ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Transkriptio

1 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE Näsijärven kiinteistöt oy:n konkurssipesä c/o Asianajotoimisto Jari Hytti Ky Keskustori 1, Tampere KUNNOSTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT Rantatie, Tampere kiinteistöt: , , , , , ja Kiinteistöt omistavat Tampereen kaupunki ja Ålandsbanken Tonttirahasto Erikoissijoitusrahasto. Kiinteistöjen omistajuus on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 ASIAN VIREILLETULOAIKA , täydennetty KIINTEISTÖJEN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ Alueella on toiminut pahvitehdas vuoteen 1989 asti. Sen jälkeen alueella on ollut mm. pienteollisuutta, kuten korjaamotoimintaa. Pahvitehtaan lounaispuolella yläpihalla ovat maanalaiset lämmitysöljysäiliöt. Pahvitehtaan luoteispuolella, Rantatien varressa on toiminut raskaan kaluston jakeluasema. Alueella on ollut 25 m 3 maanpäällinen öljysäiliö. Bensiinin jakelua alueella ei ole tiettävästi ollut. MAKSU 1100

2 Pahvitehtaan ja sen pannuhuoneen lisäksi alueella on vanha muuntamorakennus lähellä Rantatietä. Alueella on myös vanha huvilarakennus. Pahvitehdas ja huvilarakennus on asemakaavassa merkitty säilytettäviksi rakennuksiksi. Santalahden uusi asemakaava on vahvistettu Kaavan mukaisesti alueelle tullaan rakentamaan asuintaloja ja liikehuoneistoja vuosina Lisäksi alueelle tulee puisto ja jalankulkuväyliä. Rantatien varrelle on tarkoitus rakentaa maanalaisia pysäköintitiloja, joiden päälle sijoittuu liike- ja asuinrakennuksia sekä piha-alueita. MAAPERÄ- SEKÄ PINTA- JA POHJAVESITIEDOT Alue on osa Pispalanharjua ja maan pinta on tasolla m mpy (N2000). Alueen luonnonmaa on GTK:n maaperäkartan mukaan hiekkaa. Maastohavaintojen perusteella maaperän arvioidaan olevan hiekkaa ja kivistä soraa. Maaperässä on maastohavaintojen perusteella myös savikerroksia. Kallion pinnasta ei ole tietoa, eikä kallion pintaa tavoitettu pohjavesiputkien asentamisen yhteydessä tasolla + 85 m mpy. Lähin pohjavesialue (Epilänharju-Villilä A, A) sijaitsee kohteesta noin 700 metriä luoteeseen ja lähin vedenottamo (Hyhky) noin 2 km luoteeseen. Pirkanmaalla käynnissä olevan vesien ja merenhoitolain mukaisen pohjavesialueiden uudelleentarkastelun myötä Pispalanharjun alue (mukaan lukien tämän ilmoituksen mukainen kunnostusalue) tullaan rajaamaan pohjavesialueeksi ja todennäköisesti liittämään Epilä-Villilänharjun pohjavesialueeseen (lähde: ELY-keskuksen lausunto , dnro PIRELY/6538/2016). Lähin pintavesialue, Näsijärvi, sijaitsee alueelta noin 150 metriä pohjoiseen. ALUEELLA TEHDYT TUTKIMUKSET Alueella on tehty maaperätutkimuksia vuosina 1996, 2000, 2005 ja Vuonna 1996 alueelle kaivettiin viisi koekuoppaa, joista otettiin yhteensä kuusi näytettä. Pääasiassa näytteet otettiin pintamaasta (n. 0-0,5 m), mutta yhdestä pisteestä myös 1,5 m syvyydeltä. Näytteistä tutkittiin tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit. Tutkimuksessa ei todettu kyseisiä yhdisteitä.

3 Vuonna 2000 alueelle tehtiin kuusi kairapistettä, joista otettiin yhteensä 10 näytettä. Syvimmillään näytteitä otettiin 2,8 m syvyydestä. Kaikista näytteistä tutkittiin metallipitoisuudet ja öljyhiilivedyt. Viiden näytepisteen näytteissä todettiin kohonneita pitoisuuksia kuparia, lyijyä, sinkkiä ja öljyhiilivetyjä. Vuonna 2005 alueelle kaivettiin viisi koekuoppaa. Koekuopat ulotettiin syvimmillään kolmeen metriin asti ja näytteitä otettiin yhteensä 23. Kaikista näytteistä tutkittiin metallit kenttämittauksin ja lisäksi laboratoriossa osasta näytteistä analysoitiin metallit ja öljyhiilivedyt. Tutkimusten perusteella kaikissa näytepisteissä todettiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (antimoni, lyijy. sinkki, kupari ja arseeni). Lisäksi tutkimuksissa todettiin neljässä koekuopassa rakennusjätettä. Tutkimusten perusteella alueen pohjoisosissa täyttömaakerrokset ovat paikoin yli kolmen metrin syvyisiä. Tontin eteläosissa täyttömaakerros on alle metrin. Vuonna 2017 alueelle tehtiin 12 kairapistettä. Lisäksi sisätiloihin porattiin lattian läpi yhdeksän pistettä, joista otettiin näytteet käsi- tai konekairalla. Lisäksi asennettiin pohjavesiputki PVP303, jonka kairauksen yhteydessä otettiin maanäytteet. Kairapisteet ulottuivat noin kahdesta metristä kahdeksaan metriin. Käsikairaukset tehtiin syvyydelle 0 0,2 m. Kaikista näytteistä (107 kpl) tutkittiin kenttämittarilla raskasmetallit. Lisäksi laboratoriossa analysoitiin 19 näytteestä VNa 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit, 22 näytteestä öljyhiilivedyt (>C 10 -C 40 ), 28 näytteestä PAHyhdisteet, kuudesta näytteestä aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, kuudesta näytteestä klooratut alifaattiset hiilivedyt sekä kolmesta näytteestä PCB-yhdisteet. Tutkimuksessa todettiin PAH-yhdisteitä yli vaarallisen jätteen raja-arvon pisteessä KP501/1-2 m. Lisäksi maaperässä havaittiin kolmessa pisteessä ylemmän ohjearvotason ylittäviä raskasmetallien (KP305/0,5-1 m, KP305/ 2,5-3 m ja KP520/0-0,2 m) ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia (KP501/0-0,5 m, KP504/2-3 m ja KP509/0-0,15 m). Yhdessä tutkimuspisteessä (PVP302/ 2-4 m) myös öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 -C 21 ) pitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon. Maaperässä havaittiin lisäksi pisteessä KP512/0-0,2 m alemman ohjearvotason ylittävä kuparipitoisuus sekä pisteessä KP503/7-8 m alemman ohjearvon tasolla oleva kuparipitoisuus. Lisäksi yhdessä pisteessä todettiin alemman ohjearvotason ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä (PVP302/1-2 m). Tutkimuksissa todettiin suuressa osassa tutkimuspisteitä myös kohonneita, kynnysarvotason ylittäviä, pitoisuuksia raskasmetalleja ja PAH-yhdisteitä. Lisäksi pisteessä KP502/1-2 m öljyhiilivetypitoisuus ylitti kynnysarvon, samoin kuin trikloorieteenien pitoisuus pisteessä KP305/0,5-1 m.

4 Tutkimusten perusteella rakennusjätettä arvioidaan esiintyvän koko alueella maaperän pintakerroksissa täyttömaa-aineksen seassa. Sekalaista jätetäyttöä arvioidaan esiintyvän noin m 2 :n alueella noin 3000 m 3. Kaiken kaikkiaan pilaantuneita/kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävää sekä osin rakennusjätteen sekaista maa-ainesta arvioidaan esiintyvän 5000 m 2 :n alueella t. Pohjavesitutkimukset Pohjavesiputkesta PVP303 otettiin vesinäyte Vesinäytteestä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet, VOC-yhdisteet ja liukoiset metallit. Orgaanisista haitta-aineista tolueenia todettiin laboratorion määritysrajan ylittävänä pitoisuutena, mutta pitoisuus jäi alle pohjaveden ympäristönlaatunormin (VNa 341/2009). Metalleista arseenin ja koboltin pitoisuudet ylittivät ympäristönlaatunormin, mutta alittivat pohjavesialueille suositellun pohjaveden vertailuarvon. Muiden metallien pitoisuudet jäivät alle ympäristönlaatunormien. KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI Alueelle on suunniteltu asuinkäyttöä sekä pahvitehtaan ja Rantatien väliselle alueelle maanalaisia pysäköintitiloja. Kohteen tulevan käytön vuoksi kohteen maaperällä on kunnostustarve siltä osin kuin sen haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot. Rakentamisen vuoksi alueelle tullaan tekemään laajoja massanvaihtotöitä, joiden yhteydessä maaperässä esiintyvät haitta-ainepitoiset ja jätteiset maaainekset tullaan suurelta osin poistamaan. Lisäksi kunnostetaan Pahvitehtaan rakennusten alapuolinen maaperä. KUNNOSTUSTAVOITTEET Alueen maaperän haitta-aineiden kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista alempaa ohjearvotasoa. Kunnostustavoite koskee myös asuinkäyttöön muutettavia tehdasrakennuksia. Lisäksi maaperästä esitetään poistettavan selkeät jätekerrokset. KUNNOSTUSSUUNNITELMA Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla. Kunnostustöiden aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan valvoville viranomaisille ennen töiden aloittamista. Massanvaihdolla poistetaan maaainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kunnostustavoitteet. Lisäksi

5 poistetaan pintamaassa esiintyvät jätteet ja rakennusjätteet. Maanrakennustöiden vuoksi alueelta poistetaan myös kunnostustavoitteen alittavia, mutta kynnysarvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia. Kunnostuksen yhteydessä poistetaan ja puhdistetaan myös pahvitehtaan etelä- / lounaispuolella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Kunnostusta valvoo ja ohjaa ympäristötekninen valvoja. Kunnostustyö toteutetaan vaiheittain ja ympäristötekninen valvoja on paikalla tarvittaessa. Valvoja ottaa yhteyttä valvovaan viranomaiseen, mikäli työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita. Kaivun aikana maaperän haitta-ainepitoisuuksia seurataan näytteenoton avulla. Kaivumassoista ja kaivupohjasta otetuista näytteistä tutkitaan raskasmetallit XRF-kenttämittarilla ja muut haitta-aineet tarpeen mukaan. Kenttämittausten tulokset varmennetaan tutkimalla laboratoriossa vähintään yksi näyte jokaista 1000 t kaivumassaerää kohti. Kunnostustavoitteen ylittävät ja rakenteiden vaatiman kaivun vuoksi poistettavat haitta-ainepitoiset ja rakennusjätettä sisältävät maa-ainekset poistetaan kaivamalla kaivinkoneella erottelevana kaivuna ja ne kuljetetaan luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Pilaantunutta maa-ainesta ja/tai jätettä sisältävät kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi ja kuormat varustetaan siirtoasiakirjoin. Tarvittaessa ajoneuvojen renkaat puhdistetaan pesemällä tai esim. murskepatjalla ajamalla ennen kuin ajoneuvot poistuvat alueelta. Tarpeen mukaan myös lähialueen katuja puhdistetaan. Suuret jätekappaleet erotellaan lajittelevalla kaivulla ja jätteitä seulotaan tarvittaessa suunnittelualueella rumpu- tai tasoseulalla ja/tai välppäämällä. Seulontaa/välppäystä sekä massojen välivarastointia saatetaan tehdä eri puolilla aluetta riippuen työmaan vaiheista ja tilantarpeista. Betonia rammeroidaan ja pulveroidaan sekä isoja kiviä rikotetaan kohteessa tarvittaessa. Kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia ja jätettä ei lähtökohtaisesti välivarastoida kohteessa pitkiä aikoja. Välivarastointia voidaan kuitenkin joutua tekemään esimerkiksi laboratoriomääritysten tai seulonnan/välppäyksen ajan. Kunnostustavoitteet ylittävien maa-ainesten välivarastointiajaksi arvioidaan enintään neljä viikkoa. Jätemateriaaleja varastoidaan alueella tarpeen mukaan, esimerkiksi kokonaisten kuormien muodostumisen, betonin pulveroinnin tai laboratoriotutkimusten valmistumisen ajan. Jätemateriaalien varastointiajaksi arvioidaan enintään kuusi kuukautta. Välivarastointi toteutetaan pääsääntöisesti pilaantuneella alueella. Jos välivarastointia tehdään pilaantumattomalla alueella,

6 varmistetaan, ettei maaperä pilaannu välivarastoinnin seurauksena. Pilaantumattomia (pitoisuudet alle alemman ohjearvon) maa-aineksia välivarastoidaan kohteessa tarvittaessa enintään viiden vuoden ajan. Kasalla olevia ja seulottavia maa-aineksia kastellaan tarvittaessa tai tarvittaessa kasoja pidetään peitettyinä pölyämisen estämiseksi. Kunnostustöiden yhteydessä ei tehdä kaivua pohjaveden pinnan alapuolella. Alueen maaperä on hyvin vettä johtavaa eikä kaivantovesiä arvioida muodostuvan. Kunnostuksen yhteydessä ei tehdä vesien käsittelyä. Mahdollisia kaivannon ulkopuolelta valuvia sadevesiä ohjataan pois kunnostuskaivannoista esim. niskaojin. Pohjaveden laatua esitetään tarkkailtavaksi kunnostustyön aikana alueelle asennetusta pohjaveden havaintoputkesta PVP303, joka sijaitsee suunnittelualueen luoteisosassa. Lisäksi alueelle esitetään asennettavaksi yksi uusi pohjavesiputki pahvitehtaan lounaispuolelle. Tarkka sijainti määräytyy tulevan käytön ja maanomistajien lupien perusteella. Uudesta asennettavasta pohjavesiputkesta otetaan vesinäyte ennen kunnostuksen aloittamista. Näytteestä tutkitaan vähintään öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet ja metallien liukoiset pitoisuudet. Kohteessa esitetään hyödynnettävän sellaisia geoteknisiltä ominaisuuksiltaan rakentamiseen soveltuvia maa-aineksia, joissa haittaainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteet (alemmat ohjearvot) ja joissa ei esiinny jätteitä yli 10 painoprosenttia. Kohteessa arvioidaan hyödynnettävän alemman ohjearvon alittavia maa-aineksia, joissa kynnysarvo ylittyy, noin t. Edellä mainittuja maa-aineksia ei hyödynnetä pohjaveden pinnan alapuolella, eikä pinnoittamattomilla alueilla metrin pintamaakerroksessa (lopullisesta maan pinnasta). Haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntämistä valvotaan näytteenotoin. Hyödyntämisalueet ja -syvyydet dokumentoidaan. Haitta-ainepi-toisesta hyödynnettävästä materiaalista otetaan edustavia kokoomanäytteitä vähintään 1 / 500 m 3 ja näytteistä tutkitaan vähintään metallit, öljyhiilivedyt ja PAH-yhdisteet. Kunnostus päättyy, kun kaikki kunnostustavoitteen ylittävät maa-ainekset on poistettu suunnittelualueelta. Kunnostuksen lopputulos varmennetaan jäännöspitoisuusnäytteillä, joista tutkitaan laboratoriossa vähintään PAHyhdis-teet, öljyhiilivedyt ja metallipitoisuudet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan kaivannon pohjalta vähintään 30 x 30 m alalta edustavina kokoomanäytteinä. Kaivannon luiskista otetaan jokaiselta 100 m matkalta edustava kokoomanäyte.

7 Pilaantuneen maaperän kunnostus tullaan toteuttamaan pääosin vuoden 2018 aikana. Haitta-ainepitoisia maa-aineksia saatetaan käsitellä alueella vuoteen 2022 asti. KIINTEISTÖJEN OMISTAJIEN SUOSTUMUS Ålandsbanken Tonttirahasto Erikoissijoitusrahasto ja Tampereen kaupunki ovat antaneet suostumuksensa pilaantuneen maaperän puhdistamiseen. LAUSUNNON ANTAJAT Pirkanmaan ELY-keskus on neuvotellut pilaantuneen alueen kunnostuksesta Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön sekä terveysviranomaisen kanssa, joiden kannanotot on huomioitu päätöksessä. PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Näsijärven kiinteistöt oy:n konkurssipesän (c/o Asianajotoimisto Jari Hytti Ky:n) ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Tampereen Santalahdessa sijaitsevilla kiinteistöillä , , , , , ja ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Lisätutkimukset 1. Kiinteistöllä on tehtävä lisätutkimuksia niiden rakennusten alueella, joiden alapuolisen maaperän tilaa ei ole aiemmissa tutkimuksissa selvitetty ja joiden lähialueella on todettu aiemmissa tutkimuksissa viitteitä pilaantuneisuudesta. Edellä mainituille alueille on tehtävä tutkimuspisteitä siten, että maaperän haitta-ainepitoisuudet tulevat kattavasti selvitetyiksi. Näytteistä on tutkittava vähintään alueella tehdyissä tutkimuksissa havaitut haitta-aineet. Kunnostustavoitteet 2.1. Kiinteistöiltä on poistettava maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason. Lisäksi kiinteistöjen maaperästä on poistettava jätetäyttö sekä pahvitehtaan etelä-/lounaispuolella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt Lisäksi mahdollisilta tulevilta päiväkodin piha-alueilta sekä muilta kiinteistöjen piha-alueille suunnitelluilta lasten leikkialueilta on tulevasta maanpinnasta metrin syvyyteen asti poistettava maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvotason.

8 3. Mikäli kunnostustöiden aikana pilaantuneisuuden ja/tai jätteensekaisen maaaineksen todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle, Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kyseisen alueen maanomistajalle. Maa-ainesten käsittely, varastointi ja kuljettaminen 4. Mikäli alueella on tarpeen seuloa kaivettavia maa-aineksia, on seulonta toteutettava siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta meluhaittaa naapureille. Seulonta tulee tehdä arkipäivisin klo välisenä aikana. Ennen seulonnan aloittamista on tehtävä suunnitelma siitä, miten seulonnasta syntyvän pölyn leviäminen ympäristöön estetään kuormauksen ja seulonnan aikana. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Pirkanmaan ELYkeskukselle sekä tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen seulonnan aloittamista. 5. Kiinteistöiltä poistettavat jätejakeet, jätteensekaiset maa-ainekset, pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä määräyksen 7. mukaisesti täyttöihin, on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi kohteisiin, joissa niiden hyödyntäminen on sallittua ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa niitä. 6. Mikäli hyödynnettäviksi suunniteltuja, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia on tarpeen välivarastoida kiinteistöllä ennen hyödyntämistä, on varastoinnin oltava mahdollisimman lyhytaikaista eikä siitä saa aiheutua välivarastointialueen maaperän pilaantumista. Haittaainepitoiset maa-ainekset on tarvittaessa peitettävä vettä läpäisemättömällä peitteellä ja sade- sekä sulamisvesien pääsy välivarastointialueelle on estettävä. 7. Alueelta kaivettavia maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle alemman ohjearvon ja jotka sisältävät tiili- ja betonijätettä alle 10 painoprosenttia, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä pohjaveden pinnan yläpuolella lukuun ottamatta pinnoittamattomien alueiden pintamaakerroksia (metrin verran tulevasta maanpinnasta alaspäin), tulevien asuin- ja liikerakennusten alapuolista maaperää sekä päiväkoti- ja lasten leikkialueiden pintamaita. 8. Kunnostuksen aikainen maankaivu ja liikenne on toteutettava siten, ettei niistä aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirjat jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti ja niihin on merkittävä valtioneuvoston asetuksen (86/2015) 24 :n mukaiset tiedot. Siirtoasiakirja

9 on oltava mukana kuljetuksen aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Pilaantuneen veden käsittely 9. Sade- ja hulevesien pääsy pilaantuneelle alueelle kaivettuihin kaivantoihin tulee estää. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on veden haitta-ainepitoisuus tukittava ennen sen pois johtamista. Vedestä on analysoitava maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla, jonka käytön Pirkanmaan ELY-keskus on hyväksynyt. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on siihen pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita. Vesien käsittelyssä talteen otettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti. Kunnostuksen aikaiset ja jälkeiset tutkimukset 10. Alueelta kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata työn aikana. Työnäytteistä on analysoitava vähintään kunnostusalueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitteita, on mittausten luotettavuus varmistettava analysoimalla näytteistä laboratoriossa vähintään 10 %. 11. Poistettavien maanalaisten öljysäiliöiden alapuolisen ja niitä ympäröivän maaperän tila on selvitettävä näytteenoton avulla ja tarvittaessa puhdistettava säiliöiden poistamisen jälkeen. 12. Maaperän puhdistustoimien riittävyys on varmistettava puhdistustyön loputtua kaivantojen seinämistä ja pohjalta otettavien, edustavien jäännöspitoisuusnäytteiden avulla. Jäännöspitoisuusnäytteet on otettava niin, että kukin näyte edustaa enintään m 2 :n suuruista puhdistettua aluetta ja siten, että kunnostusalueen maaperän haitta-ainepitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Seinämänäytteet on otettava maalajikerroksittain. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

10 13. Mikäli kunnostusalueen maaperään jää kunnostuksen jälkeen kunnostustavoitteiden ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tulee niitä koskien laatia riskinarviointi, jonka perusteella Pirkanmaan ELY-keskus arvioi jatkotoimenpiteiden tarpeen. Riskinarviointi on liitettävä määräyksen 19 mukaiseen loppuraporttiin. 14. Jos vesijohtolinjojen alueella kunnostustavoitteita ei saavuteta, on vesijohtojen materiaalina käytettävä diffuusiosuojattua putkea ja putken ympärystäyttö on toteutettava pilaantumattomilla maa-aineksilla vähintään 0,3 metrin etäisyydelle putkesta. Erottavat ja eristävät rakenteet 15. Mikäli kunnostettavalle alueelle jää kunnostuksen jälkeen valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot ylittäviä haitta-aineita sisältäviä tai jätteensekaisia maa-aineksia, on niiden sijainnit dokumentoitava ja kyseiset maat merkittävä huomiorakenteella sekä tarvittaessa eristettävä. Pohjavesitarkkailu 16. Kunnostettavalle alueelle on asennettava ennen kunnostuksen aloittamista uusi pohjaveden havaintoputki pahvitehtaan lounaispuolelle, pohjaveden virtaussuuntaan nähden kunnostusalueen alapuolelle. Edellä mainitusta pohjaveden havaintoputkesta on otettava pohjavesinäyte ennen pilaantuneen maaperän kunnostuksen aloittamista. Lisäksi uudesta havaintoputkesta sekä kunnostettavalle alueelle aiemmin asennetusta pohjaveden havaintoputkesta PVP303 on otettava vesinäytteet kunnostuksen aikana sekä kolmen kuukauden kuluttua kunnostuksen valmistumisesta. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään alueella aiemmin tehdyissä maaperä- ja pohjavesitutkimuksissa todetut haitta-aineet. Vesinäytteiden laboratorioana-lyysien menetelmät tulee valita siten, että niiden määritysrajat ovat pienemmät kuin valtioneuvoston asetuksessa 341/2009 asetetut pohjavettä pilaavi-en aineiden pitoisuusraja-arvot. Vesinäytteenoton tulosten ja kunnostuksen aikaisten maaperän tutkimustulosten ja muiden havaintojen perusteella on tehtävä arvio pohjaveden jatkotarkkailutarpeesta sekä tarvittaessa suunnitelma pohjavesitarkkailun toteuttamisesta. Suunnitelmassa on esitettävä vähintään pohjaveden havaintoputkien sijainnit, näytteenottotiheys perusteluineen, analysoitavat haitta-aineet, näytteenotto- ja analysointimenetelmät sekä tulosten raportointi. Arvio tarkkailun jatkotarpeesta sekä tarvittaessa

11 tarkkailusuunnitelma on liitettävä määräyksessä 20 edellytettyyn loppuraporttiin. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi 17. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Kyseisen henkilön nimi- ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamis- ja lopettamisajankohdat on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kunnostusalueen kiinteistön maanomistajalle sekä kirjallisesti Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18. Kunnostuksen aikana on pidettävä kirjaa näytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen ja muiden jätejakeiden määristä ja sijoituskohteista. 19. Kunnostuksesta on laadittava loppuraportti, joka on toimitettava tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle. Kunnostusta koskevassa raportissa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - kunnostetun alueen tunnistetiedot, - kunnostustyön aloitus- ja lopetuspäivät sekä työn kokonaiskesto, - kunnostuksen aikaisten kenttämittausten tulokset ja kenttämittaustulosten varmistamiseksi tehtyjen laboratorioanalyysien tulokset, käytetyt mittausmenetelmät sekä tarkkuudet, - kartta, jossa on esitetty, mistä kohdista ja miltä syvyyksiltä pilaantuneet maat on poistettu sekä jäännöspitoisuusnäytteiden sijainti, - kunnostuksen jälkeen alueelta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden laboratorioanalyysien tulokset sekä käytetyt mittausmenetelmät ja tarkkuudet, - poistettujen maa-ainesten ja muiden jätejakeiden käsittelypaikkatiedot (laitos, osoite) ja niihin toimitettujen jätejakeiden ja maiden kokonaismäärät sekä haitta-ainepitoisuudet, - maa-ainesjätteen kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset, - selvitys alueelta kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä kaivantojen täytöissä,

12 - yhteenveto mahdollisten kaivantovesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä, - arvio siitä, miten puhdistustyön tavoitteet on saavutettu ja siihen liittyvät epävarmuustekijät, - määräyksen 13. mukainen riskinarviointi, mikäli alueen maaperään jää kunnostuksen jälkeen kunnostustavoitteiden ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, - kuvaus alueelle asennetuista huomio- ja eristerakenteista ja kartta niiden sijainnista sekä - pohjavesinäytteiden analyysitulokset, arvio pohjaveden jatkotarkkailutarpeesta sekä tarvittaessa suunnitelma pohjaveden jatkotarkkailusta. Kunnostuksen loppuraportti on toimitettava tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen jälkeisen pohjavesinäytteenoton suorittamisesta. Pilaantuneisuuden huomiointi alueen tulevassa rakentamisessa ja käytössä 20. Kiinteistöillä tulevaisuudessa tehtävissä kaivutöissä on huomioitava alueen maaperään kunnostuksen jälkeen mahdollisesti jäävät maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason välillä. Kyseisiä maa-aineksia voidaan hyödyntää kiinteistöillä kaivualueiden täytöissä lukuun ottamatta päiväkoti- ja lasten leikkialueita, joilla maaperän haitta-aineiden tavoitepitoisuutena on kynnysarvotaso. Mikäli edellä mainittuja kynnysarvon ylittäviä, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maita on tarpeen poistaa kiinteistöltä, tulee ne toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa niitä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan, maa-ainesten kaivulla, seulonnalla tai kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. Alueella olevien rakennusten alapuolisen maaperän tila on edellytetty selvittämään näytteenotolla aiemmin tutkimattomilta osin, jos ko. rakennuksen läheisyydessä on aiemmissa tutkimuksissa todettu maaperässä pilaantuneisuutta. Tutkimukset on katsottu tarpeellisiksi, koska kiinteistöillä harjoitetusta toiminnasta on voinut päätyä haitta-aineita

13 rakennusten alapuoliseen maaperään. Näytteenoton tulosten perusteella pystytään arvioimaan rakennusten alapuolisen maaperän kunnostustarve ja tarvittaessa kunnostamaan se. Päätöksessä on hyväksytty pääosin pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevassa ilmoituksessa esitetyt kunnostustavoitteet, koska ne on katsottu riittäviksi alueen maaperässä todettujen haitta-aineiden ominaisuudet ja tuleva maankäyttö huomioiden. Koska pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta ei käy ilmi, onko alueelle tulossa päiväkodin piha-alueita tai lasten leikkipaikkoja, on nähty tarpeelliseksi määrätä erikseen ko. alueiden pintamaiden kunnostustavoitteista. Päiväkodin piha-alueiden ja lasten leikkialueiden pintamaan kunnostustavoitteeksi haitta-aineille on asetettu VNa 214/2007 mukainen kynnysarvotaso, koska kyseiset alueet tulevat herkkään maankäyttöön. Poistamalla alueelta haitta-aineita yli kynnysarvotason sisältävät maaainekset ehkäistään lasten altistuminen maaperän haitta-aineille maansyönnin tai suoran altistuksen kautta. Kunnostettavan alueen maaperässä on todettu paikoin rakennusjätetäyttöä. Roskaantumisasioissa toimivaltainen viranomainen on jätelain 646/2011 mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Koska tämän päätöksen mukaisessa kohteessa jätteensekaisen maaperän on todettu olevan paikoin pilaantunutta, on Pirkanmaan ELY-keskus antanut päätöksessä määräyksiä myös jätetäyttöä koskien. Pirkanmaan ELY-keskus on ympäristönsuojelulain 527/2014 mukaan toimivaltainen viranomainen maaperän pilaantumista koskevissa asioissa. Pilaantuneisuuden ja/tai jätetäytön jatkumisesta naapurikiinteistön puolelle, on edellytetty ilmoittamaan Pirkanmaan ELY-keskukselle, Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ko. alueen omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Seulontaa, kaivua sekä maa-ainesten ja jätteiden kuljetuksia koskevat määräykset on annettu melu- ja muiden ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Välivarastointia koskevat määräykset on annettu varastoinnista mahdollisesti aiheutuvan pölyhaitan vähentämiseksi sekä haitta-ainepitoisten maaainesten leviämisen ehkäisemiseksi. Kiinteistöltä poistettavat maa-ainekset ja jätejakeet on määrätty toimittamaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaiseksi loppukäsiteltäväksi luvan omaavaan vastaanotto- ja käsittelypaikkaan, koska jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain

14 sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. Kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edellytetty tutkimaan näytteenoton avulla, jotta maa-ainekset pystytään toimittamaan niiden ominaisuuksien vaatimaan käsittelyyn. Poistettavien öljysäiliöiden alapuolisen ja säiliöitä ympäröivän maaperän haitta-ainepitoisuudet on edellytetty tutkimaan näytteenoton avulla, jotta saadaan selville kyseisten alueiden maaperän tila ja ne voidaan tarvittaessa kunnostaa samassa yhteydessä. Kunnostuksen lopuksi kaivantojen seinämistä ja pohjista on edellytetty ottamaan jäännöspitoisuusnäytteet, joiden avulla varmennetaan kunnostustavoitteiden saavuttaminen. Mikäli kunnostustavoitteita ei saavuteta alueella, on edellytetty laatimaan maaperään jääviä haitta-aineita koskeva riskinarviointi, jonka perusteella Pirkanmaan ELY-keskus arvioi jatkotoimenpiteiden tarpeen. Kunnostustavoitteiden täyttävien kaivumaiden hyödyntäminen kiinteistöillä kaivantojen täytöissä on hyväksytty päätöksessä mainittuja poikkeusalueita lukuun ottamatta, koska siitä ei katsota aiheutuvan riskiä alueen tuleville käyttäjille. Lisäksi kaivettavien maiden hyödyntämisellä kaivualueella voidaan vähentää neitseellisten materiaalien tarvetta ja maa-ainesten kuljetuksista syntyviä päästöjä. Hyödynnettävien, tiili- ja betonijätettä sisältävien maiden osalta on huomioitava, etteivät niiden haittaainepitoisuudet saa ylittää alempaa ohjearvotasoa. Päätöksessä on edellytetty kaivantojen täytöissä mahdollisesti hyödynnettävien haittaainepitoisten maa-ainesten määrien, haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia sekä maaperään kunnostuksen jälkeen jäävien kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten merkitsemistä huomiorakentein, jotta ne voidaan huomioida asianmukaisesti mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. Kaivantoihin kertyvät vedet on edellytetty tutkimaan ja pilaantuneet vedet käsittelemään, jotta vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle, eivätkä aiheuta maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Niillä alueilla, joiden maaperään jää kunnostuksen jälkeen kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on edellytetty käyttämään vesijohtojen materiaalina diffuusiosuojattua putkea ja toteuttamaan putken ympärystäyttö pilaantumattomilla maa-aineksilla vähintään 0,3 metrin etäisyydelle putkesta, jotta estetään haitta-aineiden kulkeutuminen vesijohtoveteen.

15 Alueelle kunnostuksen jälkeen jäävien jätteensekaisten tai haitta-aineita yli VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason sisältävien maa-ainesten sijainnit on edellytetty dokumentoimaan ja kyseiset maat merkitsemään huomiorakenteella, kuten huomioverkolla tai muulla vastaavalla maaperästä hyvin erottuvalla rakenteella sekä tarvittaessa eristämään, jotta ko. maaainekset pystytään paremmin huomioimaan alueella tulevaisuudessa tehtävissä kaivutöissä. Niiltä osin kuin alueen maaperään tai jätetäyttöön jää kunnostuksen jälkeen kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia orgaanisia, maaperässä kulkeutuvia haitta-aineita, on edellytetty maaperään jäävien pilaantuneiden maiden eristämistä, jotta ko. haitta-aineet eivät pilaa kunnostettua maaperää uudelleen. Jotta saadaan luotettava kuva kunnostuksen vaikutuksesta alueen pohjaveteen, on edellytetty asentamaan uusi pohjaveden havaintoputki pahvitehtaan lounaispuoleiselle alueelle, joka sijaitsee kunnostusalueesta alavirtaan päin ja kuvaa siten, kunnostusalueelta pohjaveden mukana mahdollisesti kulkeutuvia haitta-aineita. Uuden putken asentaminen on nähty tarpeelliseksi, sillä alueella nykyisin olevan pohjaveden havaintoputken näytteenotolla ei saada kokonaiskuvaa koko kunnostusalueen vaikutuksista alueen pohjaveteen. Kunnostuksen aikainen kirjanpito ja kunnostuksen dokumentointi ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. MAKSUPERUSTE Valtioneuvosto on antanut asetuksen (1066/2017) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 55 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 20 tuntia, joten maksu on 1100 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 133, 136, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012)

16 Valtioneuvoston asetus (86/2015) jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus (1066/2017) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 Hallintolainkäyttölaki (586/1996) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä päätös on voimassa saakka. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä 3. LISÄTIETO Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualueen ympäristönsuojeluyksikössä. Lisätietoa asiasta antaa ylitarkastaja Emmi Pajunen, puh , sähköposti: emmi.pajunen@ely-kes-kus.fi. ASIAKIRJAN HYVÄKSYNTÄ Tämän päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Emmi Pajunen ja ratkaissut yksikön päällikkö Tuija Sievi-Korte. Asia on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. PÄÄTÖS TIEDOKSI LIITTEET Ilmoituksen tekijälle Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi, Katariina Rauhala (sähköisesti) Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Liite 1. Tulevien tonttien omistajat Liite 2. Kunnostusalueen sijainti Liite 3. Valitusosoitus

17 Liite 1

18 Kuva 1. Kiinteistöjen omistajat

19 Kuva 2. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2

20 Kuva 3. Arvio haitta-ainepitoisten maa-ainesten ja jätetäytön esiintymisestä

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Liite 3 Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeus Puh PL 204, Vaasa Telekopio vaasa.hao@om.fi Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

22 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Pajunen Emmi :25 Ratkaisija Sievi-Korte Tuija :22