitovat yläpuolisesta vesistöstä tulevia ravinteita, joten alapuolisen vesistön kuormitus pienenee. Hakijan arvion mukaan toiminnalla ei ole sanottavia haitallisia vaikutuksia vesistön tilaan tai muuhun ympäristöön eikä toiminnasta aiheudu vahinkoa muille vesistön käyttömuodoille. 6 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Koska luonnonravintolammikon toiminnasta ei aiheudu vedenlaatuun vaikuttavia tekijöitä, hakija ei ole esittänyt erillistä tarkkailuohjelmaa. Lammikon vedenkorkeutta seurataan maapadon yhteydessä olevalta vedenkorkeusasteikolta. Muuta tarkkailua ei ole esitetty järjestettäväksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1. Lapin ympäristökeskus Hakemusta on täydennetty lukuisilla lisätiedoilla sekä Saukkolammen rantatiloja koskevilla vuokrasopimuksilla. Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kemijärven kaupungissa sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asianosaisille. Lisäksi Kemijärven kaupungin kaavoitusviranomaiselta on pyydetty lausunto hakemuksen johdosta. Ympäristökeskus on katsonut, että Saukkolammen luonnonravintolammikon toimintaa varten voidaan myöntää ympäristö- ja vesitalouslupa, mikäli lupamääräyksiä annettaessa huomioidaan seuraavaa: Vesitalousluvan määräyksissä on lammikon vedenkorkeuden ylärajasta määrättävä niin, että toiminnanharjoittajalla on oikeus säännöstellä Saukkolammen luonnonravintolammikon vedenkorkeutta siten, ettei se tilapäisistä säännöstelijästä riippumattomista tekijöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylitä korkeutta N ,45 m. Toiminnanharjoittajan on pidettävä toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa sekä järjestettävä toiminta siten, ettei rakenteista ja laitteista tai toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Säännöstelylaitteet on pidettävä lukittuina, jotta asiattomien pääsy rakenteisiin estetään. Lammikon tyhjennysjuoksutus tulee järjestää siten, että alapuolisessa vesistössä ja sen ranta-alueilla ei esiinny haitallisia vaikutuksia. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava ympäristökeskukselle.

7 Luonnonravintolammikossa kasvatettavaa kalamäärää ei ympäristöluvan määräyksin ole tarpeen rajoittaa muulla tavoin kuin että kasvattamisen on tapahduttava ilman lisäruokintaa. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, ettei se tule lannoittamaan lammikkoa. Näin ollen lannoittaminen tulee lupamääräyksellä joko kieltää kokonaan tai sallia ehdollisena siten, että lammikkoa saa lannoittaa kemiallisella fosforilannoitteella kesä heinäkuussa ympäristökeskuksen hyväksymän lannoitussuunnitelman mukaisesti. Lammikon veden ph:n säätäminen toiminnanharjoittajan esittämällä tavalla voidaan hyväksyä. Kalkitukset ja mahdolliset lannoitukset on kuitenkin tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen liikalannoitusta ja -kalkitusta välttäen. Ympäristökeskuksen näkemys on, ettei lammikon pohjan muokkaamista kasvukaudella tule sallia eikä lannoitteita ja kalkkia saa varastoida lammikkoalueella suojaamattomana vuosittain käyttöön tarvittavaa määrää enempää. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kaikki toiminnassa muodostuvat jätteet on käsiteltävä ja edelleen toimitettava Kemijärven kaupungin jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Kalataudeista on välittömästi ilmoitettava Kemijärven kaupungin eläinlääkärille. Kalatautitapaukset ovat poikkeustilanteita, joista on ilmoitus tehtävä viipymättä myös ympäristökeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät lammikon hoitopäiväkirjaan. Häiriö- ja poikkeustilanteista annettavassa lupamääräyksessä tulee huomioida myös mahdollisen tarkkailun järjestäminen. Luonnonravintolammikolla tulee järjestää käyttötarkkailu. Siitä tulee pitää hoitopäiväkirjaa, johon on merkittävä ainakin vedenkorkeustiedot, lammikon hoito- ja kunnossapitotapahtumat, tuotantotiedot, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä, kalkitusten ja mahdollisten lannoitusten ajankohdat ja määrät, kalataudit ja niiden hoito, kalakuolemat, näytteenotot ja jätehuoltoon liittyvät toimet sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn, lammikkoon tai lammikon ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat valitukset. Hoitopäiväkirja on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja se on pyynnöstä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Lammikon päästöjä tulee tarkkailla lammikon tyhjennysjuoksutusten aikana sellaisena vuonna, jolloin lammikkoa kalkitaan tai lannoitetaan. Päästötarkkailu tulee lupamääräyksellä ohjeistaa. Ympäristökeskuksen näkemys on, että päästötarkkailu tulee tehdä vähintään kerran lupajakson aikana. Päästötarkkailun vesinäytteistä on analysoitava ainakin ph, väri ja rauta sekä kokonaisfosforin, kokonaistypen, fosfaattifosforin ja kiintoaineen pitoisuudet. Näytteet tulee ottaa luonnonravintolammikosta juoksutettavasta vedestä tyhjennysjakson alussa, puolivälissä ja lopussa eli kolme kertaa tarkkailuvuotena. Erilliselle vaikutustarkkailulle ei ole tarvetta. Päästötarkkailunäytteet on otettava sellaisen näytteenottajan toimesta, jolla on riippumattoman sertifiointielimen varmistama pätevyys näytteenottoon tai jonka pätevyys näytteenottoon voidaan erikseen osoittaa ympäristökeskukselle. Lammikosta kasvatuskauden aikana esimerkiksi lannoitustarpeen arvioimiseksi otettavat näytteet voi ottaa toiminnanharjoittaja. Näytteet on analysoitava SFS-standardien mukaisia tai muita ympäristöhallinnon hyväksymiä määritysmenetelmiä käyttäen julkisen valvonnan alaisessa vesitutkimuslaboratoriossa. Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttöja päästötarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja Kemijärven kau- 7

8 pungin ympäristöviranomaiselle. Ympäristökeskukselle tulee määrätä oikeus tehdä tarkkailuun tarpeelliseksi katsottavia muutoksia lupapäätöksen estämättä. Vedenkorkeuden muutokset alapuolisessa vesistössä jäänevät siinä määrin vähäisiksi, ettei tarvetta alapuolisen vesistön vedenkorkeuden tarkkailemiseen ole siinä tapauksessa, että luvassa määrätään lammikon tyhjennysjuoksutus järjestettäväksi siten, että alapuolisessa vesistössä ja sen ranta-alueilla ei esiinny haitallisia vaikutuksia. Päätöksessä tulee antaa tarpeelliset toiminnan lopettamista ja jälkihoitotöitä koskevat lupamääräykset. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkistamishakemus voidaan jättää vuoden 2018 loppuun mennessä. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että tuotanto ja suunnitelman mukainen käyttö eivät vaikuta haitallisesti vesistöön. Kalkituksen voidaan arvioida olevan tarpeellista riittävän poikastuotannon turvaamiseksi. Lammikon poikastuotanto käytetään kalakantojen hoitamiseen. 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää ProAgria Lappi ry:lle luvan Saukkolammen luonnonravintolammikon rakenteiden pysyttämiseen ja säännöstelyyn Kemijärven kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää ProAgria Lappi ry:lle ympäristöluvan Saukkolammen luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatusta varten Kemijärven kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä.

9 9 LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan lupamääräykset Rakenteita koskevat määräykset Säännöstelymääräykset Kunnossapitomääräys Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 1. Saukkolammen luonnonravintolammikon rakenteineen on oltava hakemuksen liitteenä 1 olevan päivätyn suunnitelman "Saukkolammen luonnonravintolammikon rakentaminen" sekä seuraavien hakemuksen liitteenä olevien piirustusten mukainen: "Saukkolammen luonnonravintolammikon rakentaminen. Kartta" MK 1: "Saukkolammen luonnonravintolammikon rakentaminen. Pituusleikkaus" MK 1:4 000/1:100. "Saukkolammen luonnonravintolammikon rakentaminen. Pato ja munkki." MK 1:50, 1:20, 1:10 ja 1:5. Kaikki korkeudet on sidottava N 43 -korkeusjärjestelmään. 2. Saukkolammen luonnonravintolammikon vedenkorkeuden tarkkailua varten on säännöstelymunkin välittömään läheisyyteen luonnonravintolammikkoon asennettava senttimetrijaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkitty säännöstelyn yläraja N ,45 m. 3. Luvan saajalla on oikeus säännöstellä Saukkolammen luonnonravintolammikon vedenkorkeutta niin, ettei se tilapäisistä säännöstelijästä riippumattomista tekijöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylitä korkeutta N ,45 m. Lammikon täyttövaiheessa on jätettävä riittävästi tilaa äkillisiä vedenkorkeuden nousuja varten. Lammikko täytetään valuma-alueelta tulevilla sulamisvesillä ja tyhjennetään syksyllä. Lammikkoa tyhjennettäessä juoksutuksesta ei saa aiheutua vältettävissä olevaa vahinkoa. Juoksutusta on lisättävä vähitellen tulvaaallon syntymisen estämiseksi. 4. Luvan saajan on pidettävä luonnonravintolammikon rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Säännöstelylaitteet on lukittava siten, että niiden asiaton käyttö estyy. Luvan saajan on pidettävä luonnonravintolammikon tyhjennysoja kunnossa, ettei lammikosta ajautuva aines aiheuta haitallista padotusta tai muuta haittaa. Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 5. Lammikkoa saa kalkita dolomiittikalkilla keskimäärin viiden vuoden välein. Käytettävän kalkin vuotuinen määrä saa olla noin 100 kg/ha. Kalkkia

10 Päästöt ilmaan ja melu saa varastoida lammikkoalueella vain yhtä kasvukautta varten. Kalkitus on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen välttäen liikakalkitusta. 6. Kaloja ei saa ruokkia eikä lammikkoa lannoittaa tai lammikon pohjaa pöyhiä. 7. Lammikko on 1.9. jälkeen tyhjennettävä niin hitaasti, tasaisesti ja huolellisesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta alapuolisessa vesistössä vältytään. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 8. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia haju- tai meluhaittoja. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 9. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kemijärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu- ja raportointimääräys 10. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu. 11. Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saa tuhota rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin. Tuhoamisesta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. 12. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. 13. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Ympäristölupavirasto voi tarvittaessa muuttaa ja ympäristökeskus tarkentaa päästötarkkailua. 14. Luonnonravintolammikolle on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 10

11 11 Toiminnan lopettaminen 15. Jos lammikon toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua on vedenkorkeuteen ja vedenjuoksuun vaikuttavien rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Luvan saajalla on vuokrasopimuksiin perustuva oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Luonnonravintolammikon rakentamisesta ja vesistön säännöstelyksi katsottavasta luonnonravintolammikon käyttämisestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Lisäksi säännöstelystä saatava hyöty on melkoinen, eikä muita hyödynsaajia ole. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Ottaen huomioon lupamääräykset luonnonravintolammikon käytöstä toiminta vastaa luonnonravintolammikon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Lupamääräysten perustelut Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika riittä-

12 vän pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti ja välttämällä pohjalietteen sekoittamista veteen tyhjennysaikana. Juoksutusten vaikutusta vedenlaatuun on vaikutuksen selvittämiseksi seurattava. Liettymis- ja vettymishaittoja voidaan vähentää asettamalla rakenteita ja kaivettuja ojia koskeva kunnossapitomääräys. Säännöstelylaitteiden lukitsemista koskeva määräys on tarpeen säännöstelylaitteiden luvattoman käytön estämiseksi. Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja meluhaittojen vähentämisestä ovat riittävät. Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tämän vuoksi pidetään hoitopäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki hoito- ja kunnossapitotapahtumat. Lisäksi on määrätty päästötarkkailuvelvoite. 12 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA Lapin ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ilmenevästi huomioon. Lupaa luonnonravintolammikon lannoittamiseen ei ole myönnetty, koska sitä ei ole haettu. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta ja kuormituksesta sekä arvio hankkeen vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen ja muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami-

13 sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. 13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 momentti ja 55 2 momentti Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti, 14, 14a 1 momentti ja 31 sekä 8 luku 1 1 momentti, 2, 6, 9 1 momentti, 10 ja 10a 1 momentti Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on 1 995,50 euroa. Luonnonravintolammikkoa tai lammikkoryhmää koskevan ympäristölupapäätöksen käsittelymaksu on euroa. Vesilain mukaista alle 10 km 2 :n suuruista vesialuetta koskevan säännöstelyasian käsittelymaksu on euroa. Kun kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä ratkaistu asia, tulisi periä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Koska kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua työmäärää pienempi, maksua pienennetään 35 %:lla. Käsittelymaksu on näin ollen 1 995,50 euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

14 14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta (esittelijä) ja Mikko Keränen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh PL/es Liite Valitusosoitus

15 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiak.palv ; telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

16 1 Liite 2 SAUKKOLAMMEN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU Käyttötarkkailu Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäiväkirjaa. Siihen merkitään päivittäin lammikon ja sen rakenteiden ja laitteiden hoito-, kunnossapito- ja tarkastustapahtumat, tuotantotiedot, kalkitusten ajankohta ja määrä, havainnot lammikon ja Saukko-ojan vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), Saukko-ojan liettymät, luonnonravintolammikon vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kalataudit ja niiden hoito ja käytetyt lääkkeet ja kemikaalit, kalakuolemat, näytteenotot, jätehuolto, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn tai lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat valitukset. Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille, joille hoitopäiväkirja pyydettäessä esitetään. Luvan saajan tulee antaa ympäristökeskuksen pyytäessä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Hoitopäiväkirja on säilytettävä vähintään siihen saakka, kun seuraava lupamääräysten tarkistamista koskeva päätös on saanut lainvoiman. Päästötarkkailu Tyhjennysaikaista vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla kertanäytteet vähintään yhtenä kasvatuskautena luvan voimassaoloaikana luonnonravintolammikon padolta lähtevästä vedestä tyhjennyksen alku-, keski- ja loppuvaiheessa. Tarkkailu tehdään sellaisena vuotena, jolloin lammikkoa kalkitaan. Näytteistä määritetään ainakin kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, ph, väri ja rauta. Raportointi Jäljennös tai yhteenveto hoitopäiväkirjasta toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Lapin ympäristökeskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosiyhteenveto toteutetusta päästötarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Lapin ympäristökeskukselle, Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin työ- ja elinkeinokeskukselle. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ympäristökeskuksen ottamien vesinäytteiden analyysitulokset.

17 2 Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viranomaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Päästötarkkailunäytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai valvontaviranomaisen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi