Hankekuvaus. 1 Johdanto

Transkriptio

1 1 (10) Hankekuvaus 1 Johdanto 1.1 Dokumentin tarkoitus Tässä dokumentissa kuvataan työllistymisen edistämiseen tähtäävä vaikuttavuusinvestointihanke, sen rakenne ja kohderyhmät sekä hankehallinnoijan tehtävät. Vaikuttavuusinvestointihankkeiden luonne kuvataan yleisellä tasolla. 1.2 Hankintayksikkö Hankintayksikkönä toimii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). 1.3 Hankkeen taustaa Useita vuosia jatkunut heikko talouskehitys lisäsi työttömyyttä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrää vuodesta 2009 lähtien aina vuoteen 2016 saakka. Työttömyyden kasvu ei ollut pelkästään talouden suhdanneongelmista johtuvaa vaan siihen vaikutti myös useita toimialoja koskeva rakennemuutos. Kotimaisen tuotannon rakenne uudistui, investoinnit vähenivät tai suuntautuivat ulkomaille, mikä vähensi työpaikkoja Suomessa. Rakennemuutoksen myötä pitkäaikaistyöttömyyden kuva on muuttunut, kun myös hyvin koulutettujen työttömyys on yleistynyt ja pitkittynyt. Tähän on vaikuttanut ammattien ja tehtävänkuvien muutokset, jotka lisäävät työvoiman osaamisvaatimuksia ja työn kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmia. Työttömyydestä on siten tullut monissa tapauksissa aiempaa monitahoisempi, pitkäkestoisempi ja ilmiön laajuuden takia melko vaikeasti korjattava yhteiskunnallinen ongelma. Pitkäaikaistyöttömyydellä on suuria ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia koko julkista taloutta heikentäviä vaikutuksia. Merkittävä osa pitkäaikaistyöttömyyden suorista ja myös välillisistä kustannuksista kohdistuu kaupunkeihin ja muihin kuntiin. Tästä syystä paikalliset ja alueelliset tarpeet pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi ovat korostuneet. Tässä hankkeessa hyödynnetään vaikuttavuusinvestoimisen (Impact Investing) logiikkaa. Vaikuttavuusinvestoiminen on keino kanavoida yksityistä pääomaa yhteiskunnallisesti vaikuttaville toimijoille ja hankkeisiin. Näissä hankkeissa taloudellisen tuoton tavoittelu yhdistetään todennettavien ja mitattavien yhteiskunnallisten hyötyjen tavoitteluun. Tässä hankekokonaisuudessa vaikuttavuusinvestointia sovelletaan tulosperustaisen rahoitussopimuksen (SIB, Social Impact Bond) muodossa. SIB-mallissa yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tähtäävän projektin taloudellinen riski on sijoittajalla. Sijoitetut varat käytetään ennalta asetettujen hyvinvointitavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimien mahdollistamiseen. Julkinen sektori maksaa vain hankkeen todennetuista tuloksista, esimerkiksi työttömyyden vähenemisen seurauksena kertyvistä julkisten menojen säästöistä.

2 2 (10) 1.4 Vaikuttavuusinvestointimalli tässä hankkeessa Vaikuttavuusinvestointimallia ja SIB-mallia sovelletaan hankekokonaisuudessa seuraavalla tavalla. 1. Kilpailutus Hankintayksikkö kilpailuttaa hankehallinnoijan. Tämä hankehallinnoijaksi valittu tarjoaja toimii hankintayksikön sopimuskumppanina. 2. Interventiohallinnointi- ja rahoitusyhtiö Hankehallinnoijaksi valittu tarjoaja perustaa interventiohallinnointi- ja rahoitusyhtiön tai muun rahoitusinstrumentin ja vastaa sen hallinnoinnista. Hankehallinnoija hankkii yhtiöön yksityistä sijoituspääomaa kotimaisilta ja tarpeen mukaan myös ulkomaisilta sijoittajilta. 3. Toimintamalli Hankehallinnoija vastaa palveluntuottajien valinnasta. Hankehallinnoijan tehtävänä on solmia tarvitsemiensa palveluntuottajien kanssa sopimus palveluntuotannosta. Palveluntuottajat ovat sopimussuhteessa hankehallinnoijan perustamaan rahoitusinstrumenttiin ja toteuttavat hankekokonaisuuteen liittyviä työllistämis- ja koulutusinterventioita ja muita mahdollisesti tarvittavia ja hankehallinnoijan tarpeellisiksi katsomia palveluita. Palveluntuottajien valinta ja mahdollinen vaihtaminen ovat hankehallinnoijan vastuulla. Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien määrälle ei ole asetettu erityisiä reunaehtoja. Vaikuttavuusinvestointihankkeiden periaatteiden mukaisesti hankehallinnoijan ja palveluntuottajien on kuitenkin oltava riippumattomia toisistaan. Näin ollen hankehallinnoija itse tai hankehallinnoijan lähipiiriin kuuluva toimittaja ei voi toimia palveluntuottajana. 4. Interventio Hankehallinnoijan johdolla palveluntuottajat toteuttavat jäljempänä (luku 3) kuvattavat interventiot kohderyhmille. TEM voi yhteistyössä hankehallinnoijan kanssa osallistua interventioiden suunnitteluun ennen perustettavaan yhtiöön tai muuhun rahoitusinstrumenttiin tehtäviä sijoituspäätöksiä sekä tarvittaessa sijoituspäätösten jälkeen hankehallinnoijan kanssa erikseen sopien. Kohderyhmät kuvataan kohdassa 2.1. Hankehallinnoija yhdessä palveluntuottajien kanssa vastaa kohderyhmille tarjottavien työllistymiseen tähtäävien palvelujen sisällöstä. Hankehallinnoija seuraa interventioiden ja palveluntuottajien työn onnistumista. 5. Auditointi Hankehallinnoijan johtaman työn vaikuttavuus todetaan viranomaisten riippumattomien henkilötason tietojen perusteella. Tietojen perusteella selvitetään hankekokonaisuuden vaikuttavuus ja Suomen valtion hankekokonaisuudesta saamat säästöt ja muut tulokset. Säästöjen ja muiden mahdollisten tulosmittarien perusteella Suomen valtio maksaa palkkion. 6. Osapuolet Tilaajana hankkeessa toimii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Toimittaja, kerättävänä rahoitusinstrumenttina Työllisyys SIB, Toteutuskumppaneina yksittäiset TE-toimistot, palveluntuottajina Toimittajan valitsemat organisaatiot ja Ohjausryhmänä SIB:n toimintaa valvova yhteistyöelin, jonka jäseninä ovat Tilaajan, Toimittajan sekä Toteutuskumppanien edustajat. Näitä termejä hankkeen osapuolista käytetään tässä dokumentissa luvusta 2 alkaen.

3 3 (10) 2 Hankkeen sisältö Hankkeen tavoite: Hankkeessa tuotetaan työllistymiseen tähtääviä palveluja, joilla edistetään pitkäaikaistyöttömien eli vähintään 12 kuukautta työttömänä olleiden tai päivää työmarkkinatukea saaneiden työllistymistä sekä mahdollistetaan koulutuksen ja työnteon yhdistäminen joustavalla tavalla. Hankkeen taloudellisena tavoitteena ja tulospalkkion perusteena on lisätä työllisyyttä kohderyhmissä niin paljon, että vaikutus julkisen talouden tilaan on hankkeen tulosten mittaamisjaksolla positiivinen. Hankkeen kesto: Hankkeen käynnistys: sopimus Tilaajan ja Toimittajan välille vuoden 2019 alussa. Rahaston tai muun rahoitusinstrumentin perustaminen: vuoden 2019 alussa. Palveluiden aloittaminen vuoden neljänneksien aikana. Hankintajakso eli ilmoittautuneiden TE-toimistojen tulo hankkeen piiriin päättyy Toimintajakso eli hankkeen piirissä toteutettavien sekä tulosten todentamisen ja palkkionmaksun perustana olevien palvelujen tuotanto päättyy viimeistään 72kk hankkeen käynnistyksen jälkeen. Vaikuttavuuden todentaminen ja vuosittainen tuotonmaksu vuodesta 2020 vuoteen 2025 saakka siten, että todentaminen kohdistuu edellisvuoden tulokseen. Hankkeen sopimuskausi jatkuu hankintailmoituksen mukaisesti 72kk sopimuksen käynnistyksestä. 2.1 Hankkeen kohderyhmät Alla esitetään katsaus hankkeen kohderyhmään. Kohderyhmä muodostaa kokonaisuudessaan potentiaalin, josta Toimittaja valitsee toiminta-alueensa ja interventioidensa kohderyhmän. Näin ollen Toimittaja ei ole velvollinen järjestämään toimintaa jokaiseen alla lueteltavaan kaupunkiin, kuntaan tai työssäkäyntialueelle. Hankkeen toimenpiteiden kohderyhminä ovat jäljempänä lueteltavissa kaupungeissa tai työssäkäyntialueilla olevat pitkään, vähintään 12 kuukautta työttömänä olleet työnhakijat. Kohderyhmänä ovat myös päivää työmarkkinatukea saaneet, ja hankkeella halutaan vähentää myös nuorisotyöttömyyttä. Osa nuorista työttömistä kuuluu em. työmarkkinatukea saaneiden ryhmään. Palveluja voidaan jatkaa myös niille työttömille, joiden kohdalla 399 työmarkkinatukipäivää ylittyy, jos he ovat tulleet palvelujen piiriin ennen edellä mainitun rajan ylittymistä. Lisäksi palvelujen piiriin voidaan ottaa työttömiä, jotka eivät vielä palveluihin tullessaan täytä kumpaakaan edellä mainittua kriteeriä, mutta joiden työttömyys uhkaa pitkittyä yli 12 kuukauden mittaiseksi. Tämä joustaminen kriteereistä on mahdollista, jos se joillakin alueilla lisää palvelujen vaikuttavuutta ja edistää asiakasohjausta. Hankkeen osallistumishakemuspyynnön julkaisuun mennessä 14 kaupunkia tai työssäkäyntialuetta ilmoittivat kiinnostuksensa hanketta kohtaan. Nämä ovat Uudenmaan TE-toimiston alue (Helsinki, Espoo, Vantaa ja eräät muut pääkaupunkiseudun kunnat), Tampere, Turku, Lahden, Hollolan ja Asikkalan muodostama alue, Oulu, Kuopio, Kirkkonummi, Järvenpää ja

4 4 (10) Tuusula, Joensuu, Kotka, Lappeenranta ja Imatra sekä muut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin Eksote kuuluvat kunnat sekä Keski-Suomessa Jyväskylän, Äänekosken, Laukaan, Konneveden ja Uuraisten muodostama alue. Niiden valmiudessa osallistua hankkeeseen yhdessä paikallisen TE-toimiston kanssa on kuitenkin vaihtelua - sekä aikataulun että ensisijaisen kohderyhmän suhteen. Tavoitteena on saada hankkeen palvelujen piiriin mennessä vähintään kolme aluetta eli TE-toimistoa. Tavoitteena on, että TE-toimistot kutsuvat mukaan hankkeen orientaatiojaksoon yhteensä 4500 kohderyhmään kuuluvaa työtöntä. Kohderyhmään kuuluvat työttömät ovat eri TE-toimistojen alueilta, jotta syntyvä maantieteellinen vaikuttavuus ulottuu mahdollisimman laajalle. Kohderyhmän koko on määritetty 4500 työttömään, jotta asiakasmäärät olisivat riittävän suuret ja sitä kautta hankkeen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus sekä Tilaajaa että Toimittajaa tyydyttäviä. Mikäli mennessä TE-toimistot ovat ohjanneet orientaatiojaksoon vähemmän kuin 4500 asiakasta, voidaan sopimuskautta Toimittajan vaatimuksesta jatkaa vuodella. Mikäli TE-toimistoja on mennessä hankkeessa mukana vähemmän kuin kolme, voidaan sopimuskautta Tilaajan vaatimuksesta jatkaa vuodella. Hankkeen ohjausryhmä ja Toimittaja huolehtivat, että TE-toimistojen alueilla jo meneillään olevat työllisyyshankkeet otetaan huomioon. Tämä on tarpeellista, jotta TE-toimistojen resurssit riittävät asiakasohjaukseen tässä hankkeessa. Asiakasohjauksen onnistumiseen vaikuttaa myös työttömille tarjottavien palvelujen velvoittavuus. Osallistuminen palvelujen ensimmäiseen vaiheeseen eli ns. orientaatiojaksoon on työttömille velvoittavaa. Tämä voidaan varmistaa ainakin työttömille laadittujen työllistymissuunnitelmien kautta. Potentiaalisesti hankkeen piirissä on pelkästään yli 200 päivää työmarkkinatukea saaneiden ryhmässä runsaat työtöntä eri puolilla Suomea, mutta palvelut tullaan kohdistamaan huomattavasti pienempään kohderyhmään. Kunnittain ja alueittain päivää työmarkkinatukea saaneita oli kesäkuussa 2017 seuraavat määrät: Helsinki 4186, Espoo 1442, Vantaa 1409, Lahden, Hollolan ja Asikkalan alue 1013, Turku 1531, Joensuu 896, Lappeenranta 541, Imatra 269, Kirkkonummi 163, Järvenpää 208, Tuusula 102, Kotka 499, Oulu 1763, Kuopio 751 sekä Keski-Suomen alue Kohderyhmien rajaus tehdään yhteistyössä kuntien ja paikallisten TE-toimistojen kanssa, ja rajaamiseen vaikuttaa mm. kussakin kunnassa tai alueella jo meneillään olevat pitkäaikaistyöttömille kohdennetut palvelut ja hankkeet. Palvelujen piiriin tulevien työttömien määrä yksittäisissä kunnissa ja alueilla tarkennetaan myöhemmissä Toimittajan ja TE-toimistojen välisissä neuvotteluissa ja niiden pohjalta laadittavissa sopimuksissa. Asiakkaita hankkeen palvelujen piiriin voidaan ottaa ainoastaan edellä mainituissa kunnissa toimivien TE-toimistojen asiakkaista. Toimittaja tekee yhdessä Tilaajan kanssa alueelliset sopimukset kaikkien niiden TE-toimistojen kanssa, joiden alueilla hankkeen palveluja tarjotaan. Sopimusten keskeisen sisällön muodostavat pelisäännöt siitä, miten käytännön asiakasohjaus hankkeen palveluihin toteutetaan. Tilaaja sitoutuu myötävaikuttamaan siihen, että sopimukset ja niiden noudattaminen ovat kaikkia kolmea osapuolta tyydyttäviä. Tilaaja sitoutuu myös osallistumaan hankkeen Ohjausryhmän työhön, jonka tarkoituksena on ratkaista hankkeen toteutuksen aikana nousevia käytännön kysymyksiä, jotka koskevat hankkeen toteutusta, asiakasohjausta ja muuta asiakkuuksien hallintaa.

5 5 (10) Maakuntamalliin siirtymisen jälkeen alkaen nykyisiä TE-toimistoja ei enää ole. Niiden toiminta ja palvelut siirtyvät maakuntien vastuulle. Toimittajan on siksi yhdessä Tilaajan kanssa uudistettava paikallisten TE-toimistojen kanssa tehdyt sopimukset vastaavien maakuntien organisaatioiden kanssa, jotta asiakasohjaus ja muut Toimittajan ja nykyisten TE-toimistojen yhteistyötä vaativat hankkeen käytännön toimet sujuvat myös vuodesta 2021 lähtien. Sekä Toimittaja että Tilaaja myötävaikuttavat siihen, että sopimusten ja sitä kautta hankkeen palvelujen jatkuvuus uudessa maakuntamallissa turvataan. 3 Hankehallinnoijan eli Toimittajan tehtävät Toimittajan keskeinen tehtävä on koordinoida työttömien työnhakijoiden nopeaan työllistymiseen tähtääviä palveluja siten, että ennalta asetetut, mitattavat tavoitteet täyttyvät. Toimittajan tehtäviin kuuluvat vaikuttavuusinvestoinnin rahoitusinstrumentin perustaminen ja hallinnointi, palvelutuottajien valinta ja valvonta, palvelujen tuloksellisuuden seuranta, hankkeen yleishallinnointi sekä raportointi hankkeen toiminnallisesta etenemisestä ja vaikuttavuudesta TEM:lle vuosittain tai useammin. Tilaaja sitoutuu myötävaikuttamaan raportoinnissa tarvittavien julkisilta toimijoilta saatavien palkka- ja muiden tietojen hankintaan parhaiden edellytystensä mukaan. TEM voi luovuttaa hanketta koskevaa raportointitietoa Sitralle erityisesti vaikuttavuusinvestointihankkeisiin liittyvässä koulutuksessa ja viestinnässä käytettäväksi. Myös Toimittaja voi luovuttaa hanketta koskevaa tietoa suoraan Sitralle, mikäli hankkeen sijoittajat sen hyväksyvät. Selvyyden vuoksi todetaan, ettei Sitralle luovutettava tieto voi asettaa Sitraa muita sijoittajia parempaan asemaan tilanteessa, jossa Sitra toimii hankkeessa myös sijoittajana. Tässä hankekokonaisuudessa Toimittajan valitsemat ja johtamat palveluntuottajat tuottavat työttömille työnhakijoille kohdennettuja, työnantajien ja työnhakijoiden tarpeisiin vastaavia työllistymiseen tähtääviä palveluja, sopivat hankkeeseen osallistuvien työttömien työpaikoista sekä koulutuksen ja työnteon joustavasta yhdistämisestä. Järjestettävä koulutus tukee hankkeen tavoitetta, kohderyhmään kuuluvien työttömien työllistymistä. Toimittaja rakentaa SIB-malliin liittyvän yhtiön tai muun rahoitusinstrumentin ja hallinnoi sitä. Rahoitusinstrumentin perustaminen ja hallinta Vaikuttavuusinvestointimalliin kuuluvaan rahoitusinstrumenttiin kerättävien pääomien avulla resursoidaan hankekokonaisuudessa tarvittavien palvelujen tuottaminen. Toimittaja vastaa yhtiön tai muun Tilaajan hyväksymän rahoitusinstrumentin rakentamisesta ja hallinnoinnista sopimuskauden alusta aina sen purkamiseen saakka. Toimittaja maksaa rahoitusinstrumentista neuvottelemansa korvauksen palveluntuottajille. Toimittaja voi myös nostaa yhtiöstä kohtuullisen korvauksen omasta työstään. Rahoituskokonaisuuden toteutusmallina oletetaan tässä vaiheessa olevan suomalaisten pääomasijoitusrahastojen yleisesti käyttämä kommandiittiyhtiömalli. Toimittaja voi ehdottaa rahoitusinstrumentin toteuttamiseen myös jotain muuta kuin kommandiittiyhtiömallia, mikäli katsoo ehdottamansa mallin soveltuvan paremmin tarjottavaan projektiin. Rahoituskokonaisuuden toteuttamista varten Toimittajalla tulee olla valmius yhtiön perustamiseen viipymättä kilpailutuksen päättymisen jälkeen. Mikäli Toimittaja järjestää rahoi-

6 6 (10) tuksen vaihtoehtorahaston muotoon, tulee tarjoajan, sen alihankkijan tai tarjouksen jättämän ryhmittymän olla rekisteröitynyt vaihtoehtorahaston hoitaja tai sillä tulee olla lain edellyttämä toimilupa viimeistään ennen toiminnan käynnistymistä 1. Toimittaja vastaa yhtiön varainkeruusta. Sitran arvion ja tähänastisten kokemusten mukaan laajuudeltaan ja tuloksiltaan merkittävän vaikuttavuusinvestointihankkeen toteuttamiseksi kerättävän pääoman tarve on noin 5-10 miljoonaa euroa. Koska kyseessä oleva hanke on selvästi tyypillistä vaikuttavuusinvestointihanketta laajempi kokonaisuus, ylittää tarvittava pääoma todennäköisesti ja selvästi edellä mainitun vaihteluvälin. Tarvittavan yhtiön lopullinen suuruus riippuu hankkeeseen osallistuvien TE-toimistojen sekä niiden työttömien työnhakijoiden määristä. Toimittajan kriteerit Valittavan Toimittajan tulee rahoitusinstrumentin rakentamisen ja hallinnoinnin sekä pääomien hankinnan lisäksi tuntea työttömille suunnattavien koulutus- ja muiden tarvittavien palvelujen sisältö sekä palvelujen organisointitavat. Myös yritysten ja muiden työnantajien työvoimatarpeiden ja niihin liittyvien työntekijöiden osaamisvaatimusten tunteminen on oleellista. Toimittajaorganisaation kokoa tärkeämpää on taito löytää alueellisesti sopivimmat palveluntuottajat ja kyky arvioida niiden toiminnan tuloksellisuutta hankkeen aikana. Palveluntuotanto Toimittajan tehtävänä on valita alihankkijoikseen palveluntuottajina hankkeessa toimivat organisaatiot. Ne tuottavat työttömille työnhakijoille työllistymisen edistämisestä ja koulutuksesta koostuvia palvelumalleja. Toimittaja vastaa itse palveluntuottajien valinnasta, ja voi myös vaihtaa palveluntuottajia hankkeen kuluessa, mikäli katsoo vaihdoksen johtavan hallinnoitavan hankekokonaisuuden kannalta parempaan tulokseen. Tilaaja ei ota kantaa Toimittajan ja palveluntuottajien välisiin sopimuksiin. SIB-mallilla toteutettavat palvelut ja interventiot tulevat olemaan ns. aktiivimallin mukaisia. Malli ei vaikuta eikä rajoita palvelutuotantoa. Tämä varmistetaan tekeillä olevalla asetusmuutoksella, jossa SIB-hankkeiden palvelut todetaan työttömän näkökulmasta aktiivimallin ja siten työttömyysetuuksien saamisen mukaisiksi. Hankkeen toteutus ei kuitenkaan ole ehdollinen asetusmuutoksen toteutumiselle. Hankkeen aikainen työttömille suunnattu koulutus ja muu valmennus sekä mahdollinen pysyvämmän työllistymisen edistäminen työnantajaorganisaatioissa rahoitetaan Toimittajan hallinnoimasta yhtiöstä. Palveluntuottajat raportoivat Toimittajan ja palveluntuottajan sopimalla tavalla hankkeen mukaisten koulutus- ja työllistymismallien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta hankehallinnoijalle, joka seuraa ja hallinnoi hankkeen kokonaisuutta sekä varmistaa, että palvelujen piirissä olevat työttömät työllistyvät ja saavat työsuhteen aikaista koulutusta siten kuin edellä on palveluntuotannon vähimmäisvaatimuksissa esitetty. Seuranta, väliraportointi ja loppuraportointi 1 1 Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista (162/2014)

7 7 (10) Toimittaja seuraa palveluntuottajien toimintaa ja raportoi omasta ja palveluntuottajien toiminnasta Tilaajalle. Lisäksi raportointivelvollisuus sisältää ensimmäiseen työllistymiseen kuluneen keskimääräisen ajan sekä työsuhteiden laadun (kokoaikainen, osa-aikainen, muuta) ja keskimääräisen keston. Lisäksi Toimittaja raportoi toiminnastaan rahoitusinstrumentissa mukanaoleville sijoittajille. 4 Hankkeen vaikuttavuus 4.1 Vaikuttavuuden mittaaminen Hankkeen vaikuttavuutta mitataan kohderyhmänä olevien henkilöiden työllistymisen myötä saamilla palkkatuloilla. Koko kohderyhmää käytetään vaikuttavuuden laskemisessa riippumatta siitä, kuinka moni kohderyhmästä saadaan hankkeen palvelujen piiriin. Kohderyhmät muodostetaan vuosittain satunnaisotoksella työttömistä kunkin hankkeen piirissä olevan TE-toimiston alueella. Kohderyhmään arvotut henkilöt ohjataan heitä velvoittavaan orientaatiojaksoon, josta halukkaat jatkavat hankkeen asiakkaiksi. Satunnaisotoksen koko, jaksotus ja tarkka suorittamistapa sovitaan jokaisen TE-toimiston kanssa erikseen ottaen huomioon TE-toimistojen alueellinen palvelutarjonta, Toimittajan kapasiteetti ja työpaikkojen määrä sekä hankkeen luonne. Hankkeen asiakasohjaus ei saa vaarantua satunnaistamisen seurauksena. Kohderyhmän muodostamisen tulee täyttää seuraavat kriteerit: a) TE-toimisto tai Toimittaja eivät kumpikaan voi valita kohderyhmän henkilöitä niin, että kohderyhmän base line ennuste ei enää olisi luotettava esim. positiivisen tai negatiivisen valikoitumisen takia b) kohderyhmään arvonnalla valitut ohjataan velvoittavaan orientaatiojaksoon c) kohderyhmää voidaan TE-toimiston toiminta-alueen sisällä rajata maantieteellisesti niille asiakkaille, joilla on mahdollisuus osallistua hankkeen palveluihin d) Toimittajalla on kohtuudella oikeus kieltäytyä palvelujen järjestämisestä sellaiselle kohderyhmälle, jonka jakauma poikkeaa merkittävästi työttömien populaatiosta sillä TE-toimiston alueella, jolla toteutettavia interventioita varten kohderyhmää muodostetaan (esim. kattaen vain yli 55 vuotiaita perusasteen koulutuksen saaneita). Vaikuttavuus lasketaan jokaisen tulospalkkiolaskun yhteydessä kohderyhmälle kalenterivuonna kertyneen palkkasumman ja base line ennusteen mukaisen palkkasumman erotuksena. Base line ennusteet laaditaan vuosilta saatujen pitkäaikaistyöttömien tulotietojen perusteella TE-toimistoittain satunnaisesti valituille henkilöille käyttämällä heidän jaottelua 27 ryhmään hintalomakkeen mukaisesti. Baseline lasketaan kertomalla henkilön taustatekijöiden mukainen keskipalkka liitteessä 1.1. olevien tietojen mukaisesti ja laskemalla nämä yhteen kaikkien satunnaisotannalla valittujen ja velvoittavaan orientaatiojaksoon kutsuttujen osalta. Esimerkiksi, jos SIBin palveluiden piiriin tulee 735 päivää työttömänä ollut 28-vuotias korkeakoulutettu henkilö, hänen aloitusvuoden palkkatulojen baseline-ennuste on 2127,60 euroa (liitteen solu J7), toisen vuoden ennuste 5693,07 euroa (liitteen solu J12), kolmannen vuoden 7889,20 euroa (solu J17) ja neljännen 7889,30 euroa (solu J22). Vastaavasti jos SIBin piiriin tulee kaksisataa vuotiasta 2. asteen koulutuksen omaavaa ja sata yli 55- vuotiasta peruskoulun varassa olevaa, joilla työttömyys yli 365 päivää mutta alle 730 päivää, aloitusvuoden baseline-ennusteeksi tulee 200*1789,26+100*718,05, toisen vuoden baseline-ennusteeksi 200*4843, *1643,91, ja niin edelleen.

8 8 (10) Laskennassa käytetyt, liitteessä 1.1 esitetyt, keskipalkat perustuvat verottajan rekisteritietoihin kaikkien niiden osalta, joilla oli vuonna 2013 alkanut työttömyysjakso, joka kesti vähintään 365 kalenteripäivää. Aloitusvuoden keskipalkat (solut B6:D8) ovat näin ollen vuoden 2014 keskipalkkoja korotettuna ansiotasoindeksillä 2018 tasoon. Toisen vuoden vastaavat keskipalkat ovat vuoden 2015 arvoja, kolmannen vuoden 2016 arvoja. Neljäs vuosi on oletettu samaksi kuin 2016, koska vuoden 2017 verotus ei ollut valmistunut kilpailutusta tehtäessä. Tuotonmaksun perusteet kuvataan tämän dokumentin luvussa 4.2. Jos vaikuttavuus on positiivinen, maksetaan tulospalkkio liitteellä 3 Hintalomake määriteltyjen kertoimien mukaisesti. Mikäli kohderyhmän palkkatulo ei ylitä baseline-ennustetta, ei Tilaaja maksa tulospalkkiota. Tällöin Tilaaja kuitenkin korvaa 50% rahaston niistä kuluista, jotka muodostuvat palveluntuotannosta kyseisen kohderyhmän palveluihin. Korvattava määrä voi kuitenkin olla enintään 1500 palveluihin osallistunutta henkilöä kohden. Hankkeen kohderyhminä olevien työttömien taustamuuttujat, niiden vaikutukset työ- ja elinkeinonoministeriön eli valtion maksamien tulospalkkioiden määriin ja muut tulospalkkioiden ehdot kuvataan hintalomakkeella. 4.2 Tuotonmaksun perusteet Tuotonmaksun perustana ovat hankkeen palvelujen piirissä olevien työllistyvien työttömien bruttomääräiset palkkatulot. Tuotonmaksu eli palkkio alkaa kertyä työllistyvien työttömien ensimmäistä palkkaeuroista alkaen edellyttäen, että base line -ennuste ylittyy. Tuotonmaksussa huomioidaan liitteen 3 Hintalomake mukaisesti työllistyvien henkilöiden ikä, koulutustausta, työttömyyden kesto sekä alue, jolla palveluja tarjotaan kertoimina seuraavasti: Ikä Työttömän henkilön ikä sinä hetkenä, kun hän osallistuu ensimmäisen kerran palveluun. Henkilö kuuluu iän perusteella yhteen kolmesta ikäryhmästä: alle 25v, 25-54v ja 55v tai yli. Koulutustausta Työttömän henkilön korkein suoritettu koulutus sinä hetkenä, kun hän osallistuu ensimmäisen kerran palveluun. Henkilö kuuluu koulutuksen perusteella yhteen kolmesta koulutustasosta: perustaso (esiaste, alempi perusaste, ylempi perusaste, koulutusaste tuntematon), 2. aste (keskiaste, alin korkea-aste) tai korkea-aste (alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutusaste). Työttömyyden kesto Työttömän henkilön työttömyyden kesto sinä hetkenä, kun hän ensimmäisen kerran osallistuu palveluun. Henkilö kuuluu yhteen seuraavista ryhmistä: työttömyys on kestänyt kuukautta, työttömyys on kestänyt kuukautta ja työttömyys on kestänyt yli 36 kuukautta. Henkilö, jonka työttömyys ei ole jatkunut 12 kuukautta, mutta jonka työttömyys uhkaa TE-toimiston arvion mukaan pitkittyä yli 12 kk mittaiseksi, katsotaan kuuluvaksi kuukautta työttömänä olleiden ryhmään. Alue

9 9 (10) Se alueellinen TE-toimisto, jonka piirissä henkilölle tarjotaan palvelua. Alueiden ryhmittely on kuvattu Hintalomakkeessa. Palveluun osallistuvien työttömien palkkioprosentti muodostetaan kunkin osallistujan kohdalta seuraavasti: 1. Ikään, koulutukseen ja työttömyyden kestoon pohjautuva prosenttiosuus palkkasummasta liitteellä 3 Hintalomake soluissa D26-H38 kuvatun 27 ryhmän perusteella. 2. Alueellinen kerroin hintalomakkeen solujen E20-E22 mukaisesti. Hintalomakkeella esitetty palkkioprosentin laskumalli ohjaa tilanteeseen, missä vaikeammin työllistettävästä henkilöstä saadaan suurempi palkkio. Mikäli TE-toimisto ja Toimittaja ovat samaa mieltä siitä, että henkilön todellisen työttömyyshistorian perusteella henkilön tulisi kuulua johonkin toiseen ryhmään kuin mihin hänet tilastotietojen perusteella määritellään, voivat Toimittaja ja TE-toimisto yhdessä päättää ryhmän muuttamisesta. 4.3 Tuotonmaksu Tuotonmaksu suoritetaan viipymättä vuosittain tehtävän laskelman perusteella. Laskelman tarkistamisessa on mahdollisuus käyttää kolmatta osapuolta. Viimeinen maksupäivä on vuosittain 9 kuukauden kuluttua laskelmaa koskevan kalenterivuoden lopusta. Julkisella palkkatuella työllistetyt henkilöt huomioidaan tulospalkkion maksussa siten, että palkkatuen osuus vähennetään palkkion perustana olevasta palkkasummasta. Tiedot palkkatukijaksojen pituudesta ja niiden aikana maksetusta palkasta saadaan henkilötasolla Keha-keskukselta palkkatukien maksatuksen yhteydessä. Koulutukseen tai opintoihin ohjatut henkilöt otetaan huomioon tulospalkkion laskennassa niissä tapauksissa, joissa TE-toimisto on arvioinut, että henkilö on ammatillisen koulutuksen tarpeessa ja että se parantaa hänen asemaansa työmarkkinoilla. Tämä tapahtuu niin, että kunkin hankkeen piirissä olevan asiakasryhmän todellista palkkasummaa korotetaan tutkintoon tähtääviin opintoihin ohjattujen ja opinnot hyväksytysti suorittaneiden osalta siten, että heidän laskennallinen palkkasumma on puolet saman kohderyhmän muiden henkilöiden keskimääräisestä palkkasummasta samalla ajanjaksolla. Jos siis esim. 500 hengen ryhmästä 40 on ollut koulutuksessa 6 kk muiden ollessa työmarkkinoiden käytettävissä täydet 12 kk, korotetaan tulospalkkion perustana olevaa todellista palkkasummaa kertoimella 1,022 (1+(40*6)/(460*12)*0,5). Hankkeen sisällä järjestettävien koulutusten osalta palkkasumman korotusta ei tehdä. Korotus koskee vain tapauksia, joissa asiakas menee ohjelman ulkopuoliseen koulutukseen, ja tällöinkin sitä käytetään enintään 12 kk jaksolta henkilöä kohti opintojen todellisesta kestosta riippumatta. Hankkeen tavoitteena on saada palvelujen piiriin orientaatiojakson jälkeen vähintään 1500 henkilöä. Tavoitteen toteutumista edistetään seuraavasti: mikäli em henkilön määrä ylittyy mennessä, alennetaan Tilaajan maksettavaksi tulevien palkkioiden määrää viidellä prosentilla tavoitteen ylittymisvuodelta kertyvistä palkkioista. Saman suuruinen määräalennus koskee myös tavoitteen ylittymisvuotta seuraavia vuosia koskevia palkkioita. Tulospalkkiota skaalataan alaspäin sijoittajien rahastosta saamasta tuotosta riippuen. Tulospalkkio maksetaan täysimääräisesti sijoittajien IRR:n alle 0 %:n jäävältä osuudelta. IRR:n 16 % ylittävältä osuudelta sijoittajille maksetaan 10 %. Tuottoväleillä 0-8 % ja 8-16 % sijoittajille maksettava osuus määritellään Hintalomakkeessa.

10 10 (10) Sijoittajien tuoton mittarina käytetään tulospalkkion maksun yhteydessä rahaston ja sijoittajien välisistä kassavirroista laskettua sisäistä korkokantaa (IRR, Internal Rate of Return). Jos rahaston tuotto on positiivinen (IRR > 0%) eli sijoittajille on tulossa pääoman palautus sekä tuotto, leikataan maksettavaa tuottoa hintalomakkeessa määriteltyjen kertoimien mukaisesti. Sijoittajien IRR lasketaan toteutuneista ja välittömästi tulospalkkion maksun yhteydessä mahdollisesti tehtävistä rahaston ja sijoittajien välisistä rahavirroista eli sijoittajien rahastoon tekemistä sijoituksista (negatiivinen rahaerä) ja vastaavasti heidän rahastosta saamista pääomanpalautuksista ja tuotoista (positiivinen rahaerä). Jokaisen sijoittajalle menevän maksuerän yhteydessä mahdollisesti Tilaajalle palkkioleikkurin mukaisesti tehtävä palkkionleikkaus vähennetään heti seuraavasta tai ko. maksuerän kanssa samanaikaisesta tulospalkkiolaskusta. Tuotonmaksajana hankkeessa on työ- ja elinkeinoministeriö. Tulojen kertymistä seurataan vuosittain käytännön palvelujen käynnistymisestä lähtien. Ensimmäinen palkkionmaksu ajoittuu vuodelle 2020, jolloin vuoden 2019 tulotiedot ovat käytössä.