PUHTAUSALAN KEHITYSASKELTA

Transkriptio

1 PUHTAUSALAN 100 KEHITYSASKELTA Seuraavat 100 kehitysaskelta on koottu ehdotuksista, jotka saatiin SSTL Puhtausala ry:n tekemässä kyselyssä. Listan kokosi ja sitä täydensi tehtävään nimetty työryhmä. Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Vuodet ja vuosikymmenet eivät ole absoluuttisen tarkkoja. Innovaatio on voitu tehdä vuosikymmeniä aikaisemmin, mutta käyttöön se on voinut yleistyä vasta vuosikymmeniä myöhemmin, eri organisaatioissa eri aikoihin. TEKSTI: TARJA VALKOSALO JA ARJA WILKMAN Puhtausala 6/

2 Puhtausalan 100 kehitysaskelta -listan kokosi ja sitä täydensi työryhmä, johon kuuluivat SSTL Puhtausala ry:n kunniapuheenjohtaja Kari Malinen (vas.), kouluttaja Elina Oivanen Amiedusta, suunnittelupäällikkö Eija Hirvonen Lassila & Tikanoja Oyj:stä (oik. kesk.) sekä Jokainen siivota osaa? -Ammattisiivouksen historiaa kirjan kirjoittajat Arja Wilkman (kolmas oik.) ja Tarja Valkosalo. Videoita työryhmän keskusteluista katsottavissa digi- Puhtausalan sivuilla puhtausala.fi/puhtausala-lehti/digilehdet Edellytyksinä siivousalan kehittymiselle ja uutuuksien käyttöönotolle ovat olleet toimiva sähköverkko, kylmäja lämminvesi- sekä viemäriverkostot, keskuslämmitys, hissit sekä puhelinten ja it-alan kehitys. Ensimmäiset sähköja vesilaitokset perustettiin 1900-luvun alussa. Vasta seuraavilla vuosikymmenillä valmistuivat viemäriverkostot, saatiin lämmin vesi, siirryttiin keskuslämmitykseen ja isoihin rakennuksiin asennettiin hissejä. Varustelu eteni hitaasti eri puolilla Suomea jatkuen aina 1970-luvulle asti. Kuvaavaa on, että esimerkiksi Turun poliisilaitokselle kuumavesiputki vedettiin Siivoustyötä on tehty ensin muun työn ohella. Ammatiksi se alkoi kehittyä vasta 1930-luvulla. Vuosi 2017 on juhlavuosi myös siksi, että vuonna 1917 Suomessa siirryttiin 8-tuntiseen työpäivään. Tosin silloin töitä tehtiin myös lauantaina. Ennen itsenäisyyttä Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Suomen autonomisessa suuriruhtinaskunnassa siivottiin käyttäen varpuluutaa, tomuhuiskua, pitkä- ja irtovartista lattiaharjaa, rikkalapiota, maton-/lattianlakaisinkonetta eli tomunimijää, moppia, lattiavahatinta ja räsynpidintä. Markkinoilla oli jo 1910-luvulla varrellinen nivelletty harja, Viki, jonka varsi oli puuta. Puhdistusaineena oli pelkkä vesi, jonka pesutehoa saatettiin lisätä hiekalla, tuhkalla, lipeällä tai saippualla ja liansitomiskykyä parantaa sahajauholla. Pinnat pidettiin puhtaina etenkin kuivilla menetelmillä, kuten lakaisemalla, tai pesemällä runsaalla vedellä. Työasento oli usein kumara ja lattiaa pestiin kontaten. Jos lattiapintaa piti suojata, siihen käytettiin luonnonvahoja tai öljyjä. Siivous tehtiin usein muun työn ohessa, varsinaista siivoojan ammattia ei vielä ollut. 30 Puhtausala 6/ luku Tietoisuus tartuntatautien leviämisen syistä ja hygienian merkityksestä terveydelle alkoivat asettaa vaatimuksia siivouksen laadulle. Taloudelliset pyyteet ja resurssien niukkuus pakottivat siivouksesta vastaavia miettimään siivouksen tarpeenmukaisuutta. Tällainen suursiivous säädetään tapahtuvaksi kerran kuussa. Olisi kuitenkin suotavaa, että sen lisäksi toimitettaisiin väliajoilla puolisiivous (Lääkintähallituksen esitys kouluylihallitukselle 1916). 1. Siivoustyö alkaa kehittyä ammatiksi Opettajain lehdessä ilmestyneessä artikkelissa syyskuulta 1926 esitettiin, että koululaisten ei tarvitsisi siivota, vaan otettaisiin siihen kykenevä toimeen vakinaisesti palkattu henkilö. Samoihin aikoihin Suomen nainen -lehti kirjoitti, että vain muutamissa kylpylöissä on siivoukseen ja lämmittämiseen palkattu apulainen. 2. Kotisiivousoppia talouskouluissa ja kotitalousopistoissa Ensimmäiset talouskoulut perustettiin: Joensuu 1919, Vaasa 1920, Lappeenranta 1928, Jyväskylä 1929 ja kotitalousopistot Haapavesi 1919, Orimattila 1920, Högvalla 1923 ja Kauhajoki Kotitalousopettajakoulutus käynnistyy Järvenpää 1928, Helsinki 1929 ja Jyväskylä Helsingissä 1932 opettajakokelas on valvonut erittäinkin siivousvälinekomeroiden järjestystä, jakanut siivouspyyhkeet ja -aineet, sekä valmistanut säkeistä pyyhkeitä ym. taloudessa tarvittavaa ja 1940-luvut 30-luvun laman jälkeen tuonti ja vienti olivat piristyneet selvästi. Sitten alkoi toinen maailmansota, mikä vaikutti elämään enemmän kuin lamakausi.

3 1940-luvun puolivälissä oli pulaa muun muassa elintarvikkeista, vaatteista, polttoaineista ja sähköstä. Viimeistenkin kulutustavaroiden säännöstely päättyi ja lukujen koettelemukset vaikuttivat myös siivousalan innovaatioihin. Niukat resurssit käytettiin ensisijaisesti ruokaan ja vaatteisiin. Siivoustarvikkeita tuotiin kotoa, keitettiin itse saippuaa ja esimerkiksi virastoissa virkailijat toivat siivoojille riepuja. Työtä tehtiin urakalla iltaisin ja aamuvarhain. 4. Pölynimuri Pölynimurit kehitettiin 1800-luvun lopulla Amerikassa. Sotien jälkeinen tuontisäännöstely jarrutti myös imureiden tuontia. Imureita oli kuitenkin jo markkinoilla helpottamassa siivousta niin kotona kuin työpaikoilla. 5. Sähkökäyttöinen lattiankiillotuskone Kaksi- tai kolmeharjainen, kevytrakenteinen ja pienitehoinen kone. Helpotti vahapinnan kiillotusta, mihin aiemmin oli käytetty lattiankiillotusharjaa, jynssää, klahnaria ja sen alla villaneulosta tai huopaa parantamaan lopputulosta. 6. Yliopisto-opetus alkaa Kotitaloustieteellisen opetuksen aloittamisesta yliopistossa tehtiin eduskunta-aloite 1928, mutta professuurit saatiin kodin taloustieteeseen 1946 ja 1947 ravitsemustieteeseen. Niiden sisällä kodinhoidon opetusta. Kodin teknologian yliopisto-opetus alkaa vasta Moniosaajat Kouluissa keittäjä-lämmittäjä-siivooja-talonmies oli yksi ja sama naisihminen. Nimitys moniosaaja on vakiintunut kielenkäyttöön vasta 1990-luvun lopulla, kun haettiin kustannussäästöjä ja toisaalta pyrittiin rikastuttamaan ja monipuolistamaan työn sisältöä luku Naiset hakeutuivat työelämään. Isot virastot ja yritykset olivat valmiit jättämään siivouksen ammattilaisten käsiin. Siivouksesta alkoi tulla oikea ammatti. 8. Vertailevat kokeet Vertailevia kokeita huoneiden siivouksesta pölynimurilla ja yleisesti käytetyillä työvälineillä. Julkaistiin Työtehoseuran vuosikirjassa Lattioiden lakaisussa ja mattojen pölytyksessä verrattiin viittä eri menetelmää ja niiden aikamenekkiä. Välineet olivat pitkävartinen Viki-pölyharja päällystettynä flanellipussilla, varpuluuta, 70 cm ja pitkävartinen pölyharja, kostutetut sahajauhot, puolipitkävartinen pölyharja, lyhytvartinen rikkalapio, rottinkipiiska, huiska, Nilfisk R40 ja Nilfisk S 55 ja erilaiset suulakkeet. Puhtaustarkkailu suoritettiin 45 minuuttia siivouksen päättymisestä pyyhkimällä yhden neliömetrin ala valkoisella flanellilla (lattiankiillotusharjan ollessa painona). 9. Siivousesiliina ja siivousvaunut Kehitettiin siivousvälineiden kuljettamiseen, nykyisin koottavissa erilaisia kokonaisuuksia huomioiden kohteen tarpeet, esimerkiksi jätelajittelu. Työtä suorittavien henkilöiden askelmäärä vähenee ja työ tehostuu. 10. Siivouspalveluja myyvä yritys Ensimmäinen siivousliike Suomen Puhdistuspalvelu perustettiin Lattiakuivain (kumimela, lasta, kuivauslasta, kumikaavin, työntölana) Opastettiin aluksi käyttämään veden kokoamiseen sekä hiekan ja soran poistoon lattioilta. 60-luvulla pienempää ns. ikkunamelaa neuvottiin käyttämään esimerkiksi tasaisten teräs- ja laminaattitasojen pyyhkimisessä ja koulutaulujen kuivaamisessa. 12. Synteettiset pinta-aktiiviset aineet Nestemäiset puhdistusaineet alkoivat yleistyä siivouksessa 1950-luvun puolivälissä, läpimurto 60-luvulla. Synteettinen puhdistusaine irrottaa likaa tehokkaasti ja huuhtoutuu helpommin kuin saippua. 13. Pintojen suoja-aineet Öljyvaha oli ollut käytössä jo edellisellä vuosituhannella. Pula-aikaan julkaistiin vahan valmistusohjeita. Itsekiillottuvia vesivahoja tuli useammalle valmistajalle. 14. Lattianhoitokone Ensimmäinen lattianhoitokone Suomeen Suuri vaikutus rankkojen perussiivousten keventämiseen, pintamateriaalinen säilymiseen ja näin materiaalin elinkaaren jatkamiseen yhä edelleen. 15. Tavarantoimittajien antama koulutus ja opastus Erittäin suuri merkitys aikana, jolloin ammatillista koulutusta ei ollut. 16. Virastotyö tehokkaaksi II, Virastojen ja koulujen siivous Ensimmäinen ammattisiivouksen oppikirja. 17. Virastojen ja oppikoulujen siivoustyöaikataulukot (Virastotyö tehokkaaksi 1958) Työaika 0,1 minuutin tarkkuudella huonetiloittain (toimisto, luokka, tuulikaappi, käytävä, wc, hissi jne). Aika sisälsi valmisteluun tarvittavan ajan. Virastojen osalta oli määritelty myös päivittäinen työaika joka toinen päivä siivottavissa tiloissa. Koulujen suursiivous kesä- ja talviaikaan oli mitoitettu erikseen luku Merkittävin ja kauaskantoisin askel oli siivouksen keskittäminen omiksi yksiköikseen pois virastoilta ja vahtimestareilta. Keskittämisen tavoitteena oli osaamisen lisääminen, säästöjen tavoittelu sekä joustavampi ja tehokkaampi töiden järjestely. Ammatillisuus lisääntyy koulutetun työnjohdon ansiosta. 18. Systemaattinen koulutus Työpaikkakoulutus käynnistyi ammatillisten esimiesten myötä. Työtehoseuran Rationalisoi siivousta-kurssi 1964 ja laitossiivoojakurssi (9 kk) Keskittäminen Isoissa kaupungeissa siivous alettiin keskittää omaksi yksiköksi, jonka esimiehenä toimi ammatillisen koulutuksen saanut henkilö. Ensimmäiset siivouspäälliköt Tampere 1962, Postipankki 1963, Otaniemen hoitokunta 1964, HYKS 1965, Helsinki 1965, Turku Rievuista ja räteistä pyyhkeitä Ensimmäinen ammattisiivouksen oppikirja (1958) käyttää vielä systemaattisesti sanaa riepu. Pyyhkeen laskostusohje on 1960-luvulta. 21. Puhdistusaineiden luokittelu ph:n mukaan Emäksisyys (alkaalipitoisuus, lipeisyys) tunnettiin, mutta vasta synteettisten pesuaineiden myötä alettiin puhua neutraaleista ja lievästi alkaalisista laaduista. Siivousaineiden ph-taulukko valmistui aivan vuosikymmenen lopussa. 22. Sumutuspuhdistus (Puhdistusvahaus) Lattianhoitokone ja liuotepitoinen puhdistusvaha/sumupuhdistusaine helpottivat muovi- ja linolilattioiden kulku-urien ja likaisten kohtien puhdistusta ja hoitoa. Raskasta ja työlästä koko lattian vahausta voitiin harventaa. Puhtausala 6/

4 23. Puhdistusmenetelmien kehittyminen Aiemmin tunnettiin lähinnä vain tuuletus, lakaisu, pölyn pyyhkiminen ja pesu. Kuivat menetelmät jaettiin nyt pölyäsitomattomiin ja pölyäsitoviin (vesi, pölynsidontaöljy, työvälineen staattisen sähköistymisen hyödyntäminen) menetelmiin. Kostea menetelmä tarkoitti pyyhettä ja lattiamelaa, pesumoppia tai sahajauholakaisua. Märkäpyyhkiminen pesumopilla tai pesuharjan ympärille kiedotulla märällä pyyhkeellä tai pesu käsin tai koneella olivat märkiä menetelmiä. 24. Yhdistelmäkone (pesuautomaatti, suuralakone) Aiemmin työ tehtiin kaatamalla pesuaineliuosta sangosta lattialle. Harjaus suoritettiin käsiharjalla (paneliharja) kontaten. Likainen liuos poistettiin käsiharjaa apuna käyttäen varrettomaan rikkalapioon, josta se kaadettiin sankoon. Viimeiset vesimäärät imeytettiin isoihin lattiapyyhkeisiin. Lattiapinnan huuhtelu tehtiin samoin menetelmin ja useamman kerran. Laajempien alueiden kuten aulojen ja käytävien puhdistamistyöt piti tehdä yöllä. Yhdistelmäkoneella lattiapintojen puhdistaminen voidaan tehdä yhdellä kertaa päivällä tilojen muun käytön ohessa. 25. Imurivalikoiman laajentuminen Mattoimuri, reppuimuri, veden- ja pölynimuri, roskaimuri. Keskuspölynimuri tuli tutuksi vasta kolme vuosikymmentä myöhemmin. 26. Pesumoppilaite Tehokkaampi ja kevyempi kuin harja+lattiapyyhe+tavallinen sanko -yhdistelmä. Pyörillä oleva sanko oli keksitty jo Eri valmistajilla oli erilaisia puristinlaitteita luku Tämän vuosikymmenen merkittävin ja tämänkin päivän siivoussuunnittelun perustana oleva innovaatio oli menetelmä- ja aikastandardit. Syynä standardien julkaisemiselle olivat siivouskustannusten suuri vaihtelevuus, siivoustyön tasovaihtelut, siivousmenetelmien moninaisuus ja palkkauksen kirjavuus. Taustalla oli myös huoli rakennusten kunnon säilymisestä. Toisaalta pontimena oli myös halu koneellistaa ja keventää siivoojan työtä, tarjota väline esimiehille suunnitella työ tarkoituksenmukaiseksi, joustavammiksi ja tehokkaammiksi. 27. Suomen Siivousteknillisen Yhdistyksen, kerhojen ja paikallisten yhdistysten perustaminen SSTY, myöhemmin Suomen Siivoustekninen liitto ry ja SSTL Puhtausala ry, perustettiin Se on vaikuttanut suomalaisen puhtausalan kehitykseen ja koulutuksen syntymiseen jo kohta 50 vuotta. Alamme kokoavana keskuksena yhdessä alueellisten yhdistysten kanssa se on luonut valtavan verkoston alan osaajista ja lisännyt alan osaamista, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. 28. Suomen Siivousliikkeiden Liitto SSLL Perustettiin siivousalan yritysten yhteistoiminnan, koulutuksen, valtiokontaktien, ammattitaidon ja arvostuksen aikaansaamiseksi. Liiton toiminta päättyi 2005, kun Elinkeinoelämän keskusliitossa yhdistettiin eri liittojen toimintoja. 29. Siivoustyön käsikirja Valtiovarainministeriön järjestelyosasto julkaisi kirjan loppuvuodesta Nyt käytössä on kirjan 24. painos. Käännökset 1998 Cleaning Manual, 2000 Handbok i städning, 2005 venäjäksi. 30. Siivoustyön menetelmä- ja aikastandardit Valtiovarainministeriön järjestelyosasto julkaisi Oikeudenmukainen ja tasavertainen perusta laskea siivoustyön vaatima aika ottaen huomioon likaisuus- ja kalustusasteet. Toimii edelleen tarjouslaskennan ja työnsuunnittelun sekä budjetoinnin pohjana. 31. Keskussairaaloiden Saparo-projekti Helsingin Yliopistollisen sairaalan siivoustyön kehittäminen tehtiin erittäin laajasti, vaikuttavasti ja kattavasti. Vaikutukset elävät edelleen. Projektissa olivat mukana koko työyhteisö, asiakkaat ja luottamushenkilökunta. Projektin vetäjänä toimi siivouspäällikkö Sinikka Majuri. 32. Annostelijat ja annostelulaitteet Alettiin hankkia mittalaseja yliannostelun vähentämiseksi luvulla kanistereihin oli tarjolla annostelupumppuja. Annostelukorkit pulloihin tulivat 1990-luvulla. 33. Pyykinpesukone Huuhteleminen jokaisen käytön jälkeen ja usein toistuva keittäminen jäivät pois. Siivouspyyhkeiden ja -moppien puhdistaminen tehostui ja keveni. Automaattipesukone korvasi pulsaattorikoneet. Varsinaiset siivoustekstiilien pesukoneet, moppikoneet tulivat markkinoille 2000-luvulla. 34. Ammattikasvatushallituksen alainen siivousalan ammatillinen koulutus Laitossiivoojakurssit ja sairaala-apulaiskurssit AKH:n alaisissa oppilaitoksissa (1971), siivouspäällikön täydennyskoulutuskurssit (1971), siivoustyön esimieskurssi (1974) käynnistyivät. Myöhemmin laitoshuoltajan tutkinto (1984). Ammattitutkintolain 1994 myötä siirryttiin näyttötutkintojärjestelmään ja perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Koti-, laitostalousja puhdistuspalvelualan perustutkinto (1995), laitoshuoltajan ammattitutkinto (1997). 35. Ammattitutkinnot Laitossiivoojan ammattitutkinto 1972, sairaala-apulaisen ammattitutkinto 1980, laitossiivoojan ylempi ammattitutkinto Teoria- ja työkokeen sisältävät tutkinnot, joihin ei kuulunut koulutusta. Tutkintojärjestelmä lakkautettiin 1990-luvun alussa. 36. Tarkoituksenmukaiset työvaatteet Työtakit ja VHK:n siniset tai ruskeat, melko kapeat ja lyhythelmaiset mekot olivat käytössä laajasti. Siivousliikkeillä ja sairaaloissa oli omia asuja. Siivoustyöhön suunnitellut ja kehitetyt työasukokoelmat ja -jalkineet ovat yksi alan kehittymistä kuvaavia tunnusmerkkejä. 37. Terveydelle vaarallisten aineiden tunnistus- ja merkintäjärjestelmä TVATM laki Käyttöturvallisuustiedotteet siivousaineisiin. 38. Rakennushallitus edelläkävijänä MMM Inkeri Hämäläinen oli rakennushallituksen siivoustoimen ylitarkastaja, joka yhdessä 70-luvulla aloittaneiden piirirakennustoimistojen siivouspäälliköiden kanssa loi valtionhallintoon kehittämisen ja kouluttamisen mallin. Esimerkkejä toiminnasta: Harjoittelijoiden ottaminen, luennointiapu, asiantuntija-apu eri työryhmissä, siivousaine- ja välinetestaaminen, Siivoustyön käsikirjan uusiminen, standardien tekeminen, valtionhallinnon tesneuvottelut ja ammattikoulutettujen henkilöiden rekrytointi kaikilla tasoilla. Rakennushallinnon esimerkkiä seurattiin monissa muissa organisaatioissa. 39. Siivoustasot 1970-luvulla luokitus kytkeytyi taajuuksiin, vaikka taustalla oli ajatus erilaisista puhtaustarpeista: viihtyisyys, esteettisyys, edustavuus, hygieenisyys, taloudellisuus (Siivoustyön käsikirja 1971). 32 Puhtausala 6/2017

5 40. Hakulaitteet 44. Atk-pohjaiset mitoitusohjelmat Helpottivat esimiesten tavoitettavuutta. Mitoitusohjelmat nopeuttivat merkittävästi siivoustyöajan laskentaa. Ne auttavat työn suunnittelussa ja opastuksessa sekä kustannuslaskennassa luku Siirrytään päiväsiivoukseen ja asiakas löytyy. Kehittävästä työntutkimuksesta tulee uusi malli, minkä avulla hahmotetaan ja kehitetään työtä pois kotisiivousmallista kohti tietoisesti hallittua työtä. Veden käyttöä alettiin vähentää uusien menetelmien ja välineiden avulla. 41. Päiväsiivoukseen siirtyminen Kokeilut alkoivat jo 70-luvun lopulla keskittämisen vanavedessä. Koulusiivouksessa ja valtion laitoksissa siivoojat siirtyivät tekemään päivätyötä ja noudattamaan työaikoja. Urakkatyö ja keskipäivävapaat vähenivät. Siivooja sai kasvot. Siirtyminen paransi työturvallisuutta ja alan arvostusta. 42. Asiakaslähtöisyys TAL- ja TAS-järjestelmässä asiakas oli mukana sopimassa tarpeenmukaisen siivouksen sisällöstä. Siivous kuitenkin edelleen vahvasti esillä niin tehtävänimikkeissä kuin raporteissakin (siivottavat neliöt, siivotut neliöt, tilojen käyttäjät). Vasta vuosikymmenen lopulla löytyi asiakas ja nimikkeissä alkoi esiintyä sana palvelu. 43. Kokonais- eli tilastandardit Kokonaisstandardien perusajatus oli, että tietyt tilat ovat periaatteessa kaikkialla lähes samanlaisia. Lattiastandardi ja kalustestandardi muodostivat kokonaisstandardin. 45. Siivoussanasto ja Konekäyttöiset laitossiivouslaitteet sanasto 1981 Sanasto kuvaa puhtausalan kehittymistä ja erottautumista omaksi ammattialaksi. Oma sanasto kehittää alan imagoa ja arvostusta ja on tärkeä alaa yhtenäistävä asia ja selkeä edistysaskel. Nykyisin sanasto nimellä Puhtausalan sanasto. 46. Kehittävä työntutkimus (Siivoustyön hallinta. Engeströmien tutkimus v.1984) Mullisti käsityksen erityisesti siivoustyöstä. Työn tekeminen ei ole sen jälkeen ollut enää entisellään, kun tähän menetelmään hurahti. Miksi teemme niin kuin teemme -ajattelu on antanut mielenkiintoisen näkökulman työhön. 47. Finnclean-messut ja -koulutuspäivät, paikallisnäyttelyt Ensimmäiset Finnclean-messut ja -koulutuspäivät Jyväskylässä Koulutuspäivillä yli 700 osallistujaa, joka oli osoitus halukkuudesta kehittää omaa ammatillista osaamista. Messut ja näyttelyt kokoavat edelleenkin koko ammattisiivousalan uusien tuotteiden ja tiedon äärelle. 48. Siivouspyyhkeiden värikoodaus Parantaa hygieniaa. Nykyään pienetkin pinta-alat voidaan puhdistaa koneellisesti, monesti istuen ohjattavilla siivouskoneilla. Myös uudet siivousvälineet ja -aineet helpottavat työtä. Merkittävä kehitysaskel oli, kun siivouskoneet saatiin apuun raskaisiin työtehtäviin, kuten lattian kiillotukseen ja puhdistukseen. Kaikki lähti kotisiivouksen opeista ja puhdasta tehtiin käsivoimaa käyttäen. puhtausala.fi Kehitys jatkuu edelleen ja nyt yleistyvät siivousrobotit. Jatkossa yhä useammin siivooja toimii robotin työparina, jolloin robotti hoitaa isot pinta-alat ja siivooja muun, mihin robotti ei pysty. Ammattimaisemmaksi ja kevyemmäksi työ alkoi kehittyä, kun varrelliset työvälineet alkoivat korvata pesuharjat ja varpuluudat. Ergonomia parani. valtaosa siivousalalla toimivista pitää työstään se on itsenäistä, mielekästä ja siinä näkee oman työnsä jäljen. työtehtävät ovat monipuolisia. Omaa osaamistaan voi kehittää monin tavoin ja työhön voi siivouksen lisäksi sisältyä esimerkiksi ruokahuoltoa, kiinteistönhoitoa, aulapalvelua tai muita asiakaspalvelutehtäviä. työ sopii moniin elämäntilanteisiin kokoaikaisen työn lisäksi on osa-aikaisia ja keikkatöitä eri vuorokaudenaikoina. alalla on hyvät etenemismahdollisuudet voi edetä esimiestehtäviin tai oman kiinnostuksen ja koulutuksen myötä vaikka henkilöstö-, markkinointi- tai suunnittelutehtäviin. yhteiskunnassa monet toiminnot pysähtyvät, jos siivous jää tekemättä. Ajattele vaikka sairaaloita! vaikka monet ammatit ovat hävinneet vuosikymmenten saatossa, siivousta tarvitaan aina. Vain tapa tehdä työ kehittyy. Puhtausala 6/

6 49. Alumiinivarsi, lasikuituvarsi, jatkovarsi Uudet materiaalit kevyitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Jatkovarsia kehitettiin ikkunanpesuihin ja muihin korkeammalla tapahtuviin siivouksiin. 50. Nopeakierroksinen lattianhoitokone (HS-, SHS- ja UHS-koneet) Nopeutta ja tehoa lattioiden puhdistukseen ja hoitoon. 51. High speed -vahat Tiivis, likaahylkivä, kestävä, kiiltävä vahapinta lattiaan 52. Hoitoaineet Sumupuhdistusvaha, pesuvaha, saippuavaha, kivisuoja Lattianhoitoaineet mahdollistivat peruspesun harventamisen. 53. Vedetön siivous Swep Oy:n kehittämä menetelmä 1980-luvulla, vedetön vallankumous. Veden kuljettaminen mukana ja pyyhkeiden vääntäminen loppui, kun siivoustekstiilit kostutettiin pyykinpesukoneessa ja/tai mittakannun avulla. Viimeisin kehitysvaihe työvälineiden esivalmistelu. Siivoustyö kevenee ja hygienia paranee. 54. Siivousteknikkokoulutus Ensimmäiset kokeilut Opistotasoinen koulutus toi siivousalalle osaavia nuoria esimies- ja muihin tehtäviin. Opistotasoisen koulutuksen loputtua tilalle siivousteknikon erikoisammattitutkinto (2001). 55. Molempikätisyys Kehittävän työntutkimuksen myötä huomattiin, että siivoojan etenemistä ei ohjaa lika vaan käsien asento välineen varressa. Lian kuljettamisen ja ergonomian näkökulmasta erinomainen taito. 56. Liuotteiden käytön vähentäminen Työn turvallisuus koheni. 57. Hajusteettomat siivousaineet Allergia- ja ympäristöasia. 58. Siivoustilat RT-kortti Siivouksen huomioonottaminen rakennussuunnittelussa RT-kortti Siivoustilat julkaistiin Harvennettu siivous Todettiin tarkoituksenmukaiseksi siivota tietyissä tiloissa joka toinen päivä tai harvemminkin. Aiheutti alkuun siivoojille stressiä, koska toiminnan vaatiman puhtaustason, lian ja siivoustarpeen yhteyttä ei ymmärretty. Nykyään tarpeen määrittelyssä korostuu asiakaslähtöisyys. 60. Ammattikasvatushallituksen julkaisemat oppaat Liisa Uurasmaa, Alli Silokangas ja Helga Aaltonen olivat uranuurtajia luodessaan siivousalalle kirjallisuutta, jota ei tuolloin juurikaan ollut. 61. Uusi pesuaineasetus Pakkausmerkintäsäännökset alkoivat koskea myös laitoskäyttöön tarkoitettuja aineita. 62. Porraskone Suomessa kehitetty ja valmistettu porraskone helpottaa porraspintojen puhdistusta luku Lattianpäällysteissä kehitys kulkee kohti pienempiä puhdistus- ja hoitokustannuksia. Erikoissiivouksia siirretään alan palveluyrityksille ja ulkoistaminen eli siivoustyön kilpailuttaminen laajenee. Mikrokuitu on tullut jäädäkseen. 63. Mikrokuituvälineet Mikrokuitupyyhkeet tulivat markkinoille aivan 90-luvun alussa. Ne olivat aluksi arvokkaita, noin markkaa kappale, ja niitä annettiin vain harvoille ja valituille työntekijöille. Mikrokuitutuotteet ovat kehittyneet ja niitä löytyy moppeina yms. Helppokäyttöisiä, ekologisia ja tehokkaita lian poistajia. 64. Teleskooppivarsi / säätövarsi Helpottavat ja keventävät työtä merkittävästi, jokainen saa pituudelleen sopivan varren. Siivoojan ei tarvitse kiipeillä ja kurkotella tai vuokrata kalliita henkilönostimia. 65. Desinfioivien puhdistusaineiden käyttö siivouksessa vähenee. Pieneliötietouden lisääntyessä 1960-luvulla desinfektio- ja desinfioivien puhdistusaineiden käyttö oli runsasta. Käytön vähentäminen alkoi 1990-luvulla. Valveutuneiden sairaaloiden esimerkkiä seurattiin. 66. Puhdistusainetiivisteet Ekologisuus ja taloudellisuus paranivat. Aluksi pieni annostelu vaati uuden oppimista, nykyisin se jo pääosin toimii. Tiivisteet vähensivät tilaustarvetta, vedestä ja sen kuljettamisesta ja varastoinnista maksamista. 67. Piktogrammit Helpottavat siivousaineiden käytön opastusta. 68. High speed menetelmä Syrjäytti sumupuhdistuksen. 69. Höyrypuhdistuslaite Siivousaineiden käyttöä vähennettiin kehittämällä uusia koneita ja laitteita. 70. Istuen- ja seisten ohjattavat yhdistelmäkoneet Istuen ohjattavat 1990-luku, seisten ohjattavat 2000-luvulla. Miehet kiinnostuvat naisvaltaisesta alasta koneellistumisen myötä. 71. Ohjaajakoulutus Siivoustyönohjauksen jatkolinja 1990-luvun alussa ja siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto 1997, rinnalle kiinteistöpalvelujen erikoisammattitutkinto Osaamista työntekijöiden opastukseen ja ohjaukseen. 72. Restonomikoulutus Restonomi (AMK) puhdistuspalvelualalle Osaamista työn suunnitteluun, kehittämiseen ja esimiestyöhön. 73. Pupa-päivät Ritva Turpeinen alkoi 1980-luvulla järjestää Ammattikasvatushallituksen puitteissa siivousalan opettajille koulutuspäiviä, joissa tutustuttiin alan uutuuksiin ja keskusteltiin myös siivousalan pedagogiikasta. Opetuskäytännöt, opetussuunnitelmat jne. yhtenäistyivät. Puhdistuspalvelualasta tuli edelläkävijä monissa koulutuksen uudistuksissa. 74. Verkko-opetus Opinnet-projekti 1996 käynnisti siivousalan verkko-opetuskokeilut. 34 Puhtausala 6/2017

7 75. Vuoden siivooja Vuoden siivooja, myöhemmin Puhtausalan ammattilainen, tuo esille siivoustyön tekijän. 76. Piikin viesti 1995 Alalle tunnettuutta lisää koko maan läpi kulkeneessa viestissä. 77. Maahanmuuttajataustaiset työntekijät Apua työvoimapulaan. 78. Objektiiviset mittalaitteet Mm. pöly-, kitka-, liukkaus-, kiiltomittarit silmämääräisen arvioinnin tueksi. 79. Tekninen ja toiminnallinen laatu Pelkkä työn jälki ei ratkaissut laatua. Siivoojalla ja yrityksen toiminnoilla erittäin suuri merkitys koettuun laatuun. 80. Lattiapäällysteet, joiden suojaustarve vähäistä Muovi- ja linoleumipäällysteiden pinnoitteet vähensivät vahaustarvetta. Lattiat voitiin pitää pidempään kunnossa hoitomenetelmin luku Työterveys ja työturvallisuus sekä ympäristöasiat alkavat nousta yleisesti kehityskohteiksi kaikissa organisaatioissa. Esimerkiksi kone- ja välineinnovaatioissa kierrätysmateriaali on suosittua ja muovin käyttöä vähennetään poistamalla roskapussit tietyistä tiloista. 81. Automaattiset annostelulaitteet Varmistavat oikean annostelun. 82. Pienet yhdistelmäkoneet Akkujen kehittymisen myötä koneet pienenivät ja käyttö helpottui. Kehitys koneiden saralla on jatkuvaa. 83. CAD-pohjaiset mitoitusohjelmat Kun pohjapiirustukset ovat digitaalisina, siivoustyön mitoitus ja suunnittelu voidaan tehdä nopeasti tietokoneella. 84. Puhtaustasot Sovittu lopputulos eli puhtaustaso on tärkein, ei se, miten siihen on tultu. Palvelun hinnoittelemiseksi suunnittelijat joutuvat laatimaan siivoussuunnitelmat kuhunkin kohteeseen. Standardeja tms. luokitteluja ovat esimerkiksi pohjoismainen INSTA 800 ja RYL Älypuhelimet Tiedon jakaminen ja löytäminen nopeutuu ja helpottuu. 86. Sillä siisti-ohjelma Ensimmäinen ohjelma tuli vuonna 2005, toinen tuotantokausi 2006 ja kolmas Kahdessa ensimmäisessä ohjelman juontajina olivat alalla toimivat Tanja Malkamäki ja Erja Suikkanen. Kolmannen ohjelman juontajat olivat Erja Suikkanen ja Matti Toronen. Enimmillään ohjelmaa seurasi reilut katsojaa. Ohjelma toi siivouksen jokaisen olohuoneeseen ja myös media kiinnostui puhtausalasta, etenkin lehdissä alkoi olla paljon alaan liittyviä juttua. Alamme sai paljon positiivista näkyvyyttä lehdissä, radiossa ja tv:ssä. 87. Omavalvonta Huomio työn tekemisestä lopputuloksen laatuun. 88. Joutsenmerkki Joutsenmerkki helpottaa ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavan siivousaineen, -välineen ja -palvelun hankintaa. 89. Itsepuhdistuvat pinnat Auringon ja sateen yhteisvaikutus aiheuttaa reaktion, jolla lasi puhdistuu. Sopii korkeisiin ja hankaliin kohteisiin, joiden puhdistus perinteisin menetelmin olisi joko työturvallisuutta vaarantavaa tai vaatisi erikoisvälineitä ja koneita ja lisäisi kustannuksia huomattavasti. 90. Työterveys- ja turvallisuus sekä ympäristöasiat Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto palkitsi ensimmäisenä suomalaisena siivousalan esimerkillisenä innovaationa vuonna 2001 Engel Säästävä Siivousmallin (ESSI). Mallin tavoitteena oli siivoustyön keventäminen ja kuormittavuuden pienentäminen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien, tapaturmien ja ihosairauksien vähentyminen luku Julkishallinnon organisaatioiden yhtiöittäminen ja kilpailutus kiihtyvät muun muassa EU:n säädösten ja hankintalain uudistamisen seurauksena. Yhteiskunnassa muutokset tapahtuvat nopealla syklillä. Puhtausalalla uusia innovaatioita syntyy ja olemassa olevia tuotteita kehitetään paremmiksi. Jäävätkö ne elämään, sen todistavat vasta tulevat vuosikymmenet. 91. Puhtausviikko ja puhtauspäivä Puhtauden merkityksen esille tuonti asiakaskohteissa, päivä siivoojan kiittämiseen. 92. Puhtausalan esimies Valinnalla huomiota esimiestyön vaativuudelle. 93. Insta 800 Pohjoismainen siivouksen teknisen laadun mittaus- ja arviointijärjestelmä hyväksyttiin Käsitelty vesi Erikoislaittein suodatettu puhdas vesi tai otsonilla rikastettu vesi. Puhdistustehoa ilman puhdistusaineita. 95. Työajanseurantajärjestelmät mobiilisti Kustannustehokkuus, laadunvarmistus, esimiehen apuväline. 96. Robotit Koneet annostelevat itse aineensa, niistä on tehty kevyempiä siirtää ja osa koneista jopa puhdistaa lattiaa pohjapiirustusten perusteella. Akuista on tehty kestävämpiä ja kevyempiä. 97. Tekstiililattioiden yhdistelmäkoneet Yleistyvien tekstiililattioiden puhdistus tehostuu. 98. Antibakteeriset pinnat Apu tartuntojen torjunnassa siivouskertojen välillä. 99. Terveydensuojelulain uudistus Lakisääteinen vaatimus uima-allastilojen siivoojien riittävästä osaamisesta Työelämä hanke Puhtausala mukana, tavoitteena on Euroopan paras työelämä vuoteen 2020 mennessä. Puhtausala 6/