1. SLU ry Liikunnan ja urheilun puolesta SLU - keskusyksikkö SLU-hallintopalveluyksikön toiminta... 18
|
|
- Anne Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisällysluettelo 1. ry Liikunnan ja urheilun puolesta yhteisö ry:n hallinto Jäsenjärjestöt Strategiatyö Vuonna 2002 kiinnittää erityisesti huomiota läpileikkaavasti seuraaviin asioihin keskusyksikkö Edunvalvonta Liikuntapolitiikan tavoitteet Liikunnan ja urheilun rahoitus Paikallisen liikunnan edistäminen Jäsenjärjestöjen toiminnan edistäminen Urheilun eettiset kysymykset Ammattilaisuus Kenttätoiminta Yhteistyö Osaamisen kehittäminen Eettinen kasvatus- ja koulutustyö Koulutus ja osaaminen Osaamiskeskuksen painopisteet Ohjaaja- ja valmentajakoulutus Järjestökoulutus Henkilöstökoulutus Muut palvelutehtävät Viestintä keskusyksikön tukitoimet Liikunnan ja Urheilun mielikuva ry:n yhteinen viestintä Tukitoimet jäsenjärjestöille Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen työ kotimaassa Pohjoismainen yhteistyö Lähialueyhteistyö Eurooppalainen yhteistyö Kehitysyhteistyö Liikunnan ja urheilun yhteiskuntavastuu Eettinen työ Suvaitsevaisuus Tasa-arvotyö Ympäristötyö hallintopalveluyksikön toiminta Tietohallinto Taloussuunnitelma Liitteet... 23
2 1. ry Liikunnan ja urheilun puolesta Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Finlands Idrott rf on 127 jäsenjärjestön muodostama ry, jonka toiminnan painopisteitä ovat yhteistyö, edunvalvonta ja palvelut. ry perustettiin marraskuussa yhteisö -yhteisö on on liikunnan ja urheilun järjestäytyneen kansalaistoiminnan kokonaisuus, johon kuuluvat paikallisella tasolla: lähes 8000 liikunta ja -urheiluseuraa tai jäsenjärjestöjen muita paikallisyksikköjäseniä alueellisella ja maakunnallisella tasolla -alueet sekä jäsenjärjestöjen omat alue- ja piiriorganisaatiot valtakunnallisella tasolla valtakunnalliset jäsenjärjestöt, ry:n hallitus, toimisto ja -hallintopalveluyksikkö. -yhteisön tavoitteena on tasa-arvoinen liikuntakulttuuri, jossa kaikilla Suomessa on yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa, toimia ja päättää liikunnassa ja urheilussa. Tärkeintä on liikuntapalveluja tarjoavan paikallisen yksikön hyvinvointi ja kyky vastata liikkuvan ihmisen muuttuviin tarpeisiin ja vaatimuksiin. 2 -yhteisön keskeinen arvopohja on elämänvoimaa liikunnasta ja urheilusta. -yhteisö tarjoaa liikuntaa ja urheilua sadoille tuhansille nuorille, perheille ja aikuisille iloa, elämyksiä, terveyttä, kasvua ja hyvinvointia kilpa- ja huippu-urheilua kasvua, rajojen ylittämistä sekä vastuuta itsestä, urheilun arvoista ja edustamastaan järjestöstä urheiluelämyksiä ja keskustelun aiheita joka päivä joko katsomoissa tai median kautta kansalaistoimintaa liikunnan ja urheilun puolesta paikallisesti, alueellisesti ja maakunnallisesti sekä valtakunnallisesti sadoille tuhansille urheilutalkoita läheisten ihmisten ja harrastuksen puolesta kokemuksia, kasvua ihmisenä, ystäviä vastuullista toimintaa yhteiskunnassa terveyden ylläpitämistä, sosiaalista pääomaa yhteiskuntaa 1.2. ry:n hallinto ry:n korkeinta päätösvaltaa käyttää jäsenjärjestöjen edustajista koostuva varsinainen kokous keväällä ja syksyllä. :n hallituksen muodostavat syyskokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi valitut puheenjohtaja sekä 16 jäsentä. ry:n operatiivisia tehtäviä hoitaa -keskusyksikkö, jonka muodostavat -toimisto ja -hallintopalveluyksikkö. Valtaosa -toimiston rahoituksesta tulee valtiolta. hallintopalveluyksikkö palvelee jäsenjärjestöjä omakustannusperiaatteella.
3 1.3. Jäsenjärjestöt :n jäsenjärjestöihin kuuluu jäseninä yli 1,1 miljoonaa suomalaista. Jäsenjärjestöistä suurin ryhmä on lajiliitot (75). Lajiliittojen lisäksi jäsenjärjestöjä ovat -alueet (15), erityisliikuntajärjestöt (8), koululais- ja opiskelijaliikunta-järjestöt (4), kuntoliikuntajärjestöt (2), Nuori Suomi (1), Suomen Olympiayhdistys (1), ruotsinkieliset järjestöt (8), Suomen Työväen Urheiluliitto (1), sekä tukijäsenjärjestöt (12). Jäsenjärjestöjen rahoituksesta osa tulee valtiolta, osa toimintaan liittyvästä varainhankinnasta. Esimerkiksi lajiliittojen (75) rahoituksesta, lajiliitosta riippuen, keskimäärin 20 prosenttia tulee valtiolta, loput varainhankinnasta. Lajiliittojen tulosohjatusta valtionavusta puolet tulee nuorisotoiminnasta; aikuisliikunnan ja huippu-urheilun painoarvo ovat molemmat 25 prosenttia. 1.4.Strategiatyö Liikuntajärjestöjen toimintaympäristö ja järjestötoiminnan rakenne ovat muuttuneet rajusti viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Keskeistä muuttuneessa toimintaympäristössä on tunnistaa ja valita ry:n oikeat painopisteet suomalaisen liikunnan ja urheilun elinvoimaisuuden edistämiseksi. :n kevätkokous 2001 hyväksyi perusasiakirjan -yhteisön jatkuvalle strategiaprosessille. Kevätkokouksen päätöksen mukaisesti käynnistyi työ laatia jatkotyönä yksityiskohtaiset ehdotukset -yhteisön arvoperustasta, lajiliittojen asemasta osana -yhteisöä sekä toimialojen kehittämisestä. Samaten annettiin tehtäväksi valmistella perusasiakirjaan seuraavat esitykset: :n liikuntapoliittiset tavoitteet , :n yhteiset koulutus- ja kehittämispalvelut , :n viestintästrategia ja yhteiset toimenpiteet , :n kansainvälinen toiminta, :n tietohallinnon kehittäminen. 3 ry:n strategiaprosessia jatketaan ja maastoutetaan vuonna 2002 vuoden 2001 syyskokouksen linjausten mukaisesti Vuonna 2002 kiinnittää erityisesti huomiota läpileikkaavasti seuraaviin asioihin voimistaa toimia paikallisen liikunnan puolesta mm. kehittämällä arpajaislain tavaraarpajaisiin kohdistuvia säädöksiä, järjestämällä arpajaisia seuratoiminnan käyttöön ja toteuttamalla Suomi Kondikseen hanketta paikallisen seuratoiminnan varain-hankintamuotona edistää kaikessa toiminnassaan eettisesti kestävää urheilua mm. tukemalla lasten ja nuorten eettistä kasvatus- ja koulutustyötä sekä kehittämällä eettisiä suosituksia ja toimintamalleja jäsenjärjestöille tuottaa jäsenjärjestöjen ja seurojen tueksi aineistoja ja ohjelmia koulutuksen ja osaamisen kehittämiseksi valmistelee jäsenjärjestöyhteistyöllä liikuntapolitiikan tavoitteet vuosille voimistamaan liikunnan ja urheilun pitkäaikaista edunvalvontaa laajentaa liikunnan ja urheilun mielikuvaa yhteiskunnassa puhumalla yhteisten asioiden ja arvojen puolesta sekä nostamalla mediasisältöihin liikunnan kansalaistoiminnan moninaisuutta
4 4 kehittää liikunnan ja urheilun yhteiskuntavastuullista toimintaa suvaitsevaisuus-, tasaarvo- ja ympäristökysymyksissä sekä eettisissä asioissa edistää kansainvälistä toimintaa ja Suomen kv. vaikuttamista yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään mm. urheilun EU-asioissa vaikuttamiseen, eurooppalaisen järjestön (ENGSO) toimintaan ja lähialueyhteistyöhön kehittää yhteissuunnittelua ja luottamukseen perustuvaa vuorovaikutusta sekä :n johtamiskulttuuria ja päätöksentekorakenteita vahvistaa tukitoimia jäsenjärjestöille mm. tietohallinnon keinoin vakauttaa :n talous
5 2. - keskusyksikkö ry:n operatiivisia tehtäviä hoitaa -keskusyksikkö, jonka muodostavat -toimisto ja -hallintopalveluyksikkö. -keskusyksikkö toimii sen eteen, että jäsenjärjestöjen ja yleensä liikuntakulttuurin asema suomalaisessa yhteiskunnassa olisi mahdollisimman suotuisa lasten ja nuorten liikunnalle ja urheilulle, koululais- ja opiskelijaliikunnalle, erityisliikunnalle ja kaikenikäisten kilpaja huippu-urheilulle. - keskusyksikkö tukee ja kehittää paikallista liikuntaa ja urheilua yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. -toimisto edistää jäsenjärjestöjen yhteistyötä, kehittää strategiatyötä, varmistaa yhteisön rakenteen toimivuutta ja kehittää paikallista liikuntaa ja urheilua mahdollistavien yksikköjen toiminnan edellytyksiä. -keskusyksikkö on Liikunnan harrastajien edunvalvoja yhteiskunnassa ja liikuntajärjestöjen äänenkannattaja liikunnan aate ja moniarvoisuus vapaaehtoistyön edellytykset liikunnan olosuhteet, liikuntapaikat järjestötoiminnan talous 5 Liikuntajärjestöjen yhteiskuntavastuullisen toiminnan kehittäjä toimintaympäristön ja liikkujaryhmien tuntemus eettinen työ kehittämishankkeet: ympäristö, suvaitsevaisuus, tasa-arvo, kehitysyhteistyö Liikuntapolitiikan ja liikuntakulttuurin asiantuntija ja yhteistyökumppani päätöksentekijöille ja medialle urheilun arvot urheilun edellytykset urheilun kehittämishaasteet urheilun yhteiskunnallinen vaikuttavuus Liikunnan kentällä toimivien yhteisöjen ja toimihenkilöryhmien asiantuntija ja tukija lainsäädäntö talous koulutus viestintä kansainväliset asiat tietohallinto talous- ja hallintopalvelut -hallintopalveluyksiköstä
6 2.1. Edunvalvonta valvoo liikunnan ja urheilun etua yhteiskunnan päätöksenteossa erityisesti lainsäädännön, julkisen rahoituksen, liikunnan verotuksen ja liikuntapaikkarakentamisen asioissa. työskentelee mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä niiden tahojen kanssa, jotka valmistelevat ja tekevät liikuntaan vaikuttavat päätökset. pyrkii kaikessa liikunnan suunnittelussa ja päätöksenteossa toteuttamaan yhteiskunnallisesti tärkeitä periaatteita. :n sisäinen toiminta keskittyy jäsenjärjestöjen muodostamiin työryhmiin, jotka valmistelevat edunvalvontahankkeet. :n edunvalvonnan tärkein tavoite on toimia paikallisen liikunnan ja urheilun hyväksi. Toimintaa ohjaavat nelivuotiskaudeksi hyväksytyt liikuntapolitiikan tavoitteet, jotka samalla toimivat erityisesti :n edunvalvonnan toimintasuunnitelmana. Liikunnan eettisen toiminnan määrätietoinen edistäminen on keskeinen tulevaisuuskysymys urheilussa. Ongelmat on voitava minimoida ja urheiluliikkeen mahdollisuuksia nuorison terveen kasvun edistämiseksi on parannettava. :n toiminnan keskeinen tarkoitus on varmistaa liikuntajärjestöjen yleishyödyllisen toiminnan asema yhteiskunnassa. Urheilun kansainvälinen kehitys kasvattaa järjestöjen tarvetta kehittää osaa toiminnastaan ammatilliseen ja yritystoiminnan suuntaan. Valtio rahoittaa liikuntaa yksinomaan veikkausvoittovaroista. Liikunnan osuus Veikkauksen tuotosta ei vastaa eduskunnan ja valtion tilintarkastajien toistuvasti ilmaisemaa tahtoa Liikuntapolitiikan tavoitteet 6 Yhteissuunnittelun avulla selvitetään yhdessä toimialajärjestöjen kanssa keskeiset kehittämistarpeet erityisesti suhteessa viranomaisiin. seuraa ja raportoi Liikuntapolitiikan tavoitteiden toteutumista seuraa pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelman toteuttamista liikunnan osalta toimii vaikuttaakseen uuteen hallitusohjelmaan valmistautuu uuteen Liikutusohjelmaan liittyen eduskuntavaaleihin 2003 valmistelee Liikuntapolitiikan tavoitteita ylläpitää viranomaisyhteistyötä ja kansanedustajaverkostoa Liikunnan ja urheilun rahoitus Edunvalvonnan keinoin pyritään vaikuttamaan liikunnan yhteiskunnalliseen tukipolitiikkaan. Viime vuosina on kasvavassa määrin ryhtynyt toimenpiteisiin, joiden avulla parannetaan erityisesti urheiluseurojen omakohtaisia varainhankinta mahdollisuuksia. toimii liikunnan osuuden kasvattamiseksi valtion liikuntabudjetissa kehittää yhteistyötä Veikkauksen edunsaajien kesken kirjastomenojen kustantamiseksi yleisillä budjettivaroilla veikkausvoittovarojen sijasta vaikuttaa arpajaislain uudistamiseen tavara-arpajaisten ja bingotoiminnan osalta toimeenpanee kuudennet joulukalenteriarpajaiset ja toiset kevätarpajaiset, joiden tuotto jää pääosin seurojen käyttöön
7 käynnistää uutta yhteistyötä Veikkauksen kanssa johtaa koko -yhteisöä koskevaa Kondis-hanketta, jonka tarkoituksena on motivoida suomalaisten liikuntaharrastusta tarjoamalle heidän käyttöönsä internet-pohjainen väline oman kunnon kehittymisen seuraamiseen. Hankkeella tuetaan myös jäsenjärjestöjen ja niiden seurojen sekä :n varainhankintaa Paikallisen liikunnan edistäminen Yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista huolimatta liikuntatoiminnan perusyksikkö on urheiluseura. Seurat tuottavat liikuntapalveluja kaikenikäisille ihmisille monipuolisesti ja edullisesti. Tämä perustuu seuroissa tehtävään laaja-alaiseen vapaaehtoistyöhön. edistää liikuntaseurojen varainhankintaa kehittämällä uusia arpajais- ja sponsorituotteita keventää seurojen työnantajavelvoitteita etenkin pienten palkkioiden osalta ryhtyä toimenpiteisiin tavoitteena seurojen vapaaehtoistoimijoiden pienten palkkioiden verottomuus palvelee avainseura- ja kuntaverkostoa toimittamalla 4 5 kertaa vuodessa tietopaketin lainsäädännön ajankohtaisista asioista ja järjestämällä koulutusta liikuntapaikkapolitiikkaa osallistumalla suunnittelutyöhön erityisesti lähiliikuntapaikkojen osalta Jäsenjärjestöjen toiminnan edistäminen Valtakunnalliset liikuntajärjestöt ovat viime vuosina joutuneet kasvavassa määrin vastaamaan uusiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, ilman että rahoitusta olisi lisätty. :n tärkeä tehtävä on puolustaa liittojen oikeuksia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. 7 kehittää jäsenliittojen taloushallintoon liittyviä suosituksia ja ohjeita jatkaa taloushallintokoulutusta ja urheiluoikeudellista koulutusta kehittää jäsenjärjestöjen kanssa tehtävät yhteistyöhankkeet: seurasiirrot, kasvattajakorvaus, palkkakattosuositus, seurojen talouden seurantajärjestelmä, liikuntaharrastus ja tarttuvat taudit, erotuomarin asema, vakuutuskysymykset osallistuu tulosperusteiseen määrärahapolitiikkaan koordinoi ja toteuttaa yhdessä Nuoren Suomen, Kuntourheiluliiton ja Olympiakomitean kanssa kansalaisten liikuntaharrastustutkimuksen (gallup) tehostaa järjestäytyneen liikunnan oikeusturvaa huolehtii Urheilun oikeusturvalautakunnan hallintotehtävistä hoitaa urheilijarahastoa toimittaa liittojohtajan kansion.
8 Urheilun eettiset kysymykset Järjestäytyneen liikuntatoiminnan haaste on eettisesti kestävät periaatteet. Erityisesti huippu-urheilun ongelmat saavat paljon julkisuutta, joka heijastuu koko urheilun kenttään. kehittää eettisten suositusten seurantaa ja toimintamalleja yhteistyössä liittojen kanssa tehostaa antidopingtoimintaa: koulutus, vuosittaiset seminaarit, lääketieteen ja valmennuksen vastuuhenkilöiden rekisteri, liittojen antidoping-ohjelma Ammattilaisuus Urheilu ammattina on laajemmin vasta 1990-luvun ilmiö. Normiperusta on eri kuin yleishyödyllisessä urheilussa. Tämän johdosta ammattilaistoimintaa varten pitää luoda oma järjestelmä. kehittää pelisääntöjä osakeyhtiömuotoisen ammattiurheilun ja yhdistys-toiminnan välille edistää ammattiurheilijoiden ja muiden työntekijäryhmien oikeudellista asema seuraa, tulkitsee ja soveltaa EU:n päätöksiä 8
9 2.2. Kenttätoiminta Keskeistä on tukea jäsenjärjestöjen onnistumista ja hyvinvointia kehittämällä yhteistyön ja vuorovaikutuksen kulttuuria -yhteisössä. Toiminnassa kunnioitetaan järjestöjen itsenäisyyttä, jolloin yhteistyön lähtökohtana on lisäarvon tuottaminen osapuolille. Tavoitteena on ratkaista yhteisesti tunnistettuja haasteita: alati muuttuva toimintaympäristö edellyttää yhteisöltä osaamisen kehittämistä, muutosvalmiutta ja verkostomaista työtapaa. Tässä viitekehyksessä kenttätoiminnan painopisteenä on aluetoiminta Yhteistyö Keskeistä yhteistyössä on eri toimijatahojen kohtaamiset ja niiden kehittäminen. tukee ja kehittää alueiden ja :n keskusyksikön vuoropuhelua ja varmistaa kaikissa perustoiminnoissa ja keskeisissä hankkeissa informaation kulku molempiin suuntiin tukee ja kehittää alueiden ja toimialoilla toimivien järjestöjen vuoropuhelua kaikkien osapuolten tarpeet huomioiden tukee lajiliittoja liittokohtaisesti määriteltyjen kehittämistarpeiden mukaan, tavoitteena on tehostaa alueellista toimintaa alueita hyödyntäen tukee ja kehittää alueiden toisiaan täydentävää avointa vuorovaikutusta, jossa yksi keskeinen tavoite on toisilta oppiminen. tukee uusia yhteistyömalleja ja verkostoja, joita syntyy jäsenjärjestöjen kesken ja mahdollisesti myös liikuntakulttuurin ulkopuolelle Osaamisen kehittäminen Keskeistä järjestöjen onnistumisessa on työyhteisöjen hyvinvointi ja kehittyminen. Tavoitteena on tuoda -yhteisöön oppivan organisaation toimintamalleja, joissa sisältöinä on jatkuva osaamisen kehittäminen ja entistä parempi kyky ymmärtää toimintaympäristömuutoksia. Kenttätoiminta tekee tiivistä yhteistyötä :n osaamiskeskuksen kanssa tämän osa-alueen merkityksen tiedostamisessa ja kehittämisessä. tukee -alueiden työyhteisöjen paikallisia kehittämishankkeita järjestää yhteistyössä -alueiden kanssa henkilöstökoulusta eri henkilöstöryhmille Eettinen kasvatus- ja koulutustyö Nuorten eettinen kasvatus- ja koulutustyö on -yhteisön yhteinen haaste, jossa pyritään laajapohjaiseen yhteistyöhön. Kenttätoiminta toimii asian koordinaattorina ja tavoitteena on löytää järjestöjen välinen synergia ja välttää päällekkäisyyttä.
10 2.3. Koulutus ja osaaminen Osaamiskeskus tuottaa :n jäsenjärjestöjen tarpeista lähteviä laadukkaita koulutuksen ja osaamisen palveluita, joilla tuetaan järjestöjen onnistumista -yhteisön ja :n strategian suunnassa. Ensisijaisena tavoitteena on paikallisen peruskoulutuksen turvaaminen tukemalla -alueiden ja muiden jäsenjärjestöjen koulutustoimintaa. Osaamiskeskus on myös -yhteisön edunvalvoja koulutuksen alueella yhteistyössä :n edunvalvontayksikön kanssa. Toiminnan lähtökohtana ovat -yhteisön arvot ja yhteiset strategialinjaukset. Toteutuksessa huomioidaan läpäisyperiaatteella urheilun etiikka, ympäristöasiat, suvaitsevaisuus, tasaarvo ja työllistämismahdollisuudet. Toiminnassa huomioidaan myös liikunnan tietohallinnon ja sähköisen viestinnän tuomat uudet mahdollisuudet. Koulutuksen ja osaamisen toteutus- ja kehitystyötä johtaa :n hallituksen alainen koulutusvaliokunta. Koulutusvaliokunta kutsuu koolle koulutuksen asiantuntijaryhmiä tarpeen mukaan Osaamiskeskuksen painopisteet 10 Osaamiskeskuksen kehityssuunnitelman suuntaviivojen mukaisesti toimintavuonna keskeistä on perustaa toiminta sopimuspohjaiseen kurssi-, koulutus-, kehitys- ja konsultointipalveluun parantaa seurojen vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä, toiminnan arvostusta ja tunnettuutta yhteisössä ja laajasti yhteiskunnassa ehittää koulutuksen toimintatapoja (missä) tukea jäsenjärjestöjen henkilöstön ammatillista osaamista kehittää osaamiskeskuksen toimintarakennetta Ohjaaja- ja valmentajakoulutus Keskeistä on tuottaa sopimustoiminnan ja I-tason yhteiset palvelut. palvelee jäsenjärjestöjä I- ja II-tason ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa ennen kaikkea asiakas- ja palvelusopimusten pohjalta kehittää I-tason yhteisiä palveluita ja niihin liittyvää yhteistyötä toteuttaa alueelliset kouluttajatapaamiset yhdessä -alueiden, Nuoren Suomen ja Kuntourheiluliiton kanssa kutsuu koolle ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen yhteistyöryhmän ja I-tason johtoryhmän järjestää ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen neuvottelupäivän järjestää Avainkouluttajatapahtuman Järjestökoulutus Keskeistä on tuotteistaa -alueiden kanssa yhteistyössä tuotettuja lyhytkursseja niihin liittyvässä kouluttajakoulutuksessa, markkinoida kursseja ja tuottaa uusia kurssisisältöjä.
11 tuottaa -alueiden käyttöön lyhytkurssimateriaalit järjestökoulutuksen kurssitarjottimelle järjestää lyhytkurssien kouluttajakoulutuksen tuottaa jäsenjärjestöjen tarvitsemia kehitys- ja konsultointipalveluja toteuttaa Koulutuksen ja osaamisen kehitysohjelmaa seurakoulutuksen johtoryhmässä sovittavin toimenpitein edistää seurajohtajien ja muiden seuran toimihenkilöiden, päätoimisten seuratyöntekijöiden ja vapaaehtoistoimijoiden valmiuksia tehtäviensä hoitamiseen, yhteistä seurakoulutusta tuottavat ensisijaisesti -alueet järjestää valtakunnalliset seurajohtajapäivät, kehittämisavustusta saaneiden liittojen tapaamistilaisuudet ja työllisyysprojektien koulutuspäivät päivittää ja markkinoi seurakehittäjien verkostoa osana :n osaamiskeskuksen palveluja Henkilöstökoulutus Keskeistä on tuottaa jäsenjärjestöjen työyhteisöjen kehittämispalveluita, kehittää henkilöstöstrategiaa ja tuottaa yhteisiä henkilöstökoulutuspalveluita. toteuttaa Koulutuksen ja osaamisen kehitysohjelmaa henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnassa sovittavin toimenpitein kannustaa ja konsultoi jäsenjärjestöjä henkilöstöstrategioiden laatimisessa ja henkilöstökoulutuksen suunnittelussa osana organisaation kehittämistä. Osaamiskeskus tarjoaa henkilöstön kehitysprosesseja jäsenjärjestöille, johon kuuluvat mm. työyhteisön yhteistoiminnan arviointi, kehityskeskusteluvalmennukset ja aineistot sekä yksilön ja yhteisön osaamistarveanalyysit käynnistää -Akatemian toiminnan tavoitteena innostaa ja kannustaa :n ja sen jäsenjärjestöjen henkilöstöä elinikäiseen oppimiseen. tutorverkoston kanssa opastaa ja tukee jäsenjärjestöjä ja niiden henkilöstöä laatimaan henkilökohtaisia oppimissuunnitelmia järjestön tavoitteiden pohjalta auttaa henkilöstökoulutuksen kurssitarjottimen avulla opiskelijoita löytämään heidän työnsä näkökulmasta mielekkäitä koulutuksia ja kursseja järjestää 2-3 jäsenjärjestöjen henkilöstön työtehtäviä ja jaksamista tukevaa Studia Spordia luentoa järjestää uusien toiminnanjohtajien ja puheenjohtajien tapaamisen, tutortapaamisia ja yhden Talo tutuksi tapahtuman jäsenjärjestöjen uusille työntekijöille Muut palvelutehtävät Perustehtävien ohella osaamiskeskus vastaa vuonna yhteisön Kohti yhteistä maalia strategiaprosessin jatkotyöstämisestä. Työn tavoitteena on saattaa -yhteisön ja :n strategiat ja palvelut vastaamaan kysyntään huomioiden jäsenjärjestöjen, viranomaisten ja kansalaisten toiveet. kehittää -yhteisön ja :n strategiaprosessia tarjoaa jäsenjärjestöjen EU-hankkeille valmisteluapua, konsultointia projektihakemuksien laadintaan sekä verkostoitumisen paikan eri toimijoille yhteisten hankkeiden aloittamiseksi. kouluttaa liikunnan työllisyyshankkeita ja tilastoi työllistyneiden määrän.
12 2.4. Viestintä Viestintä on osa strategista johtamista. Viestintää tarvitaan ry:n tavoitteiden esillepanossa, yhteisten tavoitteiden asettamisessa, koordinoinnissa ja motivoinnissa. Viestintä kokoaa jäsenjärjestöjen näkemyksiä liikunnan ja urheilun avainkysymyksistä, rakentaa niistä yhteisiä viestejä ja kuljettaa ne läpi yhteisön sekä tiedottaa niistä päättäjiä ja tiedotusvälineitä. Viestintä tukee ry:n yhtenäisyyttä ja yhteistyötä ajankohtaisella ja nopealla tiedonkululla sekä edistämällä avointa vuorovaikutusta. Viestintä luo yhteisön sisäiseen ja ulkoiseen viestintään tehokkaita välineitä ja -verkostoja. Niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestinnässä huomioidaan tasavertaisesti eri sukupuolet ja liikunnan eri harrastajaryhmät. Viestintää suunnitellaan ja johdetaan siitä lähtökohdasta, että sitä toteuttaa jokainen. Viestintä on osa -keskusyksikön tuloksen tekoa ja yksi ry:n voimavaroista, jonka merkitys vain kasvaa median aikakaudella. Liikunnan ja urheilun asema yhteiskunnassa riippuu ratkaisevasti mielikuvista. Liikunnan ja urheilun asioita on edistettävä median kautta. Keskeistä on kehittää jäsenjärjestöjen yhteistä viestintää yhteisten arvojen ja asioiden puolesta sekä tukea liikuntajärjestöjen toimintaa vastaamaan yhä paremmin valtakunnallisen ja paikallisen median tarpeita keskusyksikön tukitoimet Keskeistä on aktivoida julkista keskustelua :n liikuntapolitiikan tavoitteiden sisällöistä, etenkin kansalaistoiminnasta, sekä selkeyttää -keskusyksikön palveluja eri kohderyhmille. 12 viestintä toteuttaa suunnitelmallisesti läpinäkyvää ja ajankohtaista tiedonkulkua yhteisöä koskevista aiheista yhteisössä ja sen ulkopuolella viestintä varmistaa ja nopeuttaa :n keskusyksikön uusimman asiantuntijatiedon käyttöönottoa yhteisössä ja mediassa viestintä luo -keskusyksikköön viestinnän periaatteita ja työkaluja sekä perehdyttää niiden hyödyntämiseen ja antaa asiantuntija-apua viestintä johtaa -keskusyksikön mediayhteistyötä, koordinoi tiedotustilaisuuksia ja järjestää keskeisten tapahtumien tiedotuksen kehittää -keskusyksikön palvelurakennetta eri kohderyhmille etenkin www-uudistuksen yhteydessä. vakiinnuttaa graafisten ohjeiden ja työkalujen käyttöä keskusyksikössä toimittaa ry:n ja -keskusyksikön toimintakertomuksen sekä julkaisee liikunnan ja urheilun yhteystiedot sisältävät Sporttilinjat-taskukirjan Liikunnan ja Urheilun mielikuva Keskeistä on edistää -yhteisössä yhteisten arvojen ja asioiden puolesta puhumista sekä harrasteliikunnan ja urheiluelämän taustoja käsittelevien ohjelmien syntyä mediaan. julkaisee Liikunnan ja Urheilun Maailma verkkolehteä 22 kertaa vuodessa koko yhteisön ja median monikäyttöisenä tietopalveluna julkaisee liikunnan kansalaistoiminnan yhteistä portaalia edistää jäsenjärjestöyhteistyöllä lasten ja nuorten liikuntaa, aikuisliikuntaa sekä liikunnan ja urheilun taustoja käsittelevien sisältöjen syntymistä mediaan yhteisissä hankkeissa sekä Yleisradion ja Urheilukanavan kehityshankkeissa
13 antaa henkilökohtaista tietopalvelua toimittajille yhteisten arvojen mukaisesti sekä edistää pilottihankkeiden syntymistä valtakunnalliseen ja paikallisen mediaan edistää yhteisössä keskustelua liikunnan ja urheilun arvoista sekä yhteisten asioiden puolesta puhumista ja toimimista edistää liikuntajärjestöissä toimivien johtaja- ja asiantuntijaprofiilia mediassa ry:n yhteinen viestintä Keskeistä on kehittää jäsenjärjestöyhteistyöllä -yhteisön sisäisen viestinnän pelisääntöjä ja perehdyttämiskäytäntöjä. kokoaa jäsenjärjestöyhteistyöllä sisäisen viestinnän pelisäännöt, vastuut ja perehdyttämiskäytännöt ja ohjeistot keskeisistä alueista jäsenjärjestöjen työkaluiksi sekä edistää vuorovaikutusta viestinnän jäsentapaamisissa kehittää jäsenjärjestöyhteistyöllä luottamusjohdolle liikuntapolitiikan ja järjestöelämän uutispalvelua siten, että jäsenjärjestöt lähettävät saamansa Liikunnan ja Urheilun Maailman otsikkolinkit omille luottamusjohtajilleen samalla kehitetään sisältöjen yhteissuunnittelua kokoaa eduskuntavaalioperaation yhteydessä jäsenjärjestöjen näkemyksiä ja viestejä liikunnan ja urheilun avainkysymyksistä, laatii yhteistyössä viestinnän kampanjasuunnitelman sekä tiedottaa avainaiheista päättäjiä ja mediaa yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa koordinoi suuren liikuntatutkimuksen yhteistä ulkoista viestintää Nuoren Suomen, Kuntourheiluliiton ja Olympiakomitean kanssa sekä järjestää aiheeseen liittyvät :n tiedotustilaisuudet edistää yhteisesti koordinoidulla sisältötuotannoilla median edellytyksiä tehdä moniarvoisia sisältöjä lasten ja nuorten liikunnasta, aikuisliikunnasta sekä liikunnan ja urheilun taustoista Tukitoimet jäsenjärjestöille Keskeistä on tukea jäsenjärjestöjen omaa mediayhteistyötä. kerää ja jalostaa -sivuille liikuntaan liittyvää tutkimustietoa ja kalvomateriaalia jäsenjärjestöjen ja luottamushenkilöiden käyttöön sekä markkinoi tehokkaasti niiden hyödyntämistä tarjoaa jäsenjärjestöille maksutonta artikkelipalvelua Liikunnan ja Urheilun Maailman kautta vuosittain noin 500 artikkelia tuottaa sähköpostin välityksellä uutispalvelua jäsenjärjestöille hyödynnettäväksi omassa sisäisessä ja ulkoisessa yhteydenpidossa luottamusjohtoon ja mediaan ylläpitää viestinnän Riemujoukot verkostoa, jossa on tarjolla osaamista viestinnän uusista haasteista ja tapaamisia median kanssa edistää jäsenjärjestöjen mediayhteistyötä etenkin yhteisissä hankkeissa Yleisradion ja Urheilukanavan kanssa kehittää ja toteuttaa jäsenjärjestöille tukitoimia viestinnän suunnitteluun ja mediayhteistyöhön edistää jäsenjärjestöjen keskinäistä viestinnän yhteistyötä mm. viestinnän freelancerja asiantuntijaverkostojen syntymiseksi.
14 2.5. Kansainvälinen toiminta :n kansainvälinen toiminta edistää liikunnan ja urheilun kansainvälisyyttä kotimaassa ja suomalaisen urheilun kuvaa maailmalla. tuottaa palveluita, koordinoi kansainvälistä toimintaa ja toimii suomalaisena keskusjärjestöjen edunvalvojana. Kansainväliseen työhön sitoutuminen on pitkäjänteistä toimintaa. :n kansainvälisen työn tasavertaisiksi osa-alueiksi ovat vakiintuneet pohjoismainen yhteistyö, yhteistyö Suomen lähialueille, eurooppalainen ja EU-yhteistyö sekä kehitysyhteistyö Kansainvälinen työ kotimaassa Keskeistä on toimia tiiviissä yhteistyössä :n jäsenjärjestöjen kanssa kansainvälisissä asioissa. Kaikki :n kansainväliset hankkeet tehdään jäsenjärjestöjen kanssa yhteistyössä heidän toiveitaan kuunnellen. edistää yhteistyötä ja antaa tukea kansainvälisissä asioissa ja hankkeissa jäsenjärjestöille järjestää laajan kansallisen koulutustilaisuuden kansainvälisistä asioista kokoaa suomalaisten kansainvälisten delegaattien yhteystiedot Pohjoismainen yhteistyö Tiivis pohjoismainen yhteistyö on :n kansainvälisen toiminnan luontainen ja läheinen toimintamuoto. 14 osallistuu pohjoismaiseen päättävään Felleskokoukseen osallistuu työryhmätyöskentelyyn ja pohjoismaiseen nuorisoleiriin Lähialueyhteistyö Yhteistyö Viron urheilun kanssa on jokapäiväistä toimintaa. Tavoitteena on kuitenkin lisätä alue- ja paikallistason yhteyksiä Viroon. Toisena painopisteenä on laaja yhteistyöhanke Pietarin urheilukomitean kanssa. jatkaa ja laajentaa yhteistyötä Pietarin urheilukomitean kanssa edistäen uusien toimijoiden mukaan tuloa, liikuntamatkailua ja koulutusta selvittää mahdollisuutta soveltaa Pietari-yhteistyön mallia Luoteis-Venäjän urheilukomitean Petroskoin alueelle jatkaa Barents-yhteistyötä painottaen nuorten urheiluvaihtoa ja yhteistyötä lisäa alueellista ja paikallista yhteistyötä Viron kanssa, yhteistyössä mukana ovat -alueet ja urheiluopistojen lähialueyhteistyöryhmä osallistuu Baltia-Pohjoismaat urheilun yhteistyökokoukseen.
15 Eurooppalainen yhteistyö Keskeistä on Euroopan urheilujärjestöjen varapuheenjohtajuuden hoitaminen ja urheilun EUasioihin vaikuttaminen. seuraa ja vaikuttaa EU-asioihin ja aktivoi Suomessa mm. rakennerahastojen käyttöön hoitaa ENGSO-järjestön varapuheenjohtajuutta ja siihen liittyviä tehtäviä kehittää ja toteuttaa Eurooppalaisen järjestön viestintää edistää E-learning hanketta ja tekee yhteistyötä viestinnän kehittämisen kanssa hyödyntää varapuheenjohtajuutta eurooppalaisessa urheilupolitiikassa jatkaa EWS-johtoryhmässä kevään 2002 loppuun saakka vaikuttaa IWG-valmisteluun, pohjoismaiseen sekä Viro-yhteistyöhön osallistuu Euroopan neuvoston yleiskokoukseen ja seurantaan Suomen vuonna 2001 järjestämästä EN-seminaarista osallistuu nuorisourheilun yhteistyöhön yhdessä Nuori Suomen kanssa liittyen Kehitysyhteistyö :n painopisteenä kehitysyhteistyössä on yhdessä SvoLi:n kanssa tehtävä SCORE-järjestön vapaaehtoistyö Etelä-Afrikassa ja Namibiassa. Uutena hankkeena on mukana pohjoismaisessa kehitysyhteistyöhankkeessa, joka sekin suuntautuu Etelä-Afrikkaan. jatkaa Tansanian Mtwaran liikuntapaikkarakentamishanketta toista vuotta ja siihen liittyvää koulutusta ja liikuntapaikkarakentamista Mtwaran eri kylissä lähettää SCORE-vapaaehtoiset tammikuussa Etelä-Afrikkaan ja Namibiaan ja arvioi hanketta yhdessä SvoLin ja SCORE-järjestön kanssa ja suunnittelee hankkeen jatkumista koordinoi kansallisesti pohjoismaista kehitysyhteistyöhanketta Etelä-Afrikassa lajeina aluksi lento- ja käsipallo sekä pitää yhteyttä muihin Pohjoismaihin. 15
16 2.6. Liikunnan ja urheilun yhteiskuntavastuu Eettinen työ Eettisesti kestävän urheilun edistäminen toteutuu läpileikkaavasti kaikessa ry:n toiminnassa. Liikunnan eettisen toiminnan määrätietoinen edistäminen on keskeinen tulevaisuuskysymys urheilussa. Ongelmat on voitava minimoida ja urheiluliikkeen mahdollisuuksia nuorison terveen kasvun edistämiseksi on parannettava. Eettisen työn toimenpiteitä on kuvattu kohdissa: Urheilun eettiset kysymykset ja Eettinen kasvatus- ja koulutustyö. Lisäksi työ on mukana koulutuksen ja osaamisen toiminnassa läpäisyperiaatteella Suvaitsevaisuus :n suvaitsevaisuustyön tavoitteena on edistää hyviä etnisiä suhteita ja vähentää rasismia liikunnan keinoin, luoda yhteistyötä maahanmuuttajien ja kantaväestön välille liikunnan avulla sekä parantaa maahanmuuttajien osallistumista liikuntatoimintaan Suomessa. Hyvien etnisten suhteiden toteutuminen edellyttää sitä, että maahanmuuttajien osallistuminen liikuntatoimintaan lisääntyy ja maahanmuuttajat käyttävät liikuntapalveluja tasavertaisesti muun väestön kanssa, urheilu- ja liikuntajärjestöt sitoutuvat hyvien etnisten suhteiden edistämiseen periaatteellisella ja käytännön tasolla ja liikuntajärjestöjen halu ja valmiudet ottaa toimintaansa mukaan uusia ihmisiä, myös maahanmuuttajia, paranevat. 16 tukee paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia suvaitsevaisuushankkeita kouluttamalla, luomalla verkostoja ja avustamalla viestinnässä edistää maahanmuuttajien osallistumista liikuntaan sekä päätöksentekoon liikunnassa. Käytännön toimenpiteinä kunta- ja kaupunkiyhteistyö sekä koulutus ja tiedottaminen aktivoi liikuntajärjestöjä huomiomaan maahanmuuttajat toiminnassaan ja sitouttaa järjestöjä suvaitsevaisuustyöhön toimii yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa edistämässä maahanmuuttajien osallistumista järjestöjen koulutuksiin sekä muuhun toimintaan tukee Suomen Monikulttuurisen Liikuntaliiton toimintaa osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön liikunnan suvaitsevaisuusasioissa ja rasismin vastaisessa työssä tuottaa viestintä- ja koulutusmateriaalia liikunnan suvaitsevaisuustyöhön tekee yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa suvaitsevaisuuden edistämiseksi viestii suvaitsevaisuustyöstä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Tasa-arvotyö Suomen Liikunnan ja Urheilun tasa-arvotyön keskeisenä tavoitteena on urheilun päätöksenteon tasa-arvoistaminen. Tavoitteena on taata tasapuolinen ja turvallinen osallistuminen sukupuolesta, sosiaalisesta taustasta, rodusta, kielestä asuinpaikasta, iästä tai vammaisuudesta riippumatta. Siihen pyritään mm. linjausten, strategisten suunnitelmien, kansainvälisen yhteistyön, koulutuksen ja viestinnän keinoin. Kansallisen työn painopiste siirtyy valtakunnallisesta ja kansainvälisestä toiminnasta paikalliselle tasolle hyväksikäyttäen perustettuja alueellisia LiikunNaiset-verkostoja.
17 Toinen urheilun tasa-arvotyön tärkeä osa-alue tulee olemaan lasten ja nuorten suojelun kehittäminen yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Huomioon on otettava myös toimenpiteet seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi. Tasa-arvotyö on liikuntakulttuurin laadullista kehittämistä. Vuoden 1995 Piikkarit-raportti ja 1998 hyväksytty Yhteinen maali tasa-arvo-ohjelma ovat pohjana :n toteuttamalle liikuntakulttuurin sukupuolten väliselle tasa-arvotyölle. Keskeistä on tehostaa suomalaisen urheilun ja liikuntatoiminnan edunvalvontaa, parantaa suomalaisen urheilun julkisuuskuvaa ja uskottavuutta, kehittää uutta innostavaa liikuntakulttuuria, kehittää naishuippu-urheilua ja tukea menestymistä sekä löytää ja rekrytoida uusia toimijoita. laajentaa ja edelleen kehittää alueellista verkostoitumista, jonka painopisteenä on tasavertaisten liikuntamahdollisuuksien takaaminen kaikille (naiset-miehet-tytöt-pojat). Kansallisena mallina toimii Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan (Oulun) Liikunnaiset-verkosto laatii kansallisen selvitystyön ja SPRINT-seminaarin ( ) pohjalta toimintaja eettiset ohjeet sukupuolisen häirinnän estämiseksi sekä lasten ja nuorten suojelemiseksi liikunnassa ja urheilussa kehittää edelleen yhdessä OPM:n kanssa tulosohjausperusteista määrärahakriteeristöä tasa-arvon toteuttamiseksi liikuntajärjestöissä huolehtii :n tasa-arvotyön edunvalvonnasta osallistumalla järjestölliseen kehittämistyöhön yhdessä lajiliittojen, aluejärjestöjen ja muiden :n jäsenjärjestöjen kanssa huolehtii tasa-arvotyön viestinnästä eri sidosryhmiin sekä valmistelee yhdessä OPM:n kanssa Piikkarit-palkinnon osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön, mm. EWS-verkoston johtoryhmän työskentelyyn ( johtoryhmän jäsenenä ). Muita tärkeitä kansainvälisiä yhteistyötahoja ovat eurooppalaisen urheilun kattojärjestö ENGSO, Pohjoismaat, Viro sekä International Working Group on Women and Sport (IWG) Ympäristötyö Ympäristöasioissa keskitytään vuonna 2002 vakiinnuttamaan lajiliittojen tarvitseman asiantuntijapalvelun toteuttaminen ja toimintatavat. Toinen tärkeä painopiste on tukipalvelujen kehittäminen lajiliittojen omille ympäristöhankkeille. Ympäristöasioiden tärkeimmät toimet ovat: ympäristökouluttajakoulutuksen tarjoaminen ja valtakunnallisen kouluttajaverkoston kehittäminen asiantuntija-avun tarjoaminen liikuntajärjestöjen ympäristötyöhön laadunarviointimenettelyn kehittäminen liikuntajärjestöjen ympäristötyölle varainhankinta liikuntajärjestöjen ympäristörahaston perustamiseksi ympäristövaliokunnan profiilin selkiyttäminen ja aseman vahvistaminen lausunnonantajana liikuntaan ja ympäristöön liittyvissä asioissa kansainvälisen yhteistyön jatkaminen ja edelläkävijän rooliin säilyttäminen ympäristönsuojelutoiminnan edistämisessä järjestöpohjaisessa liikunta-kulttuurissa.
18 3. -hallintopalveluyksikön toiminta :n hallintopalveluyksikkö tuottaa jäsenjärjestöjen käyttöön niiden tarvitsemia talouden ja hallinnon palveluita: kirjanpito-, kassa-, palkanlaskenta- ja laskutuspalvelut it-tuki käännöspalvelut paino- ja kopiointipalvelut myyntipalvelu postitus- ja puhelinkeskuspalvelut kokoustilavuokraus Taloushallintopalveluissa siirrytään euron käyttöön jo lokakuussa 2001 eli vuoden 2001 tilinpäätös tullaan laatimaan euroissa. Painopalveluissa hyödynnetään entistä enemmän uutta Canon ir110 -verkkotulostustulostusjärjestelmää. Myyntipalvelussa jatketaan sähköisen palvelun kehittämistä (sporttikauppa.com). It-tuen osalta suunnitellaan toimintojen siirtämistä -Palvelut Oy:öön osana koko -yhteisön tietohallinnon palvelukonseptia. Jäsenjärjestöjen ulkopuolelle suuntautuvasta (-talon muut vuokralaiset) arvonlisäverollisesta hallintopalvelutoiminnasta sekä talon kokoustilavuokrauksesta vastaa :n kokonaan omistama -Palvelut Oy. 18 :n ja sen jäsenjärjestöjen henkilöstöasioissa antaa suosituksia :n henkilöstövaliokunta. -talon työsuojeluasioista vastaa :n työsuojelutoiminta Tietohallinto :n tietohallinnon tavoitteena on kehittää sähköisiä työkaluja ja palveluja jäsenjärjestöjen ja seurojen tarpeisiin. Kehittämistyötä on tähän saakka tehty tietohallintoprojektin puitteissa. Hankkeessa on tuotettu liikunnan ja urheilun yhteisen tietohallinnon perusta. Keskeisenä tavoitteena vuonna 2002 on tuotettujen sovellusten käyttöönotto jäsenjärjestöissä ja seuroissa. Sovellusten käyttöönottoon tarvitaan toimiva koulutus- ja tukiorganisaatio, jonka luominen on myös vuoden 2002 tavoite. Tietohallintokokonaisuus on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti erittäin laaja kokonaisuus ja toiminnan luonne entistä enemmän liiketoimintaa. Tämän vuoksi :n hallitus tutkii sen yhtiöittämistä ja mahdollista siirtoa Palvelut Oy:öön. Mikäli yhtiöittäminen tapahtuu, yhtiöön siirtyvät kaikki sellaiset :n tietohallinnon toiminnot, jotka ovat valmiita, eivätkä edellytä enää opetusministeriön investointeja sekä palveluyksikössä nykyisin sijaitseva ITyksikkö. :un jää vielä tietohallintoprojekti, jonka tehtävänä on saattaa loppuun tietohallintohankkeen kehittäminen ja vetää Kansalaisen liikuntainfo hanketta. Tähän tarkoitukseen on talousarviossa varauduttu hakemaan opetusministeriöltä euron ( markan) kehittämisavustus. Alla on kuvattu tietohallinnon tehtävät organisoitumismuodosta riippumatta.
19 Vuonna 2002 Rakentaa yhteistyössä jäsenjärjestöjen ja erityisesti alueiden kanssa organisaation tukemaan sovellusten käyttöönottoa järjestöissä ja seuroissa. Tavoitteena on, että alueet toimivat seurojen ensisijaisena tukena ja järjestöjen tukena. Rakentaa koulutusjärjestelmän, joka tarjoaa koulutusta kaikkiin :n tietohallinnon tarjoamiin ohjelmistoihin, työkaluihin ja sovelluksiin. Rakentaa valtakunnallisen HelpDesk- toiminnon, josta voi saada apua ohjelmistojen, työkalujen ja sovellusten käyttöön puhelimitse, sähköpostilla, faxilla tai internet-sivuilta. Rakentaa sovellusten hallinnointijärjestelmän tilausten, sopimusten ja laskujen käsittelyyn. Huolehtii yhteisten sovellusten ylläpidosta ja palvelinten toimivuudesta. Jatkaa Exchange sanomanvälityspalvelimen käyttöönottoa urheilun ammattilaisten intranet-käyttöön. Ylläpitää ja kehittää teknistä infrastruktuuria ja välittää sen palveluja jäsenjärjestöille. Tuottaa Kansalaisten Liikuntainfo palvelun yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Välittää Microsoftin lisenssipakettia urheilujärjestöille ja seuroille. Välittää laitteita yhteistyössä Canonin ja Hewlett-Packardin kanssa. Tietohallintohankkeen kokonaisuus muodostuu seuraavasti: Sporttisaitti kotisivujen tuotantoväline Sporttikauppa.com tuotteiden tilaukset, myynti, maksut Sporttikalenteri tapahtumakalenteri Sporttirekisterit yhtenäistietokanta ja käyttäjähallinta Exchange / intranet sanomanvälityspalvelin Tietoliikenne / tietoturva tietoliikenne- ja internet yhteydet Erityispalvelut etätyöskentely, laite- ja ohjelmistovälitys Sporttilinjat sähköinen puhelinluettelo Rekka koulutuksenhallinta 19
20 4. Taloussuunnitelma Vuoden 2002 talousarvion toimintakulujen yhteissumma on euroa ( mk). Toimiston osuus on euroa ( mk), hallintopalveluyksikön osuus euroa ( mk) ja kehittämishankkeiden osuus euroa ( mk). Toimiston talousarvio pohjautuu euron ( mk) valtion toiminta-avustukseen. Toiminta-avustuksesta on suunniteltu jaettavaksi suvaitsevaisuustyöhön paikallishankkeille euroa ( mk). Lisäksi toimiston talousarvion mukaisesti haetaan tasaarvotyöhön euron ( mk) ja kansainväliseen toimintaan (ENGSO) euron (100 00mk) avustuksia. Toimiston omarahoitusosuuksina arvioidaan kertyvän varsinaisen toiminnan osalta kurssi- ja seminaarituottoja euroa ( markkaa) ja varainhankinnan osalta yhteistyösopimus- ja arpajaistuottoja euroa ( markkaa). Toimiston toimintakulut ovat yhteensä euroa ( mk). Suurimmat kuluerät ovat henkilöstö- ja tilakustannukset sekä toimintaan liittyvät ostopalvelut ja matka- ja majoituskulut. Toimintasuunnitelman mukaisten toimintojen hoitamiseksi tulee toimistossa olemaan yhteensä 18 työntekijää; 13 vakinaisessa työsuhteessa ja 5 määräaikaisessa työsuhteessa, joista 2 osa-aikaisina (vuonna 2001 yhteensä 19 työntekijää; 14 vakinaisessa työsuhteessa ja 5 määräaikaisessa työsuhteessa, joista 2 osa-aikaisina). 20 Suurimpana kehityshankkeena jatkuu edelleen tietohallintoprojekti, jonka talousarvio on euroa ( mk). Hankkeelle haetaan opetusministeriöltä euron ( mk) erillisavustusta. Tietohallintoprojektissa työskentelee 1 määräaikainen henkilö Muita kehityshankkeita ovat eräiden pienlajiliittojen hallintopalvelutoimisto ja Tansania-projekti. Pienlajiliittojen hallintopalvelutoimisto hoitaa tällä hetkellä 8 lajiliiton toimistopalvelut. Toimistossa työskentelee yksi henkilö. Kehityshankkeiden yhteenlasketut kulut on budjetoitu euroksi ( mk), joihin haetaan opetusministeriön ja ulkoministeriön tukea yhteensä euroa ( mk). Hallintopalveluyksikön talousarvion loppusumma on euroa ( markkaa). Yksikön kulut katetaan palveluiden käyttäjiltä perittävillä palvelumaksuilla. Hallintopalveluyksikön henkilöstön määrä on 28. -talossa muille kuin jäsenjärjestöille hallintopalveluita tuottavan -Palvelut Oy:n liikevaihdoksi vuonna 2002 on arvioitu ( mk). Mikäli tietohallinnon organisoiminen toteutuu suunnitellulla tavalla tulee yhtiön liikevaihto olemaan euroa ( mk). Ilmarisen Liikekiinteistöt Oy omistaa Pasilan Toimitalon (-talo). neuvottelee vuokrasopimusten muutoksista ja talon mahdollisesta saneerauksesta Ilmarisen Liikekiinteistöt Oy:n kanssa. Lisäksi selvitetään muita mahdollisia toimitilaratkaisuja. Toimitilaratkaisussa painotetaan yhteisöllisyyttä.
LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos
LAATUOHJELMA yhteiset kriteerit luonnos 28.11.2016 SEURATOIMINNAN LUPAUS - MENESTYSSUUNNITELMASTA Huolehdimme siitä, että seurat näkevät toimintaympäristön muutokset ja elävät ajassa. Seurat ovat innostavia
LisätiedotTUL ry:n strategia
TUL ry:n strategia 2016-2022 Valtuuston päätös 23.5.2015 Johdanto Suomen Työväen Urheiluliitto osallistuu aktiivisesti suomalaisen liikunta- ja kansalaistoimintakulttuurin kehittämiseen. Näin on tapahtunut
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 15.9.2011/tl
1 (9) Varsinainen toiminta Ay avustus Ray avustukset 879 000 666 000 1. Perusjärjestötyö a) Edunvalvonta Palkat 57 000 56 000 Lakisääteiset sosiaalikulut 10 000 10 000 Työterveyshuolto 500 500 Luontoisedut
LisätiedotSLU:n viestintästrategia Liikunnan kansalaistoiminta
Suomen Liikunta ja Urheilu ry SLU:n viestintästrategia Liikunnan kansalaistoiminta - yhdessä hyvä elämä 1 Copyright: Suomen Liikunta ja Urheilu ry SLU-julkaisusarja 9/01 Suomen Liikunta ja Urheilu ry Finlands
Lisätiedot1 (7) 16.9.2015/tl. Talousarvio 2016. Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava 2 015 2016. Varsinainen toiminta. Ay avustus
1 (7) 16.9.2015/tl Talousarvio 2016 Varsinainen toiminta Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava Ay avustus Ray avustukset 795 000 860 000 Palkat 440 000 479 000 Palkkiot, hallitus 6 000 6 000 Eläkekulut
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013
Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotTOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 LAPIN LIIKUNTA RY
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 LAPIN LIIKUNTA RY YLEISTÄ Lapin Liikunta ry on alueellinen liikunnan palvelu- ja koulutusorganisaatio, jota johtaa 4-6 kertaa vuodessa kokoontuva hallitus. Päättävänä
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat
LisätiedotVarsinainen toiminta. Tarkennettu Talousarvio Talousarvio 2014 2015. Ay avustus. Tuotot Ray avustukset 754 000 839 000
1 (7) 22.9.2014/tl Varsinainen toiminta Tarkennettu Talousarvio Ay avustus Ray avustukset 754 000 839 000 Palkat 414 500 467 500 Palkkiot 12 500 8 000 Eläkekulut 91 000 88 750 Lakisääteiset sos.kulut 27
LisätiedotLounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,
LisätiedotALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0
1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
Lisätiedot3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus
3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotTYÖPAIKKATOIMINNAN ABC
NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotLIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013
LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,
LisätiedotTOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016
TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016 Valon syyskokouksen käsittelyyn 27.11.2015 SUOMALAISEN LIIKUNNAN JA URHEILUN YHTEINEN MENESTYSSUUNNITELMA 2020 MAAILMAN LIIKKUVIN URHEILUKANSA JA POHJOISMAIDEN MENESTYNEIN
LisätiedotMETKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia
METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.
LisätiedotJHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010
JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240 /Maire Korkeamäki JHL ry. 240 2 (7) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 1. JOHDANTO Tämä toimintasuunnitelma on laadittu
LisätiedotLiikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo
Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta
LisätiedotOlympiakomitea. Toiminnan suuntaviivat Kevätkokous
Olympiakomitea Toiminnan suuntaviivat 2019 Kevätkokous 19.6.2018 Toimintasuunnitelma 2019 Suuntaviivat 2019 Toimintasuunnitelma 2019 Työstöä yhdessä Kevätkokous 19.6. Työstöä yhdessä Syyskokous 24.11.
LisätiedotALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0
1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää
LisätiedotSLU ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma 2003
SLU ry:n vuosikokoukselle 30.11.2002 SLU ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma 2003 Suomen Liikunta ja Urheilu Finlands Idrott Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. SLU ry Liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan
LisätiedotSuomen Pakolaisapu Järjestöhautomo
Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes
LisätiedotToimintasuunnitelma 2014
Toimintasuunnitelma 2014 Liiton toimintamalli 31.12.2014 mennessä Vuoden 2014 aikana puretaan molemmat kilpailutoiminnasta vastaavat lajiliitot, ja siirretään koko toiminta 31.12.2014 mennessä SKRL ry:n
LisätiedotHelsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011
Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE
LisätiedotISM Single Competitor Competitions. Nilsiä,
ISM 2014 Nilsiä, 09.02.2014 Single Competitor Competitions M Nimi Nro Piiri Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Savolainen Esa 14 PS 300 (23:29) 256 (-9m/+13m) 558 (93) 1114 2. Tuovinen Janne 5 PS 261
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotHirvenjuoksun ISM-kisa
Hirvenjuoksun ISM-kisa Juuka, 04.07.2015 Yksilökilpailut Kävelijät Sarjalle ei lasketa aikapisteitä. Sarjassa on 4 arviomatkaa. Nimi Nro Piiri Arviointi Ammunta Pisteet 1. Lemmetty Tuomas 164 PS 548 (+9m/+3m/+8m/+6m)
LisätiedotJärjestötoiminnan kansallinen ohjaus
Pyöreän pöydän keskustelu häirinnästä ja hyväksikäytöstä lasten ja nuorten harrastustoiminnassa Lapsiasiavaltuutettu Säätytalo 25.4.2019 Järjestötoiminnan kansallinen ohjaus Satu Heikkinen Nuoriso- ja
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta
Lisätiedotneuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7
Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia
LisätiedotYhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä
Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa
Lisätiedot2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70
100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56
LisätiedotSEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle
SEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle Seuratoiminnan kasvupotentiaali Koko väestö Alle 13 v. Laatua ja osaamista nykyiseen toimintaan sekä uusia
LisätiedotLUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän
LisätiedotKari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö
Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää
LisätiedotVahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia
Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen
LisätiedotSUO U M O EN E N SOT O ILAS LA UR U HE H I E LU L LI U ITO T N O N STRATEGIA
SUOMEN SOTILASURHEILULIITON STRATEGIA 2018-2021 Visio 2018-2020 Elinikäisen liikuntainnostuksen aktivoija Talous- ja viestintävaliokunta Toimintaympäristö Nykyinen toimintaympäristö Viestintä Liiton viestintä
LisätiedotKaikille avoin liikunta - ohjelma
Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.
LisätiedotWFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat
WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat 1. Niemi-Aro Antti 2. Saari Aapo 3. Kinnari Sirpa 4. Koskinen Eila 5. Lähdesmäki Liisa 6. Niemi Anne 7. Palojoki Ulla 8. Hyvönen Juhani 9. Peltola Asko 10. Saunamäki Raimo 11.
LisätiedotTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
LisätiedotYmpäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.
Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden
LisätiedotMuut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat
EDUSKUNTA RIKSDAGEN Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 1991 2014 Valtiontilintarkastajat t ja varapuheenjohtajat valtiopäivittäin 1991 1991 Mattila, Kalevi /kesk 1992 Mattila,
LisätiedotValtion tuki urheiluseuroille ja kunnille
Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotOlemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020
Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen
LisätiedotKaupunginhallitus päätti valita vuonna 2017 toimitettavia kuntavaaleja varten. 001 äänestysalue (Yhteiskoulu)
Kaupunginhallitus päätti valita vuonna 2017 toimitettavia kuntavaaleja varten 1. asetettaviin äänestysalueiden vaalilautakuntiin viisi varajäsentä 2. asettaa kaksi vaalitoimikuntaa ja niihin nimetään kolme
LisätiedotKaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät
Kaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät 6.9.20182 Tähtiseura-ohjelman laatutekijät Yhteiset laatutekijät Lapset & nuoret Aikuiset Johtaminen ja hallinto Johtaminen Hallinto Viestintä ja markkinointi
LisätiedotAJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus
AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan
LisätiedotSovitut toimintatavat
Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotSuomen Urheilupsykologinen yhdistys ry
Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan
LisätiedotPalveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n
Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry toimintasuunnitelma 2019 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toimintasuunnitelma toimintavuodelle 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka
LisätiedotJHL Sisä-Suomen TOIMINTASUUNNITELMA 2018
JHL Sisä-Suomen TOIMINTASUUNNITELMA 2018 JHL Sisä-Suomen aluetoimisto 15.8.2017 Liittostrategiassa määritellyt strategiset päämäärät ovat Järjestäytymisasteen kasvu liiton sopimusaloilla. Jäsenten työolosuhteiden
LisätiedotTOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA LAPIN LIIKUNTA RY
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 LAPIN LIIKUNTA RY YLEISTÄ Lapin Liikunta ry on alueellinen liikunnan palvelu- ja koulutusorganisaatio, jota johtaa 4-6 kertaa vuodessa kokoontuva hallitus. Päättävänä
LisätiedotSAKU ry. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2007
SAKU ry Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2007 VISIO 2010: SAKU ry kokoaa järjestäjät toimimaan jäsenkentän hyvinvoinnin edistämiseksi ja yhteisöllisyyden rakentamiseksi 2 (5) STRATEGIATYÖ SAKU ry:n
LisätiedotTA2015 TA2015 LISÄTA2014 TP2013 Nykyinen Haetaan
Talousarvio 2015 / Hallituksen esitys liittokokoukselle VARSINAINEN TOIMINTA Yleinen järjestötoiminta TA2015 TA2015 LISÄTA2014 TP2013 Nykyinen Haetaan Osallistumismaksut 0 0 0 3359,2 Vuokratuotot 3720
LisätiedotISM-hirvenhiihto. Yksilökilpailut. Hiihtely. Nilsiä,
ISM-hirvenhiihto Nilsiä, 25.02.2017 Yksilökilpailut Hiihtely Sarjalle ei lasketa aikapisteitä. Sarjassa on 4 arviomatkaa. Nimi Nro Piiri Arviointi Ammunta Pisteet 1. Honkanen Leo 134 PK 520 (+4m/-4m/+11m/+21m)
LisätiedotSosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta
Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
LisätiedotTähtiseurakahvit. Huhtikuu
Tähtiseurakahvit Huhtikuu Seuratoiminnan malli 2.0 ja laatutekijät Kolmen kehän malli I urheilutoiminta II seuran toiminnan organisointi III seuran ulkoinen toiminta 23.4.2018 3 Miksi muutos? Halutaan
LisätiedotNäin luet toimintasuunnitelmaa
Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016
Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...
LisätiedotSM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015
SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani
LisätiedotKansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016
Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja
LisätiedotHallinto ja aluetoiminta
Hallinto ja aluetoiminta Suomen Reumaliiton hallitus 2018-2020? Liiton puheenjohtajat valittiin edustajakokouksessa 25.11.2017 Helsingissä. Valtuusto valitsi hallituksen jäsenet ja varajäsenet seuraavaksi
LisätiedotTuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015
Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Strategian tavoitteena on selkeyttää ja fokusoida seuran toimintaa. Se on tulevaisuuden rakentamisen työväline. Strategia on työstetty ryhmässä, jonka jäseniä
Lisätiedot1 VIHREIDEN NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN LIITTO ViNO RY
1 VIHREIDEN NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN LIITTO ViNO RY 2 Talousarvio 2013 / Hallituksen esitys liittokokoukselle 3 4 5 6 7 VARSINAINEN TOIMINTA TA2013 TA2013 TA2013 TA2012 TP2011 8 Nykyinen Optimistinen
LisätiedotElinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.
Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)
LisätiedotOmistajuuden ja johtamisen yhteys
Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT
Lisätiedot9.11.2011 TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2012 TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO TALOUSARVIO VUOSI 2010 VUOSI 2011 VUOSI 2012 VARSINAINEN TOIMINTA ESITYS
TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2012 TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO TALOUSARVIO VUOSI 2010 VUOSI 2011 VUOSI 2012 VARSINAINEN TOIMINTA ESITYS TUOTOT 166 922 200 000 354 000 08-3000 Osanottomaksut 80 620,00 100 000
Lisätiedot1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.
Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen
LisätiedotHirvenhiihdon ISM-kilpailut 2016
Hirvenhiihdon ISM-kilpailut 2016 Ilomantsi, 14.02.2016 Yksilökilpailut M 1. Lemmetty Timo 6 PS 275 (29:07) 296 (0m/-2m) 528 (88) 1099 2. Varis Jukka 8 PK 266 (30:35) 276 (+7m/+5m) 546 (91) 1088 3. Seppä
LisätiedotVIHREIDEN NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN LIITTO ViNO RY Talousarvio 2012 / Hyväksytty liittokokouksessa
VIHREIDEN NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN LIITTO ViNO RY Talousarvio 2012 / Hyväksytty liittokokouksessa 4.12.2011 VARSINAINEN TOIMINTA TA2012 TA2012 TA2012 TA2011 TP2010 Nykyinen Optimistinen Haetaan Yleinen
LisätiedotToimintasuunnitelma. Hämeen Yrittäjät ry.
Toimintasuunnitelma 2019 Hämeen Yrittäjät ry. Hämeen Yrittäjät TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Vaikuttaa Verkostoi Vahvistaa 13.9.2018 Toimintasuunnitelma 2019 2 1 Yhteinen matka Parannamme yrittäjien asemaa
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
LisätiedotVirtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen
LisätiedotSeurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma
Seurojen tukitoimet Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet strategiset tavoitteet jäsenistölle laadukasta kansalaistoimintaa tukevaa koulutusta seurojen toiminnan
LisätiedotMAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40, Helsinki
MAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN 29.9.2019 57 54,30 Johanna Forsström / 88 77,5 28.9.2019 SM - kilpailut Loppi 57N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40,0 8.6.2019 Helsinki 63 62,30 Aino Askala / 92 72,5
LisätiedotNäin luet toimintasuunnitelmaa
Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan
LisätiedotTalousarvio Suomen Krikettiliitto ry.
Talousarvio 2018 Suomen Krikettiliitto ry www.cricketfinland.com TALOUSARVIO 2018 SUOMEN KRIKETTILIITTO RY Taloudelliset tavoitteet Tavoitteena on pitää Krikettiliiton talous edelleen vakaalla pohjalla.
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotYhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.
Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen
LisätiedotTähtiseura-ohjelma. Huippu-urheilun osa-alue
Tähtiseura-ohjelma Huippu-urheilun osa-alue Laatuseuratyön historiaa Sinettiseuratoiminta käynnistyy (1992) Foot Pass ja Ice Pass starttaavat Voimisteluliitolla Sinetti-, Priima ja Huippu-seuroja (2007)
LisätiedotJyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset
Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon
LisätiedotLiikunnan aluejärjestöt 2016
2016 Yhdessä enemmän 1 Liikunnan aluejärjestöjen toiminnan lähtökohta ja perustehtävä Liikunnan aluejärjestöjen toimintaa ovat ohjanneet vahvasti Opetus-ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa tehdyt tulossopimukset.
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
Lisätiedot