HEALTH & PUBLIC SERVICE SELVITYS PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ SOSIAALI-JA TERVEYSALALLA

Transkriptio

1 HEALTH & PUBLIC SERVICE SELVITYS PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ SOSIAALI-JA TERVEYSALALLA Anna Maksimainen

2 1 Tausta

3 SELVITYKSEN TARKOITUKSENA ON OLLUT ARVIOIDA PK-YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ VALINNANVAPAUDESSA Selvityksen tavoitteena on ollut 1. Hahmottaa ja mallintaa sote-keskuksen kilpailukykyistä ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa sekä 2. Tunnistaa erilaisia PK-yritysten uudenlaisessa valinnanvapauden toimintaympäristössä kohtaamia haasteita ja tunnistaa niihin ratkaisumalleja joko yritysten välisen yhteistyön tai julkisen palveluiden järjestäjän toimesta Erityisesti selvityksessä tarkasteltu perustason sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavaa sote-keskusmallia, mutta se kattaa myös asiakasseteliin ja henkilökohtaiseen budjettiin liittyvät liiketoimintamahdollisuudet Selvityksessä huomioitu myös järjestökentän toimijat ja lähes kaikki havainnot pätevät myös kolmannen sektorin toimijoihin Toteutus Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimeksiannosta tammi-maaliskuun 2018 välisenä aikana ja perustuu hallituksen päivättyyn lakiluonnokseen

4 MONIPUOLINEN PALVELUNTUOTTAJARAKENNE ON KOKO PALVELUJÄRJESTELMÄN ETU Erilaisiin asiakastarpeisiin vastaaminen parantaa vaikuttavuutta PK-yritykset tuovat elinvoimaa paikalliseen elinkeinoelämään Aito kilpailutilanne pitää hinnat kurissa ja lisää laatukilpailua Suurempi määrä yrityksiä tuottaa enemmän innovaatioita Palvelutuotannon hajautuminen pienentää riskejä

5 2 Toimintaympäristö

6 VALINNANVAPAUDEN TAVOITTEENA ON: parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua ja vahvistaa kustannusvaikuttavaa toimintaa. Asiakas voi valita aiempaa monipuolisemmin omaan tilanteeseensa sopivan palveluntuottajan. Lähde: STM ja VM (alueuudistus.fi) 8

7 VALINNANVAPAUS PITÄÄ SISÄLLÄÄN 3 HYVIN ERILAISTA MEKANISMIA Asiakas 1. Suora valinta / Sote-keskus 2. Asiakasseteli 3. Henkilökohtainen budjetti Asiakas saa itse valita: Julkisen tai yksityisen sote-keskuksen ja hammashoitolan Maakunnan liikelaitoksen ja palveluyksikön Palveluja antavan ammattihenkilön Maakunnan liikelaitos voi myöntää asiakassetelin laissa määrätyn palvelun hankkimiseen yksityiseltä tuottajalta kaikkialta Suomesta. Asiakas saa itse päättää, mistä hankkii palvelun. Maakunnan liikelaitos voi myöntää henkilökohtaisen budjetin, jota saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisten palvelujen hankkimiseen kaikkialta Suomesta. Asiakas saa itse päättää, mistä hankkii palvelut ja voi vaikuttaa myös palvelujen sisältöön.

8 SOTE-PALVELUIDEN KUSTANNUKSET SUOMESSA VUONNA 2016 OLIVAT 20,8 MRD. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset* Suomessa 2016, mrd. 20,8 Yksityisesti rahoitettu terveydenhuolto 1,8 Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto 11,2 Julkisesti rahoitettu sosiaalihuolto 7,8 Yhteensä 1,8 11,2 7,8 Kela kuntoutus & muut 0,5 Tutkimus & hoito 0,3 Lääkärinpalkkiot 0,3 Hammashoito 0,4 Työterveyshuolto 0,8 Yksityisesti rahoitettu terveydenhuolto Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 1,0 Hammashoito 0,5 Perusterveydenhuollon avohoito 2,2 Erikoissairaanhoito 7,0 Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto Kotihoito** 1,1 Laitoshoito*** 1,4 Ympärivuorokautinen hoiva*** 2,5 Muut 2,8 Julkisesti rahoitetut sosiaalipalvelut Julkisen terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kustannukset olivat yhteensä 19 mrd. vuonna 2016 Kelan korvausten piirissä olevan yksityisesti rahoitetun terveydenhuollon kustannukset olivat yhteensä 1,8 mrd. vuonna 2016 Julkisten sote-palveluiden kustannuksista 41 % koostui sosiaalipalveluista, 37 % erikoissairaanhoidon palveluista ja 22 % perustason terveyspalveluista *Julkisesti rahoitettujen palveluiden asiakasmaksut jyvitetty toiminnoille niiden kustannusten suhteessa. Lääkkeet ja matkat jätetty huomioimatta **Sisältää kaikki asiakasryhmät ***Sisältää ikääntyneet ja vammaiset Lähde: Kela (

9 VALINNANVAPAUDEN PIIRIIN ~2,3 MRD. JULKISTA TERVEYDENHUOLTOA JA ~3,1 MRD. SOSIAALIPALVELUITA Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset* Suomessa 2016, mrd. STM arviot 20,8 Yksityisesti rahoitettu terveydenhuolto 1,8 Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto 11,2 Julkisesti rahoitettu sosiaalihuolto 7,8 A 1,8 Tutkimus & hoito 0,3 Lääkärinpalkkiot 0,3 Hammashoito 0,4 Työterveyshuolto 0,8 11,2 Kela kuntoutus & muut 0,5 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 1,0 1 Hammashoito 0,5 Perusterveydenhuollon avohoito 2,3 Erikoissairaanhoito 7,0 7,8 Kotihoito** 1,1 Laitoshoito*** 1,4 Ympärivuorokautinen hoiva*** 2,5 Muut 2, Suoran valinnan palvelut, 2,26mrd. Sote-keskus 1,9 mrd. PTH 1,8 mrd. + ESH 0,1 mrd. Hammashoito 360M Henkilökohtainen budjetti, 1,5 mrd. Pääasiassa sosiaalipalveluita laaja-alaista tukea tarvitseville Asiakasseteli, 1,6 mrd. Pääasiassa tuotteistettavat sosiaalipalvelut Lainsäädännössä ei velvoiteta maakuntia ottamaan käyttöön erikoissairaanhoidon asiakasseteleitä Yhteensä Yksityisesti rahoitettu terveydenhuolto Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto Julkisesti rahoitetut sosiaalipalvelut *Julkisesti rahoitettujen palveluiden asiakasmaksut jyvitetty toiminnoille niiden kustannusten suhteessa. Lääkkeet ja matkat ei mukana **Sisältää kaikki asiakasryhmät ***Sisältää ikääntyneet ja vammaiset Lähde: Kela ( STM (alueuudistus.fi) A Kela-korvaukset poistetaan Kela-korvaukset hammashoitoon, lääkärinpalkkioihin sekä tutkimukseen ja hoitoon päättyvät valinnanvapauden alkaessa

10 TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU SOTE-PALVELUISSA NOPEAMMIN KUIN KOSKAAN Merkittävimmät muutokset palveluntuottajien toimintaympäristöön Perustelut Valinnanvapaus Monet yritykset joutuvat sopeuttamaan toimintaansa annettuun palveluvalikoimaan ja uudenlaiseen ansaintalogiikkaan Muutos suoriteperusteisesta tuottajavetoisesta hinnoittelusta annettuun kapitaatioperusteiseen korvausmalliin Palveluiden digitalisaatio Tietojärjestelmien rooli muuttuu tukitoiminnosta kriittiseksi osaksi avaintoimintojen kehittymistä Digitalisaatiolla on merkittävä rooli sote-uudistuksen säästötavoitteisiin pääsemisessä Tekoäly, analytiikka ja robotiikka mahdollistavat muutoksen passiivisista tietovarastoista aktiivisesti henkilökunnan hyödynnettäviksi ja jopa itsenäisesti toimiviksi työkaluiksi Toimialarajojen ylittyminen Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle tulee uudenlaisia, laajalla verkostolla toimivia kilpailijoita muiden toimialojen suurista toimijoista Mm. postin, kaupan ja vakuutusalan toimijoiden avaukset ja suunnitelmat sote-toimialalla Asiakaskeskeisyys Kuluttajien odotukset kasvavat yleisen kuluttajakäyttäytymisen trendin mukaisesti Asiakaskokemuksen rooli yritysten kilpailukykytekijänä korostuu entisestään Asiakaskokemuksen vertailuun myös sote-palveluihin luodaan viimeistään valinnanvapauden myötä uusia työkaluja asiakkaan päätöksenteon tueksi

11 3 Sote-keskus

12 SOTE-KESKUKSEN YTIMESSÄ LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN VASTAANOTOT Laki edellyttää sote-keskuksilta seuraavia palveluita: 1. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset 2. Terveydenhuollon neuvonta ja ohjaus 3. Yleislääketieteen alaan kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilön suorittama toimintakyvyn ja sairauksien tutkimus, toteaminen ja hoito 4. Kohdassa 3 tarkoitettuihin palveluihin liittyvä kuntoutusneuvonta ja ohjaus, toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi 5. Terveydenhuoltolaissa tarkoitettujen todistusten antaminen liittyen edellä mainittuihin kohtiin Edellä mainittuihin palveluihin kuuluvat laboratorio- ja kuvantamispalvelut 7. Sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön antama sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus Lisäksi maakunnan on sisällytettävä suoran valinnan palveluihin vähintään kahden lääketieteen erikoisalan konsultaatio- ja vastaanottopalveluja Lähde: STM ja VM (alueuudistus.fi)

13 PIENEN SOTE-KESKUSYRITYKSEN ON OLETETTU HARJOITTAVAN VAIN SOTE-KESKUSTOIMINTAA Pieni sote-keskus: tavoitteena turvata tasainen liiketoiminta ja työpaikat työntekijöilleen ilman kasvutavoitteita Perustiedot: Tulot Menot Lääkärit 43,5% asiakasta Liikevaihto Käyntimäärät: Kompensaatiomallin mukaiset korvaukset 100% Vastaanottotoiminta 82,6% Hoitajat 19,2% Erikoissairaanhoito 9,4% Laboratorio ja kuvantaminen 7,5% Sosiaaliohjaus 3% Tilat 3,8% ICT 2,4% Hallintokustannukset 2,4% Markkinointi 0,8% Muut kulut 0,8% Liikevoitto 7,2% Lääkärit / vuosi Hoitajat / vuosi Erikoislääkärit 450 / vuosi Sosiaaliohjaus: 490 / vuosi Henkilöstötarve: Lääkärit: 2 htv Hoitajat: 2 htv Sosiaaliohjaus 0,3 htv Erikoislääkärit 0,2 htv Esimerkkinä käytetyn pienen sote-keskuksen liikevoitto on 45t (7,2 %) Lähde: haastattelut, THL, Kela, Tilastokeskus, Lääkäriliitto, STM

14 KESKISUUREN SOTE-KESKUKSEN TULOISTA YLI 1/3 OLETETTU SOTE-KESKUKSEN ULKOPUOLISISTA PALVELUISTA Tulot Keskisuuri sote-keskus: tavoitteena kasvattaa liiketoimintaa sote-keskuksen ulkopuolisien palvelujen avulla Menot Perustiedot: asiakasta Lääkärit 26,6 % Liikevaihto: 18,4 miljoonaa Kompensaatiomallin mukaiset korvaukset 62,7% Kotihoitopalvelut 31,2% Sote-keskuksen kulut 57,5% Hoitajat 12,1% Erikoissairaanhoito 5,9% Laboratorio- ja kuvantaminen 4,7% Sosiaaliohjaus 1,9 % Tilat 2,6% ICT 1,4% Muut kustannukset 2,3% Sote-keskuksen Liikevoitto 5,2% Kotihoitopalvelujen kulut 28,1% Erikoislääkäripalvelut 6,1% Erikoislääkäripalv. kulut 5,5% Kotihoitopalvelujen Liikevoitto 3,1 % Erikoislääkäripalv. liikevoitto 0,6% Käyntimäärät: Lääkärit / vuosi Hoitajat / vuosi Erikoislääkärit / vuosi Sosiaaliohjaus: / vuosi Henkilöstötarve: Lääkärit: 36 htv Hoitajat: 37 htv Sosiaaliohjaus 6 htv Erikoislääkärit 4 htv Keskisuuren sote-keskuksen liikevoitto lisäpalvelujen kanssa on 1,65M (8,9 %) Lähde: haastattelut, THL, Kela, Tilastokeskus, Lääkäriliitto, STM

15 TODENNÄKÖINEN DIGITALISAATION TUOMA MUUTOS SIIRTÄÄ KUSTANNUKSIA HENKILÖSTÖSTÄ TIETOJÄRJESTELMIIN Esimerkki vuonna 2023 toimivasta sote-keskuksesta Tulot 1 Kompensaatiomallin mukaiset korvaukset 100% Menot 2 3 Muut kulut 6 % (-0,2%) Vastaanottotoiminta (henkilöstö) 72,6 % (-10%) ICT 10% (+7,6%) Liikevoitto 11,4% (+2,6%) 1 Tuloihin ei ole oletettu muutoksia Suurin kaikkien sote-keskusten kohtaama muutos tulee liittymään digitalisaatioon 2 ICT-kustannusten oletettu kasvavan huomattavasti, kun sote-keskukset ottavat käyttöön uusia digitaalisia palveluita Samalla henkilöstökulujen oletettu laskevan, kun digitaalisten palvelujen avulla saadaan hoidettua potilaita tehokkaammin 3 Samoilla resursseilla voidaan hoitaa enemmän potilaita, tai sama potilasmäärä pienemmillä resursseilla

16 SOTE-KESKUKSEN AVAINTOIMINTOJA OVAT ASIAKASHANKINTA, ASIAKASOHJAUS JA VASTAANOTTOPALVELUT Maakunta määrittää toimintaympäristöä Sisäiset avaintoiminnot määrittävät viime kädessä sote-keskuksen kilpailukyvyn Tuote & hinnoittelu Toiminnon kuvaus: Maakunnallinen järjestäjä määrittelee sote-keskuksen palveluvalikoiman ja hinnoittelun Palveluntuottajan kannalta tärkeää: Ymmärtää muutokset verrattuna nykyiseen toimintaympäristöön Sopeuttaa avaintoiminnot uudenlaiseen toimintaympäristöön sopivaksi Muokata palveluista omannäköisensä järjestäjän määrittelemissä raameissa Tukipalvelut Henkilöstöhallinto kilpailuetuna korkean työllisyyden toimialalla Teknologiaosaaminen mahdollistaa avaintoimintojen kehittämisen Asiakaspohjan kasvattaminen Toiminnon kuvaus: Markkinointi aktiivisesti valitseville asiakkaille Passiivisten asiakkaiden listaamisen optimointi Palveluntuottajan kannalta tärkeää: Ylläpitää riittävä asiakaspohja, jonka kapitaatiokorvaukset kattavat sotekeskuksen toiminnan kustannukset Houkutella asiakkaita, jotka se pystyy hoitamaan kannattavasti Sisäinen asiakasohjaus Toiminnon kuvaus: Asiakkaan palvelutarpeen tunnistaminen ja arviointi Asiakkaan ohjaus oikeaan vastaanottopalveluun Palveluntuottajan kannalta tärkeää: Ohjata asiakkaita oikea-aikaisesti ja todellisen palvelutarpeen mukaan Tarjota eri asiakkaille soveltuvimmat fyysiset, digitaaliset ja muut kanavat yhteydenpidolle Yrityksen infrastruktuuri Henkilöstöhallinto Teknologia Hankinnat Palvelutuotanto Toiminnon kuvaus: Vastaanotto- ja muiden palveluiden tuottaminen Tulevan palvelutarpeen ennaltaehkäisy Fyysisten ja digitaalisten palvelukanavien hyödyntäminen Palveluntuottajan kannalta tärkeää: Pystyä vähentämään asiakkaiden palvelutarvetta Kehittää kustannusvaikuttavuutta jatkuvasti kilpailukyvyn varmistamiseksi Asiakkaan ohjaaminen sote-keskuspalvelujen ulkopuolelle 1) omiin / muiden yritysten palveluihin 2) liikelaitoksen palveluihin

17 4 PK-yritysten haasteet ja ratkaisut

18 TUNNISTETUT HAASTEET JA NIIHIN EHDOTETUT RATKAISUMALLIT, JOIHIN MAAKUNTA VOI VAIKUTTAA 1/2 Haaste Maakunnallinen valmistelu ja päätöksenteko Liiketoimintaosaaminen Investointien tarve Ehdotetut ratkaisumallit Läpinäkyvyys palveluiden hinnoittelun pohjana toimineissa kustannuslaskelmissa Luottamuksen rakentaminen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavan päätöksenteon ennakoitavuus Aktiivinen vuoropuhelu ja yhteistyö alusta asti koko ekosysteemin kanssa yhteyskehittämisen hengessä Maakuntien välinen benchmarking PK-yritysten toimintaedellytysten osalta Palveluntuottajien koulutus uudenlaiseen toimintaympäristöön ja erilaisten liiketoimintavalmennusten tarjoaminen Palveluntuottajien törmäyttäminen ja verkottumisen mahdollistaminen (myös yli nykyisten toimialarajojen) Innovaatioekosysteemin ja sote-kiihdyttämön tyyppisten palveluiden tarjoaminen tuote- ja palvelukehitykseen Julkinen, mahdollisimman helppo, rahoituskanava valinnanvapausmarkkinassa aloittaville yritykselle Kansalliset ja maakunnalliset määrittelyt voivat estää tai tukea pk-yritysten toimintamahdollisuuksia

19 TUNNISTETUT HAASTEET JA NIIHIN EHDOTETUT RATKAISUMALLIT, JOIHIN MAAKUNTA VOI VAIKUTTAA 2/2 Haaste Asiakkaiden neutraali ohjaus palveluihin Ehdotetut ratkaisumallit Systemaattinen asiakaskokemuksen ja vaikuttavuuden mittaaminen ja yhteiset tuottajien vertailualustat Asiakkaiden ohjautumisen aktiivinen seuranta ja sanktiot rikkomuksista Aktiivinen ja selkeä viestintä kuntalaisille valinnanvapaudesta ja eri vaihtoehdoista Tietojärjestelmät Pakollisten tietojärjestelmien tarjoaminen yrityksille samalla kustannuksella kuin julkisille tuottajille Digitaaliset palvelut (Tuki)- toimintojen skaalautuvuus Digitaalisten palveluiden kehittäminen kansallisesti (esim. ODA) tai maakunnallisesti eri tuottajien käyttöön Tiedon jakaminen ja toisiokäytön mahdollistaminen mahdollisimman laajasti riippumatta yrityksen koosta Maakunnallinen tukipalveluyhtiö tai resurssipoolit, jotka tarjoavat palveluitaan myös yksityisille tuottajille Kapitaatiokorvausten porrastaminen julkiselta organisaatiolta hankittujen tukipalveluiden mukaan Raportoinnin keveyden optimointi yhdessä palveluntuottajien ja tietojärjestelmätuottajien kanssa

20 SUUREEN OSAAN HAASTEISTA PYSTYTÄÄN VASTAAMAAN MYÖS YRITYSTEN VÄLISILLÄ YHTEISTYÖMALLEILLA Ratkaisumallit Haasteet Kuvaus 1) 1 Maakunnalliset osaamisverkostot 2 2) Yhteisyritys 3 3) Franchising 4 4) Osuuskunta 5 5) Yhteiskäyttö 6 6) Operaattorimallit Maakunnallinen päätöksenteko Liiketoimintaosaaminen Asiakasnäkökulma Tukipalveluiden skaalaedut Vähän tarvitut resurssit Tukipalveluiden skaalaedut Digitalisaation hyödyntäminen PK-yritysten kannattaa tehdä tiivistä maakunnallista yhteistyötä yli toimialarajojen saadakseen äänensä kuulumaan ja skaalattua kehitystyötä Ymmärrystä ja osaamista valinnanvapauteen valmistautumisesta kannattaa jakaa PK-yritysten kesken Useat eri yhteistyömallit tarjoavat mahdollisuuksia esim.: Yhteisen markkinoinnin, brändin ja toimipisteverkoston luomiseen ja palveluvalikoiman laajentamiseen Hallinnon ja tukipalveluiden tuottamiseen keskitetysti Keskitettyyn toiminnan kehittämiseen (ml. digitalisaatio) Operaattorimallien avulla yritykset voivat saada keskitetysti tuotettuja tukipalveluita säilyttäen laajemmin oman itsenäisyytensä 7 7) Henkilöstövuokraus Vähän tarvitut resurssit 8 8) Sopimusyhteistyö Lisämyynti 9 9) Datan jakaminen Digitalisaatio Erityisesti vähemmän käytettyihin palveluihin tarvittavat resurssit (erikoistason palvelut) Asiakkaiden ohjaus sopimuskumppaneille sote-keskuksen ulkopuolisiin palveluihin Toimintaan liittyvän datan jakaminen, jotta esim. koneoppimisen vaatimat tietomäärät täyttyvät

21 5 Johtopäätökset

22 VALINNANVAPAUS LUO PK-YRITYKSILLE UUDENLAISIA MAHDOLLISUUKSIA ERITYISESTI SOSIAALIPALVELUISSA Monipuolinen tuottajarakenne tukee valinnanvapauden hyötyjen realisoitumista Terveyspalveluissa liiketoiminta-mahdollisuudet PKyritysten näkökulmasta epävarmempia Sosiaalipalveluissa valinnanvapaus avaa pääasiassa uusia mahdollisuuksia PK-yrityksille

23 HAASTEET OVAT RATKAISTAVISSA KEHITTÄMÄLLÄ TOIMINTAMALLEJA SEKÄ VUOROPUHELULLA MAAKUNTIEN KANSSA Valinnanvapauteen valmistautuminen edellyttää toimenpiteitä ja päätöksiä PK-yrityksiltä lähitulevaisuudessa Myös julkiset organisaatiot voivat edesauttaa PKyritysten toimintaedellytysten kehittymistä PK-yritykset voivat toimia kirittäjinä valinnanvapaudessa

24