Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia
|
|
- Siiri Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030 Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia Suomen metsäklusteri ja sen asiakastoimialat, lokakuu 2006
2 Esipuhe Suomen metsäklusteri asiakastoimialoineen kohtaa globaalin kilpailun lähivuosina ennennäkemättömän voimakkaina. Metsäklusterin tuotteiden kysynnän kasvun painopiste on siirtymässä Euroopan ja Pohjois-Amerikan perinteisiltä markkinoilta Aasiaan ja Itä-Eurooppaan. Kysynnän myötä näille markkinoille rakennetaan nopeasti uutta tehokasta ja kustannuksiltaan edullista tuotantoa. Samanaikaisesti asiakkaiden ja loppukäyttäjien tarpeet ja tuotteiden käyttötavat muuttuvat. Asiakasyritykset ja kuluttajat edellyttävät tuotteilta uusia ominaisuuksia ja edullisempaa hintaa, ja asettavat samalla niiden valmistajille yhä suurempia kestävän kehityksen vaatimuksia. Korkean kustannustason Suomessa metsäklusteri kumppaneineen on saavuttanut vahvan asemansa parantamalla jatkuvasti tuottavuuttaan. Jatkossakaan tälle ei ole vaihtoehtoja. Globaalissa kilpailussa tuottavuudella ja tehokkuudella, korkealla jalostusasteella sekä innovatiivisuudella ja edelläkävijyydellä on voitettava kilpailijat, joiden kustannustaso ja sijainti ovat meitä edullisemmat. Metsäklusteri ja sen asiakastoimialat ovat sekä Suomessa että Euroopassa erittäin merkittävä työnantaja ja vahvistavat haja-asutusalueiden elinvoimaisuutta niin suurten tehtaiden kuin pienten ja keskisuurten yritysten sekä metsätalouden kautta. Siksi metsäklusterin kilpailukyvyn vahvistaminen on myös yleiseurooppalainen haaste, johon vastataan EU: n teknologiayhteisöhankkeella (Forest-Based Sector Technology Platform). Kansainvälinen verkostoituminen ja yhteistyö antavat suomalaiselle metsäklusterille ja yhteiskunnalle mahdollisuuden olla aktiivinen osa kehitystä. Kilpailukykyinen yhteiskunta ei ole mahdollinen ilman kilpailukykyisiä yrityksiä. Metsäklusteri, joka hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja, voi merkittävästi edistää kestävää kehitystä. Niin Suomen kuin Euroopankin metsävarat kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. Ne tarjoavat myös tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia, sillä puun käyttömahdollisuuksia on vielä paljon tutkimatta ja hyödyntämättä. Suomen hyvinvointi edellyttää, että metsäklusteri ylläpitää ja tehostaa uudistumiskykyään ja korkeaa osaamistaan. Erityisesti Aasian, Etelä-Amerikan ja Itä-Euroopan nopeasti kehittyvät maat vahvistavat oman tuotantonsa asemaa panostamalla kasvavasti myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Koska globaalissa maailmassa teknologiaa on yhä helpompaa siirtää, Suomen asema edelläkävijänä ei ole itsestäänselvyys. Toimintamallien, kuten suomalaisen innovaatioympäristön ja toimijoiden hyvän yhteistyön, siirtäminen on huomattavasti vaikeampaa. Siten tiiviin kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitys globaaliin kilpailuun vastaamisessa korostuu. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
3 Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia linjaa metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen kannalta keskeiset tutkimuksen painopisteet. Klusterin uudistamiseksi on tärkeää luoda yhteinen visio, asettaa yhteiset tavoitteet ja käynnistää yhteisesti toimet niiden toteuttamiseksi. Strategian tähtäin on asetettu vuoteen Koska metsäklusterin toimintaympäristö on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa, on painopisteitä arvioitava jatkuvasti. Helsingissä Anne Brunila, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry Roger Bagge, toimitusjohtaja, Suomen Pakkausyhdistys ry Jorma Eloranta, toimitusjohtaja, Metso Oyj Håkan Gabrielsson, toimitusjohtaja, Viestinnän Keskusliitto Michael Hornborg, puheenjohtaja, MTK Kai Hannus, johtaja, Ciba Speciality Chemicals Markku Hänninen, toimitusjohtaja, Andritz Oy Kari Jordan, pääjohtaja, Metsäliitto Osuuskunta Kalle Kantola, toimitusjohtaja Haapajärven Hasa Oy Tapani Kiiski, toimitusjohtaja, Raute Oyj Kai Korhonen, johtaja, Stora Enso Oyj Lasse Kurkilahti, pääjohtaja, Kemira Oyj Martti Mäenpää, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry Jyri Nenonen, toimitusjohtaja, Kinnaskoski Oy Sverre Norrgård, toimitusjohtaja, Myllykoski Oyj Jussi Pesonen, toimitusjohtaja, UPM-Kymmene Oyj Sari Rämö, toimitusjohtaja, SCA Packaging Finland Oy Veli-Pekka Saarnivaara, pääjohtaja, Tekes Heikki Takanen, toimitusjohtaja, Huhtamäki Oyj Jarmo Vaittinen, kansliapäällikkö, Maa- ja metsätalousministeriö Erkki Virtanen, kansliapäällikkö, Kauppa- ja teollisuusministeriö Hannu Vornamo, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry Raimo Väyrynen, pääjohtaja, Suomen Akatemia Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia
4 Tiivistelmä Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia linjaa metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen kannalta keskeiset tutkimuksen painopisteet. Tähtäin on asetettu vuoteen Tutkimusstrategia on luonnollinen jatke eurooppalaisen metsäsektorin teknologiayhteisölle. Suomen vahvuus on kuitenkin eurooppalaista laajempi verkostoituminen tärkeiden toimijoiden kesken. Tutkimusstrategian valmisteluun ovat osallistuneet metsäklusteri ja sen asiakastoimialat. Mukana on ollut metsä-, kemian- ja teknologiateollisuutta, viestintä- ja pakkausalat, metsänomistajat sekä näillä aloilla toimivia asiantuntijoita. Suomessa on maailman vahvin monipuoliseen puunjalostamisen osaamiseen perustuva klusteri asiakastoimialoineen. Se kohtaa kansainvälisen kilpailun lähivuosina ennennäkemättömän voimakkaana. Klusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta ovat klusterin uudistuminen, yritysten ja metsätalouden kilpailukyky sekä kestävä kehitys. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistaa metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo puolen arvosta tullessa uusista tuotteista, lisätä kotimaisen puun käyttöä neljänneksellä sekä kaksinkertaistaa klusterin tutkimus- ja kehityspanokset. Tavoitteena on, että Suomessa on menestyvä, maailman kannattavin ja kestävästi toimiva metsäklusteri asiakastoimialoineen myös tulevaisuudessa ja Suomen metsäklusterin tuotteet ovat maailman halutuimpia. Tutkimuksen painopisteitä on seitsemän: Älykkyyttä puu- ja kuitutuotteisiin Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo Metsien kestävä käyttö Puubiomassalle lisäarvoa Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat Tulevaisuuden asiakasratkaisut Osaavat ihmiset ja toimiva koulutusjärjestelmä ovat edellytys Suomen metsäklusterin menestykselle myös tulevaisuudessa. Yliopistoilla, korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on klusterin yhteistyössä merkittävä rooli. Metsäklusterin strategisen huippuosaamisen keskittymä on tutkimusstrategian keskeinen toteutuskeino. Myös eurooppalaisten teknologiayhteisöjen, eurooppalaisen tutkimusrahoituksen sekä pohjoismaisen ja muun kansainvälisen yhteistyön hyödyntäminen ja suomalaiset osaamiskeskukset palvelevat tutkimusstrategian toteutusta. Koska metsäklusterin toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, on tutkimusstrategian painopisteitä arvioitava jatkuvasti. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
5 1 Älykkyyttä puuja kuitutuotteisiin 2 Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit 3 Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo 4 Metsien kestävä käyttö 5 Puubiomassalle lisäarvoa 6 Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat 7 Tulevaisuuden asiakasratkaisut Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia
6 Summary The research strategy outlines the research priorities of Finland s forest cluster. It is a continuation of the European Forest-Based Sector Technology Platform and its Strategic Research Agenda. Its vision is in year The Finnish definition of forest cluster is broad covering all the important actors networking with each other, and this is where its strength lies. The forest, chemical and technology industries as well as the media and packaging sectors together with forest-owners participated in preparing the research strategy. Finland has the world s strongest forest cluster, which is based on broad knowledge and expertise. The cluster will face intensifying global competition in the coming years. Finland s forest cluster has three key development needs: modernising the cluster, enhancing the competitiveness of companies and forestry, and sustainable development. The objective is to double the value of the products and services supplied by the forest cluster by 2030 with a half of the value coming from new products, to increase the use of Finnish wood by a quarter and to double the cluster s investments in research and development. The seven priorities of the forest cluster s research are: Intelligent wood and fibre products New products manufactured from wood-based materials A biorefinery that utilises wood diversely Sustainable forest management Added value for wood biomass Intelligent, resource-efficient production technologies Customer solutions for the future Skilled people and a well-functioning education system are key factors for the success of Finland s forest cluster now and in the future. Universities and research organisations play a significant role in the cluster s cooperation. Actively participating in European technology platforms and European research funding as well as developing and utilizing the Finnish innovation system will serve the implementation of the research strategy s goals. The defined research priorities should be reassessed continuously as the forest cluster s operating environment is undergoing constant change. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
7 Sisältö 2 Esipuhe 4 Tiivistelmä 6 Summary 8 1 Metsäklusteri suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana Uusiutuvat, runsaat raaka-aineresurssit ovat kestävä lähtökohta Tutkimus parantaa nykyistä ja löytää uutta Metsäsektorin teknologiayhteisö vahvistaa Euroopan kilpailukykyä 12 2 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen Metsäklusterin tutkimuksen painopisteet Älykkyyttä puu- ja kuitutuotteisiin Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo Metsien kestävä käyttö Puubiomassalle lisäarvoa Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat Tulevaisuuden asiakasratkaisut 35 4 Liiketoimintaosaamisella yhä suurempi merkitys 36 5 Innovaatioita osaamisella ja koulutuksella 38 6 Loppusanat 39 Näin tutkimusohjelma tehtiin Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia
8 1 Metsäklusteri suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana Suomessa on maailman vahvin monipuoliseen puunjalostamisen osaamiseen perustuva klusteri asiakastoimialoineen. Metsäklusterin vaikutus maamme hyvinvointiin on merkittävä klusteri luo hyvinvointia sekä tuotteidensa ja palvelujensa kautta että työllistämällä ihmisiä erityisesti hajaasutusalueilla. Metsäklusteri on nyt ja tulevaisuudessa merkittävä suomalaisen ja eurooppalaisen hyvinvoinnin rakentaja. Se rakentuu kolmelle suomalaiselle vahvuudelle ja resurssille osaamiselle, klusterin yhteistyölle ja uusiutuvalle raaka-aineelle, puulle. Tällä hetkellä Suomen metsäklusteri käsittää metsä-, kemian- ja teknologiateollisuutta, viestintä- ja pakkausalan yrityksiä, rakennus- ja energiateollisuutta, kuljetussektorin yrityksiä, metsänomistajat sekä näihin aloihin liittyviä suunnittelu- ja asiantuntijapalveluita tarjoavia yrityksiä sekä yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Klusterissa on sekä isoja että pieniä yrityksiä ja toimijoita, ja näillä molemmilla on merkittävä rooli kasvun ja uudistumisen aikaansaamisessa. Tulevaisuuden metsäklusteri näyttää todennäköisesti toisenlaiselta ja se laajenee erityisesti asiakasklustereiden sekä ICT- ja energiaklustereiden suuntaan. Metsäklusteri on kuitenkin myös tulevaisuudessa vahva osa suomalaista yhteiskuntaa. Sen vahvuus on toimijoiden tiivis yhteistyö. Puusta on tulossa strategisesti tärkeä raaka-aine. Sillä on monia mahdollisuuksia tarjota tuotteita ja ratkaisuja ihmisten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Huomattava osa esimerkiksi puun sisältämien kemikaalien mahdollisuuksista on vielä tunnistamatta. Osa käyttökohteista on löydetty, mutta niiden kaupallinen hyödyntäminen ei ole ollut vielä mahdollista. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
9 Metsäteollisuus Teknologiateollisuus Kemianteollisuus Metsätalous Viestintäala Pakkausala Suomen metsäklusteri nyt Muut alat Rakentaminen ja sisustus Metsä-, kemianja energiateollisuus Metsätalous Teknologiateollisuus Tulevaisuuden alat ja uudet toimijat Viestintäala Pakkausala Rakentaminen ja sisustus Suomen metsäklusteri tulevaisuudessa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia
10 1.1 Uusiutuvat, runsaat raaka-aineresurssit ovat kestävä lähtökohta Metsäklusterin tuotteet valmistetaan lähes kokonaan uusiutuvista raakaaineista, jotka voidaan kierrättää ja elinkaarensa päätteeksi käyttää bioenergiana. Kasvava metsä ja siitä valmistetut tuotteet sitovat ilmakehän hiilidioksidia. Metsäklusterin tuotteita valitsemalla voimme vaikuttaa maailmanlaajuisten ilmasto-ongelmien ratkaisemiseen. Suomen metsäklusterin kilpailukyky perustuu korkeaan osaamiseen ja tiiviiseen verkottumiseen. Suomi on metsäklusterin koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen kärkimaa. Suomalaisia vahvuuksia ovat jo toteutuneet investoinnit, erinomainen teknologinen osaaminen sekä kyky hyödyntää teknologiaa tuotteissa, tuotannossa ja liiketoiminnassa. Teknologinen osaaminen on vahva kilpailukyvyn perusta myös tulevaisuudessa. Suomalaisen metsäklusterin menestys on pitkälti perustunut myös kotimaiseen raaka-aineeseen. Metsien tarjoamat mahdollisuudet ovat jatkuvasti kasvaneet, kun metsien hoidon laatuun ja menetelmiin on panostettu. Suomen metsissä on tällä hetkellä enemmän puuta kuin koskaan aikaisemmin, ja puuta käytetään vuotuista kasvua vähemmän. Kotimaisella raakaaineella on merkittävä rooli myös tulevaisuudessa. Klusterin kehittämiseksi ja sen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi sekä uudistumiseksi on kehitettävä uusia tuotteita, palveluita, liiketoimintamalleja ja ansaintatapoja sekä luotava uusia yhteistyömalleja muiden klustereiden kanssa. Jatkossa oleellista on myös asiakastoimialojen ja kuluttajien tarpeiden ja mieltymysten ymmärtäminen sekä niihin soveltuvien ratkaisujen kehittäminen. Tärkeää on lisäksi sekä kuluttajien että klusterin toimijoiden myönteinen asenne metsäklusteriin ja sen kehittämiseen. Osaaminen, valittuihin painopisteisiin panostaminen ja verkottuminen ratkaisevat menestyksen kansainvälisessä kilpailussa. 1.2 Tutkimus parantaa nykyistä ja löytää uutta Tutkimus- ja kehitystoiminta sekä innovaatioiden kaupallistaminen ovat avainasemassa metsäklusterin uudistumisessa vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Tutkimuksella ja kehityksellä parannetaan metsäklusterin kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä synnytetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Haasteena on löytää keskeiset tutkimus- ja kehitysalueet sekä kaupallistaa keksinnöt. Onnistuneilla tutkimus- ja kehityshankkeilla voidaan avata uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, metsien ja puubiomassan käytölle sekä kasvuhakuisille korkean osaamisen yrityksille. Myös 10 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
11 suomalaisen metsätalouden kannattavuutta on parannettava, jotta uusiutuvan raaka-aineen jatkuva ja tasainen saatavuus kyetään turvaamaan myös tulevaisuudessa. Metsäklusterin on tuotettava lisäarvoa innovaatioilla, jotka yhdistävät eri osaamisen ja teknologian aloja ja tuottavat lisäarvoa asiakkaille. Metsäklusterin tulevaisuus riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka hyvin se täyttää asiakkaidensa ja loppukäyttäjien vaatimukset sekä kehittää kilpailukykyisiä ja asiakaslähtöisiä tuotteita, ratkaisuja ja palveluja. Viestintäala, joka jalostusarvolla mitattuna on Suomen paperiteollisuuden merkittävä asiakas, on hyvä esimerkki vahvassa muutoksessa olevasta toimialasta. Mediamaisema sirpaloituu ja viestintä monikanavaistuu. Painetun viestinnän rooli mediapaketissa on mietittävä yhä tarkemmin. Kuluttajavetoisuuden korostuminen, vuorovaikutuksen kasvava merkitys, mainonnan hajautuminen ja sähköisten kanavien uudet päätelaitteet asettavat haasteita painetun viestinnän kehittämiselle. Painoalalla vallitsee pysyvä ylikapasiteetti ja myös Suomessa joudutaan vakavasti pohtimaan, miten paljon kapasiteettiin jatkossa investoidaan. Alalla on siirryttävä investointivetoisuudesta innovaatiovetoisuuteen. Jotta painettu viestintä voi jatkossakin menestyä, on painotuotteita ja palveluja kehitettävä aktiivisesti pitkäjänteisessä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Tarvitaan toisaalta uutta, painokustannuksia alentavaa ja kokonaistehokkuutta lisäävää teknologiaa ja toisaalta uusia tapoja tuottaa houkuttelevia ja vetovoimaisia painotuotteita. Yhteistyölle kustannus- ja painoalan kanssa on Suomessa luontaiset edellytykset johtuen painetun viestinnän poikkeuksellisen vahvasta asemasta mediamarkkinoilla. 1.3 Metsäsektorin teknologiayhteisö vahvistaa Euroopan kilpailukykyä Eurooppalainen metsäsektori on koonnut alan kannalta tärkeimmät tutkimusalueet metsäsektorin teknologiayhteisön (Forest-Based Sector Technology Platform) strategiseen tutkimusohjelmaan. Tavoitteena on parantaa alan kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla ja luoda edellytykset sektorin kehittymiselle ja uudistumiselle. Tarkoituksena on vähentää eurooppalaisen tutkimuksen päällekkäisyyttä, nostaa sen tasoa sekä lisätä tutkimus- ja kehityspanoksia. Eurooppalainen yhteistyö on tärkeää myös suomalaisen metsäklusterin tutkimuksen edistämisessä. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia on luonnollinen jatke Euroopan tasolla tehdylle työlle ja painopisteiden määrittelylle. Suomalainen vahvuus Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 11
12 on kuitenkin eurooppalaista laajempi verkostoituminen tärkeiden toimijoiden kesken. Suomessa menestyksen perusta on omien alojensa johtavien toimijoiden yhteistyö. Tässä yhteistyössä ovat mukana metsä-, kemian- ja teknologiateollisuus (sekä kone- ja laitevalmistus että ohjelmisto- ja automaatiokehitys), viestintä-, pakkaus- ja rakennusalat sekä metsänomistajat. Myös asiantuntijaja palveluyrityksillä sekä tutkimuslaitoksilla, yliopistoilla ja korkeakouluilla on yhteistyössä merkittävä rooli. Laajemman eurooppalaisen tutkimus- ja kehitysyhteistyön sekä Suomen oman kansallisen tutkimusstrategian toteuttamisen myötä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet osallistua innovaatioiden tuottamiseen tulevat paranemaan. 2 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030 Suomen metsäklusterilla on ollut merkittävä rooli niiden nykyaikaisten teknologioiden kehittämisessä, joita klusterissa nyt sovelletaan kautta maailman. Nämä ratkaisut kehitettiin 1900-luvun puolivälin jälkeen, jolloin Suomi vei omat metsävaransa määrätietoisesti maailmanmarkkinoille mm. paperina ja sahatavarana. Samalla Suomeen kehittyi pohja nykyiselle vahvalle metsäklusterille, erityisesti konepaja-, kemian- ja metsäteollisuudelle. Kun nyt valmistaudutaan kehittämään seuraavan sukupolven ratkaisuja, tulee Suomen metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen pyrkiä yhtä vahvaan rooliin. Globalisoituvassa taloudessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy Euroopan lisäksi suurilla, kasvavilla markkinoilla sekä edullisen raaka-aineen alueilla. Globaalin metsäklusterin vahvin kasvu tapahtuu pitkälti EU: n ulkopuolella, samoin kasvavassa määrin myös uusi osaamisen kysyntä. Kansainvälinen toimintaympäristö on suomalaisille yrityksille ja yhteiskunnalle haaste. 12 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
13 Suomen metsäklusterin vahvuudet, mahdollisuudet ja haasteet Nykyiset vahvuudet puu uusiutuvana raaka-aineena vahva osaaminen ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä toimiva yhteistyö klusterin eri toimijoiden kesken teknologialtaan korkeatasoiset tuotteet ja tuotantoprosessit metsät kasvavat ja niitä hoidetaan kestävästi ala Suomelle tärkeä ja näkyvä Mahdollisuudet Haasteet UUDISTUMINEN uudenlaisen ja elinvoimaisen liiketoiminnan luominen eri klustereiden rajapinnoille poikkitieteellisten teknologiahyppyjen hyödyntäminen puubiomassan laaja ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen metsäklusterin ja yhteiskunnan uudistuminen riittävän nopeasti vastaamaan muutoksiin uusien teknologia- ja palveluyritysten lisääminen uusien tuotteiden ja teknologioiden luominen ja kaupallistaminen entistä nopeammin KILPAILUKYKY klusterin toimijoiden kilpailukyvyn vahvistaminen energialiiketoiminnasta syntyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen asiakastarpeiden monipuolinen ymmärtäminen ja niihin vastaaminen metsäteollisuuden pääomavaltaisuus, joka rajoittaa nopeaa reagointia muutoksiin ja hidastaa uudistumista sähköisen median kehitys kilpailu raaka-aineesta ja nousevien kustannusten siirto hintoihin KESTÄVÄ KEHITYS uusiutuvuuden ja kestävän kehityksen merkityksen lisääntyvä ymmärtäminen vahva, myönteinen ja kestävän kehityksen mukainen imago ja sen hyödyntäminen klusterin arvoketjujen kestävyyden ja hyväksyttävyyden varmistaminen Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 13
14 Edellä kuvattujen vahvuuksien, mahdollisuuksien ja haasteiden luomassa ympäristössä Suomen metsäklusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta ovat: klusterin uudistuminen yritysten ja metsätalouden kilpailukyky kestävä kehitys Klusterin uudistuminen edellyttää kokonaan uusien teknologioiden, tuotteiden ja uudenlaisen liiketoiminnan kehittämistä. Uudistuminen edellyttää myös uusien yritysten syntymistä sekä uusien toimintatapojen ja -mallien luomista ja käyttöönottoa metsäklusterin kaikissa arvoketjuissa. Koko metsäklusteri tulee ymmärtää nykyistä laajemmin uudistumista haettaessa. Uudistumisessa tarvitaan muutoshalua, riskinottoa ja eri tahojen innovatiivista yhteistyötä. Yritysten ja metsätalouden kilpailukyky edellyttää nykyistä parempaa raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden käytön tehokkuutta, suomalaisten vahvuuksien entistä tehokkaampaa hyödyntämistä kansainvälisessä toimintaympäristössä, asiakaslähtöisyyttä sekä koko klusterilta parempaa kannattavuutta. Energiaan liittyvät haasteet, energian käytön vähentäminen ja bioenergian mahdollisuuksien hyödyntäminen, korostuvat. Kestävä kehitys edellyttää metsäklusteriin kohdistuvien monipuolisten odotusten täyttämistä ja metsäklusterin myönteisten vaikutusten vahvistamista. Laaja-alainen kestävän kehityksen ymmärrys ja tulevaisuuden ennakointi korostuvat. Taloudellisen kilpailukyvyn ja ympäristövaikutusten lisäksi yhä tärkeämpää on ymmärtää metsäklusterin yhteiskunnallinen rooli ja sen valmistamien tuotteiden käytön sosiaaliset ulottuvuudet. Suomen metsäklusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta Uudistuminen Kestävä kehitys Kilpailukyky 14 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
15 Tavoitteet + + = Vastaamalla aktiivisesti edellä esitettyyn kolmeen kehitystarpeeseen metsäklusteri voi saavuttaa seuraavassa esitettävät tavoitteet: Vuoteen 2015 mennessä: Suomalaisen metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo on puolitoistakertaistunut nykyisestä. Kolmasosa arvosta tulee tuotteista ja palveluista, joita ei tänään vielä valmisteta. Kotimaisen puun käyttö ja klusterin tutkimus- ja kehityspanokset ovat kasvaneet. Suomen metsävarat luovat hyvinvointia koko maahan. Vuoteen 2030 mennessä: Suomalaisen metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo on kaksinkertaistunut nykyisestä. Puolet arvosta tulee tuotteista, joita ei tänään valmisteta. Kotimaisen puun käyttö on neljänneksen nykyistä suurempi. Klusterin tutkimus- ja kehityspanokset ovat kaksinkertaistuneet nykyisestä. Suomessa on menestyvä, maailman kannattavin ja kestävästi toimiva metsäklusteri. Suomen metsäklusterin tuotteet ja palvelut ovat maailman halutuimpia. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 15
16 Suomen metsäklusteri nyt ja tavoitteiden mukaisessa tulevaisuudessa Suomen metsäklusterin tuotannon arvo 1 Miljardia euroa, arvio Suomen metsäklusterin tuotannon arvoa ja sen tavoitteen mukaista kehitystä kuvataan tässä arviolla metsäklusterin kokonaistuotoksesta. Tällä tarkoitetaan kaikkien klusterissa tuotettujen lopputuotteiden, ts. tavaroiden ja palveluiden, markkina-arvoa. Lähteet: Etla ja Metsäteollisuus ry Suomen metsäklusterin tutkimus- ja kehityspanokset 2 Miljoonaa euroa, arvio Suomen metsäklusterin tutkimus- ja kehityspanoksia sekä niiden tavoitteen mukaista kehitystä kuvataan tässä arviolla koko metsäklusterin (yritykset, tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut, julkiset tutkimuksen rahoittajat) tutkimus- ja kehityspanoksista. Lähde: Metsäteollisuus ry Kotimaisen puun käyttö Suomessa 3 Miljoonaa m 3, arvio Kotimaisen puun käyttöä Suomessa sekä sen tavoitteen mukaista kehitystä kuvataan tässä kotimaisen raakapuun käytöllä Suomessa. Raakapuulla tarkoitetaan jalostamatonta puuainesta, jota käytetään metsäteollisuuden raaka-aineena, energiantuotannossa, pientalokiinteistöjen lämmityksessä tai viedään ulkomaille. Lähde: Metla Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
17 Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 17
18 3 Metsäklusterin tutkimuksen painopisteet Suomen metsäklusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta ovat metsäklusterin uudistuminen, yritysten ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen sekä kestävä kehitys. Metsäklusterin tutkimuksen painopisteiden on vastattava näihin tarpeisiin. Metsäklusterin uudistumiseksi tutkimuksella tulee luoda uutta tietoa, teknologiaa ja osaamista sekä uusia tuotteita. Ne luovat perustaa uuden elinvoimaisen liiketoiminnan syntymiselle ja sitä kautta uusia toiminta-alueita ja asiakaskuntia metsäklusteriin. Keskeistä on selvittää, millä uusilla tuotteilla ja millä niihin liittyvillä liiketoimintamalleilla on globaalia kysyntää sekä mikä kehityspolku johtaa kilpailukykyisen ja merkittävän uuden liiketoiminnan syntymiseen. Yritysten ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseksi tutkimuksen pitää tuottaa uusia ratkaisuja tuotantokustannusten alentamiseksi ja tuotteiden jalostusarvon nostamiseksi. Olennaista on selvittää, mitä ratkaisuja kehittämällä voidaan parantaa yritysten ja metsätalouden kannattavuutta ja luoda kilpailuetua, miten energian käyttöön liittyviin haasteisiin vastataan ja kuinka kotimainen raaka-aine hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Kestävän kehityksen edistäminen tarkoittaa tutkimustoiminnassa kattavaa näkemystä ja arviointia metsäklusterin toiminnan sekä syntyvien innovaatioiden vaikutuksista yhteiskuntaan ja yritystoimintaan. Kestävällä kehityksellä on ulottuvuuksia klusterin arvoketjuihin metsätaloudesta, tuotantoon ja tuotteiden loppukäyttöön. Tutkimus tulee suunnata siten, että kehitettävät ratkaisut ovat taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja ympäristönsuojelun näkökulmasta edullisia. Olennaista on ennakoida tulevaisuuden haasteet ja tarjota työkaluja vastata niihin. Painopisteet yhdestä kolmeen tukevat erityisesti klusterin uudistumista, painopisteet neljä ja viisi kestävää kehitystä ja painopisteet kuusi ja seitsemän kilpailukykyä. Luvuissa esitetään kukin painopiste yksityiskohtaisemminja kerrotaan painopisteeseen liittyvät tavoitteet sekä esimerkkejä keskeisimmistä tutkimuskohteista. 18 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
19 1 Älykkyyttä puuja kuitutuotteisiin 2 Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit 3 Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo Uudistuminen Kestävä kehitys Metsäklusterin kehittämistarpeet ja tutkimusstrategian seitsemän painopistettä 4 Metsien kestävä käyttö 5 Puubiomassalle lisäarvoa Kilpailukyky 6 Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat 7 Tulevaisuuden asiakasratkaisut Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 19
20 3.1 Älykkyyttä puu- ja kuitutuotteisiin Tavoitteet Kehittää liiketoimintapotentiaaliltaan merkittäviä uusia, älykkäitä puu- ja kuitutuotteita pakkaamiseen, rakentamiseen ja viestintään Kehittää teknologioita ja osaamista, jotka luovat pohjaa aidosti uudenlaiselle liiketoiminnalle ja uusille edistyksellisille, nykyisten liiketoimintojen tuotteiden kilpailukykyä vahvistaville tuoteratkaisuille Vahvistaa poikkitieteellistä ja -teknistä tutkimusta sekä eri osapuolten yhteistyötä, joka kattaa kaikki innovaatioketjun vaiheet tutkimuksesta markkinoille saattamiseen 20 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
21 Informaatio- ja tietoliikenne- sekä bio- ja nanoteknologioiden nopea kehittyminen mahdollistaa älykkäiden ja toiminnallisten puu- ja kuitutuotteiden kehittämisen. Uudet materiaalit ja tehokkaammat valmistusteknologiat tarjoavat edellytyksiä kehittää uutta toiminnallisuutta puu- ja kuitupohjaisiin materiaaleihin sekä liittää älykkäitä ominaisuuksia viestinnän, pakkaamisen, rakentamisen ja asumisen tuotteisiin sekä kuljetusvälineisiin. Suomessa on vahvoja teollisia klustereita, joilla on kansainvälisesti korkeatasoista teknologiaa sekä monipuolista ja syvällistä osaamista keskeisillä materiaali- ja valmistusteknologioiden aloilla. Lisäksi kehittyvää osaamista on elektroniikan valmistustekniikkojen erityisalueilla sekä innovatiivisessa teollisessa muotoilussa. Älykkäiden puu- ja kuitutuotteiden kehitys edellyttää erityisesti eri tieteiden ja teknologia-alojen tutkimuksen tehokasta yhdistämistä, erikokoisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä sovelluskehitysvaiheessa sekä käyttäjälähtöisten sovellusten kehittämistä. Lisäksi tarvitaan liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista aikaisessa vaiheessa ja kehityksen ohjausta niiden mukaan sekä innovaatioprosessin hallintaa tutkimuksesta kaupallisiksi tuotteiksi. Tutkimuskohteita Puu, kuitu, paperi ja painotuote elektroniikan, esimerkiksi edullisen ja kierrätyskelpoisen elektroniikan, alustana Painetun elektroniikan prosessit ja niiden soveltaminen puu- ja kuitutuotteisiin sekä pinta-aktiivisten teknologioiden ja nanoteknologian hyödyntäminen älykkäiden puu- ja kuitutuotteiden kehityksessä Aktiivisten materiaalien, kuten polymeerien, käyttö uusien indikatiivisten ja toiminnallisten rakenteiden luomiseksi kulutustuotteisiin ja teknisiin tuotteisiin Monimediaratkaisuja tukevat, luontevat ja käyttäjäystävälliset menetelmät kytkeä yhteen painettua ja sähköistä viestintää, kuten www- ja ID-koodit sekä lähettimet Tuotteesta, pakkauksesta ja ympäristöstä informoivat ja niitä seuraavat älykkäät ja aktiiviset pakkaukset Älykkäät ja toiminnalliset puurakentamisen ja asumisen tuotteet, esimerkiksi rakenteisiin tai kalusteisiin upotetut anturit tärkeiden toimintojen tai ominaisuuksien seuraamiseen ja ohjaamiseen Tuotteiden logistiikan tehokkuutta, turvallisuutta ja väärennösten estoa parantavaa uutta toiminnallisuutta painetulla elektroniikalla ja muilla älykomponenteilla esimerkiksi rakennusosan asennustieto Kuva: UPM Älytarra tuoreuden sinettinä Elintarvikkeiden pakkaaminen suojakaasuun yleistyy. Tämä lisää tarvetta varmistaa pakkausten tiiviys sisällä olevien tuotteiden tuoreuden takaamiseksi. Happi-indikaattoritarra paljastaa, jos pakkaus vuotaa. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 21
Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -
Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto
LisätiedotMetsäteollisuus. Nyt. Anne Brunila Innovaatioseminaari 22.9.2006
Metsäteollisuus. Nyt Anne Brunila Innovaatioseminaari 1 Metsäteollisuus. Nyt 2 Heikko kannattavuus, korkeat kustannukset ja laskevat hinnat Suomessa lähes kaikki kustannukset kilpailijoita korkeammat tuottavuusetumatka
LisätiedotMetsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun
Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden
LisätiedotMetsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin
Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset
LisätiedotTulevaisuus ei ole ennallaan - missä metsäteollisuuden uudet menestystrendit?
Tulevaisuus ei ole ennallaan - missä metsäteollisuuden uudet menestystrendit? Heikki Hassi, SciTech-Service Oy Ltd Suomen metsäsektori nyt ja tulevaisuudessa FORS-seminaari Suomen Operaatiotutkimusseura
LisätiedotUusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy
Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotSuomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin
Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotMETSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen
UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotTulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti
Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta
LisätiedotUudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry
Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotMetsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät ja toisen asteen koulutus
Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät ja toisen asteen koulutus Pirko, Tampere 2.9.2011 Jukka Kilpeläinen, svp Group R&D, Stora Enso Oyj 1 Metsäteollisuuden päätrendit Euroopan tilanne Hintojen lasku,
LisätiedotMETSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
LisätiedotTutkimuksen ja innovaatioiden kautta uuteen nousuun Päättäjien Metsäakatemia Majvikissa Jukka Kilpeläinen
Tutkimuksen ja innovaatioiden kautta uuteen nousuun Päättäjien Metsäakatemia Majvikissa 5.5..2010 Jukka Kilpeläinen Tavoitteena kaksinkertaistaa metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo nykyisestä
LisätiedotMetsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala
Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää
LisätiedotWood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011
Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus
LisätiedotMetsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009
Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa
LisätiedotTiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin
Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotVTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL
VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET 4.2.2009 Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL Metsäteollisuuden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä Tieteelliset/teknologiset
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
LisätiedotKokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira
Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio
LisätiedotOnko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT
Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat
LisätiedotBiotalouden edelläkävijä
Biotalouden edelläkävijä Ilkka Hämälä Pääjohtaja, Metsä Group Pellervon Päivä 11.4.2018 1 13/04/2018 Esityksessä nähty video löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=7eayjgxz5-o METSÄ GROUP
LisätiedotPuun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM
Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,
LisätiedotMetsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi
Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotPuunkäyt. Finnish Forest Research Institute
Puunkäyt ytön n kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja puutuoteketjuihin Tutkimusjohtaja Leena Paavilainen Lahti, Sibeliustalo 13.11.2008 Finnish Forest Research Institute
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotResurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä
Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä Metsäteollisuus Suomelle elinehto Metsät Suomen ainoa merkittävä strateginen luonnonvara
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotUPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM
UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM Johdanto Metsäteollisuuden toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset tehneet monia
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotPuutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen 7.5.2009
Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus Hannu Kasurinen 7.5.2009 Puutuoteteollisuus liiketoimintana Puutuotteet > 400 mrd EUR liiketoiminta maailmanlaajuisesti Sahateollisuus 50 mrd EUR trendikasvu 1-2%/a, monissa
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotKestävää hyvinvointia metsävarojen
Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen
LisätiedotValmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku
Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.
Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön
LisätiedotMaailma tarvitsee Metsää
Maailma tarvitsee Metsää Maailman väestö kasvaa ja vaurastuu. Energiasta ja luonnonvaroista kilpaillaan kiivaasti. Vaikka maailma on entistä digitaalisempi myös metsää tarvitaan. Metsä Group on vastuullisen
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotTekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa
Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat
LisätiedotPowered by UPM BioVerno
Powered by UPM BioVerno vähäpäästöistä suomalaista dieseliä ja naftaa www.upmbiopolttoaineet.fi UPM Biopolttoaineet Alvar Aallon katu 1 PL 380 00101 Helsinki Finland Puh: +358 2041 5111 Sähköposti: biofuels@upm.com
LisätiedotPuumarkkinoille lisäruiskeita
Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä
LisätiedotWood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen
Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley
LisätiedotPuutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014
Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä
LisätiedotTulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät
Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia Eeva Hellström 16.2.2018 Lapin metsätalouspäivät Todennäköisesti tiedämme yhtä vähän tulevaisuudesta kuin 1800-luvun ihminen. TALOUS TIENHAARASSA
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotMetsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotMetsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille 9.9.2013
Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset päämäärät Ohjeet työryhmille 9.9.2013 Metsäpoliittinen selonteko valmistellaan vuoden 2013 loppuun mennessä Taustalla KMO-väliarviointi (Gaia) ja toimintaympäristöanalyysi
LisätiedotYhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011
Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä
Kestävää kasvua biotaloudesta 14.3.2016 I Pääministeri Juha Sipilä Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 190 0 201 4 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotSuomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?
Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena
LisätiedotMetsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013
Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotTampere Grow. Smart. Together.
Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun
LisätiedotMetsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa
Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotVanerintuotanto ja kulutus
Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotPuutuotetalan tutkimusteemojen ja painopisteiden arviointi 1. Alan omat tarpeet
Projektiaiheet Teknologia ja prosessit, materiaaliominaisuuksien hallinta ja parantaminen, korkean jalostusasteen tuotteet 1.4.2008 1.4.2008 Sivu 1/20 Sisältö 1.1 Kuitujen ja puun materiaaliominaisuudet...
LisätiedotÄlykäs Metsä. Ilkka Hämälä Toimitusjohtaja, Metsä Fibre Oy. Siemens DigiDay
Älykäs Metsä Ilkka Hämälä Toimitusjohtaja, Metsä Fibre Oy Siemens DigiDay 29.11.2017 1 05.12.17 METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotUudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU
Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,
LisätiedotMetsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö
Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotMatkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa
Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotPharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija
Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa
LisätiedotMetsäala nyt ja tulevaisuudessa
Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin
Lisätiedot