Meidän kirkko. Meidän kirkko. Ykseyttä etsivä yhteisö. Ykseyttä etsivä yhteisö. ISBN (nid.) ISBN (PDF)

Transkriptio

1 Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ekumeeninen strategia vuoteen 2015 on kirkon ulkoasiain neuvoston hyväksymä strategia, joka on tarkoitettu - Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, - sen seurakuntien, - hiippakuntien ja - kirkollisten järjestöjen ekumeenisen toiminnan ja strategisen suunnittelun apuvälineeksi. Strategiassa esitetyt periaatteet, tavoitteet ja toiminnan peruslinjat on tarkoitettu palvelemaan edellä mainittujen tahojen omia strategioita. Myös ne seurakunnat, joilla ei ole käytännön mahdollisuuksia toisten kirkkojen kohtaamiseen ja ekumeeniseen yhteistyöhön omalla paikkakunnallaan, voivat toteuttaa ekumeenista strategiaa vahvistamalla seurakunnan luterilaista identiteettiä ja ekumeenista avoimuutta. Palaute tästä strategiasta pyydetään toimittamaan Kirkkohallituksen ulkoasiain osastolle (KUO) osoitteeseen KUO, PL 185, Helsinki tai sähköpostilla kuo@evl.fi tai faksilla ISBN (nid.) ISBN (PDF) SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAINEN KIRKKO Kirkkohallitus/Ulkoasiain osasto PL 185, Satamakatu 11 A, FI HELSINKI kuo@evl.fi Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ekumeeninen strategia vuoteen 2015

2

3 Kirjapaino Oy Merkur Helsinki 2009 Taitto: Mikko Huotari ISBN (nid.) ISBN (PDF)

4 Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ekumeeninen strategia vuoteen 2015 Hyväksytty kirkon ulkoasiain neuvostossa Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö

5 4

6 Sisälysluettelo Saatteeksi 6 Missio 12 Visio 12 Arvot 13 Tavoitteet 14 I Tavoittelemme kirkon näkyvää ykseyttä 16 II Huolehdimme heikoimmista ja kannamme maailmanlaajaa vastuuta 20 III Edistämme ekumeenista ulottuvuutta kirkon ja sen jäsenten elämässä 28 IV Vahvistamme kirkon jäsenyyden merkitystä maailmalla ja Suomessa 34 V Viemme viestiä ja keskustelemme avoimesti 38 VI Uudistamme ekumeenisen toimintamme rakenteita 44 Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 5

7 Saatteeksi Kirkon ulkoasiain neuvosto (KUN) asetti työryhmän piispa Eero Huovinen (pj.), kirkkoneuvos Risto Cantell, lääninrovasti Jaana Marjanen, ohjelmajohtaja Hanna Ojanen, piispa Simo Peura, suunnittelija Aaro Rytkönen ja osastonjohtajan sihteeri Eila Leppämäki (siht.) valmistelemaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ekumeenista strategiaa. KUN käsitteli kokouksessaan elokuussa 2008 työryhmän ensimmäistä luonnosta ja palautti sen jatkovalmisteluun. Työryhmä pyysi luonnoksesta kommentteja internetin, Kirkon tiedotuskeskuksen ja kirkollisen median kautta. KUN:n kommentit ja yleisöpalaute otettiin huomioon toisessa luonnoksessa, jota KUN käsitteli joulukuussa Periaatekeskustelun jälkeen strategialuonnos palautettiin jatkovalmisteluun. Meidän kirkko ykseyttä etsivä yhteisö, Suomen evankelisluterilaisen kirkon ekumeeninen strategia vuoteen 2015, hyväksyttiin neuvoston kokouksessa Työryhmä on käyttänyt strategian laatimisen yhteydessä syntynyttä Toimintaympäristön kuvausta ( ekumeeninenstrategia) tausta-aineistona.

8 Kirkon ekumeeninen strategia on tarkoitettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, sen seurakuntien, hiippakuntien ja kirkollisten järjestöjen ekumeenisen toiminnan ja strategisen suunnittelun apuvälineeksi. Siinä esitetyt periaatteet, tavoitteet ja toiminnan peruslinjat on tarkoitettu palvelemaan edellä mainittujen tahojen omia strategioita. Myös ne seurakunnat, joilla ei ole käytännön mahdollisuuksia toisten kirkkojen kohtaamiseen ja ekumeeniseen yhteistyöhön omalla paikkakunnallaan, voivat toteuttaa ekumeenista strategiaa vahvistamalla seurakunnan luterilaista identiteettiä ja ekumeenista avoimuutta. Ekumenia Sana ekumenia tarkoittaa tässä strategiassa kirkkojen ja kristittyjen yhteyspyrkimyksiä eli sellaisia tekoja, toimia ja asenteita, jotka edistävät kristittyjen välistä yhteyttä kaikkialla maailmassa. Kirkkojen ja kristittyjen keskinäiselle yhteistyölle on sekä raamatullisia että käytännöllisiä perusteluja. Uudessa testamentissa eräs keskeisimmistä kristittyjen ykseyspyrkimyksiä tarkoittavista kohdista on Jeesuksen rukous, että uskovat olisivat yhtä niin kuin minä, Isä, olen sinussa ja sinä olet minussa (Joh. 17:21). Ekumenian perustelu on myös Efesolaiskirjeessä: On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa (Ef. 4: 4-6). Kristittyjen ja kirkkokuntien ykseyspyrkimykset koskevat sekä opillisia kysymyksiä että käytännön tekoja. Oppikeskustelujen päämäärä on löytää läheinen yhteys toisiin kirkkoihin ja kristittyihin. Tavoitteena on yksimielisyys tai riittävä yhteisymmärrys, joka mahdollistaa yhteisen ehtoollisen viettämisen. Tämä tavoite on saavutettu Porvoon kirkkoyhteisössä, jossa Porvoon julistuksen allekirjoittaneet Brittein saarten ja Irlannin anglikaaniset kirkot sekä Pohjoismaiden ja Baltian luterilaiset kirkot ovat ehtoollisyhteydessä. Monien muiden kirkkojen kanssa ei ole päästy vielä yhtä pitkälle. Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 7

9 Käytännöllinen yhteistyö kirkkojen välillä on mahdollista myös siellä missä ei vielä eikä kenties koskaan ole täyttä yksimielisyyttä kristillisen opin keskeisistä kysymyksistä. Kirkkojen tulee toimia yhdessä ja yhteistyössä evankeliumin julistamisessa, kristillisessä palvelussa (diakonia) ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksissä. Kristityt voivat tehdä yhteistyötä oikeudenmukaisemman maailman hyväksi myös muiden uskontojen edustajien kanssa. Ekumeniassa tarvitaan sekä opillista että käytännöllistä yhteistyötä. Toimimalla yhdessä kirkot ja kristityt todistavat yhteisestä uskostaan. Näin yhteinen usko tulee näkyväksi. Ekumenian päämääränä on Kristuksen kirkon näkyvä ykseys ja kristittyjen keskinäinen yhteys. Uskontodialogi pyrkii uskontojen keskinäisen tuntemuksen ja kunnioituksen kasvamiseen sekä käytännön yhteistyön mahdollisuuksien lisäämiseen. Tavoitteena on uskontojenvälisen rauhan, suvaitsevaisuuden ja yhteistyön mahdollistaminen ja parantaminen. Uskontodialogi ja ekumenia eroavat lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan olennaisesti toisistaan, mutta kirkon kannalta molemmat ovat tarpeellisia. Ekumenian ohella uskontojen välinen vuoropuhelu on tärkeä osa kirkon kotimaista ja kansainvälistä toimintaa. Siksi sitä käsitellään lyhyesti myös tässä strategiassa. Koko kirkon strategia Meidän kirkko ja kirkon ekumeeninen strategia Kirkkohallitus hyväksyi koko kirkon strategian: Meidän kirkko osallisuuden yhteisö. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen Tämä koko kirkon strategiamietintö käsittelee laajasti kirkon muuttunutta toimintaympäristöä ja sen globaaleja muutoksia. Kirkon ekumeenisessa strategiassa on otettu huomioon kirkon strategiamietinnön esittämät toimintaympäristön tärkeimmät muutostekijät. Tämän lisäksi on käsitelty lyhyesti myös muita kirkon ekumeenisen toiminnan kannalta merkittäviä seikkoja, jotka eivät ole esillä kirkon strategiamietinnössä. 8

10 Meidän kirkko strategia toteaa, että keskinäinen huolenpito on yhteyden näkyvä merkki. Alkuaikojen kristityt tunnettiin siitä, että he välittivät toisistaan. Samoin siinä esitetään, että kirkolla on paikallinen ilmenemismuotonsa ja maailmanlaaja ulottuvuus. Ekumeenisessa strategiassa tähdennetään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kuulumista Kristukseen maailmanlaajaan kirkkoon. Yhteyksiä muihin kirkkoihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin arvioidaan tästä lähtökohdasta. Meidän kirkko -strategian mukaan kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Tämä on myös kirkon ekumeenisen strategian Meidän kirkko ykseyttä etsiä yhteisö peruslähtökohta. Ekumenia tarkoittaa tässä strategiassa kirkkojen ja kristittyjen yhteyspyrkimyksiä eli sellaisia tekoja, toimia ja asenteita, jotka edistävät kristittyjen välistä yhteyttä kaikkialla maailmassa Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 9

11 10

12 Suomen evankelis-luterilainen kirkko Ekumeeninen strategia Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 11

13 Missio Ekumeeninen tehtävämme on rukoilla ja tehdä työtä, jotta kristityt ja kristilliset kirkot olisivat yksimielisiä uskossa, yhdessä viettäisivät ehtoollista, palvelisivat ihmisiä ja todistaisivat Kristuksesta. Visio Kirkon ekumeeninen toiminta on yhteyttä, todistusta ja palvelua. Kirkon jäsenet ovat tietoisia kuulumisestaan Kristuksen maailmanlaajaan kirkkoon ja pitävät ekumeniaa olennaisena osana kristillistä uskoa. Kirkon oppikeskustelut ja kirkon jäsenten arkinen toiminta tukevat toisiaan. Seurakuntalaiset pitävät maailmanlaajaa vastuuta lähimmäisestä ja koko luomakunnasta olennaisena osana kristityn elämää. 12

14 Arvot Pyhän kunnioitus Pidämme uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan kirkon ykseyden perustana. Tunnustamme Jeesuksen persoonan ja pelastuksen ainoalaatuisuuden. Tavoittelemme kristittyjen yhteyttä Jeesuksen rukouksen velvoittamana (Joh. 17:21). Pidämme kaikkia ihmisiä ja koko maailmaa Jumalan luomana. Tunnistamme pyhyyden kaipauksen muissa uskonnoissa. Totuudellisuus Etsimme yksimielisyyttä uskossa ja rakkaudessa. Kuuliaisina Kristuksen tahdolle todistamme hänestä. Vahvistamme keskinäistä luottamusta ja toimimme avoimesti ja läpinäkyvästi. Olemme sama kirkko kaikkiin suuntiin. Vastuullisuus Huolehdimme lähimmäisistä lähellä ja kaukana. Toimimme luomakunnan ja sen eheyden varjelemiseksi. Käytämme yhteisiä voimavaroja vastuullisesti ja tuemme kestävää kehitystä. Oikeudenmukaisuus Työskentelemme maailmanlaajan oikeudenmukaisuuden puolesta. Edistämme ihmisoikeuksia, uskonnonvapautta ja tasaarvoa. Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 13

15 Tavoitteet I Tavoittelemme kirkon näkyvää ykseyttä Pyrimme kristittyjen yhteyden toteutumiseen jumalanpalveluksessa ja yhteisessä ehtoollisessa. Sitoudumme jakamattoman kristikunnan yhteiseen perintöön ja etsimme kristittyjen yhteyttä luterilaisen identiteettimme pohjalta. Tavoittelemme yksimielisyyttä uskon perustotuuksista kaikkien kristittyjen kanssa. Rukoilemme kristittyjen ja koko kirkon ykseyden puolesta. Toimimme yhteistyössä kaikkien Suomessa toimivien kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kanssa. II Huolehdimme heikoimmista ja kannamme maailmanlaajaa vastuuta Toimimme lähimmäistemme hyväksi Jumalan rakkauden velvoittamina. Työskentelemme rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Kannamme vastuuta luomakunnasta ja sen tulevaisuudesta. Kannustamme seurakuntia lisäämään taloudellista tukea kansainväliseen diakoniaan ja lähetystyöhön. Olemme aktiivisessa ja tasavertaisessa kanssakäymisessä toisten kirkkojen kanssa lähellä ja kaukana. Toimimme kansainvälisessä diakoniassa erityisesti Kirkon Ulko-maanavun ja kirkon lähetysjärjestöjen kautta. III Edistämme ekumeenista ulottuvuutta kirkon ja sen jäsenten elämässä Pidämme ekumeniaa mahdollisuutena uudistaa ja vahvistaa omaa kirkkoamme. Edistämme ekumeenisten asenteiden kasvua omassa kirkossamme tiedon ja käytäntöjen kautta. Lisäämme ekumeenista kasvatusta seurakunnissa ja edistämme sen tulemista osaksi kaikkea kirkollista koulutusta. Välitämme tietoa ekumeenisesta kehityksestä ja siitä, mitä 14

16 kirkkomme tekemät sopimukset voivat merkitä seurakuntien ja seurakuntalaisten elämässä. Vahvistamme ekumeenisia käytäntöjä kirkon julkisuuskuvassa ja arjen seurakuntaelämässä. IV Vahvistamme kirkon jäsenyyden merkitystä maailmalla ja Suomessa Tuemme ulkomailla asuvien suomalaisten seurakuntayhteyttä ja sidettä paikallisiin kirkkoihin. Jaamme tietoa kirkon toiminnasta ja palveluista ulkomailla. Vahvistamme ulkosuomalaisten seurakuntien valmiutta ottaa vastaan uusia jäseniä ja luoda seurakuntalaisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia. Olemme avoimia kaikille maahanmuuttajille ja valmiita keskustelemaan uskosta. Edistämme myönteistä, monikulttuurista asenneilmapiiriä kirkossa ja yhteiskunnassa. V Viemme viestiä ja keskustelemme avoimesti Olemme kuuliaisia Kristuksen lähetyskäskylle ja viemme evankeliumin sanomaa eteenpäin. Sitoudumme toimimaan kirkon lähetysstrategian mukaisesti. Toimimme maailmalla kirkkomme tunnustuksen ja solmimiemme kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Käymme avointa vuoropuhelua muiden uskontojen ja maailmankatsomusten edustajien kanssa. VI Uudistamme ekumeenisen toimintamme rakenteita Edistämme ekumeenisia tavoitteita seurakuntien, hiippakuntien ja kirkollisten järjestöjen strategioissa ja toiminnassa. Seuraamme ekumeenisen tilanteen muutoksia ja vaikutamme kan-sainvälisten ekumeenisten järjestöjen ja niiden toiminnan kehittämiseen. Laajennamme mahdollisuuksia osallistua ekumeeniseen toimintaan kirkon eri tasoilla. Rakennamme yhdessä kirkkoa, joka on ekumeenisesti avoin ja kutsumukselleen uskollinen. Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 15

17 I Tavoittelemme kirkon näkyvää ykseyttä Pyrimme kristittyjen yhteyden toteutumiseen jumalanpalveluksessa ja yhteisessä ehtoollisessa. Ekumeenisten yhteyspyrkimysten päämääränä on kirkon näkyvä ykseys. Kristuksen kirkon näkyvä ykseys edellyttää yksimielisyyttä uskon perustotuuksista ja se ilmenee yhteisesti vietettävässä ehtoollisessa, kristittyjen yhteisenä todistuksena ja pyyteettömänä palveluna. Kirkon ykseys on mahdollista saavuttaa silloin, kun kirkkojen välille on syntynyt riittävä opillinen yksimielisyys ja kun sakramentit ja kirkon virka ovat tunnustetut. Tällöin kirkot toimivat yhdessä ja pitävät toisen kirkon jäse- 16

18 niä ominaan. Ykseys sallii hengellisen elämän monimuotoisuuden. Ekumenia on itse kristillisestä uskosta nouseva liike, jonka päämääränä on kirkon uudistuminen ja kasvaminen ykseyteen, palveluun ja todistukseen. Ykseys ei ole inhimillisten ponnistelujen tulos vaan syvimmillään Pyhän Hengen lahja. Ekumenia on mahdollista vain siellä, missä uskotaan Kristukseen ja turvaudutaan Pyhään Henkeen, joka synnyttää uskon Jumalan sanassa ja sakramenteissa. Hengellinen elämä, usko ja rukous ovat olennainen osa ekumeniaa ja kirkon uudistumista. Sitoudumme jakamattoman kristikunnan yhteiseen perintöön ja etsimme kristittyjen yhteyttä luterilaisen identiteettimme pohjalta. Suomen evankelis-luterilainen kirkko uskoo ja tunnustaa kuuluvansa Jeesuksen Kristuksen yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon. Luterilainen kirkkomme on lännen katolisen kirkon perillinen ja sen työn jatkaja, joka reformaation jälkeenkin edustaa samaa kristillistä uskoa, jonka Pyhä Henrik - kirkkomme ensimmäinen piispa juurrutti maahamme. Uskollisina reformaation uudistuspyrkimyksille kirkkomme korostaa Jumalaa sanaa ja sakramentteja uskon ja pelastuksen perustana ja kirkon varsinaisina konstitutiivisina tekijöinä yhdessä sanan ja sakramenttien palveluviran kanssa. Tämä kirkon itseymmärrys on selvästi ilmaistu kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä: Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä. (KL I, 1 1) Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä kristillistä uskoa, joka perustuu Jumalan pyhään sanaan, Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 17

19 Vanhan ja Uuden testamentin profeetallisiin ja apostolisiin kirjoihin, ja joka on ilmaistu kolmessa vanhan kirkon uskontun nustuksessa sekä muuttamattomassa Augsburgin tunnustuksessa ja muissa luterilaisen kirkon Yksimielisyyden kirjaan otetuissa tunnustuskirjoissa. Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan. (KJ I, 1 1) Kirkollamme on vahva luterilainen identiteetti ja olemme reilusti suomalaisia luterilaisia. Kirkkomme toiminta ja ekumeeniset yhteydet nousevat luterilaisesta uskosta ja tunnustuksesta. Luterilaisena oleminen ja ekumeenisuus eivät ole vaihtoehtoja tai vastakohtia, vaan saman uskon ilmentymiä. Tavoittelemme yksimielisyyttä uskon perustotuuksista kaikkien kristittyjen kanssa. Kirkkomme on tunnustuksellinen luterilainen kirkko, joka uskollisena omalle traditiolleen ja tunnustukselleen pyrkii yksimielisyyteen uskon perustotuuksista kaikkien kristittyjen kanssa. Kirkkomme käsityksen mukaan ykseyttä ei voida saavuttaa opillisista eroista vaikenemalla. Vain siellä, missä kirkot ottavat vakavasti oman oppinsa ja tunnustuksensa, ne voivat kohdata aidosti toisten perinteiden edustajat. Ykseyteen riittää Augsburgin tunnustuksen mukaan yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta (CA VII). Kirkkomme käsityksen mukaan se, mikä riittää (satis est) kirkon ykseyteen nimittäin opillinen yksimielisyys - on myös välttämätöntä (necesse est) ykseyden saavuttamiselle. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tavoitteena ei ole pyrkiä samankaltaisuuteen kirkkojenvälisessä ekumeenisessa kanssakäymisessä. Yksimielisyys uskon perustotuuksista on riittävä edellytys kirkon ykseyteen. 18

20 Rukoilemme kristittyjen ja koko kirkon ykseyden puolesta. Kirkkomme ekumeenisten pyrkimysten lähtökohtana on Kristuksen rukous ykseyden puolesta. Ekumenia edellyttää uskoa Kristukseen ja kuuliaisuutta hänen tahdolleen. Luotamme Jumalan armoon ja Pyhän Hengen johdatukseen ykseyspyrkimyksissämme. Toimimme yhteistyössä kaikkien Suomessa toimivien kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kanssa. Kirkkomme toimii johdonmukaisesti ja päämäärätietoisesti olemalla sama kirkko kaikkiin suuntiin. Olemme aktiivinen jäsenkirkko Suomen Ekumeenisessa Neuvostossa ja pidämme säännöllistä yhteyttä Suomen vapaakristilliseen neuvostoon ja Frikyrklig samverkaniin sekä maassamme toimiviin kristillisiin kirkkoihin. Läheisimmät yhteydet meillä on niihin, jotka kirkkomme tavoin edustavat ja kunnioittavat jakamattoman kristikunnan yhteistä perintöä ja joilla on klassinen kristinuskon tulkinta ja sakramentaalinen kirkkokäsitys. Toimimme yhteistyössä myös sellaisten kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kanssa, joiden oppi ja tunnustus eroavat omastamme. Yhteisenä tavoitteena on ykseyden, todistuksen ja palvelun vahvistaminen. Kristittyjen yhteistyön lähtökohtana on usko Kristukseen Jumalana ja Vapahtaja sekä Raamatun auktoriteetin ja kolminaisuusopin hyväksyminen. Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 19

21 II Huolehdimme heikoimmista ja kannamme maailmanlaajaa vastuuta Toimimme lähimmäistemme hyväksi Jumalan rakkauden velvoittamina. Kirkon sosiaalieettisen toiminnan perusteet nousevat Vanhasta testamentista (2.Moos ; 3.Moos. 25), Jeesuksen toiminnasta evankeliumeissa sekä muista Uuden testamentin kirjoituksista (Jaak. 5:4). Usko ja rakkaus kuuluvat yhteen. Lähimmäisenrakkaus kutsuu toimimaan hädänalaisten hyväksi. Inhimillisen kärsimyksen lievittämisen lisäksi kirkon tulee vaikuttaa julistuksellaan epäoikeudenmukaisiin rakenteisiin ja käytäntöihin. Ihmisarvoisen elämän vaaliminen on erottamaton osa kirkon elämää. 20

22 Sosiaalieettinen toiminta kuuluu kirkkojen olemukseen, sillä oikeudenmukaisuuden vaatimus on olennainen osa kristillistä elämää. Kirkkojen ja kristittyjen tehtävänä on rakastaa lähimmäistä, levittää Jumalan sanaa ja etsiä kirkon ykseyttä. Kristus antoi esimerkin, miten toisia ihmisiä on kohdeltava (Lk. 10: 25-37, Mk. 10:46-52). Luterilaisen käsityksen mukaan diakonia ei ole ainoastaan tärkeä osa kristityn elämää. Diakoninen toiminta on kristityn uskon ytimessä ja erottamaton osa sitä. Armollinen Jumala on uhrannut itsensä ihmiskunnan puolesta. Hän ei rakastanut ihmiskuntaa siksi, että ihminen on itsessään hyvä, vaan hän rakasti ihmiskuntaa ja maailmaa ihmisen synnistä huolimatta. Tämä rakkaus synnyttää meissä rakkauden, jolla voimme rakastaa toisia ihmisiä. Jumalan meille lahjoittama rakkaus antaa meille mahdollisuuden rakastaa lähimmäistämme. Diakonia ei ole ainoastaan velvoite tai työkalu kristityille, vaan se on erot-tamaton osa elämäämme. Usein ekumeenisissa keskusteluissa opillinen (Faith and Order ekumenia) ja eettinen (Life and Work ekumenia) ekumenia erotetaan toisistaan. Suomen evankelis-luterilainen kirkko haluaa yhdistää nämä kaksi näkökulmaa. Rakkauden kaksoiskäsky osoittaa, ettei suhdetta lähimmäisiin voi irrottaa jumalasuhteesta. Siksi sosiaalieettinen toiminta ja keskustelun herättäminen ei ole ainoastaan kirkkojen oikeus, vaan niiden itseymmärryksestä nouseva velvoite. Tällöin myös kirkon ekumeeniset oppidialogit muiden kirkkokuntien kanssa saavat lisää käytännön elementtejä. Kirkoilla on tärkeä rooli yhteiskunnan kehittäjänä. Ensinnäkin kirkot ovat usein luotettuja toimijoita omassa yhteiskunnassaan. Niihin luotetaan enemmän kuin poliisiin, poliitikkoihin tai lehdistöön. Toisekseen, ne toimivat ihmisten parissa kaukaisimmassakin kylässä. Maissa, joissa infrastruktuuri ei ole kehittynyt tällä on erittäin suuri merkitys. Kirkko ja seurakunnat toimivat ihmisten opettajina ja esikuvina elämän eri alueilla. Kolmanneksi, kirkot pysyvät ihmisten rinnalla myös suuren katastrofin aikana. Vaikka ulkomaalaiset järjestöt joutuisivat läh- Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 21

23 temään katastrofin uhatessa, kirkot jäävät kyliin ja kaupunkeihin toteuttamaan omaa diakonista tehtäväänsä. Tarpeisiin perustuvien tehtävien lisäksi kirkoilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli olla mukana ajamassa ihmisten oikeuksia. Siksi kysymys ihmisoikeuksista ja kirkon teologiasta on erityisen tärkeä. Työskentelemme rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Monet kirkot sekä kirkkoliitot ovat ryhtyneet keskustelemaan omasta roolistaan rauhankysymyksissä aiempaa enemmän. Kysymys rauhasta on noussut myös uskontojenvälisissä keskusteluissa esiin. Muslimijohtajien avoin kirje kristillisten kirkkojen johtajille on yksi osoitus tästä. Uskontojen rooli rauhanrakentajina on tärkeä tulevaisuudessa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on jatkossa aktiivisesti mukana korostamassa kirkkojen ja uskontojen roolia konfliktien ratkaisuissa. Kannamme vastuuta luomakunnasta ja sen tulevaisuudesta. Useat kirkot (mm. Ruotsin kirkko, Ekumeeninen patriarkaatti) ja ekumeeniset järjestöt (Kirkkojen maailmanneuvosto, Euroopan kirkkojen konferenssi, Afrikan kirkkojen konferenssi ja monet muut) ovat nostaneet kysymyksen ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta agendalleen. Myös Suomen evankelis-luterilainen kirkko on hyväksynyt oman ympäristö- ja ilmasto-ohjelmansa. Ilmastokysymysten on oltava jatkossa luonteva osa kirkon kumppanuuksia etelän kirkkojen kanssa. Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkein eniten globaaliin etelään, sillä siellä asuvilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta sopeutua muutoksiin niin hyvin kuin globaalin pohjoisen ihmisillä. Kannustamme seurakuntia lisäämään taloudellista tukea kansainväliseen diakoniaan ja lähetystyöhön. 22

24 Vuonna 1999 piispainkokous suositteli, että vuonna 2000 määrärahojen osuus olisi kolme prosenttia. Vuonna 2004 talousarvioissaan seurakunnat myönsivät verotuloistaan keskimäärin 2,5% Kirkon Ulkomaanavun ja kirkon lähetysjärjestöjen toimintaan. Kirkon uutta strategiaa valmistellut strategiatyöryhmä ehdotti, että seurakunnat varaisivat kansainväliseen diakoniaan ja lähetystyön tukemiseen neljä prosenttia talousmäärärahoistaan. Viimeisen vuosikymmenen aikana erot köyhien ja rikkaiden maiden välillä ovat entisestään kasvaneet. Siksi on luonnollista, että seurakunnat kantavat entistä suuremman sosiaalisen vastuun niistä, joilla menee kaikkein huo-noiten. Suomalaisilla seurakunnilla on varaa tukea globaalin etelän ihmisiä. Kirkolla on myös erittäin hyvä mahdollisuus osoittaa valtiovallalle esimerkkiä päätöksellään. Kansainvälisen diakonian tukemisessa ei ole kysymys siitä, kuinka paljon suomalaisille järjestöille myönnetään varoja. Tärkeämpää on kiinnittää huomiota työn laatuun ja mahdollisiin päällekkäisyyksiin kirkon ja kirkon järjestöjen toiminnassa. Olemme aktiivisessa ja tasavertaisessa kanssakäymisessä toisten kirkkojen kanssa lähellä ja kaukana. Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston kahdenväliset suhteet eri kirkkoihin ovat painottuneet Skandinaviaan, Pohjois-Amerikkaan sekä Itä-Eurooppaan ja itäiseen Keski-Eurooppaan. Suhteet Inkerin kirkkoon, Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon, Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja Unkarin luterilaiseen kirkkoon ovat värittäneet kirkon kahdenvälistä kansainvälistä ekumeenista toimintaa. Lisäksi yhteydet Brittein saarille Englannin kirkkoon ovat lisääntyneet erityisesti Porvoon sopimuksen laatimisen yhteydessä ja sen jälkeen. Ei voida myöskään ohittaa yhteistyötä saksalaisten kirkkojen kanssa; tämä on liittynyt toisaalta teologisiin kysymyksiin, mutta myös käytännön kysymyksiin ja ulkosuomalaistyöhön. Sen sijaan Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 23

25 yhteydet globaaliin etelään ovat jääneet erittäin vähäisiksi. Kirkon järjestöillä on ollut tiivis rooli globaalin etelän kirkkojen kanssa tehtävässä yhteistyössä, mutta kirkon keskushallinto ei ole ollut tässä juuri mukana (poikkeuksena Namibia-yhteistyö). Jatkossa Kirkkohallituksen ulkoasian osasto kiinnittää entistä enemmän huomiota kirkkojenvälisiin suhteisiin, ei pelkästään lähiympäristössä, vaan myös paljon laajemmin. Aktiivinen ja tasavertainen kanssakäyminen lähtee siitä, että molemmat osapuolet tiedostavat oman roolinsa yhteistyössä. Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ja sen piirissä olevilla järjestöillä on useita yhteistyösopimuksia eri kirkkojen kanssa. Kirkon valmistuva uusi lähetysstrategia tuo tarkempaa selkeyttä tähän kysymykseen. Toimimme kansainvälisessä diakoniassa erityisesti Kirkon Ulkomaanavun ja kirkon lähetysjärjestöjen kautta. Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kansainvälisen diakonian päätoimija. Myös kirkon lähetysjärjestöt toimivat sosiaalisen vastuun alueella. Lähestymistavat ovat järjestöittäin erilaiset ja järjestöjen on keskenään huolehdittava, että niiden keskinäinen työnjako on selvä. Kirkon Ulkomaanavulla on kirkon mandaatti toiminnalleen ja se on orgaanisesti linkittyneenä kirkon päätöksentekojärjestelmään. Kirkon Ulkomaanavun toiminta lähtee kirkon uskosta ja perustuu sekä profeetalliseen että karitatiiviseen diakoniaan. Kirkon lähetysjärjestöjen asema perustuu kirkolliskokouksen päätöksiin hyväksyä nykyiset seitsemän järjestöä kirkon lähetysjärjestöiksi. Kirkon lähetysstrategiaehdotuksen mukaan tämän järjestelyn korvaisi kirkon ja kunkin lähetysjärjestön solmima sopimus, jossa määritellään kirkon lähetysjärjestön oikeudet ja velvollisuudet. Kirkon Ulkomaanavun kansainvälisessä toiminnassa humanitaarisella avulla ja katastrofiavulla on tärkeä asema. 24

26 Humanitaarisessa työssä noudatetaan kansainvälisiä säännöstöjä. Kirkon Ulkomaanapu toimii yhteistyöverkoston kautta mahdollistaen näin toiminnan siellä, missä katastrofit syntyvät. Kirkon lähetysjärjestöjä tämä koskee lähinnä silloin, kun niiden yhteistyökumppanit pyytävät apua humanitaaristen kriisien hoitamiseen. Kirkon lähetysjärjestöt ovat mukana kansainvälisen sosiaalisen vastuun kantamisessa. Luterilaisen maailmanliiton lähetysasiakirja puhuu holistisesta missiosta, joka sisältää sekä julistuksen, sosiaalisen diakoniatyön että raken-teisiin vaikuttamisen. Lähetysjärjestöjen yhteistyökumppaneina ovat useimmiten luterilaiset kirkot eri puolilla maailmaa. Kirkon Ulkomaanapu ja eräät kirkon lähetysjärjestöistä tekevät yhteistyötä Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) ja Luterilaisen maailmanliiton (LML) kanssa ja rahoittavat niiden toimintaa. Tällä hetkellä Kirkon Ulkomaanapu on suurin suomalainen rahoittaja sekä KMN:ssa että LML:ssa. Kirkon lähetysjärjestöjen korostaessa yhteistyötään kansainvälisten kirkkoliittojen kanssa on tärkeää, että järjestöt myös panostavat taloudellisesti ko. järjestöjen toimintaan ja tukevat yhteistyökirkkoja myös näiden järjestöjen kautta. Kirkkojen ja kirkollisten toimijoiden yhteistyöjärjestö ACT Development on keskeinen yhteistyökumppani. ACT Development ja humanitaarisen avun järjestö ACT International yhdistynevät vuoden 2009 aikana. Kirkon Ulko-maanapu on jäsen ACT Developmentissa Suomen Lähetysseuran ollessa tarkkailijajäsen. Kirkon Ulkomaanapu tukee kirkkoja sekä kahdenvälisesti että monenvälisesti kansainvälisten kirkollisten toimijoiden kautta. Lähetysjärjestöt tukevat yhteistyökirkkojaan pääosin kahdenvälisesti, mutta eräät järjestöt ovat ryhtyneet tukemaan kirkkoja myös esimerkiksi LML:n kautta monenvälisesti. Mikäli kirkkomme järjestöjen ja kansainvälisten kirkkoliittojen yhteistyössä tapahtuu muutoksia, ne konsultoivat muutoksista toisiaan ja kirkon ul-kosuhteita hoitavia toimielimiä. Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 25

27 26 Kirkon Ulkomaanapu ja kirkon lähetysjärjestöt ovat valtion kehitysyhteistyömäärärahojen kanavia. Tämä on kirkon sosiaalisen vastuun kantamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyö edellyttää paikallisten kirkkojen tilanteiden huolellista arviointia. Toiminnan on oltava jatkossakin läpinäkyvää. Kirkon lähetysjärjestöjen hoitamaa kansainvälistä diakoniaa koordinoidaan kirkon lähetystyön toimikunnassa.

28 Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 27

29 III Edistämme ekumeenista ulottuvuutta kirkon ja sen jäsenten elämässä Pidämme ekumeniaa mahdollisuutena uudistaa ja vahvistaa omaa kirkkoamme. Kirkon ykseys ei ole vain yksi mahdollinen piirre uskossamme, vaan kuuluu keskeisesti uskon sisältöön. Yksi keskeisimmistä kohdista Uudessa testamentissa kristittyjen ykseyspyrkimyksissä on Jeesuksen rukous (Joh. 17:21), että uskovat olisivat yhtä niin kuin minä, Isä, olen sinussa ja sinä olet minussa. Efesolaiskirjeen 4. luvun jakeet 4-6 ovat toinen yleinen kohta, johon ekumeeniset ykse- 28

30 yspyrkimykset perustuvat: On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa. Nämä molemmat osoittavat, että kirkon ykseys on olennainen osa kristillistä uskoa. Ekumenia ymmärretään kristilliselle pohjalle perustuvaksi yhteydeksi ja sen etsinnäksi. Ekumenia ei ole sillä tavoin mustavalkoinen asia, että se joko on tai ei ole olemassa. Vaikka ekumenian perimmäisenä tavoitteena on täysi ykseys, sen toteuttamiseen on usein enemmän tai vähemmän matkaa. Ymmärrämme, että ekumenia yhteyden tavoitteena tarkoittaa myös muutosta itsessämme. Ekumeenisten asenteiden kasvu uudistaa samalla omaa kirkkoamme. Edistämme ekumeenisten asenteiden kasvua omassa kirkossamme tiedon ja käytäntöjen kautta. Ekumeenisen asenteen syntyyn ja kasvuun voidaan vaikuttaa esimerkillä ja kasvatuksella. Tällä voidaan tarkoittaa väärien käsitysten oikomista, ennakkoluulojen vähentämistä tai vieraaseen liittyvän pelon hälventämistä. Maapalloistumisen aikakautena kirkon jäsenet kohtaavat haasteita, joissa on tärkeää tiedostaa omat lähtökohtansa. Toisten kirkkokuntien kuten myös toisten uskontokuntien jäsenten kohtaamista tapahtuu kaikkialla, kouluissa, työpaikoilla ja kodeissa. Ekumeenisen kasvatuksen päämäärä ei ole vain tiedon lisääminen, vaikka sen pyrkimys onkin antaa perustiedot ekumeniasta, sen tavoitteista ja menetelmistä. Päämääränä on ekumeenisen motivaation ja asennoitumisen vahvistaminen luterilaisen identiteetin pohjalta. Ekumeenisen asenteen vahva osoitus on rukous toisten kirkkojen ja niiden omalla paikkakunnalla toimivien seurakuntien puolesta. Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 29

31 Ekumeeninen kasvatus tukee kirkkomme jäsenten myönteistä suhtautumista ekumeniaan, vahvistaa motivaatiota ja lisää siten myös ekumeenisen osallistumisen mahdollisuuksia ja mielekkyyttä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko näkee tärkeänä, että koulujen oppikirjoissa kuten myös rippikouluissa ekumeniasta ja muista kirkkokunnista keskustellaan ja niistä opetetaan avoimesti. Strategiakauden aikana tämän hetkinen tilanne selvitetään ja tarvittavat toimenpiteet suoritetaan. Lisäämme ekumeenista kasvatusta seurakunnissa ja edistämme sen tulemista osaksi kaikkea kirkollista koulutusta. Ekumeenisen kasvatuksen lähtökohtana on usko Jeesukseen Kristukseen Jumalana ja Vapahtajana, Jumalana, Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä ja Raamatun auktoriteetin tunnustaminen (KMN:n perusasiakirja). Ekumenia-käsitettä on pidettävä esillä ekumeenisten kasvattajatahojen kanssa siten, että sen moniulotteisuus saa sille kuuluvan sijan. Ekumeenisessa kasvatuksessa on tärkeää, että ekumeenista asennetta hoivataan ja vahvistetaan, vaikka kirkkojen välillä olisi merkittäviäkin eroja. On tärkeää, että kirkot toimivat yhdessä kaikissa niissä asioissa, joissa se on mahdollista. Ekumenia, joka pitää kaikkia eroja ja niiden huomioonottamista turhanaikaisina, ei ole kestävällä pohjalla. Tärkeimmiksi tehtäviksi muodostuu sellaisen aineiston välittäminen, joka vaikuttaa kirkkomme ekumeenisesta kasvatustyöstä vastaavan työntekijäkunnan työhön ja jäsenten osallistumis- ja toimintamahdollisuuksiin. Suuntaamme ja ohjaamme seurakuntalaisia osallistumaan ekumeenisiin koulutusohjelmiin, nuoria erityisesti KET- KOon. Strategiakauden aikana kirkon ulkoasiain neuvosto päättää kirkon kahdenvälisten stipendikysymysten jatkosta. 30

32 Tällä hetkellä kirkolla on kahdenvälistä stipendiaattivaihtoa Venäjän ortodoksikirkon ja Unkarin luterilaisen kirkon kanssa. Lisäksi yhteistyötä on tehty Viron evankelis-luterilaisen kirkon, Inkerin kirkon ja Gettysburgin sekä Chicagon (Yhdysvaltain luterilaiset tahot, ELCA) kanssa. Lisäksi Baijerin maakirkko tarjoaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenille teologisia stipendejä Erlangeniin. Kirkkohallituksen ulkoasiain osasto on kirkkomme elin, joka valmistelee kirkkomme ekumeenista linjaa koskevia päätöksiä (joita tekevät kirkon ulkoasiain neuvosto, piispainkokous, kirkkohallitus ja kirkolliskokous). Osaston tehtävänä on informoida kirkkomme ekumeenisesta linjasta ja sen tekemistä päätöksistä muille tahoille, niin että ne voivat laatia aineistoja, joita voidaan käyttää ekumeenisessa kasvatuksessa. Ekumeeniseen kasvatukseen ulkoasiain osaston resurssit riittävät lähinnä asiantuntija-avun antamiseen niille, joiden tehtävänä on hiippakunta-, seurakunta- ja järjestötasolla toteuttaa ekumeenista kasvatustehtävää. Eku-meenisen kasvatuksen tulee toteutua siellä, missä muutakin kristillistä kasvatusta harjoitetaan. Siksi ulkoasiain osaston on huolehdittava siitä, että saatavilla oleva materiaali vastaa kirkkomme tekemiä ratkaisuja. Välitämme tietoa ekumeenisesta kehityksestä ja siitä, mitä kirkkomme tekemät sopimukset voivat merkitä seurakuntien ja seurakuntalaisten elämässä. Tärkeätä on huolehtia säännöllisesti myös kirkkomme ekumeenisen linjan perusteita koskevan tiedon tarjonnasta ja saatavuudesta. On huolehdittava siitä, että kirkkomme jäsenet saavat täsmällistä tietoa siitä, mitä oikeuksia kirkkomme tekemät ekumeeniset sopimukset heille tarjoavat. Lisäksi tarvitaan ajantasaista tietoa siitä, miten sopimukset kehittyvät. Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 31

33 Vahvistamme ekumeenisia käytäntöjä kirkon julkisuuskuvassa ja arjen seurakuntaelämässä. Pyrimme siihen, että kirkon julkisuuskuvassa, sen esitteissä, internetissä, televisio- ja radio-ohjelmissa näkyy se, että uskomme kirkon yhteyteen. Annamme kotimaisen ekumenian ja yhteistyön näkyä julkisuudessa niin juhlassa kuin arjessakin. Arjen seurakuntaelämässä kannustamme kotipaikkakunnan ekumeniaan, esimerkiksi seurakunnan työntekijöiden tapaamisiin ja luontevien yhteistyömuotojen löytämiseen sekä ilossa että surussa (suuret juhlat, suuronnettomuudet). Välitämme julkisuuteen tietoa kansainvälisestä ekumeniasta, ekumeenisista sopimuksista ja yhteistyöstä eri järjestöissä ymmärrettävällä tavalla 32

34 Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 33

35 IV Vahvistamme kirkon jäsenyyden merkitystä maailmalla ja Suomessa Tuemme ulkomailla asuvien suomalaisten seurakuntayhteyttä ja sidettä paikallisiin kirkkoihin. Ulkosuomalaisille on tärkeää päästä Sanan ja sakramenttien ääreen ja osallistua kirkon elämään ja päätöksentekoon uudessa asuinmaassaan. Ulkosuomalaistyön peruselementit ovat jumalanpalvelukset, kirkon pyhät toimitukset ja sielunhoito. Tuemme ulkosuomalaisten mahdollisuuksia päästä äidinkielisten, hengellisten perustoimintojen piiriin sekä heidän oikeuttaan perustaa kirkkomme tunnustuksen mukaisia kristillisiä yhteisö- 34

36 jä. Vahvistamme heidän integroitumistaan paikalliseen kirkkoon, mikä tukee myös kotiutumista uuteen elinympäristöön. Ulkosuomalaistyössä teologiset ja ekumeeniset kysymykset saattavat saada varsin kipeitä käytännön muotoja varsinkin niissä maissa, joissa omalla kirkollamme ja paikallisella kirkolla on runsaasti opillisia eroavuuksia. Tuemme ulkosuomalaisseurakuntia erityisesti silloin, kun ne tarvitsevat teologista tukea Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnolta ja sen johdolta keskusteluyhteyden ylläpitämiseen. Jaamme tietoa kirkon toiminnasta ja palveluista ulkomailla. Vahvistamme ulkosuomalaisten yhteyksiä Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja suomalaiseen kristillisyyteen. Hyödynnämme Internetiä ja huolehdimme, että tiedot ulkosuomalaistyöstä ja sen linkit päivitetään jatkuvasti. Vahvistamme ulkosuomalaisten seurakuntien valmiutta ottaa vastaan uusia jäseniä ja luoda seurakuntalaisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia. Kirkon ulkosuomalaistyö on erityisen haastavaa siellä, missä ns. vanhat ja uudet siirtokunnat ja maahanmuuttajasukupolvet kohtaavat. Monet seurakuntayhteisöt ovat alttiita henkilöristiriidoille ja siksi haavoittuvia. Näissä tilanteissa kirkon ulkosuomalaistyö tarjoaa erityistä tukea ja kannustaa luomaan avointa ilmapiiriä. Ulkosuomalaistyön vahvuus on aina ollut vapaaehtoisten vastuunkantajien merkittävä osuus paikallistasolla. Kun pappien toiminta-alueet ovat alueellisesti laajoja, seurakuntalaiset hoitavat luontevasti monia tehtäviä seurakuntansa hallinnossa ja käytännön työssä. He edus- Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 35

37 tavat myös työn jatkuvuutta ja siirtävät hiljaista tietoa eteenpäin. Tuemme näitä vapaaehtoisten verkostoja. Yhteyksien ylläpitäminen on välttämätöntä erityisesti siellä, missä seurakuntatyö on löyhästi organisoitunut ja suomalaisyhteisö on pieni. Olemme avoimia kaikille maahanmuuttajille ja valmiita keskustelemaan uskosta. Yhteys paikalliseen seurakuntaan auttaa maahanmuuttajia kotiutumisessa uuteen elämänympäristöön. Kiinnitämme erityistä huomiota maahanmuuttajien vastaanottamiseen paikallisseurakunnissa. Ohjaamme kristittyjä maahanmuuttajia mahdollisuuksien mukaan oman tunnustuksensa mukaiseen seurakuntaan. Tuemme maassamme toimivia ulkomaalaisten kansalliselta ja kielelliseltä pohjalta toimivia seurakuntia ja erikielisiä jumalanpalvelusyhteisöjä. Yhteistyön käytännön muodoissa noudatamme kirkkomme tekemiä ekumeenisia sopimuksia. Olemme avoimia muiden uskontojen piiristä tuleville maahanmuuttajille ja olemme valmiita keskustelemaan uskosta heidän kanssaan. Koulutamme seurakuntien työntekijöitä ja luottamushenkilöitä niin, että heillä on riittävästi tietoa ja valmiuksia kohdata maahanmuuttajia. Edistämme myönteistä, monikulttuurista asenneilmapiiriä kirkossa ja yhteiskunnassa. Ymmärrämme, että kirkko voi vaikuttaa merkittävällä tavalla yleiseen asenneilmapiiriin niin, että ihmisoikeudet turvataan ja yhteiskuntarauha vahvistuu. Osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädäntöä koskevaan valmisteluun yhteistyössä muiden kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kanssa. Hyödynnämme ulkomailla saatua kokemusta kirkossa ja seurakunnissa. Otamme todesta sen, että Suomeen pa- 36

38 lanneet kirkon työntekijät ja seurakuntalaiset, jotka ovat olleet ulkosuomalaistyössä tai lähetystyössä, ovat kirkkomme voimavara. Heidän kokemuksensa ja asiantuntijuutensa antaa monia valmiuksia niin maahanmuuttajatyöhön kuin kirkkomme ekumeenisten yhteyksien hoitamiseen. Kutsumme maahanmuuttajia seurakuntien toimintaan, vastuunkantajiksi ja kannustamme heitä hakeutumaan kirkon virkaan valmistaviin koulutuksiin. Erityistä huomiota kiinnitämme siihen, että kristittyjen maahanmuuttajaperheiden lapset ja nuoret pääsevät osallisiksi seurakuntien toiminnasta. Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 37

39 V Viemme viestiä ja keskustelemme avoimesti Olemme kuuliaisia Kristuksen lähetyskäskylle ja viemme evankeliumin sanomaa eteenpäin. Lähetys perustuu Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan toimintaan maailmassa. Lähetyksen lähtökohta on kolminaisuuden persoonien keskinäisessä rakkaudessa. Tähän yhteyteen Jumalan luoma ihminen on tarkoitettu. Jumala ei ole hyljännyt eikä unohtanut luotujaan, vaikka ne ovat ajautuneet hänestä synnin vuoksi eroon. 38

40 Jumala on tullut ihmiseksi Jeesus Nasaretilaisessa. Kristuksen opetuksissa ja teoissa, hänen elämässään, kuolemassaan ja ylösnousemuksessaan Jumalan rakkaus tuli näkyväksi. Kristuksen kutsumina ja valtuuttamina hänen seuraajansa vievät todistusta Herrastaan kaikkeen maailmaan: Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Matt. 28:18-20). Lähetys on kirkon olemassaolon varsinainen syy ja olemisen tapa. Kirkko elää ja toimii maailmassa, jossa vallitsee epäoikeudenmukaisuus. Tästä syystä kirkon tehtävä maailmassa on ymmärrettävä kokonaisvaltaisesti. Kirkkojen tekemällä lähetystyöllä on evankeliumin julistamisen ohella diakoninen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Tätä holistista näkemystä haluamme kirkkojen työssä vaalia. Samalla kun kirkkojen tehtävä maailmassa kattaa aina julistuksen, karitatiivisen diakonian ja yhteiskunnallisen ulottuvuuden on muistettava, että kaikki kolme osaa ovat yhtä arvokkaita ja jokainen niistä itsessään palvelee kirkon kokonaistehtävää maailmassa. Kirkkomme haluaa uskollisesti toteuttaa lähetystehtävää muuttuvassa toimintaympäristössä. Se aiheuttaa meille sopeutumisongelmia. On kyettävä tasavertaiseen yhteistyöhön kolmannen maailman kirkkojen kanssa. On ratkaistava köyhien kirkkojen nöyryyttävä taloudellinen riippuvuus pohjoisen rikkaista kirkoista. Etelän ja idän kirkkojen lähetystyö Euroopassa vaikuttaa oman kirkkomme itseymmärrykseen. Kehitys voi johtaa kristinuskon pirstoutumiseen. Muutoksista ja sopeutumisongelmista huolimatta Kristuksen antama lähetyskäsky on ja pysyy voimassa. On mentävä ennen muuta sinne, missä Kristusta ei vielä tunneta. Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 39

41 Sitoudumme toimimaan kirkon lähetysstrategian mukaisesti. Kirkon lähetystyön toimikunta teki kokouksessaan esityksen kirkon lähetysstrategiaksi. Kirkon ulkoasiain neuvosto hyväksyi toimikunnan laatiman luonnoksen kirkkohallitukselle esitettäväksi. Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja sen lähetysjärjestöt toimivat kirkon lähetysstrategian mukaisesti. Lähetysstrategiaa uudistetaan tarpeen mukaan ja aina yhteistyössä lähetysjärjestöjen ja KUA:n kanssa. Esityksen mukaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko solmisi viralliset sopimukset lähetysjärjestöjen kanssa. Lähetysjärjestöt ovat luonteeltaan kirkon palvelujärjestöjä. Jotta yhteistyö kirkon ja lähetysjärjestöjen välillä olisi mahdollisimman joustavaa ja tehokasta, Kirkon lähetystyön keskuksella on oltava selkeä rooli lähetystyön koordinaatiossa ja kehittämisessä. Siksi yksikön henkilöstöresursseja on vahvistettava siten, että resurssit vastaavat tarpeita. Myös henkilöstön toimenkuvia on uudistettava. Kirkon lähetystyön toimikunnan esitykseen kirkon lähetysstrategiaksi sisältyy esitys hiippakuntien kansainvälisen työn hiippakuntasihteerien viroista. Heistä tulisi hiippakuntien omia työntekijöitä. Tuomiokapituleille myönnettäisiin kirkon yhteisistä varoista määrärahat virkojen palkkausta ja toimintaa varten. Samalla heidän toimenkuviaan laajennettaisiin siten, että tehtäväalana olisi hiippakunnan kansainvälinen ja ekumeeninen työ. Toimimme maailmalla kirkkomme tunnustuksen ja solmimiemme kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Tunnustus on avain uskon syvempään ymmärtämiseen ja ajan ilmiöiden arvioimiseen. Ilman teologista traditiota ei voi myönteisesti kehittää kontekstuaalista teologista työskentelyä, joka on tarpeen toteutettaessa kirkon lähetystä muuttuvassa toimintaympäristössä. Kirkkomme ja sen 40

42 lähetysjärjestöt tukevat yhteistyökumppaneitaan luterilaisen tunnustuksen pohjalta, kun nämä kehittävät omaa teologista työskentelyään. Lähetysjärjestöistä Suomen Pipliaseura on luonteeltaan ekumeeninen. Kirkollamme on opittavaa yhteistyökumppaneiltaan. Se tarkoittaa vastavuoroisuuden vahvistumista toimittaessa ulkomaisten kirkkojen kanssa. Kasvavien kirkkojen kokemukset seurakuntien jumalanpalveluselämän järjestämisestä, ulospäin suuntautuvasta työstä ja seurakuntalaisten valmennuksesta innostavat perinteisiä kirkkoja. Tutustuminen kumppanikirkkojen uskontulkintaan ja teologiseen työskentelyyn avaa uusia näköaloja tunnustuksen ja kulttuurin vuorovaikutuksen ymmärtämiseen. Toisenlaiseen kontekstiin perehtyminen johtaa oman kontekstin uudenlaiseen arvioimiseen. Kirkkomme ja sen lähetysjärjestöjen ensisijaisia yhteistyökumppaneita ovat luterilaiset kirkot eri puolilla maailmaa. Lähetysjärjestöt ovat olleet ja ovat tukemassa uusien kirkkojen syntyä. Ennen kirkon järjestäytymistä lähetysjärjestöillä on tärkeä rooli ekumeenisten yhteyksien syntymisessä. Kirkon järjestäydyttyä vastuu ja päätösvalta ekumeenisten suhteiden järjestämisestä siirtyvät sille. Kirkon lähetysjärjestöjen tulee edistää kaikkialla hyviä ekumeenisia suhteita. Maissa, joissa toimii useita luterilaisia kirkkoja, lähetysjärjestöjen on tuettava ja edistettävä niiden yhteyspyrkimyksiä. Kirkon lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu osallistuvat Luterilaisen maailmanliiton ja muiden ekumeenisten organisaatioiden toimintaan. Kansainvälistymisen myötä useat kirkolliset järjestöt ovat mukana kansainvälisissä verkostoissa. Monien toimijoiden mukanaolo luo myös jännitteitä. Siksi on välttämätöntä, että kirkon missionaarisuus on sillä tavoin sisäistettyä, että kirkollamme on sama ääni ja samat kasvot yhteistyön suunnasta riippumatta. Kirkollamme ja sen lähetysjärjestöillä on myös muita kuin luterilaisia yhteistyökirkkoja. Tärkeä osa käytännön lähetystyötä on yhteistyö erilaisten kansainvälisten Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 41

43 järjestöjen kanssa. Näiden suhteiden kehittämisessä noudatetaan kirkkomme solmimia ekumeenisia sopimuksia ja hyödynnetään sen käymiä kahdenvälisiä neuvotteluja ortodoksien, roomalaiskatolisten, helluntailiikkeen, vapaakirkollisten, metodistien ja baptistien kanssa. Monet ekumeeniset organisaatiot ovat muuttumassa toiminnaltaan ja rakenteiltaan. Tyypillistä on jännite perinteisen yhteyden etsinnän ja uhkaavan pirstoutumisen välillä. Viime mainitun aiheuttaa mm. riippumattomien kirkkojen ja uusien karismaattisten liikkeiden leviäminen. Lähetystyön näkökulmasta kirkkojen kahdenväliset suhteet ja neuvottelut ovat entistä tärkeämpiä. Raja henkilökohtaisiin suhteisiin perustuvan toiminnan ja kirkkojen suhteiden välillä on madaltunut. Aasian ja Afrikan kirkkojen voimistuminen ja aktiivinen mukaantulo ekumeniaan aiheuttaa muutoksia ekumeenisiin suhteisiin. Kirkon lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun erityistehtävä on toimia yhteistyökirkkojensa tukena. Ne osaltaan varmistavat, että yhteistyökirkkojen ääni tulee kuulluksi omassa kirkossamme ja kansainvälisissä yhteyksissä. Käymme avointa vuoropuhelua muiden uskontojen ja maailmankatsomusten edustajien kanssa. Elämme moniuskonnoistuvassa yhteiskunnassa. Yhteiskunnalle on tärkeää, että eri uskontojen kannattajat samoin kuin uskonnottomat elävät rauhassa keskenään. Moniuskonnoistuminen on uudenlainen haaste kirkollemme, joka on elänyt historiallisesti ja kulttuurisesti kansankirkkotilanteessa. Toisinuskovan kohtaaminen laajentaa tietoisuuttamme. Opimme tuntemaan meille vierasta ajattelu- ja elämäntapaa. Samalla joudumme arvioimaan omaa uskoamme ja kristillistä elämäntapaamme muuttuneessa perspektiivissä. Toisen uskonnon edustaja kohdattaessa on muistettava, että keskusteluyhteys syntyy vain luottamuksen ilmapiirissä. Puheen toisesta ja toiselle on oltava totuudellista, 42

44 ja kaikilla tulee olla yhtäläinen oikeus ilmaista uskoaan. Keskustelu on mahdollista vain, jos oma uskonnollinen identiteettimme on vahva ja tiedämme, mitä uskomme sisältää ja kuinka uskoamme ilmaistaan. Yhteiskunnan, yhteisöjen ja kulttuurin muutokset hämmentävät ihmisten mieliä. Muutokset vaikuttavat myös perheiden elämään. On opeteltava tukemaan moniuskontoisia tai moniuskontoisessa yhteydessä asuvia perheitä. Yhteistä hyvää ajavia hankkeita ja miesten ja naisten välistä tasa-arvoa tulee edistää. Uskonnonvapauden hengessä toimimiseen kuuluu vapaus uskonnon vaihtamiseen. Tältä osin kristillisen uskon missionaarin luonne on aina läsnä. Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 43

45 VI Uudistamme ekumeenisen toimintamme rakenteita Edistämme ekumeenisia tavoitteita seurakuntien, hiippakuntien ja kirkollisten järjestöjen strategioissa ja toiminnassa. Kirkon ekumeeninen strategia on tarkoitettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, sen seurakuntien, hiippakuntien ja kirkollisten järjestöjen ekumeenisen toiminnan ja strategisen suunnittelun apuvälineeksi. Tässä strategiassa esitetyt periaatteet, tavoitteet ja ekumeenisen toiminnan peruslinjat on tarkoitettu palvelemaan edellä mainittujen tahojen omia strategioita. Myös niissä seurakunnissa, joilla ei ole käytännössä mahdollisuuksia toisten kirkkojen kohtaamiseen ja ekumeeniseen yhteis- 44

46 työhön omalla paikkakunnalla, on tarpeen toteuttaa ekumeenista strategiaa vahvistamalla seurakunnan luterilaista identiteettiä ja ekumeenista avoimuutta. Seuraamme ekumeenisen tilanteen muutoksia ja vaikutamme kansainvälisten ekumeenisten järjestöjen ja niiden toiminnan kehittämiseen. Ekumeenisen tilanteen jatkuva seuraaminen on tarpeen kirkon kaikilla tasoilla. Kirkkomme on monien kansainvälisten ekumeenisten järjestöjen kuten esim. Euroopan kirkkojen konferenssin (EKK), Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) ja Luterilaisen maailmanliiton (LML) aktiivinen jäsenkirkko, jonka ääntä kuunnellaan ja jonka henkinen ja aineellinen tuki on näille järjestöille elintärkeä. Kirkkomme tulee tehostaa osallistumistaan ja aktiivista panostaan järjestöjen toiminnan suunnitteluun, sen toteuttamiseen ja tulosten arviointiin. Kirkon ulkoasiain neuvosto selvittää aktiivisesti mahdollisuuksia tukea kirkkoliittoja niiden temaattisessa toiminnassa. Kirkon ulkoasiain neuvoston yhteistyötä piispainkokouksen ja hiippakuntien kanssa on tehostettava ja sen raportointia kirkolliskokoukselle kehitettävä entistä informatiivisemmaksi. Laajennamme mahdollisuuksia osallistua ekumeeniseen toimintaan kirkon eri tasoilla. Kaikilla kirkkomme eri tasoilla (seurakunnissa, hiippakunnissa, kirkollisissa järjestöissä ja kirkon keskushallinnossa) tulee tarjota mahdollisuuksia osallistua ekumeenisen toimintaan. Esimerkiksi kirkkomme valtuuskuntiin kirkkoliittojen yleiskokouksiin on lisättävä, nuorten, naisten ja maallikoiden osuutta. Jokaiseen hiippakuntaan tarvitaan ekumeenisesta toiminnasta vastaava työntekijä. Samoin kussakin seurakunnassa pitäisi vähintään yhden työntekijän tai luottamushenkilön vastuualueena olla ekumeenisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen. Hiippakuntien ja seurakuntien pitäisi harkita eku- Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö 45