TIEDONKERUU, TIETOVIRRAT, TIETO- JÄRJESTELMÄT kartoista malleihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIEDONKERUU, TIETOVIRRAT, TIETO- JÄRJESTELMÄT kartoista malleihin"

Transkriptio

1 1/2010 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI Tiedot Suomen kallioperästä siirtyvät verkkoon s. 12 Miten saan tietoa GTK:n aineistoista ja palveluista? s. 16 TIEDONKERUU, TIETOVIRRAT, TIETO- JÄRJESTELMÄT kartoista malleihin S. 6

2 sisältö SISÄLTÖ 1/ Lyhyesti 6 TIEDONKERUU, 9 Paikkatietoa TIETOVIRRAT, TIETOJÄRJESTELMÄT KARTOISTA MALLEIHIN nopeasti ja helposti Tietojärjestelmä helpottaa harjutiedon tallentamista KAIKKI TIEDOT SUOMEN KALLIOPERÄSTÄ SIIRTYMÄSSÄ VERKKOON Uusi maaperän yleiskartta antaa digitaalisen pohjan kaavoitukselle MITEN SAAN TIETOA GTK:N AINEISTOISTA JA PALVELUISTA? Flexible Grid Mapping of Finland s Peatlands Pohjatietoa merestä s.6 s Länsimetro avaa tien kallioperätietoon Kolumni: Metrotunneli avaa kallioperän salaisuudet Kirja-arvio: Maa-äitiä tutkitaan s Tapahtumakalenteri GeoFoorumi 1/2010 Julkaisija Geologian tutkimuskeskus Vaihde: Päätoimittaja Sini Autio Ulkoasu Aino Puttonen / BBM Oy Etukansi Kuva: GTK Toimitusneuvosto Sini Autio, Hannu Idman, Taina Järvinen, Jarmo Kohonen, Keijo Nenonen, Pekka Nurmi, Marie-Louise Wiklund Paino Vammalan Kirjapaino Oy ISSN Geofoorumi 1/2010

3 pääkirjoitus GTK Digitaalinen tiedonkeruu on ottanut vallan Ei ole sattumaa että Geofoorumin 2010-luvun ensimmäinen numero rakentuu GTK:n uuden kartoitus tai kuten nykyään sanotaan tiedonkeruutoiminnan ympärille. Geologinen kartoitus on kokenut viime vuosien aikana perusteellisen muodonmuutoksen. Aikaisemmat karttalehtikohtaiset, vuosikymmeniä kestäneet vakiomuotoisia painettuja karttalehtiä tuottaneet kartoitusohjelmat ovat korvautuneet asiakkaiden tarpeiden pohjalta kootulla monipuolisella tiedonkeruulla, tulkinnalla ja verkkovälitteisellä tiedonjakelulla. Muutoksen taustalla ei ole sen vähempää eikä enempää kuin digitaalinen vallankumous. Paikkatietotekniikoiden ja -ohjelmistojen huima kehitys mahdollistaa sen, että tieto maankamarasta, sen luonnonvaroista ja muista ominaisuuksista kootaan, varastoidaan, analysoidaan ja tulkitaan, ja nykyään yhä enenevässä määrin myös jaetaan digitaalisesti joko Internetin välityksellä tai muilla keinoin. Matka vanhasta maailmasta uuteen on ollut haastava ja työläs. Tietojärjestelmien rakentaminen alati kehittyvässä laite- ja ohjelmistoympäristössä, vuosikymmenien aikana kerättyjen aineistojen digitointi ja tallennus ja lopulta tietojärjestelmien käyttöönotto ovat vaatineet sekä sitkeyttä että osaamista ja valtavasti työtä. Uuden ajan myötä myös toimintamalli on muuttunut. Tunnistetut alueelliset ja tietosisällön tarpeet ohjaavat toimintaa. On kyettävä olemaan herkällä korvalla asiakasrajapinnassa. Painopiste on siirtynyt perinteisestä geologisesta karttatuotannosta maankamaran kerrostumien kolmiulotteisten rakenteiden ja ominaisuuksien selvittämiseen sekä mallien laadintaan yhteiskunnan raaka-ainehuollon, maankäytön ja ympäristönsuojelun tarpeisiin. Muutos on maailmanlaajuinen. Vuonna 2007 tuli voimaan EU:n paikkatieto- eli ns. INSPIRE-direktiivi ja vuonna 2009 direktiiviin perustuva kansallinen paikkatietolaki. Säädösten tarkoituksena on varmistaa yhteiskunnalle tärkeiden paikkatietoaineistojen saatavuus verkkopalvelujen avulla. GTK on maamme geologisten aineistojen kansallinen vastuuorganisaatio. Direktiivi määrittää aineistojen saatavuudelle aikataulun ja sen edellyttämien palvelujen rakentaminen on käynnissä GTK:ssa. Paikkatietodirektiivi merkitsee myös tietojen ja tietorakenteiden harmonisointia kansainvälisten standardien ja käytäntöjen mukaisesti, koska geologia ei tunnista kansallisia eikä poliittisia rajoja. Tietokantojen taustalla olevien tietomallien, käsitteiden ja luokittelujen on oltava yhteismitallisia, jotta rajat ylittäviin kysymyksiin löydetään vastaukset. Geologisen kartoituksen kulunutta vuosikymmentä kuvaa parhaiten muutos. Se on ollut todellinen haaste niin työmäärien kuin osaamisenkin kannalta. GTK on nyt palvelukykyisempi ja tehokkaampi kuin koskaan. Tämä vallankumous on kannattanut! Hannu Idman ohjelmajohtaja Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Betonimiehenkuja 4 PL 96, ESPOO Fax Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie 6 PL KOKKOLA Fax Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 PL KUOPIO Fax Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL ROVANIEMI Fax GeoFoorumi on Geologian tutkimuskeskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Lehden numerot 1 ja 2 ilmestyvät suomenkielisinä ja numero 3 englanninkielisenä vuonna Tilaukset ja osoitteenmuutokset tehdään sähköpostitse ja palautteen voi antaa osoitteella 1/2010 Geofoorumi 3

4 lyhyesti Nimitysuutisia GTK toteuttaa T&K-toimintaansa tutkimusohjelmien kautta. Kolmen tutkimusohjelman johtavat tutkijat ovat vaihtuneet. Tutkimusohjelmia on yhteensä kymmenen. Taajamat-tutkimusohjelman vetäjäksi on valittu FM Ossi Ikävalko. Sähköposti Mineraalit ja prosessointi -tutkimusohjelman vetäjäksi on valittu FT Saija Luukkanen. Sähköposti saija. Pohjavesi-tutkimusohjelman vetäjäksi on valittu FM Jarkko Okkonen. Sähköposti Lisätietoa tutkimusohjelmista sekä Geofoorumi 2/2008 ja 1/2009. Platinaryhmän metallit väitöstyön aiheena Oulun yliopistossa GTK:n geologi FM Tuomo Karinen väitteli Oulun yliopistossa luonnontieteellisen tiedekunnan geotieteiden laitoksella. Väitöstyö Karinen, Tuomo The Koillismaa Intrusion, northeastern Finland evidence for PGE reef forming processes in the layered series (Koillismaa intruusio todisteita intruusion kerrossarjassa tapahtuneesta platinaryhmän metallien rikastumisesta), Geological Survey of Finland, Bulletin 404 on saatavana GTK:n kirjastoista ja julkaisumyynnistä Espoossa ja sähköisenä Painetun julkaisun hinta 20 euroa. GTK:n ensimmäinen Uutiskirje ilmestynyt GTK:n tiedotus on koonnut ajankohtaisia tutkimusuutisia ilmestyneeseen Uutiskirjeeseen 1/2009. Mukana on tietoa GTK:n osaamis alueilta mineraalivarat ja ekotehokas kaivostoiminta, energia, geotieteellinen mallinnus, yhdyskuntarakentaminen ja kansainvälinen toiminta. Uutiskirjeestä löytyvät uusimmat lehdistötiedotteet ja alan tapahtumat. Vuonna 2010 Uutiskirjeet ilmestyvät maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Kirje on luettavissa GTK:n sivulla Media/uutiskirje/. Tietoa geologisten luonnonvarojen käytöstä VAPO OY Yhteiskuntamme hyvinvointi ja vakaus perustuvat pitkälti maa- ja kallioperästä saatavien raaka-aineiden hyödyntämiseen ja riittävyyteen. Geologisten luonnonvarojen (metallimalmit, teollisuusmineraalit, kiviaines, luonnonkivet ja turve) käytön taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset koskettavat meitä kaikkia. Näiden luonnonvarojen käytöstä on koottu julkaisuun lupaviranomaisten sekä alan toimijoiden antamia tietoja. Julkaisun tarkoituksena on luoda kokonaiskatsaus tuotannon määriin ja maantieteelliseen sijoittumiseen sekä arvioida alan kehitysnäkymiä. Tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta geologiasta sekä geologisten luonnonvarojen käytön merkityksestä koska näiden luonnonvarojen jatkojalostus tapahtuu myös pitkälti Suomessa. Julkaisu Tuusjärvi, M., Virtanen, K. Tontti, M. et al Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 179 on saatavana sähköisenä tr179.pdf. 4 Geofoorumi 1/2010

5 Geofoorumi uusii jakelulistansa Suomenkielinen painettu lehti Geo foorumi lähetetään vuoden 2011 alusta vain tilauksen tehneille. Jos haluat lehden postiosoitteeseesi, niin uusi tilauksesi. Lehti on edelleen maksuton. Geofoorumi ilmestyy myös sähköisessä muodossa: painotuotteet/sidosryhmalehti/. Uusi tilauksesi, anna palautetta ja tee osoitteenmuutos osoitteella Uusi kartta näyttää Fennoskandian malmipotentiaalin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän geologian tutkimuskeskukset ovat julkaisseet ensi kertaa yhtenäisin periaattein luodun kartan, joka osoittaa Fennoskandian kilpialueen malmipotentiaaliset alueet Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Venäjän Karjalassa ja Kuolan niemimaalla. Kartta ja sen tausta-aineisto on tarkoitettu malmietsinnän strategian suunnitteluun. Aineisto tukee myös malmien ja kallioperän tutkimusta, ja sitä voidaan viitteellisesti käyttää yleisessä maankäytön suunnittelussa. Kartta perustuu kussakin maassa kerätyn geotieteellisen kallioperä- ja malmitiedon monipuoliseen analysointiin, joka on tehty yhtenäisin periaattein koko alueella. Tärkeänä tukena on ollut vuonna 2007 tutkimuskeskusten yhdessä tuottama Fennoskandian malmiesiintymätietokanta. Kartta on saatavilla GTK:sta ja Internetin kautta sivulta Myös kartan pohjana käytetty tietokanta on vapaasti käytettävissä em. www-sivun kautta. Lisäksi sivulta voi tarkastella kartan taustana olevaa kallioperätietoa eri mittakaavoissa ja hakea tietoja metallimalmiesiintymistä koko Fennoskandian alueella. Siilomittari turvaamaan kaivostyötä GTK on auttanut löytämään ratkaisun Pyhäsalmen kaivoksen turvallisuusongelmaan. Aikaisemmin malmisiilossa olevan malmipinnan mittaaminen oli epävarmaa aiheuttaen erilaisia vaaratilanteita. GTK:ssa kehitetyn mittalaitteen toiminta perustuu Siilomittari mittaa malmipinnan korkeutta kaatonousussa. sähkömagneettiseen induktioon, joka hyödyntää kaivoksessa louhittavan malmin hyvää sähkönjohtavuutta. Siilomittari on ollut koekäytössä vuoden. Laite on toiminut hyvin ja vähentänyt vaaratilanteita. Niin Pyhäsalmella kuin yleensäkin maanalaisissa kaivoksissa louhittava malmi lastataan louhinnasta syvemmällä olevalle murskaamolle pystyasentoisten kuilujen eli ns. kaatonousujen kautta. Näistä nousuista malmi syötetään syöttimien kautta murskatilaan ja edelleen maan päälle rikastamolle. Kun väliaikaisena malmivarastona toimiva kaatonousu on päässyt tyhjenemään, on seuraava ylempää pudotettu malmikuorma aiheuttanut pölyämistä ja joskus kivien sinkoilua murskaamotiloihin. Siilomittarin kehitystyöhön ovat GTK:n lisäksi osallistuneet Pyhäsalmi Mine Oy, yksityinen elektroniikkarakentaja Kalevi Sulkanen sekä Stips Oy. 1/2010 Geofoorumi 5

6 tiedonkeruu Tiedonkeruu, tietovirrat, tietojärjestelmät kartoista malleihin TEKSTI Hannu Idman Tiedonkeruu on GTK:n asiakasohjautuvaa perustoimintaa, jonka tuottamat maa- ja kallioperää, niiden luonnonvaroja ja muita ominaisuuksia koskevat tietovirrat kartuttavat GTK:n ylläpitämää kansallista tietovarastoa. GTK:n tavoitteena on, että yhteiskunnan kaikki keskeiset geologiset tietoaineistot tallentuvat tietovarastoihin, josta ne ovat yhteiskunnan käytettävissä. Maaja kallioperää koskevia tietoaineistoja on syntynyt ja syntyy sekä GTK:n omien toimintaprosessien tuloksena että sen ulkopuolella. GTK:n vastuulle on jo siirtynyt mm. Outokumpu Oyj:n ja Rautaruukki Oyj:n laajat malminetsintäaineistot. Kansallista tietovarantoa kartutetaan luomalla asiakkaiden kanssa tiedontuotannon yhteistyömalleja ja hyödyntämällä ns. hajautetun tiedonkeruun teknisiä mahdollisuuksia. Ensimmäinen hajautettu tiedonkeruumalli koskee maaperän kemiallisia taustapitoisuuksia. Ympäristöhallinon ja alan konsulttien kanssa rakennettu taustapitoisuustietoihin perustuva Internet-palvelu (ks. fi/tapir/) otettiin käyttöön viime vuonna. Tietoja hyödynnetään mm. pilaantuneiden maiden tutkimuksissa. TIETOJÄRJESTELMÄT TUOVAT TEHOA Aikaisemmin, ennen digitaalista aikakautta, tiedonkeruun tulokset julkaistiin painettuina karttoina, raportteina ja karttojen selitysteksteinä. Geologinen kartoitus eteni valtakunnallisen karttalehtijaon mukaisesti systemaattisesti alueelta toiselle. Havainnot kirjoitettiin käsin muistikirjoihin, lomakkeille ja kartakkeille. Kartat, raportit ja selitykset laadittiin ennen kaikkea geologian asiantuntijoille. Maallikko tai toisen ammattikunnan edustaja ei niitä juuri kyennyt hyödyntämään. Käytäntö oli ajan tekniikkaan 6 Geofoorumi 1/2010

7 Tiedot kootaan maastotietokoneilla, tallennetaan ja varastoidaan tietojärjestelmän tietokantoihin. sidottu ja silloisia tarpeita hyvin palveleva. Samalla se kuitenkin merkitsi, että alkuperäinen havainto- ja mittausaineisto hautautui helposti arkistojen uumeniin. Aineistojen uudelleen käyttö on hyvin työlästä ja osin mahdotontakin. Paikkatietotekniikan ja -ohjelmistojen huima kehitys on muuttanut asetelman perusteellisesti. Tiedot kootaan maastotietokoneilla, tallennetaan ja varastoidaan laatuvarmennetusti tietojärjestelmän tietokantoihin, analysoidaan ja tulkitaan yhdessä muiden aineistojen kanssa, ja nykyään yhä enenevässä määrin myös jaetaan digitaalisesti joko Internetin välityksellä tai muilla keinoin. Prosessi on digitaalinen käytännössä maastosta kantaan ja tiedon käyttäjille. Tieto ei katoa arkiston syövereihin vaan on aina löydettävissä ja käyttöön saatavissa, ja tarvittaessa päivitettävissä uudella, aiempaa täsmällisemmällä tai muutoin paremmalla tiedolla. Perusperiaate on, että käytettävissä on aina paras mahdollinen ja ajantasaisin tieto. GTK:n tietojärjestelmän kehittämistä on ohjannut keskitetyn tietovarastoinnin periaate. Sen keskeisiä hyötyjä ovat muun muassa tallennetun tiedon homogeenisuus ja tietojen löydettävyys. Tieto saadaan nopeasti käyttöön ja se on helppo päivittää. Aikaisemmin esimerkiksi kallioperästä eri toimintaprosesseissa tehdyt havaintoaineistot kertyivät useaan tietokantaan. Nyt ne ovat keskitetysti yhdessä kannassa. GLOBAALISTA NÄKÖKULMASTA EUROOPPA TULEE ENSIN Monet ajankohtaiset ympäristökysymykset eivät tunne kansallisia eikä poliittisia rajoja. Esimerkiksi luonnonvarojen riit- JARI VÄÄTÄINEN, GTK 1/2010 Geofoorumi 7

8 tiedonkeruu tävyys ja ilmastomuutoksen vaikutukset koskettavat koko maailmaa. Ne edellyttävät myös maailmanlaajuisia ratkaisuja. Monet kysymyksistä ja niiden vastauksista edellyttävät myös geologisen tiedon hyödyntämistä. Haaste on tietojärjestelmien kannalta melkoinen. Tietokantojen taustalla olevien tietomallien, käsitteiden ja luokittelujen on oltava ratkaisuiltaan samantyyppisiä, riittävän harmonisoituja ja standardoituja, jotta ratkaisujen edellytykset täyttyvät. Euroopan unioni on kehityksen eturintamassa. Vuonna 2007 voimaan tulleen EU:n paikkatieto- eli ns. INSPIRE-direktiivin tarkoituksena on varmistaa erityisesti ympäristöasioiden näkökulmasta tärkeiden paikkatietoaineistojen saatavuus verkkopalvelujen avulla. Vastaava kansallinen laki tuli voimaan vuonna GTK vastaa direktiivin määrittämistä geologisista aineistoista ja palvelujen rakentamisesta. Työ on jo käynnissä vaikka sisältömäärittelyt ovat joiltakin osin vielä kesken. GTK osallistuu aktiivisesti EU-yhteistyössä erityisesti kallioperää ja sen malmivaroja koskevaan määrittelytyöhön. GTK on näin luomassa valmiuksia muun muassa EU:n laajuiselle mineraalipolitiikalle. KARTOISTA SIIRRYTÄÄN MALLEIHIN Geologinen kartta on edelleen, ja tulee olemaan tärkeä tiedon viestintämuoto. Tiedot tarkentuvat, kuva täsmentyy ja Lähivuosien painopisteitä ovat pohjavesihuolto, yhdyskuntarakentaminen ja malmivyöhykkeiden mallinnus. monipuolistuu, ymmärrys lisääntyy ja karttakuva päivittyy. Painetaanko kartta vai ei, on enää monistustekninen kysymys. Tiedonkeruu on aiempaan alueelliseen peruskartoitukseen verrattuna selkeästi painottumassa kolmi- ja jopa neliulotteisten mallien rakentamiseen ja niiden tarvitseman tietopohjan tuottamiseen, usein yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa. Muutokseen patistavat sekä asiakastarpeet että tietojärjestelmien ja ohjelmistojen antamat uudet ja jatkuvasti kehittyvät aineistojen yhdistely-, analysointi- ja visualisointimahdollisuudet. Geologisten mallien sovellusalueet ovat moninaisia. Lähivuosien painopisteitä ovat pohjavesihuolto, yhdyskuntarakentaminen ja malmivyöhykkeiden mallinnus. Tärkeiden pohjavesialueiden kolmiulotteisten geologisten rakennemallien avulla määritetään mm. alueen kestävän vesihuollon ja muun maankäytön reunaehdot. Mallit ovat perusta myös pohjavesivarantojen suojelulle. Yhdyskuntarakentamista palvelevien rakennusgeologisten ja geoteknistä suunnittelua tukevien mallien avulla kyetään jo suunnitteluvaiheessa ottamaan entistä paremmin huomioon sekä taloudelliset että ympäristölliset tekijät. Kallioperän geologisten kokonaisuuksien raaka-ainepotentiaalin osoittaminen edellyttää tarkentuvaa tietoa malmeille otollisten vyöhykkeiden geologisista piirteistä ja syvärakenteista. Pääkaupunkiseudulla korostuvat puolestaan kalliorakentamisen tarpeet. Mallinnuksesta on myös kyse geologiaan perustuvissa merenpohjan maisemakartoissa, joilla tuetaan mm. Itämeristrategian ja EU:n meridirektiivin tavoitteiden toteutumista. Luonnonvaratiedon yhdistäminen kulutusennusteisiin tuo mukaan neljännen ulottuvuuden, ajan, ja perustan luonnonvarojen riittävyystarkastelulle. Tarpeet ovat moninaiset ja muuttuvat, työkalut ja tutkimusmenetelmät kehittyvät, tiedonkeruu kehittyy. Tieto- ja palvelutarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen edellyttävät vuorovaikutteista toimintaa asiakkaiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Samalla se varmistaa GTK:n jatkuvan kehittymisen yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin tehokkaasti vastaavana osaamiskeskuksena. Geologinen kartta on edelleen, ja tulee olemaan tärkeä tiedon viestintämuoto. 8 Geofoorumi 1/2010

9 paikkatieto Paikkatietoa nopeasti ja helposti Paikkatiedon tarvitsijoita palvellaan pian vaivattomasti verkossa. Kansallisten paikkatietoaineistojen yhdenmukaistamiseen ja käytettävyyteen tähtäävää hanketta vauhdittavat EU:n INSPIRE-direktiivi ja Suomessa vuonna 2009 säädetty paikkatietolaki. TEKSTI Susanna Heikkinen Paikkatiedolla tarkoitetaan sananmukaisesti tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti. Sen määreitä ovat esimerkiksi paikannimet, hallinnolliset yksiköt, liikenneverkot, vesistöt, luonnonsuojelualueet ja korkeuserot. GTK:lla on valtava, yli 100 vuoden aikana hankittu geologinen paikkatietoaineisto, ja lisäksi tutkimuskeskus on vastaanottanut Outokumpu Oy:n malminetsinnässä kokoamat aineistot. Tällä hetkellä näitä aineistoja numeeristetaan sähköisesti käsiteltävään muotoon. Jo yksistään GTK:n kairatietokanta sisältää noin kallioperään kairatun reiän tiedot, kertoo geologi Katja Lalli. Lalli työskentelee GTK:n Pohjois-Suomen yksikössä, joka vastaa geologisen aineistonhallinnan koordinoinnista. Numeeristettuja aineistoja yhtenäistetään ja käsitellään edelleen tietokantoihin sopiviksi. Tavoitteena on saada aineistot keskitettyihin, varmuuskopioituihin tietojärjestelmiin. Kun aineistot ovat tallennettuna sovitussa paikassa ja muodossa, voidaan tietojärjestelmän päälle rakentaa erilaisia palveluita. Hankkeessa tallennetaan aineistolle metatieto eli kuvaus aineiston sisällöstä ja käyttötarkoituksesta. Standardin mukainen metatieto mahdollistaa tehokkaiden aineistohakupalvelujen rakentamisen verkkoympäristöön. tallennettava muodossa, joka tehostaa tietovarantojen käyttöä ja parantaa tiedonsaantia sekä kansallisella tasolla että kansainvälisessä yhteistoiminnassa. Ensimmäisessä vaiheessa paikkatiedon tuottajat luovuttavat laissa määritetyt aineistokokonaisuudet kansalliseen paikkatietoportaaliin sellaisenaan, Katja Lalli sanoo. Direktiivin toteutumisen vastuuorganisaatio Suomessa on maa- ja metsätalousministeriö, joka raportoi vaatimusten toteuttamisesta EU-tasolle. INSPIREen liittyy myös määräaika; ensimmäisen vaiheen aineistokuvailujen tulisi olla valmiit joulukuussa TAUSTALLA DIREKTIIVIN VAATIMUKSET Kehittämishanketta vauhdittaa Euroopan unionin julkaisema INSPIRE-direktiivi, joka ohjaa tiettyjen viranomaisten hallinnassa olevien paikkatietoaineistojen saatavuutta ja käyttöä. Direktiivin toimeenpanoa varten Suomessa säädettiin vuonna 2009 paikkatietoinfrastruktuuria koskeva laki ja sitä täydentävä asetus. GTK toimii kansallisena geoaineistojen vastuuorganisaationa direktiivin toimeenpanossa. INSPIRE-direktiiviin sisältyy vaatimus paikkatiedon yhdenmukaisesta esitystavasta. Tietyt aineistot on tuotettava ja Geologi Katja Lalli toimii hanke päällikkönä GTK:ssa. REIJO LAMPELA, GTK 1/2010 Geofoorumi 9

10 harjurakenne Tietojärjestelmä helpottaa harjutiedon tallentamista GTK otti marraskuussa käyttöön Maapelitietojärjestelmän. Uuden järjestelmän avulla harjuja koskevan tiedon tallennus sujuu entistä helpommin ja täsmällisemmin. Jatkossa tallennetun aineiston jakelu onnistuu myös verkon välityksellä. Laserkorkeusmalli Hämeenkyrön Mahnalanharjusta sekä maaperäkartoituksen ja maastohavaintojen tiedot esitettynä viistokuvassa. Kartalla kairauspisteet punaisella ja numeroituina. Maaperäkartan värit: vihreällä hiekkamuodostuma, keltaisella hienon hiekan alueet, sinisellä savialueet, harmaalla suot, punaisella kalliomaat, joissa ruudutuksella avokalliot. Pieniä kalliopaljastumia merkitty mustalla ruksilla, jotka on saatu Maanmittauslaitoksen Maastotietokannasta. Punaisilla rukseilla merkityt ovat täydentäviä kalliopaljastumahavaintoja. Huomaa rantavallit Ylismäen länsilaella ja orsivesikerroksen päälle syntyneet suot lakialueella. TEKSTI Vesa Tompuri Pääosa Suomen harjuista on jääkauden jäätiköiden sulamisvesien virtaussuuntien mukaisesti ryhmittyneitä pitkittäisharjuja. Ne sijaitsevat laajalla alueella tyypillisesti kilometrin välein toisistaan. Pisimmät harjut kulkevat yhtenäisinä satoja kilometrejä, ja niillä on korkeutta jopa metriä. Harjujen merkitys liittyy perinteisesti kulkuväyliin ja maa-ainesvaroihin luvulta lähtien harjut on nähty erityisesti tärkeinä pohjavesivarastoina. Näin on syntynyt tarve saada tietoa harjujen rakenteesta ja sitä kautta poh- 10 Geofoorumi 1/2010

11 Pieliseen työntyvä Kaunisniemi harjusaarineen Enossa. JOUKO NIEMELÄ, GTK javesiesiintymistä. Merkittäviä pohjavesialueita ovat myös reunamuodostumat, erityisesti Salpausselät, joiden selänteet ulottuvat Länsi-Uudeltamaalta Pohjois- Karjalaan. GTK:n johtavan geologin Jukka- Pekka Palmun mukaan maastotiedon määrän riittävyys on tänäkin päivänä pullonkaulana siinä, kuinka täsmällisesti asiakkaalle saadaan hänen tarvitsemaansa harjun rakennetietoa. Onneksi tietotekniikka on nyt niin hyvässä mallissa, että uutta maastokohdekohtaista tietoa harjusta saa tuotettua jopa päivässä. Jos aamulla kartoitetaan, parhaassa tapauksessa illalla kartoitusaineisto on jo hyödynnettävissä, Palmu toteaa. GTK on tuottanut geologista perustietoa yli sadan vuoden ajan. Tieto on julkaistu geologisilla karttalehdillä, joista ensimmäiset lehdet mittakaavassa 1: valmistuivat jo 1870-luvulla. Myös harjuista ja reunamuodostumista on vanhaa tietoa tallessa. AJANTASAISTA JA OHJELMISTOSTA RIIPPUMATONTA TIETOA Tarkka tieto harjujen rakenteesta ja pohjaveden määrästä on tarpeen esimerkiksi silloin, kun vesihuoltoyhtiö alkaa hakea paikkaa pohjavedenottamolle. Ympäristölupia varten on kyettävä esittämään arvio pohjavedenoton kokonaismäärästä; tätä varten on järkevää etsiä pohjaveden riittoisuuden ja maasto-olosuhteiden kannalta sopivin sijaintipaikka. Joskus ei ole resursseja tehdä kattavasti uusia maastotutkimuksia. Jos rajallinenkin määrä vanhoja kairaustuloksia on käytettävissä, ja maastoon on asennettu joukko pohjavesiputkia, kokenut geologi voi saada pohjaveden määrästä jonkinlaisen käsityksen. Nyt meillä on myös hyvä tietojärjestelmä, jonka avulla kokemuksen kautta muodostettu tieto saadaan nopeasti asiakkaalle, Jukka-Pekka Palmu kertoo. Jukka-Pekka Palmu korostaa myös sitä, että jatkossa GTK:n geotietojärjestelmään tallennettu tieto on mahdollisimman ajantasaista. Asiakas myös pääsee hyödyntämään tätä tietoa riippumatta siitä, mitä ohjelmistoa hän itse käyttää. Asiakas voi poimia omassa järjestelmässään tarvitsemansa täydentävät tiedot geotietojärjestelmästä. Tämä tekee asiakkaan näkökulmasta mielekkääksi myös sovitun työnjaon; sen mukaisesti GTK pitää yllä harjujen geologista rakennetietoa, ympäristöhallinto taas tietokantaa pohjavesialueista ja niiden pohjaveden laadusta. TÄSMÄTIETO TUKEE MYÖS PÄÄTÖKSENTEKOA Maastoon tehdyistä koekuopista tai kairauksin hankittua harjukohdetietoa voi täydentää esimerkiksi painovoimaprofiilimittausten, maatutkauksen ja seismisen luotauksen avulla. Täydennämme maastotutkimuksia sitä mukaa kuin asiakkaat tarvitsevat täsmällistä tietoa esimerkiksi vesihuoltohankkeisiinsa. Toisaalta tarve tulee siitäkin, että kehitämme jatkuvasti harjujen kolmiulotteisen rakenteen tiedonhallintaa. Tavoitteemme on luoda kaikilta tärkeimmiltä harjualueilta rakennemallit. Tähänkin tietojärjestelmämme ovat nyt hyvässä iskussa, Jukka-Pekka Palmu toteaa. Tieto harjualueiden rakenteesta on kullanarvoista esimerkiksi silloin, kun on tehtävä oikeudenmukainen ratkaisu kahden keskenään ristiriitaisen edun kesken. Tavallista on esimerkiksi, että samaa harjua halutaan käyttää sekä soranottoon että pohjavedenottoon. Kun harjun rakenne on tiedossa, tieto auttaa päätöksentekijöitä tekemään oikeudenmukaisia jyvityksiä eri ryhmille JOHTAVA GEOLOGI, FT JUKKA-PEKKA PALMU, MAAPERÄN TIEDONKERUU Maaperän tiedonkeruu kehittää ja yhtenäistää maaperän tietovirtojen hallintaa ja laadunvarmistusta. Tehtävä kattaa maaperätiedon keruun ja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa syntyvät maaperää koskevat tietovirrat. Uudistunut maaperätiedon keruu yhtenäistää aikaisemmin erilliset maaperäkartoituksen, maa-ainestutkimusten ja pohjavesitutkimusten keruutoiminnot sekä kehittää tietovarantoihin pohjautuvien maaperää koskevia tuotteita ja palveluja. Lisäksi johtavalle geologille kuuluvat laatuvastaavan tehtävät, laatujärjestelmän dokumenttien yhtenäistäminen ja tietovirtojen jatkuva kehittäminen. GTK 1/2010 Geofoorumi 11

12 kallioperätieto Kaikki tiedot Suomen kallioperästä siirtymässä verkkoon GTK rakentaa Suomen kallioperän tietokantajärjestelmää, johon kootaan yli 90 prosenttia alan tiedosta. Kartta-aineistot avautuvat aikanaan saumattomana karttanäkymänä, jota zoomaamalla pääsee yhä syvemmälle yksityiskohtiin. Saumattoman kartan ensimmäinen versio julkaistaan keväällä TEKSTI Harriet Öster Suurten aineistojen digitointi ja siirto tietojärjestelmiin on huomattavan iso ja aikaa vievä työ. GTK ryhtyi 20 vuotta sitten siirtämään sadan vuoden ajan kerättyjä tietoja Suomen kallioperästä omiin tietokantoihinsa. Kansallisen kallioperätietokannan rakentaminen alkoi kymmenen vuotta sitten. Tietokantoihin liitetään muun muassa kaikki Outokumpu Oyj:n ja Rautaruukki Oyj:n keräämät kallioperätiedot. Suomalaisesta kallioperätietokannasta on tarkoitus tulla osa EU:n suurta paikkatietojärjestelmää, jonka tietosisältö pitäisi olla käytössä vuonna Työn aikana käsitys käsiteltävistä tiedoista on ehtinyt muuttua täysin, lähtien kivilajien nimistä ja luokituksesta. Aikoinaan, kun puhuttiin nk. vihreä-kivestä, geologit tiesivät, että tarkoitettiin vulkaanista kiveä. Nyt asiat pitää ilmaista täsmällisemmin, toteaa johtava geologi Jouni Vuollo GTK:n Pohjois-Suomen yksiköstä Rovaniemellä. EU:n paikkatietojen rakennetta säätävä INSPIRE-direktiivi astui voimaan vuonna Sen myötä on alkamassa tietosisällön infrastruktuurin rakentaminen yhteismitalliseksi. Tämä tarkoittaa yli 20:n kielen sanastojen yhteensovittamista koskemaan kivilajeja, geologisia aikakau- sia ja prosesseja. Kivien luokittelussa on tarkoitus käyttää Unescon piirissä kehitettyä globaalia luokittelustandardia. Vuollon mukaan tämä on ehkä haasteellisin kokonaisuus koko kallioperätietokannan rakentamisessa. SAUMATON KALLIOPERÄKARTTA VERKKOON MAALISKUUSSA EU-hankkeessa tietojen jakelu toteutetaan merkkauskielten ja yhtenäisten tietomallien avulla, vaikka maiden tietojärjestelmät eivät ole yhdenmukaiset. Lähdimme 2000-luvun alussa rakentamaan GTK:n tietojärjestelmiä omista lähtökohdistamme. Kansainvälisen yhteistyön myötä muutimme suuntaa ja lähdimme kehittämään tietojärjestelmiä osin kansainvälisten mallien mukaisesti, Vuollo sanoo. Globaalia standardia tietojärjestelmille ei vielä ole, mutta Yhdysvalloissa kehitetty tietomalli antaa hyvän pohjan. Ensimmäiseksi mallia sovellettiin Australiassa. Yhdysvaltojen eri osavaltiot ovat tuottaneet omia karttojaan itse kehittämiensä standardien pohjalta. Kaikki toimi paperille painettujen karttojen aikana, mutta kun 50:n osavaltion karttaaineistot haluttiin siirtää yhteiseen tietokantaan, tuli ongelmia. Pitkän prosessin jälkeen julkaistiin vuonna 2004 tietomalli eri standardien mukaisten tietojen yhdistämiseksi. Osavaltiot eivät kuitenkin lähteneet tähän mukaan, eikä mallia USA:ssa vieläkään ole otettu käyttöön, Vuollo toteaa. Me katsoimme, miten Australiassa oli tehty ja vuonna 2007 muutimme oman konseptimme sen mukaiseksi. Mallin pohjalta valmistui ensimmäinen versio Suomen saumattomasta kallioperäkartta-aineistosta (DigiKP) vuoden 2009 lopussa. Saumaton kallioperäkartta mittakaavassa 1: julkaistaan verkkotuotteena maaliskuussa. Seuraava tuote kartasta tehdään mittakaavassa 1: JULKINEN TIETO KALLIOPERÄSTÄ OMAAN REKISTERIIN Kun suuri pohjatyö on tehty, digitaalinen kallioperäkartta on helppo täydentää yksityiskohtaisella tutkimustiedolla. Esimerkiksi kaivosyhtiöiden työ- ja elinkeinoministeriölle raportoimat projektikartat voidaan lisätä tietokantaan. Ensimmäistä kertaa teemme jatkuvasti päivitettävän kartan, joka ei koskaan ole valmis. Tämän jälkeen ei ole pysyvää karttaa, vaan karttasisällön viite on sen päivämäärä, Vuollo toteaa. Karttatuotteen yhteydessä julkaistaan myös koko maan kattava geologisten kallio peräyksiköiden rekisteri (Finstrati), johon on kerätty tarkemmat tiedot yli yksiköstä. Kaikki mitä jostakin 12 Geofoorumi 1/2010

13 NINA DODD Kallioperätietokantojen kehittäminen jatkuu vielä pitkään. JOHTAVA GEOLOGI, FT JOUNI VUOLLO, KALLIOPERÄN TIEDONKERUU Kallioperän tiedonkeruu kehittää ja yhtenäistää kallioperän tietovirtojen hallintaa ja laadunvarmistusta. Tehtävä kattaa kallioperätiedon keruun ja mineraalisten raaka-ainevarojen kartoituksen sekä tutkimuksessa ja kehittämistoiminnassa syntyvät kallioperää koskevat tietovirrat. Uudistunut kallioperän tiedonkeruu yhtenäistää aikaisemmin erilliset kallioperäkartoituksen, kiviainestutkimuksen ja luonnonkivitutkimuksen keruutoiminnot sekä kehittää kallioperää koskevia tuotteita ja palveluja. Lisäksi johtavalle geologille kuuluvat kallioperätiedon keruuprosessin laatuvastaavan tehtävät. GTK on uudistanut tiedonkeruutoimintaansa vastaamaan entistä paremmin yhteiskunnan tarpeita. Johtavat geologit on valittu omasta henkilöstöstä vetämään kallioperän ja maaperän tiedonkeruutoimintoja. GTK:lla on uuden tiedon lisäksi mittavan 125-vuotisen toimintansa aikana kertynyt tietomäärä hallittavanaan. kohteesta on julkaistu GTK:n julkaisusarjoissa sisällytetään rekisteriin. Myös kaikki mitä on julkaistu Suomen yliopistoissa skannataan asteittain mukaan rekisteriin. Kun rekisteri täydentyy Geologisen seuran julkaisusarjalla, siihen tulee vähitellen kaikki julkinen tieto Suomen kallioperästä. Kaiken kaikkiaan digitaaliseen muotoon siirrettävä tietomäärä on huikea. Kartta-aineistojen lisäksi kallioperästä löytyy havaintoaineistoa yksittäistä havaintoa ympäri maata, suurimpina tuottajina GTK ja Outokumpu Oyj. Karttoja ja pistehavaintoaineistoa ei yhdistetä, koska niitä käytetään eri tarkoituksiin. Malminetsinnän lisäksi rakennuskohteiden suunnittelijat ovat merkittävä käyttäjäryhmä. Kallioperätietokantojen kehittäminen jatkuu vielä pitkään. Seuraavaksi otamme työn alle kalliokiviaines- ja rakennuskivitietokannat, sen jälkeen kairatietokannat ja taajamakartoituksen aineistoa sekä raaka-ainepuolen mineraalitietokannat, Vuollo sanoo. Oikeanpuoleisissa kuvissa on GTK:n painettuja kallioperäkartoituksen karttatuotteita eri mittakaavoissa. Pohjakuvassa on vuoden 2009 valmistuneesta saumattomasta kallioperäkarttakannasta leikkaus Länsi-Lapista ja alin lähikuva saman kartan Kolarin rautamalmialueesta kairapaikkoineen. Saumattoman kartan ensimmäinen versio on tehty DigiKPhankkeessa, jonka vetäjänä on toiminut geologi Jouni Luukas. 1/2010 Geofoorumi 13

14 maaperätieto Uusi maaperän digitaalisen poh Maakuntakaavoitusta, ympäristönsuojelua ja muita yhteiskunnallisia toimintoja varten tarvittavaa perustietoa löytyy entistä paremmin, kun valtakunnallinen yleismittakaavainen maaperäkartta lähiaikoina julkaistaan digitaalisena. Tietokannan rakentaminen, lisätietojen hankinta, tietojen muokkaaminen ja digitalisointi sekä työn lopputarkastus on ollut yli seitsemän vuoden urakka. JOONAS HUKKANEN TEKSTI Harriet Öster Maaperäkartan tuotantovaihe käynnistyi vuonna Samalla lähdettiin toteuttamaan Suomen osuus tekeillä olevasta EU:n maannostietokannasta yhteistyöhankkeena GTK:n, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen sekä Metsäntutkimuslaitoksen välillä. Maaperäkartan ensimmäinen versio valmistui vuoden 2008 lopussa. Karttaa varten kerättyjen tietojen perusteella MTT tuotti myös EU:n maannostietokannan ensimmäisen version. Vuonna 2009 maaperäkartan tietokanta tarkennettiin, kommentoitiin ja korjattiin GTK:n eri yksiköissä. Parhaillaan tietokantaa tuotteistetaan maaperän digitaaliseksi yleiskartaksi. Digitaalisena kartta soveltuu painettua karttaa paremmin pohjaksi kaavoitukseen ja muuhun suunnittelutyöhön. Suurimmasta osasta Suomea uusi maaperäkartta sisältää entistä tarkempaa tietoa. Aineistosta suunnitellaan painettua karttasarjaa vuoden 2011 puolelle. Tästä tulee koko maan kattava, 1: mittakaavan maaperän yleis- kartta. Tähän asti yhtenäinen tietokanta on puuttunut ja maaperäkarttoja on ollut eri mittakaavoissa. Tarkemmat, 1: ja 1: kartat, ovat kattaneet vain kolmanneksen maasta, kun valtaosa Pohjois- Suomen kartoista on ollut mittakaavassa 1: , sanoo geologi Tapio Väänänen GTK:n Itä-Suomen yksiköstä Kuopiossa. Projektin alussa hän veti maaperän yleiskartan aineiston tulkinnan ja menetelmäkehityksen osahanketta ja lopussa koko projektia. Maaperän yleiskartta antaa kuntatasolla hyvän yleiskuvan maaperäkuvioiden rakenteesta ja on siksi tärkeä työkalu monenlaisessa kaavoitus- ja suunnittelutyössä. Kartasta näkyvät pintamaiden maalajikuviot, ohuet turpeet, soistumat ja pohjamaat, kalliopaljastumat, kallioiset maa-alueet, kivikot, moreenit, karkearakenteiset sorat, hiekka-alueet, savet, paksut turpeet ja liejuiset maat. Näiden pääryhmien sisäisessä jaossa on käytetty maalajien rakennusteknistä luokitusta. TIETOKANNASSA VAJAA PUOLI MILJOONAA MAALAJIKUVIOTA Kaikkien maalajien luokitukset maaperäkartan tietokannassa eivät välttämät- 14 Geofoorumi 1/2010

15 yleiskartta antaa jan kaavoitukselle tä ole kansainvälisesti yhteismitallisia. MTT:n työstäessä tietoja EU:n maannostietokantaa varten, aineiston luokitusta muutettiin siihen yhteensopivaksi. Esimerkiksi kalliomaita piti täydentää avokallioalueilla ja liejuisten maiden luokitusta muutettiin. Työmenetelmät parantuivat hankkeen aikana niin paljon, että kävimme lopussa uudestaan läpi ensimmäiset karttalehdet hankkeen alusta ja korjasimme ne. Viime vuoden tarkistuskierros tehtiin, jotta tietokannan aineistosta saataisiin mahdollisimman tasalaatuinen. Jatkossa tietokanta elää ja päivitetään sitä mukaa, kun uutta tietoa tulee. Ei kuitenkaan enää lähdetä systemaattisesti päivittämään karttalehtiä yksi kerrallaan, Väänänen sanoo. Tietokannassa on noin maalajikuvion tiedot. TIIVIIT HAVAINTOKERUUT KESÄISIN LAPISSA Maaperäkartoituksen alussa Pohjois- Suomen tilanne poikkesi muusta maasta. Tarkempia karttoja oli hyvin rajoitetusti, lähinnä asutus- ja hiihtokeskuksista. Alun perin meillä oli tarkoitus sovittaa ja ajantasaistaa vanhaa 1: karttaa, mutta käytännössä jouduimme tekemään tiedon uustuotantoa aivan alusta, sanoo geologi Pauliina Liwata GTK:n Pohjois-Suomen yksiköstä Rovaniemellä. Hän on vetänyt projektin Rovaniemen osahanketta. Uustuotanto oli tarpeen, sillä vaikka maalajit olivat samat, niiden alaluokitus oli muuttunut ja esimerkiksi kalliopaljastuma-luokitusta ei aikaisemmin ole käytetty maaperäkartoissa. Maaperähavaintoja kerättiin Pohjois-Suomessa noin Alkaen vuodesta 2003 keräsimme maastohavaintoja kuutena kesänä. Suurin urakka oli Ylä-Lapissa, missä kartoitettava alue oli laaja, välimatkat pitkät ja tieverkosto harva. Alussa kartoittajat liikkuivat autolla ja kartoittivat teiden varsia. Tarvittavien lisähavaintopisteiden saamiseksi suunniteltiin reitit mönkijöille ja patikoijille. Kaksi kartoittajaa liikkui mönkijöillä ja kaksi patikoimalla jopa neljän päivän lenkkejä, Liwata kertoo. Lapin olosuhteissa maastokartoitusta oli mahdollista tehdä vain kolmena kesäkuukautena. Loppuvuosi käytettiin havaintotietojen käsittelyyn ja kartan tulkintaan. REIJO LAMPELA, GTK 1/2010 Geofoorumi 15

16 tietoa GTK:sta Miten saan tietoa GTK:n aineistoista ja palveluista? GTK on tuottanut, julkaissut ja jakanut Suomen geologiaan perustuvaa tietoa, karttoina, julkaisuina ja raportteina eri tutkimusaiheista yli sadan vuoden ajan. Runsas ja arvokas aineisto on nyt saatavissa myös digitaalisessa muodossa, ja rinnalle on tullut uusia monimuotoisia aineistoja ja palvelukokonaisuuksia. Tietoa GTK:n palveluista ja aineistoista saa GTK:n verkkosivustoilta ja karttapalvelusta sekä asiantuntijoiltamme. Sähköiset karttapalvelut ovat maksuttomia ja verkkosivustojen kautta maksuttomassa jakelussa on myös suuri määrä julkaisuja, tietokantoja ja paikkatietoa. GTK kehittää aineistojaan ja tietopalvelujaan jatkuvasti. Verkkopalveluiden osuus palveluista kasvaa edelleen. Käyttäjäryhmille suunnatut palvelukokonaisuudet parantavat tiedon löytyvyyttä. Myös kansainvälinen standardisointi helpottaa aineistojen käytettävyyttä. Paikkatietoa koskeva INSPIRE-direktiivi yhtenäistää aineistoja, ja GTK:n keskeisimmät ja laajat aineistot ovat jatkossa saatavissa kansallisen paikkatietoportaalin kautta. YLEISTIETOA WWW-SIVUILTA JA KARTTAPALVELUISTA on koottu mittava tietokokonaisuus, ja sen karttapalvelut näkyvät käyttäjälle myös geo.fi-portaalin kautta. Portaalissa on kymmenkunta karttapalvelua ja aineistoihin liittyviä oppaita sekä myös aineistojen latauspalvelua. Teemakohtaisista palveluista käytetyimpiä ovat toisaalta kansainväliselle asiakaskunnalle suunnattu Exploration Finland -sivusto ja toisaalta seutukohtaiset Geotieto-palvelut. AINEISTOT GTK:n aineistotarjonta on mittavaa. Uudessa hinnastossa on lueteltu 110 erillistä paikkatieto- ja tietokantatuotetta eri tutkimuksen osa-alueilta, kuten kallioperägeologiasta, merigeologista ja geofysiikasta. Vuonna 2010 tulevat uudet kallioperän ja maaperän yleiskartta-aineistot saataville omana tuoteperheenään. Saumattomat aineistot ovat tällä tietoa uusin ja paras yhtenäistetty geologinen karttanäkemys Suomesta. uusimmat/ GTK:n uusitut hinnastot ovat saatavilla verkossa osoitteessa: JULKAISUT JA RAPORTIT GTK:n tutkimusjulkaisuista uusimmat ja huomattava osa arkistoiduista raporteista ovat maksuttomassa verkkojakelussa. Verkon kautta on nyt ladattavissa lähes kuusisataa julkaisua eli noin puolet GTK:n kaikkiaan noin julkaisunimikkeestä. Kartoista sekä karttalehtiselostuksista on ladattavissa 958 tuotetta ja luku kasvaa, kun 1: mittakaavaiset maaperä- ja kallioperäkartat on lisätty verkkojakeluun helmikuun 2010 aikana. Uusimmat/ GTK:n arkistoraporttikannasta on asiakkailla ladattavissa yli raporttia, joista GTK:n tekemään malminetsintään liittyy raporttia. FINGEO-tietokannasta tiedonhakua helpottaa viitettä Suomen geologiasta ja Suomessa julkaistusta geologisesta kirjallisuudesta. ASIANTUNTIJAT KÄYTETTÄVISSÄ Lähetetyt kysymykset ja tiedustelut aineistoista ja palveluista ohjautuvat asiantuntijoille osoitteista: ja 16 Geofoorumi 1/2010

17 Peat Resources Flexible Grid Mapping of Finland s Peatlands GTK peat researchers has introduced a new so called three-point grid mapping system for mapping peatland. The approach takes full advantage of GPS, field computers and high-speed data analysis in creating digital datasets that give better coverage over traditional methods and are ideal for 3D modeling. GTK s modern peatland research takes full advantage of GPS, field computers and different datasets such as areal photos, electromagnetic and gamma radiation data during field work. Information regarding the peatland and peat types is stored in digital datasets ready to be further analyzed and processed. MATTI LAATIKAINEN, GTK TEXT Greg Moore GTK surveys about 30,000 hectares of Finland s 9 million hectares of peatlands every year. For the past four decades, GTK has researched approximately 2 million hectares of peatlands, most of which were drained peatlands. While drainage provided a commercial benefit by allowing increased forest growth or farming in most cases, nearly a fifth of the drained lands were too poor in nutrients to allow afforestation. One irony of this blunt policy is that people earlier encouraged to drain their peatlands are now paid to fill in ditches and restore them. Notes senior scientist Jukka Turunen of GTK s Eastern Finland Office in Kuopio, As we have come to appreciate peat s economic and natural value, we have understood that reliable data in versatile forms are important in determining how we deal with the use of peatlands. Objective data help peat producers identify peatlands best suited to combustion for energy production, as a raw material for horticultural industries, and potentially for processing as a biodiesel fuel. This information is also critical for public officials in setting policies on agriculture and forestry practices, along with protection of habitat and groundwater, and setting aside peatlands for recreational use. FIELD AND LAB Peatland surveys were earlier based on a transect method, whereby a backbone transect was laid out the length of the mire with perpendicular transects sited every 200 meters. Stratigraphical sample points would then be set at 100-meter intervals along each transect and additio- nal depth points located every 50 meters. This approach, though standardized, is incomplete and inflexible to fully cover the research area. During this same period, GTK completed its airborne geophysical mapping of the entire country. Even before stepping into the field today, a GTK peat scientist has at his or her disposal vast electromagnetic and gamma radiation datasets of measurements of the prospective survey target. When planning a survey, we can always turn to our resident geophysicist for data interpreting. The gamma-ray data are excellent in pre-classifying peatlands where the peat depth is more or less than one meter. We have found peat layers as deep as 12 meters. After the summer peatland survey is done, we return in autumn to those sites judged to be the best candidates for energy production or horticultural peat and take samples. Peat samples are classed according to peat decomposition and state of humification. For fuel peat candidates, we analyze dry weight, ph, ash content, heat value, sulfur, carbon and nitrogen content as well as the presence of heavy metals and trace elements. TRIANGLE STRETCHING GTK continues to inventory Finland s national peat resources. A new approach, which is well suited to e.g. software for modelling peat layer depth, was test driven in Central Finland in 2009 with outstanding results. All peat survey groups may switch to this flexible approach in summer Imagine a grid of triangles that can be stretched or compressed, explains Turunen. If the depth of the peat layer is several meters and the area has potential, we can increase the density of data points. Our hope is that soon anyone interested in peatlands can go on-line at GTK s website and quickly determine whether an area has yet been surveyed, and if so, what is the likely potential of the peatland for a particular purpose. It would then be possible to order a detailed report on the specific peatland. 1/2010 Geofoorumi 17

18 Geologi Anu Kaskela ja tutkimusprofessori Aarno Kotilainen tekevät vedenalaista kartoitustyötä muun muassa merialueiden aluesuunnittelun tueksi ja meriluonnon suojelemiseksi. Itämereen liittyy monia osa-alueita, joista tiedetään vielä vähän, mutta useat toimijat kartuttavat tietoa aktiivisesti. GTK muksiin hankkimalla tietoa pitkän aikavälin geologisista muutoksista sekä niiden vaikutuksista. Tietoa hyödynnetään merialueiden kartoittamisessa ja käytön suunnittelussa, merenpohjan rakentamisessa ja riskien, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten havaitsemisessa Itämeren alueella. KARTTA KERTOO MERENPOHJAN GEOLOGIASTA Merenpohjan tutkimukseen liittyvää tiedonkeruuta varten GTK tekee Itämerellä luotausajoja toukokuusta syyskuuhun. Työskentelemme Geomari-tutkimusaluksella, joka on puolustusvoimien ja GTK:n yhteiskäytössä, kertoo geologi Anu Kaskela. Luotausajossa Geomarilta on käytössä samanaikaisesti eri luotaimia, jotka kuvaavat merenpohjaa ja sen rakenteita eri tavoin: monikeilakaikuluotain luo kolmiulotteista kuvaa pohjan syvyysvaihteluista, viistokaikuluotain ilmavalokuvaa muistuttava kuvan merenpohjasta, kaikuluotaimella ja seismisellä laitteistolla saadaan tietoa maakerrosten paksuuksista ja sisärakenteista. Luotauksen lisäksi merenpohjasta kerätään näytteitä paitsi Geomarilta myös yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. SYKE:n tutkimusalus Aranda soveltuu monitieteelliseen tutkimukseen, ja pitkiä näytesarjoja saadaan jopa satojen metrien syvyydestä. Video- ja pintanäytteiden sekä pitkien profiilisarjojen tuottaman maalajitiedon avulla saadaan lisää tietoa pohjan rakenteista ja pinnanmuodoista. Arandan tutkimusmatkoilla tehdään myös luotausajoa. Talvikaudella merigeologit keskittyvät näytteiden ja datan tulkintaan, mallinnukseen ja analysointiin. Raportointi ja artikkelien kirjoittaminen on merkittävä osa työtä. Merenpohjan kartoituksen avulla saadun tiedon välitys yhteiskunnalle, elinkeinoelämälle ja päätöksentekijöille on tärkeää, Anu Kaskela sanoo. KIINNOSTUS MERENPOHJAA KOHTAAN KASVAA GTK on mukana useissa merigeologiaa koskevissa hankkeissa sekä kotimaassa että kansainvälisellä tasolla. Tällä hetkellä merkittäviä ovat Suomen merialueiden NATURA verkoston inventointi ja suunnittelu (FINMARINET), Itämeren suolapulssit ja niiden vaikutus Itämeren ekosysteemiin holoseenin aikana (INFLOW), vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) sekä eurooppalainen projekti, jonka tavoitteena on kerätä ja harmonisoida hajallaan olevaa merta koskevaa geotietoa EU:n alueelta One Geology Europe -datapankkiin (EMODNET Geology). TIETOA ITÄMERESTÄ -sivuille on koottu tietoa Itämeren ominaispiirteistä, eliöyhteisöistä sekä kasvi- ja eläinlajistosta, merta koskevista uhkista ja meren tilan seurannasta. Portaali sisältää tietoa veden liikkeistä, jäästä ja GTK:n tuottamaa tietoa meren geologiasta. Sitä ylläpitävät SYKE, ympäristöministeriö ja Ilmatieteen laitos. 1/2010 Geofoorumi 19

19 länsimetro Länsimetro avaa tien kallioperätietoon Suomen suurimman infrahankkeen eli Länsimetron rakentamiseen tarvitaan kallioperätietoa, mutta samalla sitä syntyy lisää. GTK:n roolina on koota tiedot eri lähteistä, käsitellä aineistoja ja tulkita kokonaisuuksia siellä, missä tiedon tarve on suurin. TEKSTI Susanna Heikkinen Espoon eteläosien liittäminen pääkaupunkiseudun raideverkostoon on ollut pitkällinen prosessi, josta lopulta tehtiin rakentamispäätös vuonna Valmistuessaan vuonna 2014 Länsimetro on noin 14 kilometrin pituinen, ja siinä on seitsemän uutta asemaa. Projektia varten on perustettu Länsimetro Oy, jonka omistavat Helsingin ja Espoon kaupungit. Suunnittelussa ja rakentamisessa on mukana lukuisia yrityksiä, ja lisäksi hanke hyödyntää laajaa asiantuntijaverkostoa. GTK osallistuu hankkeeseen kallioperän rakennettavuutta arvioivana konsulttina. Metroradan geologinen pohjatyö perustuu vuonna 2002 valmistuneeseen pääkaupunkiseudun rakennettavuuskarttaan, joka antaa käsityksen Helsingin, Espoon ja Vantaan kallioperän ominaisuuksista. GTK on julkaissut karttaan liittyvän rakennettavuusmallin, jonka avulla muun muassa rikkonaisuusvyöhykkeet ovat ennustettavissa kallioperän kehityshistoriaan perustuen. Kallioperätiedon keruussa mallinnuksella on suuri merkitys, sillä kallion sisälle ei pääse kurkistamaan kairauksia ja tunneleita lukuun ottamatta, sanoo GTK:n johtava tutkija Ossi Ikävalko. VANHA PERUSTIETO, UUDET MALLINNUKSET Metron reitti kulkee halki entuudestaan tiiviisti rakennettujen kaupunkialueiden, joten on luonnollista, että linjan maa- ja kallioperästä on jo olemassa runsaasti aiempaa, esimerkiksi kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä kerättyä tietoa. Jos Länsimetron reitiltä kairatut kallioperänäytteet eli kairasydämet liitettäisiin yhteen pötköön, niiden yhteismitta ylittäisi jo metroradan pituuden. Kallionpin- 20 Geofoorumi 1/2010

20 GTK Johtava tutkija Ossi Ikävälko. LISÄTIETOA LÄNSIMETROSTA Metrolinjaus Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään. -osoitteesta voi seurata rakennustöiden edistymistä. taa varmistavia kairauspisteitäkin on yli tuhat. Kairauksia jatketaan edelleen, tosin lähinnä varmistustarkoituksessa. Länsimetroa koskevan toimeksiannon ensimmäisessä vaiheessa GTK kävi läpi huomattavan määrän olemassa olevia näytteitä ja raportointituloksia, jotka mallinnettiin ja tulkittiin uudelleen. Tulosten perusteella pystyttiin esittämään graafisesti kallion pinnan sijainti metroradan eri kohdissa. Tämä puolestaan kertoo, mille korkeudelle metrotunneli on syytä rakentaa. Varsinkin asemat pyritään rakentamaan mahdollisimman ylös kallion sisälle, jotta kulkuyhteydet metrosta maan pinnalle eivät muodostuisi pitkiksi. Kolmiulotteisen mallinnuksen avulla on puolestaan esitetty ennuste heikkousvyöhykkeiden sijainnista ja laajuudesta. HEIKKOUSVYÖHYKKEET HUOMIOON HANKE- KUSTANNUKSISSA Länsimetron linjaus on tehty ensisijaisesti maankäyttöä ja alueellista toiminnallisuutta silmällä pitäen. Geologiset perusteet radan linjaukselle tulevat kyseeseen lähinnä reunaehtojen muodossa. Junaradalla on melko laajat kaaret, joten jyrkkiä mutkia tai mäkiä radassa ei voi olla. Kun painanteita ja heikkouksia on odotettavissa, ne pyritään joko kiertämään tai läpäisemään sopivimmasta kohdasta. Tähän voidaan sitten varautua hankkeen kokonaiskustannuksissa, aikataulussa ja rakentamisessa, Ikävalko sanoo. Huomioon otettavia kohtia Länsimetron varrella on muutamia. Ruoholahdesta länteen lähdettäessä Lauttasaaren salmen alituksen täytyy kulkea vähintään 50 metrin syvyydessä kalliopinnan painanteen ja kallioperän rikkonaisen vyöhykkeen vuoksi. Lauttasaaren jälkeen Koivusaaren ja Keilaniemen välillä on useita vastaavanlaisia paikkoja. Lisäksi näissä kohdissa meren alitus tuo tunnelirakentamiseen omat haasteensa. Länsimetro ulottuu Matinkylään sitä pidemmälle linjausta ei ole tarkemmin suunniteltu. Suomenojalla edessä on syvä savikko, jonka painanteessa on odotettavissa myös rikkonaista kalliota. Lisäksi Espoon tulevan jätevesijärjestelmän siirto Suomenojalta pohjoiseen kaikkine tunnelirakentamisineen on otettava huomioon metroradan rakentamisessa. Metron jatkaminen Kivenlahteen on selvää, mutta harkittavaksi tulee tuolloin, nouseeko rata maan pinnalle, arvioi Ikävalko. KOKONAISUUKSIEN TULKINTAA Länsimetron kokoisen hankkeen selvitystyössä olemassa olevalla tiedolla on ollut suuri merkitys sekä taloudellisesti että aikataulullisesti. Samalla Espoon kallioperästä saadaan valtavasti uutta tietoa, jota voidaan aikanaan hyödyntää muun muassa infrastruktuurin täydennysrakentamisessa. Tietoa kerätään monella taholla konsulttiyrityksistä kuntiin. GTK:n roolina on liittää eri lähteistä saatavat yksittäiset tiedot yhteen, ja kallioperän kehityshistorian kautta selvittää, mitä esiintymät kertovat kallioperän ominaisuuksista. GTK keskittyy tiedon järjestelmälliseen kokoamiseen ja suurten kokonaisuuksien tulkintaan sekä tiedon julkaisuun ja jakamiseen, Ossi Ikävalko kiteyttää. Tulevaisuudessa GTK suuntaa tiedonkeruuta entistäkin enemmän kasvukeskuksiin ja taajamiin, joissa tiedon tarve on suurin. Länsimetron osalta pyörä pyörii koko ajan. Olimme mukana alkuvaiheessa, ja palaamme asiaan jälleen projektin loppupuolella, tällä kertaa vertaamaan ensimmäisiä tutkimustuloksia tunnelissa näkyvään todellisuuteen. Näin tulemme viisaammiksi, mikä palvelee paitsi tutkimusmenetelmien kehittämistä, myös tulevaisuuden rakentamista. 1/2010 Geofoorumi 21

21 kolumni LÄNSIMETRO OY Metrotunneli avaa kallioperän salaisuudet Etelä-Espoon kallioperän salaisuudet aukeavat metron myötä. MATTI KOKKINEN Länsimetron alkupaukku aloitti kauan valmistellun metron rakentamisen Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään. Teemme seitsemän uutta asemaa ja kaksi lähes 14 kilometrin pituista rinnakkaistunnelia. Louhetta maan alta irtoaa noin kolme miljoonaa kuutiota. Metro Espooseen on ollut esillä jo 1960-luvulta lähtien. Sitä on suunniteltu toteutettavaksi milloin maan päälle, milloin osaksi kalliotunneleihin ja maanpäällisiin ratkaisuihin. Lopulta päädyttiin hyödyntämään koko matkalla lujaa kotimaista kallioperää. Suomessa on pitkät perinteet kalliorakentamisessa. Vankka, hyvä kallioperämme on edesauttanut korkeatasoisen kalliorakentamisteknologian kehittymistä ja kallion ominaisuuksiin on opittu luottamaan. Jopa isoja liikennejärjestelmiä voidaan toteuttaa kokonaan maan alle. Aivan itsestäänselvyys metron meno kallion sisään ei ole ollut. Tietoa Espoon ja Helsingin kallioperästä on kerätty paljon, monessa vaiheessa ja usean eri tahon voimin. Olemme hyödyntäneet GTK:n kokoamia kallioperätietoja ja kallioperäosaamista. Suunnittelun alkuvaiheessa teetimme selvityksen, jossa käytiin läpi aikaisemmin koottu tieto ja annettiin arvio kallion rikkonaisuudesta. Tärkeintä ra- kentamisessa on saada tietoa kalliopinnan syvyydestä maapeitteiden alla sekä laajojen kallioperän rikkonaisten alueiden esiintymisestä. Tutkimuksella ja tulosten hyvällä tulkinnalla ongelmakohdat voidaan paikallistaa. Helsingin metroa rakennettaessa haastavin paikka taisi olla Kluuvin ruhje, jossa metrotunneli meni niin sanotusti maihin. Insinöörit ratkaisivat tämän jäädyttämällä maaperän, jotta metrotunneli tuotiin pehmeikön läpi valurautaputkessa. Länsimetron linjaus on valittu niin, että tunnelit ovat koko matkan turvallisesti kalliossa. Rakennettavuuden varmistamiseksi on tehty kovasti töitä. Olemme kairanneet metrolinjalle yli 15 km tutkimusreikiä. Maan taitavimmat osaajat mm. GTK:sta ovat mukana tulkitsemassa tuloksia. Kun tunnelien louhinta etenee, pääsemme vielä lähemmin tarkastelemaan kallioperän saloja ja tarkistamaan tutkimusten perusteella tehtyjä tulkintoja. Osaamiselle on käyttöä jatkossakin. Suuria tunnelihankkeita on edelleen tulossa, joista mainittakoon mm. Espoon Blominmäkeen kallion sisään rakennettava jätevesien käsittelylaitos ja tähän liittyvät merkittävät siirtoviemärit Suomenojalta. Matti Kokkinen toimii Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana. 22 Geofoorumi 1/2010

22 kirja-arvio Maan ytimestä avaruuteen: Ajankohtaista suomalaista geo- ja ympäristötieteellistä tutkimusta. Toim. Ilmari Haapala ja Tuija Pulkkinen. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 180. Suomen Tiedeseura, Helsinki s. Maa-äitiä tutkitaan Kaksi vuotta sitten järjestettiin Suomalaisen Tiedeakatemian 100-vuotisen toiminnan kunniaksi symposiumi Maan ytimestä avaruuteen. Siellä pidetyistä esitelmistä on valittu 19, ja näiden pohjalta kirjoitetuista artikkeleista ovat Ilmari Haapala ja Tuija Pulkkinen koonneet samannimisen teoksen, jossa geologit, geofyysikot ja maantieteilijät valottavat alansa uutta suomalaista tutkimusta. Artikkelit on ryhmitelty symposiumin aihepiirien mukaisesti neljän otsikon alle: Muuttuva maankuori, Itämeri muuttuu?, Ilmastonmuutos ja Planeetta Maa, kolmas kivi Auringosta. Kirjan kansi ei valitettavasti kutsu lukijaa eikä vakuuta sisällön tieteellisyydestä, mutta sen tekevät itse artikkelit, joihin liittyy runsaasti graafisia esityksiä, piirroksia, karttoja sekä mustavalkoisia ja värikuvia. Sekä teksti että kuvat puhuttelevat jokaista Maa-äidin hyvinvoinnista ja sen tulevaisuudesta kiinnostunutta. Muuttuva maankuori -osion kuusi artikkelia koskevat suuria prosesseja ja rakenteita kuten mantereiden ja supermantereiden muotoutumista, Suomen kallioperän kehitystä, maannousua sekä maankuoren seismistä rakennetta. Myös maamme mineraalivarannoista sekä kaivosteollisuuden kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä lukija saa hyvän käsityksen. Isotooppianalytiikkaa käsittelevä artikkeli puolestaan valaisee kiintoisasti yhden menetelmän mahdollisuuksia etsittäessä tietoa kallioperän synnystä ja kehityksestä. Maa-äidin nk. terveydestä huolestuneita kiinnostavat erityisesti Itämeren muutoksia ja ilmastonmuutosta koskevat kokonaisuudet. Artikkelit talvisista ilmastovaihteluista, vedenvaihdosta ja happiolosuhteista sekä meren hiilidioksidista antavat vankan pohjan, jolle lukija voi perustaa käsityksensä Mare nostrumin tilasta. Myös Ilmastonmuutos-luvun artikkelit paneutuvat isoihin asioihin: jääkauden jälkeiseen ilmastoon, aerosolihiukkasten ja ilmastonmuutoksen yhteyteen, metsien suurmuutokseen ja hiilitaseen, kasvihuoneilmiön voimistumisen vaikutuksiin Suomessa sekä vesivarojen riittävyyteen. Artikkeleiden globaali tieto antaa asianmukaisen kontekstin Suomen oloille. Kirjan viimeisen, planeetta Maata käsittelevän osion artikkelit perehdyttävät lukijan avaruussäähän, sen geomagneettisiin vaihteluihin ja avaruusgeodesiaan. Ne hahmottelevat myös naapurimme Marsin tutkimuksen vaiheita ja kaavailevat mahdollisuuksia elämän varmasti omastamme poikkeavan löytämiseksi joltakin toiselta planeetalta. Maan ytimestä avaruuteen -teoksen kirjoittajat ovat nimekästä väkeä, yliopistojen ja eri tutkimuslaitosten entisiä tai nykyisiä dosentteja, professoreita, erikoistutkijoita sekä tiedeja tutkimusjohtajia, joten tietämystä riittää. Kunkin tittelit ja yhteys tiedot löytyvät artikkeleiden lopusta. Mitähän mahtaa kertoa geo- ja ympäristötieteistä, että vain yksi kirjoittaja ja toimittajista toinen on nainen? Tällaisia ajankohtaista tutkimusta käsitteleviä teoksia on julkaistava, jotta suomi säilyisi elävänä tieteen kielenä ja tiede olisi maallikoidenkin tavoitettavissa. Leena Rossi FL Leena Rossi on kulttuurihistorian tutkija ja tietokirjailija, joka on pitkään ollut kiinnostunut sekä pienistä että isoista kivistä. Kirja on lainattavissa GTK:n kirjastoista ja saatavana hyvin varustetuista kirjakaupoista. 1/2010 Geofoorumi 23

23 GeoFoorumi 1/2010 TAPAHTUMAKALENTERI Prospectors and Developers Association of Canada (PDAC 2010): International Convention, Trade Show & Investors Excange Mining Investment Show, Metro Toronto Convention Centre. Toronto, Canada Geologian tutkijapäivät 2010 National Geological Colloquim Helsingin yliopiston Kumpulan kampus, Helsinki IM20 Industrial Minerals, International Congress and Exhibition. Aventura, Miami, USA European Association of Geoscientists and Engineers (EAGE), EurAsian Geophysical Society (EAGO) and the Society of Exploration Geophysicists (SEG): Saint Petersburg Saint Petersburg, Russia Valtakunnalliset maan - mittauspäivät. Lappia-talo, Rovaniemi Vuorimiespäivät Bergsmannadagarna. Marina Congress Center, Helsinki Lahden jalo- ja korukivimessut. Helmimessut. Jokimaan ravikeskus, Lahti th Quadrennial IAGOD Symposium 2010 Giant Ore Deposits Down-Under. Adelaide, Australia th International UNES- CO Conference on Geoparks 2010: Geoheritage Education For Sustainability. Langkawi Geopark, Malaysia Experimental Mineralogy Petrology Geochemistry, 13th International Conference (EMPG XIII). Tolouse, France IV International Symposium on Karst. Organised by Centre of Hydrogeology, University of Malaga. Malaga, Spain European Geosciences Union (EGU), General Assembly Vienna, Austria Geological Association of Canada and the Mineralogical Association of Canada; Annual Meeting, (GAC-MAC) (GeoCanada 2010). Calgary, Canada Lapin Erämessut. Rovaniemi, Lappi Areena rd International Congress on Arsenic in the Environment: Arsenic in Geosphere and Human Diseases. National Cheng Kung University, Tainan City, Taiwan SEPM (Society for Sedimentary Geology) Field Conference on Microbial Mats in siliciclastic sediments from the Archean to present. Denver, Colorado, USA SETAC Europe 20th Annual Meeting, Science and Technology for Environmental Protection. Seville, Spain The 14. Internationale Jahrestagung Geotop and the 6th International Symposium on Conservation of Geological Heritage. Ruhr Area National GeoPark, Germany Copper Hamburg, Germany EuroMineExpo 2010: International Mining Conference. Skellefteå, Sweden Third European Conference on Permafrost (EUCOPP2010). Longyearbyen, Svalbard, Norway Goldschmidt 2010: Earth, Energy and the Environment. Knoxville, TN, USA th International Conference on Environmental and Engineering Geophysics, ICEEG, Chengdu, China The 3rd International Symposium on Precious Metals (Precious Metals 10). Falmouth, UK nd International Symposium on Processing of Nickel Ores and Concentrates. Falmouth, UK International Multidisciplinary Scientific Geo-Conference and Expo SGEM (Surveying Geology & Mining Ecology Management). Albena resort, Bulgaria th International Platinum Symposium. Sudbury, Ontario, Canada GPR2010, XIII International Conference on Ground Penetrating Radar. Lecce, Italy The Mineralogical Society s Annual Meeting, Frontiers in Environmental Geoscience. Aberystwyth, Wales, UK ISRM Regional Symposium of Rock Mechanics: an ISRM Regional Symposium. Lausanne, Switzerland

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

GTK lyhyesti. gtk.fi

GTK lyhyesti. gtk.fi GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen

Lisätiedot

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa Jukka-Pekka Palmu ja Jukka Ojalainen Jukka-Pekka Palmu 25.9. 2010, kuvat: Copyright Jukka-Pekka Palmu, Geologian tutkimuskeskus 1 Maaperäkartoitus

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

Avoimet luontohavainnot

Avoimet luontohavainnot Avoimet luontohavainnot Ekologiset yhteydet -seminaari 9.3.2012 Luonnontieteellinen keskusmuseo Miten luontohavainnot syntyvät? Tutkimuksen tuloksena Tieteellisistä kokoelmista Luontoharrastajat keräävät

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle

Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle Katja Fält FT, tieteenala-asiantuntija Katja.Falt@uta.fi 26.10.2015 TIETOARKISTO www.fsd.uta.fi Aineistonhallinta Aineistonhallinnalla

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta Paikkatiedon hyvät käytänteet -seminaari 12.5.2011 Paikkatietoyhteistyön koordinaattori Kaisa Savola MIHIN TARVITAAN

Lisätiedot

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Poimintoja SYKEn paikkatieto- ja kaukokartoituspalveluista Kaisu Harju, Suomen ympäristökeskus SYKE SYKEn geoinformatiikkapäivät 3.12.2013 Sisältö Mitä tietoja

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika:

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Esimerkki XML-koodauksesta Tässä liitteessä on annettu esimerkki metatiedon sisällöstä paikkatietoaineistoon

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana. Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio

Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana. Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio 17.1.2013 Sopimusviidakko Yhteinen sopimusmalli Käyttöehdot SOPIMUSMALLI Verkkopalvelusopimus

Lisätiedot

INSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi. Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari

INSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi. Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari INSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi Kai Koistinen 17.5.2016 Inspire-sihteeristön verkkoseminaari INSPIRE seuranta ja raportointi INSPIRE-toimeenpanon etenemistä jäsenmaissa seurataan vuosittain

Lisätiedot

GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet

GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet Tutkimuksen tietoaineistot (TTA)-työpaja, Turku 20.5.2013

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN

KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN 1.3.2010-28.2.2013 Sihteeri Antti Rainio INSPIRE direktiivi 19 artikla: Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yhteystaho, tavallisesti jokin viranomainen, joka vastaa tätä direktiiviä

Lisätiedot

Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari

Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari 11.12.2013, YM GTK tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti 2004-2009 Anna-Leena Downie Merikeskus, Suomen ympäristökeskus (SYKE) anna-leena.downie@ymparisto.fi Photos: Metsähallitus Karttatuotanto VELMUssa 2004 asetetut

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Inspireaineistot ja rajapintapalvelut. Paikkatietomarkkinat Marja Tammilehto-Luode

Tilastokeskuksen Inspireaineistot ja rajapintapalvelut. Paikkatietomarkkinat Marja Tammilehto-Luode Tilastokeskuksen Inspireaineistot ja rajapintapalvelut Paikkatietomarkkinat 5.11.2014 Esityksen sisältö Johdanto Inspire:en Tilastokeskuksen Inspire -aineistot Palvelurajapinta - Rajapintapalvelut Yhteenveto

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa

Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa Kehittyvä paikkatietoinfrastruktuuri Antti Rainio Maanmittauslaitos Virtuaaliopetuksen päivät 9.12.2010 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Sijaintiyhteys eri tietoaineistojen

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi

Seuranta ja raportointi Seuranta ja raportointi Paikkatiedon infrastruktuuri koulutus 9.3.2010 Petri Takala 16.3.2010 Raportoinnin osa-alueet (a) miten paikkatietojen viranomaistuottajien, käyttäjien ja välittäjänä toimivien

Lisätiedot

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu

Lisätiedot

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto,

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto, Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Erikoiskirjastojen neuvosto, 9.12.2011 Julkaisuarkiston idea Julkaisuarkiston (open repository, institutional repository)

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi

Seuranta ja raportointi Seuranta ja raportointi Paikkatiedon infrastruktuuri -koulutus 11.12.2009 Pasila Petri Takala Mitä se on? Euroopan laajuisesti kerätään vertailukelpoista tietoa eri maiden kansallisten paikkatietoinfrastruktuurien

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016. Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6)

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016. Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6) JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016 Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6) Taustaa Organisointi Toiminta ja hankkeet Esittelijä: tietohallintojohtaja Antti Vertanen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi paikkatietoinfrastruktuurista (HE 18/2009 vp). Valiokuntakäsittely

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Sovellus lintuharrastajille

Sovellus lintuharrastajille Sovellus lintuharrastajille Bird Alarm on matkapuhelinsovellus, joka on suunniteltu lintuja koskevan tiedon jakamiseen lintuharrastajien kesken ympäri maailmaa. Bird Alarm -sovelluksen avulla lintuharrastajat

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila

VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus VELMU-seminaari 7.12.2010 Johanna Mattila Tutkimus, kehitys ja koulutus on jaettu kahteen osaan Toteuttajat: Tutkimus Koulutus Åbo Akademi (vetovastuu), kaikki VELMU

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,

Lisätiedot

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase kehittää ympäristötiedon keräämisen, hallinnan ja julkaisun infrastruktuuria Tutkmustiedon hallinta

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta

Paikkatietoasiain neuvottelukunta 29.3.2011 Tausta paikkatietojen yhteiskäytön edistämistyö edelliset neuvottelukunnat (2001-2004, 2004-2007) kansallinen paikkatietostrategia 2005-2010, 2011-2015 INSPIRE-direktiivi 2007/2/EY laki paikkatietoinfrastruktuurista

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi

Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi Hanna Niemi-Hugaerts Ilmatieteen laitos (IL) www.ilmasto-opas.fi fmi.fi/cccrp Hanna Niemi-Hugaerts, IL: Climate Change Community 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja

Lisätiedot

LifeData Anu Kantola, Metla

LifeData Anu Kantola, Metla LifeData 2011 2015 Anu Kantola, Metla LifeData-palvelut 8.3.2012 Anu Kantola/ Metla http://www.metla.fi/life/lifedata/ 2 Tavoite Tutkimusaineistojen ja havaintojen tuottaminen tutkijoiden ja asiakkaiden

Lisätiedot

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.2014 Esityksen sisältö Mikä on Digiroad? Suosituksen tausta ja tavoitteet Valmistelussa

Lisätiedot

INSPIRE ArcGIS-tuotteilla. Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa

INSPIRE ArcGIS-tuotteilla. Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa INSPIRE ArcGIS-tuotteilla Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa 14.10.2010 ArcGIS-teknologian avulla organisaatiot voivat kehittää palvelujaan ja tehostaa toimintaansa... Improving How We

Lisätiedot

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta Taina Kulmala, VNK Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen (POVI-hanke) TAVOITE: Parempi tietopohja

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves 12.5.2016 LUCAS -työpaja Maastotietojen avaaminen 2012 Aalto yliopiston tutkimus Maastotietojen avaamisen menestystekijöitä Ilmainen aineisto Helpot

Lisätiedot

Paikkatiedon käyttöehdoista

Paikkatiedon käyttöehdoista Paikkatiedon käyttöehdoista Käyttöehtojen julkaisu ja neuvonta Laki paikkatietoinfrastruktuurista 15 Paikkatietoaineistojen käyttöä koskevat ehdot Paikkatietoa hallinnoiva viranomainen voi asettaa ehtoja

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielma geologiassa ja paleontologiassa. Helsingin yliopisto Timo Huttunen

Pro gradu -tutkielma geologiassa ja paleontologiassa. Helsingin yliopisto Timo Huttunen Pro gradu -tutkielma geologiassa ja paleontologiassa. Helsingin yliopisto 25.5.1981 Timo Huttunen sivu GEOLOGINEN ~JIAAPERAK~RTOITUS Suomen maaperän peruskartoitus 1:20 000 ja 1 : 50 000 Suomen geologinen

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi

Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) www.ilmasto-opas.fi fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen kehittäminen kaupunkiorganisaatiossa Katariina Hilke 12.5.2011

Paikkatiedon hyödyntämisen kehittäminen kaupunkiorganisaatiossa Katariina Hilke 12.5.2011 Paikkatiedon hyödyntämisen kehittäminen kaupunkiorganisaatiossa Katariina Hilke 12.5.2011 Esityksen sisältö Turku paikkatieto-organisaationa Paikkatiedon hyödyntäminen Turussa Esimerkkejä hallintokuntien

Lisätiedot

INSPIRE-seurantatietojen keruu v. 2013

INSPIRE-seurantatietojen keruu v. 2013 INSPIRE-seurantatietojen keruu v. 2013 INSPIRE:n seuranta ja raportointi INSPIRE-direktiivin toimeenpanoon kuuluu seuranta ja raportointi EU:n komissiolle seuranta vuosittain tiedot toimitetaan excel-taulukkona

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET Sirpa Thessler Pääsihteeri, LYNET LYNETIN TUTKIMUSAINEISTOSEMINAARI 31.1.2012 Yhdessä enemmän - uusi malli toimia ja tukea päättäjiä Evira GL Metla MTT

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Presentation to: By: Date: Poligonin ja SKS:n kevätseminaari Teemu Saloriutta, Maanmittauslaitos 18.4.2016 16 September, 2015 Mikä European Location Framework? 30

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Tietotuoteseminaari. Helsingin Messukeskus klo 13-16

Tietotuoteseminaari. Helsingin Messukeskus klo 13-16 Tietotuoteseminaari Helsingin Messukeskus 1.4.2014 klo 13-16 Seminaarin ohjelma 13.00-13.15 Seminaarin avaus ja INSPIRE-tilannekatsaus (Panu Muhli (MML)) 13.15-13.45 Kansallisen INSPIRE-tietotuotetyön

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia ARKISTOKAFPALE.Q h :IS/PL ILZ-SuoinEi! yksikk6 M 10.1/2006/3 Kuopio Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia Soile Aatos, Peter Sorjonen-Ward, Asko Kontinen & Tapio Kuivasaari QEOLOQIAN TVrKlMUSKESKUS

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa? Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Lisätiedot

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 Veijo Pätynen 18.10.2016 Pasila YHTEISTYÖSSÄ: Ilmailun paikkatiedon hallintamalli Ilmailun paikkatiedon hallintamalli (v0.9 4.3.2016) 4.4 Maanmittauslaitoksen rooli ja vastuut...

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot