UUDISTUVA? UUSIUTUVA! MAASEUTU

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "UUDISTUVA? UUSIUTUVA! MAASEUTU"

Teija Aaltonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 TUOMO SIRKIÄ ELÄVÄ KAUPUNKI-SEMINAARI SITOWISE UUDISTUVA? UUSIUTUVA! MAASEUTU RAIJA SEPPÄNEN Arkkitehtitoimisto MARS

2 EU - Suomi EU yli 502 milj as; keskim. 116 as/km2 maaseutua 57% / 24% väestöstä tai 93 % maaseutualueita / 58% väestöstä maaseutualueet tuottavat 45 % EU:n bruttoarvonlisästä, työllistävät 53 % väestöstä SUOMI 5,5 milj as; 15,8 as/km2 EU:n maaseutuvaltaisin maa; maaseutua yli 95% (OECD) Pinta-alaltaan 5:s suurin EU-maa (Euroopan 6:s suurin) Poikkeavuus: vähän asukkaita, hyvin harvaan asuttua Yli 80% asuu taajamissa; 5/6 väestöstä asuu 2,2% maa-pinta-alasta 30% väestöstä Uudellamaalla Lappi EU:n harvimmin asuttu alue (1/3 Suomesta) alle 2 as/km2 metsätalousmaata 76 % (josta 10,6 % lakisäät. suojeltua) peltoa alle 10%, sisävesiä n. 10% rakennettua aluetta alle 5%

Suomalaisten asuttamien alueiden muutoksia Ruotsi- Venäjä- NL- Suomi Suurvaltasodat- verotus-elinkeinorajoitukset Saimaan kanava ja Lahti-Pietari rata-

3 Suomalaisten asuttamien alueiden muutoksia Ruotsi- Venäjä- NL- Suomi Suurvaltasodat- verotus-elinkeinorajoitukset Saimaan kanava ja Lahti-Pietari rata- torpparilaki Karjalan alueluovutukset- asutustoiminta- isot infrahankkeetväestömuutot mm. Ruotsiin - elinkeinorakenteen muutokset- EU-kansainvälistyminen

Työn tekemisen muutoksia automaatio, internet, kasautuva ja hajautuva työnteko KV- markkinoiden ja politiikan vaikutukset samanlaisia koko maassa

kasvokontaktia työtovereihin tehtävä työ voidaan teettää missä vain, ja siirtyy usein edullisen työvoiman maihin Työvoiman liikkuvuus lisääntyy,

4 Työn tekemisen muutoksia automaatio, internet, kasautuva ja hajautuva työnteko KV- markkinoiden ja politiikan vaikutukset samanlaisia koko maassa esim. yritystoimintaan, kauppaan, talouteen, energiaan, ilmastoon Jotain töitä /työvaiheita voi tehdä missä vain: Ruka, Rääkkylä, Riviera Ilman kasvokontaktia työtovereihin tehtävä työ voidaan teettää missä vain, ja siirtyy usein edullisen työvoiman maihin Työvoiman liikkuvuus lisääntyy, kausityöläisiä erityisesti kesäisin Ihmistyö vähenee, prosesseja automatisoidaan Tuote valmistetaan lähellä raaka-aineita ja jalostettu tuote kuljetetaan

5 Ison maan ominaisuuksia - ajureita Pysyvää ovat sijainti, ilmasto, koko, etäisyydet Globaalisti ihmisen elintila on niukka resurssi (ei Suomessa) Vrt. Inarin kunta = miltei 2x Uudenmaan maakunnan kokoinen Rakennetun/rakennettavan Suomen alue pienenee ja tiivistyy Luonnonvara-Suomeen syntyy edelleen työ-, teollisuus- ja vapaa-ajan keskittymiä Asumispaikkaan vaikuttavat työ, palvelusektorin laajuus ja monipuolisuus Kilpailu kukoistavien keskittymien houkuttavuudesta on maailmanlaajuista Luonnonvarojen suunnittelun, hoidon, hyödyntämisen ja kehittämisen haasteina paikkasidonnaisuus, ominaisuus- ja olosuhderiippuvuus, pysyvyys, syklisyys, muutosherkkyys jne Raija Seppänen

6 Rakennetut alueet vrt. luonnonvara-alueet Kaavoittaminen ja rakentaminen - tavoitteena ja tuloksena staattinen tila Rakennettu alue tarvitsee pysyvää käyttöä ja jatkuvaa ylläpitoa Luonnonvara-alueet Uusiutumattomat tai hyvin hitaasti uusiutuvat luonnonvarat kuten maa/kallioperä, humus, maalajit Uusiutuvat luonnonvarat kuten vesi, kasvit, eläimet jatkuva kasvu ja kehitys tuotantoon tarvitaan suunnitelmallista hoitoa esim. metsätaloudessa kuviokohtainen kestävä käyttö ja hoito /sukkessio pellon lohkokohtainen hoito eläinten kasvatus ja hoito

Rakentamiseen ja ylläpitoon tarvitaan ammattitaitoista suunnittelua Luonnonvarat eivät menesty

7 Mitä on tarpeellista suunnitella? Pääosa suunnittelijoiden töistä kohdistuu pinta-alaltaan minimaalisen pieneen osaan Suomesta Rakentamiseen ja ylläpitoon tarvitaan ammattitaitoista suunnittelua Luonnonvarat eivät menesty pikavoitto - suunnittelulla Luonnonvarojen sykli on hidas ja myös virheiden korjaus vie aikaa Käyttö, hoito ja uudistaminen tarvitsevat monen erityisalan ammattitietoa, kokemusta ja ihmistyötä

Kaavoitus ja kaavalla suojelu eivät ole maaseudun kehittämisen keskeisiä välineitä Maaseutukehittäminen tarvitsee harvoin kaavoitusta MRL on rakentamisen ohjauksen väline, eikä sitä voi käyttää maa-

8 Kaavoitus ja kaavalla suojelu eivät ole maaseudun kehittämisen keskeisiä välineitä Maaseutukehittäminen tarvitsee harvoin kaavoitusta MRL on rakentamisen ohjauksen väline, eikä sitä voi käyttää maa- ja metsätalousalueiden käsittelyn, hoidon tms ohjaukseen Luonnonsuojelulaki on voimassa kaikkialla ja määrittää suojeltavat lajit Maa- ja metsäalan sektorikohtaisissa säädöksissä määritetään muu suojelu sekä alueiden käyttö- ja hoitovelvoitteet (metsälaki, vesilaki, maataloutta koskevat lukuisat säädökset jne) Esim. Peltoviljelyssä on noudatettava valvotusti EU-säädöksiä Metsälaki sitoo kaikkia toimijoita Metsän käyttö esim. luontomatkailuun edellyttää sopimusta maanomistajan kanssa Jokamiehenoikeus on väistyvä oikeus eikä sitä voi kaavoittaa tai kaavalla määritellä virkistysoikeuksia

TULEVAISUUS JA SUOMI Suomi, sen maaseutu ja sen luonnonvarat ovat ainutkertainen potentiaali ja tulevaisuuden voimavara Eloton luonto pysyy ilman ihmistäkin Elollinen luonto uusiutuu

9 TULEVAISUUS JA SUOMI Suomi, sen maaseutu ja sen luonnonvarat ovat ainutkertainen potentiaali ja tulevaisuuden voimavara Eloton luonto pysyy ilman ihmistäkin Elollinen luonto uusiutuu ilman ihmistäkin Ei tekohengitystä tai turhia kieltoja vaan uusia avauksia Uudistamiseen tarvitaan ihmisiä ja ideoita Tulevaisuuden elinkeinoja ei ole vielä keksitty! Raija Seppänen

They did not just brush against me or I against them, They accompanied my very

10 I did not love only that which jumps, rises, stays alive, breathes. It is not thrue: many objects told me everything. They did not just brush against me or I against them, They accompanied my very existence in such a way that they existed with me, and they were part of me and die half a death along with me. (Pablo Neruda) Raija Seppänen

Samankaltaiset tiedostot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun