Sisällysluettelo HEL, :30, Esityslista 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo HEL, :30, Esityslista 1-3 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Esityslistan hyväksyminen Lääkärisopimuksen mukaisen järjestelyerän käyttäminen lukien... 3 Liite: LS_järjestelyerä_ TTES :n järjestelyerän kohdistaminen lukien... 7 Liite: TTES_järjestelyerä_ TS:n järjestelyerän kohdistaminen lukien Liite: TS_järjestelyerä_ OVTES :n järjestelyerän kohdistaminen lukien Liite: OVTES_järjestelyerä_ Kertaerän maksaminen Liite: KERTAERÄ_ Esimiestyön selvitys Liite: Esimiestyön selvitys_yhteenveto Henkilöstön laajakaistayhteyksien korvaamisesta luopuminen Etätyön periaatteet Liite: Vanha_Etatyoohje_ Liite: Vanha_etatyosopimus_ Liite: Etätyön periaatteet ja sopimus Työyhteisön jäsenenä Kaarinassa -huoneentaulu Liite: Tyoyhteison jäsenenä Kaarinassa Esimiehenä Kaarinassa -huoneentaulu Liite: Esimiehenä Kaarinassa huoneen taulu Kaupungin kesätyöpaikat ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ohjaajien palkkio Päätösten täytäntöönpanokelpoisuus/ Kaarinan kaupungin erityistyölasihankinnat Kaarinan kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Liite: Henkilöstö ja koulutussuunnitelma Työnohjauspalveluiden puitesopimusten optiovuoden käyttö Henkilöstölautakunnan kokoukset ja pöytäkirjan nähtäville asettaminen vuonna Ajankohtaiset asiat... 97

2 -3, HEL :30 Sivu 1 Kokousaika Torstai klo Kokouksen päätöksentekotapa Kokouspaikka varsinainen kokous Kaarina-talo, Kuusistonsalmi Jäsenet Varajäsenet Hamburg Nina pj Hilakari Laura Lehtisalo Esko vpj Vikstedt Tuomo Föhr Päivi jäsen Yläoja Elina Iljin Mirta jäsen Uotila Päivi Kouki Ville jäsen Aaltonen Tino Ollila Markus jäsen Sysinoro Marko Puranen Vesa jäsen Pulli Atte Esittelijä Hanhiala Maija henkilöstöjohtaja Muut osallistujat Ailoranta Assi kaupunginhallituksen edustaja Wegelius Outi Salminen Anna henkilöstön edustaja Andelin Minna Pöytäkirjanpitäjä Pässilä Teija henkilöstösihteeri Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ehdotus: Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

3 -1, HEL :30 Sivu 2 Esityslistan hyväksyminen Henkilöstölautakunta Esittely: Hallintosäännön 147 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Hallintosäännön 148 :n mukaan toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Valmistelija: Henkilöstösihteeri Teija Pässilä, Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Henkilöstölautakunta päättää, että asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Päätös:

4 37, HEL :30 DA: 686/2018 Sivu 3 Lääkärisopimuksen mukaisen järjestelyerän käyttäminen lukien DA: 686 /043/2018 Henkilöstölautakunta Esittely: Lääkärisopimuksen piirissä on järjestelyerää on jaettavissa 0,7 % palkkasummasta. Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen ja tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleen järjestelyjen tukeminen. Paikallinen järjestelyerä käytetään ensisijaisesti tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin. Asianomainen työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Alustava neuvottelu järjestelyerän kohdentamisesta käytiin Järjestelyerää on jaossa lääkäreillä n 1155 /kk ja hammaslääkäreillä 533 /kk. Järjestelyerän tarkka suuruus määräytyy kuitenkin tilanteen mukaan. Paikallisneuvottelu järjestelyerän jakamisesta käytiin Neuvotteluosapuolet esittävät yksimielisesti lääkäreiden järjestelyerän kohdistamista terveyskeskuksen erikoislääkäreiden tehtäväkohtaisiin palkkoihin sekä hammaslääkäreiden järjestelyerän kohdistamista johtavan hammaslääkärin ja oikomishoidon erikoishammaslääkärin tehtäväkohtaisen palkan tarkistamiseen. Neuvottelupöytäkirja on liitteenä 14/2018 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, p Henkilöstösihteeri Teija Pässilä, p Henkilöstölautakunta 1. hyväksyy neuvottelutuloksen 2. päättää, että lääkäreiden paikallinen järjestelyerä käytetään erikoislääkärien tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksiin 3. päättää, että hammaslääkäreiden paikallinen järjestelyerä käytetään johtavan hammaslääkärin ja oikomishoidon erikoishammaslääkärin tehtäväkohtaisen palkan tarkistamiseen 4. toteaa, että paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan marraskuun 2018 palkkasummasta Päätös 37 :

5 37, HEL :30 DA: 686/2018 Sivu 4 Ote: Pääluottamusmies Tuomas Erkinjuntti Pääluottamusmies Anna Salminen Johtava lääkäri Erkki Tuomaala Palkkasihteeri Merja Kyynäräinen

6 37, HEL :30 / Liite: LS_järjestelyerä_ Muistio 1 (2) Sivu 5 Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Teija Pässilä / TP Aika klo Paikka Läsnä Poissa Kaarina-talo, Piikkiönlahti Nina Hamburg (pj), Maija Hanhiala, Tuomas Erkinjuntti (Juko), Erkki Tuomaala, Anna Salminen (Juko), Teija Pässilä (siht) Tuomas Erkinjuntti Käsiteltävät asiat 1 Paikallisen järjestelyerän jakaminen Lääkärisopimuksen piirissä on järjestelyerää on jaettavissa 0,7 % palkkasummasta. Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen ja tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleen järjestelyjen tukeminen. Paikallinen järjestelyerä käytetään ensijaisesti tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin. Asianomainen työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Alustava neuvottelu järjestelyerän kohdentamisesta käytiin Järjestelyerää on jaossa lääkäreillä n 1155 /kk ja hammaslääkäreillä 533 /kk. Järjestelyerän tarkka suuruus määräytyy kuitenkin tilanteen mukaan. Esitys: Lääkärit: Virassa olevien erikoislääkärien (12 henkilöä) tehtäväkohtaisiin palkkoihin Peruste: Erikoislääkäreiden rekrytointi on ollut haasteellista. Kohteen viimeksi olleeseen terveyskeskuslääkärin virkaan ei ollut yhtään erikoislääkärihakijaa.

7 37, HEL :30 / Liite: LS_järjestelyerä_ Muistio 2 (2) Sivu 6 Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Teija Pässilä / TP Hammaslääkärit Johtavalle hammaslääkärille lisätään tehtäväkohtaiseen palkkaan 333,00 /kk Oikomishoidon erikoishammaslääkärin tehtäväkohtaiseen palkkaan lisätään 200 /kk Peruste: Hammaslääkärien palkoissa on epäsuhta (2:n) palkkakorin kohdalla. Nämä ovat johtavan hammaslääkärin palkka ja oikomishoidon erikoishammaslääkärin palkka. Palkkojen välinen epäsuhta johtuu siitä, että työntekijöille, jotka ovat näissä palkkakoreissa, ei makseta toimenpidepalkkiota samassa suhteessa kuin peruskoulutetullehammaslääkäreille. Hammaslääkärien palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta ja toimenpiteistä maksettavasta korvauksesta. Toimenpidekorvaus on n. 30 % kokonaispalkasta. Näin ollen nämä työntekijät jäävät palkoissa muiden jälkeen. 2 Neuvottelutulos Työnantajan edustajat ja pääsopijärjestöjen edustajat hyväksyivät esityksen järjestelyerän jakamisesta yksimielisesti keskustelun jälkeen.

8 38, HEL :30 DA: 687/2018 Sivu 7 TTES :n järjestelyerän kohdistaminen lukien DA: 687 /043/2018 Henkilöstölautakunta Esittely: Kunnallisten tuntipalkkaisten sopimusalalle (TTES) on tulossa paikallinen järjestelyerä. Järjestelyerän suuruus on 1,2 % TTES palkkasummasta. Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen mahdollisimman tasapuolisesti eri palkkaryhmissä. Paikallinen järjestelyerä käytetään perustuntipalkkojen, henkilökohtaisten lisien tai urakkapalkkojen korotuksiin.. Järjestelyerän suuruus on 7,34 /h. Asiasta on neuvoteltu lähiesimiesten kanssa Paikallisneuvottelu käytiin Neuvotteluosapuolet esittävät yksimielisesti järjestelyvaraerän kohdistamista Perustuntipalkkojen ja henkilökohtaisen lisien korotuksiin. Neuvottelupöytäkirja on liitteenä 12/2018 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, p Henkilöstösihteeri Teija Pässilä, p Henkilöstölautakunta 1. hyväksyy neuvottelutuloksen 2. päättää, että paikallinen järjestelyerä käytetään perustuntipalkkojen ja henkilökohtaisten lisien korotuksiin Päätös 38 Ote: Pääluottamusmies Pia Lumme Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Palkkasihteeri Johanna Saarinen

9 38, HEL :30 / Liite: TTES_järjestelyerä_ Muistio 1 (2) Sivu 8 Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Teija Pässilä / TP Aika klo Paikka Läsnä Kaarina-talo, Piikkiönlahti Nina Hamburg (pj), Maija Hanhiala, Jyrki Haapasaari, Pia Lumme (JHL), Teija Pässilä (siht) Käsiteltävät asiat 1 Paikallisen järjestelyerän jakaminen Kunnallisten tuntipalkkaisten sopimusalalle (TTES) on tulossa paikallinen järjestelyerä. Järjestelyerän suuruus on 1,2 % TTES palkkasummasta. Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen mahdollisimman tasapuolisesti eri palkkaryhmissä. Paikallinen järjestelyerä käytetään perustuntipalkkojen, henkilökohtaisten lisien tai urakkapalkkojen korotuksiin. Järjestelyerän suuruus on 7,34 /h. Asiasta on neuvoteltu lähiesimiesten kanssa Esitys: Järjestelyerä kohdistetaan perustuntipalkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin. 2 Neuvottelutulos Asiasta käydyn keskustelun jälkeen sekä pääsopijajärjestöjen edustaja että työnantajan edustajat hyväksyivät esityksen järjestelyerän jakamisesta yksimielisesti.

10 38, HEL :30 / Liite: TTES_järjestelyerä_ Muistio 2 (2) Sivu 9 Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Teija Pässilä / TP Lisäksi työnantajan edustajat totesivat, että tuntipalkkaisten laitoshuoltajien vuosiansiot eivät saa ylittää kuukausipalkkaisten laitoshuoltajien vuosiansioita. Tuntipalkka ja sen myötä annettava korotus lasketaan tämän pohjalta.

11 39, HEL :30 DA: 688/2018 Sivu 10 TS:n järjestelyerän kohdistaminen lukien DA: 688 /043/2018 Henkilöstölautakunta Esittely: Kunnallisten teknisten sopimusalalle (TS) on tulossa paikallinen järjestelyerä. Järjestelyerän suuruus on 0,9% TS palkkasummasta. Tästä järjestelyerästä käytetään vähintään 0,3 % henkilökohtaisiin lisiin paikallisen arviointijärjestelmän perusteella. Paikallisen järjestelyerän kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon, että paikallisen järjestelyerän käyttö jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti. Paikallinen järjestelyerä kohdennetaan tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin tehtäväkohtaista palkkaa koskevan paikallisen arviointijärjestelmän perusteella ja henkilökohtaisiin lisiin henkilökohtaista lisää koskevan paikallisen arviointijärjestelmän perusteella. Lokakuun palkkasumman perusteella järjestelyerän suuruus on n /kk. Lopullisen järjestelyerän suuruus määräytyy tilanteen mukaan. Paikallisneuvottelu asiasta käytiin Neuvotteluosapuolet esittävät järjestelyvaraerän kohdistamista tehtäväkohtaisen palkkojen tarkistuksiin. Edelleen neuvotteluosapuolet totesivat, että henkilökohtaisiin lisiin määrärahaa ei ole tarpeen osoittaa, koska työsuorituksen arviointijärjestelmä henkilökohtaisen lisien määrittämiseksi on jo käytössä ja esitetyt lisät ovat maksussa. Henkilökohtaiset lisät ovat n. 11, 47 % tehtäväkohtaisista palkoista. Henkilökohtaisten lisien osuus on jo tällä hetkellä 9,3 % kokonaispalkkasummasta Neuvottelupöytäkirja on liitteenä 16/2018. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, p Henkilöstösihteeri Teija Pässilä, p Henkilöstölautakunta 1. hyväksyy neuvottelutuloksen 2. päättää, että paikallinen järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksiin 3. toteaa, että henkilökohtaisiin lisiin määrärahaa ei ole tarpeen osoittaa, koska työsuorituksen arviointijärjestelmä henkilökohtaisen lisien määrittämiseksi on jo käytössä ja esitetyt henkilökohtaiset lisät ovat maksussa 4. toteaa, että paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan marraskuun 2018 palkkasummasta Päätös 39

12 39, HEL :30 DA: 688/2018 Sivu 11 Ote: Pääluottamusmies Pia Lumme Pääluottamusmies Jarkko Saarinen Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Palkkasihteeri Johanna Saarinen

13 39, HEL :30 / Liite: TS_järjestelyerä_ Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Teija Pässilä / TP MUISTIO 1 (2) Sivu 12 Aika klo Paikka Läsnä Kaarina-talo, Piikkiönlahti Nina Hamburg (pj), Maija Hanhiala, Jyrki Haapasaari, Pia Lumme (JHL), Jarkko Saarinen (Juko), Teija Pässilä (siht) Käsiteltävät asiat 1 Paikallisen järjestelyerän jakaminen Kunnallisten teknisten sopimusalalle (TS) on tulossa paikallinen järjestelyerä. Järjestelyerän suuruus on 0,9% TS palkkasummasta. Tästä järjestelyerästä käytetään vähintään 0,3 % henkilökohtaisiin lisiin paikallisen arviointijärjestelmän perusteella. Paikallisen järjestelyerän kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon, että paikallisen järjestelyerän käyttö jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti. Paikallinen järjestelyerä kohdennetaan tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin tehtäväkohtaista palkkaa koskevan paikallisen arviointijärjestelmän perusteella ja henkilökohtaisiin lisiin henkilökohtaista lisää koskevan paikallisen arviointijärjestelmän perusteella. Lokakuun palkkasumman perusteella järjestelyerän suuruus on n /kk. Lopullisen järjestelyerän suuruus määräytyy tilanteen mukaan. Järjestelyerän käytöstä on keskusteltu TS -kehittämisryhmässä TS- kehittämisryhmä esittää, että järjestelyvara osoitetaan tehtäväkohtaisiin palkkoihin henkilökohtaisiin lisiin määrärahaa ei ole tarpeen osoittaa, koska työsuorituksen arviointijärjestelmä henkilökohtaisen lisien määrittämiseksi on jo käytössä. Henkilökohtaiset lisät ovat n. 11, 47 % tehtäväkohtaisista palkoista. Henkilökohtaisten lisien osuus on jo tällä hetkellä 9,3 % kokonaispalkkasummasta.

14 39, HEL :30 / Liite: TS_järjestelyerä_ Muistio 2 (2) Sivu 13 Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Teija Pässilä / TP Esitys: Järjestelyerä jaetaan TS-kehittämisryhmän esityksen mukaisesti. 2 Neuvottelutulos Asiasta käydyn keskustelun jälkeen pääsopijajärjestöjen edustajat ja työnantajan edustajat neuvottelutulos hyväksyivät neuvottelutuloksen järjestelyerän jakamisesta esityksen mukaisesti.

15 40, HEL :30 DA: 689/2018 Sivu 14 OVTES :n järjestelyerän kohdistaminen lukien DA: 689 /043/2018 Henkilöstölautakunta Esittely: Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) mukaan paikallinen järjestelyerä toteutetaan Paikalliseen järjestelyerään käytetään 0,9 % laskettuna tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta (marraskuu). Tammikuun alussa toteutettava paikallinen järjestelyerä kohdennetaan allekirjoituspöytäkirjan 3 :n mukaan ensisijaisesti paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittämiseen, palkkausepäkohtien korjaamiseen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukemiseen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden. Paikallista järjestelyerää voidaan jakaa tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja /tai henkilökohtaisiin lisiin. Jaettava summa on n /kk. Lopullisen järjestelyerän suuruus määräytyy tilanteen mukaan. OVTES- ryhmässä ja on alustavasti neuvoteltu asiasta. Paikallisneuvottelu käytiin järjestöjen kanssa Neuvotteluosapuolet esittävät yksimielisesti järjestelyvaraerän kohdistamista koulun johtamiseen ja kehittämiseen liittyvien tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja TVAosuuksiin. Neuvottelupöytäkirja on liitteenä 17/2018. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, p Henkilöstösihteeri Teija Pässilä, p Henkilöstölautakunta 1. hyväksyy neuvottelutuloksen 2. päättää, että paikallinen järjestelyerä käytetään koulun johtamiseen ja kehittämiseen liittyvien tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja TVAosuuksiin 3. toteaa, että paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan marraskuun 2018 palkkasummasta Päätös 40

16 40, HEL :30 DA: 689/2018 Sivu 15 Ote: Pääluottamusmies Jarkko Saarinen Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen Palkkasihteeri Anne Tuomarmäki Palkkasihteeri Heidi Jäkälä

17 40, HEL :30 / Liite: OVTES_järjestelyerä_ Muistio 1 (2) Sivu 16 Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Teija Pässilä / TP Aika klo Paikka Läsnä Poissa Kaarina-talo, Piikkiönlahti Nina Hamburg (pj), Maija Hanhiala, Kai Kanervavuori, Mika Rantanen, Jarkko Saarinen, Teija Pässilä (siht) Merja Alitalo, Kaj Kanervavori Käsiteltävät asiat 1 Paikallisen järjestelyerän jakaminen Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimimuksen (OVTES) mukaan paikallinen järjestelyerä toteutetaan Paikalliseen järjestelyerään käytetään 0,9 % laskettuna tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta (marraskuu). Tammikuun alussa toteutettava paikallinen järjestelyerä kohdennetaan allekirjoituspöytäkirjan 3 :n mukaan ensisijaisesti paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittämiseen, palkkausepäkohtien korjaamiseen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukemiseen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden. Paikallista järjestelyerää voidaan jakaa tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja /tai henkilökohtaisiin lisiin. Jaettava summa on n /kk. Lopullisen järjestelyerän suuruus määräytyy tilanteen mukaan. OVTES- ryhmässä ja on alustavasti neuvoteltu asiasta. Esitys: Järjestelyerä jaetaan koulun johtamiseen ja kehittämiseen liittyvien tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja TVA-osuuksiin.

18 40, HEL :30 / Liite: OVTES_järjestelyerä_ Muistio 2 (2) Sivu 17 Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Teija Pässilä / TP Neuvottelutulos Asiasta käydyn keskustelun jälkeen pääsopijajärjestöjen edustajat ja työnantajan edustajat hyväksyivät esityksen järjestelyerän jakamisesta.

19 41, HEL :30 DA: 690/2018 Sivu 18 Kertaerän maksaminen DA: 690 /043/2018 Henkilöstölautakunta Esittely: KT kuntatyönantajat ja kunta alan pääsopijajärjestöt pitävät tärkeänä kunnan ja sen työyhteisöjen tuloksellisuuden edistämistä ja tuottavuuden parantamista. Erän maksaminen perustuu kunnan tai kuntayhtymän strategian mukaisiin tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon. Tuottavuustavoitteet voidaan kytkeä myös jo käynnissä olevaan strategiatyöhön. Työnantaja voi hyödyntää organisaatiossa jo käytettyjä arviointimenetelmiä/käytänteitä. Kertaerä maksetaan koko henkilöstölle tammikuussa Kertaerä on suuruudeltaan 9,2 % palkansaajan varsinaisesta palkasta. Kertaerän suuruus lasketaan marraskuun 2018 varsinaisen palkan perusteella. Kirjanpidollisesti kertaerä kirjataan vuodelle 2018, koska erän maksuperuste syntyy tänä vuonna. Kertaerän maksamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde on ollut voimassa Kertaerän saamisen edellyttämän ajanjakson sisällä sallitaan enintään seitsemän kalenteripäivän yhtäjaksoinen katko palvelussuhteiden välillä. Asiasta käytiin paikallisneuvottelu Neuvotteluosapuolet esittävät yksimielisesti kertaerän maksamista joulukuussa 2018 tammikuun 2019 sijaan. Neuvottelupöytäkirja on liitteenä 18/2018 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, p Henkilöstösihteeri Teija Pässilä, p Päätös 41 : Henkilöstölautakunta 1. hyväksyy neuvottelutuloksen 2. päättää, että kertaerä maksetaan henkilöstölle joulukuussa Ote: Pääluottamusmiehet (JUKO, JHL, JYTY,Tehy, Super) Palkkasihteerit.

20 41, HEL :30 / Liite: KERTAERÄ_ Muistio 1 (2) Sivu 19 Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Teija Pässilä / TP Aika klo Paikka Läsnä Kaarina-talo, Piikkiönlahti Nina Hamburg (pj), Maija Hanhiala, Jarkko Saarinen (JUKO), Anna Salminen (JUKO), Pia Lumme (JHL), Mari Asikainen (Jyty), Minna Andelin (Super), Arja Nurmi (Tehy), Mika Rantanen, Teija Pässilä (siht) Käsiteltävät asiat 1 Kertaerän maksaminen KT kuntatyönantajat ja kunta alan pääsopijajärjestöt pitävät tärkeänä kunnan ja sen työyhteisöjen tuloksellisuuden edistämistä ja tuottavuuden parantamista. Erän maksaminen perustuu kunnan tai kuntayhtymän strategian mukaisiin tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon. Tuottavuustavoitteet voidaan kytkeä myös jo käynnissä olevaan strategiatyöhön. Työnantaja voi hyödyntää organisaatiossa jo käytettyjä arviointimenetelmiä/käytänteitä. Kertaerä maksetaan koko henkilöstölle tammikuussa Kertaerän maksamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde on ollut voimassa Kertaerän saamisen edellyttämän ajanjakson sisällä sallitaan enintään seitsemän kalenteripäivän yhtäjaksoinen katko palvelussuhteiden välillä. Kertaerä on suuruudeltaan 9,2 % palkansaajan varsinaisesta palkasta. Kertaerän suuruus lasketaan marraskuun 2018 varsinaisen palkan perusteella. Esitys:

21 41, HEL :30 / Liite: KERTAERÄ_ Muistio 2 (2) Sivu 20 Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Teija Pässilä / TP Neuvottelutulos Työnantaja esittää, että kertaerä maksetaan koko henkilöstölle joulukuussa 2018 Asiasta käydyn keskustelun jälkeen pääsopijajärjestöjen edustajat hyväksyivät yksimielisesti työnantajan esityksen kertaerän maksamisesta joulukuussa 2018.

22 42, HEL :30 DA: 272/2018 Sivu 21 Esimiestyön selvitys DA: 272 /044/2018 Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: pidettiin työyhteisön kehittämisryhmän ja henkilöstölautakunnan yhteinen kehittämisiltapäivä. Ryhmä tutustui Kaarinan kaupungin organisaatiotasoisiin työhyvinvointikyselytuloksiin tavoitteenaan löytää kehittämistavoite henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiselle. Työskentelyssä hyödynnettiin problem map ja learning cafe menetelmiä. Työhyvinvointikyselyn vastausten perusteella ryhmässä nostettiin esille kolme kehittämiskohdetta: ristiriitojen ratkaiseminen, tiedonkulku ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Lopuksi näistä kolmesta valittiin yhteiseksi kaupunkitasoiseksi kehittämiskohteeksi vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Ryhmätyöskentelyissä nousi vahvasti esille työn arkeen sisältyviä teemoja: yhteiset kahvihetket suorien alaisten määrä keskustelukulttuuri esimiehen läsnäolo palautekulttuuri onnistumiset ja toimivat käytännöt työyhteisötaidot Työyhteisön kehittämisryhmässä valitaan toteuttamistavat tavoitteeseen pääsemiseksi. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, p Työsuojeluvaltuutettu Tarja Kansanen, p Työsuojeluvaltuutettu Jari Nuutinen, p Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Työyhteisön kehittämisryhmä valitsee henkilöstölautakunnalle ehdotettavat toteuttamistavat, joilla tavoitellaan vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Päätös 21: Työyhteisön kehittämisryhmä esitti, että esimiehille luodaan todelliset realistiset edellytykset tehdä työtä esim. vähentämällä alaisten määrää. Myös vuorovaikutuksen lisääminen ja aloitejärjestelmän kehittäminen koettiin tärkeinä. Ote: Henkilöstölautakunta Henkilöstölautakunta Esittely: Alaisten määrä per esimies Työyhteisön kehittämisryhmä esitti, että vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä mahdollistetaan muun muassa oikealla alaisten määrällä yhtä esimiestä kohden. Yhtä tiettyä alaisten määrää esimiestä kohden ei ole mielekästä määritel-

23 42, HEL :30 DA: 272/2018 Sivu 22 lä johtuen palvelualueiden erilaisista työyksiköistä, työtehtävistä ja työn luonteesta. Esimiehellä tulee olla tarpeeksi aikaa perustehtäviin, joihin kuuluvat henkilöstövoimavarojen johtaminen eli päivittäinen henkilöstön ohjaus, valvonta ja tukeminen. Lisäksi esimiestyöskentelyyn kuuluu työnantajan ja työntekijän välisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen ja kehittäminen. Esimiesten toiminta on kuntien muutosten keskellä avainasemassa. Muutoksen johtamisessa kuten muussakin johtamisessa tarvitaan toiminnan, prosessien ja ihmisten johtamista. Lähivuosina kohdattavien uudistusten vuoksi esimiesten henkilöstövoimavarajohtamisen resurssimahdollisuudet ovat ajankohtainen tarkastelun aihe. Aloitejärjestelmä Aloitejärjestelmän kehittäminen todettiin ajankohtaiseksi kehryn ja henkilöstölautakunnan kehittämisiltapäivässä Henkilöstölautakunta on vahvistanut nykyisen aloitetoiminnan pelisäännöt Tämän jälkeen on muuttunut muun muassa aloitetoiminnassa käytetty sovellus. Tällä hetkellä henkilöstö pystyy esittämään aloitteita A-mapissa kaupungin intranet-sivuilla (Kantri), jossa koko henkilökunnalla on mahdollisuus päästä niitä lukemaan. Tehtyjä aloitteita pääsevät myös toiset kommentoimaan ja jatkokehittämään. Kaikki nämä esitykset ja kommentit on mahdollista tehdä joko nimellä tai ilman nimeä. Suurin osa aloitteista annetaan ilman nimeä, jonka vuoksi aloitteiden palkitseminen ei ole ollut viime aikoina aktiivista. Tämän vuoden aikana on jätetty 7 eri aloitetta ja niitä on kommentoitu yhteensä 29 kertaa. Vuonna 2017 aloitteita tehtiin yhteensä 18, joita kommentoitiin 69 kertaa. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, p Työhyvinvointipäällikkö Pirkko Lehtonen, p Henkilöstösihteeri Teija Pässilä, p Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Henkilöstölautakunta päättää, että 1. aloitetoiminnan pelisäännöt päivitetään 2. lautakunnilta ja kaupunginhallitukselta pyydetään alaisensa toiminnan osalta a. selvitys alaisten ja tiiminvetäjien määrä per esimies ja b. arvio selvityksen perusteella, onko työyksiköissä liikaa alaisia yhtä esimiestä kohden huomioiden esimiestyön velvoitteet, esimiehen työhyvinvoinnin ja työyksikön työn luonteen ja c. selvitykset toimitetaan henkilöstölautakunnalle lokakuun 2018 loppuun mennessä

24 42, HEL :30 DA: 272/2018 Sivu 23 Käsittely: Asiasta käydyn keskustelun aikana Päivi Föhr esitti, että käytyjen kehityskeskustelujen määrää selvitetään yksiköittäin. Mikäli kehityskeskusteluja ei ole käyty, kysytään myös syitä siihen. Mirta Iljin kannatti Päivi Föhrin ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli, hyväksyykö henkilöstölautakunta yksimielisesti Päivi Föhrin esityksen. Kukaan ei tätä vastustanut. Päätös 18 : Henkilöstölautakunta päätti, että 1. aloitetoiminnan pelisäännöt päivitetään 2. lautakunnilta ja kaupunginhallitukselta pyydetään alaistensa toiminnan osalta a. selvitys alaisten ja tiiminvetäjien määrä per esimies ja b. arvio selvityksen perusteella, onko työyksikössä liikaa alaisia yhtä esimiestä kohden huomioiden esimiestyön velvoitteet, esimiehen työhyvinvoinnin ja työyksikön työn luonteen ja c. selvitykset toimitetaan henkilöstölautakunnalle lokakuun 2018 loppuun mennessä 3. palvelualuejohtoryhmiltä tiedustellaan syitä siihen, miksi työhyvinvointikyselyn ja henkilöstötilinpäätöksen tilastojen perusteella kehityskeskusteluita ei ole käyty kaikkien työntekijöiden kanssa Ote: Kaupunginhallitus Lautakunnat Palveluejohtajat Toimialuejohtaja Pääluottamusmiehet Innotiimi Henkilöstölautakunta Esittely: Henkilöstölautakunta on pyytänyt lautakunnilta alaistensa toiminnan osalta selvitystä alaisten ja tiiminvetäjien määrästä per esimies sekä arviota selvityksen perusteella, onko työyksiköissä liikaa alaisia yhtä esimiestä kohden huomioiden esimiestyön velvoitteet, esimiehen työhyvinvointi ja työyksiköiden työn luonne. Esimiehellä tulee olla tarpeeksi aikaa perustehtäviin, joihin kuuluvat henkilöstövoimavarojen johtaminen eli päivittäinen henkilöstön ohjaus, valvonta ja tukeminen. Lisäksi esimiestyöskentelyyn kuuluu työnantajan ja työntekijän välisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen ja kehittäminen. Henkilöstölautakunnan pyynnön perusteella laadittiin esimiestyön selvityskysely, johon toivottiin jokaisen esimiesasemassa olevan työntekijän vastaamista syyskuun aikana. Kyselyssä selvitettiin myös kehityskeskusteluiden käymistä.

25 42, HEL :30 DA: 272/2018 Sivu 24 Kyselyyn vastasi yhteensä 65 esimiestä, joista 27 sivistyspalveluista 15 teknisistä palveluista 14 sosiaali- ja terveyspalveluista 5 hallintopalveluista 4 kaupunkikehityspalveluista Palvelualuekohtaiset selvitykset henkilöstölautakunnalle: Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että palvelualueen eräissä yksiköissä esimiehen työmäärä on ison henkilöstömäärän johdosta varsin suuri. Esimiehillä ei aina ole riittävästi aikaa esimerkiksi henkilökohtaiseen keskusteluun alaistensa kanssa. Vaikka osa tehtävistä on delegoitu tiiminvetäjille, se ei kuitenkaan ole kaikissa tilanteissa vapauttanut tarpeeksi esimiesaikaa muun muassa henkilöstöjohtamiseen ja esimiehen oman työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Lautakunta katsoo, että kaupunkiorganisaatiossa tulisi olla selkeä linjaus sen suhteen, montako suoraa alaista esimiehellä tulisi korkeintaan olla, ja miten menetellään, jos tämä määrä ylittyy. Samalla tulisi tarkentaa tiimivastaavien roolia, vastuita ja velvollisuuksia sekä tehtävästä maksettavaa korvausta. Hallitus Kaupunginhallitus toteaa, että hallintopalveluissa ei ole merkittäviä epäkohtia esimiesten työajan riittävyydessä eikä alaismäärässä. Esimiestyötä helpottavien toimintamallien kehittämistyötä on ylläpidettävä jatkuvasti. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta toteaa, että palvelualueen joissakin työyksiköissä esimiehen työmäärä on suuri isosta henkilöstömäärästä, hallinnollisen työn määrästä ja työyksikön palvelutyöhön osallistumisesta johtuen. Lisäksi useissa eri työyksiköissä vallitsevat poikkeustilanteet (kiinteistöasiat, henkilöstöongelmat, sijaisasiat,...) tuovat lisähaasteita esimiehille. Esimiehillä ei aina ole riittävästi aikaa esimerkiksi henkilökohtaiseen keskusteluun työntekijöidensä kanssa. Sivistyspalveluissa on tyypillistä että henkilöstö tekee töitä lasten kanssa eikä ajan löytäminen työntekijän ja esimiehen yhteiseen keskusteluun ole aina helppoa. Sivistyslautakunta katsoo, että kaupunkiorganisaatiossa tulisi olla selkeä linjaus sen suhteen, montako suoraa alaista esimiehellä tulisi korkeintaan olla, ja miten menetellään, jos tämä määrä ylittyy. Samalla sivistyslautakunta toivoo, että laaditaan kaupunkitasoinen esimiesten vuosikello tai vastaava, jos-sa esitetään esimiehille kohdennetut infot, koulutukset, kyselyt tms. Tämä toisi paremman mahdollisuuden ennakoida ja suunnitella työtehtäviä. Sivistyslautakunta ehdottaa, että poikkeustilanteissa (mm. koulurakentaminen) tarkastellaan säännöllisesti esimiestyöhön ja hallinnolliseen työhön varattu aika ja sen riittävyys. Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta toteaa, että pääsääntöisesti alaisten määrä esimiestä kohden on kohtuullinen eikä työajan riittävyydessä esimiestyöhön ole merkit-

26 42, HEL :30 DA: 272/2018 Sivu 25 täviä ongelmia esimiesten näkökulmasta. Esimiestyön edellytysten turvaaminen on koko organisaation hyvinvoinnin ja tuotantokyvyn näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta toteaa rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun osalta, että vastuualueen esimies/alaismäärän suhde on riittävä. Vastuualueen suuren työkuormituksen johdosta esimiehen työmäärä ja työn kuormittavuus ovat suuria, eikä tehtävistä pysty suoriutumaan normaalin työajan puitteissa. Esimiehelle tulisi mahdollistaa riittävä ajankäyttö esimiestyön velvoitteiden hoitamiseksi perusteellisemmin ja oman työhyvinvoinnin varmistamiseksi. Olisi toivottavaa, että uudelleen tarkasteltaisiin esimiehille kohdennettujen muiden kuin perustyötehtävien määrää ja huomioitaisiin myös vastuualueiden/työyksiköiden henkilöstön määrä suhteessa edellytettyihin esimiestehtäviin (hallinnolliset työt). Useissa tilanteissa saattaisi olla myös järkevämpää osoittaa kyselyjä yms. palvelualueen johtoryhmille yhteisesti vastattavaksi kuin vastuualueiden/työyksiköiden yksittäisille esimiehille. Kaupunkikehityslautakunta Kaupunkikehityslautakunta toteaa, että maankäyttö ja elinvoima - vastuualueella ei ole merkittäviä epäkohtia esimiesten työajan riittävyydessä eikä alaismäärässä. Esimiestyötä helpottavien toimintamallien kehittämistyötä on ylläpidettävä jatkuvasti. Liitteenä 19/2018 on vastausten yhteenveto. Kokouksessa esitellään laajempi raportti vastauksista. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, puh Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Henkilöstölautakunta päättää, että 1. mikäli lähiesimiehen alaismäärä on 30 tai enemmän, palvelualueen johtoryhmässä tarkastellaan tarkemmin esimiestehtävää (mm. tehtäväkuvaus, työajan jakautuminen, ajankäyttö) ja ryhdytään tarkastelussa mahdollisesti havaittujen epäkohtien korjaamiseen 2. mikäli lähiesimiehen alaismäärä on 5 tai vähemmän, palvelualueen johtoryhmässä tarkastellaan tarkemmin esimiestehtävää (mm. tehtäväkuvaus, työajan jakautuminen, ajankäyttö) ja ryhdytään tarkastelussa mahdollisesti havaittujen epäkohtien korjaamiseen 3. otetaan käyttöön kaupunkitasoinen esimiehen vuosikello Päätös 42 : Ote:

27 42, HEL :30 / Liite: Esimiestyön selvitys_yhteenveto Sivu 26 Esimiestyön selvitys, yhteenveto Henkilöstölautakunta

28 42, HEL :30 / Liite: Esimiestyön selvitys_yhteenveto Sivu 27 Esimiestyön selvitys Esimiehellä tulee olla tarpeeksi aikaa perustehtäviin, joihin kuuluvat henkilöstövoimavarojen johtaminen eli päivittäinen henkilöstön ohjaus, valvonta ja tukeminen. Lisäksi esimiestyöskentelyyn kuuluu työnantajan ja työntekijän välisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen ja kehittäminen. Henkilöstölautakunta halusi selvittää tämän kyselyn avulla, onko Kaarinan esimiehillä tarpeeksi aikaa ja mahdollisuuksia esimiestyönsä hoitamiseen. Tähän kyselyyn toivottiin jokaisen esimiesasemassa olevan työntekijän vastaamista syys-kuussa Yksittäisen vastaajan vastauksia ei tulla julkaisemaan. Vastaukset kootaan yhteen palvelualuekohtaisesti ja ne viedään omien lautakuntien kautta henkilöstölautakuntaan. Tuloksien perusteella on tarkoitus kehittää ja tukea esimiestyötä. Kyselyyn vastasi 65 esimiestä 27 sivistyspalveluista 15 teknisistä palveluista 14 sosiaali- ja terveyspalveluista 5 hallintopalveluista 4 kaupunkikehityspalveluista 2

29 42, HEL :30 / Liite: Esimiestyön selvitys_yhteenveto Sivu 28 Palvelualue Vastuualue Hallintopalvelut Kaupunkikehityspalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Tekniset palvelut Kanslia- ja viestintäpalvelut Henkilöstöpalvelut Talous- ja hankintapalvelut Tietohallinto Maankäyttö ja elinvoima Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta Koulutus Varhaiskasvatus Vapaa-ajan palvelut Terveyspalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Ikäihmisten palvelut Infrapalvelut Tila- ja ravintopalvelut Liikunta- ja viherpalvelut Vesihuoltolaitos Yleishallinto

30 42, HEL :30 / Liite: Esimiestyön selvitys_yhteenveto Sivu 29 Esimiesvuotesi tässä tehtävässä Sote Sivistys Tekniset Hallinto Kaupunkikehitys

31 42, HEL :30 / Liite: Esimiestyön selvitys_yhteenveto Sivu 30 Onko sinulla nimettyjä tiiminvetäjiä Kyllä Ei Sivistys Tekniset Kyllä Ei Sote Kaupunkikehitys Kyllä Ei Kyllä Hallinto Ei

32 42, HEL :30 / Liite: Esimiestyön selvitys_yhteenveto Sivu 31 Oletko delegoinut joitakin tyypillisesti esimiestehtäviin kuuluvia tehtäviä? esim. kehityskeskustelut, sijaishankinnat, työvuorosuunnittelu Kyllä Ei Sivistys Tekniset Kyllä Ei Sote Kaupunkikehitys Kyllä Ei Hallinto Kyllä Ei

33 42, HEL :30 / Liite: Esimiestyön selvitys_yhteenveto Sivu 32 Suorien alaistesi määrä SUORIEN ALAISTEN MÄÄRÄ / ESIMIES

34 42, HEL :30 / Liite: Esimiestyön selvitys_yhteenveto Sivu 33 Sote Sivistys Tekniset SUORIEN ALAISTEN MÄÄRÄ / ESIMIES SUORIEN ALAISTEN MÄÄRÄ / ESIMIES Hallinto Kaupunkikehitys 8

35 42, HEL :30 / Liite: Esimiestyön selvitys_yhteenveto Sivu 34 Koetko, että sinulla on riittävästi aikaa hoitaa esimiehen vastuulle kuuluvat työtehtävät? Kyllä Ei Sivistys Tekniset Kyllä Ei Sote Kaupunkikehitys Kyllä Ei Hallinto Kyllä Ei

36 42, HEL :30 / Liite: Esimiestyön selvitys_yhteenveto Sivu 35 Koetko, että sinulla on riittävästi muita resursseja (poislukien aika) hoitaa esimiehen vastuulle kuuluvia työtehtäviä? (esim. riittävästi osaamista, tukea, työkaluja, vertaistuki kollegoilta) Kyllä Ei Sivistys Tekniset Kyllä Ei Sote Kaupunkikehitys Kyllä Ei Hallinto Kyllä Ei

37 42, HEL :30 / Liite: Esimiestyön selvitys_yhteenveto Sivu 36 Onko työkuormituksella ollut vaikutusta omaan työhyvinvointiisi? Kyllä Ei Sivistys Tekniset Kyllä Ei Sote Kaupunkikehitys Kyllä Ei Hallinto Kyllä Ei

38 42, HEL :30 / Liite: Esimiestyön selvitys_yhteenveto Sivu 37 Työskentelevätkö työntekijäsi yhdessä työpisteessä (esim. rakennus)? Kyllä Ei Sivistys Tekniset Kyllä Ei Sote Kaupunkikehitys Kyllä Ei Hallinto Kyllä Ei

39 42, HEL :30 / Liite: Esimiestyön selvitys_yhteenveto Sivu 38 Kuinka usein keskimäärin tapaat työntekijöitäsi? Päivittäin Kerran tai useammin viikossa Joka toinen viikko 1-2 kertaa kuukaudessa Harvemmin Sote Päivittäin Kerran tai useammin viikossa Joka toinen viikko 1-2 kertaa kuukaudessa Harvemmin Sivistys Päivittäin Kerran tai useammin viikossa Joka toinen viikko 1-2 kertaa kuukaudessa Harvemmin Tekniset Hallinto Kaupunkikehitys Päivittäin Kerran tai useammin viikossa Joka toinen viikko 1-2 kertaa kuukaudessa Harvemmin

40 42, HEL :30 / Liite: Esimiestyön selvitys_yhteenveto Sivu 39 Käytkö henkilöstösi kanssa vuosittain kehityskeskustelut (joko yksilö- tai ryhmäkeskustelut) Kunta-HR -ohjelmaan ne tallentaen? Kyllä Ei Sivistys Tekniset Kyllä Ei Sote Kaupunkikehitys Kyllä Ei Hallinto Kyllä Ei

41 43, HEL :30 DA: 607/2018 Sivu 40 Henkilöstön laajakaistayhteyksien korvaamisesta luopuminen DA: 607 /042/2018 Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Kaupungin ohjeistus on: "Kaupungin työntekijä, joka joutuu työssään käyttämään omaa kotilaajakaistayhteyttään, voi saada kaupungilta korvausta sen kuukausimaksusta. Korvaus voi olla korkeintaan 50 % yhteyden kuukausimaksusta ja maksimissaan 20 / kuukausi. Korvauksen maksaminen edellyttää toimialajohtajan päätöstä sekä maksutositetta yhteyden kuukausikustannuksesta." Korvausta maksetaan tällä hetkellä noin 30 työntekijälle / viranhaltijalle. Työnantajan maksaman laajakaistayhteyksien korvaaminen ei ole enää nykyään tarkoituksenmukaista. Selvityksen perusteella muissa lähikunnissa ei ole käytössä ko. korvauksen maksamista henkilöstölle. Kaupungin johtoryhmä käsitteli asiaa ja puoltaa, että laajakaistayhteyksien korvaamisesta henkilöstölle luovutaan vuoden 2019 alusta lukien. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Työyhteisön kehittämisryhmä esittää henkilöstölautakunnalle, että laajakaistayhteyksien korvaamisesta henkilöstölle luovutaan vuoden 2019 alusta lukien. Päätös 43 : Ehdotus hyväksyttiin. Ote: Henkilöstölautakunta Henkilöstölautakunta Esittely: Henkilöstölle maksettavan laajakaistayhteyksien korvaamista ei nähdä enää tarkoituksenmukaiseksi. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Henkilöstölautakunta päättää, että laajakaistayhteyksien korvaamisesta henkilöstölle luovutaan vuoden 2019 alusta lukien. Päätös 43 : Ote: Korvausta saavat työntekijät

42 44, HEL :30 DA: 605/2018 Sivu 41 Etätyön periaatteet DA: 605 /042/2018 Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Kaarinan kaupungille on hyväksytty etätyöperiaatteet vuonna Etätyömahdollisuus on yksi osa joustavien ja mielekkäiden työkäytäntöjen muodostamista osaksi kaupungin työkulttuuria. Johtoryhmä on hyväksynyt uudet etätyön periaatteet Suurimmat muutokset vanhaan ohjeeseen ovat: Etätyön enimmäismäärää ei enää määrätä periaatteissa, vaan se sovitaan esimiehen kanssa etätyösopimuksessa. Aikaisemmin ohje on ollut enintään 2 työpäivää viikossa. Luovutaan yhtenäisestä seurantaraportista. Esimiehen vastuulla on seurata sovittujen työtehtävien hoitamista ja etätyöpäivien käyttöä parhaaksi katsomallaan tavalla. Oheismateriaalina on uudet etätyön periaatteet ja etätyösopimus vanhat etätyön periaatteet ja etätyösopimus Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, puh Tietohallintojohtaja Kari Hölsö, puh Toimistosihteeri Anne Rostedt, puh Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Työyhteisön kehittämisryhmä esittää henkilöstölautakunnalle hyväksyttäväksi uudet etätyön periaatteet ja etätyösopimuksen. Päätös 42 : Ehdotus hyväksyttiin. Ote: Henkilöstölautakunta Henkilöstölautakunta Esittely: Henkilöstölautakunta on hyväksynyt nykyiset etätyönperiaatteet Oheismateriaalina on kaupungin vanhat etätyön periaatteet ja etätyösopimus. Liitteenä 20/2018 on uudet etätyön periaatteet ja etätyösopimus. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, puh

43 44, HEL :30 DA: 605/2018 Sivu 42 Tietohallintojohtaja Kari Hölsö, puh Toimistosihteeri Anne Rostedt, puh Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Henkilöstölautakunta päättää 1. kumota vanhat etätyön periaatteet 2. hyväksyä uudet etätyön periaatteet Päätös 44 : Ote: Esimiehet

44 44, HEL :30 / Liite: Vanha_Etatyoohje_2005 Sivu 43 Kaarinan kaupunki ETÄTYÖOHJE 1 (4) Hallintopalvelut Henkilöstöhallinto Sinikka Valtonen ETÄTYÖN PERIAATTEET KAARINASSA Mitä etätyö on? Etätyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka voitaisiin tehdä työnantajan tiloissa, mutta joka on organisoitu tehtäväksi tai tehdään tietotekniikkaa käyttäen säännöllisesti muualla. Se nähdään myös keinona nykyaikaistaa työn organisointia ja sovittaa yhteen työ- ja vapaa-aika. Etätyöstä sovitaan aina kirjallisella sopimuksella, joten esimiehen hyväksyntä on edellytys etätyölle. Etätyöksi ei lueta esim. sähköpostien selailua iltaisin. Etätyöntekijällä on oikeus samoihin sovellettavan lainsäädännön ja työehtosopimusten takaamiin oikeuksiin kuin työnantajan tiloissa olevilla vastaavilla työntekijöillä. Etätyö Kaarinassa Esimies arvioi työntekijän työn soveltuvuuden etätyöhön. Etätyön määrä voi olla enintään 2 työpäivää viikossa, päivät sovitaan etukäteen sopimuksella. Tilannekohtaisesti voidaan sopimuksesta poiketen vaihtaa etä- ja lähityöpäivien paikkoja esim. koulutuksen takia. Sopimuksen erityispiirteitä Etätyön aikana noudatetaan pituudeltaan ao. virka- ja työehtosopimuksen mukaista työaikaa. Työntekijä päättää itse työajan sijoittamisesta, jolle erikseen ole toisin sovittu. Työntekijä merkitsee seurantaraporttiin työtunnit ja tehdyt tehtävät /tulokset päiväkohtaisesti. Seurantaraportti toimitetaan kuukausittain esimiehen hyväksyttäväksi. Lisä- ylityö-, yötyö- tai viikonloppulisiä ei makseta, ellei jonkin projektin osalta tähän ole aikataulusyistä erityisesti annettu etukäteen kirjallinen määräys. Työnantaja voi työnjohto-oikeutensa perusteella määrätä perustellusta syystä työntekijän palaamaan sopimuksesta poikkeavasti työpaikalle työhön. On syytä kiinnittää huomiota etätyön mielikuvavaikutuksista muussa työympäristössä: työn tulokset ja seuranta on syytä kirjata huolellisesti väärinkäytösepäilyjen ehkäisemiseksi. Etätyösopimus laaditaan aina kirjallisesti 3 kappaleena: yksi työntekijälle, yksi esimiehelle sekä yksi tietohallintopäällikölle. Lisäksi lähetetään tieto sopimuksen sisällöstä sähköpostitse henkilöstöhallintoon Anne Rostedtille. Etätyösopimuksessa määritellään etätyöjärjestelyn päättämismenettelystä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi siitä, että:

45 44, HEL :30 / Liite: Vanha_Etatyoohje_2005 Sivu 44 Kaarinan kaupunki ETÄTYÖOHJE 2 (4) Hallintopalvelut Henkilöstöhallinto Sinikka Valtonen työtä tehdään etätyönä määräajan, jonka jälkeen katsotaan etätyön sopivuus työtilanteeseen uudestaan työntekijällä on oikeus lopettaa etätyö ja palata työhön työnantajan tiloihin ennalta sovittua ilmoitusaikaa noudattaen työnantajalla on oikeus ennalta sovittua ilmoitusaikaa noudattaen päättää etätyö tai etätyö kestää tietyn vähimmäisajan, minkä jälkeen se jatkuu toistaiseksi, ellei jompikumpi osapuoli ennalta sovittua ilmoitusaikaa noudattaen ilmoita etätyön päättymisestä. Etätyön päättämistä koskeva ilmoitus ei merkitse työsopimuksen irtisanomista! Tietoturva Ammatillisiin tarkoituksiin käytettävien ohjelmistojen ja tietojen suojauksen on oltava etätyössä lähtökohtaisesti samaa tasoa kuin työnantajan tiloissa työskentelevillä. Etäyhteyden suojaus saattaa lisäksi edellyttää erityisjärjestelyjä. Jos etätyöhön käytettävää tietokonetta saa käyttää myös omiin tarkoituksiin, on syytä sopia pelisäännöistä muun kuin työkäytön osalta sekä arvioida muun käytön riskit tietosuojaukselle. Tietoturvaa koskevat säännökset ovat pääsääntöisesti samat kuin yrityksen tiloissa työskentelevilläkin. Etätyöstä sovittaessa on syytä kirjata näkyviin: saako työnantajan hankkimaa konetta käyttää myös muihin tarkoituksiin käytön rajoituksista. Rajoitukset on listattu myös Kaarinan kaupungin tietojärjestelmien ja tietoliikenneverkon käyttöoikeussopimuksessa. Työmatka Matkoja kodin ja työpaikan välillä ei korvata. Varsinaiset työmatkat noudattavat normaalia työehtosopimusta ja kaupungin matkustuskäytäntöä. Työvälineet Työnantaja hankkii tavallisesti työvälineet ja vastaa niiden asentamisesta ja huollosta. Etätyöntekijältä puolestaan edellytetään huolellisuutta työvälineiden käytössä, ja hänen on muun muassa ilmoitettava havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista työnantajalle. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös siitä, että etätyöntekijä käyttää myös omia työvälineitään. Tietokone on pääsääntöisesti aina työnantajan hankkima ja asentama, jos työ edellyttää yhteyttä kaupungin tietotekniikkaympäristöön.

46 44, HEL :30 / Liite: Vanha_Etatyoohje_2005 Sivu 45 Kaarinan kaupunki ETÄTYÖOHJE 3 (4) Hallintopalvelut Henkilöstöhallinto Sinikka Valtonen Työvälineiden osalta sovitaan muun muassa siitä: kuka vastaa työvälineiden hankkimisesta, asentamisesta ja huollosta kuinka työnantaja osallistuu tietoliikennekustannuksiin. Lähtökohtaisesti työnantaja vastaa säännöllisestä etätyöstä aiheutuvista suorista kustannuksista, kuten tietoliikennekustannuksista. Työsuojelu Työsuojelua koskevat määräykset soveltuvat pääsääntöisesti myös työhön, jota sopimuksen mukaan tehdään kotona tai siihen verrattavissa olosuhteissa. Tietyt työturvallisuuslain säännökset soveltuvat kuitenkin kodin olosuhteisiin vain rajoitetusti. Työsuojelutoimissa tulee ottaa huomioon etätyön erityispiirteet ja etätyöntekijälle on syytä tiedottaa etätyöhön liittyvistä menettelytavoista työterveys- ja työturvallisuusasioissa. Etätyöstä sovittaessa on syytä kiinnittää huomiota mm. siihen: mitkä ovat etätyön erityiset haitat ja vaarat terveydelle ja turvallisuudelle ja miten niitä voidaan poistaa tai vähentää miten työnantaja voi tarvittaessa tarkastaa työolosuhteet ja työvälineet etätyöntekijän velvollisuuteen ilmoittaa työympäristössä esiintyvistä ongelmista. Vakuutusturva on työntekijällä vastaava kuin työpaikallakin: normaaleja työtehtäviä suorittaessa tapahtuneet työtapaturmat ovat korvattavia, mutta esim. lounaan valmistusta ei lueta työaikaan. Työjärjestelyt Työntekijän siirtyessä etätyöhön työskentelylle on syytä asettaa selkeät tavoitteet ja aikataulu. Puitesopimuksen mukaan etätyöntekijän työmäärä ja suoritusstandardit ovat samat kuin vastaavien työnantajan tiloissa työskentelevien työntekijöiden. Etätyötä käyttöönotettaessa on syytä keskustella myös siitä, miten työntekijän työpanos määritellään ja miten sitä seurataan.

47 44, HEL :30 / Liite: Vanha_Etatyoohje_2005 Sivu 46 Kaarinan kaupunki ETÄTYÖOHJE 4 (4) Hallintopalvelut Henkilöstöhallinto Sinikka Valtonen Jotta etätyöntekijä tietäisi oman asemansa organisaatiossa eikä eristäytyisi muusta työyhteisöstä, työnantajan on informoitava työntekijää mm. raportointijärjestelyjä koskevista ohjeista organisaatiossa tapahtuvista muutoksista sekä muista yrityksen tiedottamisen piiriin kuuluvista asioista Koulutus Etätyöntekijällä tulee olla samanlaiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen kuin työnantajan tiloissa työskentelevillä, myös teknisen välineistön käytön osalta. Koulutukseen osallistuminen on otettava huomioon etätyölle asetettavia tavoitteita ja aikatauluja laadittaessa. Kollektiiviset oikeudet Etätyötä koskevista suunnitelmista neuvotellaan yhteistoimintalain, työehtosopimusten ja työpaikan käytännön mukaisesti asianomaisen työntekijän tai työntekijöiden edustajan kanssa. Muuta huomioon otettavaa Etätyöjärjestelyihin mm. työhuoneeseen, tietoliikenteeseen sekä omien työvälineiden käytön mahdolliseen korvaamiseen liittyvät verotuskäytännöt on syytä tarkistaa etukäteen. Vakuutusturvan kattavuus on niin ikään syytä selvittää ennen etätyöhön siirtymistä.

48 44, HEL :30 / Liite: Vanha_etatyosopimus_ Sivu 47 Kaarinan kaupunki ETÄTYÖSOPIMUS 1 (3) Henkilöstöhallinto ETÄTYÖSOPIMUS 1. Sopijaosapuolet: Työnantaja: Esimies: Työntekijä: Kaarinan kaupunki 2. Etätyönä tehtävä työ eriteltynä: 3. Etätyön suorituspaikka ja päivien määrä sekä sijoittuminen / vko: 4. Etätyösopimuksen kesto: - Koeaika: kk, jolloin etätyösopimus voi päättyä välittömästi ilman irtisanomisaikaa ja työntekijä palaa työpaikalleen osoitettuun työhön. Koeajan jälkeen on kummallakin puolella etätyösopimukselle 1 kk:n irtisanomisaika, jonka jälkeen palataan normaaliin työkäytäntöön. 5. Etätyön työaika ja seuranta: Etätyön aikana noudatetaan pituudeltaan ao. virka- ja työehtosopimuksen mukaista työaikaa. Työntekijä päättää itse työajan sijoittamisesta, jollei erikseen ole toisin sovittu. Työntekijä merkitsee seurantaraporttiin työtunnit ja tehdyt tehtävät /tulokset päiväkohtaisesti. Seurantaraportti toimitetaan kuukausittain esimiehen hyväksyttäväksi. Lisä- ylityö-, yötyö- tai viikonloppulisiä ei makseta, ellei jonkin projektin osalta tähän ole aikataulusyistä erityisesti annettu etukäteen kirjallinen määräys. Työnantaja voi työnjohto-oikeutensa perusteella määrätä perustellusta syystä työntekijän palaamaan sopimuksesta poikkeavasti työpaikalle työhön. C:\Users\passite\AppData\Local\Temp\{55C9A71B-CC8D A7C37DA0251A}\epj_att_11_2.doc

49 44, HEL :30 / Liite: Vanha_etatyosopimus_ Sivu 48 Kaarinan kaupunki ETÄTYÖSOPIMUS 2 (3) Henkilöstöhallinto 6. Yhteydenpito ja tavoitettavissa olo: Sovittu seuraavaa: 7. Työhön liittyvät muut velvoitteet etätyön aikana: Etätyöntekijä sitoutuu tekemään hänelle osoitetut työt viivytyksettä ja häntä koskevat normaalit työvelvoitteet, mistä ei tällä sopimuksella ole poikettu. Työssä esiin tulevien asioiden normaalin salassapitovelvollisuuden lisäksi etätyöntekijällä on erityinen vastuu tietosuojan säilymisestä siltä osin, kuin se liittyy hänen kotonaan/etätyöpisteessä hänen vastuullaan säilytettävään tietoaineistoon. Asiattomilta näihin tietoihin pääsy ja katselumahdollisuus pitää siis olla estetty. 8. Palvelussuhteen ehdot: Palvelussuhteen ehdot säilyvät ennallaan. Työstä poissaoloista (sairaus, vuosiloma, virkavapaa/työloma) ilmoitetaan kaupungin yleistä käytäntöä noudattaen. Kohdat 9 11 sovitaan tietohallinnon kanssa 9. Työvälineet ja laitteet: Käytössä olevat omat työvälineet/laitteet Käytössä olevat työnantajan työvälineet/laitteet 10. Mikrotuki: Kunnan mikrotuki on käytettävissä resurssien sallimissa rajoissa. C:\Users\passite\AppData\Local\Temp\{55C9A71B-CC8D A7C37DA0251A}\epj_att_11_2.doc

50 44, HEL :30 / Liite: Vanha_etatyosopimus_ Sivu 49 Kaarinan kaupunki ETÄTYÖSOPIMUS 3 (3) Henkilöstöhallinto 11. Kustannusten korvaukset: Työmatkoista kotoa/etätyöpisteestä Kaarinaan ei makseta matkakulujen korvausta. Kaarinan kaupunki vastaa työvälineiden / laitteiden käytöstä etätyössä aiheutuvista kustannuksista seuraavasti: 12. Muuta sovittua: 13. Allekirjoitukset: Olen lukenut ja hyväksynyt etätyösopimuksen ehdot Kaarinassa (Esimiehen nimenselvennys) (Työntekijän nimenselvennys) Tietohallintopäällikkö Kari Hölsö LIITTEET: Etätyön periaatteet Kaarinassa Etätyön seurantalomake C:\Users\passite\AppData\Local\Temp\{55C9A71B-CC8D A7C37DA0251A}\epj_att_11_2.doc

51 44, HEL :30 / Liite: Etätyön periaatteet ja sopimus Johtoryhmä Kehry Henkilöstölautakunta (2) Sivu 50 ETÄTYÖN PERIAATTEET KAARINASSA Etätyö on työtä, jota voitaisiin tehdä työnantajan tiloissa, mutta jota tehdään tietotekniikkaa käyttäen varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Siihen soveltuvat sellaiset tehtävät, jotka eivät ole nimenomaisesti työpaikkaan sidottuja. Etätyö perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamukseen ja siihen tarvitaan aina molempien osapuolten suostumus. Työnantaja päättää viime kädessä etätyön tekemisestä ja etätyö sovitaan kirjallisella etätyösopimuksella voimassa olemaan joko toistaiseksi tai määräajaksi. Työnantajalla on mahdollisuus päättää etätyösopimus, mikäli todetaan, että etätyö ei enää sovellu kyseiseen työhön tai etätyötä koskevia ohjeita ei ole noudatettu. Työntekijällä on yhtäläinen mahdollisuus päättää etätyösopimus. Etätyöpäivistä on sovittava esimiehen kanssa aina etukäteen, ellei sopimukseen ole määritelty, minä kalenteripäivinä etätyötä tehdään. Etätyön aikana noudatetaan pituudeltaan ao. virka- ja työehtosopimuksen mukaista työaikaa. Työntekijä päättää itse työajan sijoittumisesta, jollei erikseen ole toisin sovittu. Työntekijän tulee merkitä sähköiseen kalenteriinsa kyseinen päivä etätyöpäiväksi. Esimies seuraa sovittujen työtehtävien hoitamista ja etätyöpäivien käyttöä. Tietoturvan osalta tulee noudattaa kaupungin tietoturvasta ja tietosuojasta antamia ohjeita. Työntekijän/viranhaltijan on sitouduttava noudattamaan etätyössä samaa salassapitovelvollisuutta, jota häneltä työssä ollessaan normaalistikin edellytetään. Lähtökohtaisesti etätyöpisteeseen ei saa viedä henkilötietolain tai julkisuuslain näkökulmasta arkaluontoisia henkilötietoja tai asioita sisältäviä asiakirjoja. Etätyöhön vaadittavan tietoliikenneyhteyden kustannuksista vastaa etätyöntekijä. Etätyötä tehdään Kaarinan kaupungin kannettavalla työasemalla. Etätyössä toimitaan samojen yleisten periaatteiden mukaisesti kuin töissäkin. Työntekijältä edellytetään huolellisuutta työvälineiden käytössä ja hänen on ilmoitettava havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista työnantajalle. Työsuojelua ja työturvallisuutta koskevia määräyksiä sovelletaan pääsääntöisesti myös kotona tehtävään työhön. Etätyössä lakisääteinen tapaturmavakuutus on voimassa vain nimenomaan työskenneltäessä. Liite Etätyösopimus

52 44, HEL :30 / Liite: Etätyön periaatteet ja sopimus 2 (2) Sivu 51 ETÄTYÖSOPIMUS 1 Sopimusosapuolet: Työnantaja / Esimies: Kaarinan kaupunki / Työntekijä: 2 Etätyönä tehtävä työ ja etätyön määrä / sijoittuminen: 3 Etätyön suorituspaikka: 4 Etätyösopimuksen alkaminen: / 20 Määräaikaisen sopimuksen kesto: - 5 Yhteydenpito ja tavoitettavissa olo / Sovittu seuraavaa: 6 Muuta sovittua: 7 Sopimuksen päiväys ja allekirjoitukset: Kaarinassa / 20 (Esimiehen nimenselvennyt) (Työntekijän nimenselvennys)

53 45, HEL :30 DA: 608/2018 Sivu 52 Työyhteisön jäsenenä Kaarinassa -huoneentaulu DA: 608 /042/2018 Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Työyhteisön jäsenenä Kaarinassa -huoneentaulua valmistellaan parhaillaan Esimiehenä Kaarinassa -huoneentaulun rinnalle. Työyhteisön taulu perustuu samoin pääteemoihin, mitkä ovat esimiehen taulussa: Uudistavasti Asiakaslähtöisesti ja palveluhenkisesti Avoimesti ja oikeudenmukaisesti Yhdessä Henkilöstön edustajat (pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut) ovat laatineet ensimmäisen version huoneentaulusta. Luonnosversioon kerätään parhaillaan kommentteja eri henkilöstöryhmiltä. Kommenttien perusteella huoneentaulua jatkovalmistelevat yhdessä henkilöstön edustajat ja henkilöstöpalvelut. Tarkoitus on saada valmis Työyhteisön jäsenenä Kaarinassa - huoneentaulu tuotua Kehryyn Työyhteisön jäsenenä Kaarinassa -huoneentaulu on myös osa Kaarinastrategia jalkauttamiseen liittyviä toimenpiteitä. Oheismateriaalina on luonnos Työyhteisön jäsenenä Kaarinassa - huoneentauluksi. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, Pääluottamusmies Pia Lumme, Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Työyhteisön kehittämisryhmä antaa oman kommenttinsa Työyhteisön jäsenenä Kaarinassa -huoneentaulun valmisteluun. Käsittely: Työyhteisön kehittämisryhmä esitti näkemyksenään mm, että tekstejä pitäisi tiivistää huoneentaulussa on liikaa tekstiä pitäisikö esimiehen ja työyhteisön jäsenenä-huoneentaulut yhdistää? huoneentaulun graafista ilmettä on vaikea esittää Päätös 47 : Työyhteisön kehittämisryhmä hyväksyi esityksen. Työyhteisön kehittämisryhmä esitti näkemyksenään, että tekstejä pitäisi tiivistää huoneentaulussa on liikaa tekstiä pitäisikö esimiehen ja työyhteisön jäsenenä-huoneentaulut yhdistää? huoneentaulun graafista ilmettä on vaikea esittää Ote: Pääluottamusmiehet Työsuojeluvaltuutetut

54 45, HEL :30 DA: 608/2018 Sivu 53 Henkilöstöpalvelut Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Työyhteisön jäsenenä Kaarinassa -huoneentaulun luonnosversiosta saatujen kommenttien perusteella henkilöstöpalveluiden ja henkilöstön edustajat ovat jatkovalmistelleet huoneentaulua. Lisäksi graafikolta on pyydetty ehdotus huoneentaulun ulkoasusta. Oheismateriaalina on ehdotus Työyhteisön jäsenenä Kaarinassa - huoneentaulusta. Työyhteisön jäsenenä Kaarinassa -huoneentaulu kertoo, minkälaista työyhteisön jäsenyyttä Kaarinassa halutaan ylläpitää ja vahvistaa. Huoneentaulua on mahdollista käyttää muun muassa rekrytoinneissa, työyhteisötaitoihin liittyvissä keskusteluissa ja kehityskeskusteluissa. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, Henkilöstösihteeri Teija Pässilä, Työhyvinvointipäällikkö Pirkko Lehtonen, Pääluottamusmies Pia Lumme, Pääluottamusmies Arja Nurmi, Pääluottamusmies Jarkko Saarinen, Pääluottamusmies Anna Salminen, Pääluottamusmies Mari Asikainen, Työsuojeluvaltuutettu Jari Nuutinen, Työsuojeluvaltuutettu Tarja Kansanen, Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Työyhteisön kehittämisryhmä esittää henkilöstölautakunnan hyväksyttäväksi Työyhteisön jäsenenä Kaarinassa -huoneentaulun. Päätös 52 : Ehdotus hyväksyttiin. Ote: Henkilöstölautakunta Henkilöstölautakunta Esittely: Työyhteisön jäsenenä Kaarinassa -huoneentaulu kuvaa, mitä me Kaarinassa tarkoitamme hyvällä työyhteisön jäsenyydellä ja minkälaista hyvää työyhteisön jäsenyyttä haluamme ylläpitää ja vahvistaa. Liitteenä 21/2018 Työyhteisön jäsenenä Kaarinassa -huoneentaulu. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Henkilöstölautakunta hyväksyy Työyhteisön jäsenenä Kaarinassa - huoneentaulun.

55 45, HEL :30 DA: 608/2018 Sivu 54 Päätös 45 : Ote: -

56 45, HEL :30 / Liite: Tyoyhteison jäsenenä Kaarinassa Työyhteisön jäsenenä Kaarinassa Sivu 55 Avoimesti ja oikeudenmukaisesti Uudistavasti Rohkenee innovointiin ja luovuuteen Suhtautuu muutokseen uteliaasti Valmis yrittämään Auttaa toisia ja hakee apua tarvittaessa Haluaa parantaa toimintaa Ennakoi tulevaisuutta Perehtyy, pohtii, keskustelee ja ideoi Asiakaslähtöisesti ja palveluhenkisesti Tiedostaa ja viestii perustehtävän: Olemme asiakasta varten Tuntee työympäristönsä ja organisaation Toimii taloudellisesti ja ekologisesti Toimii vaikuttavuuden perusteella ja hyviä käytänteitä hyödyntäen Toimii osaltaan työhyvinvointia tukevasti Huolehtii omasta ja toisten turvallisuudesta, hyvinvoinnista ja työn ilosta Varmistaa osaltaan, että arki on sujuvaa Asennoituu myönteisesti ja arvostavasti Toimii pitkäjänteisesti Toimii tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti Osallistuu päivittäiseen keskusteluun Antaa asiallista palautetta Ottaa palautteen vastaan ja oppii Kehittää omaa ja työpaikan toimintaa Tekee oikea-aikaisia ja perusteltuja päätöksiä Ottaa toisten näkökulmat huomioon Kantaa vastuuta ja puuttuu epäkohtiin Yhdessä Osallistuu tavoitteiden asetteluun Kysyy, keskustelee, kuuntelee Varaa aikaa vuoropuhelulle Ottaa vastuuta ja tekee vastuullaan olevat työt Tuo esille osaamisensa ja resurssinsa Osallistuu koulutuksiin ja kehittämistyöhön On luotettava ja toimii yhteisten pelisääntöjen mukaisesti Hyödyntää ja ymmärtää erilaisuutta Vuorovaikuttaa avoimesti ja selkeästi Ottaa asioita esille mahdollisimman pian asianomaisten kanssa

57 46, HEL :30 DA: 606/2018 Sivu 56 Esimiehenä Kaarinassa -huoneentaulu DA: 606 /042/2018 Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Mitä tarkoitamme hyvällä johtamisella / hyvällä esimiestyöllä Kaarinassa? Syksyllä 2017 kaupungin johtoryhmä päätti "sanoittaa" tämän. Prosessi eteni seuraavien vaiheiden kautta: 1. Lokakuu tammikuu 2018 järjestettiin kaikille esimiehille Valmentava johtaminen -valmennus. Valmennuksessa oli yhtenä tehtävänä kuvata, miten toimii hyvää johtamistyötä tekevä kaarinalainen esimies. Tuotoksena syntyi pitkä lista erilaisia tekemiseen, osaamiseen ja asenteeseen liittyviä teemoja. 2. Esimiesten tuottamaa materiaalia jatkotyöstettiin johtoryhmän kehittämispäivässä tammikuussa Tavoitteena oli määrittää, minkälaista hyvää johtamista Kaarinassa halutaan ylläpitää ja vahvistaa. Työn tuloksena löydettiin 4 pääteemaa: asiakaslähtöisesti, yhdessä, linjakkaasti ja uudistavasti. 3. Johtoryhmä jatkoi huoneentaulun työstämistä kehittämispäivässään huhtikuussa 2018: Vahvisti pääteemat ja niiden ns. alateemat, päätti mallin nimen ja lisäksi otettiin huomioon valmisteilla oleva strategia. 4. Graafikolta pyydettiin muutama erilainen versio huoneentaulusta. 5. Johtoryhmä päätti lopullisen version Esimiehenä Kaarinassa - huoneentaulusta , jossa pääteemat ovat: Uudistavasti Asiakaslähtöisesti ja palveluhenkisesti Avoimesti ja oikeudenmukaisesti Yhdessä Esimiehenä Kaarinassa -huoneentaulua on mahdollista hyödyntää mm. Itsearviointilomake kehityskeskusteluiden yhteyteen Oman esimiestyön arviointi + kehittäminen Esimiesten koulutussuunnittelussa Rekytoinneissa Käytännön konkretisointi mm. vastuualuetasolla esim. vastuualueen esimiehet: Mitä tämä tarkoittaa juuri meillä Esimiehenä Kaarinassa -huoneentaulu on myös osa Kaarina-strategia jalkauttamiseen liittyviä toimenpiteitä. Valmisteilla on vastaavanlainen huoneentaulun Työyhteisön jäsenenä Kaarinassa. Oheismateriaalina on Esimiehenä Kaarinassa -huoneentaulu. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, Pääluottamusmies Pia Lumme, Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala:

58 46, HEL :30 DA: 606/2018 Sivu 57 Työyhteisön kehittämisryhmä esittää henkilöstölautakunnan hyväksyttäväksi Esimiehenä Kaarinassa -huoneentaulun. Päätös 46: Ehdotus hyväksyttiin. Ote: Henkilöstölautakunta Henkilöstölautakunta Esittely: Esimiehenä Kaarinassa -huoneentaulu kuvaa, mitä me Kaarinassa tarkoitamme hyvällä esimiestyöllä ja minkälaista hyvää johtamista Kaarinassa halutaan ylläpitää ja vahvistaa. Liitteenä 22 /2018 Esimiehenä Kaarinassa -huoneentaulu. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Henkilöstölautakunta hyväksyy Esimiehenä Kaarinassa -huoneentaulun. Päätös 46 : Ote: -

59 46, HEL :30 / Liite: Esimiehenä Kaarinassa huoneen taulu Sivu 58 Esimiehenä Kaarinassa Uudistavasti Rohkaisee innovointiin ja luovuuteen Kannustaa kokeilemaan uutta Suhtautuu muutokseen myönteisesti Kannustaa yrittämään Tukee vaikeissa tilanteissa Haastaa parantamaan toimintaa Ennakoi tulevaisuutta Perehtyy, ennakoi, keskustelee ja ideoi Avoimesti ja oikeudenmukaisesti Toimii pitkäjänteisesti Toimii päämäärätietoisesti ja suunnitelmallisesti Toimii johdonmukaisesti ja ennakoivasti Ottaa palautteen vastaan ja oppii Kehittää omaa ja työpaikan toimintaa Opettelee ja kokeilee uutta Tekee päätöksiä Tekee perusteltuja päätöksiä oikeaan aikaan Ottaa toisten näkökulmat huomioon Kantaa vastuuta Puuttuu epäkohtiin Asiakaslähtöisesti ja palveluhenkisesti Tiedostaa ja viestii perustehtävän: Olemme asiakasta varten Resurssien vaikuttava käyttö Toimii taloudellisesti ja pitkäjänteisesti Suuntaa toimintaa vaikuttavuuden perusteella Johtaa työhyvinvointia Huolehtii omasta ja toisten turvallisuudesta, hyvinvoinnista sekä työn ilosta Varmistaa, että arki on sujuvaa Asennoituu myönteisesti ja arvostavasti Yhdessä Asettaa tavoitteet yhdessä Kysyy, keskustelee, kuuntelee Varaa aikaa vuoropuhelulle Osoittaa prioriteetit, sopii mittarit Jakaa vastuuta Delegoi, luottaa Seuraa tuloksia, mittareita, reagoi niihin ja antaa palautetta Hyödyntää ja ymmärtää erilaisuutta Kommunikoi selkeästi Kommunikoi oikeaan aikaan Kommunikoi oikeille ihmisille ja käyttää oikeita kanavia

60 47, HEL :30 DA: 485/2018 Sivu 59 Kaupungin kesätyöpaikat ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ohjaajien palkkio DA: 485 /214/2018 Vapaa-ajan lautakunta Esittely: Kaupungin työllisyystoimikunta on kokouksessaan päättänyt pyytää vapaa-ajan lautakuntaa valmistelemaan ehdotuksen siitä, miten Kaarinassa voitaisiin parantaa koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien NEET -nuorten sekä muidenkin palveluita niin, että kukaan ei jäisi työelämän ulkopuolelle. Ehdotuksen tulee keskittyä nimenomaan niihin palveluihin, jotka sote- ja maakuntauudistuksessa jäävät kunnan vastuulle. Selvitys tulee olla valmis Työllisyystoimikunnan pyyntö perustuu kaupunginhallituksen päätökseen , jossa se on päättänyt velvoittaa työllisyystoimikunnan koordinoimaan selvitystä työllisyyskeskuksen perustamiseksi ja edelleen Kaarinan Vasemmistoliiton ja Kaarinan SDP:n tammikuussa 2018 jättämään valtuustoaloitteeseen. NEET-nuoret käsite on englanninkielinen ja suomeksi lyhenteellä kuvataan työelämän tai opiskelun ulkopuolella olevaa väestöryhmää. Nuorisopalvelut tuottaa etsivää nuorisotyötä, jossa tavoitteena on saavuttaa juuri NEET-nuoria. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa ja ohjata palveluihin alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Kaarinassa työmuotoon kuuluu myös ryhmätoiminta kuntouttavassa työtoiminnassa oleville nuorille. Etsivän nuorisotyön kehittämisehdotus oli vapaaajan lautakunnassa käsiteltäessä nuorisokeskuksen perustamista kaupunkiin. Myös monet muut toimijat hoitavat työllistämistä Kaarinassa. Osaamista työllistämiseen on eri tahoilla. Näitä toimijoita ovat Kaupungin aikuissosiaalityön työllistämisyksikkö, Kaarinan Kehitys oy:n työllisyyskoordinaattori, TE-hallinto, Kaarinan Pajamestarit ry., Etsivä nuorisotyö ja opetustoimen uraohjaus. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat lisäksi alueen oppilaitokset ja yritykset. Näiden tahojen yhdessä tekemisellä ja näiden tahojen työn koordinoinnilla voidaan tehostaa palveluohjausta ja lisätä valmennuspaikkoja. Nopeasti palveluita voidaan tehostaa ja lisätä yhteistyösopimuksella nuorten pajatoiminnan kanssa. Pajatoiminnasta voi kehittää verkostomaisesti toimivan työllistämisen, koulutuksen- ja elämänhallinnan valmennuskeskuksen, joka toteuttaa myös ohjaamotoimintaa. Tämä valmennuskeskus tulisi toteuttaa työhallinnon, sivistys-, sosiaalipalveluiden ja yksityisten yritysten kanssa perustuen yhteistyösopimuksiin. Yhteistyösopimuksella valmennuskeskustoiminta liitettäisiin kaupunkikonserniin eikä olisi kilpailutettava palvelu. Nuorten työpajatoiminta on nuorten valmentamista työn avulla. Nuori valmentautuja tekee työpajalla työtä omien edellytystensä mukaan. Kaarinassa nuorten pajatoimintaa on järjestetty Kaarinan Pajamestarit ry:ssä. Nuorten työpajojen rahoitus koostuu kunnallisesta rahoituksesta, toiminnan toteuttajan osuudesta, valmennuspalveluiden ja valmistettavien tuotteiden myyntituloista sekä erillisistä avustuksista. Lisäämällä kunnallista rahoitusta ja kehittämällä yhteistyötä voidaan parhaiten parantaa työelämän tai opiskelun ulkopuolella olevan

61 47, HEL :30 DA: 485/2018 Sivu 60 väestöryhmän asemaa. Nykytiedon valossa rahoitusvastuusta tulee osa jäämään kuntiin myös Sote-uudistuksen jälkeen. Yhteistyössä tulisi huomioida yhä suurempi joukko nuoria, jotka työvalmennuksen lisäksi tarvitsevat työkyvyn arviointia. On huomattava, että Kaarinan Pajamestarit ry palvelee kaikenikäisiä henkilöitä painopisteen ollessa nuorissa. Pohja työttömyyskierteen ehkäisemiseksi ja koulutusmyönteisyydelle tehdään jo perusopetusiässä. Kaupungissa syrjäytymisen ehkäisemistä ohjataan lastensuojelulain edellyttämällä monialaisella lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla. Valitettavasti kyseinen suunnitelma on mennyt vanhaksi jo vuonna 2014 eikä uutta suunnitelmaa ole tehty kaupunginhallituksen päätöksestä huolimatta. Tällä suunnitelmalla voitaisiin ohjata kaupungin resursseja samojen tavoitteiden mukaisiksi, koordinoida resursseja järkevästi ja saavuttaa pitkällä aikavälillä tuloksia myös nuorten työllistymisessä ja koulutustasossa. Kuntouttavasta työtoiminnasta kaupunginhallitus päätti : Kaikkien vastuualueiden tulee tarjota lukien kuntouttavan työtoiminnan paikkoja niin, että paikkojen tavoitteellinen määrä vastaa vuositasolla 10 %:a vastuualueen henkilöstömäärästä. Nuorten osalta työpaikalle ottaminen ja tämä päätöksen toimeenpano vaatii kuitenkin ohjaamisosaamista. Työpaikkaohjaajille tulisi järjestää koulutusta työtoiminnasta ja sen ohjaamisesta. Heille, jotka vastuullisesti ottavat nuoren ohjattavakseen tulisi myös korvata ohjauksesta, kuten oppisopimusopiskelijan ohjauksestakin korvataan (henkilöstölautakunta ). Tämä sitouttaa kaupungin työyksiköitä ja työntekijöitä ottamaan nuoria kuntouttavaan työtoimintaan ja samalla parantaa ohjauksen laatua. Kaupungin tarjoamien kesätyöpaikkojen määrä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana määrärahan pysyttyä samana. Kysyntä kesätyöpaikkoihin on ylittänyt moninkertaisesti tarjolla olevat paikat. Jokaiselle nuorelle on positiivinen kuva työelämästä ja työllä ansaitusta palkasta erityisen tärkeää. Näin ollen kaupungin tulisi lisätä kesätyöpaikkoja. Porkkanan lisäksi kaikkia nuoria koskeva kesätyötakuu toimii myös keppinä niille nuorille, jotka tekemättä mitään kertovat kotona etteivät ole yrittämisestä huolimatta saaneet kesäksi työtä. Valmistelija: Nuorisopalvelujohtaja Esa Kanerva Ehdotus: Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola Lautakunta päättää esittää työllisyystoimikunnalle seuraavia keinoja nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi, koulutukseen ohjautumisen parantamiseksi ja työelämään valmentamiseksi: 1. Kaarinan kaupunki aloittaa yhteistyöneuvottelut TE-toimiston, Kaarinan Kehitys oy:n ja Kaarinan Pajamestarit ry:n kanssa. Tavoitteena on yhteistyösopimus työllistämisen, koulutuksen ja elämänhallinnan valmennuskeskuksen perustamisesta. Valmennuskeskuksen tehtävänä on lisätä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten yksilö- ja ryhmämuotoista työvalmennusta, ohjaamista ja työkykyarviointeja. 2. työllisyystoimikunta omalta osaltaan kiirehtii lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimista. 3. kesätyöpaikkoihin varattava määräraha kaksinkertaistetaan vuodelle Tarvittaessa määrärahaa lisätään niin, että vuoteen 2022 mennessä kaupunki takaa kaikille 16 ja 17 vuotiaille vähintään kahden viikon kesätyöpaikan.

62 47, HEL :30 DA: 485/2018 Sivu kuntouttavan työtoiminnan työpaikkaohjaajina toimiville järjestetään koulutusta ohjauksesta ja työpaikkaohjaajille maksetaan korvaus ohjausajalta. Käsittely: Käsittelyn aika puheenjohtaja Marja Vaiste ehdotti, että kaupunginhallitukselle esitetään työllisyystoimikunnan täydentämistä niin, että nuorisopalvelujohtaja nimetään toimikuntaan. Puheenjohtaja totesi, että lautakunta on asiasta yksimielinen. Päätös 50: Lautakunta päätti esittää työllisyystoimikunnalle ja kaupunginhallitukselle seuraavia keinoja nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi, koulutukseen ohjautumisen parantamiseksi ja työelämään valmentamiseksi: 1. Kaarinan kaupunki aloittaa yhteistyöneuvottelut TE-toimiston, Kaarinan Kehitys oy:n ja Kaarinan Pajamestarit ry:n kanssa. Tavoitteena on yhteistyösopimus työllistämisen, koulutuksen ja elämänhallinnan valmennuskeskuksen perustamisesta. Valmennuskeskuksen tehtävänä on lisätä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten yksilö- ja ryhmämuotoista työvalmennusta, ohjaamista ja työkykyarviointeja. 2. työllisyystoimikunta omalta osaltaan kiirehtii lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimista. 3. kesätyöpaikkoihin varattava määräraha kaksinkertaistetaan vuodelle Tarvittaessa määrärahaa lisätään niin, että vuoteen 2022 mennessä kaupunki takaa kaikille 16 ja 17 vuotiaille vähintään kahden viikon kesätyöpaikan. 4. kuntouttavan työtoiminnan työpaikkaohjaajina toimiville järjestetään koulutusta ohjauksesta ja työpaikkaohjaajille maksetaan korvaus ohjausajalta. 5. esittää kaupunginhallitukselle työllisyystoimikunnan täydentämistä nimeämällä nuorisopalvelujohtaja toimikuntaan. Ote: Työllisyystoimikunta Kaupunginhallitus Työllisyystoimikunta Esittely: Vapaa-ajan lautakunta on antanut työllisyystoimikunnalle ja kaupunginhallitukselle ehdotuksensa siitä, miten Kaarinassa voitaisiin parantaa koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien NEET-nuorten sekä muiden palveluita niin, että kukaan ei jäisi työelämän ulkopuolelle. Ehdotus on laadittu työllisyystoimikunnan pyynnöstä. Kjtj-ryhmän suosituksesta työllisyystoimikunta käsittelee ensin kokonaisuudessaan vapaa-ajan lautakunnan ehdotuksen ja vasta sen jälkeen asia otetaan kaupunginhallituksessa käsittelyyn. Valmistelija: Kaarinan Kehitys Oy:n yritysasiamies, työllisyyskoordinaattori Irina Lindroos puh Ehdotus: Käsittely: Käydään keskustelua esitellystä asiasta. Nuorisopalvelujohtaja Esa Kanerva esitteli vapaa-ajan lautakunnan ehdotuksen. Työllisyystoimikunta toteaa, että se on kokouksessaan esittänyt Tuumasta duuniin -setelien lisäämistä 15 kappaleella.

63 47, HEL :30 DA: 485/2018 Sivu 62 Päätös 25: Työllisyystoimikunnan näkemyksen mukaan vapaa-ajan lautakunnan esityksen pohjalta voidaan ryhtyä seuraaviin toimenpiteisiin: 1. Vapaa-ajan lautakunta voi aloittaa selvittämään yhteistyösopimuksen edellytyksiä Ohjaamo -toiminnan mallin mukaisesti. Vapaa-ajan lautakunnan on syytä selvittää, keitä toimijoita yhteistyösopimus koskee, miten eri toimijoiden vastuut ja tehtävät jakautuvat valmennuskeskustoiminnassa, mitkä ovat sopimuksen tavoitteet, missä tiloissa toimintaa toteutetaan ja mitkä olisivat toiminnan kustannukset. 2. Todetaan, että hyvinvointikoordinaattori Hanna Inkeroinen on aloittanut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisen ja suunnitelma valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. 3. Työllisyystoimikunta puoltaa kesätyöpaikkoihin varattavan määrärahan kaksinkertaistamista vuodelle 2019 vapaa-ajan lautakunnan esityksen mukaisesti. 4. Työllisyystoimikunta esittää, että henkilöstölautakunta ottaa kantaa siihen, tuleeko kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ohjaajille maksaa korvaus ohjausajalta. Esitetään myös, että henkilöstölautakunta laatii ohjeistuksen siitä, miten ohjaajille mahdollisesti maksettava korvaus toteutetaan. 5. Työllisyystoimikunta on asetettu kaupunginhallituksen toimesta, eikä työllisyystoimikunta näin ollen voi ottaa kantaa kokoonpanoonsa. Asiantuntijoita kutsutaan kokouksiin tarvittaessa. Ote: Vapaa-ajan lautakunta Kaupunginhallitus Henkilöstölautakunta Henkilöstölautakunta Esittely: Kaarinan kaupungin kesätyöpaikat Kaarinan kaupunki tarjoaa kaupungin palvelualueille kesätyöpaikkoja 83 nuorelle. Kesätyöpaikkaa voivat hakea vuotiaat kaarinalaiset nuoret arvonnan ja/tai haastattelun kautta. Työjaksot ovat kuukauden pituisia jaksoja touko-elokuun välisenä aikana. Jakson palkka on 760 ja viikkotyöaika on tehtävästä riippuen 85 % työajasta. Kesätyöpaikkoihin varattavan määrärahan kasvattaminen Nuorten kesätyöpaikkoihin on budjetoitu henkilöstölautakunnan talousarvioon euroa + työnantajamaksut. Tällä pystytään ottamaan kesätöihin kaupungin eri palvelualueille 83 nuorta kaarinalaista. Vuosittain palvelualueilta tiedustellaan etukäteen, kenellä on mahdollisuus ottaa kesätyöntekijä töihin. Näitä kesätyöpaikkoja ilmoitetaan henkilöstöpalveluihin keskimäärin 100 per kesä. Tämä lukumäärä on asettunut melko pysyväksi määräksi. Palvelualueilla on oltava jokaiselle kesätyöntekijälle ohjaaja koko työjakson ajan. Lisäksi osa työyksiköistä toimii kesän ajan hyvin pienillä resursseilla toiminnan hiljentymisestä johtuen ja keskittävät henkilöstönsä kesälomat samaan jaksoon. Näiden asiakohtien vuoksi kaikilla työyksiköillä ei ole mahdollisuutta tai tarvetta ottaa kesätyöntekijää.

64 47, HEL :30 DA: 485/2018 Sivu 63 Mikäli kaikkiin palvelualueiden ilmoitettuihin kesätyöpaikkoihin palkattaisiin kesätyöntekijä, palkkakustannukset olisivat yhteensä noin euroa (laskettu 100 kesätyöpaikalle: 100 x 760 /kk) + työnantajamaksut (noin euroa) eli yhteensä noin euroa. Kaikille nuorille taattu kesätyöpaikka Valtuustoaloitteen "kesätyöpaikan tarjoaminen kaikille kaarinalaisille nuorille" käsittelyssä on selvitetty kaikille nuorille tarjottavan kesätyöpaikan mahdollisuuksia. Tämän valtuustoaloitteen kaupunginvaltuuston on käsitellyt Kahden tai neljän viikon pituinen kesätyöpaikka Kaarinassa, kuten lähes kaikissa naapurikunnissa, kesätyöntekijöiden työjaksot ovat kestoltaan neljä viikkoa. Neljän viikon aikana nuori ehtii saamaan uusiin tehtäviin perehdytyksen ja hän hyvin todennäköisesti ehtii oppimaan uusia asioita ja pääsee myös tekemään uusia työtehtäviä. Kahden viikon työjaksossa voi seurata se, että nuori ei ehdi kunnolla tekemään uusi työtehtäviä eikä perehtymään työyksikön toimintaan ja henkilöstöön. Tiedusteluiden perusteella useiden kesänuoria työllistäneiden työyksiköiden kanta on se, että neljä viikkoa on kahta viikkoa selkeästi parempi vaihtoehto. Esille nousi juuri perehdytykseen kuluva aika ja aika, joka nuorella menee työtehtäviin ja työyksikköön tutustumiseen. Henkilökunnan ja toiminnan kannalta kaksi viikkoa toisi lisähaastetta. Nuoren sitoutuminen kesätöihin saattaa myös olla parempi pidemmälle jaksolle. Kesänuorilta on jo nyt tullut palautetta, että työt päättyvät juuri kun nuori on oppinut tehtävänsä ja tutustunut työyksikköön. On myös huomioitava se, että kesätyöntekijöiden palkkaaminen tuo aina lisätehtäviä esimiehille, perehdyttäjille sekä palkkasihteereille että henkilöstöpalveluille. Kuntouttavan työtoiminnan työpaikkaohjaajien ohjauspalkkio Selvityksen perusteella työpaikkaohjaajalle tai vastaavalle maksetaan Kaarinassa erillinen ohjauspalkkio vain tutkintoon johtavien oppisopimusopiskelijoiden ohjaustapauksissa. Muista ohjaus- tai perehdytystehtävistä ei ole maksettu työntekijälle erillistä korvausta. Joissakin tapauksissa työyksiköt voivat saada ohjauskorvauksen. Kaarinassa maksetaan opiskelijoiden ohjauspalkkio työyksikölle tai ohjaajalle silloin, kun työnantajalle eli Kaarinan kaupungille maksetaan koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta. Yksiköiden, joissa on kuntouttavan työtoiminnan työntekijä, on mahdollista hakea tästä ohjaustyöstä pientä korvausta sosiaalipalveluista. Tämä korvaus ohjautuu pääsääntöisesti työyksikön yhteiseen käyttöön. Ammattikorkeakoulututkintoon liittyvissä harjoittelussa työnantaja voi saada oppilaitokselta korvausta harjoittelijan ohjaamisesta. Nämä korvaukset kohdennetaan vastaavan työyksikön yhteiseen käyttöön. Vuoden 2018 alusta lukien ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden työssäoppimisesta ei ole enää maksettu työnantajalle eli vastaavalle työyksikölle korvausta (Ammatillisen koulutuksen reformi). Tutkintoon johtavassa oppisopimuskoulutuksessa työnantaja saa opiskelijasta koulutuskorvausta oppisopimustoimistolta tutkinnon tasosta riippuen. Tästä korvauksesta maksetaan palkkio nimetylle työpaikka-

65 47, HEL :30 DA: 485/2018 Sivu 64 kouluttajalle henkilöstölautakunnan päätöksen mukaisesti. Koko työyksikölle kohdennetun ohjauspalkkion tarkoituksena on osallistaa koko työyhteisö harjoittelijan ohjaamiseen ja perehdyttämiseen. Ohjauspalkkiot yksiköt käyttävät pääsääntöisesti henkilöstön virkistykseen. Kuntouttavan työtoiminnan työntekijöiden, ja myös muiden harjoittelijoiden, ottamisen haasteena vaikuttaa olevan ennemminkin siihen kohdennettava aikaresurssi kuin mahdollinen ohjauspalkkio. Lähikunnissa toimitaan kuten Kaarinassa eli ei makseta kuntouttavan työtoiminnan työpaikkaohjaajille ohjauspalkkiota. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, Henkilöstösihteeri Teija Pässilä, Toimistosihteeri Anne Rostedt, Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Henkilöstölautakunta päättää 1. todeta, että kesätyöpaikkoja on mahdollista lisätä enintään 17 paikalla, jolloin kokonaismäärä on 100 kesätyöpaikkaa 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että henkilöstölautakunnan henkilöstömenoihin osoitetaan euron lisämääräraha kesätyöntekijöiden määrän lisäämiseksi vuoden 2019 talousarvioon 3. muilta osin kesätyöpaikkojen osalta jatketaan nykyisen Kaarinan kaupungin toimintamallin mukaisesti 4. kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ohjaajille ei makseta erillistä korvausta ohjausajalta Päätös 47 : Ote: Kaupunginhallitus Työllisyystoimikunta Vapaa-ajan lautakunta

66 48, HEL :30 DA: 691/2018 Sivu 65 Päätösten täytäntöönpanokelpoisuus / Kaarinan kaupungin eritystyölasihankinnat DA: 691 /043/2018 Henkilöstölautakunta Esittely: Asian ottamisesta ylemmän toimielimen käsiteltäväksi (=otto-oikeus) säädetään kuntalain 51 :ssä. Kaupunginhallituksella ja lautakunnilla on tämän mukaisesti laaja mahdollisuus puuttua kaupungin organisaatiossa niiden alapuolella tehtyihin päätöksiin ottamalla asiat uuteen käsittelyyn. Otto-oikeutta voidaan käyttää asioissa, jotka on kuntalain perusteella siirretty kunnanhallituksen tai lautakunnan alaisen viranomaisen toimivaltaan. Henkilöstölautakunnalle on toimitettu henkilöstöjohtajan päätös Kaarinan kaupungin erityistyölasihankinnasta Valmistelija: Henkilöstösihteeri Teija Pässilä, Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Henkilöstölautakunta päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan Kaarinan kaupungin erityistyölasihankinnasta ja antaa siten päätökselle täytäntöönpanoluvan. Päätös 48 Ote: -

67 49, HEL :30 DA: 673/2018 Sivu 66 Kaarinan kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2019 DA: 673 /045/2018 Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Henkilöstön koulutussuunnittelulla turvataan riittävä osaaminen kaupungin tavoitteiden saavuttamiseksi ja ennakoidaan osaamistarpeessa tapahtuvia muutoksia. Henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteiden tarkoitus on edistää osaamisen kehittämistä, muutoksiin varautumista ja työurien pidentymistä. Strategisten painopistealueiden ja perustehtävän perusteella määräytyvät työntekijän koulutuksen painopisteet. Kehityskeskusteluissa selvitetään työntekijän osaaminen ja osaamistarpeet, joiden pohjalta määräytyy työntekijäkohtainen koulutustarve. Palvelualuekohtaiset henkilöstösuunnitelmat ja koulutustavoitteet ovat määritelty palvelualueiden johtoryhmissä syksyllä 2018 (suunnitelman liite 1). Suunnitelmien pohjalta henkilöstöjohtaja on päivittänyt koko kaupunkia koskevan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma käsitellään yhteistoimintamenettelyssä vuosittain. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että suunnitelma tulisi laatia joka vuosi kokonaan uudestaan. Kun suunnitelma on kerran laadittu lain vaatimukset täyttävällä tavalla, vuosittaisten neuvottelujen yhteydessä käsitellään edellisen vuoden asiakirjan muutostarpeita ja sen saattamista ajan tasalle. Lisäksi yhteistoimintamenettelyssä on hyväksyttävä suunnitelman osaamisen kehittämistoimien valinta ja kohdentaminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2019 on oheismateriaalina. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Työyhteisön kehittämisryhmä päättää hyväksyä henkilöstö- ja koulutussuunnitelman vuodelle Käsittely: Pääluottamusmies Arja Nurmi esitti, että kantriin tulisi tarkempi selvitys siitä, mitkä koulutukset ovat työnantajan määräämiä. Päätös 50 : Työyhteisön kehittämisryhmä hyväksyi henkilöstö- ja koulutussuunnitelman vuodelle Ote: Henkilöstölautakunta Henkilöstölautakunta Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2019 on liitteenä 23/2018

68 49, HEL :30 DA: 673/2018 Sivu 67 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Henkilöstölautakunta päättää merkitä tiedoksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelman vuodelle Päätös 49: Ote: -

69 49, HEL :30 / Liite: Henkilöstö ja koulutussuunnitelma 2019 Sivu 68 1

70 49, HEL :30 / Liite: Henkilöstö ja koulutussuunnitelma 2019 Sivu 69 2 Sisällys 1. Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet Maailma muuttuu - Kaarina toimii Henkilöstön määrä ja kotikunta Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytointi Palvelusuhdemuodot Koulutussuunnitelma Koulutusten painopisteet Arvio ammatillisesta osaamisesta sekä siinä tapahtuvista muutoksista Koulutusten kohdentaminen Työkyvyn ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitäminen Osaamisen kehittäminen ja koulutusmuodot Seuranta Hyväksyminen Liite 1 Palvelualuekohtaiset koulutussuunnitelmat

71 49, HEL :30 / Liite: Henkilöstö ja koulutussuunnitelma 2019 Sivu Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet Kaarinan kaupunki haluaa olla työpaikka, jossa jokainen tietää tehtävänsä ja vastuunsa ja on ylpeä työstään. Ympärillä muuttuva maailma edellyttää uusia toimintatapoja ja asettaa uusia haasteita henkilöstölle. Henkilöstölle pyritään turvaamaan riittävä ja ajantasainen koulutus ja ammatillinen tuki oman työnsä tueksi. Kaarinan kaupunki arvostaa henkilöstön osaamista ja tavoitteena on varmistaa, että kaupungin palveluja tuottaa osaava henkilöstö. Henkilöstön oppimista ja kehittymistä työurallaan tuetaan eritavoin. Kaupunki kannustaa henkilöstöään mm. osallistumaan työn suunnitteluun, menetelmien kehittämiseen ja yhteistyöhön. Osaavaa henkilöstöä johdetaan ammattitaitoisella esimiestyöllä. Esimiehet edesauttavat ammattitaidon ylläpitämisessä, itsensä kehittämisessä ja työssä oppimisessa. Lisäksi henkilöstön vaihtuvuutta pyritään hallitsemaan ja ennustamaan. Henkilöstön koulutussuunnittelulla turvataan riittävä osaaminen kaupungin tavoitteiden saavuttamiseksi ja ennakoidaan osaamistarpeessa tapahtuvia muutoksia. Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet edistävät osaamisen kehittämistä, varautumista muutoksiin ja työurien pidentymistä. Lisäksi hyvällä suunnittelulla on tarkoitus parantaa kaupungin tuottavuutta ja kilpailukykyä. Kaarinan kaupunki työnantajana pyrkii huolehtimaan siitä, että henkilöstö saa muuttuvissa olosuhteissa palvelutuotannon edellyttämän täydennyskoulutuksen. Koulutuksen suunnittelussa otetaan huomioon työn ja henkilöstön kehittämistarpeet sekä henkilöstön koulutushalukkuus. Koulutukseen osallistumisessa noudatetaan kunnallista henkilöstökoulutuksesta annettua suositussopimusta (KT, YK A58/1995). Palvelualuekohtaiset henkilöstösuunnitelmat ja koulutustavoitteet ovat määritelty palvelualueiden johtoryhmissä syksyllä 2018 (liite 1). Suunnitelmien pohjalta henkilöstöjohtaja päivittää koko kaupunkia koskevan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet hyväksytään työyhteisön kehittämisryhmässä vuosittain. 2. Maailma muuttuu - Kaarina toimii Henkilömäärän ja -rakenteen muuttuessa tulee aiheelliseksi monien työntekijöiden tehtäväkuvien uudelleentarkastelu ja päivittäminen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Tämä vaatii myös osaamisenkehittämistä ja koulutuksia, jotka tulevat olemaan tulevaisuudessa jatkuvia toimenpiteitä. Osaamistarpeet eivät pysy enää vakiona, vaan ovat osa muutosprosessia. Vastaisuudessa pienempiä ja isompia muutoksia tulee olemaan jatkuvasti ja tämä vaatii henkilöstöltä muutoshalukkuutta, -myönteisyyttä, -hallintaa, -osaamista, -johtamista ja -sietokykyä. LASKENTAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN YHTEISTYÖSSÄ ITÄISTEN KUNTIEN KANSSA Vuoden 2017 alussa käynnistyi itäisten kuntien yhteisen laskentapalvelukeskuksen toiminta Kaarinan kaupungin ollessa vastuukunta. Tämän myötä kaupungin palvelukseen siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä Liedon ja Paimion laskentapalveluhenkilöstö, yhteensä 18 henkilöä. Palvelukeskus on siirtymässä osakeyhtiömuotoiseen toimintaan vuoden 2019 alusta, jolloin 33 vakituista työntekijää siirtyy osana liikkeen luovutusta vanhoina työntekijöinä Tilikunta Oy:lle. SOTE-UUDISTUS Sote- ja maakuntauudistuksessa perustetaan kaikkiaan 18 uutta maakuntaa, jolloin Suomen hallinto on järjestetty kolmeen tasoon: valtio, maakunta ja kunta. Samalla uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne ja rahoitusmalli. Sote-palvelujen järjestämisestä vastaa alkaen kuntien sijaan maakunnat. (

72 49, HEL :30 / Liite: Henkilöstö ja koulutussuunnitelma 2019 Sivu 71 4 Kuva 1 Maakuntaan siirtyvät organisaatiot ( Muutoksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Lisäksi uudistuksessa kootaan maakuntiin valtion aluehallintoon ja maakuntahallintoon kuuluvia muita tehtäviä. Tämän tavoitteena on sovittaa yhteen valtion alue- ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä. Uuden maakunnan tehtävistä merkittävin on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kansalaisille. Sen lisäksi maakunta vastaa pelastustoimesta, aluekehityksestä ja elinkeinoelämän edistämisestä, alueiden käytön ohjauksesta ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä, ympäristöterveydenhuollosta sekä joistakin muista alueellisista tehtävistä. Uudistuksen jälkeen kunnan tehtävät painottuvat pitkälti sivistystoimeen eli varhaiskasvatukseen ja koulutukseen sekä liikunnan, kulttuurin ja nuorisotoimen tapaiseen vapaa-ajan palveluihin. Lisäksi yhdyskuntatekniikka kaavoituksesta joukkoliikenteeseen ja asuntotuotantoon olisi edelleen kuntien tehtäviä. Kuntatyönantajien arvion mukaan maakunnille siirtyisi noin työntekijää ja viranhaltijaa nykyisten kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä. Uudistus koskettaa Varsinais-Suomessa yli työntekijää, joista noin henkilöä työskentelee muissa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon parissa. Kaarinan kohdalla toteutuva sote-uudistus tarkoittaa muun muassa sitä, että henkilöstömäärä vähenee merkittävästi. Kaarinan sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueella on vakituisia työntekijöitä 477, joka on 33 % kaikista vakituisista (henkilösraportti 2017). Lisäksi muutoksella on vaikutusta myös kaupungin ns. tukitoimien palveluille ja näin henkilöstömäärään (mm. ruokapalvelut, kiinteistönhoito, hallintopalvelut). Näitä vaikutuksia ei ole vielä tarkemmin selvitetty. Sote-uudistusprojektissa on parhaillaan valmistelussa se, miten omaisuuden ja henkilöstön siirrot kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille toteutetaan parhaiten. Henkilöstön aseman muutokset pyritään toteuttamaan mahdollisimman taloudellisesti ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. 3. Henkilöstön määrä ja kotikunta Vuoden 2017 lopussa vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä oli yhteensä 1 812, mikä on 31 henkilöä ja 1,7 % vähemmän kuin vuoden 2016 viimeisenä päivänä. Kaarinassa tarvitaan erilaisia työn tekemisen muotoja. Pääsääntöisesti Kaarinassa työskennellään kokoaikatyössä ja toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa. Vuoden 2017 lopussa kaupungin koko henkilöstöstä vakinaisia oli 79,4 % (2016: 77,3 %) ja määräaikaisia oli 20,6 %. Henkilöstömäärällä mitattuna Kaarinan kaupungin suurin palvelualue on sivistyspalvelut. Vakinaisesta henkilöstöstä 46 % oli sivistyspalveluissa,