MISTÄ MÄNNÖÖ MIEL SAIRRAAKS?

Transkriptio

1 Ennen luulin, jotta olis tuola tavala oikkeesti -toisela puolela hyvä enkel ja toisela puolela piru. Nyt ällyyn, jotta kuva on tehty vain sen tautta, jotta assiin ossois paremin kuvitela. Kun jotkut sannoot, jotta piru käskköö häntä tekemmään pahhoo, ei ou käskeny mikkää oikkee piru joka olis immeesen ulukopuolela VAIN IMMEESEN OMA PAHHUUS.Niiläkkii jotka kuulloot oikkeen iänen käskevän.jossaa luki Eija Merilästä : Tanssilava alkoi kutsua. MISTÄ MÄNNÖÖ MIEL SAIRRAAKS? Kirjutin AME:len ennen sairraallaan männöö : Tunttuu jotta oun hupsu ja kuoleva. Se vastas : Sitä tunttoo ihtesä hupsuks ja 51

2 kuolevaks,kun jouttuu olemmaan toissiin hupssuin ja kuolevvviin kansa. Myöhemin ajattelin, jotta männöötkö tavalisesti miel sairraaks pahhoin asijoihen tautta. Eppäilin, jotta ei mäne. MTT:n immeesen mielestä eivät mäne asijoihen tautta. Minula ol pahosta asijoista. Sitä kansa kysyn, jotta olis ko tavalisesti sairraus pahenu, kun ei laitettu sairraallaan eikä ollu liäkettäkkää. Sen mielestä olis pahenu, vain kun se ei ou sitä sairrautta ollukkaa.ja sehän rupes korjjaatummaan. Jossaa paperissa lukkoo, jotta se olis ollu hebefreeninen skitsofrenia. Josttaa luvin, jotta se olis kaiken pahinta skitsofrenijjoo. Vain sehän on ollu virhe. Maxin mielestä ois pitäny korjata vain liäkkeilä, minun mielestä korjjaattuu sitten kun on korjjaatunu assiit. Maxin mielestä asijoilen ei ossoo mittää. On ihan er assii, jos jollaa on vain huonot hermot, kun jos joku on miel sairas.ja minähän en ollukkaa miel sairas. Assiit kun rupes korjjaatummaan, samala korjjaatu tunnelmakkii,liäkkeet ei korjanu yhttää. Ja eihän ne miten ois korjanu, kun sitä sairrautta ei ollu. Miel sairasta korjovvaa liäkkeet, niilä paha tunnelma ei ou pahosta asijoista. Sykijatri, Ukko E.H kirjutti, jotta jos elämä männöö hyvin vaikkeeks, suattaa tulla miel sairrauven oirreita, vain kun assiit korjjaattuu, ne jiäpi pois. IÄNNIIN KUULEMISESTA Päiväkirjasta, -84, 18v. Kirjutettaannii nyt pahin assii mikä Hupsun Liäkärin perästä tul. Se ei tullu paikala sieltä tulttuu, en tarkkaan muista millon, vain kevättalavela kuitennii. 52

3 Rupes häirihtemmään koirriin iän. Niistä tul mielleen aina ne samat lausseet mitä se ol sanonu. Nii kun se ois siinä sanomassa. Tuntu, jotta se koko ajan vekuttaa : Eikä onnistu, se ei onnistu. Hoohon (Helevettiin ) mänet. Out muanmato, alaporttaala. Out kaiken halapaarvosin mitä olemassa on. Tapa vain ihtes, tapa vain jne. akka out, akka. Ukot sinut vielä piip. Pahhoo tulloo. Minusta jotkut immeeset tunttuut elläimiltä. Tuo koiralta. Minusta se ol kun haukkumista, yhtä pahhoo. Ennee minusta ei ou paha jos sanottaan hupsuks. Vain jos hävytöntä sanottaan! Mikkää muu ei ou niin pahhoo. Ei MIKKÄÄ. EI MIKKÄÄ! Kaiken pahinta mitä on olemassa, on hävyttömmyys. Ihme se on, mikä iän ei häirihe. ei sitä huommookkaa.vain sitten kun häirihttöö, tunttuu : onko tuomosta ennen kuulunukkaa, onko tuo uutta iäntä?eikä mitenkkää uskos, jotta sitä on kuulunu ennennii, aina, se ei vain sillon häiriny, sitä ei sillä tavala huomanu. Ja kun joku iän tunttuu jottaa sanovan, ei mitenkkää ossoo uskkoo, jotta se ei mittää sano - ainakkaa tuomosta. Uskkoo vain ihan varmaks, jotta se sannoo. Se on luulemista vain ei se siltä tunnu vain uskomiselta, kun se itesttään tunttuu toilta. (Tunttuu olevan totta.) Semmosta kansa tuntu koirat sanovan : Myö sitä ollaannii kommunistija. Meilä se onnii koira vain eipäs ou teilä. Työ outta köyhhii. Tiet vielä semmosta pahhoo, jotta poltat talon, säret toisen tavarroo, tapat tai isket jottaa kun et ällyy- joka sinusta on paras. Ja miten se sitten KAVUTTAA, kunhan ensin out ollu miel sairraalassa, tappanu ihtes ja joutunu helevettiin. Jo ennen sitä. Vain tekemätä ei mäne. Vaikka et halus, sen vain vielä tiet. ( Hyvin pahhoo naurruu.)nauramiselta minusta koirriin haukkuminen kuulosttaa : hah hah hah hah hau hau hau.. Hupsu Liäkär sielä 53

4 naurraa. Siitä iänestä vain TUL`MIELLEEN TUOMOSSII. En kuulu siitä mittää sanoja enkä lausseita. Se häirihteminen tarkottaa, jotta joittaa IHAN OIKKEITA IÄNNII TUNTTUU PAHALEN KUULA, kaikista ei tullu mittää mielleen. "SIE KUN KUULET VAIN HARHOJA" Vielä jotkut sosijalistit luulloot, jotta olisin joskus kuulu harhoja. Se Ukko E.H. ei koko aikana ollu luulu. Tuokkii klubitalon akka sano jotta se ois ollu ihan sammoo kun jollaa akala jota häirihti harakan nauru. Se akka ei usko, jotta aina ois haukkunu oikkee koira. Minä selostin akalen, jotta jos jollaa on hyvin hyvin hyvä kuulo ja toisela huono, se toinen ei kaikkii iännii aina kuule. Ja kun sitä ihtteesä ei ou ne iänet häiriny, käyny hermmoon, se ei ou niitä HUOMANU. Maxila ol huono kuulo, niin se ei kaikkii koiran haukkumissii kuulu. Sitten kun lopula haukkuvat kovemin, jotta sekkii kuul, niin se sano : "Joko sitä minäkkii rupesin harhoja kuulemmaan?" Sitten akka sano, jotta kun ei aina etes koirroo näkyny. Eihän miten näy jos ite ollaan huonneen sisälä ja koira haukkuu pihala! Ja koiran haukkuminenhan kuulluu etäs, ei sen tarvihe olla aina näkymässä. Joku 54

5 hölömö sykijatrikkii kysy, jotta näkkyykö sillon koirrii, kun niihen iäntä kuulluu. IHAN HULLU! Siitä suattas tulla semmostakkii, jotta huastettas pahhoo vaikka sen ihtesä kuulessa ja sitten sanottas :"Sie kun kuulet vain harhoja " Tai jos jollaa tosissaan on luulotauti, sillen tehtäs jottaa hyvin pahhoo, kun eihän sitä kuitenkkaa uskottas.mittää ei ou tapahtunu, se vain tyhjjee luulloo. Tai jos joku on oikkeesti luulu tyhjän tautta,jotta hänessä on joku sairraus ja jos sitten lopula onnnii ihan oikkeesti jottaa, niin SITTEN NE LUULLOOT, JOTTA NYT SE TUAS VAIN LUULLOO. Vanhasta paperista: IÄNET HÄIRIHTI Ne ol oikkeita iännii ja ne TUNTUVAT sanovan minulen pahhoo. Es m. koirat. Siitä iänestä vain TUL MIELLEEN mitä se minulen sannoo. Ja siitä olin HYVIN tosissan. Kuitennii TIESIN, jotta se ei ou minulen vain TUNTU, jotta on. Jossaa kirjassa lukkoo skitsofreenikkoloista, jotta niilä "Tunteiden ja ajatusten välinen yhtenäisyys puuttuu."ajattelin, jotta onko tuo sitä. Joisttaa iänistä tul immeessiin sanomiset kovasti mielleen es m. JP:n röyhtäsemisestä ja siitä kolinasta, kun se pes astteita, kaikki ne moittimiset.suututn aina HYVIN kovasti ja olin HYVIN tosissan, jotta se sano minulen semmosta. Niistä iänistä en mittää sanoja enkä lausseita kuulu. 55

6 Ja jos koirriin iän olis ollu harha, eihän se olis loppunu vaikka ois lähteny sisälen.tai jos haukku niin kovasti, jotta kuulu sisälen asti, ei kuulunu, kun laitto ratijon auki tai läks toisseen huonneesseen. Jos se olis ollu harha, se olis tullu jälestä. H:ssa kun sanon, jotta heijjän puhelin soipi liijjan kovasti, (Siitä sano muuttii.) niin hupsu sairraanhoitaja kysy : "Kuulluuko vaikka ei sois?" JOS se olis ollu harha, mistä olisin tieny millon se on harha ja millon oikkee puhelin? HEBEFRENIA Pelekäsin HYVIN kovasti, jotta jos en sua ennee eläkettä. Mänttiin sykijatrriin Joinsuuhun Meijjän Ukon kansa. Olin 22:n. Sykijatri näytti paperrii jossa luki tuo nimi. Kysyn jolttaa sosijalistilta mitä se tarkottaa. Sano, jotta se on synnynnäinen skitsofrenia tai 56

7 semmonen joka tulloo hyvin nuorena. Nauron mökissän HYVIN kovasti, kun minun veroilimotuksessa lukkoo, jotta satarosenttinen invaliiti. Minusta se ol HYVIN HYVÄ VITSI! Skitsofreniasta lukkoo: Vie toimintakyvyn. Lukkoo, jotta miel sairraaat yhistellööt asijoita ouvvola tavala sammaan Sillä tul IHAN JOKA PAIKASSA mielleen, jotta IHAN KAIKKI ukot meinovvaat hyppii hänen piälen ja pammauttoo hänet paksuks. Ei se siihen ihan tosissaan uskonu. 57

8 PAHIN PINHUUSSI Anna- Maija kirjutti minulen H:n sairraalassa ollessa : Ei immeenen tavalisesti 20-vuotisena ou ennee semmonen pentu. Se on vuan semmosta, jotta jos tuossa ijässä on vielä 13-vuotisen tasola, niin semmosena sitä pyssyykkii loppuikäsä jos ei ota ihtteesä niskasta kiini ja ruppee olemmaan semmonen kun muuttii saman ikäset. Näkö on kun luoja luopi, tavat on kun ite pittää. En ihan usko tuohonkkaa, jotta tavatkkaa ois aina siitä miten ite pittää. Ja sitten jos näkö 58

9 haittovvaa, niin PITTÄÄHÄN SITÄ SUAHA MUUTTOO, vaikka ois luoja semmoseks luonu! Jos immeinen ei ossoo käskemätä pesseyttyy ei semmonen piäse sieltä pois. Luve kirjoja ja pie immeisvuatteita piälä ja ylleesä ou niin kun muut immeeset osttaa vaalleen puseron, niin ei tarvihe kuumassa turottoo. Ol sanonu minulen matkala ollessa, jotta minula pitäs olla käs laukku. Kirjutin sillen, jotta enhän minä illikkii semmosta pittee, kun minä halusin olla ukko. Olis luulu jo siitä ällyyvän, jotta minun on pakko turottoo kuumassa paltto piälä. Vastas, jotta en tarkottanu mittää hiennoo käs laukkuu, pien kassi, jotta ei tarvihe kukkarroo kassin pohjalta kaivela. Minula ihan kaikki nämä ol siitä, kun olisin halunu olla ukko. Tai ainakkaa en akka halunu olla. Mie tarkotin sillä aku ankkoin piirtämiselä sitä, jotta immeisen pittää piirttee muutakkii. Ei se 59

10 mittää jos pirttää. Siun pitäs piirttee muutakkii. Oisit hyvä piirtäjä jos vain kehttoisit. Jättää tuola tavala sanoja kirjuttamata. Sennii luul tietäväsä! Luul, jotta minä en piirtäs muuta! Olin minä piirtäny. Tässä on niitä kuvvii. 60

11 61

12 62

13 Sielä ei ois suanu ätköttee (muata ) päivälä. Piirin tämmösen ja laiton seinälen sänkyn kohttaan. Tuo on mallita piiretty. En pitäny piennii alushousuja, vain ukkoin kalsarija. Minnan kansa kun pelattiin sulukapalloo, niin JP ol huomanu, jotta minulta on vaippa valunu lahkkeesseen. H:ssa ollessa yhesti kävelessä ol vaippa puonu tielen, huomasin takasi tullessa. Potkasin ojjaan. En osanu kulukkee yksinän linja - autossa. Ennen tuone männöö olin käyny yksinän linja autola vain Kummun keskustassa ja tullu takasi. JP : ltä 63

14 kun ol jiäny semmossii lippuja, kun se ol jollaa kursssila, niin se anto minun ajjoo ja siinä opetela. Se selosti tarkkaan millä tavala pittää tehä. H:n sairraalassa ollessa opettelin lissee, ensin ajon vain lyhheen matkan, lopula kävin ite lomala pihassa. SIELTÄ TULTTUU KUN OLIN JALASMÖKISSÄ Oun ollu jo vuossii yl 20:n kun Myhkylässä ollessa peltoloila kävelessä män PA.. houssuun ja valu lahkkeesseen ja siitä lopula putos kenkkään. Tarkotan, jotta kengänvarresta sissään, sen jalan jonka kinttu on kappeempi, ei toisseen ois sopinukkaa. Joskus män kaupassa ja sitten tuas valu lahkkeesseen. Tarkotan, jotta PÖKELÖ VALU, ei se vetellee ollu. En muista 64

15 minkä ikänen olin kun kotisairraanhoijjosta antovat vaippoin kansa verkkoalushousuja. Ne ei puristanu ja kuitennii sillä tavala tukivat, jotta vaippa pyssyy paikollaan eikä pökelökkää puonu. H:sta tulttuu osasin käyvvä jo ite Hilkan ja Kirstin luona linja-autossa. Olin oppinu sielä ollessa. Niihin aikkoin kun Ukko ja Max ol männeeet huonnoon kunttoon, Anna -Maija kysy minulta kirjjeessä ossoonko soittoo ampulanssin jos sattuut kumpikkii kuolemmaan sammaan aikkaan. Sanon JP:len, jotta ossoisin, kun oun osanu varata ite ajan hammasliäkärriin. Ois pa tieny mitkä sissutukset minula ol niihin aikkoin! Olin käyny ite Joinsuussa TRANS- testissä linja - autola ja suanu sen nimen. Ja leikkuuttanu mahasta kippeen luomen. Ennen sitä Kaasilassa assuissa olin otattanu iteltän Sisko- nimen pois, viissauvenhamppaan ja jonkun hamppaan joka ol ihan tyhjän tautta. 65

16 RAJOTTAA Luvin josttaa jo ennen H:hon männöö, jotta pittää ajatela miten paljo joku assii rajottaa. Tarkottaa, jotta jonkun assiin tautta ei sua jottaa tehttyy tai jonnekkii mänttyy. Tässä assuissa minula tul ensimäisenä mielleen, jotta kun minä pelekkeen koirrrii, niin en pelekkee kuitenkkaa niin kovasti, jotta en uskaltas lähttee tuone mehtätielen, jossa hyvin varmasti niitä tulloo vasttaan. Joskus on koira juossu vasttaan irti. Yhesti kaks koirroo peräkkäin juoks vasttaan irti. Kaks sekarotusta saksanpaimenkoirroo. Minnuu hyvin pitkkään ja HYVIN KOVASTI 66

17 häirihti koirriin haukkuminen, vain en sen tautta ollu kuitenkkaa käymätä Hilkan ja Kirstin luona, vaikka niilä kummalakkii ol koira. Enkä autojakkaa, kaun yl mänemistä, pelekkee ihan niin kovasti, jotta en uskaltas kaupungilen lähttee. Minula on ilikkee oman nimen sanomisesta, ei ennee ihan niin paljo kun ennen. Etunimestä on hyvin paljo ilikkeempi kun sukunimestä. Minä alakuaikana tässä assuissa tein sillä tavala, jotta sanon ensin sukunimen ja sitten pein vähä vällii ja sanon etunimennii. Ja kun soittaa jonnekkii ja alottaa huasttoo, niin riittää kun sannoo vain sukunimen, jotta se ja mistä kaupungista, kun niilä ei kuitenkkaa jiä nimi mielleen, sen jouttuu kuitennii sanommaan uuvvesttaaan. Oun kuitennii suanu soitettuu puhelimela HYVIN monenlaissiin paikkoin ja 67

18 OUN suanu sanottuu nimen, ihan jo 16- vuotisena. Minusta on hyvä jos potilas kekssii millä tavala joku on helepompi tehä. Kun sillon 18- vuotisena kävin hupssuin työssä ja MTT:n akalen kun sanon, jotta mänen sinne pyörälä, sen mielestä minun olis pitäny männä linjaautossa. Sano: Niinhän muuttii tekköö. Pitäs hän semmosen immeesen tiettee, jotta joillaa potillaila käypi hermmoon linja - autossa oleminen. Josttaa toisesta sosijalististä (Akka sekkii) se ol vain hyvä. Sano : Siinä kunto kohennoo. Eikä sinne ollu pitkä matkakkaa, vain kolome kilometrrii. Minula ei ou ennee MITTÄÄ ILIKKEETÄ linja - autossa olosta eikä toissiin kansa syönnissä eikä juonnissa. 68

19 Minusta on ilikkeetä taluttoo pyörree keskustassa, jos jotkut ajattelloot, jotta tuo se ei ossoo pyörälä ajjoo. Keskustassa en uskala, muuten ossoisin ajjoo. Oun joskus ajanu keskustassakkii, joissaa kohissa. En kuitenkkaa ou sen tautta jättäny kaupassa enkä muissakkaa paikossa käynttii, enkä uhallan koittele ajjoo keskustassa. Jos sielä ajaminen pelottaa eikä ou ihan varmmoo, niin parempi on olla ajamata. Jossaa lehessä joku 16-vuotinen ämmäpentu kirjuttaa sykolokilen, jotta hänelä on niin kova ilikkee hörökorvista, jotta ei ilikkii uijja, kun siinä korvat näkkyy eikä sen tautta uskala ajjooo pyörälä, kun tuul suattaa pyyhkästä tukat korvilta. Sillen ol hörökorvaleikkaussii jo tehty, vain sen perästä sen mielestä korvat näytti vielä pahemilta. Se ol vielä hyvin kovasti peläny 69

20 sitä leikkausta. Jollaa toisela ol ilikkee viäristä kinttuloista(ainakkii jo 25v.), eikä ois ileny männä minnekkää sen tautta. IHAN KAIKEN PAHIN ASSII Misttää muusta ei ollu niin kova ilikkee (HÄPPEE) kun utarreesta. Oikkeesttaan repusta ol vielä kovempi ilikkee. Kirsti kysy kävikö siinä hermmoon ostaminen vai piälen laittaminen? IHAN KAIKKI. Pelekäsin HYVIN kovasti sitäkkii jos se näkkyy puseron alta selästä. Jos vaikka ei näkys ihan läpi, niin kuitennii se näkkyy jotennii sillä tavala, näkkyy, jotta niistä kohista on kohola selässä. Ja on etupuolelakkii. Sitä kansa sai pelätä, jotta jos joku liikuttaa selekkee ja huomovvaa repun. Kirsti sano : Sillä on hävyttömät piälä. Ja kun hiihnat suattaat ruveta 70