Sähköisen kyselyn Internet-osoite:

Transkriptio

1 Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyssä on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenvetopainike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Tämän jälkeen kysely pitää vielä lähettää. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Sähköpostin liitteenä on mukana tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi menettelyä, jossa lausuntoa työstetään tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön klo mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan mennessä saapuneet lausunnot. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Osastopäällikkö ylijohtaja Kirsi Varhila, p , s-posti kirsi.varhila@stm.fi Hallitusneuvos Pirjo Kainulainen, p , s-posti pirjo.kainulainen@stm.fi Hallitusneuvos Pekka Järvinen, p , s-posti pekka.jarvinen@stm.fi Hallitussihteeri Maria Porko, p , s-posti maria.porko@stm.fi Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Suunnittelija Henriikka Tammes, p , s-posti henriikka.tammes@stm.fi Projektisihteeri Jaana Aho, p , s-posti jaana.aho@stm.fi Osastosihteeri Maria Outinen, p , s-posti maria.outinen@stm.fi

2 2 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Haapajärven kaupunki Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Raija Malviniemi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Juha Uusivirta Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Kaupunginhallitus Onko vastaaja* kunta X sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue sairaanhoitopiiri maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö yksityinen palveluntuottaja joku muu Kysymykset Kysymyksiä valinnanvapauslain tavoitteista Kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteena on kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä hillitä palveluista aiheutuvien kustannuksien kasvua 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Valinnanvapauslain tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palveluntuottaja, parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä vahvistaa palvelujärjestelmän kannusteita kustannusvaikuttavaan toimintaan ja jatkuvaan kehittämiseen. 1. Voidaanko ehdotetulla valinnanvapauslailla osaltaan kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? X Kansalaisille mahdollistetaan suoran valinnan oikeus sote-keskuksesta ja suunhoidon yksiköstä. Asiakkaalla on mahdollisuus suoraan valita hänen senhetkiseen elämäntilanteeseensa ja palvelutarpeeseensa parhaiten sopiva palvelujen tuottaja. Perustason vahvistaminen edesauttaa väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista. Valinnanvapaus tulee aidosti toteutumaan todennäköisesti vain muutamassa maakunnassa laajamittaisesti ja harvan asutuksen maakunnissa

3 3 vain maakunnan keskuskaupungissa ja suurimmissa väestökeskittymissä. Tältä osin uudistus ei käytännössä paranna palvelujen yhdenvertaista saatavuutta tai ainakaan valinnanvapautta. 2. Edistääkö valinnanvapauslakiluonnos tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin? X Lausunnolla oleva lakiluonnos edistää asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Asiakkaille tulee suoran valinnan oikeus sote-keskuksesta ja suunhoidon yksiköstä. Lisäksi asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin instrumenteilla valinnanvapaus tulee laajenemaan olennaisesti. Valinnanvapaus tulee toteutumaan suurissa keskuskaupungeissa ja väestökeskittymissä. Harvaan asuttujen alueiden asukkaiden valinnanvapaus ei pääse käytännössä toteutumaan, mikäli alueille ei tule kilpailevaa toimintaa/palveluja maakunnan tuottamille palveluille. Valinnanvapaus toteutuu tällöin vain, mikäli alueen asukkaalla on henkilökohtaisia voimavaroja ja resursseja hakea vaihtoehtoisia palveluja hieman kauempaa. 3. Antaako lakiluonnos asiakkaalle riittävät mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun? Teoriassa tällainen mahdollisuus tulee kaikille suomalaisille. Edellisessä vastauksessa on kerrottu käytännön ongelmat. Toisaalta se, että asiakas saa valita palveluntuottajan vapaasti koko Suomen alueelta riippumatta siitä, missä maakunnassa asuu, on erittäin hyvä asia. 4. Jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpeita, toteutuuko lakiluonnoksen perusteella asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteen sovitettuja palveluja?

4 4 X Palvelujen yhteen sovittaminen eli integraatio on huomattavan haasteellista, jos valinnanvapaus toteutetaan esitetyllä tavalla. Sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluita tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. Maakunnan mahdollisuudet ohjata tuottajia ovat rajallisia ja vaativat runsaasti yksityiskohtaisia sopimuksia, sopimusten valvontaa ja tuottajakorvausten erityisehtoja. 5. Turvaako lakiluonnos palvelujen horisontaalisen ja vertikaalisen integraation? Maakunnan liikelaitoksen tulee jalkauttaa palvelujaan sote-keskuksiin (lakiluonnos 37). Tämä lisää integraatiota sekä horisontaalisella että vertikaalisella tasolla. Toisaalta aikaisempaan lakiluonnokseen verrattuna sosiaalipalvelut on poistettu suoran valinnan palveluista, mikä taas on integraation näkökulmasta huono asia. 6. Antaako esitys maakunnille riittävät edellytykset järjestämisvastuun toteuttamiseen? X Valinnanvapauslainsäädäntö kaventaa maakunnan mahdollisuuksia käyttää järjestämisvastuuseen liittyvää valtaa ja toteuttaa järjestämisvastuutaan. 7. Edistääkö lakiluonnos toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa?

5 5 Valinnanvapausuudistus luo mahdollisuuksia uudistaa toimintatapoja ja ottaa käyttöön uusia palveluinnovaatioita. Tavoitteen saavuttaminen riippuu siitä, millainen tuottajille maksettava korvausmalli on ja millä tavalla se kannustaa innovaatioihin. 8. Antaako valinnanvapauslakiluonnos yhdessä muun maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? X Digitalisaation varaan lasketaan paljon kustannusten kasvun hillintätavoitteessa. Konkreettiset keinot ja niiden vaikutukset ovat jääneet hieman hämärän peittoon tältä osin. Pidemmällä aikavälillä kustannusten kasvun hillintä voi toteutua kilpailuasetelman synnyttämän tuotannollisen tehokkuuden ja alhaisempien kustannusten kautta ja toisaalta kansalaisten suuremman vastuun ottamisen ja omiin palveluihinsa osallistumisen kautta. Palveluntuottajille asetetuista ehdoista riippuen on mahdollista, että palvelujen tuottamistavat muuttuvat innovaatioiden myötä kustannustehokkaammiksi. Kustannusten kasvua hillitseviä innovaatioita voitaisiin kuitenkin ottaa käyttöön myös ilman valinnanvapauslainsäädäntöä. Merkittävämmät kustannussäästöt syntyvät palveluohjauksen ja palvelujen priorisoinnin myötä. Kysymyksiä lakiluonnoksen yksityiskohdista 9. Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiluonnoksen 3 luvussa säädettäisiin asiakkaan suoran valinnan sosiaali- ja terveyspalveluista. 9a. Turvaavatko maakunnan liikelaitoksen suoran valinnan palvelujen tuotantoa koskevat säännökset (mm. 16 ) palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden kaikissa olosuhteissa? X Maakunnalla tulee olla lakiesityksen mukaan liikelaitoksessaan sote-keskus tai -keskuksia sekä suunhoidon yksikkö tai yksiköitä. Lähtökohtaisesti valinnanvapauslain yhtenä lähtökohtana on varmistaa palveluiden parempi saatavuus. Yhdenvertainen saatavuus lienee kuitenkin

6 6 mahdottomuus myös uudessa mallissa, koska valinnanvapaus tulee aidosti toteutumaan todennäköisesti vain maakunnan keskuskaupungeissa ja suurimmissa väestökeskittymissä. 9b. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty sote-keskuksen lakisääteinen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? a. liian laaja X b. sopiva c. liian suppea 18 :n 2 momentista esitetään poistettavaksi lause: Konsultaatio- ja avovastaanottopalveluja on oltava ainakin sisätautien, lastentautien, geriatrian ja silmätautien erikoisaloilta. Tämä säännös vaarantaa osaajien kohdentamisen ja saatavuuden. Riittävä säätely tulee pykälän 2 momentin viimeisessä virkkeessä: Maakunnan on päätettävä eri erikoisalojen konsultaatio- ja avovastaanottopalvelujen vähimmäislaajuus siten, että se vastaa maakunnan asukkaiden palvelutarpeeseen. 9c. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty suunhoidon yksikköjen lakisääteinen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? a. liian laaja X b. sopiva c. liian suppea Hammasproteesien korjausten kuuluminen suoran valinnan palveluihin on kustannusriski. Riippuen asiakasmaksujen määräytymisestä voi myös toki parantaa saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. 9d. Onko lakiluonnoksen 18 sote-keskuksen suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin? Jos ei, niin miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla määritellään tarkemmin sote-keskuksissa tuotettavat palvelut? 9e. Onko lakiluonnoksen 18 suunhoidon suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin?

7 7 Jos ei, niin miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla määritellään tarkemmin suunhoidon yksiköissä tuotettavat palvelut? 9f. Ovatko säännökset (mm. 18 ja 37 ) sosiaalihuollon osalta tarkoituksenmukaisia ja riittäviä? Sosiaalipalvelujen poistaminen suoran valinnan palveluista on integraation näkökulmasta huono, mutta mahdollistaa pienten toimijoiden mukaan tulon ja sosiaalityöntekijöiden riittävyyden. 10. Lakiluonnoksen 4 luvussa säädettäisiin asiakkaan mahdollisuuksista valita maakunnan liikelaitos. 10a. Antaako lakiluonnoksen 21 asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita liikelaitos? X Asiakas saa pääsääntöisesti sen maakunnan liikelaitoksen palvelut, jossa hän asuu, mutta hän voi valita myös muun kuin asuinkuntansa maakunnan liikelaitoksen, ellei valintaoikeutta ole lailla erikseen rajoitettu. 10b. Entä antaako lakiluonnoksen 22 ja 23 asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita liikelaitoksen palveluyksikkö/yksiköt? X

8 8 11. Lakiluonnoksen 5 luvussa säädettäisiin asiakassetelin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. 11a. Onko lakiluonnoksen 24 :ssä säädetty asiakasseteli sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? a. liian laaja X b. sopiva c. liian suppea Lakiluonnoksen 24 :n kohta 11) asiakassuunnitelman mukaiseen hoitokokonaisuuteen kuuluvat sairaanhoidolliset käynnit terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle kiireettömässä hoidossa. Tämä kohta tulisi poistaa tai sitä tulisi tarkentaa. Asian voisi kytkeä suoran valinnan palveluihin lakiluonnoksen 18 :ään. 11b. Onko maakunnan liikelaitoksella 24 :n 2 ja 3 momentissa säädettyjen rajausten perusteella edellytykset turvata riittävät palvelut kustannustehokkaalla tavalla? Olennaista on se, että asiakassetelin voi myöntää vain maakunnan liikelaitos. 11c. Onko lakiluonnoksen 24 :n sääntely riittävä erikoissairaanhoidon valtakunnallisen ja alueellisen palvelujärjestelmän turvaamisen näkökulmasta? Maakunta ei voi ottaa asiakasseteliä käyttöön esim. kiireettömissä leikkaustoiminnoissa, mikäli se vaarantaa maakunnan lakisääteisistä tehtävistä suoriutumisen. 11d. Ovatko asiakasseteliä koskevat säännökset asiakkaan aseman ja oikeuksien näkökulmasta tarkoituksenmukaisia?

9 9 Asiakkaalla on paremmat mahdollisuudet nykyjärjestelmään verrattuna vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen varsinkin, jos hänellä on riittävästi tietoa palvelun tarpeestaan ja kykyä arvioida eri vaihtoehtoja asiakassetelin käyttämisessä. Asiakkaan tulisi voidan valita julkinen toimija ilman, että hän kieltäytyy ensin asiakassetelistä. Lakiluonnoksen 25 :n mukaan: Jos edellytykset asiakassetelipalvelun saamiselle täyttyvät asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella, asiakkaalle on tarjottava palveluun asiakasseteli. Jos asiakas kieltäytyy hänelle tarjotusta asiakassetelistä, maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta muulla tavoin. 11e. Turvaako asiakassetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun toteuttamisen näkökulmasta? Ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet ovat riittävät mikäli lakiluonnoksen 24 :n 2 momentissa mainittu maakunnan rajaamisoikeus käytännössä toteutuu. Lakiluonnoksen mukaan maakunta voi rajata asiakassetelin käyttöönoton laajuutta kussakin 1 momentissa tarkoitetussa palvelussa, jos se on välttämätöntä palvelukokonaisuuksien toimivuuden tai palvelujen kustannustehokkaan järjestämisen perusteella. Asiakasseteliä ei saa käyttää, jos asiakas- ja potilasturvallisuus voi vaarantua. 12. Lakiluonnoksen 6 luvussa säädettäisiin henkilökohtaisen budjetin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. Mahdollistavatko säännökset asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen? Henkilökohtainen budjetti antaa asiakkaalle hyvin laajat mahdollisuudet tarvitsemiensa palvelujen toteuttamiseen. Sen soveltamisala ja velvoittavuus on laaja ja sen käyttöön on esityksen mukaan tarkoitus siirtyä välittömästi lain tullessa voimaan vuonna Henkilökohtainen budjetti tulee lain edellytykset täyttäville henkilöille subjektiiviseksi oikeudeksi. 13. Lakiluonnoksen 7 luvussa säädettäisiin asiakkaan neuvonnasta ja ohjauksesta sekä palvelutarpeen arvioinnista. Lisäksi lakiluonnoksen 5 :ssä säädettäisiin asiakkaalle tehtävästä

10 10 yhdestä asiakassuunnitelmasta. Turvaavatko säännökset riittävän hyvin asiakkaan oikeudet sekä palvelujen toteuttamisen asiakkaan tarpeita vastaavasti? Lakiluonnoksen mukaan suoran palvelun tuottaja arvio asiakkaan palvelutarpeen ja tekee siihen liittyen asiakassuunnitelman ns. suoran valinnan palvelujen osalta. Maakunnan liikelaitos taas tekee palveluntarpeen arvion omien palvelujensa osalta ja myös oman asiakassuunnitelman. Tämä eriytynyt palvelutarpeen arviointi ja niihin liittyen asiakassuunnitelmien tekeminen kahdessa eri paikassa vaarantaa integraatiota, vaikkakin lakiluonnoksessa on mainittu, että maakunnan liikelaitoksen on oltava palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakassuunnitelmaa laatiessaan yhteistyössä suoran valinnan palveluntuottajan ja muiden asiakkaan palveluja toteuttavien palveluntuottajien kanssa. 14. Lakiluonnoksen 8 luvussa säädettäisiin palveluntuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyistä. 14a. Ovatko säännökset hyväksymismenettelyistä lakiluonnoksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? Tuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyt aiheuttavat maakunnalle runsaasti hallinnollista työtä ja edellyttävät uudenlaista sopimusoikeudellista osaamista ja sitovat runsaasti asiantuntijaresursseja. 14b. Varmistaako hallintopäätöstä ja ehtojen asettamista koskeva sääntely (42 ) riittävät mahdollisuudet maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseen.

11 11 14c. Ovatko säännökset sopimusmenettelyistä lakiluonnoksentavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? 15. Lakiluonnoksen 9 luvussa säädettäisiin palvelujen tuottamisesta ja palveluntuottajien velvoitteista. Ovatko säännökset lakiluonnoksentavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? 16. Lakiluonnoksen 10 luvussa säädettäisiin palveluntuottajalle suoritettavista korvauksista. 16a. Ottavatko sote-keskuksen kiinteän maksun osuus ja sen määräytymistä koskevat tekijät riittävästi huomioon asiakkaiden erilaiset palvelutarpeet ja niiden aiheuttamat kustannukset? X Kiinteä tarveperusteinen maksu tuottajalle on periaatteessa hyvä määräytymisperuste, mutta jos tarvekertoimet ovat puutteellisia, tämä voi käytännössä kannustaa tuottajaa ohjaamaan suuria kustannuksia tai niiden riskiä aiheuttavia asiakkaita liikelaitoksen tai toisen suoran palvelun tuottajan hoidettavaksi. Määräytymisperuste voi myös kannustaa kohdennettuun asiakashankintaan. Myönteistä on, että maakunta voi päättää maksaa myös kannustinperusteisia korvauksia tuottajille. 16b. Ovatko säännökset muista korvauksista uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia?

12 12 16c. Turvaavatko säännökset maakunnan liikelaitoksen sote-keskukselle ja yksityisen sotekeskukselle yhdenvertaiset toimintaedellytykset? 17. Lakiluonnoksen 12 luvussa säädettäisiin lain voimaantulosta. 17a. Turvaavatko 85 :n mukaiset asiakasseteliä koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? 17b. Turvaavatko 86 ja 88 :n mukaiset sote-keskusta koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? 17c. Turvaavatko 87 ja 89 :n mukaiset suunhoidon yksiköitä koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa?

13 13 17d. Turvaako esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityisten tuottajien toimintaedellytykset? 17e. Antaako esitys riittävät edellytykset pienten toimijoiden toimimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajina? Kevään 2017 lakiluonnokseen verrattuna tämä lakiluonnos antaa pienille toimijoille paremmat edellytykset toimia palveluntuottajina laajentuneen asiakassetelijärjestelmän myötä. 18. Onko uudistuksen vaikutukset arvioitu näkemyksenne mukaan oikein ja riittävästi? Vaikutusarvioinnissa on hyvin nostettu esille valinnanvapauslainsäädännön positiivisia ja vaikutuksia ja riskejä.

14 Miten arvioisitte uudistuksen vaikuttavan oman organisaationne tai jäsenorganisaatioidenne asemaan? Sote- ja maakuntauudistus ja siihen liittyvä valinnanvapauslainsäädäntö ovat maan historian suurin hallinnon ja toimintatapojen muutos, joka muuttaa peruuttamattomalla tavalla kuntien ja kuntayhtymien roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. 20. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta 21. Yksilöidyt muutosehdotukset lakiluonnokseen 18 :n 2 momentista esitetään poistettavaksi lause: Konsultaatio- ja avovastaanottopalveluja on oltava ainakin sisätautien, lastentautien, geriatrian ja silmätautien erikoisaloilta. Tämä säännös vaarantaa osaajien kohdentamisen ja saatavuuden. Riittävä säätely tulee pykälän 2 momentin viimeisessä virkkeessä: Maakunnan on päätettävä eri erikoisalojen konsultaatio- ja avovastaanottopalvelujen vähimmäislaajuus siten, että se vastaa maakunnan asukkaiden palvelutarpeeseen. Lakiluonnoksen 24 :n kohta 11) asiakassuunnitelman mukaiseen hoitokokonaisuuteen kuuluvat sairaanhoidolliset käynnit terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle kiireettömässä hoidossa. Tämä kohta tulisi poistaa tai sitä tulisi tarkentaa. Asian voisi kytkeä suoran valinnan palveluihin lakiluonnoksen 18 :ään. Asiakkaan tulisi voidan valita julkinen toimija ilman, että hän kieltäytyy ensin asiakassetelistä. Lakiluonnoksen 25 :n mukaan: Jos edellytykset asiakassetelipalvelun saamiselle täyttyvät asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella, asiakkaalle on tarjottava palveluun asiakasseteli. Jos asiakas kieltäytyy hänelle tarjotusta asiakassetelistä, maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta muulla tavoin.