YHTEISÖLLINEN ENERGIA- VALLANKUMOUS

Transkriptio

1 050 Peruste # energiapolitiikka euroopassa YHTEISÖLLINEN ENERGIA- VALLANKUMOUS Tutkija Rebecca Willis kuvaa artikkelissaan, miten yhteisölliset ja osuustoiminnalliset energiajärjestelmät voivat mullistaa Britannian energiasektorin ja edistää energiavallankumousta. rebecca willis käännös: eeva talvikallio Alkuperäinen artikkeli Making It Mutual: A community energy revolution on julkaistu ajatuspaja Respublican Disraeli Room -blogissa Sen voi lukea osoitteessa org.uk/disraeli-room-post/2013/04/08/making-mutual-community-energy-revolution/. Käännös on julkaistu kirjoittajan luvalla.

2 Yhteisöllinen energiavallankumous 051 eison Hvide Sanden rannalla Tanskan länsirannikolla kylmänä lokakuun aamuna. Voimakkaat tuulenpuuskat heittävät hiekkaa kasvoilleni. Sää ei ole suotuisa piknikille, mutta kalastajakylän laitamilla seisoville kolmelle tuulivoimalalle se on erinomainen. Päivä on mainio myös paikallisyhteisölle, joka omistaa tuulivoimalat. Voimaloista saamillaan tuloilla se rakentaa uutta satamaa kalastuslaivastolleen. Kysyn hankkeen johtajalta, herättikö tuulivoiman käyttöönotto alueella vastarintaa. Kyllä, hän vastaa. Yksi henkilö valitti. Siis yksi. Pakenemme tuulta kylässä sijaitsevan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen lämpöön. Myös se on yhteisön omistama. Laitos tuottaa kylän asukkaille lämpöä, kuumaa vettä ja sähköä. Koska voimalan omistavat sen asiakkaat, yhteisöllä on ilmeinen kannustin pitää hinnat matalina. Kyläläiset kuitenkin ymmärtävät myös investointien tarpeen. Hiljattain he asensivat sähkökäyttöisen lämmityskattilan, jota voidaan käyttää kaasukattilan sijaan silloin, kun tuuli on voimakas ja sähkö on halpaa. Näin säästyy rahaa ja hiilidioksidipäästöt vähenevät. Kaikkialla ympärilläni on putkia, kattiloita, mittareita ja kytkimiä. Ne saavat voimalakierroksella mukana olevat kollegani huokailemaan ihastuksesta ja kyselemään teknisiä kysymyksiä. Minä en kuitenkaan ole kiinnostunut edessäni olevista metallimöhkäleistä. Haluan tietää enemmän siitä, mikä jää näkemättä: Miten pienen tanskalaiskylän asukkaat suoriutuvat kahden voimalan omistamisesta ja käytöstä? Miten he muodostavat yhteisen näkemyksen energiatulevaisuudestaan? Miten he päättävät uuteen teknologiaan sijoittamisesta yhteisöllisesti? Miten he ovat onnistuneet välttämään energiapoliittisen sotkun, joka on Britannian riesana? Missä ovat äänekäs tuulivoiman vastainen kampanja, viha suuria energiayhtiöitä kohtaan tai krooninen polttoaineköyhyys, jonka kanssa monet brittiläiset kotitaloudet sinnittelevät? Kun seuraavana päivänä lähden kotimatkalle, minulla on mukanani pakolliset viikinkimatkamuistot lapsilleni sekä pysyvä oivallus Tanskan ja Britannian energiajärjestelmien olennaisesta eroavaisuudesta. Tanskassa energia nähdään julkisena hyödykkeenä, jonka omistavat kansalaiset ja josta kaikkien TANSKASSA ENERGIA NÄHDÄÄN JULKISENA HYÖDYKKEENÄ, JONKA OMISTAVAT KANSALAISET JA JOSTA KAIKKIEN ON SAATAVA NAUTTIA.

3 052 Peruste # NÄENNÄISEN VAPAAT ENERGIAMARKKINAT EIVÄT MYÖSKÄÄN OLE EDISTÄNEET TARJONNAN MONIPUOLISTUMISTA TAI MONIARVOISUUTTA PIKEMMINKIN PÄINVASTOIN. on saatava nauttia. Britanniassa energiaa pidetään suuryritysten kaupallisena mahdollisuutena nyhtää rahaa passiivisilta kuluttajilta. Britannian energiajärjestelmä on yksi Euroopan liberalisoiduimmista. Hallitus toisensa perään on kokenut tästä suurta ylpeyttä ja 1990-luvuilla yksityistetyn sähkö- ja kaasuteollisuuden oli määrä toimia uuden aikakauden airuena ja luoda maahan sutjakka ja moderni teollisuudenala, jossa kuluttaja olisi kuningas. Todellisuus on kuitenkin osoittautunut jokseenkin toisenlaiseksi. Yksityistetty järjestelmämme on epäonnistunut kolmella keskeisellä alueella, joilla tanskalaiset ja monet muut ovat onnistuneet: uusiutumisessa, monipuolistumisessa ja ihmisten sitouttamisessa. Yksityistämisestä lähtien Britannian BRITANNIAN ENERGIAJÄRJESTELMÄ ON YKSI EUROOPAN LIBERALISOIDUIMMISTA. energiajärjestelmään on investoitu hyvin vähän, eikä uusiutumista ole juuri tapahtunut. Investointien taso laski, kun vastikään yksityistetty teollisuudenala koetti pusertaa enemmän tehoa irti olemassa olevasta pääomasta sen sijaan, että olisi sijoittanut uuteen. Britannian sähkö- ja kaasualan riippumaton sääntelyviranomainen Ofgem arvioi, että kuluvan vuosikymmenen aikana tarvittaisiin noin 235 miljardin euron arvosta energiainvestointeja, mutta odotettavissa on tästä alle puolet. Näennäisen vapaat energiamarkkinat eivät myöskään ole edistäneet tarjonnan monipuolistumista tai moniarvoisuutta pikemminkin päinvastoin. 99 prosenttia Britannian kotitalouksista ostaa energiansa joltain kuudesta suuresta energiayhtiöstä. Samat yhtiöt hallitsevat myös energian tuotantoa, sillä ne omistavat kaksi kolmasosaa koko alan tuotanto-omaisuudesta. Eräs yksityistettyjen energiamarkkinoiden kohtalokkaista epäonnistumisista on, että ihmiset on alettu nähdä kuluttajina. Sitä he tekevät kuluttavat. Tällaisen maailmankuvan mukaan kansalaisilla ei ole muuta valtaa kuin vapaus valita, kenelle he maksavat energiastaan. Ihmiset voivat vaihtaa energiayhtiönsä British Gasista E.Oniin, mutta eivät juuri muuta. Kuluttajat ovat hän-

4 Yhteisöllinen energiavallankumous 053 nänhuippuna ketjussa, joka kulkee tuotannosta jakelun kautta kulutukseen. Energia virtaa tuottajalta kuluttajalle kansallisesti ja yksisuuntaisesti. Kun nämä kolme ominaisuutta yhdistetään, lopputuloksena on epäonnistunut energiajärjestelmä. Energiamarkkinoiden yksityistämistä pidettiin alun perin demokratisoivana uudistuksena. Moni muistanee yhä kansaan vedonneen Kerro Sidille mainoskampanjan, jonka houkuttelemana puolitoista miljoonaa brittiä kiiruhti ostamaan juuri yksityistetyn British Gasin osakkeita. Pyrkimykset liberalisoida ja demokratisoida markkinoita ovat kuitenkin tosiasiassa johtaneet aivan päinvastaisiin tuloksiin. On luotu kankea ja harvojen vaikutusvaltaisten toimijoiden hallitsema järjestelmä, joka ei kykene vastaamaan markkinoiden tarpeisiin tai tekemään investointeja pitkällä tähtäyksellä. Todellisuus on hyvin kaukana siitä, mitä suurin osa ihmisistä ymmärtää terveiksi markkinoiksi. Terveillä markkinoilla hyvin informoiduille asiakkaille on tarjolla monipuolinen valikoima erilaisia tuotteita, joiden joukosta he voivat valita, ja yritykset menestyvät, kun ne vastaavat asiakkaiden kysyntään. Toisin on Tanskassa. Siellä yksityiset yritykset, paikallisviranomaiset, osuuskunnat ja yksilöt muodostavat moniulotteisen, yhteistyössä toimivan ekosysteemin. Tarjonnan ja kysynnän rajat ovat hämärtyneet, ja sijoituksia tekevät sekä yksityishenkilöt että suuryritykset. Ei kuitenkaan ole sanottua, etteikö myös Britanniassa olisi tarjolla vaihtoehtoja. Jos katsoo pintaa syvemmälle, paljastuu pieni ja omistautunut kapinallisten joukko, joka pyrkii rakentamaan 99 PROSENTTIA BRITANNIAN KOTITALOUKSISTA OSTAA ENERGIANSA JOLTAIN KUUDESTA SUURESTA ENERGIAYHTIÖSTÄ. hyvin toisenlaista energiajärjestelmää. He eivät lannistu, vaikka nykyinen järjestelmä toimii heitä vastaan. Tällaisia kapinallisia voi nähdä Lewesin kaupungissa Kaakkois-Englannissa, Harvey sin panimon katolla. He ovat nousseet katolle ihailemaan käyttämiään ja omistamiaan aurinkopaneeleja. Tarkalleen ottaen paneelit omistaa Ovesco, osuuskunta, jonka Lewesin asukkaat perustivat vuonna Ryhmä syntyi alun perin siksi, että ihmiset olivat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kaupunkia koetelleista tulvista. Aluksi ryhmä teki yhteistyötä kaupunginvaltuuston kanssa tarjotakseen energianeuvontaa alueen kotitalouksille. Kun Britannian hallitus ilmoitti ottavansa käyttöön syöttötariffit, joilla taataan tietty hinta pienvoimaloiden tuottamalle sähkölle, ryhmä havaitsi bisnesmahdollisuuden. Alle vuodessa ryhmä neuvotteli Harvey sin kanssa sopimuksen varastorakennuksen katon vuokraamisesta, perusti osuuskunnan, keräsi noin euron arvosta sijoituspääomaa paikallisilta asukkailta ja asensi 98 kilowatin aurinkopaneelijärjestelmän. Aurinkoenergian tuotanto alkoi vuoden 2011 kesällä. Ovesco on vain yksi esimerkki paikallisten asukkaiden omistamista, uusiutu-

5 054 Peruste # Aino Jääskeläinen Eräänä iltana (vanha Vallila). Monotypia x 110 cm vaa energiaa tuottavista energiaosuuskunnista. Vastaavien hankkeiden määrä Britanniassa kasvaa koko ajan. Ensimmäisen osuuskuntaomisteisen tuulivoimalan, Baywindin, turbiinit nousivat South Lakelandin kunnassa sijaitsevan Ulverstonin kaupungin kukkulalle ja alkoivat pyöriä vuonna Tähän päivään mennessä yli 7000 yksityissijoittajaa on sijoittanut yhteensä 18,8 miljoonaa euroa tuulivoimaosuuskuntiin. Myös pienemmät hankkeet ovat alkaneet kukoistaa sen jälkeen, kun syöttötariffit otettiin käyttöön vuonna Energia-alan sääntelyviranomainen Ofgem raportoi, että yli neljäsataa yhteisöllistä energiajärjestelmää tuottaa tällä hetkellä energiaa syöttötariffien tuella. Kyseessä ei kuitenkaan ole vain pienen mittaluokan tuotanto. Oxfordshiren Westmill Wind Farm, joka on myös yhteisöllinen järjestelmä, maksoi kehittä-

6 Yhteisöllinen energiavallankumous 055 Aino Jääskeläinen Eräänä iltana (vanha Vallila). Monotypia x 110 cm

7 056 Peruste # BRITANNIAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMIKUNNAN TUTKIMUSTEN MUKAAN IHMISET OVAT MOTIVOITUNEEMPIA SÄÄSTÄMÄÄN ENERGIAA SILLOIN, KUN HE NÄKEVÄT, MISTÄ LÄMPÖ JA SÄHKÖ OVAT PERÄISIN. jilleen 8,2 miljoonaa euroa. Sen 6,5 megawatin tuotantokapasiteetti riittäisi kolmentuhannen kodin sähköntarpeisiin. Näiden uusien toimijoiden merkitys Ison-Britannian energiasektorille voisi kasvaa huomattavaksi. Sektorin arvo voisi nousta 7,1 miljardiin euroon nykyisellä 3,5 gigawatin asennetulla tuotantokapasiteetilla, joka vastaa suurin piirtein kolmea tai neljää perinteistä voimalaa. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos energiaa koskeva sääntely sen sallii. Yhteisölliset hankkeet auttavat myös parantamaan ihmisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja päästövähennyksistä. Kun Naylandin ala-asteen katolle asennettiin oppilaiden vanhempien perustaman osuuskunnan rahoituksella aurinkopaneeleja, oppilaat olivat haltioissaan. He alkoivat kysellä, mistä energia tulee ja mihin sitä käytetään, ja oppivat vähitellen ymmärtämään, kuinka arvokasta energia on. Kuten koulun rehtori kertoo: Lapset vievät kaiken koulussa oppimansa tiedon mukanaan koulun ulkopuolelle, koteihinsa, ja puhuvat siitä vanhemmilleen. Tällä tavalla ilmiöt kasvavat. Britannian kestävän kehityksen toimikunnan tutkimusten mukaan ihmiset ovat motivoituneempia säästämään energiaa silloin, kun he näkevät, mistä lämpö ja sähkö ovat peräisin. Brittipoliitikot ovat havainneet osuuskuntaomisteisen energian poliittisen ja taloudellisen potentiaalin. Vuoden 2010 parlamenttivaalien jälkeen laaditussa konservatiivien ja liberaalidemokraattien välisessä koalitiosopimuksessa lausuttiin, että hallitus kannustaa kehittämään yhteisöllisesti omistettua, uusiutuvaa energiantuotantoa, joka hyödyttää tuotantoalueen asukkaita. Energia- ja ilmastoministeri Ed Davey vaati hiljattain ei mitään sen vähäisempää kuin yhteisöllistä energiavallankumousta. Vaikka kansalaiset, poliitikot ja lehdistö osoittavat innokkaasti tukeaan energian pientuotannolle, järjestelmä viettää yhä toiseen suuntaan. Jokaista Ovescon tai Westmillin kaltaista menestystarinaa kohden on kasapäin projekteja, jotka eivät koskaan näe päivänvaloa. Pienten hankkeiden on hyvin vaikea raivata tiensä markkinoille, joita ei ole suunniteltu niitä varten. Syöttötariffien käyttöönotto vuonna 2010 loi markkinaraon, jota alan radikaalit toimijat ovat rohkeasti hyödyntäneet, mutta niitä es-

8 Yhteisöllinen energiavallankumous 057 tetään edelleen menestymästä. Yhteisöllisten tai osuuskuntapohjaisten hankkeiden on hyvin vaikea hankkia tarvitsemaansa teknistä asiantuntemusta, viedä hankkeitaan suunnitteluprosessia pidemmälle tai saada rahoitusta. Lisäksi energialaki, jota maan parlamentti tätä kirjoittaessani paraikaa käsittelee 1, tulee todennäköisesti keskittämään valtaa yhä voimakkaammin suurille energiayhtiöille. Yhteisöllisistä ja osuustoiminnallisista energiajärjestelmistä voisi tulla merkittävä osa Britannian energiantuotannon kokonaisuutta. Tämä onnistuu kuitenkin vain, jos lainsäädäntökehys toimii niiden hyväksi eikä niitä vastaan. Hallituksen tulee huomioida yhteisöllinen omistus energiapolitiikkaa ja -markkinoita koskevissa suunnitelmissaan ja varmistaa, että yhteisöllisille hankkeille on olemassa selkeä reitti markkinoille. Hallituksen tulisi koota kaikki suunnittelussa, lainsäädännössä ja lupien myöntämisessä mukana olevat toimijat yhteen, jotta prosessi olisi mahdollisimman helposti ennakoitava. Sen tulisi myös varmistaa syöttötariffien avulla, että yhteisölliselle energiantuotannolle on olemassa selkeät taloudelliset raamit ja tuotava tariffit myös suurempien yhteisöllisten hankkeiden saataville. Paikallisviranomaisia ja suuria energiayhtiöitä tulisi kannustaa tai jopa lainsäädännöllä pakottaa tarjoamaan yhtiöiden osaomistusta paikallisyhteisöille. Tanskassa uusi laki määrää, että tuulivoimaloiden kehittäjien on tarjottava yhteensä 20 prosentin osuutta pro- TANSKASSA UUSI LAKI MÄÄRÄÄ, ETTÄ TUULIVOIMALOIDEN KEHITTÄJIEN ON TARJOTTAVA YHTEENSÄ 20 PROSENTIN OSUUTTA PROJEKTISTAAN PAIKALLISILLE ASUKKAILLE ALENNETTUUN HINTAAN. jektistaan paikallisille asukkaille alennettuun hintaan. Tällä tavoin potkitaan käyntiin aivan uudenlaista energiainvestointien alaa. Myös rahoitusalan sääntelyä olisi tarkistettava, jotta saataisiin selvitettyä, miten ihmiset voisivat sijoittaa nykyistä suuremman osan eläke- ja muista säästöistään rahastoihin. Viime vuosien aikana energiaosuuskunnat ovat pärjänneet paremmin kuin tavanomaiset yksityiset eläkesijoitukset, joten tästä koituisi hyötyä kaikille. Jos poliitikot ovat tosissaan, kun väittävät tukevansa yhteisöllistä energiantuotantoa, heidän tulisi tukea edellä mainittuja toimia ja varmistaa, että energiajärjestelmämme toimii kaikkien hyväksi, ei vain suurten ja vakiintuneiden toimijoiden. Jos saamme asiat kuntoon, jokaisella yhteisöllä on pian oma Ovesconsa ja Westmillinsä. Näin sekä energiajärjestelmästämme että yhteisöistämme voi tulla vahvempia ja joustavampia. Kirjoittaja on vapaa tutkija, joka työskentelee ympäristön ja kestävän kehityksen parissa. 1 Britannian Energy Act hyväksyttiin 18. joulukuuta 2013.

9 058 Peruste # energiapolitiikka euroopassa SÄHKÖN VERTAIS- TUOTANTO TEKEE ENERGIAYHTIÖISTÄ TARPEETTOMIA Perinteisiä sähkönmyyjiä närästää, kun ihmiset myyvät energiaa toinen toisilleen ilman välikäsiä. ben schiller käännös: eeva talvikallio Alkuperäinen englanninkielinen artikkeli You Don t Need An Energy Company When You Can Buy Power From Your Friends on julkaistu verkkolehti Co.Existissä , ja sen voi lukea osoitteessa Suomenkielinen käännös on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla.