kk Työllisyyden Työllisyyden kuntakokeilu Infokirje kuntakokeilu

Transkriptio

1 Työllisyyden kuntakokeilu Infokirje Kuntakokeilun seminaari Kuntatalolla käynnistyi työllisyyden letkajenkalla kk Työllisyyden kuntakokeilu

2 Terveisiä työjaostolta! Vuosi 2014 on ollut haasteellinen työllisyyden hoidon näkökulmasta. Kuntakokeilun näkökulmasta siitä haasteellisen tekee kasvava pitkäaikaistyöttömien määrä. Työllisyyden hoidon haasteisiin on pyritty vastaamaan valmistelemalla uudistuksia, joilla pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä ja edistämään pitkään työttömänä olleiden ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Keskeisiä asioita pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämisen näkökulmasta ovat vuoden 2015 alussa voimaan tuleva laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (= TYP-laki), työmarkkinatuen rahoitusmuutos ja palkkatuen uudistus. TYP-laki laki vahvistaa kuntien roolia heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämisessä ja lisää kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa niiden työttömien palvelujen järjestämiseen, joiden työttömyyden aikaisesta työmarkkinatuesta ne maksavat osan. TYP-lain valmistelussa olemme hyödyntäneet kuntakokeiluista saatua tietoa ja kokemuksia. TYP-laki on tärkeä yhteistyörakenne pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä, mutta se ei yksin riitä. Työllisyyden hoito on paljon muutakin kuin TYP. Työllisyydenhoito koostuu eri tahojen järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista ja avustuksista. Työlli-syydenhoitoon kuuluvat valtion järjestämisvastuulle kuuluvat julkiset työvoimapalvelut, osa kunnan järjestämisvastuulle kuuluvista sosiaali- ja terveyspalveluista (mm. kuntouttava työtoiminta, työttömien terveystarkastukset), kunnan omaehtoisesti tuottamat työllisyyspalvelut (mm. työpajojen ja muiden yksiköiden tarjoamat valmennuspalvelut) ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut. Lisäksi työllisyyden hoitoon kuuluvat ne palvelut ja taloudelliset tuet, joilla pyritään parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia työllistää (mm. valtion ja kuntien yritys- ja elinkeinopalvelut). Julkiset hankinnat ovat osa em. kokonaisuutta. Pitkäaikaistyöttömyyden alentamisen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että julkiset työvoimapalvelut ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut sekä kuntien sote-palvelut ja omaehtoisesti tuottamat työllistymistä edistävät palvelut muodostavat pitkäaikaistyöttömien näkökulmasta yhden kokonaisuuden, johon kuuluvia yksittäisiä palveluja voidaan joustavasti liittää toisiinsa. Kun em. kokonaisuuteen liitetään vielä yritys- ja elinkeinopalvelut, joilla luodaan uusia työpaikkoja ja työllisyyttä, on kokonaisuus lähes täydellinen. Toimivan työllisyydenhoidon mallin ja siihen liittyvien palvelukokonaisuuksien selkiyttäminen on tärkeää. Mallin toimivuutta voidaan tukea nostamalla työllisyysasiat korkealle kuntien strategioissa. Myös parhaiden käytäntöjen levittäminen on tärkeää. Verkostoituminen ja vertaisoppiminen ovat tärkeitä elementtejä. Työllisyydenhoidon ei tule olla samanlaista kaikkialla. Toimivassa työllisyydenhoidon mallissa on ratkaistu hyvin oman alueen voimavaroja käyttäen työllisyyttä edistävän kokonaismallin elementit ja niiden suhteet. Yksi mahdollisuus edistää pitkäaikaistyöttömien työllistymistä on luoda aktiivisesti työmarkkinoille sisääntuloammatteja ja palkkatyöhön perustuvia tehtäväkokonaisuuksia, jotka eivät edellytä erityistä ammattitaitoa tai pitkää koulutusta. Uudet tehtäväkokonaisuudet mahdollistavat uusien työntekijäryhmien työmarkkinoille tulon ja osaamisen kehittämisen. Osalle työntekijöistä näistä tehtävistä voi löytyä pysyvä paikka työelämässä. Avustaville tehtäville on kuntakentällä tilausta ja pitkään työttömänä olleissa työnhakijoissa monia tehtävistä kiinnostuneita ja niihin hyvin soveltuvia työntekijöitä (esim. hoiva-avustajat). Avustavien tehtävien laajentaminen edellyttää nykyisten tehtäväkokonaisuuksien uudelleen järjestelyä ja työmarkkinajärjestöjen myötävaikutusta. Työllisyydenhoito on joukkuepeliä yhdessä olemme enemmän. Kiitos siitä hyvästä työstä, jota kuntakokeilut ovat vuonna 2014 tehneet pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi ja kunta valtio-yhteistyön kehittämiseksi. Tästä on hyvä jatkaa ensi vuonna. Rauhallista joulua ja hyvää tulevaa vuotta, hallitusneuvos Päivi Kerminen & pääsihteeri Erja Lindberg 2

3 Monet kuntakokeiluhanke vaihtoehtoja etsimässä Rovaniemen kaupungissa ja Ranuan kunnassa on kuntakokeilun myötä nostettu työllisyyden edistäminen osaksi strategioita ja laajempaa kunnallista kontekstia. Rovaniemellä nähdään työllisyyden edistäminen kuuluvan jatkossa strategisen kehittämisen kokonaisuuteen. Ranualla suunnitellaan oman työllistämisyksikön perustamista. Rovaseudun Monet kuntakokeiluhankkeen toiminnan osalta vuosi 2015 näyttäytyy pitkälti kuntakokeilupalveluiden juurruttamisena osaksi peruspalveluita. Rovaniemen työvoiman palvelukeskus on toiminut jo kymmenen vuotta, minkä aikana on luotu hyvä perusta yhteistyöverkoston eri toimijoiden välille. Kuntakokeiluhanke on tehnyt omaa kehittämistyötä yhteistyössä Rovaniemen työvoiman palvelukeskuksen (TYP) ja Lapin TE-toimiston tuetun työllistymisen palvelulinjan kanssa. Näin toimien kaupungin aikuissosiaalityön, TYP:in sosiaalityön ja TE-toimiston asiantuntijoiden tehtävät ja roolit ovat entisestään selkeytyneet. Hankkeen kehittäjäsosiaalityöntekijä jatkaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työhönkuntoutuspolun toimintatavoista sopimista kaupungin sosiaali- ja terveystoimen (mukaan lukien päihde- ja mielenterveyspalvelut), erikoissairaanhoidon, TE-toimiston sekä palveluiden tuottajien kanssa. Hankkeessa tuotetut työ- ja toimintakykyarviointi- sekä eläkeselvittelypalvelut ovat jo osoittaneet tar-peellisuutensa. Pitkään työttömänä olevien henkilöiden tilanteiden kokonaisvaltainen selvittely, rinnallakulkijuus ja monialaisen verkoston tuottamien palveluiden yhteensovittaminen asiakkaan yksilöllisiin palvelutarpeisiin on integroitunut yhteensopivaksi kokonaisuudeksi olemassa olevien peruspalveluiden rinnalle. Hankkeen myötä lähdetään kehittämään yhteistyössä laaja-alaisen verkoston kanssa myös työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalvelulakiin (TYP-laki) sisältyvää kolmen kuukauden kartoitusjaksoa. Lisäksi hankkeen työelämävalmentajien avulla kehitetään tuen malli niin pitkäaikaistyöttömän, palvelujärjestelmän, oppilaitoksen kuin työnantajan näkökulmasta. Pitkäkestoisen rinnallakulkijuuden turvin asiakkaalle nivotaan yhteen kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut, ammatillisen kuntoutuksen palvelut ja työvoimapalvelut. Hankkeen päätavoitteena on luoda yhteistyössä monialaisen verkoston kans- Kuvassa on Monet kuntakokeiluhankehenkilöstön lisäksi Rovaniemen työvoiman palvelukeskuksen ja Lapin TE-toimiston 3.1 palvelulinjan työntekijät. Kuvan on ottanut Kati Tuomisto. 3

4 sa pitkään työttömänä olleille henkilöille pitemmän tähtäimen ratkaisu. Monet kuntakokeiluhankkeen myötä alueelle on rakentumassa monialaisen verkoston yhteinen työllisyyden edistämisen yhteistyö- ja kumppanuusmalli. Kuntakokeiluhankkeessa tapahtuneen kehittämistoiminnan tuloksena on saatu kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuetun työn tekemisen mahdollisuuksia myös kolmannelta sektorilta ja seurakunnasta. Vaihtoehtoisilla osallisuutta lisäävillä ja osaamista vahvistavilla työn tekemisen tilaisuuksilla kyetään paremmin vastaamaan pitkään työttömänä olleiden henkilöiden tarpeisiin. Vuonna 2015 käynnistetään työnetsijän palvelu, jonka avulla kartoitetaan työn tekemisen tilaisuuksia avoimilta työmarkkinoita sekä vahvistetaan paikallisen elinkeinotoimen kanssa tehtävää yhteistyötä. Kuntakokeiluhankkeen saaman bonusrahan avulla hankkeessa pilotoidaan kuntalisän myöntämistä yrityksiin sekä kokeillaan edelleen siirtää palkkatuetussa työssä oleva henkilö palkkatukijakson loppupuolella yritykseen. Lisäksi bonusrahan avulla ollaan lisäämässä monialaisen verkoston osaamista tarjoamalla koulutusta muun muassa työ- ja toimintakykyarviointiin, kuntoutuspalveluihin, työttömien oppimisvalmiuksien ja osatyökykyisyyden selvittämiseen sekä verkoston tietoisuuden lisäämiseen pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamista seurauksista. Lisäksi kuntakokeiluhankkeen asiakkaille tullaan tarjoamaan erilaisia liikunta-, kulttuurija hyvinvointiin liittyviä toimintoja. Työllisyyshankkeiden mukaan lukien kuntakokeiluhankkeiden kautta on haettu vuosien aikana toimivia malleja rakennetyöttömyyden purkamiseen, tässä kuitenkin onnistumatta. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä nousee koko ajan. Työttömille on tarjolla eri toimijoiden järjestämiä palveluita, mutta työn tekemisen tilaisuudet puuttuvat. Nyt viimeistään on kaikkien myönnettävä, että tarvitaan valtakunnan tasolla rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia sekä selkeää työn- ja rahoituksen vastuunjakoa valtion ja kuntien kesken. Muuten rakennetyöttömyyden kustannukset karkaavat niin kuntien kuin valtionkin käsistä, toteaa Monet kuntakokeiluhankkeen projektipäällikkö Pirjo Lehtola. Vantaalla työllisyydenhoito vahvasti kunnan strategiassa Vantaan kuntakokeilu Työraide tarjoaa lääkkeeksi pitkäaikaistyöttömyyteen tehokasta puolen vuoden palveluohjausjaksoa. Suurin osa kuntakokeilun asiakkaista on hakenut työtä yli kaksi vuotta ja noin puolet asiakkaista on saanut työmarkkinatukea yli 500 päivää. Vuoden 2014 loppuun mennessä Työraiteella on asioinut lähes 2000 asiakasta. Työraiteella asiakas saa oman palveluohjaajan, joka koordinoi prosessia ja kokoaa monialaisen verkoston edistämään työllistymistä. Asiakkuuden aikana asiakkaan työllistymisvalmiuksia kartoitetaan sekä tarvittaessa edistetään muun muassa atk-valmennuksen, koulutusohjauksen, työhönvalmennuksen ja työnhakuklubin avulla. Olennainen osa Työraiteen toimintaa on yritysyhteistyö, jonka avulla etsitään työpaikkoja ja työkokeilupaikkoja avoimilta työmarkkinoilta. Ne asiakkaat, jotka tarvitsevat enemmän tukea työelämään siirtymiseen aloittavat kuntouttavas-sa työtoiminnassa. Lähes jokainen asiakas saa Työraiteen terveydenhoitajilta apua työkykyä koskevissa kysymyksissä tai ennaltaehkäisevää neuvontaa ja ohjausta. Tarvittaessa asiakas ohjataan oikeiden terveyspalveluiden ja kuntoutuksen piiriin. Terveydenhoitajat ohjaavat asiakkaita myös työ- ja toimintakyvyn kartoitukseen ja eläkeselvittelyyn. Suurimmalle osalle Työraiteen asiakkaista löydetään aktiivinen vaihtoehto työttömyydelle puolen vuoden aikana. Osa asiakkaista on vasta työllistymispolkunsa alkuvaiheessa ja tarvitsee vielä tämänkin jälkeen ohjausta ja tukea työmarkkinoille pääsyyn. Ohjaustulokset: 25 % työ 6 % koulutus 25 % työkokeilu 20 % kuntouttava työtoiminta Vantaa on valmistautunut siihen, että tulevaisuudessa kunnan rooli työllisyydenhoidossa kasvaa, kertoo projektipäällikkö Anne Matilainen. Vantaan työllisyyspalvelut on kehittänyt sekä nuorten että pitkäaikaistyöttömien asiakasohjausmallia ja 4

5 tehnyt tiivistä yhteistyötä TE-toimiston kanssa jo vuosia. Kuntouttava työtoiminta on erittäin monipuolista ja se on aina tavoitteellista eli työelämään valmentavaa. Työllisyyden eteen tehty työ näkyy ja Vantaa erottuu edukseen kun tarkastellaan työllisyystilanteen kehittymistä pääkaupunkiseudulla. Vantaalla työllisyydenhoito on otettu osaksi kaupungin strategiaa ja vuosille laadittua elinvoimaohjelmaa. Kaupunki kantaa työllistymisvastuutaan muun muassa siten, että kaikki toimialat ottavat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita vähintään viisi prosenttia suhteutettuna vakinaiseen henkilöstömääräänsä. Tavoitteen kautta kaupungin strategia konkretisoituu: jokainen toimiala ja työyksikkö on mukana työllisyyden edistämisessä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle tämä tarjoaa mielekkään mahdollisuuden päästä työtoimintaan aitoon työympäristöön. Lisäksi kaupunki voi tarjota hyviä jatkopolkuja kuntouttavan työtoiminnan päätyttyä, esim. palkkatuetun työn, oppisopimuksen tai koulutuksen kautta. Tulevaisuudessa monimuotoinen työyhteisö on osa kaupungin positiivista imagoa. Palveluohjaaja Markus Halonen ja työhönvalmentaja Liisa Laari esittelevät Työraiteen palveluja rekrytointitapahtumassa Vantaalla syyskuussa Monialaista yhteispalvelua rakentamaan TYP-laki tulossa! Hallituksen esitys työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta on eduskunnan käsittelyssä ja lain sekä sen nojalla annettavan asetuksen on tarkoitus tulla voimaan TEM, STM, Kuntaliitto ja Kela järjestävät lain toimeenpanoa tukevan laajan aluekierroksen tammi-helmikuussa ja kierrosta pohjustetaan kuntakokeilun verkostofoorumissa Tarkoituksena on muun muassa keskustella siitä, miten kuntakokeilut voisivat edesauttaa uuden TYP-mallin toimeenpanoa. Uuden lain tavoitteena on edistää pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymistä tarjoamalla heille palvelutarpeen mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali- ja kuntoutuspalveluja. Lain kohderyhmään kuuluvat näitä palveluja yhteen sovitettuna tarvitsevat henkilöt, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella tai olleet yhtäjaksoisesti työttömänä tietyn ajan (yli 12 kuukautta taikka alle 25-vuotiaan yli 6 kuukautta). Laki velvoittaa TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhdessä arvioimaan ja suunnittelemaan asiakkaan tarvitsemat palvelut silloin kun asiakas kuuluu lain kohderyhmään. Monialaista yhteispalvelua varten ei perusteta uutta organisaatiota, vaan kyse on yhteistoimintamallista. Jokaisen TE-toimiston alueelle perustetaan ensi vuoden aikana yksi tai useampi monialaista yhteispalvelua tarjoava verkosto. TE-toimisto käynnistää alkuvuonna 2015 neuvottelut toiminta-alueensa kuntien ja Kelan kanssa siitä, kuinka monta verkostoa alueella tarvitaan. Täysimääräisesti monialainen yhteispalvelu toimii vuoden 2016 alusta. Samanaikaisesti kun yhteispalveluverkostoista alkuvuodesta neuvotellaan, TE-toimistot ja nykyiset työvoiman palvelukeskukset arvioivat, kuinka paljon niiden asiakkaissa on henkilöitä, jotka tulee ohjata monialaiseen yhteispalveluun. Samalla saadaan tietoa myös asiakkaiden muista palvelutarpeista ja asiakkaita voidaan ohjata esimerkiksi kuntakokeilun tai nuorisotakuun kuntakokeilun palvelujen piiriin. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta määrittelee yhteistoimintamallin valtakunnalliset puitteet. Se, miten onnistunut ja 5

6 vaikuttava yhteispalvelusta muodostuu, on kiinni siitä, miten paikalliset toimijat lähtevät toimintamalliin mukaan ja millainen palveluverkosto yhteispalvelun tueksi saadaan rakennettua. Verkostotoimijoille onkin luvassa monien mahdollisuuksien vuosi ja kuntakokeiluhankkeiden toivotaan olevan tiiviisti mukana monialaisen yhteispalvelun toimeenpanossa! Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyys- ja yrittäjyysosasto / Rakennetyöttömyys ja toimeentulo (RATO) Työ- ja elinkeinoministeriö Muutoksia kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin Lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta on tulossa muutoksia Muutokset liittyvät samaan aikaan voimaan tulevaan lakiin työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Muutosten myötä monialainen työllistymissuunnitelma korvaa aktivointisuunnitelman niillä aktivointisuunnitelmaan oikeutetuilla henkilöillä, jotka on ohjattu monialaiseen yhteispalveluun ja joille on laadittu monialainen työllistymissuunnitelma. Näiden henkilöiden kohdalla kuntouttava työtoiminta voidaan sisällyttää monialaiseen työllistymissuunnitelmaan. Monialainen työllistymissuunnitelma on lisätty kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain niihin kohtiin (kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen, kuntouttava työtoiminta aktivointisuunnitelmassa, velvollisuus osallistua aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan, kuntouttava työtoiminta eräissä tapauksissa sekä ilmoitus kuntouttavan työtoiminnan alkamisesta), joissa monialainen työllistymissuunnitelma voi korvata aktivointisuunnitelman. Myös aktivointisuunnitelman sisältöä koskeva säätely muuttuu. Aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä kuntouttava työtoiminta tai henkilön työja toimintakykyä parantavia sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita, jos työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja henkilö yhdessä arvioivat, että henkilö ei työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Muutoksella halutaan korostaa sitä, että aktivointisuunnitelmaan sisällytettävien palveluiden tulee perustua henkilön palvelutarpeeseen. Sama periaate ohjaa monialaisen työllistymissuunnitelman tekoa. Muutoksella halutaan myös vahvistaa kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain perusperiaatetta julkisten työvoimapalveluiden ensisijaisuudesta suhteessa kuntouttavaan työtoimintaan. Lisätietoja: Sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen, sosiaali- ja terveysministeriö, puh , evelii-na.poyhonen@stm.fi Työllisyyden kuntakokeilu työllisyyden merkitys vielä paremmin esiin Ensimmäisessä väliraportissamme keväällä 2014 totesimme, että kuntakokeiluissa oli havaittavissa huomattavaa paikallista aktiivisuutta ja dynaamisuutta. Samanlainen aktiivisuus ja dynaamisuus on syksyn toisen väliraporttimme mukaan jatkunut. Työllisyysasiat ovat kunnissa olleet nousussa, ne on monin paikoin kytketty paremmin kunnan elinvoiman ykkösasioiden joukkoon ja työllisyyden edistämiseen liittyvän toiminnan koostumista on tapahtunut. Kunnat ovat myöskin olleet kiinnostuneita oppimaan toisiltaan, joka on tehostanut toimivien käytäntöjen leviämistä. Hyviä esimerkkejä niin kokonaisuuden johtamisesta kuin eri palveluista ja niiden toisiinsa kytkemisestä löytyy, mutta tilanne on edelleen epätasainen ja toimivien mallien kehittely ja levittäminen vaatii paljon huomiota jatkossa. Kuntakokeilun aktiivisuus on merkillepantavaa 6

7 sen vuoksi, että kuntien työllisyysroolin lisäämisessä on kysymys työmarkkinoiden ja ihmisten elämäntilanteiden vaikeammasta päästä. Se on merkillepantavaa myös sen vuoksi, että työmarkkinatilanne Suomessa on vaikeutunut. On siksi paikallaan pohtia millä tavoin kuntien toimintaa työllisyysasioissa voisi lähivuosina vahvistaa. Yksi sellainen merkittävä asia voisi olla kehittää aktivointi- ja työllisyysasioiden merkityksen myös taloudellisen merkityksen osoittamista kunnille. Kuntien roolia työllisyysasioissa on meillä (ja muualla) haluttu lisätä nimenomaan sen vuoksi, että kunnat lähellä ihmisten koko elämää ja keskeisessä roolissa demokraattisessa yhteiskunnassa ovat tärkein taho edistämään eri tahojen yhteistyötä. Kunnat ovat tärkeässä roolissa ja näköalapaikalla niin seudun elinvoiman edistämisessä, ongelmien ennaltaehkäisyssä, kuntoutuksessa ja aktivoinnissa ja koulutus- ja työurien edistämisessä. Kunta toimii kaikilla näillä tulosvyöhykkeillä, mutta nämä tulosvyöhykkeet elävät kuitenkin vielä usein liian erillistä elämää, toiminnat ja toimijat eivät ole sujuvasti toisiinsa kytkettyjä, toimijat eivät tunne toisiaan ja toistensa menetelmiä, kulttuuria ja mahdollisuuksia. Kun nämä vyöhykkeet eivät toimi riittävän hyvin yhteen, ei myöskään kuntien ja niiden kumppaneiden potentiaali kunnan elinvoiman, ihmisten hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämisessä realisoidu tehokkaasti. Vyöhykkeillä osataan kyllä usein toimia hyvin, mutta kunnan potentiaali on nimenomaan näiden asioiden paremmassa kytkemisessä toisiinsa. Tulosvyöhykkeiden tuloksia ja välituloksia ei osata esittää myös talouden kannalta sillä tavoin, että ennaltaehkäisyn, kuntoutuksen, aktivoinnin ja työllisyyden merkitys tulisi kunnan päätöksenteolle selkeästi esiin. Asiaa vaikeuttaa myös se, että tulosten ilmaantuminen eri vyöhykkeillä tapahtuu eriaikaisesti. Olisi kuitenkin välttämätöntä lähivuosina kehittää selkeä tavoitteiden asettamisen, seurannan, mittaamisen ja tulosarvioinnin kokonaisuus, jossa eri vyöhykkeiden ja niiden välisten siirtymien merkitys kunnan elinvoimalle, taloudelle ja ihmisten elämälle tulisi mahdollisimman selvästi esiin. Oheisessa kuviossa on luonnosteltu näitä tulosvyöhykkeitä. Olennaista olisi kehittää jokaiselle tulos-vyöhykkeelle (ja siirtymille) oma seuranta- ja tulostarkastelunsa, joka on arvioitu myös taloudellisesti. Seurantaa kyllä on, mutta se on usein hajanaista ja siitä puuttuu pitkäjänteisyys. Olisi paikallaan tulevaisuudessa toteuttaa hanke/hankkeita jossa nämä asiat saataisiin valtakunnallisesti kuntoon. Tulemme myös kuntakokeilun tutkimuksen loppuraportissa kiinnittämään asiaan huomiota. Robert Arnkil, Kuntakokeilun seurantatutkimuksen vastaava Vyöhyke Ennaltaehkäisy Peruskuntoutus Ak voin Työ ja/tai koulutus Kohderyhmä Tavoite Elämänhallintaan tukea tarvitsevat Elämän lanteiden ja hallinnan vahvistaminen ennen ongelmia Elämän lanteen ja terveyden vuoksi peruskuntoutusta tarvitsevat Saada ak voinnin piiriin Välityö markkinoiden toimenpiteitä tarvitsevat Saada koulutukseen ja/ tai työkokeiluihin Välityömarkkinoilla ak voidut tai suoraan sijoite avat Koulutus ja/tai työ Menetelmät/ palvelut Seulonnat Perhetyö Velkaneuvonta Aluetyö Ohjaus.. Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen lanteen parantamisen palvelut, kokeilut, velkaneuvonta Kokeilut, harjoi elut, palkkatuki ym. Palkkatuki, oppisopimukset, koulutus, työ Seuranta ja tulosmi aus Toimenpiteiden satsausten seuranta ja pitkän aikavälin vaikutusten seuranta Peruskuntoutuksessa olleet Ak voin in siirtyneet Ak voinneissa olleet Työvyöhykkeelle siirtyneet Määräaikaises sijoi uneet Toistaiseksi sijoi uneet Taloudellinen hyötyodotus ja aika Ilmenee vuosikymmenen pui eissa vähempinä kalliina toimenpiteinä Ilmenee 1 3 vuoden pui eissa Vähentää kallista putoamista Luo pohjaa sakkosäästöille Ilmenee 1 2 vuoden pui eissa Vähentää kallista putoamista, Sakkosäästö, myös verotuloja Ilmenee noin vuoden pui eissa Sakkosäästö, verotulot 7 Robert Arnkil, Kuntakokeilun seurantatutkimuksen vastaava

8 Työllisyyden kuntakokeilussa on kehitelty uusia toimintamalleja ja -tapoja. Kokosimme parhaista työllisyyden hoidon resepteistä keittokirjan palveluiden ja yhteistyön kehittämiseksi. Keittokirjan löydät työllisyyden kuntakokeilun sivuilta: Miten työ ja tekijät saadaan kohtaamaan? 6 näkökulmaa ja 30 testattua ja hyväksi koettua reseptiä Helsinki 12/2014