Frans Mäyrä, Tampereen yliopisto (johtaja) Raine Koskimaa, Jyväskylän yliopisto (varajohtaja) Tiimit, tiimijohtajat: Professori Raine Koskimaa,

Transkriptio

1 Frans Mäyrä, Tampereen yliopisto (johtaja) Raine Koskimaa, Jyväskylän yliopisto (varajohtaja) Tiimit, tiimijohtajat: Professori Raine Koskimaa, Jyväskylän yliopisto Apulaisprofessori Olli Sotamaa, Tampereen yliopisto Professori Jaakko Suominen, Turun yliopisto

2 Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö (CoE GameCult) Pelitutkimus on kehittynyt vahvasti tieteenalana viime vuosikymmenien aikana Pelit, pelaaminen, kulttuuriset ilmaisumuodot sekä yhteiskunnan arvot ja normit ovat muutostilassa Suomi ja Pohjoismaat ovat modernin pelitutkimuksen eturintamassa Huippuyksikön perustana osapuolten yli 70 kansallista ja kansainvälistä tutkimushanketta, vuosikymmenen tausta Akatemiahanke-yhteistyössä CoE GameCult, tutkimuksen fokus: a) merkityksen muodostaminen pelikulttuureissa, b) kulttuurisen toimijuuden muodonmuutos

3 Teema 1: Pelien merkitys ja muoto (koord. JYU, Koskimaa) Teema 2: Pelien luominen ja tuotanto (koord. UTA, Sotamaa) Teema 3: Pelaajat ja pelaajayhteisöt (koord. UTA, Mäyrä) Teema 4: Pelit yhteiskunnassa (koord. UTU, Suominen) n tutkijatyökuukautta (8 vuoden suunnitelma) Pelikulttuuritutkimuksen kehämalli (CoE GameCult tutkimusteemat)

4 Tavoitteet, toiminnan luonne Kunnianhimoiset tavoitteet: (1) teoreettinen innovatiivisuus (pelikulttuurin yhteiskunta- ja kulttuuriteoriaa), (2) metodologinen innovatiivisuus (humanististen, yhteiskuntatieteisten, suunnittelututkimuksen menetelmäyhdistelmiä), (3) tutkimuksen sosiaaliset innovaatiot Akateemiset julkaisut ja tapahtumat, tieteellinen johtoryhmä (+SAB), kv-tutkijavierailut, tutkijakoulutuksen työpajat, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden neuvonantajaelin (Societal Impact Board).

5 Research under Theme 1 WP1.1: Making Sense of/in Games (advanced version of game hermeneutics; synthesis of hermeneutics with player response studies; analysis of games as limited simulations of social and cultural worlds) WP1.2: Aesthetics of Participation (beauty in participation; tools for meaningful engagement; ethical guidelines) WP1.3: Genres, Platforms, and Traditions (games within the technical, economic, social and societal frames; case studies)

6 Research under Theme 2 WP2.1: Glocal Game Development Cultures (differences between regional game development scenes; design, support, education practices & programs; historical postmortem analyses) WP2.2: Cultures of Game Design (synthesis of cultural game industry studies and design research; case studies; design thinking paradigm shifts) WP2.3: Ludic Work and Co-production of Games (forms of co-production in game development; roles and functions of play and playfulness; future of work in general)

7 Research under Theme 3 WP3.1: Gaming Communities and Signification of Play (negotiating meaning of games and play in gaming communities; demarcation of play; pervasive framing and boundary-maintenance; player interviews & large surveys) WP3.2: Player Motivations and Social Play (shaping of contemporary gaming communities; individual and collective motivations; single game meaning different things for different groups) WP3.3: Games and Play as Sites of Identity Politics and Resistance (conflicting societal pressures; different perspectives; intervention studies aimed at improving dialogue)

8 Research under Theme 4 WP4.1: Institutionalization of Digital Game Cultures (emergence of institutional formations; existing institutions cultural appropriation; effects on games cultural positioning) WP4.2: Public Discourses of Gaming (key venues for game related discourses; Finland vs. international history; mainstream and gamer discourses) WP4.3: Gamification in Culture and Society (how gamification affects behaviours, motivations; differences in gaming background, gaming orientation; empirical contributions to meaning making in games)

9 Innovaatiot, riskit Rohkeat metodologiset yhdistelmät yhteistyössä olennaista Monitieteisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet keskiössä Pelitutkimuksen laajempi vaikuttavuus edellyttää aktiivisia yhteiskuntasuhteita Pelikulttuuri on myös julkisuudessa määrityskamppailujen kohteena Tutkimus hyötyy avoimesta vuoropuhelusta, ja sitä pyritään aktiivisesti edistämään Pitkä kokemus tutkimushankkeista ja pelikulttuurin toiminnasta auttaa minimoimaan uusiin avauksiin liittyviä riskejä

10 Osaava tutkimushenkilöstö Lähtökohtana kolme vahvaa tutkimusryhmää, laaja joukko alan huippuosaajia (yli 30 pelitutkijaa) Suoritetaan huolella avoimen haun rekrytointeja joukon täydentämiseksi Ensimmäiset haut ovat parhaillaan käynnissä Pyritään maksimoimaan Akatemian rahoituksen vaikuttavuus (mm. jaetaan tutkijatyötä useampaan ulkoisesti rahoitettuun, temaattisesti kytkeytyvään hankkeeseen) Jokaiseen tiimiin palkataan postdoc-tasoinen koordinoiva tutkija (TaY/Mäyrän tiimiin koko huippuyksikön kokonaisuuden pääkoordinaattori)

11 Tutkimustiimit, yhteenveto Alustavassa henkilöstösuunnitelmassa 34 nimettyä tutkijaa + tarvittavat uudet rekrytoinnit Eri uravaiheet: 7 professoritasoista 6 yliopistotutkijaa 14 postdoc-tutkijaa 7 väitöstutkijaa Tavoitteena rekrytoida tiimeihin (alkupainotteisesti): 6-8 tutkijaa, henkilömäärä riippuen palkattavien uravaiheesta

12 Infrastruktuurit Kulttuurisesti ja sosiaalisesti orientoituneen pelitutkimuksen fasiliteetit (TaY: Gamelab, OASIS, CIVIT ym.; JY: psykofysiologiset kokemuslaboratoriot ym.; TY: pelilaboratoriot sekä mm. laaja pelihistoriallinen tutkimusinfrastruktuuri) Suomen pelimuseon kokoelmat ja palvelut Kansalliset infrastruktuurit: laajojen data-aineistojen laskenta (CSC), aineistojen yhteiskäyttö (FSD) Hanketta vahvistavat uudet avaukset (mm. New Social Research, TaY; Digital Futures, TY)

13 Vaikuttavaa tiedettä Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö tutkii niin pelejä kuin pelaamisen, leikin ja pelillisyyden laajempia yhteyksiä yhteiskunnan ja kulttuurin kehitykseen Merkitysten ja toimijuuden tutkimuksen tarkoituksena paremmin ymmärtää, ennakoida ja vaikuttaa käynnissä oleviin kehityskulkuihin Periaatteena avoin julkaiseminen Hankkeessa tuotettua dataa avataan tiedeyhteisön käyttöön (Finnish Social Science Data Archive, FSD) Avataan tutkimusaineistoja ja tuloksia myös laajalle yleisölle suunnattujen näyttelyjen kautta (kumppanina Suomen pelimuseo)

14 Lisätietoja: