PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA, T:MI MATTI TORKKO, SIIPIKARJANKASVATUKSEN LAAJENTAMINEN, YLISTARO, SEINÄJOKI

Transkriptio

1 Päätös EPOELY/2360/ Julkinen PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA, T:MI MATTI TORKKO, SIIPIKARJANKASVATUKSEN LAAJENTAMINEN, YLISTARO, SEINÄJOKI HANKE Siipikarjankasvatuksen laajentaminen, Ylistaro, Seinäjoki HANKKEESTA VASTAAVA Torkko Matti Torkkolantie YLISTARO ASIAN VIREILLETULO Matti Torkko on pyytänyt Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) päätöstä, edellyttääkö suunniteltu siipikarjakasvattamon laajentaminen (Ylistaro, Seinäjoki) ympäristövaikutusten arviointimenettelyä eli YVA-menettelyä. Hankkeesta vastaava on toimittanut ELY-keskukselle YVA-lain 12 :n ja YVA-asetuksen 1 :n edellyttämät tiedot hankkeesta HANKKEESTA VASTAAVAN TOIMITTAMAT TIEDOT Hankkeen ja ympäristön kuvaus Matti Torkko hakee ympäristölupaa olemassa olevan broiler- ja kananuorikkokasvattamon laajentamiseen tilalla Latva-Torkko Hakijalla on tällä hetkellä Seinäjoen kaupungin myöntämä ympäristölupa broilerille/990 eläinyksikölle. Tällä hetkellä käytössä on yksi kasvattamo. Ympäristölupaa haetaan broilerille tai vastaavalle kananuorikkomäärälle. Laajennuksen toteutukseen on kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 rakennetaan 2 kpl lisää vastaavia 2000 m 2 kasvattamoita, joko kerralla tai porrastetulla aikataululla. Vaihtoehdossa 2 rakennetaan kerralla yksi iso, kaksiosastoinen halli, n m 2 + n m 2. Molemmissa vaihtoehdoissa kasvattamoiden lopullinen yhteenlaskettu pinta-ala sekä kasvatettava eläinmäärä ovat samat. Laajennuksen jälkeen kasvattamoissa voidaan kasvattaa kananuorikoita yhteensä n kpl kertatäyttöisissä erissä 18 viikon kasvatusajalla, tai broilereita noin kpl kertatäyttöisissä erissä, noin 6 vk kasvatusajalla riippuen eläinvälityksen/teurastamon tilanteesta. Erien välissä kasvattamot kuivapuhdistetaan, höyrypestään ja desinfioidaan perusteellisesti, pesuvedet n. 69 m 3 johdetaan umpisäiliöihin, jotka ovat tilavuudeltaan ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Vaihde Alvar Aallon katu 8 PL 156, Seinäjoki NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I SÖDRA ÖSTERBOTTEN Växel Alvar Aallon katu 8 PB 156, Seinäjoki Korsholmanpuistikko 44 PL 262, Vaasa Korsholmsesplanaden 44 PB 262, Vasa Pitkänsillankatu 15 PL 77, Kokkola Långbrogatan 15 PB 77, Karleby

2 Dnro EPOELY/2360/2018 2/7 yhteensä n.150 m 3. Luvitus ja lannanlevitysalat hankitaan broilereille, johtuen suuremmasta eläintiheydestä. Kasvattamot sijaitsevat syrjäisellä metsävoittoisella alueella. Lähimmät asutut talot sijaitsevat 330 m, 350 m ja 450 m etäisyydellä, ja lähimmät vapaa-ajan asunnot vajaan kilometrin päässä. Sijaintipaikan valinnassa on kiinnitetty erityistä huomioita riittävään etäisyyteen muihin vastaaviin kasvattamoihin (3,8 km), sekä myös muihin eläintiloihin (1,3 km), että asutukseen 330 m. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan alueella vallitsevat tuulet puhaltavat pääosin kaakosta, poispäin asutuksesta. Kasvattamoiden lannankäsittely tapahtuu täyskuivikepohjalla. Kuivikepohjien pinta-ala tulee olemaan yhteensä noin 5750 m 2, kuivikkeena käytetään kutteria tai kuiviketurvetta noin 3 cm paksuudella. Kasvattamot tuottavat vuodessa lantaa enintään 1485 m 3. Kuivikelanta kuljetetaan heti kasvattamoiden tyhjennyttyä pois, lähemmäs luvanhakijan tilakeskusta (9 km) kompostointilaatoille, jonka välittömässä läheisyydessä myös suurin osa lannanlevitysalasta sijaitsee. Lantakuljetukset ajoittuvat vain kasvatuserien väliin. Jo olemassa oleva n. 500 m 3 ja rakennettava n m 3 kompostointilaatat sijaitsevat tilalla Hakkonen Laatat sijaitsevat metsän reunassa, riittävän kaukana asutuksesta, lähimpänä on luvan hakijan oma asuinkiinteistö 210 m, muut asumiskäytössä olevat kiinteistöt sijaitsevat 360-, 380- ja 420 metrin etäisyydellä. Laajennus sopii hyvin jo kotieläintilana toimivan tilan toimintaan, linnut käyttävät rehukseen tilalla kasvatettua viljaa ja tuottavat pelloille lannoitetta. Hankkeen ympäristövaikutukset ja niiden ehkäiseminen Hakijan mukaan vaikutukset ovat vähäiset, koska sijoituspaikkana oleva tontti on syrjäisellä metsävaltaisella alueella ja kasvattamolle soveltuva. Lähin pohjavesialue sijaitsee länsipuolella 2,5 km päässä, ja lähimmät luonnonsuojelullisesti huomioitavat kohteet 1,2 km etäisyydellä Varrasjärven tuntumassa. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan, alueella vallitsevat tuulet puhaltavat suurimmaksi osaksi kaakosta, eli suoraan poispäin kaikesta asutuksesta. Mahdolliset hajuhaitat kohdentuvat eläinerien väliin, kun lanta kuljetetaan pois kasvattamolta. Pölyäminen on todella pientä, käytännössä olematonta. Kasvattamoissa on tietokoneohjattu, automaattisesti tarpeen mukaan säätyvä ilmanvaihto sekä korkeapainevesisuihkut, jolla mm. alennetaan hellepäivinä kasvattamon lämpötilaa, jolloin myös vaihdettavan ilman määrän tarve pienenee. Lisäksi poistoilma johdetaan ulos 80 % ajasta katolta, jossa se sekoittuu tehokkaasti suuriin määriin ilmaa, eikä aiheuta haittaa. Kasvattamon läheisyydessä ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja ja eläinsuojan käyttövesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. ASIAN KÄSITTELY Viranomaisten kuuleminen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on kuullut Seinäjoen kaupunkia ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaista sekä terveydensuojeluviranomaista. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen

3 Dnro EPOELY/2360/2018 3/7 Ympäristönsuojelu-, Luontoympäristö-, Vesistö- sekä Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksiköille on tarjottu kommentointimahdollisuus. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pohjavesiryhmän mukaan hankkeeseen ei ole tarvetta soveltaa YVA-menettelyä. Kasvattamo tai siihen liittyvät toiminnat eivät sijoitu pohjavesialeille tai niiden läheisyyteen. Lähin pohjavesialue Kivistönmäki ( ) sijaitsee laajennuksesta noin 2,5 km länteen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueidenkäyttöryhmä kommentoi, että alueella ei ole ELY-keskuksen tiedon mukaan rakentamista ohjaavaa oikeusvaikutteista asema- tai yleiskaavaa. Teräsmäen teollisuusalueen asemakaavoitettua alue on noin 650 metrin etäisyydellä lännessä. Finnmilk Oy:n iso lypsykarjayksikkö sijoittuu ko. alueen läheisyyteen Ylistarontien eteläpuolelle (n metriä). Alueella on myös iso sikala. Kaavoituspäätöksillä on mahdollistettu alueelle kehittyvää kovaa teollisuutta sekä kotieläintalouden suuryksiköitä rintarinnan. Tämä saattaa johtaa ajan myötä maankäytön eturistiriitoihin toimintojen mahdollisista laajennus- ja kehittämistarpeista johtuen. Lisäksi Ylistarontielle tulee kohdistumaan jatkuvasti lisääntyvää raskasta liikennettä hitaine työkoneineen (mm. traktorikuljetuksia). ELY keskuksen alueidenkäyttöryhmän näkemys on, että alueen maankäytön tarpeita tulisi tällä alueella tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta esim. osayleiskaavoituksen avulla, jolloin mm. liikenteelliset vaikutukset voidaan riittävällä tavalla huomioida mm. tieja liittymäjärjestelyissä tai vesihuollon järjestämistarpeiden puolesta. Alueelle myönnettävät ympäristöluvat saattavat aiheuttaa käytännössä ympärilleen muulle maankäytölle rajoitteita, luvitettavaan toimintaan liittyvistä suojavyöhykkeistä johtuen. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa todetaan, että alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa, eikä se ole mukana valmisteltavassa kaavassa. Läheisyydessä ei ole muita eläinsuojarakennuksia, joiden kanssa voisi syntyä yhteisvaikutuksia. Voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen lähiympäristössä ei ole tapahtunut maankäytöllisiä tms. muutoksia. Läheisyydessä sijaitseva louhinta- ja murskausalue on laajentumassa kohti kasvattamoaluetta, säilyttäen kuitenkin 300 m suojaetäisyyden. Laajennuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset voidaan ottaa huomioon ympäristölupakäsittelyssä, joten Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelu ei pidä tarpeellisena soveltaa YVAmenettelyä kyseisessä hankkeessa. ELY-KESKUKSEN RATKAISU Matti Torkon siipikarjankasvatustoiminnan laajennushankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä. ELY-keskuksen ratkaisun perustelut Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävät sellaiset hankkeet ja niiden muutokset, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia (YVA-laki 3 1 mom.). Hankkeet, joihin

4 Dnro EPOELY/2360/2018 4/7 sovelletaan aina arviointimenettelyä, on määritelty YVA-lain liitteenä 1 olevassa hankeluettelossa. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Päätöksenteossa otetaan lisäksi huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti, vaikutusten luonne sekä toiminnanharjoittajan esittämät ympäristövaikutusten lievennyskeinot. Päätöksenteon perustana olevista tekijöistä säädetään YVA-lain liitteessä 2 ja YVA-asetuksen 2 :ssä (YVA-laki 3 3 mom.). Hankkeen ominaisuudet Hankkeen eli ympäristöluvan mukaisen toiminnan laajennuksen suunniteltu broilerituotantomäärä sekä vaihtoehdossa 1 että 2, kpl (1980 eläinyksikköä) jää alle hankeluettelon mukaisen hankkeen määrän, kpl (2 550 ey). Laajennus on 78 % hankeluettelon mukaisesta kokoluokasta ja 200 % lisäystä nykyiseen kapasiteettiin. Koko tilan broilerituotannon määrä, kpl (2970 ey) ylittää 1,16- kertaisesti hankeluettelon kokoluokan. Kuivikkeena käytetään turvetta, johon lanta imeytetään. Kasvatuserien välissä eläintilat tyhjennetään ja pestään. Pesuvedet johdetaan umpisäiliöihin. Lannan varastointitilaa broileri tarvitsee laskennallisesti 0,015 m 3 /vuosi eläinpaikkaa kohden, joten laajennetun tuotannon eläinmäärän tuottamaa lantaa varten toiminnanharjoittajalla tulisi olla 12 kuukauden varastointitarve huomioon ottaen noin 1485 m 3 lantalatilavuutta. Nykyisen luvan mukainen eläinmäärä tuottaa vuodessa lantaa noin 495 m 3 Voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti lannanlevitykseen tarvittava peltoala nykyiselle broilerihallille on 117,9 ha. Laajennuksen jälkeen koko broilerituotannon edellyttämä peltoala on 353,57 ha. Hakemuksen mukaan käytettävissä on yhteensä 370 ha peltopinta-alaa. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) broilerituotannon lannassa oleva typen määrä kuutiota kohti on 8,7 kg ja fosforin vastaava määrä 3,6 kg. Nykyisen ympäristöluvan mukaisen enimmäiseläinmäärän ( broileria) vuodessa tuottamien ravinteiden määrä on 4306,5 kg typpeä vuodessa ja 1782 kg fosforia vuodessa. Laajennuksen mukaiset ravinnemäärät ovat vastaavasti 8613 kg typpeä vuodessa ja 3564 kg fosforia vuodessa. Laajennetun kokonaistuotannon vuodessa tuottamien ravinteiden määrä ympäristölupahakemuksen mukaisella enimmäiseläinmäärällä, broileria, olisi typen osalta 12919,5 kg vuodessa ja fosforin osalta 5346 kg vuodessa. Laskennallinen ammoniakkipäästö broilerille on 0,16 kg NH 3 /eläin/vuosi (Grönroos 2010). Laajennuksen osalta ammoniakkipäästö olisi kg/nh 3 /vuosi ja laajennetun kokonaistuotannon osalta kg/nh 3 /vuosi. Tuotantorakennusten ilmanvaihto toimii koneellisesti alipaineilmastointina. Poistoilma ohjataan 80 % ajasta ulos katolla

5 Dnro EPOELY/2360/2018 5/7 olevien hormien kautta. Kuiviketurve sitoo ammoniakkia tehokkaasti. Kesäaikaan voidaan tarvittaessa viilentää kasvattamoiden sisäilmaa lisäpuhaltimella ja kostutusjärjestelmän avulla, joka sitoo samalla myös pölyä. Ruokintasuunnitelma perustuu kasvatusvaiheen mukaan tarkoin optimoituun ruokintasuunnitelmaan. Toimintaan sovelletaan sika- ja siipikarjatalouden BAT-päätelmiä. Tuotannossa syntyvät jätteet sekä kuolleet eläimet varastoidaan tilalla asianmukaisesti ja toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Polttoainesäiliö on suoja-altaassa ja kemikaalit säilytetään lukituissa, viemäröimättömissä tiloissa. Laajennus sijoittuu olemassa olevan tuotantorakennuksen viereen joko yhteen tai kahteen halliin. Broilerikasvattamotoiminnan liikennemäärät eivät olennaisesti kasva laajennuksen myötä, sillä mm. rehutoimitukset toimitetaan suuremmilla kertaerillä, koska laajennuksen myötä myös siilokapasiteetti kasvaa. Hankkeen sijainti ja mahdolliset yhteisvaikutukset Tuotantorakennukset sijaitsevat Seinäjoen Ylistarossa Teräsmäen teollisuusalueen koillispuolella. Ylistaron keskustaan on matkaa n. 8 km ja Seinäjoen keskustaan n. 13 km. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Lähimmät naapurit sijaitsevat kasvattamoista yli 300 metrin etäisyydellä. Nykyisestä broilerhallista itäkaakkoon n. 150 m etäisyydellä sijaitsee kallion louhinta-alue (varastoalueet lähimpänä), ja 650 m etelään teollisuusalue. Lähin pohjavesialue sijaitsee länsipuolella 2,5 km päässä, ja lähimmät luonnonsuojelullisesti huomioitavat kohteet 1,2 km etäisyydellä Varrasjärven tuntumassa. Lähialueella ei sijaitse muita broilerkasvattamoita tai eläinsuojia, joiden kanssa voisi syntyä yhteisvaikutuksia. Vaikutusten luonne Hankkeesta ympäristöön aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat tyypillisiä siipikarjankasvatukselle, kuten haju- ja pölyvaikutuksia. Toiminnassa tullaan käyttämään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa kuten monivaiheruokintaa, sisäilman kostutusta sekä ilmastoinnin optimointia, joilla vähennetään ammoniakkipäästöjä sekä pölypäästöjä. Johtuen etäisyydestä lähimpiin naapureihin laajennuksesta aiheutuvat vaikutukset eivät ole todennäköisesti merkittäviä. Liikenteestä aiheutuvat vaikutukset ovat pääasiassa meluja pölyvaikutuksia. Niiden lisääntyminen ei selvityksen mukaan ole merkittävää, johtuen kuormakokojen eikä määrien kasvusta. Yhteenveto Matti Torkon broilerien ja kananuorikoiden kasvatustoiminnan laajennus sijoittuisi maa- ja metsätalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Suurimmat vaikutukset aiheutuvat pääasiassa hajusta ja pölystä sekä liikenteestä. Ympäristön läheisyydessä ei ole pohjavesialueita eikä toiminnassa olevia vedenottamoita. Riski ympäristön pilaantumiselle rajoittuu onnettomuustilanteisiin polttoaineiden ja maatalouskemikaalien varastoinnissa. Lähialueella ei sijaitse muita broilerkasvattamoita tai eläintiloja, joten yhteisvaikutuksia ei odoteta syntyvän.

6 Dnro EPOELY/2360/2018 6/7 Matti Torkon broilerien kasvatustoiminnan laajennushankkeesta ei aiheudu YVA-harkintapäätöstä varten toimitettujen asiakirjojen ja kuulemisessa saatujen tietojen perusteella etukäteen arvioiden sellaisia laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka olisivat rinnastettavissa YVA- lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin huomioitaessa hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne sekä yhteisvaikutukset tiedossa olevien nykyisten ja suunnitteilla olevien muiden hankkeiden kanssa. Jos hanke muuttuu esitetystä, tulee YVA-menettelyn tarve arvioida uudelleen. Tässä päätöksessä ei oteta kantaa mahdolliseen ympäristölupaan ja sen myöntämisen edellytyksiin. ELY-keskuksen Ympäristönsuojeluyksikkö antaa ympäristölupahakemuksesta erillisen lausunnon. SELVILLÄOLOVELVOLLISUUS Vaikka hankkeeseen ei sovellettaisi arviointimenettelyä, on hankkeesta vastaavan sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää (YVA-laki 31 ). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET MUUTOKSENHAKU Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki 252/2017): 3, 11, 12, 13, 31 ja 37 sekä liitteet 1 ja 2. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-asetus 277/2017): 1 ja 2. Hankkeesta vastaavan muutoksenhakuoikeus Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Muiden tahojen muutoksenhakuoikeus Se, jolla on oikeus hakea muutosta hanketta koskevaan lupapäätökseen saa hakea muutosta tähän päätökseen, jolla on katsottu, ettei ympäristövaikutusten arviointimenettely ole tarpeen. Muutosta voidaan hakea vasta siinä vaiheessa, kun edellä mainitusta päätöksestä on mahdollisuus valittaa (YVA-laki 37 2 momentti). Ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kentala

7 Dnro EPOELY/2360/2018 7/7 Ylitarkastaja Jutta Lillberg-Puskala Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti. MAKSU Päätöksestä ei peritä maksua PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tiedottaminen Päätös julkaistaan sähköisesti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen internetsivuilla Kuulutus on nähtävillä Seinäjoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja päätös on nähtävillä Seinäjoen kaupungintalolla, Kirkkokatu 6, Seinäjoki, 14 päivän ajan sekä sähköisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen sivuilla > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > > YVA-päätökset. Valitse kohdasta Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus > Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus. Jakelu Hankkeesta vastaava saantitodistuksin Sähköisesti: Kuullut viranomaiset LIITE 1 LIITE 2 Kartta broilerhallien sijaintipaikasta Valitusosoitus

8 LIITE 1 Kartan lähde: Maanmittauslaitos Siipikarjakasvattamon ja laajennuksen sijainti

9 LIITE 2 VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle valitusajan kuluessa. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa ei tiedoksisaantipäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, sähköpostitse, telekopiona tai lähetin välityksellä. Postittaminen, toimittaminen sähköisesti ja toimittaminen lähetin välityksellä tapahtuvat lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän tulee olla perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijais-tiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksisaaduksi kolmantena päivänä tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. milloin päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vaatimatta, päätös katsotaan tiedoksisaaduksi seitsemäntenä päivänä päätökseen merkitystä postiinjättöpäivästä, ellei muuta näytetä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimustensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti Vaasan hallinto-oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto-oikeus niin määrää. Vaasan hallinto-oikeuden käyntiosoite: Vaasan hallinto-oikeus, Korsholmanpuistikko 43, Vaasa postiosoite: Vaasan hallinto-oikeus, PL 204, Vaasa vaihde: telekopio: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: Valittajalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksua 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

10 Tämä asiakirja EPOELY/2360/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument EPOELY/2360/2018 har godkänts elektroniskt Lillberg-Puskala Jutta :41 Kentala Päivi :26