Sähköisen kyselyn Internet-osoite:

Transkriptio

1 Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyssä on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenvetopainike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Tämän jälkeen kysely pitää vielä lähettää. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Sähköpostin liitteenä on mukana tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi menettelyä, jossa lausuntoa työstetään tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön klo mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan mennessä saapuneet lausunnot. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Osastopäällikkö ylijohtaja Kirsi Varhila, p , s-posti Hallitusneuvos Pirjo Kainulainen, p , s-posti Hallitusneuvos Pekka Järvinen, p , s-posti Hallitussihteeri Maria Porko, p , s-posti Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Suunnittelija Henriikka Tammes, p , s-posti Projektisihteeri Jaana Aho, p , s-posti Osastosihteeri Maria Outinen, p , s-posti

2 2 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Lemin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Pentti Pitkänen Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Jussi Stoor, Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Lemin kunnanhallitus Onko vastaaja* kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue sairaanhoitopiiri maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö yksityinen palveluntuottaja joku muu Kysymykset Kysymyksiä valinnanvapauslain tavoitteista Kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteena on kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä hillitä palveluista aiheutuvien kustannuksien kasvua 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Valinnanvapauslain tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palveluntuottaja, parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä vahvistaa palvelujärjestelmän kannusteita kustannusvaikuttavaan toimintaan ja jatkuvaan kehittämiseen. 1. Voidaanko ehdotetulla valinnanvapauslailla osaltaan kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Esitys huonontaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, koska se vaarantaa sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon päivystyksen ja siten myös synnytystoiminnan ja maanlaajuisen erikoissairaanhoidon koulutuksen määräämällä asiakassetelit tiettyihin kirurgisiin toimenpiteisiin. Lisäksi erikoislääkärien sijoittaminen sote-keskuksiin tarkoittaisi käytännössä sitä, että pienillä paikkakunnilla ei voisi olla lainkaan sote-keskuksia.

3 3 Jos valinnanvapaus koskee vain perusterveydenhuoltoa ja joitakin sosiaalihuollon peruspalveluja, joita sote-keskuksen monialainen toimijaverkosto toteuttaa, yhdenvertaisuus voi vahvistua, mutta erityinen huomio on kiinnitettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen osana sote-keskuksen toimintaa ja sen kytkeminen osaksi kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämistä. Kansalaisten näkökulmasta valinnanvapaus voi toteutua paremmin. Järjestäjältä tämä edellyttää vahvaa johtamista sekä arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämistä, minkä edellytys on toimivat ICTratkaisut. Malli on hajanainen. Siinä on useita eri tuottajia, mikä voi johtaa kustannusten kasvuun transaktiokustannusten noustessa. 2. Edistääkö valinnanvapauslakiluonnos tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Asiakkaan on alussa mahdoton tehdä valintoja palvelujen tarjoajista käytännössä muuten kuin mielikuvien ja mainosten kautta. Yksityisellä sektorilla on mahdollisuus resursoida markkinointi ja mainonta eri lailla kuin tiukassa valtion rahoituksessa toimivalla liikelaitoksella. Tästä syystä vaikutusmahdollisuudet eivät tarkoituksenmukaisella tavalla parane. Jos kyseessä on vain perusterveydenhuoltoa koskeva esitys ja käytössä ovat toimivat sähköiset järjestelmät, jotka mahdollistavat palvelujen yhdenmukaisen vertailun, voivat asiakkaan vaikutusmahdollisuudet parantua. 3. Antaako lakiluonnos asiakkaalle riittävät mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Asiakas ei useinkaan pysty itse päättämään, onko kyse sote-keskukseen kuuluvasta asiasta vai erikoissairaanhoidon palvelusta. Tämän tyyppisen mallin edellytyksenä ovat vahva yhteinen järjestäjä ja yhteiset tavoitteet. Peruspalvelujen vahvistamisen ei tulisi olla sote-keskuksen varustamista pienimuotoisiksi sairaaloiksi useine erikoisaloineen. Tavoitteena on päästä tämän tyyppisestä toiminnasta eroon ja siirtää painopistettä sairauksien ehkäisyyn. Osa asiakkaista tarvitsee paljon tukea ja ohjausta, jotta pystyvät tekemään oikeita valintoja. He tarvitsevat koko ajan tietoa muuttuvista palveluista. Asiakkaat, joiden toimintakyky on alentunut voivat päätyä valintoihin jonkin epäolennaisen seikan perusteella, jolloin tasapuolisuus ja todellinen valinnanvapaus eivät toteudu.

4 4 4. Jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpeita, toteutuuko lakiluonnoksen perusteella asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteen sovitettuja palveluja? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Laaja-alaisia palveluja tarvitseva ei välttämättä itse pysty tunnistamaan tilannettaan. Sirpaleisen palvelujärjestelmän mahdollisuus tunnistaa ko. asiakkaat ja vastuuttaa toimijoita ovat heikot (integroidussa toiminnassa se on mahdollista). Vain yhden johdon alla oleva maakunnallinen sotetoimija pystyy tekemään yhteensovittamisen kustannustehokkaasti. 5. Turvaako lakiluonnos palvelujen horisontaalisen ja vertikaalisen integraation? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Ei koska kustannustehokkaaseen integrointiin esimerkiksi hoivan ja erikoissairaanhoidon välillä tarvitaan saman organisaation alla olevat toimijat, jotka pystyvät saman tien reagoimaan esimerkiksi vuodeosastojen vuodepaikkojen lisäyksiin ja vähennyksiin. Vertikaalinen integrointi ei tähänkään asti ole onnistunut muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta hoitoketjujen ja sopimusten kautta, vaan siihen on vaadittu yhteinen organisaatio, jossa on yhteinen visio. 6. Antaako esitys maakunnille riittävät edellytykset järjestämisvastuun toteuttamiseen? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Pysyminen valtiovarainministeriön ohjaamassa kustannuskehyksessä tulee tuottamaan isoja ongelmia, koska valinnanvapauden myötä tulee tuotannon päällekkäisiä kustannuksia ja lisäksi sopimusviidakon valvonnan nykyistä suuremmat kustannukset. Malli edellyttää toimivia tietojärjestelmiä.

5 5 7. Edistääkö lakiluonnos toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Malli luo jäykän sopimisen viidakon. Innovatiiviset toimintatavat edellyttävät riskinottoa yhteisen vision perusteella, johon vain yhteinen maakunnallinen integroitu sote-organisaatio kykenee. Mallin olisi vahvistettava erilaisten kokeilujen toimeenpanoa hankintalain tai tiukkojen sopimusten estämättä. Tämä ei sulje pois sitä, että palvelujen tuottajina toimii useita eri toimijoita, mutta johtamisjärjestelmän on oltava riittävän vahva myös kokeilutoiminnan osalta sirpaleisen kehittämisen sijaan. 8. Antaako valinnanvapauslakiluonnos yhdessä muun maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Päinvastoin on uhkana kustannusten kasvu. Valinnanvapaus edellyttää päällekkäistä kapasiteettia. Lisäksi on luotava järjestämisen ja ohjauksen mallit, jotka vaativat resursointia. Valinnanvapaus ei voi koskea erikoissairaanhoitoa, koska se vaarantaisi laajan päivystyksen sairaalan toimintaedellytykset ja ylipäätään pitkällä aikavälillä Suomen erinomaisen julkisen erikoissairaanhoidon sekä lisäisi merkittävästi kustannuksia. Maakunnalla tulisi olla oikeus määrätä mihin palveluihin asiakasseteli otetaan käyttöön. Suurimmat säästöt tulevat iäkkäiden palvelujen uudenlaisella organisoinnilla, jota johdetaan maakunnallisesti.

6 6 Kysymyksiä lakiluonnoksen yksityiskohdista 9. Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiluonnoksen 3 luvussa säädettäisiin asiakkaan suoran valinnan sosiaali- ja terveyspalveluista. 9a. Turvaavatko maakunnan liikelaitoksen suoran valinnan palvelujen tuotantoa koskevat säännökset (mm. 16 ) palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden kaikissa olosuhteissa? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Ei, jos sote-keskuksiin vaaditaan erikoislääkärien sijoittaminen. Tällöin sote-keskuksia ei ole varaa pitää harvaan asutulla alueella. 9b. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty sote-keskuksen lakisääteinen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? a. liian laaja b. sopiva c. liian suppea Vapaamuotoiset huomiot Erikoislääkäreiden sijoittaminen sote-keskuksiin ja sijoittamisen perustelut eivät ole maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen kannalta perusteltuja. Lakisääteisen neljän ja perusteluissa mainitun neljän muun lääketieteen erikoisalan sijoittaminen esitetyllä tavalla sotekeskuksiin siirtää sairaaloissa toimivia erikoislääkäreitä sote-keskuksiin ja tuo sairaaloille tyypillisiä toimintatapoja ja tutkimus- ja hoitoympäristöjä peruspalveluihin. Lääketieteen erikoisaloilla mitattuna sote-keskuksista syntyy nykyisiä aluesairaaloita laajempia erikoissairaanhoidon keskittymiä, jotka muistuttavat sairaaloita. Tulevaisuudessa digitalisaatio ja tekoäly vahvistavat potilaiden omaa mahdollisuutta hoitaa ja seurata verenpainetautia, diabetesta, allergioita ja hengityselinten sairauksia sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia. Digitalisaatioon perustuvissa uusissa toimintamalleissa tähän riittävät sote-keskuksissa yleislääkärin, hoitajan, psykiatrisen erikoissairaanhoitajan ja fysioterapeuttien vastaanotot. Sote-keskuksiin ei ole toiminnallisista eikä taloudellisista syistä perusteltua kehittää erikoissairaanhoidolle tyypillisiä tutkimus- ja hoitoympäristöjä vain sen takia, että tutkimus ja hoito voitaisiin antaa lähellä asiakasta. On syytä muistaa, että jo lähitulevaisuudessa virtuaalinen hoito on aina lähimpänä asiakasta. Ehdotuksen mukainen toimintamalli ei myöskään mahdollista digitalisaation laajamittaista hyödyntämistä. Erikoislääkäreiden konsultaatiot ja yhteydet sote-keskuksiin, liikkuviin palveluihin tai muihin kotiin annettaviin palveluihin ja omaisiin järjestetään sairaaloiden päivystyksistä tai sairaaloihin syntyvistä konsultaatiokeskuksista. Tulevaisuudessa iso osa erikoislääkäreistä työskentelee päivystyksellisessä hoidossa tai kokonaan uudenlaisia peruspalveluja konsultoivissa tehtävissä. Erikoislääkäreiden sijoittaminen sote-keskuksiin esitetyllä tavalla hidastaa ja käytännössä estää digitalisaation laajan käyttämisen kotiin vietävien palvelujen kehittämiseen. Kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta kaikilla maakunnilla ei ole mahdollisuutta järjestää erikoislääkäripalveluja lakiehdotuksessa esitetyssä laajuudessa. Pelkästään sairaaloissa on jo nyt

7 7 pulaa erityisesti niistä erikoislääkäreistä, joita lain perusteella tulisi sijoittaa sote-keskuksiin. Tämä vaarantaa sairaaloiden päivystyksen näillä erikoisaloilla. Lakiehdotuksessa terveydenhuollon ja erityisesti sote-keskuksissa annettavan erikoissairaanhoidon osuus ovat vahvasti ylikorostuneet. Esitetyistä seitsemästä eri suoran valinnan palvelusta vain yhdessä on mainittu sosiaalihuollon palvelut, ja nekin ovat vain neuvontaa ja ohjausta. Sosiaalipalvelujen merkitys sote-keskuksissa on kuitenkin esitettyä huomattavasti laajempi. Pääasiallisesti sote-keskusten palveluita tarvitsevat ja käyttävät noin 1,3 miljoonaa eläkeläistä, työkyvyttömyyseläkeläistä ja työtöntä sekä suuri määrä erilaisia erityisryhmiä (kehitysvammaisia ja vaikeavammaisia ) Lisäksi esiintyy elämäntilanteen muutoksista johtuvaa äkillistä sosiaalipalvelujen tarvetta. Kun otetaan huomioon että keskimääräinen eläke on noin 1650 kuukaudessa ja työttömyyskorvaus vielä vähemmän, tarvitsevat nämä ryhmät välttämättä useita erilaisia yhteiskunnan tukimuotoja. Valtaosa palveluista kohdentuu ihmisille, joiden palvelut täytyy voida tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon yhteen sovitettuna kokonaisuutena. Palveluneuvonnan ja ohjauksen suhde muuhun sosiaalityöhön on olennaista. Sote-keskuksilla on paljon vastuuta asiakkaiden moni- ja laaja-alaisten palvelutarpeiden tunnistamisesta ja ohjauksesta mm. liikelaitoksen palveluihin. Kuitenkin sote-keskuksissa on hyvin ohuesti sosiaalihuollon osaamista. On riski siihen, että asiakkaiden sosiaalihuollon palvelutarpeet jäävät tunnistamatta ja ongelmat pitkittyvät. Lakiluonnoksen mukaan sote-keskuksen tulee tarjota asiakkailleen sosiaalihuollon ammattihenkilön antamaa ohjausta ja neuvontaa. Tarkemmin ei ole kuitenkaan määritelty, millä tavalla ja intensiteetillä sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta on turvattava sotekeskuksissa. Eksoten nykyisessä toimintamallissa sama sosiaalihuollon työntekijä voi antaa ohjausta ja neuvontaa hyvinvointiasemalla sekä tehdä tarvittaessa sosiaalihuollon asiakaspäätöksiä esimerkiksi toimeentulotuen osalta. Esityksen mukaan asiakas tulisi jatkossa ohjata kaikissa sosiaalihuollon päätöstä vaativissa asioissa maakunnan liikelaitokseen tai liikelaitoksen sosiaalihuollon ammattilaisen tulisi jalkautua sote-keskuksiin. Sinänsä hyvinvointiasemille jalkautuvat sosiaalihuollon ammattilaiset kuten lastenvalvojat, perheohjaajat, vammaispalvelun ja lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat jo nykytilanteessa olemassa oleva käytäntö Eksotessa. Tällöin kysymyksessä ovat kuitenkin sosiaalipalvelut, joita asiakkaat tarvitsevat harvemmin. Kun sote-keskuksissa on vain sosiaalihuollon kapea-alaista ohjausta ja neuvontaa sisältää se riskin, että haja-asutusalueiden palvelujen saanti heikentyy. Kansalaisten yhdenvertaiset oikeudet vaarantuvat, jos oikea-aikaista ja asiakkaan palvelutarpeen edellyttämää sosiaalipalvelua ei ole saatavilla. Kun on olemassa liikelaitoksen palvelut, liikelaitoksen sote-keskukset, yksityiset sote-keskusten palvelut ja muut yksityiset palvelut, on vaarana, että palvelujen tuottamisesta tulee sekavaa eikä kansalainen osaa ja tiedä minne pitää milloinkin hakeutua. On lisäksi suorat palvelut ja palvelut, joihin ohjataan ja tarvitaan lähete tai päästään suoraan palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Kuinka sellaiset henkilöt, joilla on alentunut toimintakyky, pystyvät ohjautumaan oikein ja tietävät mitä palvelua hakevat ja mihin ovat oikeutettuja. Lisäksi on ryhmä asiakkaita, jotka tarvitsevat erityisen vahvaa tukea palveluvalinnoissaan. Näiltä osin on ennakoitavissa, että ohjauksen ja tarvittavan tuen määrä kasvaa siinä määrin, että myös resurssit joudutaan arvioimaan uudelleen. Ohjauksen tulee olla lisäksi hyvin monipuolista. Palveluihin ohjaavilla tulee olla tieto myös siitä, mitä kaikkea muissakin maakunnissa on tarjolla. Tiedottaminen on kaikilta osin suuri ja haastava asia.

8 8 Yleisperiaate tulee olla, että kuka havaitsee kuntoutustarpeen, tekee asiakassuunnitelmaan tarvittavat lisäykset ja myös maksaa esim. asiakassetelillä toteutuvan kuntoutuksen kustannukset. Sote-keskuksille tulee asettaa velvoite järjestää ja maksaa asiakassetelillä lyhytkestoisen (esim. 1-8 kertaa) kuntoutuksen kustannukset. 9c. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty suunhoidon yksikköjen lakisääteinen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? a. liian laaja b. sopiva c. liian suppea Vapaamuotoiset huomiot Suun hoidon yksiköiden lakisääteinen palveluvalikoima on sisällöltään liian laaja ja lisäksi epäselvä. Suun terveydenhuollon palveluissa vaativan perushoidon palvelut sekä myös konsultaatiopalvelut edellyttävät erikoishammaslääkärityövoimaa, jota ei ole koulutettu riittävästi väestön hoidon tarpeeseen nähden. 9d. Onko lakiluonnoksen 18 sote-keskuksen suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Jos ei, niin miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla määritellään tarkemmin sote-keskuksissa tuotettavat palvelut? Lääkärin, hoitajan, fysioterapeutin ja palveluohjaajan palvelut ovat olennaiset. Erikoislääkäripalvelut voidaan tarvittaessa hoitaa etäkonsultaatioina. 9e. Onko lakiluonnoksen 18 suunhoidon suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Jos ei, niin miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla määritellään tarkemmin suunhoidon yksiköissä tuotettavat palvelut? Maakunnan liikelaitoksen osalta selkeä. Mutta suoran valinnan suun hoidon yksiköiden lakisääteinen palveluvalikoima on sisällöltään liian laaja ja lisäksi epäselvä.

9 9 9f. Ovatko säännökset (mm. 18 ja 37 ) sosiaalihuollon osalta tarkoituksenmukaisia ja riittäviä? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Palvelujen tuottajan kanssa sovittavalla tavalla on syytä muuttaa maakunnan edellyttämällä tavalla. 10. Lakiluonnoksen 4 luvussa säädettäisiin asiakkaan mahdollisuuksista valita maakunnan liikelaitos. 10a. Antaako lakiluonnoksen 21 asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita liikelaitos? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa 10b. Entä antaako lakiluonnoksen 22 ja 23 asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita liikelaitoksen palveluyksikkö/yksiköt? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa 11. Lakiluonnoksen 5 luvussa säädettäisiin asiakassetelin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. 11a. Onko lakiluonnoksen 24 :ssä säädetty asiakasseteli sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? a. liian laaja b. sopiva c. liian suppea

10 10 Vapaamuotoiset huomiot Näin laaja käyttö vaatii vapaata kapasiteettia ja rikkoo integraatiota. Tämä tarkoittaisi liikelaitoksen toiminnan ennennäkemätöntä supistamista, mikä vaarantaa erityisesti erikoissairaanhoidon, päivystyksen ja hoivan yhteisen kustannustehokkaan kehittämisen. Valinnanvapaus ei voi koskea erikoissairaanhoitoa, koska se vaarantaisi laajan päivystyksen sairaalan toimintaedellytykset, synnytystoiminnan ja ylipäätään pitkällä aikavälillä Suomen erinomaisen julkisen erikoissairaanhoidon. Maakunnalla tulisi olla oikeus määrätä mihin palveluihin asiakasseteli otetaan käyttöön. Sosiaalisen kuntoutuksen määritteleminen pakottavasti asiakassetelipalveluksi on erikoinen linjaus. Sosiaalinen kuntoutus on laaja, vaikeasti tuotteistettava palvelukokonaisuus, jonka tavoitteena on kokonaisvaltaisesti parantaa ihmisen elämänhallintaa ja yhteiskuntaosallisuutta. 11b. Onko maakunnan liikelaitoksella 24 :n 2 ja 3 momentissa säädettyjen rajausten perusteella edellytykset turvata riittävät palvelut kustannustehokkaalla tavalla? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Asiakassetelien käytön laajuus tulisi jättää maakunnan harkittavaksi kaikissa olosuhteissa, koska asioiden keskinäiset yhteydet tiedetään vain paikallisesti ja lakiluonnoksessa oleva rajauspykälä on vaikeasti tulkittavissa. 11c. Onko lakiluonnoksen 24 :n sääntely riittävä erikoissairaanhoidon valtakunnallisen ja alueellisen palvelujärjestelmän turvaamisen näkökulmasta? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Asiakassetelien käytön laajuus tulisi jättää maakunnan harkittavaksi kaikissa olosuhteissa, koska asioiden keskinäiset yhteydet tiedetään vain paikallisesti. Mahdollisuus käyttää asiakasseteliä myös muissa maakunnissa tekee järjestelmästä vaikeasti ennustettavan. Ongelmaksi voi myös muodostua asiakassetelin arvon vaihtelu maakunnasta riippuen.

11 11 11d. Ovatko asiakasseteliä koskevat säännökset asiakkaan aseman ja oikeuksien näkökulmasta tarkoituksenmukaisia? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Asiakkaalla ei todellista mahdollisuutta tehdä valintaa muuten kuin mielikuvien perusteella. Vertailun mahdollistaminen edellyttää hyvää tuettua päätöksentekojärjestelmää ja toimivia tietojärjestelmiä. Malli lisää erityisesti palveluohjaukseen ja neuvontaan sekä tarpeiden arviointiin tarvittavan henkilöstön määrää. 11e. Turvaako asiakassetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun toteuttamisen näkökulmasta? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Asiakassetelien käytön laajuus tulisi jättää maakunnan harkittavaksi kaikissa olosuhteissa, koska asioiden keskinäiset yhteydet tiedetään vain paikallisesti. Maakunta ei käytännössä pystyisi ehdotetun lakiluonnoksen mukaisesti rajoittamaan kustannusten nousua. Maakunnan tulisi järjestäjänä myöntää mahdolliset asiakassetelit ja liikelaitoksella olla yhtenä tuottajana mahdollisuus myös tuottaa asiakassetelipalveluita. 12. Lakiluonnoksen 6 luvussa säädettäisiin henkilökohtaisen budjetin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. Mahdollistavatko säännökset asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Budjetin laatiminen ja vertailun mahdollistaminen edellyttää hyvää tuettua päätöksentekojärjestelmää ja toimivia tietojärjestelmiä sekä osaavaa henkilöstöä. Malli lisää erityisesti palveluohjaukseen ja neuvontaan sekä asiakkaiden tarpeiden arviointiin tarvittavan henkilöstön määrää, mutta onnistuessaan malli poistaa päällekkäistä työtä ja kustannuksia varsinaisten palvelujen tuotannon osalta.

12 Lakiluonnoksen 7 luvussa säädettäisiin asiakkaan neuvonnasta ja ohjauksesta sekä palvelutarpeen arvioinnista. Lisäksi lakiluonnoksen 5 :ssä säädettäisiin asiakkaalle tehtävästä yhdestä asiakassuunnitelmasta. Turvaavatko säännökset riittävän hyvin asiakkaan oikeudet sekä palvelujen toteuttamisen asiakkaan tarpeita vastaavasti? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Tässä voi tulla ristiriitaa sote-keskuksen palveluneuvonnan ja liikelaitoksen palveluneuvonnan kanssa. Sen tahon, joka kantaa vastuun kustannuksista, tulisi suosittaa palveluja. Ikään kuin herätetään palvelujen tarve toisaalla ja maakunta joutuu järjestäjänä epäämään sen tiukan budjettikurin takia. Esimerkiksi tällä hetkellä asiakkaiden itse kustantama fysioterapia ja hammasproteettiset hoidot siirtyisivät herkästi yhteiskunnan kustannettavaksi ja tarkoittaisivat huomattavia vuosibudjetin lisäyksiä. 14. Lakiluonnoksen 8 luvussa säädettäisiin palveluntuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyistä. 14a. Ovatko säännökset hyväksymismenettelyistä lakiluonnoksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa 14b. Varmistaako hallintopäätöstä ja ehtojen asettamista koskeva sääntely (42 ) riittävät mahdollisuudet maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseen. Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa

13 13 14c. Ovatko säännökset sopimusmenettelyistä lakiluonnoksentavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Maakunnan pitäisi hyväksyä palvelujen tuottaja neljässä viikossa; tämä on haastavaa esimerkiksi loma-aikoina. Toisaalla palvelujen tuottajalla olisi peräti 3 kk aikaa korjata puutokset ennen irtisanomista. Tässä voi olla potilasturvallisuusriski. 15. Lakiluonnoksen 9 luvussa säädettäisiin palvelujen tuottamisesta ja palveluntuottajien velvoitteista. Ovatko säännökset lakiluonnoksentavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa 16. Lakiluonnoksen 10 luvussa säädettäisiin palveluntuottajalle suoritettavista korvauksista. 16a. Ottavatko sote-keskuksen kiinteän maksun osuus ja sen määräytymistä koskevat tekijät riittävästi huomioon asiakkaiden erilaiset palvelutarpeet ja niiden aiheuttamat kustannukset? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Jos palvelujentuottaja joutuisi vastaamaan kaikista asiakkaan sote-kustannuksista, niin ottaisi riittävästi huomioon. Mikään muu vaihtoehto ei ole kilpailuneutraliteettiin soveltuva, koska niissä on mahdollisuus siirtää asiakas ja kustannukset lähetteellä liikelaitokseen. 16b. Ovatko säännökset muista korvauksista uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa

14 14 Vapaamuotoiset huomiot Hoitokomplikaatioiden määrittely on vaikeaa erityisesti sote-keskuksen toiminnan osalta, koska väärän hoidon seuraukset tulevat viiveellä. 16c. Turvaavatko säännökset maakunnan liikelaitoksen sote-keskukselle ja yksityisen sotekeskukselle yhdenvertaiset toimintaedellytykset? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Maakunnan liikelaitoksella on aina viimesijainen vastuu. Tämä varautuminen koko maakunnan palveluihin on niin kallista, että täyttä kilpailuneutraliteettitilannetta ei voi syntyä. 17. Lakiluonnoksen 12 luvussa säädettäisiin lain voimaantulosta. 17a. Turvaavatko 85 :n mukaiset asiakasseteliä koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Erityisenä ongelmana tulee olemaan liikelaitoksen sopeutuminen supistuvaan toimintaa yt-lain mukaisine aikatauluineen, joten pidempi siirtymäaika on tarpeen. Myöskin ICT-järjestelmien kehittäminen asiakasseteliprosessia joustavasti tukevaksi tarvinnee suunniteltua pidemmän ajan. 17b. Turvaavatko 86 ja 88 :n mukaiset sote-keskusta koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Paras saavutettavuus ei voi olla ainoa kriteeri edes vuonna Jos tämä on ajateltu osoiteperusteiseksi, niin tätä kautta syntyy tarpeeseen verrattuna liikaa pieniä yksiköitä tiheään asutuille alueille.

15 15 17c. Turvaavatko 87 ja 89 :n mukaiset suunhoidon yksiköitä koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa 17d. Turvaako esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityisten tuottajien toimintaedellytykset? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa 17e. Antaako esitys riittävät edellytykset pienten toimijoiden toimimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajina? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Pienillä toimijoilla ei ole mahdollista sijoittaa erikoislääkäreitä sote-keskuksiin. 18. Onko uudistuksen vaikutukset arvioitu näkemyksenne mukaan oikein ja riittävästi? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Uudistus tulee vaatimaan niin paljon päällekkäistä kapasiteettia, että kustannukset nousevat. Kansalaisten perusoikeudet riittäviin terveys- ja sosiaalipalveluihin tulisi pitää erillään taloudellisen toimeliaisuuden periaatteista. Kustannustehokas verovaroin hoidettu integroitu maakunnallinen sote voi olla toimiva ja edullinen.

16 Miten arvioisitte uudistuksen vaikuttavan oman organisaationne tai jäsenorganisaatioidenne asemaan? Etelä-Karjalassa rakennettu integroitu kokonaisuus joudutaan purkamaan. Sote-keskuksissa on oltava sosiaalityön ja kuntoutuksen ammattilaisia, jotka eivät kuitenkaan voi tehdä viranomaispäätöksiä, joten asiakasasioiden käsittelyyn tarvitaan entistä useampi taho nykyisen joustavan asioiden hoidon rinnalle. Tämä korostuu lasten ja nuorten palveluissa, joihin Etelä- Karjalassa on luotu hyvä moniammatillinen kokonaisuus lasten ja nuorten ehkäisevistä palveluista lastensuojeluun ja lasten- ja nuorisopsykiatriaan. Laajan päivystyksen sairaalan toimintaedellytykset ovat vaakalaudalla asiakaskassetelitoiminnan viedessä kirurgisia osaajia (myös muilta erikoisaloilta) pois sairaalasta. Palveluiden pirstaloiminen ja organisaatioiden määrän kasvattaminen asettaa kansalaisen haasteelliseen asemaan ja vammaisten henkilöiden asema saattaa jopa heikentyä. Tämä asiakasryhmä tulee uudistuksen myötä tarvitsemaan entistä enemmän ja parempaa ohjausta, tukea ja neuvontaa, jotta he voivat tasa-arvoisesti valita omia palveluitaan. He tulevat tarvitsemaan tiedottamista paljon ja heidän omalla, ymmärrettävällä tavallaan. Asiakassuunnitelmien laadinnassa heidän kohdallaan tarvitaan yksilöllistä huomioimista ja itsemääräämisoikeuden huomioimista, joten uusissa käytänteissä heidän avuntarpeensa on suuri. 20. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta Valinnanvapaus ei voi koskea erikoissairaanhoitoa tässä lakiesityksessä tarkoitetulla tavalla, koska se vaarantaisi laajan päivystyksen sairaalan toimintaedellytykset viemällä sairaalasta työvoimaa ja toimenpiteitä vaikeasti ennustettavalla tavalla. Vaarana on, että pitkällä aikavälillä Suomen erinomainen julkinen erikoissairaanhoito kriisiytyisi ja sote-kustannukset nousisivat ennennäkemättömästi. Lakiehdotuksessa mainittuja erikoislääkäripalveluja ei tule sisällyttää sote-keskusten palveluvalikoimaan, koska em. lääkäreiden saaminen yliopistosairaaloiden ulkopuolelle keskussairaaloihinkin on erityisen vaikeaa. Lakiehdotus johtaisi siihen, että Etelä-Karjalassa voisi olla vain yksi julkinen sote-keskus, joka sijaitsisi keskussairaalalla. Maakunnalla tulisi olla oikeus määrätä mihin palveluihin asiakasseteli otetaan käyttöön. 21. Yksilöidyt muutosehdotukset lakiluonnokseen

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27 Kuntastrategia 2025 Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

28 KUNNAN TEHTÄVÄ Hyvinvointi ja elinvoima

29 SUUNTA: PIENESTÄ ISOKSI Lemi on hyvä paikka asua pienestä isoksi. Laadukkaita palveluja on tarjolla vauvasta vaariin. Kunta kasvaa yhdessä kuntalaisten kanssa.

30 Onnellisten asukkaiden LEMI Leppoisasti Kunta on itsenäinen, maalaishenkinen ja leppoisa asuin- ja työskentelypaikka. Asiat hoituvat joustavasti ja sujuvasti. Täällä on helppo asioida ja elää. Kunta on sopuisa, täällä sielu lepää. Lähellä Lemillä kaikki on lähellä. Ihmisen näköiset palvelut, sopivan kokoiset koulut. Lemillä tuemme toisiamme ja teemme asioita yhdessä. Yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat vahvuutemme. Lähellä on myös sitä, että asiat sujuvat rivakasti. Kunnassa on nopea ja joustava palvelu. Luovasti Etsimme luovasti ratkaisuja. Päätöksenteko ja viestintä ovat avointa, joustavaa ja ketterää. Etsimme yhdessä ideoita ja edistämme luovuutta. Ideoimme asioita mm. palveluiden, elinvoiman, hyvinvoinnin ja talouden kehittämiseksi.

31 HYVINVOINTIA JA ELINVOIMAA EDISTÄMME SEURAAVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISELLA 2025 MENNESSÄ ASUKKAIDEN HYVINVOINTI - Meillä on puhdas maaseutumaisema, luonnon arvoja kunnioitetaan ja viheralueita hoidetaan. - Perusrakenteita pidetään yllä ja rakennetaan lisää. - Kiinteistöt ja ympäristö ovat terveellisiä ja turvallisia asua sekä elää. - Liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia on tarjolla kaikenikäisille. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN - Lähipalveluita parannetaan ja säilytetään. - Järjestöjen toimintaa tuetaan ja kolmannen sektorin yhteistyötä lisätään myös kunnan kanssa. - Tasavertainen ja laadukas opetus taataan kaikille, tällä varmistetaan jatko-opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET - Lemi on keskusteleva ja kuntalaisia kuunteleva kunta. - Otamme asukkaiden mielipiteet ja palautteen huomioon päätöksenteossa. HENKILÖSTÖ - Henkilöstön kanssa kehitetään toimintatapoja yhteisten arvojen pohjalta ja ideoidaan uutta. - Henkilöstö voi hyvin. - Työtilat ovat turvallisia sekä terveitä.

32 HYVINVOINTIA JA ELINVOIMAA EDISTÄMME SEURAAVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISELLA 2025 MENNESSÄ TYÖ JA ELINKEINOELÄMÄ - Vahvistamme elinkeinoelämää ja luomme työtä. - Yrityspuistossa on elinvoimaista uutta ja vanhaa yrittäjyyttä. - Huomioimme nykyiset ja uudet yrittäjät. - Lisäämme yritysten keskinäistä sekä kuntayhteistyötä. MARKKINOINTI, TUNNETTUUS - Kunnan muuttovoittoisuutta pidetään yllä. - Edistämme matkailua. - Meillä on riittävä ja kiinnostava tonttitarjonta. TALOUS - Talous on tasapainossa. - Velkamäärä on hallinnassa. - Veroprosentti on kilpailukykyinen maakunnassa. OMISTAJAPOLITIIKKA - Omistajapolitiikalla asetetaan kestävät perusteet sille, millä ehdoilla omistusta lisätään tai omistuksesta luovutaan. - Täsmennetään päätöksentekoelimissä kunnan edustajan aktiivista roolia viedä omistajan tahtotilaa yhtiöissä eteenpäin.

33 MITTARIT JA TAVOITETASON MÄÄRITTÄMINEN / SEURANTA JA ARVIOINTI HYVINVOINTIA JA ELINVOIMAA EDISTÄMME SEURAAVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISELLA 2025 MENNESSÄ ASUKKAIDEN HYVINVOINTI TAVOITE -Meillä on puhdas maaseutumaisema ja vesistöt, luonnon arvoja kunnioitetaan ja viheralueita hoidetaan. --Perusrakenteita pidetään yllä ja rakennetaan lisää. -Kiinteistöt ja ympäristö ovat terveellisiä ja turvallisia asua sekä elää. -Liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia on tarjolla kaikenikäisille PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN TAVOITE -Lähipalveluita parannetaan ja säilytetään. - Järjestöjen toimintaa tuetaan ja kolmannen sektorin yhteistyötä lisätään myös kunnan kanssa. -Tasavertainen ja laadukas opetus taataan kaikille, tällä varmistetaan jatko-opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. ARVIOINTIMITTARI Kuntalaisten palaute Investointien määrä, rakennuslupien määrä Korjausten määrä, vuositarkastukset Korjausvelka Liikuntapaikkojen määrä ARVIOINTIMITTARI Kuntalaisten palvelutyytyväisyys Järjestöparlamenttitoiminta Jatko-opiskelupaikan saaneiden määrä vrt peruskoulun päättäneet/lukuvuosi Joukkoliikenteen taso Sotepalvelujen saatavuus Kuntayhteistyön hyödyntäminen ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET TAVOITE -Lemi on keskusteleva ja kuntalaisia kuunteleva kunta. -Otamme asukkaiden mielipiteet ja palautteen huomioon päätöksenteossa. ARVIOINTIMITTARI Kuntalaiskysely Keskustelutilaisuudet TAVOITETASO 2025 Ei sisäilmaongelmia kiinteistöissä Sähköistä huoltokirjaa käytetään Liikuntapaikat ovat kunnossa Korjausvelka vähenee TAVOITETASO % tyytyväisiä palveluihin Järjestötoiminta jatkuu tai paranee 100% saa edelleen jatkoopiskelupaikan Palvelut ajan hengessä Kutsuohjattu joukkoliikenne kuntayhteistyönä TAVOITETASO 2025 Kuntalaiskyselyt vähintään vuosittain Keskustelutilaisuudet tarvittaessa Jatkuva palautteenantomahdollisuus myös perinteisellä tavalla

34 HENKILÖSTÖ MITTARIT JA TAVOITETASON MÄÄRITTÄMINEN / SEURANTA JA ARVIOINTI HYVINVOINTIA JA ELINVOIMAA EDISTÄMME SEURAAVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISELLA 2025 MENNESSÄ TAVOITE - Henkilöstön kanssa kehitetään toimintatapoja yhteisten arvojen pohjalta ja ideoidaan uutta. - Henkilöstö voi hyvin. - Työtilat ovat turvallisia sekä terveitä. - Ammattitaitoinen henkilöstö on pysyvää. - Osaamista kehitetään jatkuvasti. - Henkilöstöresurssit on oikein mitoitettu. ARVIOINTIMITTARI Yhteistoiminnan osallistumisaktiivisuus Osaamiskartoitus / kehityskeskustelu Työilmapiirikysely Väistötilojen määrä Sairauspoissaolot Uusien ideoiden toteutuminen TAVOITETASO 2025 Tykytoimintaa on kaikilla Kannustetaan työkyvyn ylläpitämistä Sairauspoissaolot on minimoitu TYÖ JA ELINKEINOELÄMÄ TAVOITE - Vahvistamme elinkeinoelämää ja luomme työtä. - Yrityspuistossa on elinvoimaista uutta ja vanhaa yrittäjyyttä. - Huomioimme nykyiset ja uudet yrittäjät. - Lisäämme yritysten keskinäistä sekä kuntayhteistyötä. TALOUS TAVOITE - Talous on tasapainossa. - Velkamäärä on hallinnassa. - Veroprosentti on kilpailukykyinen maakunnassa. ARVIOINTIMITTARI Uudet yritykset lkm Kaavoitettujen yritystonttien lkm Työpaikkakehitys Yrittäjien ja kunnan yhteiset tilaisuudet (aamukahvit tms.) ARVIOINTIMITTARI Kertynyt yli/-alijäämä /asukas Lainakanta /asukas Veroprosentti, kiinteistöveroprosentti TAVOITETASO uutta yritystä vuosittain Työpaikkojen määrän kasvattaminen uusien yritysten myötä Yritysten ja kunnan välisen vuorovaikutuksen lisääminen TAVOITETASO 2025 Ei yhtään kriisikuntakriteeriä Velkataso laskusuuntaan Talousarviossa pysyminen

35 MITTARIT JA TAVOITETASON MÄÄRITTÄMINEN / SEURANTA JA ARVIOINTI HYVINVOINTIA JA ELINVOIMAA EDISTÄMME SEURAAVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISELLA 2025 MENNESSÄ MARKKINOINTI, TUNNETTUUS TAVOITE - Kunnan muuttovoittoisuutta pidetään yllä. - Edistämme matkailua. - Meillä on riittävä ja kiinnostava tonttitarjonta. OMISTAJAPOLITIIKKA TAVOITE -Omistajapolitiikalla asetetaan kestävät perusteet sille, millä ehdoilla omistusta lisätään tai omistuksesta luovutaan. -Täsmennetään päätöksentekoelimissä kunnan edustajan aktiivista roolia viedä omistajan tahtotilaa yhtiöissä eteenpäin. ARVIOINTIMITTARI Muuttovoitto Matkailuyritysten määrä, tapahtumien lkm Kaavoitus, tonttien lkm ARVIOINTIMITTARI Tehokkuus, kustannustietoisuus Konserniohjauksen kokonaiskuvan hallinta Kustannustietoisuus Omistajapoliittinen ohjelma (Omistajapolitiikan ohjaus) Kustannustietoisuus TAVOITETASO 2025 Positiivinen väestönkehitys Matkailuyritysten määrä kasvaa, tapahtumia ympärivuotisesti Kaavoitetaan suosittuja alueita, tarjolla erilaisia tontteja TAVOITETASO 2025 Omistetaan vain omaisuutta, josta saadaan kokonaistaloudellista hyötyä Selkeät konserniohjeet Omistajapoliittinen ohjelma on käytössä Omistetaan vain omaisuutta, josta saadaan kokonaistaloudellista hyötyä Kunnalla ei ole tuottamatonta kiinteistö- ja maaomaisuutta

36 Yhteistyötoimikunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Henkilöstöstrategia 2017

37 Haluamme olla työyhteisö, jossa on osaava, motivoitunut ja työhönsä sitoutunut henkilöstö, joka haluaa kehittyä työssään. Lemin kunnan työntekijöiden tehtävä on tarjota kuntalaisille laadukkaita, helposti saatavilla olevia palveluja elämän eri vaiheissa. Asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutetaan hyvällä johtamisella ja yhteistyöllä, osaamisen kehittämisellä ja hyvällä työympäristöllä. Kunnan henkilöstöpolitiikan päämäärä on, että kunnan organisaatio on tehokas ja kilpailukykyinen ja että kunnan laadukkaita palveluja tarjoaa osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstöstrategia on Lemin kuntakonsernin kaikkia työpaikkoja ohjaava asiakirja. Strategian tarkoituksena on antaa sinulle työntekijänä, esimiehenä ja luottamushenkilönä tukea ja ohjausta strategian toteuttamistyössä. Jokaisen yksikön on omaa toimintaansa koskevassa henkilöstöpolitiikassa lähdettävä strategiasta. Henkilöstöstrategia on tarkoitettu myös sinulle, joka olet ehkä aikeissa hakea kuntaan töihin ja haluat saada käsityksen siitä, mitkä asiat ovat meille tärkeitä ja mitä haluamme saavuttaa. Arvoperustamme on LEMI: Luottamus: Työskentelemme sen eteen, että työntekijät luottavat työpaikkaansa, esimiehiinsä ja toisiinsa. Ennakointi: Rakennamme tulevaisuutta yhdessä tekemällä ja toimimalla. Motivaatio: Ymmärrämme oman roolimme organisaatiossa ja haluamme työllämme edistää yhteisten tavoitteiden toteutumista. Innovatiivisuus: Otamme ennakkoluulottomasti käyttöön työtämme tehostavia keinoja ja kehitämme toimintatapojamme. Henkilöstöstrategian osa-alueet 1. Johtaminen Päämäärä: Esimiehet vastaavat visioista ja kokonaisnäkemyksestä, pyrkivät luomaan hyvän työilmapiirin sekä johtavat sitoutuneesti toimintaa, välittäen ja inhimillisesti kohti asetettuja tavoitteita. Henkilöstön kehittämisen näkökulma huomioidaan lisäksi talousarvion laadinnassa yksikkökohtaisesti tämän strategian sisällön pohjalta. Strategia: Työskentelemme vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Olemme selkeitä johtajan roolissamme. Olemme hyviä esikuvia. Osaamme priorisoida aikaa ja resursseja. Meillä on avoin yhteys ympäröivään maailmaan.

38 Arviointikriteerit: - Talouden ja toiminnan suunnittelu tehdään tulosyksiköissä yhdessä henkilöstön kanssa. - Kehityskeskustelut käydään yhteisen erillisen ohjeen mukaisesti jokaisessa yksikössä vuosittain jokaisen työntekijän kanssa. - Ongelmatilanteita ehkäistään ennalta huolellisella suunnittelulla. - Työntekijöitä kannustetaan tuomaan esiin työpaikan ja työprosessien kehittämisehdotuksia. 2. Työhyvinvointi Päämäärä: Henkilöstö ottaa vastuun omasta työstään, tekee määrätietoisesti yhteistyötä sekä vaikuttaa osaltaan työpaikan hyvään työilmapiiriin. Strategia: Parannamme jatkuvasti työskentelytapojamme. Olemme valmiita hankkimaan ja käyttämään tietoa ja kokemusta. Haemme aktiivisesti informaatiota. Osallistumme hyvän työpaikan luomiseen. Panostamme TYHY-toimintaan ja kehitämme uusia tapoja sen ylläpitämiseksi. Arviointikriteerit: - Henkilöstön koulutustarve selvitetään talousarvioprosessin valmistelun alkuvaiheessa joka yksikössä kehityskeskustelujen yhteydessä ja koulutussuunnitelma tehdään toimialoittain siltä pohjalta. - Uusia työntekoa helpottavia ja tehostavia sovelluksia otetaan käyttöön. - Sovellamme viimeisintä tietotaitoa ja osaamista paikallisesti, työnantaja tarjoaa ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. - Työnantaja kannustaa kouluttautumaan. 3. Terveellinen työpaikka Päämäärä: Kaikki työntekijät työskentelevät virikkeisessä työympäristössä, jolle on tunnusomaista terveyttä edistävät työskentelytavat, työnilo ja turvallisuus. Strategia: Eri elämänvaiheessa oleville työntekijöille annetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus joustaviin työaikajärjestelyihin. Tunnemme olomme turvalliseksi työssämme ja työpaikallamme. Emme hyväksy minkäänlaista loukkaavaa erilliskohtelua (häirintää, kiusaamista, alentavaa puhuttelua, informaation pimittämistä jne.) Toimimme aktiivisesti edistääksemme terveyttä ja ehkäistäksemme sairastumisen vaaraa. Kuntoutus aloitetaan riittävän aikaisin. Työpaikka on päihteetön. Arviointikriteerit: - Ongelmatilanteista raportoidaan ja niihin puuttuminen dokumentoidaan. - Tyhytoimintaa kehitetään yksikköön sopivaksi. - Pyritään ennaltaehkäisemään sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä.

39 4. Rekrytointi Päämäärä: Houkuttelemme osaavia ja sitoutuneita työntekijöitä, jotka haluavat kehittyä kanssamme. Strategia: Arvostamme henkilöstöämme. Meillä on muutosvalmiutta. Markkinoimme itseämme työntekijöidemme kautta. Meidät tunnetaan houkuttelevana työnantajana. Arviointikriteerit: - Onnistuneet rekrytoinnit. - Positiivinen yhteenveto henkilöstöbarometrissä. 5. Osaamisen kehittäminen Osaaminen on yhdistelmä omaamaamme tietoa, kykyä ja tahtoa. Tieto hankitaan koulutuksen ja kokemuksen kautta. Kyky on mahdollisuuksia ymmärtää, mitä toiminta vaatii, sekä tiedon soveltamista käytännössä Tahto eli motivaatio on käyttövoima, jonka ansiosta haluamme käyttää tietoamme ja kykyämme asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Päämäärä: Henkilöstöllä on oikeaa osaamista voidakseen antaa tarvittavia palveluja. Strategia: Teemme osaamisen näkyväksi, käytämme ja kehitämme osaamista. Perehdytämme työntekijät omaan työpaikkaansa ja kunnan organisaatioon. Tarjoamme täydennyskoulutusta ja mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kehittymiseen. Arviointikriteerit: - Perehdyttämisvastuu on selkeä ja perehdyttämisen toteutuminen on dokumentoitu. - Koulutustarve on kartoitettu ja asianmukainen koulutus järjestetty. 6. Palkka ja palkitseminen Päämäärä: Kunta maksaa kohtuullista sopimusten mukaista palkkaa ja ottaa tarvittaessa käyttöön uusia palkitsemismuotoja. Strategia: Henkilökohtainen palkanosuus perustuu työn vaikeusasteeseen sekä työntekijän sitoutumiseen ja työtuloksiin. Naisia ja miehiä koskevat samat palkkausperiaatteet. Palkka suhteutetaan kunkin ammattiryhmän yleiseen palkkatasoon seudulla. Palkkahinnoittelusta keskustellaan esimiehen, palkkaasiamiehen ja työntekijän välillä. Keskustelussa huomioidaan sopimusmääräykset, osaaminen, yhteistyötaidot, työolosuhteet, koulutus, mahdollinen lisätehtävä ja -vastuu työtehtävissä sekä esimiesasema organisaatiossa. Arviointikriteerit: - Palkkakeskustelut on käyty - Erillisohjeiden mukainen toiminta arvioinnissa ontoteutunut - Samapalkkaisuus toteutuu samanlaisissa työtehtävissä

40 Henkilöstöpolitiikka Lemin kuntakonsernissa Henkilöstöstrategian vahvistaa kunnanvaltuusto. Esimiehet vastaavat siitä, että henkilöstöstrategia tulee kaikille tutuksi ja että sitä sovelletaan kaikissa toiminnoissa. Jokainen tulosyksikkö voi laatia itselleen henkilöstöpolitiikan pelisäännöt tämän strategian pohjalta, joka perustuu lisäksi oman tulosyksikön kehittämistarpeisiin. Talousarvioon on sisällytettävä konkreettisia tämän strategian edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, jotka on käytännössä mahdollisuus toteuttaa. Henkilöstöstrategian toteutumista seurataan vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Arvioinnin työkaluina käytetään mm. henkilöstökyselyjä palkkaselvityksiä sairauspoissaolo- ja tapaturmatilastoja henkilöstötilastoja osaamiskartoitusta. Henkilöstöstrategian lisäksi kunnassa on seuraavat henkilöstöä koskevat asiakirjat: henkilöstötilinpäätös joka vuosi henkilöstöbarometri joka toinen vuosi

41 Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma Koko kunnan kattavan valokuituverkon rakentaminen alkoi syksyllä 2017 ja on vuosien suurin yksittäinen investointi. Yhteistyötoimikunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

42 2 Onnellisten asukkaiden Lemi Leppoisasti: Lemin kunta on itsenäinen, maalaishenkinen ja leppoisa asuin- ja työskentelypaikka. Asiat hoituvat joustavasti ja sujuvasti. Täällä on helppo asioida ja elää. Kunta on sopuisa, täällä sielu lepää. Lähellä: Lemillä on kaikki lähellä. Ihmisen näköiset palvelut, sopivan kokoiset koulut. Lemillä tuemme toisiamme ja teemme asioita yhdessä. Yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat vahvuutemme. Lähellä on myös sitä, että asiat sujuvat rivakasti. Kunnassa on nopea ja joustava palvelu. Luovasti: Etsimme luovasti ratkaisuja. Päätöksenteko ja viestintä on avointa, joustavaa ja ketterää. Etsimme yhdessä ideoita ja edistämme luovuutta. Ideoimme asioita mm. palvelujen, elinvoiman, hyvinvoinnin ja talouden kehittämiseksi. Edistämme hyvinvointia ja elinvoimaa seuraavien tavoitteiden toteuttamisella 2025 mennessä Asukkaiden hyvinvointi: - Meillä on puhdas maaseutumaisema, luonnon arvoja kunnioitetaan ja viheralueita hoidetaan. - Perusrakenteita pidetään yllä ja rakennetaan lisää. - Kiinteistöt ja ympäristö ovat terveellisiä ja turvallisia asua sekä elää. - Liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia on tarjolla kaikenikäisille. Palveluiden järjestäminen: - Lähipalveluita parannetaan ja säilytetään - Järjestöjen toimintaa tuetaan ja kolmannen sektorin yhteistyötä lisätään myös kunnan kanssa. - Tasavertainen ja laadukas opetus taataan kaikille, tällä varmistetaan jatkoopiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet: - Lemi on keskusteleva ja kuntalaisia kuunteleva kunta. Otamme asukkaiden mielipiteet ja palautteen huomioon päätöksenteossa. Henkilöstö: - Henkilöstön kanssa kehitetään toimintatapoja yhteisten arvojen pohjalta ja ideoidaan uutta. - Henkilöstö voi hyvin - Työtilat ovat turvallisia sekä terveitä. Työ ja elinkeinoelämä: - Vahvistamme elinkeinoelämää ja luomme työtä. - Yrityspuistossa on elinvoimaista uutta ja vanhaa yrittäjyyttä. - Huomioimme nykyiset ja uudet yrittäjät. - Lisäämme yritysten keskinäistä sekä kuntayhteistyötä. Talous: - Talous on tasapainossa. - Velkamäärä on hallinnassa. - Veroprosentti on kilpailukykyinen maakunnassa.

43 3 Markkinointi, tunnettuus: - Kunnan muuttovoittoisuutta pidetään yllä. - Edistämme matkailua. - Meillä on riittävä ja kiinnostava tonttitarjonta. Omistajapolitiikka: - Omistajapolitiikalla asetetaan kestävät perusteet sille, millä ehdoin omistusta lisätään tai omistuksesta luovutaan. - Täsmennetään päätöksentekoelimissä kunnan edustajan aktiivista roolia viedä omistajan tahtotilaa yhtiöissä eteenpäin.

44 4 LEMIN KUNTA TALOUSARVIO 2018 YLEISPERUSTELUT Talousarvion esittämistapa ja laadintamenettely on samanlainen kuin vuoden 2017 talousarviossa. Edellisillä sivuilla esitetyt strategiset tavoitteet ovat kunnan vuonna 2017 hyväksytystä strategiasta. Suunnitelmavuodet esitetään vuoden 2018 rahan arvossa. Maakuntauudistuksen toteutumisen edellyttämää lainsäädäntöä ei vielä ole, joten suunnitelma on tehty nykytilan mukaisena. Liitteenä esitetään kuitenkin arvio maakuntauudistuksen vaikutuksista, jos se toteutuu julkisuudessa olleiden ennusteiden ja arvoiden mukaan. Valtionosuudet on arvioitu vuoden 2015 valtionosuusjärjestelmän mukaisesti. Peruspalvelujen valtionosuuksista on ollut käytettävissä vain Kuntaliiton arvio. Valtionosuuksien arvioidaan suunnitelmavuosina säilyvän suunnilleen vuoden 2018 tasossa. Palkkausmäärärahat on varattu vuoden 2017 palkkatason mukaan 1 %:n korotuksella ja varautuen edelleen 30 %:n leikkaukseen lomarahasta. Kunnan taloudelliset voimavarat vuonna 2018 Toimielinten ehdotukset ulkoisiksi menoiksi olivat vuoden 2016 tilinpäätöksen tasoa ja nousivat 2,0 % vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Verotulojen arvioidaan vähentyvän 0,2 % vuoden 2017 tarkistettuun arvioon verrattuna. Eksoten maksuosuudet vuodelle 2018 perustuvat kuntien Eksotelle antamaan raamiin. Kunnan nettoinvestointien määrä vuonna 2018 nousee noin euroa yli suunnitelmapoistojen tason. Lisäksi lainoja lyhennetään Näihin tarvittava rahoitus saadaan ottamalla lainaa , koska kassavaroja ei ole käytettävissä. Talousarvion suurimmat investoinnit ovat valokuituhanke ( ), peruskunnallistekniikka ( ) ja Kuukanniemen hiihtomaa ( ). Muita investointihankkeita on yhteensä :n arvosta. Toimintamenot (ulkoiset) ovat yhteensä n. 17,7 miljoonaa euroa, joka on sama määrä kuin vuoden 2017 talousarviossa. Vuosikate vuoden 2018 talousarviossa on euroa, joka on n. 4,0 % verorahoituksesta (3,7 % v. 2017). Kunnan tase osoittaa kertyneen ylijäämän määräksi noin euroa. Konsernin tytäryhtiöitä koskevat tavoitteet Kunnan omistaman asuntoyhtiön ja palvelutaloyhtiön tavoitteena on asuntojen hyvä kunto ja vuokratason mitoittaminen siten, että yhtiön toiminta on taloudellisesti turvattu. Vuokrarästien määrä ei saa nousta