KoiraExpo

Transkriptio

1 KoiraExpo LUENNOT JA LUENNOITSIJAT EXPLORING THE EMOTIONAL WORLD OR DOGS (Tutustuminen koirien tunnemaailmaan) Daniel Mills BVSc PhD CBiol FSBiol FHEA CCAB Dip ECAWBM (BM) MRCVS European & RCVS Recognised Specialist in Veterinary Behavioural Medicine Lincolnin yliopisto, Iso-Britannia Luento on englanniksi On mahdotonta täysin selvittää, miten muut eläimet kokevat maailman. Se ei kuitenkaan tarkoita, että niillä ei olisi subjektiivisia kokemuksia. Tämän asian tutkiminen on ollut tieteelle merkittävä haaste, mutta viimeaikaiset edistysaskeleet eläinten hyvinvointitieteessä ja vertailevassa kognitiossa ovat mahdollistaneet erilaisten lähestymistapojen kehittämisen eläinten tunnemaailman arviointiin. Tätä kehitystyötä on tehty Lincolnin yliopistossa, tavoitteena määritellä tarkemmin käyttäytymisen ongelmia ja tarjota tarkempia neuvoja niiden ehkäisemiseen. Daniel Mills tutkii ja kehittää uusia menetelmiä käyttäytymisongelmien ratkomiseen ja ehkäisemiseen. Hän tutkii esimerkiksi semiokemikaalien käyttöä eläinten tunnereaktion kontrolloimiseksi (feromoniterapia). Semiokemikaalit ovat pienikokoisia orgaanisia yhdisteitä, jotka välittävät kemiallisia viestejä. Esimerkiksi hyönteiset pystyvät niiden avulla viestimään toistensa kanssa. Millsin tutkimuskohteena on myös käyttäytymisongelmien sekä muun käyttäytymisen taustoihin liittyvä vertaileva psykologia. Hän on erityisen kiinnostunut siitä mikä tekee yksilöstä erilaisen ja miten ympäristö vaikuttaa tähän kehitykseen. Hän tutkii miten eläimet sekä me ihmiset tunnistamme toistemme tunnetiloja ja reagoimme niihin. Hän tutkii myös lemmikkien merkitystä ihmiselle. Millsin viimeisimpiä tutkimusaiheita ovat muun muassa Lemmikkikoiran vaikutus perheisiin, joissa on autistinen lapsi Lemmikkikoirien taloudellinen merkitys Sopivan koiran löytäminen kuhunkin kotiin

2 Luento on englanniksi EARLY PREVENTION OF FEARFUL AND/OR AGGRESSIVE BEHAVIOR IN DOGS (Miten varmistaa pennuille hyvät eväät elämää varten - esimerkkinä ongelmakäyttäytymisen ehkäisy) Rachel Casey BVMS (Glas), PhD (Bristol), Dip(AS)CABC, Dip ECVBM-CA European & RCVS Specialist in Veterinary Behavioural Medicine Bristolin yliopisto, Iso-Britannia Aikainen sosiaalistaminen on tärkeää pentujen myöhemmän kehityksen kannalta. Luennossa kerrotaan sosiaalistamisen merkityksestä sekä keinoista, joilla voimme varmistaa pennuille hyvät eväät elämää varten ja ehkäistä ongelmakäyttäytymistä, kuten pelkoja ja liiallista aggressiivisuutta. Rachel Casey työskentelee lemmikkieläinten käyttäytymisen ja hyvinvoinnin lehtorina Bristolin yliopistossa. Hänen tutkimuskohteinaan ovat persoonallisuusominaisuudet sekä miten nämä vaikuttavat ei-toivotun, esimerkiksi aggressiivisen käyttäytymisen riskiin. Casey kehittää hoito-ohjelmia ongelmakäyttäytymiseen ja tutkii erilaisten hyvinvointi-indikaattorien käyttöä erilaisten ympäristö- ja sosiaalisten tilanteiden arvioimisessa. Hän tutkii myös kuinka ihmisen toiminta, esimerkiksi koulutusmenetelmät, vaikuttavat lemmikkieläimiin. Hän tutkii myös stressin ja sairauksien välistä yhteyttä. DOES YOUR DOG UNDERSTAND YOU? (Ymmärtääkö koirasi sinua?) Juliane Kaminski PhD, Portsmouthin yliopisto, Iso-Britannia Luento on englanniksi Ihminen on domestikaation yhteydessä muokannut eläinten ulkonaisten ominaisuuksien lisäksi käyttäytymistä ja tiedon käsittelyyn, esimerkiksi ajatteluun, oppimiseen ja muistamiseen, liittyviä taitoja (kognitiiviset taidot). Koira on tässä mielessä erittäin kiinnostava tapaus. Koira on ensimmäinen domestikoitunut eläin, ja on jo kauan elänyt läheisessä kontaktissa ihmisen kanssa. Missä määrin koira sitten on erityisesti sopeutunut uuteen elinympäristöönsä ihmisen lähellä, vai onko tällaista sopeutumista ylipäätään tapahtunut? Niin kutsutun domestikaatiohypoteesin mukaan koirat ovat erityisesti sopeutuneet ihmisen ympäristöön, ja niille on kehittynyt kognitiivisia taitoja, jotka ovat samankaltaisia kuin ihmisillä. Koirat esimerkiksi pystyvät joustavasti seuraamaan ihmisten välisen kommunikaation muotoja. Juliane Kaminski työskentelee lehtorina Portsmouthin yliopiston psykologian laitoksella, johon ollaan paraikaa perustamassa koiran kognitiokeskusta (Dog Cognition Centre Portsmouth). Aiemmin hän työskenteli vertailevan psykologian parissa Saksassa ja oli Dog Cognition ryhmän johtaja Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology:ssa. Kaminskin pääasiallinen tutkimusaihe on ihmisen sosiaalisuuden kehittyminen ja evoluutio, erityisesti sosiaalinen kognitio.

3 RODUNOMAISEN KÄYTÖKSEN MUOKKAAMINEN Tommy Wirén Eläinkouluttaja, koulutusneuvoja Miten muokata koiran vahvoja rodunomaisia ominaiskäytöksiä kuten paimennusta tai metsästyskäyttäytymistä positiivisella vahvisteella? Miten saat koiran hallintaan tilanteessa, jossa 'sisäinen ääni' vie koiraa toisaalle? ONKO VIETILÄ VÄLIÄ KOIRAN MOTIVOIMINEN JA PALKITSEMINEN Marko Koskensalo Erilaiset koirat motivoituvat eri asioista. Kuinka voit motivoida koiraasi tekemään nopeammin, halukkaammin ja aktiivisemmin? Tule kuuntelemaan urheilukoirakouluttajan näkemyksiä koiran motivoinnista käytännön esimerkein höystettynä. HYVÄLUONTEINEN KOIRAYHDISTYS Mika Leppinen OTM Millaista on hyväluonteinen koirayhdistystoiminta? Kuinka paljon ja mistä koirayhdistyksissä riidellään ja kuinka usein mennään oikeuteen asti? Miten ennaltaehkäistään riitojen syntyä ja miten hoidetaan jo syntyneet erimielisyydet? Vinkkejä koirayhdistysarkeen hyväluonteisille koirayhdistysharrastajille. Mika Leppinen on Kennelliiton valtuuston varapuheenjohtaja ja Kennelliiton sääntötyöryhmän puheenjohtaja. Hän on työuransa aikana hoitanut lukuisan määrän erilaisia koiriin ja koirayhdistyksiin liittyviä riitoja niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolellakin. Hän on myös toiminut monenlaisissa koiramaailman luottamustehtävissä. Leppinen on perehtynyt erityisesti eläinsuojelulainsäädäntöön ja yhdistysoikeuteen sekä laajasti kaikkeen eläimiä suoraan ja välillisesti koskevaan juridiikkaan.

4 KÄYTTÖ- JA RODUNOMAISTEN KOKEIDEN MERKITYS KOIRANJALOSTUKSEEN Jukka Immonen SHHJ / Pohjoismainen hirvikoiraunioni Aikojen kuluessa on rakennettu erilaisia mittareita, joita käyttäen voidaan valita jalostukseen käytettävät koirayksilöt. Koiria mitataan eri osa-alueilta, viimeisinä aikoina erityisesti terveyteen liittyvät mittaukset ovat kehittyneet, mutta myös henkisiin ja fyysisiin käyttöominaisuuksiin liittyviä mittausmenetelmiä on ollut käytössä jo pitemmän aikaa. Toki ulkomuotoon liittyvää mittaustietoa on kerätty ja kerätään runsaasti. Nykyisin kiinnitetään huomiota eri rotujen populaatioihin, sitä varten on olemassa erilaisia mittareita perustuen matemaattiseen sukutaululaskentaan ja nykyisin jo todelliseen geneettiseen faktatietoon perustuvia mittareita on kehitetty. Kerättyä tietoa voidaan käsitellä tehokkaasti tietokoneilla, mikä antaa mahdollisuuksia suuren tietomassa havainnolliseen esittämiseen ja siten tehokkaampaan valintaan. Tietoja puolestaan kerätään mm. koetapahtumissa ihmisen aistihavainnoin ja paikannusteknologiaa apuna käyttäen. Terveyspuolella on jo kehitetty geenitestejä erilaisten sairauksien tai poikkeamien tunnistamiseen. Onko tulevaisuudessa geenitestein korvattavissa nykyiset koetapahtumat? Jukka Immonen työskentelee CGI nimisessä globaalissa IT palveluorganisaatiossa praktiikassa, joka keskittyy tiedolla johtamisen ja raportoinnin ratkaisuihin. Hän on toiminut Suomen Harmaahirvikoirajärjestössä eri tehtävissä vuodesta 1987 alkaen. Erityisesti jalostusvaliokunnassa hän on toiminut pitkään. Hän on tuottanut jalostustilastot, ollut kehittämässä käyttöominaisuuksien BLUP indeksilaskentaa koetulosten perusteella, osallistunut Pohjoismaisen hirvikoiraunionin kautta 2012 vuoden syksystä voimassa olevien hirvenhaukkukokeiden sääntöjen kehittämiseen erityisesti mitattavuuden näkökulmasta. Mitattavan tiedon keruun kenttätyöhön Jukka osallistuu Hirvenhaukkukokeiden maastotuomarina ja ylituomarina. PELOT JA FOBIAT GEENIEN JA YMPÄRISTÖN VAIKUTUS Katriina Tiira FT Helsingin yliopisto & Folkhälsan Institute of Genetics Koiran käyttäytymiseen ja persoonallisuuteen vaikuttaa ympäristö, geenit sekä niiden yhteisvaikutus. Luennolla käydään läpi aikaisempia tutkimuksia pelkojen periytyvyydestä ja ympäristön ja kokemusten vaikutuksesta pelkojen kehittymiseen. Luennolla esitetään myös tutkimusryhmän viimeisimpiä löydöksiä pelkojen geneettisestä taustasta, sekä pelkoihin ja fobioihin vaikuttavista ympäristötekijöistä. Katriina Tiira väitteli vuonna 2001 lohikalojen käyttäytymisestä sekä geneettisestä monimuotoisuudesta, jonka jälkeen hän toimi Suomen Akatemian tutkijatohtorina aiheenaan lohikalojen käyttäytyminen, elinkiertoominaisuudet ja geneettinen muuntelu. Tällä hetkellä Tiira työskentelee senior post docina koirien geenitutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa tutkien koirien käyttäytymistä ja siihen vaikuttavia geenejä. Tiiran projekteja ovat kaikki koirien käyttäytymiseen liittyvät tutkimukset kuten arkuus, ääniarkuus ja hännänjahtaus (stereotyyppinen käyttäytyminen). Hän on myös aktiivisesti mukana liikuntavammaisten avustajakoiratoiminnassa.

5 PEDIGREE DOGS EXPOSED HOW THIS AND OTHER DIRECTIVES HAVE INFLUENCED BREEDERS IN THE UK Angela Cavill Angela Cavill hankki yhdessä aviomiehensä kanssa ensimmäisen suomenpystykorvansa vuonna Siitä alkoi kuuluisan Toveri-kennelin historia: Cavillit ovat kasvattaneet tai omistaneet yli 70 valiota, vaikka pentueita on syntynyt vain yksi tai kaksi vuodessa. Vuodesta 1974 lähtien Angela on ollut järjestämässä erästä Iso-Britannian suurimmista koiranäyttelyistä (Southern Counties Canine Association), jossa on vuosittain mukana noin 8000 koiraa. Angela Cavill on Englannin Kennelklubin jäsen ja on ollut perustamassa sen nuorisojaostoa, joka tähtää nuorten vastuulliseen koiranpitoon. Hän on Englannin Suomenpystykorvajärjestön puheenjohtaja, toimittuaan sen sihteerinä ensin vuosina Suomenpystykorvaharrastuksen myötä Angela Cavill on käynyt Suomessa lukuisia kertoja vuodessa sitten vuoden 1976 ja opetellut myös suomen kieltä. Hän on Suomen Kennelliiton ja Suomen Pystykorvajärjestön kunniajäsen. Hänellä on hallussaan metsästyskortti sekä koetuomarin pätevyys. Suomen Presidentti myönsi hänelle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristin Suomen kansalliskoirarodun hyväksi tehdystä työstä sekä toimimisesta Anglo-Suomi seurassa, joka yhdistää suomalaisia ja brittejä. Hän on myös työskennellyt hylättyjen ja rescue -koirien hyväksi. KOIRAN BIOMEKANIIKAN PERUSTEITA Heli Hyytiäinen Fysioterapeutti (AMK), eläinfysioterapiaan erikoistunut, MSc in Veterinary Physiotherapy Miten koira liikkuu? Millaiset mekanismeihin neliraajaisen liikkuminen perustuu? Mitä eroja on koiran biomekaniikassa muihin lajeihin verrattuna? MITÄ FYSIOTERAPIALLA ON TARJOTA KOIRILLEMME Heli Hyytiäinen Fysioterapeutti (AMK), eläinfysioterapiaan erikoistunut, MSc in Veterinary Physiotherapy Milloin fysioterapeutin luokse? Missä kaikissa ongelmissa fysioterapeutti voi koiraa auttaa? Mitä erilaisia hoitomenetelmiä fysioterapialla on koiralle tarjota? Mihin eri hoitomenetelmien valinnat perustuvat? Heli Hyytiäinen on valmistunut fysioterapeutiksi Satakunnan Ammattikorkeakoulusta, Porin terveydenhuoltooppilaitoksesta alkuvuonna Hän on suorittanut eläinfysioterapian erikoistumisopinnot Lahden Ammattikorkeakoulussa Tämän jälkeen hän on toiminut osa-aikaisesti yrittäjäeläinfysioterapeuttina oman praktiikan puitteissa, kunnes vuonna 2006 hän siirtyi täysipäiväisesti eläinfysioterapeutiksi, työskennellen sekä pieneläinten että hevosten parissa. Vuodesta 2006 Hyytiäinen on toiminut Yliopistollisen Eläinsairaalan fysioterapeuttina, jossa kliinisen työn lisäksi hän on aktiivisesti mukana tutkimustyössä. Heli Hyytiäinen on myös suorittanut MSc in Veterinary Physiotherapy tutkinnon Englannissa, Royal Veterinary Collegessa, josta hän valmistui alkuvuodesta Tällä hetkellä hän tekee väitöskirjaa ja on tohtorikoulutettavana Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa koirien takapolviongelmiin sekä fysioterapeuttiseen tutkimiseen liittyen.

6 KOIRANET-OHJELMAT KASVATTAJAN TYÖKALUINA Katariina Mäki Jalostusasiantuntija, Suomen Kennelliitto Jalostustietojärjestelmän käyttö jalostuksen suunnittelussa ja pentuerekisteröinti Omakoira-palvelussa. Katariina Mäki hoitaa jalostusosastolla jalostusindeksiasioita ja neuvontaa sekä osallistuu myös esimerkiksi jalostustietojärjestelmän kehitystyöhön. KENNELLIITON TAPAHTUMATIETOJÄRJESTELMÄ Maarika Wallenius Näyttelysihteeri, Suomen Kennelliitto Yhdistykset Omakoira-palvelussa ja tapahtumien anominen Maarika Wallenius hoitaa näyttelyiden hyväksymiset, ulkomuototuomarilistojen perusteella arvosteluoikeuksien tarkastamiset sekä ohjaa ja neuvoo näyttelyiden järjestäjiä. OMAKOIRA-PALVELUT KOIRANOMISTAJILLE Margit Vekkeli Järjestelmäasiantuntija, Suomen Kennelliitto Luennolla käydään läpi koiranomistajalle suunnatut palvelut, esim. palveluun kirjautuminen, omistajailmoitus, vakuusarvo- ja valionarvotodistukset sekä tapahtumakalenterin hyödyntäminen Margit Vekkeli hoitaa IT-osastolla omakoira-posteja, kennelliiton kotisivuja ja toimii myös kennelliittolaisten tukena ohjelmistoasioissa. KOIRANPIDON YHTEYKSISTÄ HYVINVOINTIIN JA TERVEYSTEKIJÖIHIN Heimo Langinvainio LKT Luento on lauantaina ja sunnuntaina, kesto 1 tunti Hyvää elämää koiran kanssa tutkimusprojektin esittelyä. Nykytilanne ja alustavia havaintoja. Heimo Langinvainio on lääketieteen ja kirurgian tohtori. Hän on myös stressitutkija ja työhyvinvoinnin uranuurtajia Suomessa. Langinvainio on toiminut laaja-alaisesti henkilöstövoimavarojen kehittäjänä ja johdon kouluttajana ja hän on tullut tunnetuksi tutkijana ja valmentajana myös Elämä pelissä- ohjelmassa ja Olympiapurjehtijoiden henkisenä valmentajana. Hänen tieteellinen taustansa on geneettisen epidemiologian piirissä Helsingin yliopistossa. Heimo Langinvainio omistaa pitkäkarvaisen mäyräkoiran.

7 KOTIMAISTEN KOIRAROTUJEN PERINNÖLLINEN MONIMUOTOISUUS JA SEN YLLÄPITÄMINEN Alina Niskanen FM Oulun yliopisto Alina Niskanen valmistui filosofian maisteriksi Oulun yliopiston biologian laitokselta vuonna Tällä hetkellä hän viimeistelee väitöskirjaansa Oulun yliopiston luonnonsuojelugenetiikan sekä Helsingin yliopiston koirien geenitutkimusryhmissä. Väitöskirjan aiheena on susien ja koirien immuunigeenien (DLA) monimuotoisuus sekä luonnonvalinta. Niskanen kasvattaa islanninlammaskoiria ja on aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa ja useissa koiraharrastuslajeissa. Lauantain päätöstilaisuus: SUOMEN KOIRAHARRASTAJAT THE FINNISH MIRACLE André Noël Chaker The Finnish Miracle - André saa kuulijat uskomaan itseensä ja Suomen nousuun. Omaperäiset kansalliset arvot ja toimintatavat ovat antaneet Suomelle kilpailuedun. André kertoo faktoja Suomesta ja suomalaisista, joita emme itse näe, ja tulos on voimaannuttava! André Noël Chaker on lobbari, artisti, kolumnisti, urheilun, median ja juridiikan moniottelija. Sunnuntain päätöstilaisuus: ARVOSTAVA VUOROVAIKUTUS HYVÄN YHTEISHENGEN SALAISUUS Ben Furman Psykiatrian erikoislääkäri Onnistuminen on joukkuelaji: Ben auttaa kuulijoita tiedostamaan keskinäisen kommunikaation sudenkuopat sekä keinot, joiden ne vältetään. Yhteen hiileen puhaltaminen ei ole vaikeata kun sen oikein oivaltaa.