Kuluttajapoliittinen ohjelma vuosille

Transkriptio

1 Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry:n valtuusto Kuluttajapoliittinen ohjelma vuosille (15)

2 Johdanto Valtionhallinnon toimielimet ovat laatineet kuluttajapoliittisia ohjelmia vuodesta 1983 lähtien. Ensimmäinen ohjelma laadittiin ja hyväksyttiin kauppa- ja teollisuusministeriön alaisessa kuluttajaneuvostossa. Vuodesta 2004 lähtien kuluttajapoliittinen ohjelma on hyväksytty valtioneuvostossa. Nykyinen hallitus ei ole kuitenkaan laatinut kuluttajapoliittista ohjelmaa, minkä takia Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry on katsonut tarpeelliseksi laatia oman liittokokouksen hyväksymän ohjelmansa, joka hyväksyttiin liiton valtuustossa syksyllä Käsillä oleva Kuluttajaliiton toinen kuluttajapoliittinen ohjelma on vuosiksi hyväksytyn ensimmäisen ohjelman päivitys ja täydennys vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Käsillä olevan kuluttajapoliittisen ohjelman tarkoituksena on koota yhteen Kuluttajaliiton keskeisimmät kuluttajapoliittiset tavoitteet. Monet tässä ohjelmassa mainituista kuluttajapoliittisista tavoitteista ovat pitkän aikavälin tavoitteita ja niiden toteutuminen vaatii todennäköisesti pidemmän kuin yhden liittokokouskauden. Yhteiskunnan nopea muuttuminen merkitsee sitä, että uusia ja hyvin merkittäviä kuluttajapoliittisia tavoitteita syntyy myös liittokokouskauden aikana. Tämän ohjelman ei ole tarkoitus estää liittoa reagoimasta myös näihin yllättäen syntyviin ja kulloinkin ajankohtaisiin edunvalvonnallisiin asioihin. Kuluttajaliitto seuraa aktiivisesti markkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia, joiden pohjalta tehdään johtopäätöksiä kuluttajapolitiikan kehittämisestä tarvittaessa nopeastikin. Kuluttajapolitiikasta on tullut osa ihmisten arkea 1900-luvulla. Modernin kuluttajapolitiikan merkittävimpänä kannanottona pidetään Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedyn julistusta kuluttajien oikeuksista 1960-luvulla. Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy kiinnitti kongressille pitämässään puheessa ensimmäisenä merkittävänä poliitikkona huomion kuluttajien oikeuksiin. Puheessaan hän esitteli neljä keskeistä kuluttajan perusoikeutta. Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous täydensi listaa neljällä uudella perusoikeudella vuonna Nämä oikeudet ovat edelleen ajankohtaisia ja Kuluttajaliitonkin kuluttajapoliittisissa tavoitteissa pyritään näiden mahdollisimman laajaan toteutumiseen. Presidentti Kennedyn neljä alkuperäistä perusoikeutta (1962): 1. Oikeus turvallisuuteen 2. Oikeus tietoon 3. Oikeus vaihtoehtoihin 4. Oikeus vaikuttamiseen YK:n yleiskokouksen määrittelemät uudet oikeudet (1985): 5. Oikeus perustarpeiden tyydyttämiseen 6. Oikeus hyvitykseen 7. Oikeus kuluttajakasvatukseen 8. Oikeus terveelliseen ympäristöön Oikeuksien ohella kuluttajilla on myös velvollisuuksia. Kuluttamisen eettisyyden ja kestävyyden merkitys korostuu. Ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan keskeisimmistä uhkista. Kuluttajienkin pitää omalta osaltaan osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tämä vaatii kuluttajilta ja muilta toimijoilta merkittäviä uhrauksia. Niiden hyväksyttävyys edellyttää, että taloudellinen ja muu rasitus jaetaan tasapuolisesti eri toimijoiden kesken ja että kaikkien perustarpeet tyydytetään. 2(15)

3 Tässä ohjelmassa ei vaadita toimia pelkästään suomalaisilta lainsäätäjiltä ja viranomaisilta vaan tavoitteita asetetaan myös muille kuluttajapolitiikan toimijoille, kuten elinkeinonharjoittajille sekä kuluttajille. Lisäksi osa tavoitteista edellyttää toimia Euroopan tasolla ja osittain jopa maailmanlaajuisesti. Keskeinen osa kuluttajia koskevasta lainsäädännöstä tulee nykyään Euroopan unionista. Monessa suhteessa unionin sääntely on parantanut suomalaista kuluttajansuojaa, mutta sääntelyyn liittyy myös uhkia. Maailma muuttuu - kuluttaja päättää! Kuluttajien toimintaympäristö on jatkuvan muutoksen tilassa. Teknologiassa tapahtuvat muutokset tuovat kuluttajille uudenlaisia tavaroita ja palveluita, olemassa olevien palvelujen tuottamistapa muuttuu. Samalla osa vanhoista tavaroista ja palveluista käy suurelle osalle kuluttajista tarpeettomiksi eikä näitä enää kannata tarjota kuluttajille. Muutoksen taustalla ei ole pelkästään elinkeinonharjoittajien toiminta, vaan myös kuluttajien omilla valinnoilla on merkitystä. Uudet tuotteet ja palvelut vaativat menestyäkseen kuluttajien hyväksynnän: jos kuluttajat eivät osta niitä, eivät ne pysy markkinoilla. Muutoksiin liittyy sekä mahdollisuuksia että uhkia. Kuluttajaliitto ei vastusta muutoksia uhkien pelossa, vaan suhtautuu niihin ennakkoluulottomasti ja pyrkii vaikuttamaan asioihin siten, että kuluttajan edut turvataan maailman muuttuessa. Olemalla aktiivisesti mukana asioiden kehittämisessä Kuluttajaliitto pystyy osaltaan pienentämään kuluttajille muutoksista koituvia riskejä. Teknologinen muutos mahdollistaa tavaroiden ja palveluiden ostamisen ja tarjoamisen helposti verkossa. Kuluttajat käyttävät verkkokauppaa enenevässä määrin. Huomattava osa verkkokauppaostoksista tehdään ulkomaisista verkkokaupoista. Verkkokaupan lisääntyminen voi heikentää perinteisen kivijalkakaupan asemaa. Toimintaympäristön muuttuessa kuluttajista kerättävän tiedon merkitys kasvaa. Tietoa käytetään nykyisin esimerkiksi markkinoinnin tarkempaan kohdentamiseen ja tulevaisuudessa keksitään todennäköisesti aivan uusia tapoja tiedon hyödyntämiseen. Kuluttajista kerättävä tieto on myös kaupankäynnin kohde. Suuri osa kuluttajista ei ole kovinkaan huolestunut heistä kerättävän tiedon käytöstä, mutta merkittävä osa ihmisistä haluaa tietää ja päättää miten heidän henkilötietojaan käytetään. Henkilötietojen käsittelystä ja käytöstä annetun tiedon pitää olla selkeää, ymmärrettävää ja keskeisiltä osiltaan nopeasti omaksuttavaa. Kuluttajilla pitää olla oikeus päättää omien henkilötietojensa käytöstä Kuluttajaliitto vaatii, että kuluttajilla on oikeus päättää omien henkilötietojensa käytöstä omadatan periaatteiden mukaisesti muuhun kuin asiakassuhteen välittömään hoitamiseen. Oikeuden käyttäminen edellyttää, että kuluttajille on tarjolla tietoa siitä mihin ja miten tietoja käytetään. Kuluttajien henkilötietoja hyödynnettäessä on huomioitava se, että tiedolla on taloudellista arvoa. 3(15)

4 Teknologisen muutoksen myötä alustatalous nousee merkittäväksi. Alustataloudessa palveluiden tarjoajista ja käyttäjistä erillinen verkkoalusta saattaa palveluiden käyttäjät ja tarjoajat yhteen. Osa alustoista tyytyy pelkkään osapuolten yhteensaattamiseen, mutta osa hallinnoi osapuolten välisiä sopimuksia hyvinkin tiukasti määritellen sopimusehdot ja huolehtien maksujen välittämisestä. Jakamistalous on yksi alustatalouden muodoista. Alustatalouteen kiinnitettävä huomiota sääntelyä kehitettäessä Alustatalous on monimuotoinen ilmiö, johon nykyinen sääntely ei kaikin osin sovellu kovin hyvin. Usein alustataloudessa on mukana ammattimaisesti toimiva välittäjä, joka saattaa palvelun tarjoajan ja ostajan yhteen sekä hoitaa maksuliikenteen ja markkinoinnin. Kuluttajaliitto katsoo, että tällaisissa tilanteissa tarvitaan sääntelyä, jolla määritellään selkeästi eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi alustataloudessa erityisesti jakamistaloudessa hyödykkeiden tarjoajina on monesti yksityishenkilöitä. Vastuita määriteltäessä on huolehdittava, että yksityishenkilöitä suojataan suhteessa elinkeinonharjoittajiin, heiltä ei pääsääntöisesti edellytetä samaa vastuuta kuin elinkeinonharjoittajilta ja heillä on mahdollista ratkaista riidat kohtuullisin kustannuksin. Erityyppiset kuluttajat huomioitava päätöksenteossa ja markkinoilla! Kuluttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Heidän tarpeensa ovat erilaiset, heidän tietotasonsa on erilainen, heidän asuinpaikkansa poikkeavat toisistaan ja heidän tuloissaan on suuria eroja. Myöskään kaikkien kuluttajien edut eivät ole yhteneväiset. Kuluttajaliitto edustaa kaikkia kuluttajia ja huomioi toiminnassaan erilaiset kuluttajaryhmät. Liiton kuluttajapolitiikassa tämä merkitsee kohtuullisen tasapainon löytämistä erilaisten kuluttajien etujen ja tarpeiden välillä. Kuluttajat suhtautuvat kulutusympäristön muutokseen eri tavoin. Osa kuluttajista on innostunut muutoksista ja ottaa käyttöön uudet toimintatavat nopeasti. Enemmistö kuluttajista siirtyy uusiin toimintatapoihin siinä vaiheessa, kun ne ovat jo ainakin jossakin määrin vakiintuneita ja osa haluaa kiirehtiä hitaasti. On myös joukko kuluttajia, joka ei halua omaksua uusia toimintatapoja lainkaan. Kuluttajaliitto pitää tärkeänä, että muuttuvassa maailmassa otetaan huomioon myöskin hitaammin etenevät kuluttajat ja heille annetaan riittävästi aikaa omaksua ja opetella uudet toimintamallit. Ikääntyneet, vammaiset ja vajaakuntoiset ovat erityisen haavoittuvia kuluttajaryhmiä: monilla ei ole lainkaan verkkomaailman vaatimia tietoja tai ne ovat puutteelliset, he ovat usein aggressiivisen koti- ja puhelinmyynnin kohteena, heidän taloutensa koostuu tulonsiirrosta ja he maksavat asumisestaan ja palveluistaan vaikeasti hahmoteltavia ja puutteellisesti perusteltuja asiakasmaksuja. On syytä selvittää ja harkita, onko tarvetta perustaa vanhusasiamiehen virka valvomaan vanhusten etuja. Lasten ja nuorten digitaidot eivät ole myöskään itsestäänselvyys. On huolehdittava esimerkiksi koulutuksella siitä, että tulevaisuudessa kukaan ei jää ilman tietoyhteiskunnassa tarvittavia perustaitoja ja -tietoja. Kaupankäynnin ja palvelujen siirtyminen verkkoon on lisäämässä kuluttajien keskinäistä eriarvoisuutta. Kuluttajien, jotka kykenevät ja haluavat käyttää internetiä, asema paranee merkittävästi: heillä on käytössään laajempi ja monipuolisempi hyödykevalikoima, he voivat helposti vertailla tuotteiden hintaa 4(15)

5 ja laatua sekä hankkia tuotteet edullisemmin; he eivät ole myöskään sidoksissa myyjien sijaintiin tai aukioloaikoihin. Kuluttajat, jotka eivät käytä tietokonetta eivätkä internetiä, ovat sen sijaan syrjäytymässä markkinoilla. Nettiä käyttämättömien oikeudet on turvattava Kuluttajaliitto pitää tärkeänä, että muuttuvassa maailmassa otetaan huomioon myös hitaammin etenevät kuluttajat, jotka eivät käytä sähköisiä palveluja. Heille pitää antaa riittävästi aikaa omaksua ja opetella uudet toimintamallit. Lainsäädännöllä ja valtion omistajanohjauksella tuleekin varmistaa nettiä käyttämättömien oikeus saada palveluja kohtuullisin ehdoin. Kuluttajille oikeus riittäviin ja luotettaviin viestintäpalveluihin Palveluiden ja kaupankäynnin siirtyessä enenevässä määrin verkkoon Kuluttajaliitto vaatii, että kaikille kuluttajille on asuinpaikasta riippumatta tarjolla riittävän nopeat ja kohtuuhintaiset sähköiset tietoliikenneyhteydet. Palveluiden ja tarjottavan sisällön kehittyessä verkkojen nopeuksien on kasvettava. Yhteiskunnan toiminnan tullessa yhä riippuvaisemmaksi viestinnästä on myöskin varmistettava palvelujen jatkuva toiminta ja häiriöttömyys. Sähköisten viestintäpalveluiden ohella Kuluttajaliitto katsoo kohtuullisten postipalvelujen olevan viestinnän perusasiakaspalvelua, jota on tarjottava kaikille kuluttajille. Kuluttajaliiton mukaan on myös tärkeää, että kuluttajille on tarjolla riittävästi opetusta ja opastusta sähköisten palvelujen sekä tietotekniikan käyttöön. Kuluttajille pitää kertoa verkon tarjoamista mahdollisuuksista saada palveluja ja tavaroita halvemmalla sekä tarjolla olevista kokonaan uusista palveluista. Kuluttajille pitää tarjota myös konkreettista digitukea palveluiden käyttämiseen sekä mahdollisuutta kokeilla ja opetella palveluja (erityisesti sähköistä tunnistautumista) turvallisesti. Palvelujen saavutettavuus ja käytettävyys varmistettava Käytännössä sähköisten palvelujen käyttäminen on mahdotonta esimerkiksi monille näkövammaisille tai vanhuksille. Tämän vuoksi Kuluttajaliitto katsoo, että palveluiden pitää olla saavutettavia. Lisäksi palvelut ovat usein liian vaikeasti käytettäviä eikä nuori ja tervekään ihminen osaa käyttää niitä ilman kohtuutonta vaivannäköä, joten myös palveluiden käytettävyys on varmistettava. Julkisen liikenteen palvelut taattava koko maassa Liikennepalvelut ovat keskeisiä peruspalveluita: ne ovat välttämättömiä työssäkäynnille ja palveluiden käyttämiselle. Keskusten välinen liikenne hoidetaan pääasiassa kaupallisesti, mutta paikallisliikenne vaatii ainakin jonkinasteista yhteiskunnan tukea. Kohtuuhintaisen ja laadukkaan julkisen liikenteen mukaan lukien taksipalvelut saatavuus tulee varmistaa kaikkialla missä siihen on tarvetta. 5(15)

6 Palveluiden pitää olla kaikkien tavoitettavissa Monia julkisia palveluita käyttävät ihmiset, joilla ei ole mahdollista oman auton käyttöön lisäksi heillä ei ole usein halua tai mahdollisuutta käyttää kohtuuttomasti aikaa palvelun äärelle pyrkimiseen. Palveluverkon pitää olla sellainen, että lähipalveluja on tarjolla mahdollisimman monelle ja että muut palveluja tarvitsevat ihmiset pääsevät niiden pariin kohtuullisen helposti. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi perusterveydenhuollon tai sosiaalipalveluita on tarjolla kattavasti ympäri Suomea. Niiden palveluiden, joita ei ole mahdollista järjestää kaikkialla, pitää olla helposti saavutettavissa julkisella liikenteellä. Lisäksi on pyrittävä takaamaan keskeisten kaupallisten palveluiden kuten päivittäistavarakaupan tai apteekkipalveluiden saanti koko Suomessa. Tarvittaessa palveluiden tukemiseen pitää käyttää yhteiskunnan rahaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden asema on turvattava Kuluttajaliitosta on huolehdittava siitä, että kansalaiset saavat tasavertaisesti sosiaali- ja terveyspalveluita koko Suomessa. Hoitoon pääsyä on nopeutettava nykyisestä säätämällä sille nykyistä lyhyemmät määräajat. Käytettäessä yksityisiä palveluntarjoajia julkisen terveydenhuollon toteuttamiseen on huolehdittava, että nämä eivät pääse keräämään perusteettomasti kohtuuttomia voittoja esimerkiksi huonontamalla palvelun laatua tai valikoimalla asiakkaita. Riippumatta siitä millä mallilla sote-palveluita tuotetaan, ihmisillä on ainakin jossakin määrin valinnanvapautta. Tarvitaan huomattavasti aiempaa enemmän neuvontaa ja ohjausta, jotta asiakkaat pystyisivät tekemään perusteltuja valintoja tässä yhteydessä tulee selvittää myös kolmannen sektorin asema palveluohjauksen tarjoajana. Asiakkailla tulee myös olla riittävästi tietoa palveluista ja eri palveluntuottajista, jotta he voivat tehdä valintoja ja vaikuttaa omiin palveluihinsa. Tiedon pitää olla ymmärrettävää, vertailukelpoista ja ajankohtaista. Lisäksi vertailutiedon tuottajan pitää olla riippumaton, puolueeton ja luotettava. On kehitettävä työkaluja kuten terveydenhuollon laaturekisteri joiden avulla kuluttajat voivat vertailla hoidon tai muun palvelun laatua ja muita ominaisuuksia. Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat merkittävä este palveluiden käyttämiselle pienituloisimpien ihmisten keskuudessa. Tällä hetkellä terveyskeskusmaksuja peritään koko Suomessa Helsinkiä lukuun ottamatta. Terveyskeskustasoisen perusterveydenhuollon pitää olla maksutonta koko Suomessa. 6(15)

7 Kuluttajien oikeusturva uudelle tasolle! Muuttuvassa toimintaympäristössä kuluttajien oikeusturvasta huolehtiminen on tärkeätä. Oikeusturvan periaatteet kuten sopimuksen sitovuuden periaate ovat pysyviä eikä niitä ole tarvetta muuttaa, on vain huolehdittava, että niitä sovelletaan uudessakin toimintaympäristössä. Oikeusturvan tulee olla riittävän kattava ja oikeussuojajärjestelmän pitää toimia tehokkaasti. Kuluttajien on voitava luottaa kuluttajansuojan johdonmukaisuuteen, toimivuuteen, maksuttomuuteen ja tasa-arvoon sekä kotimaassa että Euroopan sisämarkkinoilla ja laajemminkin maailmassa. Oikeusturvan toimivuus lisää kuluttajien luottamusta uusiin kaupankäyntitapoihin ja edistää niiden käyttöönottoa, mikä on myös elinkeinonharjoittajien etu. Ryhmäkannetta laajennettava Yksittäisen kuluttajan on usein mahdotonta valvoa etujaan tuomioistuimessa oikeudenkäynnin kulujen vuoksi. Lisäksi usein on tapauksia, joissa suuri määrä kuluttajia on kohdannut saman elinkeinonharjoittajan taholta samanlaisia ongelmia tällaisissa tapauksissa ryhmäkanne olisi luonteva tapa kuluttajien etujen valvomiseen. Tällä hetkellä vain Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus ryhmäkanteen nostamiseen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Kuluttajien oikeusturvan varmistamiseksi Kuluttajaliitto esittää, että Suomessa on käynnistettävä ryhmäkannelainsäädännön uudistus, jonka tavoitteena on soveltamisalaltaan laaja ryhmäkannemahdollisuus. Suomen pitää lisäksi tukea edustajakannetta EU:n tasolla. Kanneoikeus on viranomaisten ja yksittäisten vahingonkärsineiden lisäksi oltava myös järjestöillä ja muilla edunvalvontaorganisaatiolla. Kuluttajansuojan periaatteet ulotettava julkisiin palveluihin Kuluttajansuojalaki koskee tällä hetkellä vain kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä kulutushyödykkeeseen liittyviä sopimuksia. Elinkeinonharjoittajan ja kulutushyödykkeen määritelmä sulkee lain soveltamisalasta pois kaikki julkisin varoin toteutettavat palvelut esimerkiksi kunnalliset terveyden- ja sairaanhoidon sekä päivähoitopalvelut. Yhteiskunnalliset muutokset ovat aiheuttaneet sen, että raja yksityisten ja julkisten palveluiden välillä on hämärtynyt. Siksi kuluttajansuojan periaatteiden soveltaminen myös julkisiin sekä julkisten ja yksityisten palveluiden rajamailla oleviin palveluihin on tullut välttämättömäksi. Ihmisille mahdollisuus ratkaista riidat oikeudessa Oikeudenkäynnit ovat Suomessa niin kalliita, että tavallisilla ihmisillä ei ole mahdollista viedä riitojaan oikeuteen. Kaikissa asioissa, esimerkiksi yksityishenkilöiden välisissä kaupoissa, ei ole käytettävissä vaihtoehtoisia riidanratkaisuelimiä, joten käytännössä riidat jäävät ratkaisematta. Ihmisillä voi olla välillä myös tarvetta viedä oikeuteen heidän ja elinkeinonharjoittajan välinen riita, mutta sekään ei ole mahdollista taloudellisista syistä. Kuluttaja voikin joutua luopumaan oikeuksistaan tai niiden selvittämisestä vähänkään epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa tapauksissa, jos elinkeinonharjoittaja uhkaa viedä asian oikeuteen. 7(15)

8 Ihmisille pitää turvata mahdollisuus kohtuuhintaiseen oikeudenkäyntiin. Keinona tähän on ensinnäkin se, että taloudelliselta arvoltaan vähäisiä (esim. alle euroa) riitoja varten kehitetään kevyt oikeudenkäyntimenettely, jossa riidan häviäjän velvollisuus maksaa voittajan oikeudenkäyntikuluja on rajoitettu, esim. enintään euroa. Tällainen menettely on käytössä esimerkiksi Britanniassa (Small claims court). Kuluttajan oikeusturvaviranomaisesta yksi kokonaisuus Kuluttajaliitto esittää, että tuomioistuimen ulkopuolista riidanratkaisua tehostetaan. Kuluttajariitalautakuntaan muodostetaan kaksi osastoa: kuluttajariita- ja asuntoasioiden osasto, johon siirretään kaikki nykyiset asumisasiat kuluttajariitalautakunnasta sekä uutena osakkaan ja yhtiön sekä kahden osakkaan väliset asunto-osakeyhtiöasiat. Kuluttaja-asiamiehelle tulee taata itsenäinen asema esimerkiksi oikeusministeriön tai eduskunnan alaisuudessa. Lisäksi kuluttajaoikeusneuvonnan johto, ohjaus ja valvonta pitää siirtää Kilpailu- ja kuluttajavirastolta oikeusministeriölle. Kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksia parannettava Nykyisin elinkeinonharjoittajan lainvastaisesta toiminnasta, kuten markkinointisäännösten rikkomisesta, ei tule välttämättä minkäänlaisia seuraamuksia. Kuluttaja-asiamies voi pyytää markkinaoikeutta kieltämään tai joissakin tapauksissa kieltää itse lainvastaisen menettelyn. Valitusoikeuttaan käyttämällä elinkeinonharjoittaja voi lykätä kiellon voimaantuloa. Jos lainvastainen toiminta lopetetaan, kun kielto on tullut voimaan, ei lainvastaisesta toiminnasta aiheudu elinkeinonharjoittajalle mitään seuraamuksia. Kuluttajaliitto vaatiikin, että kuluttaja-asiamies voisi hakea seuraamusmaksun määräämistä elinkeinonharjoittajalle tiettyjen laissa yksilöityjen kuluttajansuojasäännösten rikkomisesta. Kuluttaja-asiamiehen keinovalikoimaa tulee parantaa muullakin tavoin, esimerkiksi mahdollisuudella määrätä liiketoimintakielto. Yrityksiin kohdistuvat pakotteet ja sanktiot ovat osoittautuneet vähemmän tehokkaiksi vastuuhenkilöiden kyetessä nopeasti vaihtamaan toimintatapaa ja toimintaa muodollisesti harjoittavaa yritystä. Kuluttajansuojan korkea taso säilytettävä Kuluttajaliitto vastustaa kaikkia sellaisia toimia, jotka merkittävästi heikentävät kansallista kuluttajansuojaa. Kuluttajaliitto painottaa, että EU:n perustamissopimuksen mukaan EUlainsäädännön tulee perustua kuluttajansuojan korkeaan tasoon. Sisämarkkinoiden laajentaminen ei saa heikentää kuluttajansuojan tasoa niissä EUmaissa, missä se on EU-sääntelyn minimitasoa korkeampi, vaan sisämarkkinoihin liittyvän harmonisoinnin tulee perustua kuluttajansuojan korkeaan tasoon ja tapahduttava nostaen heikomman kuluttajansuojan maiden tasoa kohti korkeamman kuluttajansuojan maiden tasoa. Rakentamisen laatua on parannettava Oman asunnon hankkiminen on yleensä ihmisen elämän suurin yksittäinen hankinta. Valitettavasti rakentamisen laatu on monesti heikkoa ja asunnon ostaja joutuu 8(15)

9 selvittelemään rakennusvirheitä. Rakentamisen virheisiin pitää puuttua tehokkaasti esimerkiksi lisäämällä rakennuttajan ja pääurakoitsijan vastuuta työn laadusta. 9(15)

10 Kuluttajien turvallisuudesta ei tingitä! Kuluttajaliitto pitää tärkeänä niin kuluttajien taloudellisen kuin fyysisenkin turvallisuuden varmistamista. Turvallisuus pitää varmistaa kaikilla kuluttamisen lohkoilla, esimerkiksi ruoassa, liikennepalveluissa, kulutustavaroissa ja vapaa-ajan palveluissa. Käytännön esimerkkejä kuluttajien taloudellisen turvallisuuden vaarantumisesta ovat mm. pikavippeihin sekä koti- ja puhelinmyyntiin liittyvät ongelmat. Ihmiset ostavat yhä enemmän tavaroita EU:n ulkopuolisista verkkokaupoista. Suomalaisten tai eurooppalaisten viranomaiset eivät valvo riittävästi näiden tavaroiden turvallisuutta. Kuluttajat pitää saada tietoisiksi asiaan liittyvistä riskeistä. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat viime aikoina ollut henkilötietojen turvallisuus. Rikollisetkin ovat kiinnostuneet henkilötiedoista. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi nettipetosten tekemiseen. Kuluttajaliitosta onkin tärkeää, että henkilötietojen tietoturvasta huolehditaan riittävästi. Kuluttajien verkkoon liittämiä laitteita voidaan käyttää sekä kuluttajan ja hänen tietojensa (mukaan lukien pankkitiedot) urkkimiseen. Laitteita voidaan käyttää myös esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin tai virtuaalivaluuttojen louhintaan. Esineiden internetin yleistyminen lisää ongelmia. Laitteiden turvallisuus tulee varmistaa tavalla, jossa huomioidaan kuluttajien todelliset kyvyt ja taidot. Ymmärrettävää ja selkeää tietoa kuluttajille! Vaikka kuluttajat eivät aina toimi rationaalisesti, heillä pitää olla halutessaan oikeus tehdä perusteltuja valintoja. Kuluttajaliitto katsoo, että luotettavan, selkeän ja ymmärrettävän tiedon saatavuus on keskeistä valinnanvapauden kannalta. Tarjottavan tiedon tulee olla totuudenmukaista ja perustua luotettavaan tutkimukseen ja asiantuntemukseen. Tiedot tulee antaa sillä tavalla selkeästi, että valinnan kannalta olennaiset tiedot löytyvät helposti erityisen tärkeää on kuluttajan turvallisuuden kannalta tärkeän tiedon selkeys. Tiedon on oltava kaikkien, myös esimerkiksi heikkonäköisten saatavilla. Tiedot on esitettävä sillä tavoin, että kuluttajat kykenevät ymmärtämään tarjottavan tiedon ja sen merkityksen. Kuluttajaliitosta on tärkeää, että lainsäädäntöä kehitetään siten, että olennaisen tiedon antamista korostetaan. Tarvittaessa on jopa uskallettava keventää tiedonantovelvollisuutta kuluttajan ostopäätöksen kannalta vähemmän tärkeiden tietojen osalta, koska tärkeä tieto hukkuu helposti vähemmän tärkeän tiedon sekaan. Monimutkaistuvassa maailmassa kuluttajat tarvitsevat myös erilaisia apuvälineitä valintojen tekemiseen. On tuettava erilaisten riippumattomien ja puolueettomien apuvälineiden (esimerkiksi vertailusivustojen ja -sovellusten) kehittämistä. 10(15)

11 Rahat riittämään! Kuluttajien ostovoiman turvaaminen on tärkeää kehittyvälle ja kasvavalle taloudelle. Kuluttajaliiton tavoitteena on, että kuluttajien ostovoima riittää ruokaan, asumiseen, terveyspalveluihin, koulutukseen, liikenteeseen ja muihin välttämättömiin menoihin. Ostovoiman keskeiset tekijät ovat tulot, verot ja hinnat, säästöt ja mahdollisuus lainan saantiin kohtuullisin ehdoin. Kuluttajille yhteinen ostovoimatekijä on välttämättömyyshyödykkeiden hinnat, joiden kohtuullisuus ja vakaus on turvattava. Myös julkiset palvelut vaikuttavat ostovoimaan ja niiden tarjonnalla tasoitetaan toimeentuloeroja. Hintapolitiikan tärkeimmät välineet ovat taloudellinen kilpailu ja kulutukseen kohdistuvat verot ja maksut. Yksi keino ostovoiman turvaamiseksi voisi olla perustulomalli, jossa jokaiselle taataan minimitason perustulo ilman syyperustetta. Syyperusteisesti perustulon taso olisi suurempi. Julkisten palvelumaksujen tai verokantojen korotukset eivät saa olla kohtuuttomia Valtion talouden säästötarpeiden alla hallituksella on paineita korottaa muun muassa eri verokantoja, terveydenhuollon maksuja tai muita palvelumaksuja. Jokaisen tällaisen korotuksen yhteydessä tulee aina selvittää, etteivät korotusten vaikutukset ole kohtuuttomat minkään kuluttajaryhmän ostovoiman kannalta (esim. eläkeläiset, sairaat, pienituloiset lapsiperheet, opiskelijat). Kilpailulta suojatut alat avattava kilpailulle Kilpailu alentaa kuluttajien tavaroista ja palveluista maksamia hintoja. On helppo löytää esimerkkejä tilanteista, joissa kilpailun vapautumisesta on ollut merkittävää hyötyä kuluttajille, esimerkiksi linja-autoliikenteessä tapahtunut kilpailun vapauttaminen ja sitä seurannut hintojen aleneminen. Merkittävin kilpailulta suojattu elinkeino tällä hetkellä on apteekkitoiminta, jonka osalta Kuluttajaliitto on jo vaatinut kilpailun avaamista. Kuluttajaliitto pitää tärkeänä, että kilpailua avattaessa huolehditaan kuluttajien turvallisuudesta ja peruspalveluiden saamisesta koko Suomessa. Pikaluottoihin puututtava nopeasti ja tehokkaasti Kuluttajaliitto katsoo, että pikaluottoihin puututtava nopeasti ja tehokkaasti. Lisäsääntelylle on tarvetta, sillä vuonna 2013 voimaan astunut kuluttajaluottojen korkokatto ei ole toiminut toivotulla tavalla. 1) Korkokatto koskemaan kaikensuuruisia kuluttajaluottoja Kuluttajansuojalain mukaisen korkokaton tulee koskea myös euron ja sitä suurempia luottoja. Korkokaton rikkomisen pitää johtaa siihen, että velallisen maksuvelvollisuus rajoittuu pelkkään velan pääomaan. 2) Kustannuskatto Vakuudettomille kuluttajaluotoille tulee asettaa kustannuskatto luoton summasta riippumatta. Kustannuskaton myötä luoton luotonaikaiset kokonaiskustannukset (korko, tilinhoitomaksut, nostopalkkiot yms.) saisivat olla korkeintaan kustannuskaton suuruinen määrä luoton summasta. 3) Pikaluottojen mainonta kiellettävä Korkeariskisten kuluttajaluottojen mainonta kuluttajille on kiellettävä kokonaan. 11(15)

12 4) Kaikki kuluttajaluotot lain piiriin Kuluttajansuojalaki tulee laajentaa kattamaan myös korottomat ja kuluttomat, kestoltaan yli kolmen kuukauden luotot. Aina kun kuluttajaluottoa myönnetään, tulee kuluttajan maksuvalmius selvittää luoton ehdoista riippumatta. Luottotietojen käyttöä pitää tarkastella uudelleen Yritykset käyttävät luottotietoja asiakkaisiin liittyvän taloudellisen riskin hallintaan. Luoton myöntämisen ohella luottotietoja käytetään muun muassa matkapuhelinliittymien, vakuutusten ja vuokra-asunnon hankinnan yhteydessä. Tällä hetkellä ihmisistä kerätään vain negatiivista luottotietoa eli maksuhäiriömerkintöjä. Maksuhäiriömerkinnän perusongelma on se, että se käytännössä joko on olemassa tai sitä ei ole merkintöjen määrällä tai laadulla ei monesti ole merkitystä. Maksuhäiriömerkintä pitää kehittää sellaiseksi, että luottotiedon käyttäjä pystyy saamaan nopeasti ja sähköisesti hyödynnettävässä muodossa nykyistä monivivahteisemman kuvan velalliseen liittyvistä riskeistä. Kotitalouksien velkaantuminen Kotitalouksien pitkään nousujohteisena jatkuneen velkaantumiskehityksen suhteen Kuluttajaliitto pitää erityisen huolestuttavana vakuudettomien kuluttajaluottojen euromääräistä kasvua kotitalouksien velkapotissa sekä velkaantumista usealle eri taholle. Kotitalouden sopeutumisvara muutosten, kuten esimerkiksi koronnousun suhteen on niukka, jos luottoja on useita ja maksuvara liian optimistisesti arvioitu. Riskit koskettavat realisoituessaan myös niitä kotitalouksia, jotka tällä hetkellä vielä suoriutuvat lyhennyksistään. Asuntomarkkinat saatava toimimaan Toimivat asuntomarkkinat mahdollistavat kohtuuhintaisen ja saavutettavan asumisen ja mahdollisuuden valinnanvapauteen. Toimiviin asuntomarkkinoihin kuuluvat eri asumismuodot (omistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuminen) ja joustava vaihtelu näiden välillä eri elämäntilanteiden mukaan. Toimivilla ja terveillä asumismarkkinoilla kohtuuhintainen asuminen on mahdollista sekä tulonsiirroilla että palkkatulolla eläville. On varmistettava, että halutessaan ihmiset pääsevät muuttamaan työn ja palveluiden ääreen. Asuntojen tarjoamisen lisäksi tarvitaan keinoja siihen, että ihmiset pääsevät eroon tarpeettomiksi käyneistä asunnoistaan ilman kohtuutonta taloudellista rasitusta. Taloyhtiölainat Taloyhtiölainojen osuus suomalaisten velasta on kasvanut viime vuosina nopeasti. Taloyhtiölainaa otetaan sekä uudiskohteisiin että vanhojen asunto-osakeyhtiöiden remontointiin. Yhtiölainaan sidotussa takaisinmaksussa ei ole mekanismeja, jotka mahdollistaisivat jouston henkilökohtaisen lainan tavoin. Kuluttajaliitto katsoo, ettei uudiskohteiden markkinoinnissa saa painottaa alhaista myyntihinnan osuutta ja mahdollisia lyhennysvapaita. Jos asunnon kauppahintaan sisältyy huomattava yhtiölainaosuus, jota asunnon ostaja ei maksa pois kaupan yhteydessä, ostajan maksukyky pitää selvittää vastaavalla tavalla kuin vastaavan suuruista luottoa myönnettäessä. Kuluttajalle annettavan hintainformaation tulee olla helposti ymmärrettävää ja erotella selkeästi kaikki asunnon rasitteena olevat maksut. 12(15)

13 Vaihtoehtoja korkeariskisille luottotuotteille Kaikkein pienituloisimmat maksavat luotostaan eniten. Moni velkaongelma olisi mahdollista ennaltaehkäistä, mikäli saatavilla olisi kohtuuhintaisia luottotuotteita akuuttiin tarpeeseen. Sosiaalinen luototus ja Takuusäätiön tarjoama pienlaina ovat esimerkkejä kohtuuhintaisista luotoista. Sosiaalisen luoton saatavuus tulee laajentaa maanlaajuiseksi ja yhdenvertaiseksi. Sosiaalisen luoton mahdolliselle myöntämiselle tulee säätää mahdollisimman lyhyt aikaraja. Mahdollisuuksien mukaan on kehitettävä yhteiskunnan taholta tuettuja mikroluottoja ja tarkasteltava uudelleen harkinnanvaraisen toimeentuloturvan kriteerejä. Vastuullisten valintojen oltava uusi normi! Kuluttajien valinnoilla on merkittävä vaikutus niin ympäristön tilaan kuin ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Tavoitteena on, että kuluttajat voivat yksilöinä ja yhteisöinä käyttää omaa markkinavoimaansa kestävän ja eettisen kuluttamisen edistämiseksi ja, että kuluttajat tuntevat oman vastuunsa ympäristönmuutoksen hillinnässä. Kuluttajaliiton tavoitteena on myös edistää Suomen kehittymistä kohti resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta. Yksi keskeisimmistä ihmiskunnan uhkatekijöistä on ilmastonmuutos. Sen torjunta vaatii merkittäviä muutoksia kuluttajien tottumuksiin. Yritysten yhteiskuntavastuuta kehitettävä Kuluttajaliitto painottaa, että yrityksillä on vastuu oman toimintansa vaikutuksista koko hankintaketjussa. Suomen tulee edistää yritysten sosiaalista, taloudellista ja ympäristövastuuta yhdessä yritysten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kuluttajaliiton mukaan tehokkaan ja toimivan yhteiskuntavastuuraportoinnin tulee olla mahdollisimman laajaa, standardisoitua ja perustua lakiin, jotta noudattamatta jättäminen voidaan myös sanktioida riittävällä tavalla. Jotta raportoinnista olisi kuluttajalle hyötyä, olisi pakollisen raportoinnin katettava myös koko alihankintaketju sekä tytäryhtiöt. Suomen pitää lisäksi aloittaa yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevan lain valmistelu. Lain tulee noudattaa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita ja perustua yrityksille pakolliseksi säädettävään ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen. Yritykset ovat vastuussa siitä, että ne kartoittavat arvoketjuihinsa liittyvät ihmisoikeusriskit sekä toimivat riskien ja mahdollisten negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten vähentämiseksi. Laki säätää ihmisoikeusloukkausten uhreille juridisen oikeussuojan. Kuluttaja-asiamiehelle tulee osoittaa riittävät resurssit yritysvastuuväittämien todenperäisyyden valvontaan harhaanjohtavan markkinoinnin estämiseksi. On myöskin nimettävä yritysvastuuasiamies valvomaan yritysvastuulain toteutumista. Kestävä kehitys huomioitava julkisissa hankinnoissa Kuluttajaliitto vaatii, että julkisissa hankintapäätöksissä otetaan huomioon kestävän kehityksen, ympäristöä säästävän tuotannon, kulutuksen ja niiden vaikutukset laajasti 13(15)

14 huomioon ottavan tuotesuunnittelun, materiaalien uudelleen käytön, kierrätyksen ja hyödyntämisen periaatteet. Kohti kestävää yhdyskuntarakennetta Liikenteen päästöjen vähentämisessä keskeistä on ihmisten liikkumistarpeen vähentäminen: tämä edellyttää maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja työpaikkojen yhteensovittamista. Yhdyskuntarakenteen tulee olla sellainen, että tarve oman auton käyttämiseen on mahdollisimman vähäistä. Tavoitteena tulee olla se, että mahdollisimman suuri osa liikkumistarpeesta voidaan hoitaa kävellen, polkupyörällä, muulla kevyellä ja joukkoliikenteellä. Kuluttajia pitää kannustaa kestäviin liikkumisvalintoihin Kuluttajiin kohdistetaan paljon odotuksia päästöjen vähentäjinä, mutta samanaikaisesti tarjolla on vain vähän tukea ja kannustimia. Pelkkä informaatio-ohjaus ei ole riittävää, vaan tarvitaan konkreettisia taloudellisia ja muunlaisia ohjauskeinoja kulutustottumusten muuttamiseksi. Nykyisellään kannustimet kuluttajien liikkumistavan muutokseen päästötavoitteiden vaatimassa mittakaavassa ovat riittämättömät. Polttomoottoriauton vaihtamista ympäristöystävällisempään vaihtoehtoon kuten sähköautoon pitää tukea. Myös verotus on keino kannustaa nykyistä kestävämpiin valintoihin. Yksi keino on siirtyä ajoneuvon hankinnan verotuksesta sen käytön verottamiseen. On kuitenkin huolehdittava, että siirtymäaikana ihmiset eivät joudu maksamaan kohtuuttomasti veroa sekä auton käytöstä että sen hankinnasta. Verotus on toimitettava myös tavalla, joka ei vaaranna ihmisten yksityisyyttä. Laadukasta, kestävää ja terveellistä ruokaa Kuluttajaliiton ruokapolitiikan keskiössä ovat elintarvikkeiden saatavuus, hinta, laatu, terveellisyys, turvallisuus ja eettisyys. Toimivat elintarvike- ja ravitsemusmarkkinat takaavat riittävän informaation kuluttajien päätöksenteon tueksi, riittävän laajat valikoimat valinnan vapauden edistämiseksi ja käyttäytymistaloustieteen uusien mallien soveltamista terveellisten ravitsemusvalintojen tekemiseksi. Kestävän kehityksen reunaehdot ja ilmastonmuutoksen torjunta tulee huomioida kaikessa ruoantuotannossa. Muovijätettä pitää vähentää ja huolehtia sen kierrätyksestä Muovijäte on maailmanlaajuinen ja kasvava ongelma, johon pitää puuttua tehokkaasti. Sekä kuluttajia, kauppaa että teollisuutta pitää kannustaa muovijätteen synnyn vähentämiseen. Samalla muovijätteen kierrätystä tulee tehostaa. Keinoja tähän voisivat olla mm.: muovipakkausten verotuksen kehittäminen korvaavien materiaalien kehittämisen tukeminen muovipakkausten kierrätyksen tehostaminen ja muun muovijätteen kierrätyksen luominen kaikkiin pakkauksiin merkintä, miten pakkaus tulee kierrättää. 14(15)

15 Kuluttajien auttaminen saa myös maksaa! Voimavarojen riittävyys on olennaista Kuluttajaliiton kuluttajapoliittisten tavoitteiden saavuttamiselle. Valtiontalouden säästöpaineet aiheuttavat huolta monilla yhteiskuntamme sektoreilla. Kuluttajaliitto pitää tärkeänä, että valtiontalouden säästöt eivät johda siihen, että kuluttajien asema heikkenee kuluttajaviranomaisten ja muiden kuluttajatoimijoiden voimavarojen riittämättömyyden vuoksi. Esimerkiksi lakisääteisen talous- ja velkaneuvonnan sekä kuluttajien kansalaistoiminnan voimavarat on turvattava. Kuluttajariitalautakunnan voimavarat turvattava Lainsäädäntö edellyttää, että Kuluttajariitalautakunta käsittelee sille tulleen ratkaisupyynnön 90 päivän kuluessa siitä, kun asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys on saatu. Käytännössä tästä vaatimuksesta ei pystytä pitämään kiinni ja esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut asiaan. Syynä tilanteeseen on, että Kuluttajariitalautakunnan voimavarat eivät ole riittävät. Kuluttajariitalautakunnalle pitää turvata sellainen rahoitus, että se pystyy noudattamaan lakia. Talous- ja velkaneuvonnan voimavarat on turvattava Ylivelkaantuminen ja velkaongelmien vuoksi maksuhäiriömerkinnän saaneiden henkilöiden määrä jatkavat kasvuaan. Ongelmien ratkaisemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi tarvitaan riittävästi talous- ja velkaneuvontaa. Talous- ja velkaneuvonnan nykyiset voimavarat eivät riitä juuri lainkaan ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. On selvitettävä myös kolmannen sektorin mahdollisuudet osallistua talous- ja velkaneuvonnan tuottamiseen. Talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen pitää varata lisäresursseja ja sen laatu sekä saatavuus on turvattava myös oikeusaputoimistojen yhteyteen siirtymisen jälkeen sekä siirtymäajan aikana. On varmistettava, että ihmiset pääsevät tapaamaan talous- ja velkaneuvojaa viimeistään kuukauden kuluessa yhteydenotosta. 15(15)