VUOSIRAPORTTI 2017 Hiidenveden kunnostus -hanke

Transkriptio

1 VUOSIRAPORTTI 2017 Hiidenveden kunnostus -hanke Ekaterina Ikonen, Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TOIMENPITEET VUONNA PITKÄJÄNTEINEN TOIMINTA JA LISÄRESURSSIEN HANKINTA Yhteistyöhankkeet VESISTÖN VEDEN LAADUN JA VIRKISTYSKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIEN PARANTAMINEN Kosteikot ja laskeutusaltaat Lohikalojen ja raakkujen elinalueita parantavat vesistökunnostukset Maatalouden ympäristöneuvonta Haja-asutusalueen jätevesineuvonta Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen SEURANNASTA TIETOA KUNNOSTUSTYÖHÖN AKTIIVINEN TIEDOTTAMINEN JA VERKOSTOYHTEISTYÖ AMMATTIMAINEN KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ ALAN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA HALLINTO JA TALOUS

3 1 JOHDANTO Hiidenveden kunnostuksen uudesta hankekaudesta vuosille tehtiin sopimukset rahoittajien kanssa vuodenvaihteessa Hankkeen rahoittamiseen kuusivuotiselle kaudelle sitoutuivat kaikki edellisen hankekauden rahoittajat: Vihti, Lohja, Karkkila, Loppi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Hiidenveden kalastusalue sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Vuoden 2017 Hiidenveden kunnostuksen toimenpiteet perustuvat toimintasuunnitelmaan, joka puolestaan pohjautuu laajempaan hankesuunnitelmaan Hanke- ja toimintasuunnitelmat hyväksytään rahoittajista koostuvassa ohjausryhmässä. Hiidenveden kunnostus -hankkeen toimintasuunnitelmassa 2017 toimenpiteet on jaoteltu viiden strategisen päämäärän alle: Pitkäjänteinen toiminta ja lisäresurssien hankinta Vesistön veden laadun ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen Seurannasta ja kartoituksesta tietoa kunnostustyöhön Aktiivinen tiedottaminen ja verkostoyhteistyö Ammattimainen koordinointi ja yhteistyö alan asiantuntijoiden kanssa Tässä vuosiraportissa esitellään toimenpiteiden toteutuminen strategisten tavoitteiden mukaisesti. Hiidenveden kunnostukselle on asetettu pitkän tähtäimen tavoite: Hiidenvesi valuma-alueineen on hyvässä ekologisessa tilassa ja veden laadun parantumisen myötä vesistö tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita virkistäytymismahdollisuuksia. Hyvää ekologista tilaa ja parempia virkistyskäyttömahdollisuuksia tavoitellaan Hiidenveden hoito- ja kunnostussuunnitelman (Hagman 2012) suosituksiin pohjautuen. 2 TOIMENPITEET VUONNA PITKÄJÄNTEINEN TOIMINTA JA LISÄRESURSSIEN HANKINTA Vesistön hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää pitkää ja määrätietoista kunnostustyötä. Pysyvä perusrahoitus mahdollistaa aktiivisen ja jatkuvan rahoitushakujen valmistelun ja yhteistyön muiden kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden kanssa lisärahoituksen hankkimiseksi alueen vesiensuojelutyöhön. Hankkeen vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa painotettiin erityisesti seuraavia toimia: Käytännön toimet - Lisärahoituksen hakeminen vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen - Uusien hankkeiden ja toimenpiteiden valmistelu Hiidenveden tilan ja kunnostustoimien vaikuttavuuden seurannan ja tutkimusten rahoittamiseksi - Valtion myöntämän maatalouden ympäristötuen ja ei-tuotannollisen investointituen hyödyntämisen edistäminen vesiensuojelutoimenpiteiden rahoittamiseksi 3

4 Hiidenveden kunnostus -hanke sai ympäristöministeriöltä lisärahoituksen raakkujen ja lohikalojen elinympäristön parantamiseksi Hiidenveden alueella saman suuruista omarahoitusta vastaan vuosille Vuonna 2017 hankkeessa toteutettiin viimeiset toimenpiteet niin, että myönnetty rahoitus käytettiin kokonaisuudessaan. Uudenmaan ELY-keskus myönsi Hiidenveden kunnostus -hankkeelle harkinnanvaraista valtionavustusta ,83 kosteikkojen perustamiseen ja maatalouden ympäristöneuvontaan välisenä aikana toteutuneista kustannuksista. Maksatuspäätös saatiin vuoden 2018 puolella, joten saatua avustusta ei ole huomioitu vielä hankkeen vuoden 2017 talouden raportissa vaan raha siirtyi täysimääräisesti vuoden 2018 toimintaan. Lisäksi, marraskuussa 2017 tehtiin ELY-keskukselle uusi avustushakemus hankkeen vesiensuojelua edistäville toimenpiteille vuodelle Hiidenveden kunnostus -hankkeessa tehtiin rahoitushakemus YM:n kärkihankehakuun hankenimellä Yhdessä onnistumme Karjaanjoen vesistö kohti hyvää tilaa, yhteinen tavoite ja toimenpideohjelma. Hanke pääsi ideavaiheen läpi, mutta ei kuitenkaan saanut rahoitusta kyseisellä rahoituskierroksella. Vuonna 2017 saatiin rahoituspäätös Ykkösakseli ry:n LEADER-ohjelmasta HOLA-lake hankehakemukselle. Hanke on kansainvälinen yhteistyöhanke ( ). Haettu kokonaisrahoitus on , mistä on Hiidenvesihankkeen omarahoitusta. Länsi-Uusimaa HOLA-Lake on yleishyödyllinen vesienhoidon kehittämis- ja yhteistyöhanke, jossa pääpaino on kalastonhoidollisissa toimenpiteissä ja tutkimuksissa. Hankkeessa vahvistetaan paikallisten toimijoiden osallistumista järvikunnostukseen, tuetaan kotimaisen kalan käyttöä ja kartutetaan tietoa kohdejärvien kalakantojen tilasta. Kohdejärvinä ovat Hiidenvesi, Lohjanjärvi ja Vihdin Enäjärvi. Hanke toteutetaan vuosina ja sen paikallisena yhteistyökumppanina on Vihdin Enäjärven suojeluyhdistys Vesy ry. Hanke liittyy kansainväliseen yhteistyöhankkeeseen, jota toteutetaan Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön ja Pyhäjärvi-instituutin Hola Lake-hankkeiden sekä Ruotsin Osbyn kunnan kanssa. Hankkeessa tehtiin vain vähäisiä käynnistämistoimia vuoden 2017 lopulla, joten hankkeen toimenpiteitä ei ole tarkemmin raportoitu tässä yhteydessä. Valtion myöntämän maatalouden ympäristötuen ja ei-tuotannollisen investointituen hyödyntämiseksi Uudenmaan ELY-keskukselta haettuun ei-tuotannolliseen investointitukeen Ali-Kärrin kosteikon perustamiseksi saatiin myönteinen päätös. Kohteen rakentaminen alkaa talvella Yhteistyöhankkeet Hiidenveden kunnostus -hanke teki vuonna 2017 yhteistyötä seuraavien hankkeiden kanssa: Freshabit EU Life IP Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on mukana Metsähallituksen koordinoimassa EU-hankkeessa (kokonaisrahoitusosuus 20 M, josta LUVY 1,3 M (EU-rahoitusosuus 0,8 M ). Freshabit-hankkeessa toteutetaan vesienhoitotoimenpiteitä lajien ja niiden elinalueiden suojelun edistämiseksi. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat siten vedenlaadun parantaminen, elinympäristökunnostukset, kalateiden rakentaminen ja lohikalakantojen palauttaminen. Nämä toimenpiteet mahdollistavat lohikalojen palauttamisen Karjaanjoen latvavesiin, ja näiltä osin tavoitteet ovat yhteneväisiä Hiidenveden kunnostus -hankkeen tavoitteiden kanssa. Hankkeen kesto on Hiidenveden kunnostus hanke ja FRESHABIT hankkeen yhteistyönä järjestettiin tapahtumista mm. LIFEhankkeiden maastoretki sekä Jokijuhla ja talkoot. Yhteistyössä toteutettiin myös Pitkälänkosken kunnostukset sekä eliöstökartoituksia. 4

5 Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto Hankkeen tavoitteena on koota alueelliset vesistötoimijat yhteen ja ylläpitää tehokasta tiedon ja osaamisen vaihtoa vesistökunnostustoimenpiteiden toteuttamiseksi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry koordinoi hanketta. Hankkeessa toteutetaan mm. seminaareja, koulutustilaisuuksia, järvipäiviä ja muuta tiedottamista. Lisäksi hankkeeseen kuuluu viisi pilottikohdetta, joissa suunnitellaan ja toteutetaan eri-tyyppisiä vesistökunnostustoimenpiteitä. Hanke saa osarahoituksen Maaseudun kehittämisrahastosta, Ykkösakseli- ja Pomoväst Leader -toimintaryhmiltä. Hiidenveden kunnostus -ja Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto -hankkeiden yhteistyönä paikallisille vesiensuojeluyhdistyksille tarjottiin mm. kosteikkoneuvontaa ja toteutettiin kosteikkoretki Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) VILMA on Luonnonvarakeskuksen koordinoima valtakunnallinen tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on edistää maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotyötä, sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Hanke tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla. Vilma-hankkeen kanssa yhteistyössä järjestettiin maanviljelijöiden koulutustilaisuus Vihdissä Mainiot maisemat Mainiot maisemat -hanke on Maa- ja kotitalousnaisten koordinoima, Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittama esiselvityshanke. Hankkeen kohdealue on Uudenmaan maakunta. Hankkeessa selvitetään maiseman tuotteistuksen mahdollisuuksia Uudenmaan valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla ja koko Uudenmaan alueella etsitään uusia ratkaisuja ja toimintamalleja maiseman- ja luonnonhoitoon. Hankkeen toiminta perustuu verkostoitumiseen ja eri toimijoiden yhteistyöhön. Ratkaisuja ongelmiin haetaan ratkaisuja innovaatiotyöpajoissa. Työpajoissa pohditaan myös maiseman- ja luonnonhoidon tulevaisuutta. Hiidenveden kunnostus -hanke oli mukana järjestämässä Mainiot maisemat -hankkeen kanssa yhteistyössä kahta tilaisuutta Hiidenveden rantojen virkistyskäytön edistämiseksi ( ja ). 2.2 VESISTÖN VEDEN LAADUN JA VIRKISTYSKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIEN PA- RANTAMINEN Hiidenveden laajalla valuma-alueella on paljon maa- ja metsätaloutta sekä haja-asutusta, jotka muodostavat merkittävän ulkoisen hajakuormituksen lähteen. Hiidenveden tilaa pyritään parantamaan vähentämällä ulkoisen kuormituksen syntymistä ja jo syntyneen kuormituksen päätymistä järveen. Hiidenveden virkistysarvon kohentamista edistivät myös kosteikot, joilla tavoitellaan ravinteiden ja kiintoaineksen pidätyksen lisäksi muun muassa maiseman ja lajikirjon monipuolistumista. Hankkeen vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa painotettiin erityisesti seuraavia toimia: Käytännön toimet Ensisijaisesti toteutettavaksi suunnitellut kohteet: - Etulahden kosteikko - Takalahden kosteikko - Talousarvion puitteissa toteutetaan lisää muita kosteikkokohteita ja tarpeen mukaan kunnostetaan perustettuja kohteita valuma-alueella 5

6 - Kosteikkojen toteuttamista edistetään myös tukemalla maanomistajia ei-tuotannollisten investointituen tai muiden rahoituslähteiden hakuun kosteikon perustamiseksi. Hankkeessa voidaan esimerkiksi laatia kosteikon perustamis- tai kunnostussuunnitelma ja avustaa rahoitushakemusten laatimisessa Kosteikot ja laskeutusaltaat Hankkeessa valmistui vuonna 2017 Hiidenveden valuma-alueelle kokonaisuudessaan kahdeksan kosteikkoa ja laskeutusallasta. Kohteista kolme toteutettiin hankkeen perusrahoituksella valtionavustuksen tuella (esitelty alla) ja viisi YM-rahoituksella lohikalojen ja raakkujen elinalueita parantavina toimenpiteinä (kuvattu kappaleessa 2.2.2). Kokonaisuudessaan Hiidenveden valuma-alueelle on valmistunut kaiken kaikkiaan 111 kosteikkoa ja laskeutusallasta (liite 1). Lisäksi Uudenmaan ELY-keskukselta haettuun ei-tuotannolliseen investointitukeen Ali-Kärrin kosteikon perustamiseksi saatiin myönteinen päätös. Kohteen rakentaminen alkaa talvella Valmistuneiden kosteikkokohteiden lisäksi aloitettiin Harjun ja Koivurinteen kosteikkojen perustamissuunnitelmat. Lisäksi Pitkälän koskialueelle laskevien hulevesien hallintaan pyrkiviä kosteikkokohteiden sekä Valkojan, Viertolan ja Santojan kosteikon perustamismahdollisuuksia selvitettiin ja edistettiin. Kosteikkojen markkinointia maanomistajille, esiselvityksiä teknisten suunnitelmien pohjalle, lupien ja suostumusten hankkimista sekä viestintää tehtiin hankkeen omana toimintana. Kosteikkojen tekninen suunnittelu ja toteutus hankittiin ostopalveluina. Etulahden kosteikko Etulahden kosteikko perustettiin talvella 2017 Hiidenveden Retlahden rannalle Lohjalle. Kosteikon valumaalue on 65 hehtaaria, josta peltoa on 32,5 hehtaaria eli 50 % (kuva 1). Pellot ovat suureksi osaksi salaojitettuja ja aktiiviviljelyssä, enimmäkseen viljalla. Valuma-alueella ei ole vettä pidättäviä kosteikkoja, lukuun ottamatta Etulahden rantaluhtia. Altaan rakentamispaikka oli alavaa, tavanomaista paju-heinikkoluhtaa. Kosteikkoallas perustettiin kaivamalla. Tulo-ojaa syvennettiin ja laskuoja tukittiin pohjakynnyksellä, jotta saatiin estettyä oikovirtaus ja ohjattua vesi paremmin virtaamaan läpi koko kosteikkoaltaan. Kanavamaisen altaan itäreunaan tehtiin lyhyitä ojia, joilla saatiin tehostettua veden virtausta luontaiselle luhta-alueelle ja sen läpi (kuva 2). Kuva 1. Etulahden kosteikon mitoitustiedot ja altaan rakenne. 6

7 KuKuvat Kuva 2. Vasemmalla luhta-alue ennen kosteikon perustamista, oikealla vastavalmistuneet kaivutyöt. Takalahden kosteikko Takalahden kosteikko perustettiin pajua ja nuorta koivikkoa kasvavaan rantametsään Hiidenveden Retlahden rannalle Lohjalle. Kosteikkoon ohjattiin peltovedet, jotka ennen laskivat ojia pitkin Hiidenveteen. Kosteikon valuma-alue on 47 hehtaaria, josta peltoa on 21 hehtaaria eli 45 % (kuva 3). Pellot ovat suureksi osaksi salaojitettuja ja aktiiviviljelyssä, enimmäkseen viljalla. Valuma-alueella ei ole vettä pidättäviä kosteikkoja lukuun ottamatta Takalahden rantaluhtia. Altaan rakentamispaikka oli pajuja ja nuoria koivuja kasvava kostea rantametsä, jonka läpi laskivat alueen peltojen kuivatusvedet kahta avo-ojaa pitkin. Avo-ojiin on johdettu salaojat ja niihin tulee myös pintavesiä. Kosteikkoallas perustettiin kaivamalla. Kaivumassoja kertyi lähes 800 kuutiometriä. Massat läjitettiin pääosin kosteikon länsipuolelle pellolle ja nykyiseen pellon reunaojaan, jolloin peltolohkolle saatiin lisää viljelyalaa (kuva 4). Kuva 3. Takalahden kosteikon mitoitustiedot ja altaan rakenne. 7

8 Kuva 4. Vasemmalla alue ennen kosteikon perustamista, oikealla vastavalmistuneet kaivutyöt. Koskenrannan kosteikko Koskenrannan kosteikko valmistui syyskuussa 2017 Ridanojan varren suurruohostoa kasvavalle painanteelle (kuva 5). Kosteikon valuma-alue on 367 hehtaaria, josta peltoa on 72 hehtaaria eli 20 %. Pellot ovat karkeaa hietaa ja ympäröivät harjanteet enimmäkseen hiekkamoreenia ja hiekkaa; maalajit ovat helposti huuhtoutuvia. Alueen maasto on kumpuilevaa ja pellot ovat enimmäkseen kaltevia. Maastonmuodot lisäävät kiintoaineksen huuhtoumia. Valuma-alueella ei ole vettä pidättäviä luontaisia kosteikkoja, joten veden viipymä on lyhyt eli voimakkailla sateilla Ridanojan virtaama kasvaa nopeasti. Kuva 5. Koskenrannan altaan mitoitustiedot sekä altaan ja läjitysalueen sijainnit maisemassa. Kuva 6. Ennen kosteikon perustamista painanne kasvoi tavanomaista suurruohostoa. Puron varteen kaivettiin kiintoainesta pidättävä allas. 8

9 Ali-Kärri Vihdissä Vihtijärven kylässä sijaitsevalle tulvivalle peltoalueelle tehtiin kosteikkosuunnitelma ei-tuotannollisen investointituen hakuun, jolle saatiin myönteinen päätös. Ali-Kärrin kosteikkokohdetta rajaa lännessä Maijanoja ja etelässä Ali-Kärrin joki, sekä näiden suoristettujen uomien toisella puolella peltoalueet (kuva 7). Kosteikon valuma-alueen laajuus on 908 hehtaaria. Valuma-alueesta on peltoa noin 170 hehtaaria (19 %). Kohde toimii Hiidenveden kunnostus -hankkeen pilottina perustaa kosteikkoja hankkeen oman rahoituksen lisäksi ei-tuotannollisella investointituella, tukemalla maanomistajia kosteikkosuunnitelman laatimisessa ja kosteikon perustamisprosessissa. Maanomistaja aloitti kosteikon perustamistyöt syksyllä 2017 ja kohteen on tarkoitus valmistua vuoden 2018 aikana. Kuva 7. Tulvivaa peltoaluetta, jolle on tehty kosteikkosuunnitelma Lohikalojen ja raakkujen elinalueita parantavat vesistökunnostukset Hiidenveden kunnostus -hankkeelle myönnettiin ympäristöministeriöltä lisärahoitusta kiintoainekuormituksen hallintaan alueille, joilla on hyvät edellytykset uoma- ja valuma-alue kunnostuksen jälkeen toimia raakkujen ja lohikalojen kasvu- ja lisääntymispaikkoina. Hanke sai valtionavustusta käytettäväksi välisenä aikana. Rahoituksella tehtävät toimenpiteet täydentävät Freshabit Life IP - hankkeen toimenpiteitä raakun ja lohikalojen elvyttämiseksi Karjaanjoen vesistössä. Hankkeen vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa esitettiin tehtäväksi mm. seuraavia toimia: Kosteikkojen osalta kunnostusten painopistealueiksi valittiin Hiidenveden valuma-alueelta Sitinojan ja Ridanojan alue sekä Vihtijoen alue perustuen kartoitukseen virtavesien soveltuvuudesta raakkujen ja lohikalojen elinalueiksi sekä Hiidenveden valuma-alueen kosteikkojen yleissuunnitelmiin. Käytännön toimet - Edistetään suunniteltujen kosteikkokohteiden toteuttamista - Edistetään kartoitettujen kohteiden valmistelua ja suunnittelua - Kartoitetaan ja toteutetaan uusia kosteikkokohteita resurssien puitteissa Vuonna 2017 hankkeessa edistettiin kosteikkojen rakentamista voimakkaan kiintoainekuormituksen alueille ja uomakunnostuksia taimenen elin- ja lisääntymisalueiden lisäämiseksi. Lisäksi kartoitettiin jokihelmisimpukan esiintymistä sähkökalastusten avulla, tutkittiin kunnostettavien kohteiden luonnontilaa ja täydennettiin taimen levinneisyysalueen tietoja. Hankkeen toimista on koottu erillinen loppuraportti (Vähä ym. 2017), mistä alle on koottu keskeisimmät tiedot ja toimenpiteet. 9

10 Kosteikot Maa- ja metsätaloudesta peräsin oleva kiintoainekuormitus on haitallista niin lohikalojen kuin uhanalaisen raakun lisääntymiselle. Sade- ja sulamisvesien vesistöihin kuljettama kiintoaine peittää ja liettää kutusoraikkoja ja raakkujen kasvualustoja, mikä heikentää edellytyksiä lajien lisääntymiselle. Kiintoainekuormituksen lisääntymiseen ovat johtaneet maanmuokkaustoimenpiteet maa- ja metsätaloudessa, purojen ja jokien perkaustoimet ja näiden yhteydessä myös kosteikkojen kuivatus ja häviäminen maisemasta. Tässä hankkeessa perustettiin kosteikkoja, joiden tavoitteena on ensisijaisesti vähentää kiintoainekuormitusta taimenen ja raakun elinolosuhteiden parantamiseksi. Kosteikkojen perustamisprosessi alkoi kartoitusvaiheella, jossa käytiin läpi ELY-keskuksen vesilain valvojan hyväksymän Hiidenveden valuma-alueen kosteikkojen yleissuunnitelman kohteita. Lisäksi kartoitukseen otettiin mukaan muissa yhteyksissä havaittuja potentiaalisia kosteikkokohteita, joiden toteuttamiselle pyydettiin tarpeen mukaan lausunto viranomaisilta. Kriteeriksi asetettiin seuraava: kosteikon tulee vähentää mahdollisimman tehokkaasti kiintoainekuormitusta taimenen lisääntymisen kannalta oleelliseen uomaan. Vuoden 2017 aikana valmistui viisi kosteikkoallasta Vihtijoen, Lapoonjoen ja Ridanojan (Sitinojan sivuhaara) alueille (kuva 8). Lapoonjoki laskee Lapoo-järvestä etelään ja muuttuu Vihtijoeksi, joka laskee Averiaan koillisesta. Sitinoja taas laskee Averiaan pohjoisesta. Averiasta laskee Olkkalanjoki Hiidenveden Kirkkojärveen. Yhteensä hankekauden aikana valmistui seitsemän kosteikkoa; niistä Rita ja Ridanoja vuonna

11 Kuva 8. Kartassa on esitetty kaikki YM-rahoituksella perustetut kosteikot ja laskeutusaltaat; Ridanojan kohteet valmistuivat vuonna 2016 ja muut kohteet Jokipelto Jokipellon kosteikko valmistui elokuussa 2017 Lapoonjoen kunnostuksen yhteydessä (kuva 9). Kosteikon valuma-alue on 3 hehtaaria, josta peltoa on 0,8 hehtaaria eli 28 %. Pelto on savikkoa ja metsäosuus hiekkamoreenia. Kosteikko perustettiin luontaiselle luhta-alueelle, jonne kohdistuu peltoalueelta kiintoaineskuormitusta. Pelto on kyseisessä kohdassa varsin viettävä (6-12 %), mikä lisää maa-aineksen huuhtoutumista. Veden viipymä alueella on lyhyt. Tähän vaikuttaa maaston mäkisyys ja se, että valuma-alueella ei ole vettä pidättäviä luontaisia soita tai muita kosteikkoja. Lyhyt viipymä lisää kuormitusta. Kiintoaineskuormitus kohdistuu Lapoonjoen alakoskeen, jossa elää luontainen taimenkanta. Kosteikko perustettiin kaivamalla. Altaan ja joen väliin jäi kaista luhtaa, jonka läpi altaasta tuleva vesi suotautuu. Luhtakaista toimii siis pintavalutuskentän tapaan. Altaan länsipuolelle tehtiin syvänne, joka on mahdollista tyhjentää sen täyttyessä kiintoaineesta. 11

12 Kuva 9. Jokipellon kosteikko perustettiin luontaiseen kosteaan painanteeseen, jonne päätyy mm. ympäröivien rinnepeltojen valumavesiä. Haimoon myllyn patoallas Patoallas oli kerännyt vuosikymmenien kuluessa altaaseen lietettä niin, että osa altaasta on liettynyt lähes täyteen (kuva 10). Edellisen kerran allas on ruopattu 1980-luvulla. Allas on siis toiminut vesiensuojelun kannalta hyvin. Ilman allasta tämä kiintoainesmäärä olisi vuosien kuluessa valunut alapuoliseen Myllykoskeen. Ruoppauksessa poistettiin altaaseen kertynyttä ainesta kaivamalla suunnitelman mukaisesti noin 500 m3. Ruoppausta varten avattiin patoluukut ja laskettiin veden pintaa niin, että ruoppauksen pystyi suorittamaan lähes kuivatyönä. Ruoppausmassa sijoitettiin altaan lounaispuolelle kaivettuun altaaseen, josta se ei pääse valumaan takaisin jokeen. Kuva 10. Haimoon myllypadon allas oli täyttynyt kiintoaineesta. Se ruopattiin, jotta kiintoaineen pidättyminen tehostuisi. Levoinkoski Kosteikon valuma-alue on 31,6 hehtaaria, josta peltoa on 8 %. Alueesta noin puolet on savikkoa ja loput hiekkamoreenia ja kalliomaata. Ojanotkon rinteet ovat enimmäkseen jyrkkiä, mikä lisää ojan kautta jokeen tulevaa kiintoaineskuormaa (kuva 11). Veden viipymä alueella on suhteellisen lyhyt. Tähän vaikuttaa maaston mäkisyys ja se, että valuma-alueella ei ole vettä pidättäviä luontaisia soita tai muita kosteikkoja. Kiintoaines kuormittaa Levoinkoskea ja sen alapuolista uomaosuutta, jossa elää luontainen taimenkanta. Altaan rakentamispaikka on kosken rantametsää, johon satunnaisesti nousee tulva. Alueen lajistoa ja luontoa inventoitiin kahdella maastokäynnillä. Kosteikoksi kaivettava alue on suurimmaksi osaksi tällaista rantalehdon ja pellon välistä suurruohoniittyä, jossa ei kasva puustoa, ja vain osa kosteikosta ulottuu lehtoon. Alue edustaa siis suhteellisen tavanomaisia luontotyyppejä eikä siellä havaittu vaateliaita eikä harvinaisia 12

13 lajeja eikä harvinaisia luontotyyppejä. Levoinkosken vesiensuojelukosteikko toteutetaan kaivamalla ja patoamalla. Kosteikko on tyypiltään laskeutusallas eli kosteikossa ojan tuoma pintavesi seisahtaa ja kiintoainesta laskeutuu ja jää altaan pohjaan. Kuva 11. Levoinkosken allas pidättää valuma-alueelta herkästi huuhtoutuvaa kiintoainesta. Kraatarinkoski Virtavesissä kiintoainesta kertyy erityisesti kohtiin, joissa veden virtaus hiljenee. Vihtijoen Kraatarinkosken alapuolella on tällainen alue: 50x20m leveä virtasuvanto, jonne kasautuu joen tuomaa lietettä (kuva 12). Koskesta tuleva vuolas virtaus suuntautui kohti suvannon etelärannan törmää ja syövytti sitä. Suvantoaltaaseen oli kertynyt sekä joen tuomaa lietettä että rantatörmästä murtunutta maa-ainesta, jolloin se ei enää pysty pidättämään kiintoainesta. Kohteessa toteutettiin ruoppaus, noin 10 metrin kivisuisteen rakennus suvannon pohjalle ja rantojen eroosiosuojaus. Lisäksi kosken alapuolelle rakennettiin kaksi kutusoraikkoa. Ruoppausmassa läjitettiin viereiselle pellolle. Kuva 12. Kiintoaineesta täyttynyt Kraatarinkosken suvanto kunnostettiin hankkeessa. Suitniittu Suitniitun kosteikko valmistui kesäkuussa 2017 Vihtijoen pajua ja suurruohostoa kasvavalle märälle tulvaniitylle, jonka läpi laskevat alueen peltojen kuivatusvedet avo-ojia pitkin (kuva 13). Kosteikon valuma-alue on 44 hehtaaria, josta peltoa on 25 hehtaaria eli 57 %. Veden viipymä alueella oli alueella suhteellisen lyhyt. Tähän vaikuttaa maaston mäkisyys, peltovaltaisuus sekä se, että valuma-alueella ei ole vettä pidättäviä kosteikkoja. Nämä tekijät lisäävät myös vesistökuormitusta, kun sateet huuhtovat herkästi pintamaata mukanaan. Peltojen jyrkkyys (5-10 %) lisää pintahuuhtoumia. Kiintoaines kuormittaa Vihtijokea ja Averianjärveä. Vihtijoessa elää luontainen taimenkanta. 13

14 Ennen kunnostusta valuma-alueen ojan laskivat suoraan Vihtijokeen. Kosteikolla saatiin ohjattua valumavesiä tehokkaammin luhta-alueelle, jolloin sen kuormitusta suodattava vaikutus saatiin hyödynnettyä. Kuva 13. Suitniitun kosteikko perustettiin alavalle luhdalle Vihtijoen rannalle. Kosteikko koostuu ojamaisesta rakenteesta, jossa on laskeutusaltaita, sekä toisesta päästä isommasta altaasta. Hankkeen vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa esitettiin uomakunnostusten osalta tehtäväksi mm. seuraavia toimia: Käytännön toimet Pyritään ensisijaisesti edistämään seuraavien kohteiden suunnittelua ja toteuttamista. - Niemenjoki, Vihti - Lapoonjoki, Vihti - Pitkälänkoski ja Maijalankoski, Karkkila - Raudanjoki, Loppi - Lisäksi edistetään purokunnostus-talkooleirin toteutumista yhteistyössä Freshabit -hankkeen kanssa. - Mahdollisia uusia kohteita selvitetään resurssien puitteissa. Uomakunnostukset Uomakunnostusten tarkoituksena on parantaa taimenen ja muiden virtakutuisten kalalajien lisääntymis-, vaellus- ja elinmahdollisuuksia Karjaanjoen vesistössä. Suunnittelussa huomioitiin myös muu eliöstö, erityisesti pohjaeläimet. Samoin otettiin huomioon eri toimien mahdollinen vaikutus alueen metsien ja peltojen kuivatukseen. Kunnostushankkeen hyöty perustuu alueelle alkuperäisen virta-vesiluonnon elpymiseen sekä taimenen ja muiden virtakutuisten kalalajien vaellus-, lisääntymis- ja elinmahdollisuuksien parantumisen kautta tapahtuvaan kalakantojen vahvistumiseen. Kunnostusten vaikutus maisemaan on positiivinen ja kunnostustoimenpiteet edistävät osaltaan vesipolitiikan puitedirektiiviin kuuluvaa vesienhoidon toteutumista. Kerätyn tiedon sekä alkukartoitusten jälkeen ensisijaisiksi painopistealueiksi perusteella valittiin Sitinoja- Ridanojan alue ja Vihtijoen alue (kuva 14). Molemmat vesialueet ovat tunnettuja taimenvesistöjä. Alkutarkasteluissa molempien alueiden arvioitiin soveltuvan myös raakun elinalueiksi. Kolmanneksi painopistealueeksi valittiin Vanjoessa sijaitseva Pitkälänkosken alue, joka sijaitsee Karkkilan keskustaajaman eteläpuolella alueella, missä joki puhkaisee toisen Salpausselän reunamuodostuman. Alue on Vanjoki-Saavajoki- Hunsalanjoki-Rautajoki-nimisen vesimuodostuman alinta osaa ennen ensimmäistä vaellusestettä, Nahkionkosken voimalaitospatoa. Sitinojan-Ridanojan alueella oli aiemmin suoritettujen virtavesikunnostusten yhteydessä havaittu merkittävää kiintoainekuormitusta. Vihtijoen latvoilla veden laatu ja kiintoainekuormitustilanne olivat merkittävästi 14

15 parempia, mutta jokiuoma oli vanhojen perkausten johdosta osittain soveltumaton raakkujen tai lohikalojen elinalueeksi. Lisäksi vesistökunnostustoimenpiteitä tehtiin Karkkilassa Vanjoen Pitkälän koskialueella sekä Vattolan Ratinojassa. 1 Sitinoja-Ridanojan alue 2 Vihtijoen alue 3 Pitkälänkosken alue Kuva 14. Valitut vesistökunnostusten painopistealueet kartalla. Taustakarttana hankkeen toimesta kerätyn ja hankkeen aikana päivitetyn aineiston pohjalta laadittu raakun elinympäristöksi soveltuvuus -arviointi. Koko hankekauden aikana, uomakunnostuksia tehtiin kahdeksassa varsin erilaisessa ja eri kokoluokan kohteessa Vanjoen ja Vihtijoen alueella (kuva 15). Näistä kohteista vuonna 2017 toteutettiin muut paitsi 6-Pan- 15

16 toja ja 7-Ratinoja, jotka toteutettiin vuonna Lohikaloille, simpukoille ja muulle virtavesiluonnosta riippuvaisille eliöille kunnostettiin joki- tai purouomaa yhteensä n. 2 kilometriä (Taulukko 1). Rakennettujen tai kunnostettujen vanhojen elinalueiden yhteispinta-ala oli yli puoli hehtaaria. Uusia tai kunnostettuja vanhoja kutusoraikkoalueita perustettiin n. 100 kappaletta ja niiden yhteispinta-ala oli lähes m 2. Näiden lisäksi poistettiin kaksi pienempää, puroluokan vaellusestettä. Kuva 15. Hankkeessa toteutettiin uomakunnostuksia kahdeksalla eri kohteella, joista kohteet 1-5 ja 8 toteutettiin vuonna

17 Hankkeessa oli toimenpiteiden toteuttamisen lisäksi tavoitteena myös mahdollistaa kunnostusten vaikuttavuuden myöhempi arviointi osana FRESHABIT-hanketta. Siten kunnostetuista kohteista Pitkälänkoskelle, Niemenjoelle ja Lapoonjoelle tehtiin tavanomaista perusteellisemmat uomainventoinnit, eliöstökartoitukset, kunnostussuunnitelmat sekä tekninen seuranta kunnostusten vaikutusten myöhempää seurantaa varten. Alla on esitelty pääpiirteissään kunkin kunnostuskohteen taustaa ja toteutusta. Taulukko 1. Uomakunnostuskohteiden tekninen seuranta. Kunnostuskohteet 16-50mm muu Puuainesta kunnostusalueen kunnostusala Kutusoraikot kutusora kiviaines lisätty pituus m 3 m 3 m m 2 kpl m 2 pääasiallinen menetelmä Pitkälänkoski 96 - ei käsityö Muuta Kolisevanoja 4 - kyllä käsityö Niemenjoki kyllä konetyö Lapoonjoki kyllä konetyö Ratinoja 12 6 ei 60 konetyö Salmoja 12 3 ei käsityö Pantoja 5 35 kyllä käsityö nousuesteen purku ja kosteikkoaltaiden tyhjennys nousuesteen purku, kunnostukset pistemäisiä Kraatarinkoski konetyö yhteensä Vanjoki: Kolisevanoja ja Pitkälänkoski Karjaanjoki laskee Pyhäjärvestä Vanjärven kautta Hiidenveden Kiihkelyksenselkään kuuluvaan Kuninkaanlahteen. Pitkälänkosken alueella joki puhkaisee toisen Salpausselän reunamuodostuman. Luontotyypiltään jokijakso edustaa keskisuurta havumetsävyöhykkeen jokea. Luontotyyppi on luokiteltu Etelä-Suomessa uhanalaiseksi, vaarantuneeksi (VU). Pitkälänkoski kunnostettiin vuonna 1995 Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta. Kunnostetun alueen pituus on noin metriä. Kunnostuksen yhteydessä jokivarteen rakennettiin myös nykyisinkin käytössä oleva ulkoilureitti. Pitkälänkosken alue on nykyisin pohjanlaadultaan varsin monipuolinen. Sitä hallitsevat pääosin erikoiset kiviainekset ja myös vesisammalta esiintyy paikoin. Tehtyjen maastokartoitusten perusteella havaittiin kuitenkin Pitkälänkoskialueen kalojen lisääntymiselle oleellisten soraikkojen olevan poikkeuksellisen huonossa kunnossa. Yleisemmällä tasolla tarkasteltuna koko Pitkälänkosken alueen sorapohjille on yhteistä, että ne ovat pääsääntöisesti kovettuneet ja pakkautuneet tiiviiksi. Oikeastaan vain puhdistamon tasalla olevat laajat sorapohjaiset virta-alueet vaikuttivat sellaisilta, että ne ovat vielä riittävän huokoisia soveltuakseen verraten hyvin taimenen lisääntymiseen. Muualla sorapohjien kunto on sellainen, että ne soveltuvat nykyisellään korkeintaan auttavasti taimenen lisääntymiseen. Havaitut laajemmat sorapatjat noudattelevat karkeasti vuoden 1994 kunnostussuunnitelman (Lehtinen 1994) soraistettavia alueita. Vuonna 1995 tehdyn Pitkälänkosken kalataloudellisen kunnostuksen yhteydessä lisätty sora on kuitenkin osin ajautunut koskien välisiin suvantoihin. Jäljellä olevat yhtenäiset sorapatjat ovat järjestäen kovettuneet kutukelvottomiksi. Kunnostuksessa ei myöskään tiettävästi aikoinaan ilmeisesti kustannussyistä lisätty soraa niin paljon, kuin alueelle olisi ollut aiheellista lisätä. Kunnostussora on myös mahdollisesti ollut osaltaan hieman turhan pienirakeista ja tasakokoista, joka on lisännyt sen ajautumista pois koskista. 17

18 Vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan keskeisin syy taimenen ahdingolle on hyvien lisääntymisalueiden eli kutusoraikkojen puute. Alueelle laadittiin ns. täydennyskunnostussuunnitelma missä tavoitteena oli toteuttaa soraistuksia taimenen lisääntymismahdollisuuksien parantamiseksi (kuva 16). Kuva 16. Karkkilan Pitkälänkosken kunnostussuunnitelman mukaiset perustettavat tai kunnostettavat soraikkoalueet. 18

19 Pitkälänkosken kunnostus suunniteltiin toteutettavaksi WWF:n FRESHABIT-hankkeen talkooleirin toimesta siten, että kunnostuksen työnohjauksesta vastasi LUVY:n FRESHABIT-hanke. Sujuvan yhteistyön ja toiminnan varmistamiseksi alueelle laadittiin siten tarkempi työsuunnitelma jossa suunniteltiin kiviaineksen varastoinnista, läjityksistä ja toteuttamisaikatauluista. Kunnostuksiin suunniteltiin ja tilattiin käytettäväksi 160 tonnia (100 m 3 ) läpimitaltaan mm seulottua soraa. Sorat jaettiin pienempiin kasoihin kunnostuskohteiden lähelle. Pitkälänkosken kunnostus toteutettiin välisenä aikana. Kunnostusviikon aikana Pitkälänkoskelle rakennettiin 49 uutta kutusoraikkoa pinta-alaltaan 293,5 m 2, sekä puhdistettiin 3 vanhaa soraikkoa pinta-alaltaan 29 m 2. Kuva 17. Talkooleiriläiset muodostivat ämpäriketjun soran kuljettamiseksi suunniteltuun paikkaan. kuva 18. Perustetut soraikot erottuvat puhtaina. Soraikkojen pinta-alat laskettiin ja niiden paikkatiedot tallennettiin myöhempää seurantaa varten. Niemenjoki Niemenjoki eli Vihtijoki saa alkunsa Niemenjärvestä eli Alimmaisesta. Joen pituus Niemenjärvestä Lapoonjoen yhtymäkohtaan on noin 3 kilometriä ja sillä matkalla joelle kertyy pudotuskorkeutta yhteensä 14,45 metriä. Niemenjoki on tyypitelty pieneksi turvemaan joeksi ja se on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi. Niemenjokea on kuitenkin aikoinaan (1960-luvulla) muokattu vuosien saatossa puutavaran uiton, mylly- ja sahatoiminnan sekä maankuivatuksen tarpeisiin. Sen kosket ja virta-alueet ovat nykyisellään enimmäkseen melko yksipuolisia ja muokattuja, ja siten kunnostuksen tarpeessa. Esiselvitysten ja hankkeessa myöhemmin tehtyjen vedenlaatuhavaintojen perusteella Niemenjoki on Vihtijoen vesistöalueella vedenlaadultaan yksi potentiaalisista raakun elinalueeksi soveltuvista vesistöistä (kuva 19

20 14). Jokiuoman monimuotoistamiseksi ja elinalueiden kunnostamiseksi, Niemenjoelle laadittiin kunnostussuunnitelma. Tavoitteena oli peratun uoman monimuotoistaminen kiveämällä, soraistamalla sekä puuainesta lisäämällä lohikalojen ja pohjaeläinten elinmahdollisuuksien parantamiseksi. Vuonna 2017 Niemenjokea kunnostettiin kymmenellä eri alueella Hiiskulantien ja Lapoonjoen yhtymäkohdan välillä (Kuva 19). Kunnostettujen kohteiden pituus vaihteli 10 ja 270 metrin välillä. Kunnostuskohteiden yhteenlaskettu pituus on 820 metriä ja se käsittää noin 27 % joen kokonaispituudesta. Niemenjoen kunnostuskohteisiin rakennettiin 34 erillistä kutusoraikkoa tai laajempaa soraikkoaluetta yhteispinta-alaltaan 433 m 2. Kuva 19. Niemenjoen (N1-N10) ja Lapoonjoen suunnitellut kunnostusalueet. Kunnostuksiin käytettiin yhteensä noin 223 m 3 soraa ja 12 m 3 tuotua kiviainesta. Tämän lisäksi uomassa siirrettiin tai sinne lisättiin arviolta vähintään saman verran perkausvalleista tai työmaateiden pohjalta peräisin olevaa kiveä. 20

21 kuva 20. Niemenjoki perattiin aikoinaan uittoa varten ja sitä ilmentävät paikoin korkeatkin perkausvallit. Kuvapari on kohteelta N6. Vasemmalla on kuva uomasta ennen kunnostusta ja oikealla uoma samasta kohteesta kunnostuksen jälkeen. Varsinaiset uomakunnostukset vaativat yhteensä 11 päivää konetyötä, joista kaksi päivää talvella ja yhdeksän päivää kesällä. Tähän lukuun ei sisälly reittien auraaminen ja jäädyttäminen, eikä koneiden tuonti tai pois vienti työmaalta. Kesäaikaisen työmaan pitkä kesto selittyy kohteen poikkeuksellisella luonteella. Alueelle ei vienyt kuin yksi metsäautotie, joka kulki etäällä joesta. Alajuoksun metsäalueen kunnostuskohteille piti raivata ja rakentaa erilliset työmaatiet, jotta työkoneiden lisäksi myös kohteissa tarvittavaa soraa ja kiveä pystyttiin kuljettamaan jokivarteen. Reittien rakentamiseen ja saamiseen ajokelpoiseksi kului paljon aikaa. Lapoonjoki Lapoonjoki virtaa Lapoonjärvestä yhtyen Niemenjokeen, minkä jälkeen joki jatkaa Vihtijokena kohti Hiidenvettä. Lapoonjoki yhdessä Niemenjoen ja Vihtijoen yläjuoksun kanssa muodostavat yhtenäisen ja merkittävän kokonaisuuden Vihtijoen luonnonvaraiselle ja osin alkuperäiselle taimenkannalle. Lapoonjoen pituus Lapoosta Vihtijokeen on noin kaksi kilometriä. Lapoonjoen keskivirtaama on noin 320 litraa sekunnissa ja keskiylivirtaama on noin 750 litraa sekunnissa. Kuivina aikoina veden virtaama on hyvin pieni. Vesimuodostuma on tyypitelty pieneksi savimaan joeksi ja se on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi. Pudotuskorkeutta Lapoonjoella on 3,3 metriä josta suurin osa on joen kolmessa koskijaksossa. Muu osa uomaa (1 730 m) on melko tasaista ja kohtalaisen hidasvirtaista, koska pudotusta on näillä osilla yhteensä vain noin puoli metriä. Lapoonjoen pituus Lapoosta Vihtijokeen on noin kaksi kilometriä. Lapoonjoen keskivirtaama on noin 320 litraa sekunnissa ja keskiylivirtaama on noin 750 litraa sekunnissa. Kuivina aikoina veden virtaama on hyvin pieni. Vesimuodostuma on tyypitelty pieneksi savimaan joeksi ja se on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi. Pudotuskorkeutta Lapoonjoella on 3,3 metriä josta suurin osa on joen kolmessa koskijaksossa. Muu osa uomaa (1 730 m) on melko tasaista ja kohtalaisen hidasvirtaista, koska pudotusta on näillä osilla yhteensä vain noin puoli metriä. Lapoonjoen uoma on perattu ja suoristettu yläpäästään vuonna Se on rakenteeltaan rännimäinen, suorahko ja melko tasasyvyinen. Peratun koskiosan kohdalla jokiäyräät ovat kaivuun seurauksena korkeat (1,8 4,0 m) ja jyrkästi jokeen viettävät. Alempaa koskea on myös jonkin verran perattu ja kiviä järjestelty. Alakosken niskalle on kasattu kiviä kynnykseksi. 21

22 Vuonna 2016 tehtyjen maastotarkastelujen perusteella todettiin taimenille soveltuvien kutusoraikkojen kuitenkin puuttuvan ja uoman olevan täydennyskunnostuksen tarpeessa. Lapoonjoelle laadittiin kunnostussuunnitelma tavoitteena elvyttää virtavesiluontoa sekä vahvistaa kalakantoja. Erityisesti tavoitteena oli luoda taimenelle sopivaa alaa eli soraikkoja kutupaikoiksi ja kivikkoa poikasalueeksi. Suunnitelluilla toimenpiteillä oli tavoitteena hyödyttää myös rapukantaa ja luoda jatkossa paremmat elinmahdollisuudet virtavesien simpukoille. Lapoonjoesta kunnostettiin vuoden 2017 aikana kaksi eri kohdetta (Yläkoski, L1 ja Alakoski, L2; kuva 21). Kunnostettujen alueiden yhteispituus oli 234 metriä mikä on noin 11 % joen kokonaispituudesta. Kunnostettujen alueiden yhteispinta-ala oli n. 900 m 2. Kunnostusten yhteydessä Lapoonjokeen rakennettiin yhdeksän erillistä kutusoraikkoa tai laajempaa soraikkoaluetta. Rakennettujen soraikkojen pinta-ala vaihtelee 4 51 m 2 välillä ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 177 m 2. Kunnostuksiin käytettiin yhteensä noin 87 m 3 soraa ja 12 m 3 tuotua kiviainesta. Tämän lisäksi uomassa siirrettiin tai sinne lisättiin arviolta vähintään saman verran perkausvalleista, työmaateiden pohjalta tai pellolta peräisin olevaa kiveä. kuva 21. Niemenjoen ja Lapoonjoen kunnostusalueet ja niille perustettujen soraikkojen sijainti. 22

23 Kuva 22. Ennen-jälkeen -kuvapari Lapoonjoen kunnostusalueelta L1. Kuva Aki Janatuinen, Silvestris oy. 23

24 Kuva 23. Lapoonjoen alakoski ennen kunnostusta. Kuvassa oleva kiviaines ei ole uomassa hankkeen toimesta. Kuva Aki Janatuinen, Silvestris oy. Kuva 24. Lapoonjoen alakoski (L2) kunnostusten jälkeen. Kuva Aki Janatuinen, Silvestris oy. 24

25 Kuva 25. Lapoonjoen alakoski (L2) kunnostuksen jälkeen. Kuva Aki Janatuinen, Silvestris oy. Kuva 26. Alkuperäiset tarkat valokuvasuunnitelmat osoittautuivat niin Ylä- kuin Alakosken kohdalla osittain liian tarkoiksi lopullista toteutusta ajatellen. Yläkosken osalta myös työmaatien kanssa ilmenneet haasteet aiheuttivat päänvaivaa ja pakottivat osin muuttamaan alkuperäisiä suunnitelmia siitä, millä, miten paljon ja minne kutusoraa voidaan tuoda. 25

26 Salmoja Hankkeessa suoritettiin keväällä 2017 kohdennettu uomakunnostus Vihtijoen sivuhaaran Salmojaan yhteistyössä Virtavesien hoitoyhdistys ry.:n kanssa. Uomakunnostuksen yhteydessä parannettiin uoman eroosiosuojausta sekä lisättiin kiviainesta ja soraa taimenen ja rapujen elinolosuhteiden parantamiseksi (Kuva 33). Lisäksi poistettiin nousueste porrastamalla se alapuolelta. Soraa tuotiin kohteelle 12 m 3, minkä lisäksi kunnostuksissa käytettiin uoman penkereiltä saatua kiviainesta 2 3 m 3 soraikkojen reunojen eroosio suojaukseen ja poikaskivikoiksi. Kunnostukset suoritettiin talkoovoimin pääosin käsityönä, mutta talkoohengessä käytössä oli myös konetyötä. Kuva 27. Vihtijoen sivuhaaran Salmojan kunnostus. Vasemmalla Salmoja ennen kunnostus ja oikealla kunnostuksen jälkeen. Kunnostuksessa uomaan lisättiin kutusoraa ja kiviä monipuolistamaan virtausta. Kuvat: Olli Toivonen. 26

27 Kraatarinkoski Vihtijoen Kraatarinkoskella kunnostusten pääpaino oli uomaan kertyneen lietteen poistossa sekä rantojen eroosiosuojauksen rakentamisessa. Näiden yhteydessä kosken alapuolelle rakennettiin kuitenkin kaksi kutusoraikkoaluetta. kuva 28. Kraatarinkosken alaosaan rakennettu kivisuiste toimii eroosiosuojana. Kuva Esko Vuorinen, Silvestris oy. Kuva 29. Kraatarinkosken yläosaan rakennettiin kutusoraikko. Kuva Esko Vuorinen, Silvestris oy. 27

28 Muina toimenpiteinä vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa esitettiin jatkettavan tietokannan kehitystä ja hankkeen aikana tuotettua tietoa lisätään tietokantaan. Tarkoitus on saada tulevaisuudessa tuloksia julkaistua karttaliittymän kautta. Hankkeen keräämälle tiedolle rakennettiin kaksiosainen paikkatietoinfrastruktuuri (kuva 45), joka koostuu yhdistyksen sisäisestä paikkatiedosta ja julkaistavasta paikkatiedosta. Molemmat osat sijaitsevat tietoturvallisessa ympäristössä omilla palvelimillaan. Tietokannaksi valittiin yleisesti käytössä oleva avoimen lähdekoodin PostgreSQL ja sen spatiaalilaajennus PostGIS. Tietokanta toimii hyvin yhteen ennestään käytössä olevan QGIS-paikkatieto-ohjelmiston kanssa, jolloin tietokantaan vietyä tietoa on sujuva tarkastella paikkatietona yhdessä muun ympäristödatan kanssa. Aineiston tarkastelu kartalla auttaa visuaalisesti hahmottamaan hyvin nopeasti eri tekijöiden alueellisia suhteita. Tietokantaan vietiin Karjaanjoki-vesistön aiemmin luotu aineisto sekä uusi, Hiidenveden valuma-aluetta koskeva, hankkeessa kerätty data. Tietokantaan luotiin yksinkertainen, selaimella toimiva hakutoiminto, jonka avulla tietokannassa olevaa aineistoa voi suodattaa niiden ominaisuustietojen mukaan ja voi tuottaa monenlaisia taulukkotulosteita. Hakusivun käyttö on vaivatonta eikä vaadi tietokannan käyttöosaamista tai SQL-kyselyiden laatimista. Tietokannan ylläpito pystyy myös helposti rajaamaan hakusivulla näkyviä aineistoja, ja myöhemmin hakusivulle voidaan kehittää monimutkaisempaa käyttäjänhallintaa ja sallia siten esimerkiksi yhdistyksen ulkoa tulevat sisäänkirjautumista edellyttävät kyselyt. Tällä hetkellä hakusivu toimii vain yhdistyksen sisäverkossa. Hiidenveden kunnostus -hankkeen julkisilla verkkosivuilla on julkaistu pilotinomaisesti valikoidut avoimet aineistot käyttäen hyväksi avoimen lähdekoodin Geoserveriä ja Leaflet-Javascript-kirjastoa (kuva 30). Kuva 30. Näkymä aineiston julkaisemisesta osoitteessa hiidenvesi.fi. 28

29 Potentiaalisten raakku- ja taimenhabitaattien kartoittamiseksi Hiidenveden valuma-alueella tehtiin myös vedenlaatu- ja pohjantilatutkimuksia vuonna Näytteitä haettiin laajalta alueelta puro ja jokiuomista, joista tarvittiin tarkempia vedenlaatutietoja raakun elinalueeksi soveltuvuuden arviointiin. Tulosten perusteella pystytään kohdentamaan entistä paremmin kunnostustoimia raakulle ja taimenelle soveltuville alueille. Toisaalta kartoituksilla saadaan myös esille mahdolliset vesistöä kuormittavat alueet, joihin voidaan ohjata jatkossa kunnostustoimia mm. kiintoaine- ja sameuskuormituksen vähentämiseksi. Vedenlaatunäytteiden tulosten tarkastelua on tarkoitus jatkaa vuonna 2018 kuormituksen hot spot alueiden löytämiseksi Maatalouden ympäristöneuvonta Hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutumista ja tarjota maanviljelijöille ympäristöneuvontaa. Ympäristöneuvonnalla pyritään tuomaan tuoreimmat tutkimustulokset vesistöystävällisestä viljelystä maanviljelijöiden käyttöön ja lisäämään maanviljelijöiden osaamista maan kasvukunnon parantamisesta, ravinnetasapainosta ja eroosion ehkäisemisestä. Hankkeen toimintasuunnitelmassa tavoitteena oli vähintään kahden maanviljelijöille suunnatun tilaisuuden järjestäminen. Hanke osallistui Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnon viljelijöille järjestämään ympäristökorvaus -aiheiseen koulutuspäivään omalla puheenvuorolla, jossa esiteltiin hankkeen tekemää vesiensuojeluyhteistyötä maanviljelijöiden kanssa etenkin kosteikkojen ja uomakunnostusten saralla. Hanke järjesti maanviljelijöiden koulutuksen kasvinsuojelu- ja torjunta-aine -teemalla Vihdissä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen valtakunnallisen VILMA-hankkeen kanssa Hennolan kotieläintilalla Vihdissä. Päivän aikana puheenvuoroja kuultiin Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, ProAgrian ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston asiantuntijoilta. Koulutukseen osallistui noin 40 henkilöä; viljelijöitä, asiantuntijoita ja maatalousneuvojia. Runsas osallistujamäärä kertoi siitä, että kasvinsuojeluaineet, maan kasvukunto ja ilmastonmuutos kiinnostavat viljelijöitä. Keskustelua ja ajatusten vaihtoa saatiin paljon jokaisen esityksen jälkeen ja tilaisuudesta saatiin hyvää palautetta Haja-asutusalueen jätevesineuvonta Haja-asutusalueen jätevesineuvontaa suunniteltiin toimintasuunnitelmassa toteutettavaksi Hiidenveden valuma-alueella Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen (LINKKI) kanssa yhteistyössä ja näin toimittiinkin. Linkki-hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön strategiaan, ja sitä rahoittavat mm. kunnat, ympäristöministeriö sekä Hiidenveden kunnostus -hanke. Hiidenveden kunnostus -hanke on rahoittanut neuvontaa Hiidenveden valuma-alueella vuodesta Neuvonnan tavoitteena on lisätä asukkaiden tietämystä jäteveden asianmukaisesta käsittelystä sekä valmiutta toteuttaa kiinteistöllä mahdollisesti tarvittavia kunnostustoimenpiteitä. Neuvontatyöhön sisältyi myös lehdistötiedotus, osallistuminen paikallisiin tapahtumiin, sekä muu alan kehittämistyö. Vuonna 2017 Hiidenveden kunnostus -hankkeen neuvontakohteiksi valittiin Lohjan Vanhakylän alue. Neuvontakauden aikana toteutui 35 neuvontakäyntiä. Suunnitelluista neuvontakäynneistä toteutui 87,5 %. 35:sta kiinteistöstä ympärivuotisia oli 14 ja vapaa-ajan asuntoja 21. Hiidenveden valuma-alueella on noin kiinteistöä, joille on tällä hetkellä toteutettu n. 980 kartoitus- ja neuvontakäyntiä. Määrä vastaa n. 20 % Hiidenveden valuma-alueella sijaitsevista haja-asutusalueen kiinteistöistä. 29

30 2.2.5 Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen Hankkeen vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa virkistyskäytön osalta suunniteltiin toteutettavaksi seuraavia toimia: Käytännön toimet - toteutetaan kartoituksissa valituilla alueilla niittoja talousarvion puitteissa - hyödynnetään kaikkia hankkeen viestintäkanavia virkistysmahdollisuuksista ja luontoarvoista tiedottamiseen Hiidenvesi on Uudenmaan toiseksi suurimpana järvenä tärkeä virkistyskohde paikallisille asukkaille, mökkeilijöille ja ulkoilijoille. Vuonna 2017 järjestettiin Mainiot maisemat -hankkeen kanssa yhteistyössä kaksi tilaisuutta: Lohjalla Rannat kuntoon -yleisötilaisuus, jossa keskusteltiin ja ideoitiin tapoja kehittää oman lähirannan virkistysarvoja, sekä Vihdin Kirkonkylällä ranta-alueen kehittämiskävely, jossa kartoitettiin tapoja parantaa Hiidenveden Kirkkojärven rannan virkistysarvoja. Tapahtumilla pyrittiin aktivoimaan ja tukemaan paikallisia tahoja rantojen virkistyskäytön ideointiin ja kehittämiseen. Hiidenveden kunnostushankkeessa toteutetuille viidelle kosteikoille on maastoon pystytetty kohteesta kertovia infotauluja. Kosteikkoviestinnän edistämiseksi Hiidenvesi.fi -sivustolle laadittiin ohjeet maastoretkien suunnittelemiseksi ja vierailun edistämiseksi kohteilla (kuva 31). Kuva 31. Hiidenvesi.fi sivustolla on kartta kosteikkokylttien sijainneista ja ohjeet kosteikoilla vierailuun. 30

31 Hankkeessa tähdätään virkistysmahdollisuuksien parantamiseen järvellä myös pyrkimällä kohentamaan järven ekologista tilaa. Ekologisen tilan parantaminen tarkoittaa esimerkiksi vähemmän sinileviä, kirkkaampia vesiä, monimuotoisempaa kalastoja ja hitaampaa rantojen umpeenkasvua. Virkistyskäytön kehittämiseen pyritään myös hankkeen viestintätoimilla ja tapahtumilla. Viestintätoimet on esitelty tarkemmin kappaleessa SEURANNASTA TIETOA KUNNOSTUSTYÖHÖN Hankkeen vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa suunniteltiin seurantaa toteutettavaksi seurantaohjelman mukaisesti. Seurantaohjelman mukaan kunnostusten vaikutuksia Hiidenveden yleiseen tilaan ja veden laatuun arvioidaan erilaisten muuttujien avulla. Valuma-alueella tarvitaan esim. kosteikkojen vaikuttavuuden seurantaa. Hiidenvedellä seurantarpeita on esitetty veden laadun, järven biologisten tekijöiden kalojen, pohjaeläinten, vesikasvillisuuden ja sulkasääsken osalta. Seurantatoimet vuonna 2017 olivat: Sulkasääskiseuranta Tavoitteena on tutkia sulkasääsken toukkien ja jäännemassiaisten tiheyttä sekä esiintymisaluetta Hiidenveden Kiihkelyksenselällä ja Retlahdella kesinä Samalla seurataan tärkeimpien vedenlaatumuuttujien kehitystä (mm. happipitoisuus, lämpötila ja näkösyvyys) sekä selvitetään niiden mahdollisia vaikutuksia sulkasääski- ja jäännemassiaiskantaan. Hankkeen kenttätyöt tehtiin toukokuun 2016 ja lokakuun 2017 välisenä aikana. Vuonna 2017 kaikki aineistot analysoitiin ja niiden perusteella laadittiin raportti. Sulkasääskiseurannan ja siinä tehtyjen lisääntyneiden valkokatka- ja jäännemassiaishavaintojen perusteella Hiidenveden syvännealueiden alusveden ja harppauskerroksen happitilanne on selvästi parantunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Valkokatka ja jäännemassiaiskannat olivat vuosina 2016 ja 2017 runsaat ja sulkasääski kannat alhaiset (kuva 32). Kuva 32. Vasemmalla jäännemassiaisen ja oikealla sulkasääsken runsaussuhteiden vaihtelu Hiidenvedellä. Lähde: Malinen, T. ja Vinni, M Sulkasääsken toukkien, jäännemassiaisen ja valkokatkan runsaus Hiidenvedellä vuosina 2016 ja Helsingin yliopisto) Lokaniityn kosteikon vaikuttavuusseuranta Hiidenveden kunnostus -hanke sai vuonna 2016 Uudenmaan ELY-keskukselta myönteisen rahoituspäätöksen vesiensuojelua edistäviin toimenpiteisiin ja kosteikkojen vaikuttavuuden seurantaan. Seurannan tavoitteena oli selvittää suuntaa-antavalla tasolla Hiidenveden kunnostus -hankkeessa perustettujen kosteikkojen 31

32 puhdistustehoa. Seurantakohteiksi valittiin neljä Hiidenveden kunnostus -hankkeessa perustettua kosteikkoa, joista Lokaniityn kosteikon havaittiin toimineen heikoiten. Sen seurantaa päätettiinkin jatkaa vuonna Vuoden 2017 kosteikkoseurannassa havaittiin huomattavasti parempia puhdistustuloksia vuoteen 2016 verrattuna (taulukko 2). Kosteikko pidätti keskimäärin parhaiten kiintoainetta, sameutta ja fosforia. Näiden parametrien kohdalla oli tapahtunut myös merkittävin muutos pidätyksessä vuoteen 2016 verrattuna. Kesä- ja syyskauden tulokset erosivat kuitenkin toisistaan niin kuormitusmäärissä kuin pidätysprosenteissa; syksyllä kuormitus usein kasvoi ja pidätysprosentti pieneni. Kuormituksen kasvua voidaan selittää kasvukauden loppumisen ja sateisuuden lisääntymisen yhteisvaikutuksella; kasvukauden loppuessa kasvillisuuden kyky pidättää ravinteita ja kiintoainetta vähenee, ja samalla edellisten kuormitus kasvaa sateiden huuhtoessa maa-alueita. Taulukko 2. Keskiarvot kosteikon pidätysprosenteista vuosina 2016 ja Positiiviset luvut ovat vihreissä soluissa ja ilmentävät puhdistusvaikutusta; punaiset negatiiviset solut ilmentävät kuormituksen kasvua saapuvan ja poistuvan veden välillä. Kosteikko Kiintoaine % Sameus % Kok. N % Kok. P % PO4P % Kolib. E.coli Enterokok. Lokaniitty % 48 % 3 % 27 % 34 % 92 % 8 % 36 % Lokaniitty % -17 % -7 % -38 % -33 % 42 % 96 % -55 % Keskimäärin kosteikon vaikuttavuus on muuttunut selvästi negatiivisesta selvästi positiiviseksi. Sitä, johtuuko tämä merkittävä muutos vuosien välisesti vaihtelusta, vai onko kyseessä vaikuttavuuden paranemisen trendi, voidaan selvittää jatkamalla seurantaa. Vihtijärven kuormitusselvitys Hiidenveden kunnostus -hanke ja Vihtijärven-Lapoonjärven suojeluyhdistys selvittivät syksyllä 2017 Vihtijärveen suuntautuvaa vesistökuormitusta. Vihtijärvi on melko pieni (325 ha), keskisyvyydeltään 5 metrin vähähumuksinen ja vähäravinteinen järvi Vihdin kunnan pohjoisosassa. Vihtijärven on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi. Suojeluyhdistyksessä oli havaittu Vihtijärvellä lisääntyviä merkkejä rehevöitymisestä, muun muassa kasvillisuuden lisääntymistä järvellä. Kuormitusselvityksen tavoitteena oli selvittää, laskeeko järveen uomia, joiden kuormituspitoisuudet ovat kohonneet ja joille voisi kustannustehokkaasti kohdistaa vesiensuojelutoimenpiteitä rehevöitymisen ehkäisemiseksi. Merkittävimpien kuormituslähteiden ja niiden kustannustehokkaiden vesiensuojelutoimenpiteiden löytämiseksi mitattiin Vihtijärven, siihen laskevien purojen ja norojen vedenlaatua sekä arvioitiin niiden ainevirtaamia ja niiden valuma-alueelta Vihtijärveen päätyvää kuormitusta (kuva 33). Uomien välisten vedenlaatuvaihteluun vaikuttavien syiden selvittämiseksi määritettiin Vihtijärveen laskevien purojen ja ojien erilliset valuma-alueet ja selvitettiin niiden maankäyttö. Valuma-alueen maankäyttöä selvitettiin karttatarkastelun lisäksi kopterikameralla kuvaamalla (kuva 34). Kuvauksen suoritti syyskuussa jyväskyläläinen Bitcomp, joka on erikoistunut ympäristötutkimukseen kaukokartoituksen keinoin. Koska kopterikuvaus on käytännössä käsityötä, koko valuma-alueen kuvaus olisi vienyt paljon työaikaa. Tämän vuoksi kuvattiin yksi esimerkkivaluma-alue, ja tätä aineistoa peilattiin Sentinel- ja Landsat -satelliittikuvamateriaaliin. Kopterikuvauksen aineistoon ja satelliittikuviin pohjautuen tehtiin tarkat maankäyttöanalyysit tutkimusuomien maanpeitteestä; kuinka paljon on peltoa, hakkualueita ja ojituksia. 32

33 Kuva 33. Kenttämittarilla voidaan suorittaa helposti useita mittauksia ja saada näin tietoa vedenlaadun mahdollisista eroista esimerkiksi järven eri osissa. Kuva: Soile Petrell. Kuva 34. Drone-tekniikka mahdollisti maankäyttöanalyysin toteuttamisen mahdollisimman samanaikaisesti loppukesän vedenlaatumittausten kanssa. Koko valuma-alueen kuvaus ei ollut tämän selvityksen puitteissa mahdollista, sillä kopterikuvaus on käytännössä käsityötä. 33

34 Kuva 35. Selvityksessä laskettiin seitsemän Vihtijärveen laskevan uoman valuma-alueet korkeusmallin avulla (valuma-aluemallinnus: LUVY & Bitcomp Oy). Kuva 35. Laihuen pelto-ojan valuma-alueen maankäyttö (Bitcomp Oy 2017). 34

35 Vihtijärveen laskevien purojen ainevirtaamien avulla selvitettiin kuormitusta osavaluma-aluekohtaisesti. Tätä varten arvioitiin kunkin puron kuormitus vuodessa valuma-alueen pinta-alaa kohden (Taulukko 3). Elokuun alivirtaama ja lokakuun ylivirtaaman aikaisilla kuormitusluvuilla laskettiin kullekin purolle keskimääräinen vuosittainen ainevirtaama ravinteiden ja kiintoaineksen osalta. Laihuen pelto-ojan ja Komijärven ojan suhteelliset osuudet Länsipään laskuojien ainevirtaamista laskettiin joulukuun mittaustulosten perusteella. Taulukko 3. Vihtijärveen laskevien purojen vuosittaiset ainevirtaamat suhteutettuna osavaluma-alueiden pinta-alaan. Laihuen pelto-oja (1) Komijärven oja (2) Lehmoja (3) Kalakoskenoja (5) Stenbackanoja (7) Yhteensä Kuormitus vuodessa (kg/vuosi) Typpi N Fosfori P Kiintoaines Valuma-alueen pinta-ala (ha) Kuormitus vuodessa pinta-alaa kohti (kg/vuosi/ha) Typpi N Fosfori P Kiintoaines Osa-valuma-alueiden pinta-aloihin suhteutettujen ainevirtaamien perusteella havaittiin, että typen osalta Laihuen pelto-ojan valuma-alueelta kertyy suhteellisesti paljon muita enemmän kuormitusta, kun taas Komijärven valuma-alueelta tulee merkittävästi muita enemmän kiintoainekuormitusta. Fosforin osalta Stenbackanojan valuma-alue on suuripäästöisin, kun taas Laihuen pelto-ojan ja Komijärven ojan valuma-alueen kuormitusluvut ovat fosforin osalta keskimääräisiä. Kalakoskenojan ja Lehmojan valuma-alueet vaikuttaisivat ainevirtaamien perusteella olevan hyvässä kunnossa. Kunnostustoimenpiteet Vihtijärvellä tulee kohdentaa suurimman kuormituksen alueille ja kohteille, joilla on helpointa ja suoraviivaisinta tehdä kunnostustoimenpiteitä. Lähes kaikki vesiensuojelurakenteet perustuvat ainakin osittain virtaaman hallintaan. Virtaamanhallinnan avulla pyritään pitämään veden virtausnopeus niin matalana, että irtonainen maa-aines ei lähde sen mukaan. Oleellista on tuntea uoman virtaamamäärät ja pituuskaltevuudet. Verrattaessa elokuun ja joulukuun mittaustuloksia länsipään laskuojalta on hyvin ilmeistä, että tulvahuippujen aikaan Vihtijärveen siirtyy yli kymmenkertainen määrä ravinteita ja kiintoainesta. Jatkotutkimuksissa voidaan tarkemmin selvittää erityisesti pinta-alaltaan suurimpien valuma-alueiden ojien vedenlaadun muutoksia, sekä näin etsiä niiden varrelta parhaita alueita vesiensuojelukosteikkojen perustamiseksi. Osallistuminen yhteistarkkailuihin Vuonna 2017 Hiidenveden kunnostus -hanke jatkoi osallistumista Hiidenveden yhteistarkkailuun seuraamalla yhteistarkkailun ulkopuolelle jäävien, veden laadun osalta puutteellisesti tunnettujen Sirkkoonselän, Retlahden ja Isotalonselän veden laatua. Seuranta näillä Hiidenveden alueilla aloitettiin vuonna Seuranta toteutettiin v tarkkailemalla loppukesän ja lopputalven veden laadun tilannetta. Näytteitä otettiin sekä pintavedestä että pohjan läheltä ja niistä analysoitiin veden perustilaa kuvaavia ominaisuuksia painottaen happi- ja ravinnetilannetta. Yhteistarkkailun tulokset koostetaan v julkaistavaan yhteistarkkailuraporttiin. 35

36 2.4 AKTIIVINEN TIEDOTTAMINEN JA VERKOSTOYHTEISTYÖ Hiidenveden kunnostus -hankkeen viestinnän tavoitteena on jakaa tietoa hankkeen toimista ja tuloksista, lisätä suuren yleisön tietoisuutta vesistökunnostuksesta ja sen keinoista, omista vaikutusmahdollisuuksista järven tilaan ja Hiidenvedestä virkistysalueena, sekä kannustaa aktiivisuuteen järven tilan parantamiseksi. Hankkeen viestintäkanavina toimivat verkkosivut, sosiaalinen media, uutisposti sekä esite ja välillisesti paikallislehdet. Viestinnän vaikuttavuutta seurattiin verkkosivujen kävijöiden ja sosiaalisen median seuraajamäärien kehityksen perusteella (kuva 36). Hiidenveden verkkosivujen kävijämäärät vaihtelevat selkeästi vuodenaikojen mukaan; kesällä kävijämäärät ovat korkeimmillaan samoin kuin järven virkistyskäyttö. Sosiaalisen median seuraajamäärät ovat sen sijaan tasaisessa kasvussa. Uusia vieroilijoita Hiidenvesi.fi verkkosivustolla käy kuukausittain n. 70. Some-seuraajat Hiidenvesi-verkkosivut, kävijäseuranta Facebook Twitter vierailut käyttäjät Kuva 36. Hiidenveden sosiaalisen median seuraajamäärät ja Hiidenvesi.fi verkkosivuston kävijämäärät Hankkeessa julkaistiin tiedote keskimäärin kuukausittain (taulukko 4). Hanke järjesti useita tapahtumia ja osallistui vesistökunnostukseen ja vesien tilan parantamiseen liittyviin seminaareihin taulukon 5 mukaisesti. Taulukko 4. Hiidenveden verkkosivuilla julkaistut tiedotteet vuonna Pvä Tiedote Mitä Hiidenvedelle kuuluu? Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan 1.3.! Hiidenveden rehevöitymisen historiaa tutkittiin järven pohjasediment Hiidenvesi-ilta keräsi paljon kuulijoita Hiidenveden happitilanteen paraneminen jatkuu Suomen luonnon päivä 26.8.: Jokijuhla Karkkilan Pitkälänkoskella Karkkilan Pitkälänkosken kunnostusilta, tervetuloa! Tervetuloa kosteikkoretkelle la ! Vihtijärven vesistökuormitusta selvitetään veneestä ja kopterista Lähetä ideasi Hiidenveden kunnostamiseksi! Kasvinsuojelu ja maan kasvukunto mistä vastauksia nykyisiin ja tuleviin haasteisiin? Tervetuloa viljelijöiden työpajaan Taulukko 5. Vuoden 2017 Hiidenvesi-hankkeen sekä ympäristöministeriön rahoittaman alahankkeen tapahtumat; hankkeiden järjestämät tapahtumat lihavoituna. 36

37 Pvä Tapahtuma Ympäristökorvauksen yhden päivän koulutus Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 1.2. Mainiot maisemat: Rannat kuntoon! 9.2. LIFE-hankkeiden maastoretki 1.3. Hiidenvesi-ilta 8.3. Vihdin Kirkkonjärven rannan virkistyskunnostuksen ensitapaaminen Osakaskuntien yleiskokous Hiidenveden kalastusalueen vuosikokous Virtavesien kunnostus -työpaja Suomen luonnon päivä: Jokijuhla Pitkälänkosken talkooleiri Pitkälänkosken talkoo-ilta Vesistöpäivää kolmelle 7-luokalle Kosteikkoretki Maanviljelijöiden koulutus: kasvinsuojelu- ja torjunta-aineet Hankkeen ja kosteikkojen näkyvyyttä parannettiin tekemällä Ridan kosteikkoaltaan yhteyteen maastokyltti joka tullaan asentamaan keväällä Kohde sijaitsee autotien vieressä, joten sen ohi kulkee todennäköisesti yleisöä. Suomen luonnon päivänä lauantaina juhlittiin suomalaista luontoa ja 100-vuotiasta Suomea ympäri maata. Hiidenveden kunnostus hanke ja FRESHABIT hanke järjestivät yhteistyökumppaneineen Suomen luonnon päivänä avoimen yleisötilaisuuden Karkkilan Pitkälänkoskella, missä yleisö pääsi rakentamaan taimenelle kutusoraikkoja, kokeilemaan perhokalastusta, tutustumaan joen vedenalaiseen maailmaan, rakentamaan lohi-taideteosta ja pohtimaan kalakantojen kestävyyttä. Karkkilan Martat tarjosivat laavulla nokipannukahvia ja lettuja. Tapahtuman tavoitteena oli innostaa paikallisyhteisöjä talkoisiin virtavesien kunnostamiseksi ja kalojen elinympäristöjen parantamiseksi ja lisätä tietoisuutta jokiluonnosta; sen monimuotoisuudesta, haasteista, potentiaalista ja kunnostuksesta. Talkootoiminnalla ja sitä kautta yhteisen hyvän edistämisellä on Suomessa pitkät perinteet, joten se sopi hyvin Suomi 100 -teemaan. Tilaisuuden saapui avaamaan ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Jokijuhlassa kävi noin 150 vierasta. Jokijuhlan toteuttamiseen osallistuivat lukuisat paikalliset ja valtakunnalliset toimijat; mukana on yhdistyksiä, viranomaisia, harrastusjärjestöjä ja yrityksiä: FRESHABIT LIFE IP -hanke, Hiidenveden kunnostus -hanke, Karkkilan kameraseura, Karkkilan kaupunki, Karkkilan Luonnonsuojeluyhdistys, Karkkilan Martat, Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto -hanke, maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Nyhkälän, Järvenpään, Tuorilan ja Vattolan osakaskunnat, Palkes, Virtavesien hoitoyhdistys, WWF, ympäristöministeriö. 2.5 AMMATTIMAINEN KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ ALAN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA Hanketta koordinoidaan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toimesta toimintasuunnitelmassa mainitulla tavalla. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan osin omana työnä ja osin ostopalveluna. 37

38 Vuonna 2017 koordinaattori järjesti neljä ohjausryhmän kokousta. Koordinaattori vastasi em. lisäksi mm. kosteikkojen markkinoinnista ja rakennustyön koordinoinnista, kunnostuksen seurannan suunnittelusta, tilakohtaisen neuvonnan koordinoinnista, viestinnästä, haja-asutuksen jätevesien kiinteistökohtaisen neuvonnan suunnittelusta sekä muiden ostopalveluna toteutettavien toimien koordinoinnista. Nämä kaikki sisältyivät hankkeen palkkakuluihin. 3 HALLINTO JA TALOUS Vuonna 2017 hankkeessa työskenteli hankepäällikkö (osa-aikainen), hankekoordinaattori (kokopäiväinen) ja jonkin verran muuta osa-aikaista henkilöstöä. Ostopalveluina hankittiin kulloinkin tarvittavaa asiantuntijatyötä, joita olivat kosteikkojen suunnitteluun ja toteutukseen sekä seurantoihin liittyvät asiantuntijapalvelut. Hankkeessa ylintä päätösvaltaa käyttää rahoittajien edustajista koostuva ohjausryhmä, jossa tehdään päätökset hankkeen laajemmista linjauksista, hyväksytään toimintasuunnitelmat sekä varojen käyttö. Vuodelle 2017 oli käytettävissä eri hankekokonaisuuksiin yhteensä euroa. Hiidenveden kunnostuksen päähankkeessa rahoitusta oli vuodelle 2017 yhteensä euroa, josta edelliseltä hankekaudelta siirtyvää oli euroa. Myös valtion tuki hankkeelle oli merkittävä kun Uudenmaan ELY-keskus myönsi lisärahoitusta kosteikkojen rakentamiseen euroa. Hanketta avustivat myös Vihtijärven-Lapoojärven suojeluyhdistys sekä Vihdin Rotaryklubi. Päähankkeen lisäksi kunnostushanke rahoitti omarahoituksella ympäristöministeriön hanketta sekä loppuvuodesta 2017 alkanutta Hola lake -hanketta. Ympäristöministeriön myöntämä rahoitus käytettiin loppuun kokonaisuudessaan, euroa vuonna Hola lake hankkeen osalta kustannuksia muodostui vain euroa, mistä omarahoitusosuus oli 848.Hankkeen käytettävissä olleista varoista jäi vuonna 2017 käyttämättä euroa, ja varat siirretään hankkeen käyttöön vuodelle LIIKETOIMINNAN TUOTOT HIIDENVESIHANKE HIIDENVESIHAN KE TOTEUMA YM RAHOITUS HOLA LAKE YHTEENSÄ Hankerahoitus 0 siirtynyt edelliseltä vuodelta sopimusrahoitus 2017, kunnat sopimusrahoitus 2017, muut Lisärahoitus 0 hankeavustukset Hankerahoitustuotot yhteensä Hanketoiminnan kulut yhteensä HANKETOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Palkat ja palkkiot Sos.palkat/henkilöstösivukulut Vapaaehtoiset sosiaalikulut Toimitilakulut 0 Ajoneuvokulut 0 ATK-kulut Kone- ja kalustokulut 0 Matkakulut Edustuskulut 0 Myynnin ja markkinoinnin kulut Hallintopalvelut Hallintokulut LIIKETOIMINNAN KULUT yhteensä TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

39 Valmistuneet raportit ja selvitykset Ikonen E., ja Vähä J-P. Lokaniityn kosteikkoseuranta. Käsikirjoitus. Malinen, T. ja Vinni, M Sulkasääsken toukkien, jäännemassiaisen ja valkokatkan runsaus Hiidenvedellä vuosina 2016 ja Helsingin yliopisto. Pöytäniemi, S., Vähä J-P., ja Ikonen E. Vihtijärven kuormitusselvitys. käsikirjoitus. Ranta. E., Valtonen M., Ikonen, E. (2017). Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisu 274. Vähä J.-P., Suonpää A., Ikonen E., ym. (2017) Hiidenveden kunnostus: Kiintoainekuormituksen hallinta raakkujen kasvuolosuhteiden ja lohikalojen lisääntymisen turvaamiseksi hankkeen loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti: 656/ s. Lähteet Hagman A-M Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma. Ramboll. 39

40 Liite 1. Hiidenveden kunnostus -hankkeen kosteikkojen toteutustilanne