Nuoren ETELÄNHARMAALOKIN Larus michahellis tunnistaminen
|
|
- Jorma Aho
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nuoria etelänharmaalokkeja uimassa Kroatiassa Huomaa yhteneväiset tertiaalikuvioinnit ja peitinhöyhenten tummuus. Hartiahöyheniä ei ole vielä vaihdettu, mutta puku muuttuu tästä eteenpäin nopeasti. Nuoren ETELÄNHARMAALOKIN Larus michahellis tunnistaminen Nuoren selkälokin puku on usein vielä syyskuun lopussa tuoreen näköinen ja vaihtumaton. Nokka on pieni ja melko ohut. Useimmat isot peitinhöyhenet ovat laajalti tummat. Puku on kylmänharmaa. Huomaa myös lajityypillinen täysin luukuton mustahko käsisiipi. Espoo TEKSTI JA KUVAT: PETTERI HYTÖNEN telänharmaalokki on Suomessa suurharvinaisuus. Suomessa lajista on tehty 26 hyväksyttyä havaintoa, joista viimeisin hyväksytty on muutaman vuoden takaa Espoosta, Lähes kaikki Suomessa hyväksytyt havainnot koskevat 1kv lintuja. Havaintoja on tehty heinäkuun 14. päivästä lähtien. Suomessa etelänharmaalokki on havaittu yleensä heinä elokuun vaihteessa. Tässä artikkelissa syvennytään nuoren heinä elokuisen 1kv etelänharmaalokin mica ssp. michahellis määrittämiseen. Kuviin on valittu mahdollisimman tyypillisen näköisiä heinäkuisia lintuja Bulgariasta ja Kroatiasta. Espanjan ja Atlantin saarten etelänharmaalokit ja niiden taksonit on jätetty tämän artikkelin ulkopuolelle. Artikkelin ulkopuolelle on lisäksi rajattu syvempi vertailu erityisen haastavan näköisistä harmaalokeista, aroharmaalokeista ja läntisistä selkälokeista. Etelänharmaalokilla on pukuvaihtelua eri populaatioiden välillä Välimerellä, Portugalissa, Atlantin saarilla, sekä jonkin verran myös Mustallamerellä. Selvin ero on taksonilla atlantis, jota pidetään joidenkin tutkijoiden mukaan omana lajinaan. Iberian niemimaalla esiintyy lisäksi lusitanius-muodon lintuja. Micojen rakenne ja koko muuttuu keskimäärin isommaksi mitä enemmän lounaaseen Mustaltamereltä mennään. Suomessa on yksi etelänharmaalokin rengasluku, 1kv lintu, joka kantoi lukurengasta 8DU. Lintu oli rengastettu poikasena Kreikassa. Se löydettiin Tampereen Tarastenjärveltä (Luoto ym. 2003). Kuvissa yksilö näyttää varsin selvästi harmaalokeista erottuvalta ja klassiselta micalta. Nuorten isojen lokkien vaihtelusta Suomessa Nuori harmaalokki Larus argentatus on heinäkuun lopulla vielä varsin tuore puvultaan, sulkimisen tai kulumisen jälkiä ei vielä ole. Laji on melko tasavärinen. Nuorella harmaalokilla on yleensä pykälikkäät tertiaalit. Puku on yleensä monimutkaisesti kuvioitu. Siivenkärjen vaaleammat luukut ovat selvät, käsisiiven P1 P5 sulat ovat varsin vaaleat ja pyrstövyö on epäselvärajaisen ruskean viiruinen. Suljettu siivenkärki on usein tumman ruskea, ei mustahko, ja siinä näkyy vaaleita kärkitäpliä. Nokka ja siivet ovat usein vielä hieman kasvussa heinäkuussa. Tummempia nuoria harmaalokkeja esiintyy etenkin Suomessa aiheuttamassa määrityshaasteita. Osalla voi olla myös heikommat käsisiiven luukut. Osalta saattaa puuttua peitinhöyhenten ja tertiaalien pykäläkuviointia. Joillakin harmaalokeilla saattaa olla myös hieman etelänharmaalokkia muistuttava pyrstökuviointi. Osalla voi olla jykevä nokka. Kokematon voi sekoittaa kaikki erikoisemman näköiset harmaalokit helposti virheellisesti selkälokkiin, aroharmaalokkiin tai eteläharmaalokkiin. Suomen kaatopaikoilla aktiivisesti retkeilleet tietävät lisäksi aroharmaa- tai etelänharmaalokkia muistuttavat nuoret harmaalokit, joista käytetään lempinimeä köyhis. Köyhiksellä esimerkiksi tertiaalin reunajuova ulottuu kuitenkin selvästi isoihin peitinhöyheniin asti. Tätä tuntomerkkiä ei ole puhtailla aroharmaalokeilla, mutta etelänharmaalokeilla sitä näkee kuitenkin melko harvinaisena
2 Tyypillisiä nuoria harmaalokkeja Larus argentatus. Tertiaalit ovat yleensä pykälikkäät ja puku on monimutkaisesti kuvioitu. Siivenkärjen luukut ovat usein selvät. Käsisiiven P1-P4 sulat ovat vaaleat ja pyrstövyö on epäselvärajaisen tumman ruskea. Espoo, Parvi lennossa: Espoo, Alla: Nuori etelänharmaalokki ja harmaalokki heinäkuussa Ämmässuolla. Huomaa melko klassisen mican punertavan ruskea yleissävy, tertiaalien kuviointi, kuluneisuus, selän muutamat jo vaihtuneet höyhenet ja jykevämpi nokka verrattuna yksiväriseen, tuorepukuiseen ja pykäläkuvioituun harmaalokkiin (edessä). Espoo, Artikkelin kirjoittaja arvioi Bulgariassa , että 5 %:lla nuorista etelänharmaalokeista tertiaalien reunajuova ulottui selvästi isoihin peitinhöyheniin asti (N=2800 1kv lintua). Myös Kroatiassa vastaavia tertiaaleja näki helposti joillakin yksilöillä 6.7., joten kyseessä lienee vain normaalia lajin sisäistä vaihtelua. Tyypillisen, klassisen näköisen ja kuluneen nuoren mican lajimääritys ei ole kovinkaan vaikeaa. Etenkin elokuussa sellainen on varsin huomiota herättävä Suomen harmaalokkiparvissa. Kunhan vain muistaa, että isoista lokkiparvista voi löytää nuoria oletettuja harmaalokkeja Larus argentatus, joilla voi olla hämäävästi jopa useita micamaisia tuntomerkkejä samanaikaisesti. Hieman mica-tyyppisen näköisiä tertiaaleja 58 Valikoima tyypillisiä nuoria etelänharmaalokkeja Bulgariassa. Muutamia hartiahöyheniä on yleensä jo vaihtunut. Osa on tiputtanut myös peitinhöyheniä. Tyvestä musta tasapaksu nokka kontrastoituu vaaleaksi kuluneeseen päähän. Puku näyttää hieman punertavalta ja joskus palaneen kauhtuneelta. Tumma silmänympärys, isojen peitinhöyhenten kuviointi ja tertiaalit ovat tyypillisiä. 59
3 Valikoima tyypillisiä nuoria etelänharmaalokkeja Bulgariassa Isojen peitinhöyhenten kuviointi vaihtelee lähes kuviottomasta voimakkaaseen piano-kuviointiin. Nokka on tasapaksu ja usein myös jykevä. Nokan kärjen harja kaartaa harmaalokkia selvemmin jyrkästi alas ja nokan viistekulma on myös selvempi. Jalat ovat pitkähköt ja sääret vaaleat. näkee melko yleisesti harmaalokeilla. Sellaisilla yksilöillä on kuitenkin lähes aina jotain vikaa tuntomerkeissä, jotka eivät sovi oikealle etelänharmaalokille. Ongelmatapauksissa varmin määritys on Larus sp. Itä- ja Kaakkois-Euroopassa määrityshaasteita tuovat lisäksi aroharmaalokki Larus cachinnans, aroselkälokki Larus f./c. barabensis, sekä armenianlokki Larus armenicus. Etelänharmaalokin tuntomerkeistä yleisesti Keskimäärin etelänharmaalokki muistuttaa kooltaan ja muodoltaan hieman selkälokkia. Se on ikään kuin selkälokin ja harmaalokin välimuoto. Harmaalokkiin verrattaessa mica on yleensä sirompi ja pienempi. Mican pää on suhteessa pienemmän näköinen kuin harmaalokilla. Mican jalat näyttävät hieman pidemmältä, vaaleammalta (etenkin sääri) ja ohuemmalta keskimäärin verrattuna harmaalokkiin. Micalla pään etuosa ja ohjas ovat usein vaaleat, johon mustatyvinen nokka kontrastoituu erityisen selvästi. Silmän ympärillä on yleensä tumma maski, jonka selvyys ja muoto vaihtelee. Harmaalokilla se voi tosin joskus olla samanlainen. Micalla alaperä ja vatsa ovat usein vaaleat ja melko viiruttomat, jonka näkee erityisesti lentokuvissa. Mican värisävy on paljon kontrastikkaampi ja lämpimämmän ruskea kuin harmaalokilla. Peitinhöyhenet ovat tummemmat kuin harmaalokilla, ja puku ei ole niin monimutkaisesti kirjailtu kuin harmaalokilla. Valaistusolosuhteet voivat vaikuttaa siihen, miten puvun, käsisiiven luukun ja pyrstön väritys tulkitaan. Eri kamerat, niiden säädöt ja kuvankäsittelytyylit voivat lisäksi korostaa tiettyjä värisävyjä ja kontrasteja eri tavoin. Nuoren etelänharmaalokin erottaminen nuoresta aroharmaalokistakaan ei myöskään ole aina yksiselitteisen helppoa. Tätä ei ole kirjallisuudessa kirjoittajan mielestä korostettu tarpeeksi. Mustamerellä, kuten Bulgariassa, itäisillä etelänharmaalokeilla muun muassa alasiivet voivat olla harvinaisesti yhtä vaaleat ja kuviottomat kuin klassisella aroharmaalokilla. Nokka näillä idän micoilla on usein hieman kapeampi kuin läntisillä micoilla. Niillä on myös usein hieman vaaleammat sisimmät käsisulat kuin läntisen Välimeren etelänharmaalokeilla, joten käsisiiven luukku voi olla yllättävän erottuva joillakin yksilöillä. Kuitenkin pään kuviot (erityisesti tumma silmänympärys), sekä isojen peitinhöyhenten kuviointi ja tertiaalit ovat kuitenkin eteläharmaalokille tyypilliset myös Mustallamerellä (Olsen & Larsson 2004). Pyrstöstä Klassisilla micoilla pyrstövyö muistuttaa etäältä hieman nuorta kalalokkia. Pyrstö on yksi tärkeimmistä tuntomerkeistä. Siinä on aina voimakas kontrasti. Micalla pyrstön pohjaväri on valkoinen, ei vain vaaleahko kuten harmaalokilla. Micalla musta pyrstövyö on levein keskeltä ja kapenee uloimpiin pyrstösulkiin. Pyrstövyö on keskimäärin leikattu jyrkkärajaisesti. Uloimmat pyrstösulat ovat varsin usein vaaleat ja ilman tummempaa pisarointia ja vain sulan kärki on musta. Pyrstö on alta vaaleahko ja vähäviiruinen. Mican pyrstövyön muodossa ja siinä olevan tumman pisaroinnin määrissä ja sijainnissa on kuitenkin vaihtelua. Nuorilta harmaalokeilta voi löytää (tarkoituksella hakemalla isoista parvista) pyrstöjä, jotka muistuttavat hieman jopa klassista mican pyrstöä. Sellaisilla pyrstövyö on kuitenkin usein liian kapea, ei niin musta kuin micalla, tai vyö voi olla väärän mallinen. Sellaisilla linnulla on yleensä muutenkin harmaalokille epätavallista vaaleutta puvussa, siivissä tai nokassa. Tulee muistaa, että myös nuorella aroharmaalokilla voi joskus olla micamainen pyrstö. Vastaavasti micaparvista voi löytää harvinaisesti yksilöitä, joilla on varsin aroharmaalokkimainen pyrstö. Suurista lokkimassoista löytyy aina erikoisempia yksilöitä etsimällä. Siivet alta Micalla alasiipien väritys vaihtelee paljon. Useimmiten kainalot ja alapeitinhöyhenet ovat tumman ruskeat, mutta osalla ne voivat olla kuitenkin varsin vaaleat. Keskimäärin alasiipien väritys on ikään kuin harmaalokin ja aroharmaalokin väliltä. Micalla kainalot ja alapeitinhöyhenet ovat usein heikosti juovikkaat, juovat ovat ikään kuin aroharmaalokin ja selkälokin väliltä. Micalla on melko harvoin täysin viiruttomat kainalot ja alapeitinhöyhenet, harmaalokilla niiden kuviottomuus on sen sijaan melko yleistä. Alasiivissä on usein vetoketjukuvio, tosin hieman vastaavaa näkee usein harmaalokeillakin. Sen sijaan mican siivet ovat keskeltä usein vaaleammat pituussunnassa; alapeitinhöyhenissä on selvempää kontrastieroa siipisulkiin kuin harmaalokilla. Siivet päältä Micalla on yleensä aina tummat käsisiivet ja luukku on olematon, vaikutelma on usein lähellä selkälokkia. Selkälokilla on kuitenkin mustat käsisulat, sekä sulan sisä- että ulkohöyty. Mica voi kuitenkin antaa samanlaisen vaikutelman, mutta yleensä kun siipi on täysin auki, näkyy käsisiivessä lievä sälekaihdinefekti. Efekti ei kuitenkaan ole niin voimakas kuin aroharmaalokilla. Siivet ovat harmaalokkiin verrattuna suhteessa kapeammat, pidemmät ja tummemmat. Peitinhöyhenissä on ohuet tasaisen vaaleat reunat. Uloimmat isot peitinhöyhenet ovat tummat. Kirjoittajan kokemuksen mukaan Kroatian heinäkuun alun 1kv micoilta noin 80 %:lta puuttuivat vaaleammat pastillikuviot käsisiiven luukusta (P1 P5). Niillä oli varsin (selkälokkimaiset) yhteneväisen tummat käsisiivet ja siten hyvin helposti 1kv harmaalokista erottuvat siivet. Sen sijaan Bulgariassa (Mustameri) kirjoittajan kokemuksen mukaan arvioilta 50 % micoista löytyi vähintään yksi pastillikuvio käsisiiven P1 P5 sulissa. Muutamalla yksilöllä oli lisäksi käsisiiven P1 P3 sulat varsin vaaleat. Osaltaan kuluminen lisää vaikutelmaa. Kun sellainen yksilö levittää siiven auki, voi etenkin kirkkaassa valossa ja hieman kuluneempana tulla vaikutelma, että linnulla olisi ikään kuin liian vaaleat luukut tullakseen hyväksytyksi siellä, missä laji on suurharvinaisuus. Isojen peitinhöyhenten kuviointi on vaihtelevaa
4 Etelänharmaalokkeja, Kroatia Keskimäärin niissä on harmaalokkimaista pianokuviointia, mutta ei niin laajalti. Laajuus ja voimakkuus vaihtelee melko paljon. Usein kaksi sisintä isoa peitinhöyhentä on kokonaan tummat. Osalla ei ole lainkaan pykäläkuviointia. Joillakin kuviointi on aroharmaalokkimainen. Nokka Etelänharmaalokkeja, Bulgaria. Nuorella etelänharmaalokilla pyrstön pohjaväri on valkoinen ja siinä on voimakas kontrasti mustaan pyrstövyöhön. Pyrstövyö on levein keskeltä ja ohenee uloimpiin pyrstösulkiin. Uloimmat pyrstösulat ovat usein vaaleat. Vaihtelu on suurta. Micalla on yleensä tummat käsisiivet ja olematon luukku. Joillakin Mustanmeren (Bulgaria) micoilla voi olla hieman vaaleammat sisimmät käsisulat kuin läntisen Välimeren etelänharmaalokeilla, joten käsisiiven luukku voi olla yllättävän erottuva joillakin yksilöillä. Nokka on pääsääntöisesti tasaisen paksu ja näyttää voimakkaalta. Nokka voi olla, etenkin naarailla, melko ohut ja hieman lyhyempi. Nokka on lähes aina kokonaan musta, myös tyvestä. Nokan kärjen harja kaartaa harmaalokkia paljon selvemmin jyrkästi alas ja viistekulma on selvempi. Koiraalla nokka voi olla varsin jykevä ja iso. Tertiaalit ovat tunnusomaiset 1kv micalla on harmaalokkiin verrattuna tertiaalien pohjaväri selvästi tummempi. Niiden värisävy on tasaisen tumman ruskea kauttaaltaan, joskus ne ovat lähes mustat. Tärkeä tuntomerkki on, että tertiaalin reunalla on tasaisen hyvin ohut vaalea terävärajainen reunus, joka ei ulotu isoihin peitinhöyheniin asti. Reunus on hieman leveämpi tertiaalien kärjessä. Täsmälleen tällaisia tertiaaleja näkee nuorella harmaalokilla hyvin harvoin. Bulgariassa ja Kroatiassa micoilla oli varsin homogeeniset tertiaalikuvioinnit. Sulkimisaste ja kuluneisuus hyvänä apuna määrityksessä Kesäkuun lopussa nuoret micat jättävät pesimäkoloniansa ja leviävät usein satojen kilometrien päähän. Mican pukukehitys on noin kuukauden harmaalokkia edellä tässä vaiheessa. Mican puku kehittyy nopeasti. Heinäkuun lopussa micalla on usein havaittavissa (lähikuvista) kuluneisuutta esimerkiksi tertiaalien kärjissä tai hartiahöyhenissä. Selässä ja niskassa on usein jo muutamia vaihtuneita harmaita tai 63
5 & Larsson 2004). Micalla ei ole aroharmaalokilla usein havaittua aggressiivista ruokailureviirikäyttäytymistä, vaan pikemminkin se tuntuu olevan melko aranoloinen ja vetäytyvä harmaalokkien seurassa, kuten ssp. fuscus-selkälokkikin usein on. Läntiset nuoret selkälokit Etelänharmaalokkeja, Bulgaria: Etelänharmaalokilla hieman viiruinen rinta kontrastoituu vaaleaan kaulaan ja vaalean vatsaan. Alaperä ja pyrstö ovat alta kauniin vaaleat ja viiruttomat. Alasiipien värisävy ja juovitus vaihtelee, mutta kainalot ovat usein viiruiset. Alasiivissä on usein selvä vetoketjukuvio. Siipi on usein keskeltä pituussuunnassa vaaleampi. Itäisillä Mustanmeren alueen (kuten Bulgaria) etelänharmaalokeilla alasiivet voivat olla harvinaisesti yhtä vaaleat ja kuviottomat kuin aroharmaalokilla. Huomaa yhdellä yksilöllä epätavallisen voimakkaat vaaleat viirut muutenkin vaaleissa P2 P4 käsisulissa tummia peitinhöyheniä. Pää on usein kulunut vaaleaksi. Päältä se saattaa näyttää hieman punertavalta ja palaneen kauhtuneelta. Mica on voinut viettää ensimmäiset viikot pesältä lähtemisen jälkeen lepäilemässä esimerkiksi Kroatiassa tai Italiassa (usein aallonmurtajalla) kovassa paahteessa. Kuluneisuuteen on tosin hyvä suhtautua vain yhtenä suuntaa-antavana tuntomerkkinä. Sulkimisvauhdissa on todettu eroja Mustanmeren ja Keski-Euroopan välillä. Jos havaitsee syksyllä harmaalokin näköisen valkopäisen mica-tertiaalisen linnun, jolla on joitakin isoja tai keskimmäisiä peitinhöyheniä tiputettu tai jo vaihdettu, kannattaa tällaisesta lokista ottaa aina myös lentokuvat varman lajimäärityksen tueksi. Kun arvelee katsovansa Suomessa potentiaalista 1kv micaa, kannattaa ehdottomasti aina huomioida myös läntisten ssp. graellsii/intermedius -selkälokkien mahdollisuus. Ne voivat olla kompastuskiviä kokeneellekin laridistille. Varma erottaminen etelänharmaalokista voi vaatia joskus hyvien lentokuvien analysointia, sekä tertiaalikuvioinnin erityistä tutkimista. Micalla on kuitenkin läntiseen selkälokkiin verrattuna muun muassa hieman voimakkaamman näköinen nokka ja hieman pidemmät jalat. Graellsiin sääret ovat lisäksi usein tummemmat kuin micalla. Hyvänä apuna toimii sulkimisaste ja puvun kuluneisuus. Selkälokki on keskimäärin elokuun lopullakin vielä varsin tuore puvultaan. Pää, kaula ja vatsa eivät ole läheskään niin vaaleat ja kuluneet kuin saman ikäisellä micalla on. Selkälokilla uloimmat isot peitinhöyhenet ovat usein laajalti varsin tummat. Micalla sulkiminen on laajempaa ja paljon aikaisempaa kuin selkälokilla. Mican uudet höyhenet ovat usein vaaleamman harmaita ja voimakkaasti raidallisia, kuviointi on hieman harmaalokkimaista. Micalla pyrstöreunukset ovat keskimäärin lisäksi vaaleammat, ja micalla on usein heikko luukun aihe. Läntisellä selkälokilla ei tosin aina ole niin mustanpuhuvat käsisulat kuin ssp. fuscuksella. Läntisellä selkälokilla voi olla myös aavistus luukun aihetta, sekä myös pienet vaaleat pastillikuviot käsisulissa, etenkin kuluneempana ja talvella, mikä entisestään aiheuttaa määrityshaasteita micaan verrattuna. Pyrstövyö on yleensä hyvin laajalti musta, epäselvärajainen ja siten eri muotoinen kuin etelänharmaalokilla. Tämän määritysartikkelin tekemisessä edesauttoivat erityisesti saadut kokemukset Bulgarian jätteenkäsittelykeskuksen tuhansista etelänharmaalokeista heinäkuun alussa ja heinäkuun lopussa. Artikkelin kuvamateriaalia on lisäksi otettu etelänharmaalokkikoloniasta Kroatiassa heinäkuussa. Kirjallisuutta: Dunn J.L & Howell S. 2002: Gulls of the Americas Äänet Mican long call muistuttaa enemmän selkälokkia kuin harmaalokkia, ääni on melko nopea ja nenäsointinen. Tavuja on hieman enemmän kuin harmaalokilla: tavua, kun harmaalokilla niitä on 8 14 (Olsen Luoto, H., Aalto T., Lindholm A., Nikander P.J., Normaja J., Soilevaara K., Rauste V. Rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2003 harvinaisuushavainnot Malling Olsen, K. & Larsson, H. 2004: Gulls of Europe, Asia and North America. 65
Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA
Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa
LisätiedotVäritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa
LisätiedotPikkumittareiden tunnistus osa 2
Pikkumittareiden tunnistus osa 2 Tekstit: Lassi Jalonen, Jari Kaitila Kuvat: Pekka Malinen, Juha Tyllinen, lepiforum.de Tekninen toteutus: Lassi Jalonen Kiitokset: Kimmo Silvonen (Suomen päivä- ja yöperhoset
LisätiedotRisto Juvaste Lokkien iän, lajin ja sukupuolen määritys mittaamalla
Rengastajakokous VES-ryhmä 2011 keskusteluosio Risto Juvaste Lokkien iän, lajin ja sukupuolen määritys mittaamalla Mittaamalla rengastuskohteita saa paljon oheistietoa ja voi nostaa rengastuksen laatua.
LisätiedotSaksanpystykorvien värit
Saksanpystykorvien värit Ruskea: Kauttaaltaan yksivärinen tummanruskea. Ruskeilla esiintyy joskus harmaata karvaa housuissa, hännässä, silmien ympärillä tai lapojen seudulla. Tämä katsotaan virheeksi tai
LisätiedotMantukimalaisen kaltaiset
EIVÄT EROTETTAVISSA MAASTOSSA Mantukimalaisen kaltaiset - Yleinen (Lapissa harvinainen) - Koiraalla vaaleat naamakarvat. - Kuningattarella keltainen kaulus ulottuu hieman siiven tyven alapuolelle. Mantukimalainen
LisätiedotÄmmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin
LisätiedotLypusa maurella (Denis & Schiffermüller, 1775)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
LisätiedotKorvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.
RAG RAGDOLL ROTUMÄÄRITELMÄ Yleistä: Ulkomuoto Ragdolleissa on kolme erilaista kuviota: colourpoint, mitted ja bicolour ja 20 värimuunnosta kussakin, yhteensä 60. Ragdoll on kiinteä, suuri kissa, jolla
LisätiedotDiurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
LisätiedotPikkumittareiden tunnistus osa 1
Pikkumittareiden tunnistus osa 1 Tekstit: Lassi Jalonen, Jari Kaitila Kuvat: Pekka Malinen, Juha Tyllinen, lepiforum.de Tekninen toteutus: Lassi Jalonen Kiitokset: Kimmo Silvonen (Suomen päivä- ja yöperhoset
LisätiedotEriocraniidae. Perhoswiki
Teksti: Harri Jalava Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Kuvat: Kuvapankki (http://www.insects.fi/insectimages/browser) Ohjelmisto: itext (http://itextpdf.com/)
LisätiedotProjekti: Photo Goldeneye 2015
Projekti: Photo Goldeneye 2015 Johdanto Vesilintujen talvilevinneisyydet ovat muuttuneet Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy talviaikaisina vesilintumäärien kasvuna talvialueen
LisätiedotKeurusseudun selkälokit erityisseurannassa
Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta
LisätiedotTilkkuilijan värit. Saana Karlsson
Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä
LisätiedotJaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue
29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä
LisätiedotPITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa
PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa Pentujen rekisteröinnin yhteydessä tulee noudattaa pitkäkarvaisen saksanseisojan rotumääritelmässä mainittuja sallittuja värejä. Rotumääritelmän
LisätiedotJurmo 2.10.2004. Lintuhavainnon Tuntomerkkianalyysi
Jurmo 2.10.2004 Lintuhavainnon Tuntomerkkianalyysi PERUSTIEDOT Paikka: Korppoo, Jurmo, Länsiriutta Aika: 2.10.2004 11:05 12:30 Etäisyys: Optiikka: Sää: Biotooppi: Kivikkoranta 70 80 m tuntomerkkejä kirjattaessa
LisätiedotTÖYHTÖTIAINEN. Lentävä Töyhtis. Ville Arpiainen ja Venla Ylikopsa Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto
TÖYHTÖTIAINEN Lentävä Töyhtis Ville Arpiainen ja Venla Ylikopsa Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto Töyhtötiainen (Lophophanes cristatus) Lähes koko Euroopassa pesivä varpuslintu on yksi harvoista
LisätiedotNaurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa
Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset
LisätiedotPhaulernis dentella (Zeller, 1839)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotShiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua
ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta
Lisätiedotlukukontrollia kertoo?
FWC0E9 0000110000000111001110000 FWC0EM 0011110000011111111000000 FWC0EN 0001111111001010010011000 FWC0EW Mitä 0000111110110111111110000 yli 200 000 FWC0MV 0000001001011000000100000 FWC0NM lukukontrollia
LisätiedotItämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet.
Itämeri Murtovesi Itämeren murtovesi on vesialueen vettä,joka on suolaisempaa kuin kuin makeavesi, mutta suolapitoisuus ei saavuta valtameren veden suolapitoisuutta. Murtovaeden suolapitoisuus on alle
LisätiedotSUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO BIRDLIFE SUOMI. Taantuvien vesilintujen tunnistusopas
SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO BIRDLIFE SUOMI Taantuvien vesilintujen tunnistusopas SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO BIRDLIFE SUOMI Tervehdykset SINULLA ON KÄSISSÄSI TAANTUVIEN VESILINTUJEN TUNNIS- TUSOPAS, joka on tehty
LisätiedotAdelidae. Perhoswiki 2015-04-29 1
Teksti: Harri Jalava Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Kuvat: Kuvapankki (http://www.insects.fi/insectimages/browser) Ohjelmisto: itext (http://itextpdf.com/)
LisätiedotKemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
LisätiedotKUVAT. Kuvat sivuilta
KUVAT Kuvat www.tarsiger.com sivuilta METSÄKANALINNUT TUKEVA RUUMIS, PIENI PÄÄ, PYÖREÄKÄRKISET KUPERAT SIIVET JALAT VOIMAKKAAT, HÖYHENPEITE KOIRAS SUUREMPI KUIN NAARAS SOIDINMENOT NÄYTTÄVIÄ TALVISAIKAAN
LisätiedotZeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
LisätiedotVirkatut pöllöt. HJERTEGARN Tilbehør 49
Virkatut pöllöt HJERTEGARN Tilbehør 49 SUURI PÖLLÖ Korkeus: n. 23 cm Langanmenekki: Turkoosia 60 g, oranssia 20 g, lilaa 20 g, vaaleansinistä 25 g, valkoista 10 g, mustaa 10 g, vaalean lilaa 10 g Muut
Lisätiedotlajien tunnistaminen
Kimalaisten elintavat ja lajien tunnistaminen Juho Paukkunen Pölyhyöty-hankkeen koulutustilaisuus Helsinki 27.4.2019 Esityksen sisältö Kimalaisten elintavat ja merkitys pölyttäjinä Suomen kimalaislajisto
LisätiedotAkita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua
vrt. rotumääritelmävertailua Historia Rotujen historia on sama noin 1950-luvulle saakka. Alkuperäinen metsästyskoiratyyppi oli 1900-luvulle tultaessa pitkälti kadonnut rotuun risteytettyjen länsimaisten
LisätiedotErikoiskoulutus maremmanoabruzzese, owczarek podhalanski
Erikoiskoulutus maremmanoabruzzese, slovakiancuvac ja owczarek podhalanski Elena Ruskovaara Rotujen yhteinen tausta Huomioi käyttötarkoitus ja historia Laumanvartijarotujen lähestyminen; minkälainen on
LisätiedotPERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI
PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI Arvioijan nimi: Päivämäärä ja kellonaika: Arvioitava tila: Sijainti tilassa: Vastaa kysymyksiin annetussa järjestyksessä! Antaessasi vastauksesi asteikkomuodossa,
Lisätiedotatelier diessner effetto metallo
Ainutlaatuista, miten metallinen kiilto todellakin hyväilee silmiä, miten puhtaan ferro-oksidin ulkonäkö voikaan muuttua niin monipuolisesti. Ollen välillä hopeisen näköinen tai vaihtuen sitten kullankiiltoiseksi.
LisätiedotKanarialinnun perintötekijät Spalt = Saksankielinen sana ja tarkoittaa perityvä mutta ei näkyvä ominaisuus
Kanarialinnun perintötekijät Spalt = Saksankielinen sana ja tarkoittaa perityvä mutta ei näkyvä ominaisuus Koodit eli kansain väliset tunnukset muuttuvat koko ajan, mutta ovat euroopassa laajasti käytössä,
LisätiedotJazz-varis. Anu Koski. Tämän amigurumi-ohjeen toteutti iloksesi. the ageing young rebel http://theageingyoungrebel.com
Jazz-varis Tämän amigurumi-ohjeen toteutti iloksesi Anu Koski the ageing young rebel http://theageingyoungrebel.com Huomaa: tämä ohje ei sisällä perusohjeita esim. virkkaus- tai neulomistekniikoihin, ompeluun
LisätiedotTIETOA TIMBERWISE-LAJITELMISTA
TIETOA TIMBERWISE-LAJITELMISTA Timberwisen lajitelmavalinta määrää lattian eloisuuden ja oksakohtien määrän. Timberwisen lankkuparketteihin saa valita lajitelman, joka määrittää sen kuinka paljon lankuissa
LisätiedotVALKOHÄNTÄPEURA IKÄMÄÄRITYS Odocoileus virgianus
VALKOHÄNTÄPEURA IKÄMÄÄRITYS Odocoileus virgianus Veli Lappalainen HAMPAIDEN KEHITYS vasan alaleuan hampaat (alle6 kk.) pm1, pm2 ja pm3 ovat maitohampaita viimeiset takahampaat M2 ja M3 evät ole vielä puhjenneet
LisätiedotSuonenjoki tuomari: Paula Rekiranta. keltainen-tiikerijuovainen. urokset. pentuluokka
Suonenjoki 9.8.2009 tuomari: Paula Rekiranta keltainen-tiikerijuovainen urokset pentuluokka Grandman s Hey C mon FI18067/09 8kk tasapainoisesti kehittynyt urospentu, jolla erinomainen luusto. Hyvä pään
LisätiedotAika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder
UROSKAVALKADI Suomen Keeshond ry Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder CINEREUS RINTIN MOON SHADOWS, "Ezio" Rek. nro FI10311/13 Synt.
LisätiedotDESIGN MARIAN TUOTE- KUVASTO
DESIGN MARIAN TUOTE- KUVASTO Muut tuotteet MUUT TUOTTEET Tämä katalogi pitää sisällään kaikkea mahdollista kodin koriste-esineistä asusteisiin. Järjestyksessään tästä luettelosta löydät - Käsin maalatuttuja
LisätiedotTrendejä vuodelle 2016
Trendejä vuodelle 2016 Kodinomaisuus Luonnonläheinen sisustustyyli Marmori ja metalli jatkavat Kontrastit ovat nousevat esiin sisustuksessa: tumma-vaalea, kova-pehmeä, sileä-rosoinen, kiiltävä-matta, uusi-vanha
LisätiedotTringan skaba selitykset
Tringan skaba 2013 - selitykset 13.3.2013 Kisassa oli 50 kuvaa, joissa esiintyvät lajit on tavattu vähintään kerran länsipalearktisella alueella, A tai B kategorioissa Risteymiä ei kuvissa esiinny Taksonomia:
LisätiedotSuomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet
Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Sienet Sienten lajimäärä on paljon aiemmin ajateltua suurempi Lajit tunnettava, jotta sienten todellisen monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja suojelutarpeiden
LisätiedotKUOPIO KV 4.8.2012. Tuomari: Juha Putkonen. Urokset valioluokka. Finndanes Inside Joke
KUOPIO KV 4.8.2012 Tuomari: Juha Putkonen Urokset valioluokka Finndanes Inside Joke Erinomainen koko ja rungon mittasuhteet. Erinomainen luusto. Hyvänkokoinen pää. Hyvät korvat. Niukat otsarypyt. Hyvä
LisätiedotVESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA
VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,
LisätiedotSymbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla:
Tehtävät Lukuun 12. Tehtävä 1. Luonnonvalinta. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: a. reviirikäyttäytyminen b. muuttoliike (migraatio) c. soidinkäyttäytyminen
LisätiedotVuoden lintu hankkeita vuodesta 2000
Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000 Kuva: Micha Fager Tero Toivanen, lintulaskijatapaaminen 10.2.2019 BirdLifen vuoden linnut 2000-2018 2000: Käenpiika 2001: Peltosirkku 2002: Pikkulepinkäinen 2003: Selkälokki
LisätiedotSaaristolintuseuranta Ruotsissa ja Suomessa Metodivertailu Merenkurkussa 2001-2006
Saaristolintuseuranta Ruotsissa ja Suomessa Metodivertailu Merenkurkussa 2001-2006 Michael Haldin Pohjanmaan luontopalvelut Saaristolintusymposio 15.11.2008 KPLY/Birdlife LÄHTÖKOHDAT vuonna 2001 käynnistyi
LisätiedotMETSÄKAURIS IKÄMÄÄRITYS Capreolus capreolus
METSÄKAURIS IKÄMÄÄRITYS Capreolus capreolus Veli Lappalainen < turpa HAMPAIDEN KEHITYS vasan alaleuan hampaat (alle 7 kk.) pm1, pm2 ja pm3 ovat maitohampaita viimeinen takahammas M3 ei ole vielä puhjennut
LisätiedotVuotta 2011 varten minulla ei taaskaan ollut mitään erityistä seurantakohdetta mielessä. Siispä vain katselen lintuja.
KUN RARI OSUU KOHDALLE TAI SITTEN EI Vuotta 2011 varten minulla ei taaskaan ollut mitään erityistä seurantakohdetta mielessä. Siispä vain katselen lintuja. Alla on kerrottu kaikki uudet elämänpinnalajit
LisätiedotKainkoira, kishu ja shikoku. Rotumääritelmävertailua
, kishu ja shikoku Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Metsästys Seurakoira Villisika ja peura Villisika ja peura Suurriista,esim.villisika Yleisvaikutelma Keskikokoinen Tasapainoinen Vankarakenteinen
LisätiedotBoknäs Yhdessä. OVH-hinnasto (sis. alv. 24%) Pidätämme oikeudet kaikkiin muutoksiin.
OVH-hinnasto (sis. alv. 24%) Pidätämme oikeudet kaikkiin muutoksiin. TEHTY SINUA VARTEN Tämä lankkupöytä-konsepti on monipuolisuudessaan uniikki. Jokaisella yksityiskohdalla on omat ominaisuutensa joista
LisätiedotLintu ja uistin Nokia 11.8.2014
Tämä kertomus on kirjoitettu kuvastamaan allekirjoittaneen huolta vastuuttomien kalastajien luontokappaleille aiheuttamista vaaroista. Tällä kerralla tilanne päättyi hyvin, mutta kuinka kauan tuo kuvattu
LisätiedotAmmattikorkeakoulu Lemminkäisenkatu 30
Ammattikorkeakoulu Lemminkäisenkatu 30 Kohde: koulu Käyttäjinä: opiskelijat, opettajat, sekä muita henkilöitä Kasveina: anopinkieliä, viikunoita, traakkipuita, orkidea, isolehtistä murattia silkkikasvina(?)
LisätiedotKattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Soidinselvitys 1 (7) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotÄmmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2014 1. Johdanto
LisätiedotTeuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen
Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse
LisätiedotALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira
ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira YLEISVAIKUTELMA: - Alaskanmalamuutti, eräs vanhimmista arktisista
LisätiedotKuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotLEIMASINBETONI. Maaliskuu 2011 SEMTU OY Puh. +358 9 2747 950 mailbox@semtu.fi PL 124, 04201 KERAVA Fax +358 9 2747 9540 www.semtu.
LEIMASINBETONI Leimasinbetoni on paikallavalettua betonia, joka on läpivärjätty ja pintakuvioitu patentoiduilla muottimatriiseilla. Leimasinbetonia käyttämällä saadaan samanlaisia pintoja kuin luonnonkivillä
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE L'ORÉAL PARIS Wing
www.lorealparis.fi LEHDISTÖTIEDOTE L'ORÉAL PARIS Wing Uusi maskara, joka tekee ripsistäsi näyttävät kuin irtoripset ja upean muotoiset kuin perhosen siivet Ensimmäistä kertaa L'Oréal Paris on luonut epäsymmetrisen
LisätiedotKäytöskyselyn käyttöominaisuuksia koskevan osuuden analysointia:
Käytöskyselyn käyttöominaisuuksia koskevan osuuden analysointia: Riistavietti eli onko koirasi kiinnostunut riistan hajuista: Vastausvaihtoehdot (kaavion kohdat):. Ei koskaan (sininen). Silloin tällöin
LisätiedotHOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa
Ryhmä: 2 FCI:n numero: 190 Hyväksytty: FCI 12.1.1998 SKL-FKK 13.5.2000 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa KÄYTTÖTARKOITUS: Käyttökoira. FCI:N LUOKITUS:
LisätiedotHIRVI IKÄMÄÄRITYS Alces alces
HIRVI IKÄMÄÄRITYS Alces alces Veli Lappalainen Nykykäytännön mukaan trofeearvostelussa hirvieläinten trofeista määritetään myös eläimen ikä. Näyttelyyn ja arvosteltavaksi tuotavan trofeen mukana tulee
LisätiedotEVENING SONG LINTUSOITTORASIA
TRVIKKT - 0 x 5 cm pala pilkullista puuvillajerseytä - 5 x 5 cm pala valkoista puuvillajerseytä - 0 x 0 cm pala vaaleaa luomupuuvillaista teddyneulosta - 5 x 0 cm pala vaaleaa pellavaa - pala tukikangasta,
LisätiedotMatti Majava. Lyhenteet s = silmukka tr = taikarengas krs = kierros /kerros r = rivi ks = kiinteä silmukka ss = seuraava silmukka
Matti Majava Materiaalit: Puuvillalanka: Mayflower Cotton 8/4 Ruskea (1432), oranssi (1497), valkoinen (1402) harmaa (1442) ja musta (1443). Turvasilmat: 2 kpl. (8 mm.) Virkkuukoukku: Ohjeessa käytetty
LisätiedotRotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE. http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html
Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html Alkuperäismaa: Meksiko Uusimman rotumääritelmän julkaisupäivä: 28.01.2014 (ei vielä suomennettu)
LisätiedotPassihakemukseen liitettävän valokuvan on täytettävä tässä ohjeessa annetut vaatimukset.
Valokuvaohje Suomessa on siirrytty 21.8.2006 uusiin passikuvavaatimuksiin, jotka perustuvat YK:n alaisen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön määritelmiin. Niiden tehtävänä on yhdenmukaistaa passikuvia
LisätiedotOhjeet bilemeikkiin. 2013-10-31 Copyright 2013 by Oriflame Cosmetics SA
Ohjeet bilemeikkiin 2013-10-31 Copyright 2013 by Oriflame Cosmetics SA 1 Bilemeikki Nuoren naisen bilemeikki syntyy smoky eyes silmämeikistä ja huolellisesti tehdystä pohjustuksesta. Siksi onkin tärkeää,
LisätiedotRhagades pruni (Denis & Schiffermüller, 1775)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
LisätiedotUlosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia
Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia 250909 Tässä kuvakoosteessa on esitetty F-BaktVi1:n normaaleita ja patologisia maljaviljelynäkymiä
LisätiedotTulostusjälkiongelmat
voidaan usein ratkaista vaihtamalla tulostustarvike tai huoltotarvike, jonka käyttöikä on lopussa. Tarkista tarvikkeen tila käyttöpaneelin ilmoituksesta. Kohdassa Tulostustarvikkeiden tilan määritys on
LisätiedotKestävää luontomatkailua
Ennallistamispoltot Repovedellä Susanna Lahdensalo Kestävää luontomatkailua Repovedelle hanke ESITYKSEN TAVOITE: Sertifioiduille oppailla aineistopankkiin tietoja Repoveden ennallistamispoltoista (erityisesti
LisätiedotKiia Kimalainen. 2. krs: (2 ks samaan s:aan) 6 x (12). Päättele ja jätä riittävästi lankaa kiinnitykseen. Kiinnitä turvasilmät 2. ja 3. krs väliin.
Kiia Kimalainen Materiaali Puuvillalanka: Mayflower Cotton 8/4: V. keltainen (1404) Valkoinen (1402) Musta (1443) Luomu hiekka (25) Turvasilmät: 2 kpl (8 mm.) Virkkuukoukku: Ohjeessa käytetty virkkuukoukku
Lisätiedot1. Kontrollikerta. Atomikatu 7. Porras A. Porras B. Porras C. Porras D. Arkitehdinkatu 40. Porras A. Oikea. Yleistä. Yleistä LIITE 2: 1 (12)
LIITE 2: 1 (12) 43 1. Kontrollikerta Atomikatu 7 Muutamia sormen jälkiä. puoli pysynyt puhtaampana ja kirkkaampana, tasaisempi jälki. Raitamaisia jälkiä ja muutenkin likaisempi kuin vasen puoli. Laikukas,
LisätiedotSkotlanninhirvikoira
Skotlanninhirvikoira Skotlanninhirvikoiran rotumääritelmä (Huom! Materiaalin kuvat ovat tarkoitettu keskustelun pohjaksi, eli mitä erinomaista ja myös mitä korjattavaa kuvista löytyy.) Rotumääritelmä hyväksytty
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma
1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.
LisätiedotMerja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1
Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1 1. 2. 3. 4. 5. 6. Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 2 7. 8. 9. 10. 11. 12. Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 3 13. 14. 15. 16. 17. 18. Ovelat ötökät,
LisätiedotValmislauteet sinun mitoillasi
Valmislauteet sinun mitoillasi Valitse suosikkisi laajasta valikoimasta Valmiiksi mietitty ratkaisu toteutuu helposti ja vaivattomasti Laadukas kotimainen tuote saapuu nopeasti kotiovelle Suomalaista puusepäntaitoa
LisätiedotKORTHALSINGRIFFONI. Kuva Totti Turunen
KORTHALSINGRIFFONI Kuva Totti Turunen Saksanseisojakerho ry 2013. Laatinut Raija Tammelin SKL rotumääritelmä 107a. Koshyk C. Pointing Dogs, Volume one, The Continentals. Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben
LisätiedotJalostustarkastuksen pöytäkirja
1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Marko Herraniemi KOIRAN NIMI Kaikenriistan Luja PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina
LisätiedotPingviini. Anu Koski. Tämän amigurumi-ohjeen toteutti iloksesi. the ageing young rebel http://theageingyoungrebel.com
Pingviini Tämän amigurumi-ohjeen toteutti iloksesi Anu Koski the ageing young rebel http://theageingyoungrebel.com Huomaa: tämä ohje ei sisällä perusohjeita esim. virkkaus- tai neulomistekniikoihin, ompeluun
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
Lisätiedot*sq >++ Kuka kaki? Muut havainnot linnuista. Nimi linnut kuulin. Ndmd linnut ndin
Kuka kaki? Ta rui kke et : I i ntu ki rj a, Iyijy ky n ii, m u i stivi h ko tai m o n i ste, ki i ka rit. Havaintopaikka/reitti : *sq >++ Havainnoitsija: P iivdmddrii ja kellonaika: Tarkkaile lintuja maastoretkellii
LisätiedotVERKOSTO GRAAFINEN OHJE
2018 SISÄLTÖ 3 Pikaohje 4 Tunnus ja suoja-alue 5 Tunnuksen versiot 6 Tunnuksen käyttö 7 Fontit 8 Värit 9 Soveltaminen ----- 10 Verkosto Lapset 2 suoja-alue Tunnuksen suoja-alueen sisäpuolella ei saa olla
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 3/8: Visuaalinen suunnittelu
LisätiedotBARBET JALOSTUSKATSELMUS
RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Tulimaan Valo Rekisterinumero FI33062/12 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 22.4.2012 ika 25.7.2015 N
LisätiedotSISÄLLYS JOHDANTO 5. KUVAT 1. TUNNUS - SANOMA 6. VERKKOSIVUT 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET. 2.1 Suoja-alue. 7.
GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLLYS JOHDANTO 1. TUNNUS - SANOMA 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 2.1 Suoja-alue 2.2 Eri osien käyttö 2.3 Minimikoot 5. KUVAT 6. VERKKOSIVUT 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET 7.1 Tuotekortit 7.2 Esitteet
LisätiedotKESÄPÄIVÄNÄYTTELY 2009 SOTKAMOSSA TUOMARINA SATU YLÄ-MONONEN. PENNUT: UROKSET 7-9kk
KESÄPÄIVÄNÄYTTELY 2009 SOTKAMOSSA TUOMARINA SATU YLÄ-MONONEN ROP & VSP-pentu ROP & VSP PENNUT: UROKSET 7-9kk Jäälinnan Meren Mahti PEK1,KP, ROP-pentu 9kk erinomainen hyvin lupaava uroksen pää,hyvä purenta,
LisätiedotSäämiskäpaikat baletin kärkitossuille
Säämiskäpaikat baletin kärkitossuille Baletin kovakärkisten tossujen kärjet joutuvat auttamattoman koville käytössä. Satiini, josta tossun pinta on yleensä tehty, on herkästi purkautuvaa ja rispaantuvaa,
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic
LisätiedotÄmmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2017
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2017 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2017 1. Johdanto
LisätiedotBARBET JALOSTUSKATSELMUS
RET JLOSTUSKTSELMUS - ULKOMUOTO Gloria G de la Serve de la hapelle d'lexadre Lori 25.7.2015 1(8) Paikka Hämeenlinna ika 25.7.2015 rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Gloria G de la Serve de la hapelle
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotJalostustarkastuksen pöytäkirja
1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Susanna Pulkkinen KOIRAN NIMI Loistawan Bruce PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina
Lisätiedot