Multisillan ekosysteemipalvelut

Transkriptio

1 Multisillan ekosysteemipalvelut Asukkaiden lähiympäristön ja luonnon kehittäminen 2015 Jere Nieminen

2 Sisällys 1. Johdanto 2. Ekosysteemipalvelut Multisillassa 3. Aineisto ja menetelmät 4. Vyöhykekohtainen tarkastelu 5. Ekosysteemipalveluiden kehittäminen Multisillassa 6. Kirjallisuus Tilaaja: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu ID: Teksti, kuvat ja taitto: Jere Nieminen Kartat: MML, Jere Nieminen Tutkimusosuuskunta Tapaus jere.nieminen@tutkimusosuuskunta.fi

3 1. Johdanto Selvitys Tampereen Multisillan ekosysteemipalveluista on osa Multisillan täydennysrakentamiseen pyrkivää EHYTyleissuunnitelmaa. Uuden asuntorakentamisen lisäksi täydennysrakentamisen tavoitteena on asuin- ja elinympäristön parantaminen. Luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat keskeinen osa asukkaiden lähiympäristöä. Sen vuoksi ekosysteemipalveluita tarkastellaan tässä selvityksessä luonnon monimuotoisuuden lisäksi erityisesti asukkaiden näkökulmasta. Selvityksen tavoitteena on tunnistaa ja kartoittaa mahdollisuuksia Multisillan nykyisten ekosysteemipalveluiden vahvistamiseksi ja uusien tuottamiseksi. 3

4 2. Ekosysteemipalvelut Multisillassa Ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut ovat luonnon ihmiselle tarjoamia hyötyjä. Tässä selvityksessä ekosysteemipalveluiden tunnistamiseen käytetään lähestymistapaa, joka sopii erityisesti lähiön asukkaiden lähiympäristön kehittämiseen. Tutkijoiden (Haila ym.) mukaan ekosysteemipalveluiden syntyä voidaan tarkastella ihmisen ja luonnon toimintojen vuorovaikutuksena. Silloin tarkastelussa tärkeiksi tekijöiksi etenkin kaupungeissa nousevat sellaiset asiat, kuten luonnonhoito, julkinen tila, sosiaalinen oppiminen ja verkostot, taitojen siirtyminen, ihmisiä yhteen kokoavat paikat sekä mahdollisuudet luoda tiloja, joissa yhteisen huolenpidon prosessit voivat käynnistyä (Haila ym, 138). Tätä lähestymistapaa seuraten tässä selvityksessä tarkastellaan ekosysteemipalveluiden hallintaa paitsi virallisen hallinnon tuottamina palveluina myös Multisillan asukkaiden ja luonnon vuorovaikutuksen näkökulmasta. Nykyään ekosysteemipalveluiden luokittelussa suositaan myös CICES:in (Common Interna- tional Classification of Ecosystem Services 2013) ekosysteemipalveluiden jakoa kolmeen luokkaan, joita ovat tuki- ja säätelypalvelut, tuotantopalvelut sekä kulttuuripalvelut. Luokittelua on käytetty esimerkiksi Tesoman ekosysteemipalveluselvityksessä Tesoman EHYT-hankkeen suunnitelma-alueelle (Mustajärvi 2013). Vaikka CICES:in mukainen luokitus on jo melko vakiintunut ekosysteemipalveluiden arvioinnissa, tässä selvityksessä valittiin asukkaiden ja luonnon vuorovaikutusta korostava lähestymistapa. Lähiympäristön ekosysteemipalveluiden kehittämisen kannalta on merkityksellistä niiden käyttö. Asukkaiden toiminta vahvistaa tietynlaisten palvelujen tai hyötyjen muodostumista ja saatavuutta (Haila ym, 34). Toisin sanoen, ekosysteemihyötyjä tuotetaan, kun asukkaat muokkaavat lähiympäristöään mieleisekseen. Samalla luonto muokkaantuu monimuotoisuuden kannalta merkityksellisemmäksi. Yleensä kaupunkien lähiluonto on hallinnollisesti tuotettua, jonka tuottamiseen osallistuvat kaupungin ja huoltoyhtiöiden työntekijät. Esimerkiksi metsäsuunnitelmat ja metsänhoi- totyöt ovat yleensä kaupungin toteuttamia. Tässä selvityksessä tarkastellaan hallinnollisen näkökulman lisäksi asukkaiden mahdollisuuksia osallistua lähiympäristönsä kehittämiseen. Tässä selvityksessä hahmotetaan ympäristön ylläpitämät ekologiset funktiot Multisillan asukkaiden kokemuksien perusteella. Ympäristön ekosysteemipalvelut on tunnistettu internetkyselyn ( ) perusteella ja kohtaamalla asukkaita maastohaastatteluiden ( ) avulla. Selvityksen aineistoa kerättiin myös maastossa ja asukkaita kohtaamalla, jolloin tunnistettiin Multisillan lähiympäristön ekologisia edellytyksiä tuottaa luonnon ja ihmisten vuorovaikutukseen perustuvia ekosysteemipalveluita (ks. aineistot tarkemmin s. 7). Asukkaiden kokemuksien lisäksi ekosysteemipalvelut hahmotetaan tässä selvityksessä monimuotoisen ja monipuolisen luonnon näkökulmasta. Monimuotoinen luonto tuottaa ekologisia toimintoja, jotka muodostavat ekosysteemipalveluita ja hyötyjä asukkaille. Mo- 4

5 nimuotoinen luonto voi siten olla osa kaupungistuvaa yhdyskuntarakennetta. Tässä selvityksessä pääpaino on luonnon monimuotoisuutta tukevien nykyisten ja potentiaalisten rakenteiden tunnistamisessa. Niin sanotut uudenlaiset ekosysteemit ( Novel ecosystems, Hobbs ym. 2013) auttavat tunnistamaan biodiversiteettiä vahvistavien urbaanien ympäristöjen piirteitä. Uusien ekosysteemien lähtökohdasta inhimilliset toiminnot voivat olla osana monimuotoista luontoa. Uusien ekosysteemien käsite ei tukeudu yksistään niin sanottuun alkuperäiseen, koskemattomaan tai luonnontilaiseen luontoon, kuten esimerkiksi luontoarvojen vaaliminen luonnonsuojelualueilla yleensä. Kun luontoarvoja kehitetään vastavuoroisesti asukkaiden kanssa, voi lopputulos poiketa paljonkin luonnon omista luontotyypeistä, mutta olla silti monimuotoinen ja monipuolinen. Uusien ekosysteemien hyvä puoli alkuperäisiin luontotyyppeihin verrattuna on se, että ihminen on osa niiden toimintaa ja osallistuu ekologisten funktioiden tuottamiseen siinä missä luonnon elementitkin, kuten esimerkiksi maaperä, vesi ja kasvillisuus. Ekosysteemipalveluiden tuottamisen tavat Nykyisellään Multisillan asuinlähiön ympäristö ja luonto ovat pääosin hallinnollisesti tuotettuja. Viheralueiden hoidosta vastaavat pitkälle viranomaistahot ja yhtiöt. Alueella nykyisellään ilmenevät asukkaiden tuottamat ekologiset prosessit ovat vähäisiä ja pienimuotoisia, vaikka niitäkin on jonkin verran. Uusien ekosysteemien lähtökohdasta on mahdollista hahmottaa ekosysteemipalveluiden tuottaminen siten, että asukkaat osallistuvat luonnon prosesseihin nykyistä vahvemmin. Tutkijat (Primmer ym. 2015) jäsentävät ekosysteemien hallinnan tavat neljään eri luokkaan. Niitä ovat ensinnäkin hierarkinen hallinta, jossa ylemmän tason politiikkaa toimeenpannaan alemmilla tasoilla. Esimerkiksi ekosysteemipalveluiden hierarkista hallintaa ilmentävät luonnonsuojelulaki ja luontodirektiivit. Multisillassa niitä on toteutettu esimerkiksi Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueella, jossa esiintyy hajuheinää ( Cinna latifolia ). Hajuheinä on EU:n luontodirektiivin laji, jonka lisäksi se on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella (LSA 471/2013). Toinen tapa hallita ekosysteemipalveluita on tieteellis-tekninen hallinta. Siitä ovat Multisillassa ekosysteemipalveluiden tuotannossa esimerkkeinä Tampereen kaupungin luonnon- suojeluohjelma ja Metsien hoidon toimintamalli. Myös tieteellis-tekninen ekosysteemipalveluiden hallinta toteutuu niin sanotusti ylhäältä alas, vaikka paikallinen konteksti huomioidaan suunnitelmia laatiessa. Suunnitelmissa korostuvat suunnittelijoiden tekemät ratkaisut. Kolmas tapa hallita ekosysteemipalveluita on paikallisiin olosuhteisiin sopeutuva ja yhteistoiminnallinen hallinta. Siinä huomioidaan kansalaisten intressit ja heitä osallistetaan suunnitteluprosessissa. Sopeutuvassa ja yhteistoiminnallisessa ekosysteemipalveluiden hallinnassa toteutuu ylhäältä alas-näkökulman lisäksi niin sanottua alhaalta ylös-tyyppistä hallintaa. Neljäs tapa hallita ekosysteemipalveluita on strategisen käyttäytymisen hallinta. Se perustuu kansalaisten aloitteelliseen toimintaan, jossa heille voidaan antaa mandaatti jonkin ekosysteemipalvelun hallintaan. Hallinnon vaikutus perustuu omatoimisen käyttäytymisen ohjaamiseen. Multisillan tapauksessa neljättä ekosysteemipalveluiden hallinnan tyyppiä ei juuri nykyisellään esiinny. Se voisi olla vaikkapa sääntöjen muodostamista asukkaiden omatoimisen talkootyön ohjenuoraksi, johon sisältyy myös lupa toimia julkisilla alueilla. 5

6 Lähiympäristön vaalimista ja ekosysteemipalveluiden tuottamista ei voi eikä ole tarvetta siirtää kokonaan hallinnolta asukkaille. Hallinto voi toteuttaa sellaisia toimintoja, jotka eivät ole asukkaille mahdollisia. Esimerkiksi puuston harventaminen tai purojen ennallistaminen vaatii sellaisia resursseja, joita asukkailla ei ole käytössään. Hallintoa tarvitaan myös mahdollistamaan asukkaiden tuottamat palvelut, kuten esimerkiksi pohjatyön valmistaminen (esimerkiksi viljelypalstojen tai niittyjen perustat), sääntöjen laatiminen sekä ohjauksen ja resurssien antaminen. Asukkaiden tuottamat ekosysteemipalvelut eivät ole hallinnosta irrallisia, vaan niitäkin voidaan hallita eri tavoin. Hallintaa on myös esimerkiksi luvan antaminen ja kannustus tietynlaiseen toimintaan. Asukkaiden toimintaan perustuvien ekosysteemipalveluiden tuottaminen voi toteutua myös esimerkiksi sääntelyä keventämällä. Tällöin asukkaat saavat luvan toimia lähiympäristössään tavalla, jolla kaupunki ja taloyhtiöt ovat aiemmin hoitaneet ympäristöä. Tässä selvityksessä ekosysteemipalveluiden tuottamista tarkastellaan perinteisen hallintokeskeisen toimintatavan lisäksi asukkaiden sekä asukkaiden ja hallinnon yhteistuotannon näkökulmista. Tässä selvityksessä on tunnistettu hallinnollisesti tuotettujen ekosysteemi- palveluiden lisäksi asukkaiden aloitteelliseen toimintaan sopivia ekosysteemipalveluita. Paitsi että asukkaiden nykyisiä toimintoja voidaan vahvistaa palveluiden tuottamiseksi, voidaan Multisillassa käynnistää uudenlaisia toimintoja. Kaikkien julkisten alueiden hoidon ei ole välttämätöntä olla julkisten toimijoiden toteuttamaa, vaan asukkaiden rooli voi olla hoidossa keskeisellä sijalla monilla alueilla. Asukkaiden toteuttama luonnonhoito tuottaa usein erilaisia ekologisia funktioita ja ekosysteemipalveluita kuin hallinnollisesti pystytään tuottamaan. Asukkaiden toteuttama luonnonhoito on pitkälle pienipiirteistä ja käsin toteutettua verrattuna hallinnon toteuttamaan koneelliseen, suuremmassa mittakaavassa toteutettuun luonnonhoitoon. Siten asukkaiden tekemät ekosysteemit ovat erilaisia kuin hallinnon tuottamat ympäristöt. Kun asukkaita kannustetaan lähiympäristönsä hoitoon, on siitä hallinnollista hyötyä, sillä se mahdollistaa työmäärän ja resurssien säästämisen. Tosin jonkin verran uusia kuluja voi muodostua esimerkiksi talkoiden järjestämisestä tai uusien sääntöjen laatimisesta. 6

7 3. Aineisto ja menetelmät Internetkysely Multisillan EHYT-yleissuunnitelman valmistelussa toteutettiin internetkysely ( ). Kyselyllä kerättiin suunnittelua varten tietoja ja näkemyksiä alueen ja sen lähiympäristön arvoista ja kehittämistarpeista. Vastattavana oli kartta- ja monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kyselyn vastaukset painottuivat rakentamiseen. Tätä selvitystä varten internetkyselyn aineisto analysoitiin ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Analyysi kohdentui internetkyselyn avoimiin vastauskenttiin ja vastausten laadullisiin ominaisuuksiin. Analyysin tuotoksena oli käsitys Multisillan ekosysteemipalveluiden nykytilanteesta asukkaiden näkökulmasta ja niiden kehittämismahdollisuuksien sosiaalisista edellytyksistä. Ekologisten edellytysten tunnistaminen Multisillan nykyisten ja potentiaalisten ekosysteemipalveluiden tunnistamista varten Multisillan alue kartoitettiin maastossa. Maastotyön apuna käytettiin erilaisia paikkatieto-, kartta- ja ilmakuva-aineistoja. Maastotyön aikana kerätyn aineiston ja sen analyysin tuotoksena saatiin selville, mitkä ovat Multisillan ekosysteemipalveluiden kehittämisen luon- nontieteelliset edellytykset. Maastotyö painottui vyöhyketarkasteluun, jossa tunnistettiin maisema- ja luontotyyppitasolla ekosysteemipalveluiden tuottamiseen soveltuvat ekologiset, maantieteelliset ja sosiaaliset kokonaisuudet. nen 2011). Haastattelut toteutettiin maastossa paikoissa, joissa asukkaat sattuivat kulloinkin olemaan. Haastatteluissa keskusteltiin suoraan niistä alueista ja niihin liittyvistä yksityiskohdista, joihin oli mahdollista viitata haastattelutilanteissa. Esimerkkikohteiden kartoittaminen Se, että puheenaiheet olivat konkreettisesti nähtävillä ja osoitettavissa, vähensi tulkinnanvaraa haastattelutilanteessa. Samalla ympäristö yksityiskohtineen inspiroi keskustelua ja lisäsi haastateltavien valmiuksia kertoa ekosysteemipalveluista ja niihin liittyvistä sosiaalisista ja ekologisista prosesseista tarkemmin. Vyöhykekohtaisen tarkastelun yhteydessä tunnistettiin ekosysteemipalveluiden kehittämisen edellytykset ja mahdollisuudet. Koska ekosysteemipalveluita on mahdollista kehittää olemassa olevien toimintamallien mukaan, etsittiin työssä Multisiltaan sopivia vaihtoehtoja. Selvitystyön aikana tutustuttiin mahdollisiin esimerkkikohteisiin muun muassa Tampereella, Pirkkalassa, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Raumalla ja Oulussa. Esimerkkikohteet ilmensivät vaihtoehtoja, jotka voisivat olla toteutettavissa myös Multisillassa. Maastohaastattelut Selvitystyössä kerättiin asukkailta kokemuksellista tietoa Multisillan ekosysteemipalveluista ja niiden kehittämismahdollisuuksista. Maastohaastattelut toteutettiin kohtaamalla asukkaat heidän arkitilanteissaan (vrt. Niemi- Haastatteluita toteutettiin neljän haastattelupäivän (5.8., 11.8., ja 13.8.) aikana yhteensä 43 kappaletta. Haastatteluihin osallistui yhteensä 54 henkilöä, koska joissain haastettelutilanteissa kohdattiin kerralla useampi kuin yksi henkilö. Selvitystyössä haastateltiin vain Multisillan asukkaita eikä esimerkiksi ohikulkumatkalla olleita henkilöitä. Vain kolme henkilöä kieltäytyi haastattelusta. Haastattelut kestivät 5-20 minuuttia. Keskimäärin haastattelut kestivät noin 10 minuuttia. Toisinaan haastateltavia henkilöitä tavoitettiin maastossa helposti, mutta välillä haastateltavien löytämiseksi piti odottaa tai kävellä pit- 7

8 kiäkin aikoja. Haastateltavat henkilöt pyrittiin tavoittamaan tasapuolisesti koko Multisillan alueelta siten, että kaikille selvitystyössä ekosysteemipalveluiden kannalta merkittäviksi tunnistetuille vyöhykkeille saataisiin kerättyä asukkaiden kokemuksia. Maastohaastatteluiden apuna käytettiin virikekuvia. Virikekuvat olivat valokuvia, jotka oli otettu referenssikohteilta. Virikekuvien avulla kokeiltiin, miten erilaiset toimintamallit soveltuivat asukkaiden mukaan Multisillan lähiympäristön kehittämiseen ja millaisia hyötyjä asukkaat kokivat niistä muodostuvan. Virikekuvat oli järjestetty 40 kuvan kansioon, jota oli helppo selata haastattelutilanteessa. Haastattelutilanteissa käytettyjä virikekuvia on esillä myös tässä raportissa. Suositukset ekosysteemipalveluiden hallinnaksi Vyöhykekohtaisen tarkastelun lopuksi tässä raportissa esitetään suosituksia siitä, kuinka ekosysteemipalveluita ja niihin liittyviä ekologisia toimintoja kannattaa kehittää. Ehdotuksissa tarkastellaan sopivaa ekosysteemipalveluiden hallinnan tapaa hallinnon (esim. Tampereen kaupunki, ELY-keskus, Liikennevirasto, huoltoyhtiöt, Fingrid Oyj) sekä asukkaiden näkökulmista. Asukkaiden näkökulma selvityksessä sisältää koko kansalaisyhteiskunnan, johon kuuluvat myös esimerkiksi yhdistykset. M aastoh aastattelu i d en si j ai n n i t 8

9 4. Vyöhykekohtainen tarkastelu Purot, ojat ja kosteikot Voimajohtoaukeat Meluaidat ja -vallit Tiealueet Tontit ja kiinteistöt Metsät 9

10 4.1. Multisillan ojat ja purot Internetkysely Internetkyselyn vastauksissa Arranmaanoja todettiin kehitettäväksi paikaksi etenkin radanvarressa, Multiojankadun läntisen haaran kohdalla. Tällä kohtaa oja muistuttaa lammikkoa tai umpeenkasvanutta kosteikkoa. Ojaa pidetään liikkumisen kannalta vaarallisena ja huonosti hoidettuna, epämiellyttävänä ja rumana. Hoitamattomalle ryteikölle tarvitsee vastaajien mukaan tehdä jotain. M u lti si llan kad u n kään töp ai kka Ekologiset edellytykset Multisillassa on runsaasti erilaisia ojia. Jotkin ojat ovat kaivettuja suoraviivaisia ojia, mutta osa ojista muistuttavaa enemmän luonnontilaisenkaltaista puroa. Joissain paikoissa vesi kulkee rummuissa maan alla. Multisillassa kaivetut ojat ja luonnontilaisemmat purot liittyvät toisiinsa ja niissä virtaa sama vesi. Ojien ja purojen lomassa on jonkin verran kosteita alueita, kuten lammikoita, kosteikkoja ja luhtavaikutteisia alueita. Asukkaat eivät nykyään juurikaan käytä ojia tai puroja Multisillassa. Ojat eivät ole Multisillassa myöskään maisemallisesti näkyviä, koska ne sijaitsevat syrjässä ja ovat yleensä Kostea m etsä Lem p äälän ti en varrella Varvari n p u i ston kostei kko M u lti oj an kad u n kään töp ai kka 10

11 Kostei kko rad an varressa M ah d olli n en p oi stettava ru m p u p u tki rad an varressa M u lti si llan kad u n kään töp ai kka p u ron vi eressä M u lti oj an kad u n p u rom ai sem i a

12 tiheän kasvillisuuden peittämiä. Kaivettuja ja suoraviivaisia ojia voi kehittää viihtyisämmiksi muokkaamalla niiden piirteitä luonnonmuokaisien purojen kaltaisiksi. Puroja voisi tuoda paremmin esiin muun muassa puustoa ja muita rakenteita raivaamalla. Ojia ja puroja kehittämällä voidaan vesistä muodostaa Multisiltaan vallitsevaan maisemalliseen elementtiin eli metsiin verrattavissa oleva kiinnostava elementti. Avoimista luonnonkaltaisista puroista on myös enemmän hyötyä luonnon monimuotoisuudelle. Avoimet ja luonnontilaisen kaltaiset vesipinnat ylläpitävät monipuolisempaa kasvi- ja eläinlajistoa kuin toistuvasti perattavat tai rummuissa sijaitsevat ojat. Puroja ja kosteikkoja kehittäessä voidaan lisätä niiden saavutettavuutta asukkaille esimerkiksi erilaisten kivetysten avulla. M u lti oj an kad u n p oi stettavaksi sop i va kään töp ai kka Maastohaastattelut Kaikki haastatellut Multisillan asukkaat pitivät ojien kohentamista ja purojen tuomista paremmin esiin kannatettavana ajatuksena: Tää Multisilta on aina ollut vihreän ja veden ympäröimänä, mutta eipä ne vedet sieltä oikein näy, Kyllähän toi oja on aika kauhea. Jotain sille pitäisi tehdä. Puro sopisi siihen hyvin ja Oi, tuollainen puro sopisi hyvin. Juokseva vesi olisi hienoa. Nyt tuo oja haisee. Oja on tukkoinen ja virtaa liian hitaasti. Eräs haastateltu M u lti si llan kad u n p oi stettavaksi sop i va kään töp ai kka 12

13 Vi ri keku va rai vatu sta p u rosta Ou lu n kesku sta- alu eella Vi ri keku va ki vi reu n ai sesta p u rosta H elsi n gi ssä Vi ri keku va leveästä p u rolam m i kosta Ou lu n kesku sta- alu eella Vi ri keku va ki vetyksestä p u ron reu n alla H elsi n gi ssä

14 asukas kommentoi Arranmaanojan radanvarressa Multiojankadun kohdalla sijaitsevaa lammikkoa ja sen kehittämistä seuraavasti: Joskus 30 vuotta sitten radanvarressa oli avoin lammikko. Ruokittiin sorsia lasten kanssa. Olisi hienoa, jos sorsat saataisiin takaisin. Joissain kohdissa ojat ja purot virtaavat rummuissa pitkälle käyttämättömien autojen kääntöpaikkojen alla. Asfaltoituja kääntöpaikkoja on esimerkiksi Multiojankadun varrella ja Multisillankadun päässä Vaarinmoision alueella. Purot kulkevat rummuissa ainakin kahden asfaltialueen alla noin metrin pituisen matkan. Kaikki kyseisten alueiden lähellä haastatellut asukkaat olivat valmiita poistamaan asfaltoidut alueet, jotta purojen tilannetta voitaisiin kehittää: Ei mua ainakaan haittaisi, jos näitä kääntöpaikkoja poistettaisiin, Joo, toi kääntöpaikka on ihan turha ja ruma. Jos sen poistamisella saadaan purot näkyviin, niin antaa mennä vaan. Jos mun mielipiteellä on mitään väliä. Oon asunut täällä vasta neljä vuotta ja Asfaltti pois jos sitä ei tarvita. Erään asukkaan mielestä asfaltin poistaminen purojen kohentamiseksi olisi hyvä esimerkiksi Multio- jankadulla, mutta sen jälkeen kyseiselle kohdalle tarvittaisiin pieni silta, jotta asukkaat pääsevät kulkemaan Multivuoren polulle. Kääntöpaikkojen lisäksi ojat ja purot kulkevat muissakin paikoissa umpinaisissa rummuissa. Asukkaat kannattivat rumpujen määrän vähentämistä, jotta vedet saadaan paremmin näkyviin Multisillassa: Turhat rummut pois. Siltoja tilalle ja Joo, virtaava puro sopisi. Tuo oja on aina tukossa. Ja tuo rumpu pois, vaikka silta tilalle. Siltoja rumpujen tilalle toivottiin etenkin ulkoilureiteillä. Kaikki haastatellut asukkaat pitivät luonnonmukaisesti muotoiltua metsäreunaista puroa parempana ratkaisuna kuin erilaisien kivetyksien avulla muodostettua puroa, jos ojia ryhdytään kohentamaan: Sellainen saniaisien reunustama puro olisi hieno. Asukkaiden mukaan puroilla voisi olla joillain kohdilla luonnonmukaisia kiviä tai muuta kivetystä, jotta ne olisivat helpommin asukkaiden saavutettavissa: Kivet puron vieressa olisi hyvä ainakin jossain kohdassa. Niiltä voisi katsoa kaloja jos niitä on siellä. Eräs asukas kommentoi Multisillanpolun myötäisesti kulkevaa ojaa: Voisi olla kiviä vaikka tässä keskellä, ja tehtäis vä- hän aukiota ympärille. Rummun voisi vaihtaa pieneen siltaan. Haastatellut asukkaat pitivät ojien ympäristön avartamista tärkeänä, jos ojia ryhdytään muuttamaan puroiksi: Ei se paljon uusi puro näkyisi, jos on noi puut edessä, Puustoa pois purojen lähistöltä, jotta saadaan ne näkyviin ja Puut pois vaan. Tollasta pöpelikköä on maa täynnä, mutta noita hienoja puroja ei oo niin paljon. Ja takasinhan ne kasvaa. Suositukset - Hallinto: Toteutetaan purojen kohtentami- nen Multisillassa pääosin ylhäältä alas-tyyppisenä hallintana, koska työssä tarvitaan paljon resursseja kuten muun muassa suuria koneita. Laaditaan purojen kohentamiseksi erillinen suunnitelma. - Asukkaat: Asukkaat osallistuvat pääosin ekosysteemipalvelun nauttimiseen, mutta eivät sen tuottamiseen. Asukkaat voivat myöhemmin osallistua purojen ylläpitämiseen ja hoitamiseen esimerkiksi kasvillisuutta raivaamalla tai kosteikkojen kasvillisuutta istuttamalla. 14

15 4.2. Varvarinpuiston kosteikko Multisillan vesialueista ojien ja purojen lisäksi asukkaita kiinnosti erityisesti Varvarinpuiston kosteikon kehittäminen. Varvarinpuiston kostekko sijaitsee Perkkoonkadun ja Vuoreksenkadun välissä (ks. s. 10). Kosteikon ympärillä on runsaasti kerros- ja pientaloja. Internetkysely Varvari n p u i ston kostei kkoa voi m aj oh d on koh d alla Useissa internetkyselyn vastauksissa alue todetaan viihtyisäksi tai kauniiksi paikaksi sekä tärkeäksi virkistykselle. Vedet tunnistetaan alueen vahvuudeksi, merkitykselliseksi luonnonvesi -alueeksi. Alueen läpi kulkeva luonnonpuro todetaan kivaksi. Aluetta toivotaan sen lisäksi kehitettävän enemmän puistomaiseksi, helpommin saavutettavaksi ja viihtyisämmäksi. Vastauksissa toivotaan rämeikön muuttamista puistomaiseksi. Aluetta luonnehditaan myös pajukkoiseksi ja epäsiistiksi, ja kunnostamisen toimenpiteeksi muun muassa puuston raivaamista ja puistomaista ilmettä. Vaikka luonnontilainen vesialue todetaan alueen vahvuudeksi, sitä toivotaan kehitettävän muun muassa virtaa- Kerrostalo j a p i h a raj au tu vat läh es ki i n n i kostei kkoon 15

16 vammaksi. Aluetta ehdotetaan kehitettäväksi myös kävelyteitä rakentamalla, jotta vaikeasti saavutettavalla alueella kulku helpottuisi. Vesialueen reunaan ehdotetaan kävelytietä muutamassa vastauksessa. Alueen ekologiset edellytykset Alue on pääosin kosteikkoa. Osittain alue on täysin veden peitossa, osittain alueella on maa-alueita, kuten vanhoja umpeenkasvaneita peltoja, jotka ovat kuitenkin hyvin kosteita. Kosteikot ovat ylipäätään arvokkaita elinympäristöjä, joskin Perkkoonkadun kosteikko on pitkälle umpeenkasvanut. Alue on pääosin vanhaa maatalousmaata, jota on viljelty vielä 1900-luvun puolen välin tietämillä. Varvarinpuiston alueella on mahdollisuuksia kehittää kosteikkoa avoimemmaksi elinympäristöksi, jolloin vesi pääsee paremmin esiin maisemallisena elementtinä Nykyisellään asukkaat eivät juurikaan käytä kosteikkoa, eikä se ole maisemallisesti erityisen kiinnostava. Kosteikkoa kohentamalla on mahdollista lisätä alueen maisemallista ilmettä sekä lisätä alueen turvallisuutta raivaamalla vesi näkyviin. Kosteikon saavutettavuutta ja mahdollisuuksia virkistäytymiseen voidaan kohentaa rakentamalla kosteikkoon tai sen liepeille uusia reittejä. Kosteikkoa on raivattu toisinaan voimajohtoaukean kohdalta, jossa kasvillisuus on ma- talampaa kuin voimajohdon ulkopuolisilla kosteikon alueilla. Ajantasaisessa asemakaavassa kosteikon poikki on merkitty voimajohdon suuntainen ulkoilureitti ja silta, mutta niitä ei ole toteutettu. Maastohaastattelut Asukashaastatteluissa koskeikon liepeillä selvisi, että asukkaat pitävät kosteikkoa hyvin ryteikköisenä. Haastattelutilanteissa asukkaille näytettiin virikekuvia avoimesta ja puoliavoimesta kaupunkikosteikosta. Molemmat virikekuvat miellyttivät asukkaita enemmän kuin umpeenkasvanut nykytilanne. Eräs asukas piti myös luonnotilaista rytöä sopivana alueella, mutta ei pitänyt ajatusta sen kohentamisesta huonona. Erään haastattelemani äidin mukaan: Kun lapsien pallo lentää sinne ryteikköön, niin lapset juoksee sinne perässä kun eivät huomaa, että se onkin melkein pelkkää vettä eikä mitään metsää. Äidin mielestä kosteikon raivaaminen ja avartaminen selvärajaisemmaksi kuivan maan ja vesialueen alueeksi on tarpeellista alueen turvallisuuden kannalta. Asukkaat eivät kuitenkaan pitäneet kosteikon avartamista kokonaan tarpeellisena. Asukkaat ehdottivat, että kosteikko voisi olla hyvinkin avoin voimajohdon kohdalta, ja että pelkkä puuston harvennus riittäisi kosteikon itä- ja länsipäissä. Kosteikolta länteen johtavan ojan avaamista pidettiin tarpeellisena: Oja pitäisi saada näkyviin. Oja haluttiin näkyviin ja myös sen muokkaamista luonnontilaisen puron kaltaiseksi pidettiin hyvänä ideana. Eräs asukas toivoi, että kosteikon ympäri kulkeva umpeenkasvanut polku raivattaisiin jälleen avoimeksi. Erään toisen asukkaan mukaan polkua käyttivät vain koiranulkoiluttajat, mutta ei vastusta reitin avaamista. Asukkaat pitävät jonkinlaista siltaa tai laiturimaista rakennelmaa tarpeellisena kosteikon saavutettavuuden kannalta. Jos kosteikkoon rakennetaan jokin sen saavutettavuutta parantava rakenne, siinä tulisi useimpien asukkaiden mielestä olla kaiteet. Suositukset - Hallinto: Toteutetaan kosteikon kehittämi- nen ylhäältä alas-tyyppisenä hallintana, koska työssä tarvitaan paljon resursseja ja muun muassa suuria koneita. Laaditaan kosteikon kehittämiseksi erillinen suunnitelma. - Asukkaat: Asukkaat voivat hoitaa mahdollisesti kuivanmaan reuna-alueiden kasvillisuutta ja pitää sitä avoimena. Asukkaat osallistuvat pääosin ekosysteemipalvelusta nauttimiseen, mutta eivät sen tuottamiseen. 16

17 Vi ri keku va p u oli avoi m esta kostei kosta H elsi n gi ssä Vi ri keku va lai tu ri m ai sesta raken teesta kostei kossa H elsi n gi ssä Vi ri keku va avoi m esta kostei kosta H elsi n gi ssä Vi ri keku va p u ron yli ku lkevasta si llasta H elsi n gi ssä

18 4.3. Kosteikko Lempääläntien varressa Internetkysely Kohteen ekosysteemipalveluihin tai niiden kehittämiseen ei suoraan ollut yhtään Haravavastausta. Yhdessä vastauksessa aluetta ehdotettiin rakentamiselle, mikä ilmentää jossain määrin alueen heikkoa käyttöä muihin tarkoituksiin. Kostei kko on ti ealu ei d en ym p äröi m ä p u u stoi n en syven n ys Ekologiset edellytykset Lempääläntien ja Multiojankadun välinen kosteikko tai metsäkaistale (ks. s. 10) on aikoinaan liittynyt Arranmaanojaan nykyistä Multisillanpolkua myötäilevän puron välityksellä ennen lähiön ja teiden rakentamista Multisiltaan. Nykyään kostea alue teiden välissä ei ole pintavesien välityksellä yhteydessä ojiin tai puroihin Multisillassa. Metsän kenttäkerros on pääosin kosteaa ja tulvaveden vaikutuksen alaista. Alueen pääpuulaji on koivu, jonka lisäksi alueella kasvaa jonkin verran tervaleppiä. Alueen pohjoispäässä kasvaa kolme hieman kookkaampaa Ran taku kat kasvavat rai vau sj ätteen seassa 18

19 tervaleppää, jotka ovat maisemallisesti hienoja. Kohteella on hyvät edellytykset vetisten luhtien ja kosteiden korpien ominaisuuksien kehittämiseen. Suosimalla tervaleppää koivun sijaan tulevissa harvennuksissa saadaan puustoa monipuolistettua. Kohteelta on harvennettu nuorta puustoa viimeksi parin vuoden sisällä. Hakkuutähteiden perusteella tervalepän osuutta puustosta ei ole aiemmin pyritty lisäämään, sillä raivausjätteen seassa on runsaasti lepän taimia. Kohteen kenttäkerroksessa kasvaa jonkin verran kosteiden paikkojen kasveja kuten rantakukkaa, vehkaa ja rentukkaa. Hakkuutähdettä on jätetty kohteelle runsaasti, minkä seurauksena alueen kenttäkerros on paikoitellen hyvin risukkoinen. Risut estävät jossain määrin aluskasvillisuuden kehittymisen alueella. Poistamalla risut voidaan avata tilaa kasvillisuuden kehittymiselle. Kohde soveltuu hyvin kosteiden paikkojen lajiston lisäämiseen siemeniä kylvämällä tai taimia istuttamalla. Kosteikon ominaisuuksia vahvistamalla alueesta voidaan kehittää eräänlainen luhtapuisto. Sen kehittämiseen voidaan helposti osallistaa asukkaat, koska hoitotoimenpiteet tarvitse erityisiä koneita. Kosteikon ekosysteemipalveluita voi kehittää lisäämällä sen maisemallisia ominaisuuksia ja tarjoamalla alueen asukkaille mieluisaa tekemistä. Maastohaastattelut Haastatteluiden mukaan nykyisellään kostealla alueella teiden välissä on merkitystä maisemallisena rakenteena, vaikka sitä ei pidetäkään kovin mieluisana. Se myös toimii jossain määrin suojametsänä asuinalueen ja Lempääläntien välissä. Vaikka alueen nykyinen arvo tunnistettiin, kaikkien haastateltujen asukkaiden mukaan sille olisi hyvä tehdä jotain. Kahden asukkaan mielestä kohde jopa vaatii ehdottomasti, että sille pitää tehdä jotain: Tuo on tuollaisella näköalapaikalla, että pitäisihän siihen tuollaista kehittää ja Nyt tuo on kauhea ryteikkö. Jotain sille pitää tehdä. Oon kattellut monta kertaa. Haastateltavien mukaan aluetta voisi hyvin kehittää voimakkaammin luhtavaikutteisen ja korpiluonnon suuntaan. Heidän mukaan tervaleppien suosiminen puuston rakenteessa olisi jatkossa tavoiteltava asia, vaikka koivuistakin pidettiin. Koko puustoa ei ole siten tarpeellista muuttaa tervaleppävaltaiseksi, vaan lisätä tervaleppien osuutta koko puustosta jonkin verran. Eräs asukas ehdotti kuusentaimien poistamista alueelta. Puustoa toivottiin poistettavan myös jotta kohde saataisiin valoisammaksi: Muutaman koivun voisi poistaa ja noita riukuja. Maastohaastatteluissa asukkaille esitettiin kahta erilaista virikekuvaa kohteen kehittämiseen liittyen. Toisessa kuvassa oli suomalainen luhtavaikutteinen korpi, jossa kukkivat kuvaushetkellä runsaasti kurjenmiekat. Toisessa kuvassa oli siperiankurjenmiekkoja, joita Suomessa ei esiinny luontaisesti. Virikekuvien avulla avasin keskustelun luhtaja korpiluonnon kehittämisestä kohteella puuston rakenteen ja aluskasvillisuuden näkökulmista. Kaikki asukkaat suhtautuivat myötämielisesti kohteen kehittämiseen virikekuvien esittämiin vaihtoehtoihin. Asukkaiden mukaan kohteen aluskasvillisuuteen sopisivat kosteiden paikkojen kukkivat kasvit monipuolisesti, kuten kurjenmiekat, rantakukat (joita näkyi haastattelupaikalle), ranta-alpit ja rentukat. Eräs asukas pohti sitä, miten eri kasvilajit sijoitettaisiin kohteelle: Olisivatkohan ne eri kasvilajit ryhmissä vai sekaisin? Asukkaat pitivät hyvänä ideana, että kotimaisten luonnonlajien lisäksi käytettäisiin jonkin verran ulkomaisia tai puutarhalajeja: Kosteikkokukat olisivat kivoja. Myös ulkomaiset, jos ovat sopusoinnussa luonnonkukkien kanssa ja Voisi olla kotimaisia ja puutarhalajeja yhdessä ja Kurjenmiekat ja kukat olisi hyvä. Voisi olla myös ulkomaisia lajeja, kunhan ne elää sovussa eikä valtaa muita kasveja. 19

20 Asukkaat suhtautuivat myötämielisesti talkootyöhön tai sen kokeilemiseen: Mikäs siinä jos innokkaita löytyy. Kokeilemisessa ei voida mitään menettää, Jos löytyy talkoolaisia niin kannattaa kokeilla ja Jos saadaan muut mukaan niin kyllä määkin lähden. Asukkaat olivat valmiita keräämään alueelta hakkuutähteet omatoimisesti ja istuttamaan tai kylvämään kohteelle uusia kasvilajeja: Asukkaat voisivat hoitaa raivaukset, Kyllä me asukkaat tehtäisiin. Ei siinä kaupungin miehiä tarvita. Asukkaat kuitenkin toivoivat kaupungin osallisuutta jossain määrin: Kyllä paikalliset sen hoitaisivat jos saavat työvälineet ja pientä ohjausta. Raivaustähteet kaupunki voisi hakea pois tuolta parkkipaikalta. Vi ri keku va keltaku rj en m i ekoi sta lu h tavai ku ttei sessa korvessa Sataku n n assa Suositukset - Hallinto: Monipuolistetaan kohteen puusto- rakennetta tulevaisuudessa suosimalla tervaleppiä. Mahdollistetaan kohteen kehittäminen talkootyönä tarjoamalla asukkaille muun muassa opastusta ja työvälineitä. Annetaan asukkaille tai heidän edustamalleen taholle valtuutus alueen hoitoon. - Asukkaat: Kokeillaan kohteen raivausta ja uusien kosteikkokasvien istuttamista tai kylvämistä talkootyönä. Toteutetaan talkoot kertaluonteisena toimenpiteenä ja seurataan kasvillisuuden kehittymistä. Tarvittaessa täydennetään kasvien kylvöjä ja istutuksia tulevina vuosina. Nautitaan ekosysteemipalveluista. Vi ri keku va si p eri an ku rj en m i ekoi sta 20

21 4.4. Voimajohtoaukeat Internetkysely Internetkyselyn vastauksissa voimajohtoaukea todettiin huonosti hoidetuksi ja vajaakäytöllä olevaksi alueeksi. Vastaajat ehdottivat, että Kitiniityn asuinalueen läpi kulkevaa itä-länsisuuntaista voimajohtoaukeaa kehitettäisiin esimerkiksi: Voimalinjojen alla olevaa leveää tilaa voisi puistottaa tai tehdä kauniimmaksi/viihtyisämmäksi ja Sähkölinjan alle pitää perustaa kivannäköinen niitty. Vastauksissa todettiin myös, että voimalinjojen alla on hyviä lenkkipolkuja ja mukava pulkkamäki (Kitiniityn mäen laelta Lempääläntien suuntaan). Perkkoonkadun teollisuusalueen takana sijaitsevaa, pohjoiseteläsuuntaista voimajohtoaukion kehitysmahdollisuuksia kommentoitiin vastauksissa: Perkkoonpuisto, joka on suunnitteilla, tulee toteuttaa. Samalla syntyisi uusi viihtyisä jalankulkuyhteys Multisillasta Valkaman ja Palokallion suuntaan (ks. Söyrinki 2013). Ekologiset edellytykset Voimajohtoaukeat ovat avoimia elinympäristöjä, joita raivataan 5 6 vuoden välein. Voimajohtoaukeiden luonto koostuu Multisillassa pitkälle metsä- ja niittylajiston yhdistelmästä. Voimajohtoaukeilla kasvaa myös jonkin verran joutomaille tyypillisiä puutarhakarkulaisia, kuten esimerkiksi illakkoa ja vuorikaunokkia. Voimajohtoaukeat soveltuvat matalan kasvillisuuden kehittämiseen. Jos voimajohtoaukeille saadaan tuotettua matalaksi jäävä ekosysteemi, voidaan välttää raivauksia ja muodostaa säästöjä. Multisillan voimajohtoaukeat on mahdollista kehittää sellaisiksi, että niillä kasvaa vain matalaa kasvillisuutta (kenttäkerroksen lajeja, pensaita ja matalia puita) tai sellaisiksi, että asukkaat hoitavat niitä ja pitävät kasvillisuuden matalana. Voimajohtoaukeille sopivia uusia ekosysteemeitä ovat esimerkiksi 1) niityt ja kedot, sisältäen matalat puut kuten katajat, 2) palstaviljely, ja 3) erilaiset pensaat, kuten esimerkiksi puutarhamarjoja tuottavat pensaat (herukat, karviainen, vadelma) ja suomalaiset luonnonpensaat (pähkinäpensas). Raivaajan käsikirjan (Fingrid 2013) mukaan voimajohtoaukeille sopivia, luonnostaan matalia pensaita ovat esimerkiksi kaikki Suomen luonnonvaraiset ruusut ja herukat, kalliotuhkapensas, suomyrtti ja monet tyvestä haarovat, hentovartiset pajulajit. Yksi muistisääntö on, että kaikki pensaat, joiden oksilla on terä- Perkkoon p u i stoa

22 viä piikkejä voi jättää raivaamatta. Niitä ovat esimerkiksi ruusut, orapihlajat, oratuomi ja tyrni. Käsikirjan mukaan siellä missä johtimet ovat korkealla, voidaan mahdollisuuksien mukaan säästää myös katajia, pihlajia, tuomia, korpipaatsamia, lehtokuusamia, koiranheisiä ja pähkinäpensaita. Käsikirjan mukaan asutuksen tuntumassa myös terttuseljoja kannattaa vaalia maisemallisista syistä. Selvitystyön aikana voimajohtoaukealta, maastossa haastatelluista henkilöistä kaksi oli poimimassa vadelmia. Siten voimajohtoaukealle voisi istuttaa etenkin asuintalojen lähistölle (itä-länsisuuntainen voimajohto) enemmän erilaisia marjapensaita. Muut pensaat soveltuvat paremmin pohjois-eteläsuuntaiselle voimajohtoaukealle, joka sijaitsee Perkkoonkadun teollisuusalueen takana. Maastohaastattelut Voimajohtoaukeilla ja niiden lähistöillä tehtyjen haastatteluiden perusteella asukkaat pitävät aukeita nykyisellään huonona ympäristönä. Asukkaat pitävät voimajohtoaukeita erityisesti maisemallisesti rumina. Kun asukkailta tiedusteltiin haastattelutilanteissa edellämainittujen kehitysvaihtoehtojen (1.-3.) mahdollisuuksia voimajohtoaukeilla, asukkaat pitivät pääosin kaikkia vaihtoehtoja hyvinä ja toteuttamiskelpoisina. Esimerkiksi: Kyllä keto tai niitty olisi varmasti kivemman näköistä kuin tollainen rytö ja Marjapuskatkin voisivat tänne linjoille sopia. Tota vattuahan täällä on jo valmiiksi. Vaihtoehdoista selvästi suosituin olivat viljelypalstat: Viljelypalstat voisi sopia johtojen alle. En mää itte, mutta tyttöystävä on sellaisista haaveillut. Jos se vaan sopii tän pallokentän käytön kanssa yhteen. Pallohan voi lentää viljelmille, Viljelyspalstat sopisivat hyvin linjoille kun on niin paljon kerrostaloja. Aktiivisia kyllä löytyy. Joku polku siihen sivuun pitää, koska ihmiset käyttää linjoja siirtymiseen esimerkiksi Ikealle, Määhän oon sellainen maalaisihminen, että kyllä mää ryhtyisin pitään palstaa, Täällä on paljon sellaista porukkaa, joka tykkäis tehdä palstaa. Jotkut käy Peltsulla siellä koulun lähellä palstoilla ja Kyllä tollaset palstat elävöittäs tätä aluetta. Jos niitä ois tuolla linjoilla, niin olisihan se paljon piristävämpää lenkkeillä siellä Kaikki neljä Perkkoonkatu 2 liepeillä haastatateltua asukasta kannatti viljelypalstoja asuintalojen lähelle voimajohdon alle. Heidän mukaan siihen sopisi myös luonnonkukkaniitty paremmin kuin nykyinen ryteikkö. Jotkin asukaat kokivat, että niittyjen, palstojen ja pensaiden hoidon voisi yhdistää samoille kohteille: Jos niittyjä ois sähkölinjoilla, siellä niitä vois hoitaa ne samat ihmiset, joilla ois siellä palstat. Suositukset - Hallinto: Laaditaan suunnitelma voimajoh- toaukeiden kehittämisestä. Kehitetään eri osa-alueilla esimerkiksi palstaviljelyä, niittyja ketokasvillisuutta tai pensaita. Toteutetaan pohjatyö alueiden kehittämiseksi, kuten tarvittavat maansiirrot ja -muokkaukset. Valtuutetaan asukkaat alueiden hoitoon. Laaditaan säännöt kohteiden hoitamiseksi. Mahdollistetaan talkootyö tarjoamalla asukkaille opastusta työhön ja työvälineitä. - Asukkaat: Osallistutaan voimajohtoaukean luonnonhoitoon yhteistyössä kaupungin kanssa. Nautitaan ekosysteemipalveluista. Ki ti n i i tty: n i i ttyj ä j a ketoj a, m arj a- j a h ed elm äp en sai ta? Ken tän eteläp u oli : vi lj elyp alstoj a? Perkkoon p u i sto: lu on n on p en sai ta? 22

23 Voi m aj oh toau kea Lem p äälän ti en län si p u olella u rh ei lu ken tän vi eressä saattai si sop i a p alstavi lj elyyn Voi m aj oh toau kea Lem p äälän ti en i täp u olella saattai si sop i a ked on p eru stam i seen Voi m aj oh toau kea Ki ti n i i tyssä saattai si sop i a h ed elm ä- j a m arj ap en sai d en i stu ttam i seen Voi m aj oh toau kealla Ki ti n i i tyn m äen laella on h yvät n äkym ät kau as

24 4.5. Moottoritien meluvalli Internetkysely Internetkyselyn vastauksissa moottoritie, nykyinen meluvalli ja sen lähialue todettiin meluisaksi, ilmanlaadultaan huonoksi ja liikkumisen kannalta vaaralliseksi. Vastaajat, jotka kokivat meluvallin alueen epämieluisaksi, ehdottivat meluvallin kohentamista: Kaipaa ehdottomasti kunnollista meluvallia, Kunnollinen meluvalli, Meluaita loppuu niin, että iso kaistale moottoritien melua kuuluu Vuorenmaankadun asukkaiden harmiksi ja Moottoritien äänet kuuluvat kovaa alueelle. Ekologiset edellytykset Hämeenlinnan moottoritien ja Multisillan asuinalueen välissä on suuri meluvalli (ks. s. 9), jossa on kaksi aukkoa. Toinen aukko on Perkkoonkadun teollisuusalueen kohdalla ja toinen on Vuorenmaankadun omakotitaloasutuksen kohdalla. Melu kantautuu aukosta asuinalueelle häiritsevän kuuluvasti. Meluvalli on teknisesti helppo paikata maa-aineksien avulla. Meluvalli on muualla tiheän kasvuston tai metsän peitossa. Vuorenmaankadun kohdalla paikattua meluvallia on perusteltua kehittää myös puustoisena ekosysteeminä. Meluvallin lähistöllä kasvaa runsaasti lupiinia, joka tuo omat ongelmansa luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen meluvallilla. Meluvallin edellytyksiä maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta voidaan kehittää esimerkiksi istuttamalla sille näyttäviä pensas- ja puulajeja. Istutuksissa voidaan suosia esimerkiksi harvinaisia kotimaisia lajeja. Meluvalli ei sovellu avoimien elinympäristöjen niittylajiston ylläpitämiseen, koska korkeammat puut ja pensaat vahvistavat sen ominaisuuksia melusuojana. Maastohaastattelut Moottoritien lähistöltä, omakotitalon pihalta tavoittamani asukkaan mukaan viranomaiset ovat luvanneet paikata meluvallin, mutta tois- tuvista yhteydenotoista huolimatta mitään ei ole tapahtunut. Hänen mukaansa meluvalli pitäisi ehdottomasti paikata, vaikka lähistöllä asuvien talojen asukkaat ovat jo tottuneet moottoritien meluun. Suositukset - Hallinto: Paikataan meluvalli maa-aineksien avulla. Istutetaan meluvallille monimuotoisuutta rikastavia puu- ja pensaslajeja, tai vaihtoehtoisesti toteutetaan istutukset yhteistyössä yhdistyksen kanssa. - Asukkaat: Nautitaan ekosysteemipalveluista. Au kko m elu valli ssa. N äkym ä m oottori ti elle om akoti talon ed estä Vu oren m aan kad u lla 24

25 4.6. Rautatien meluaita Internetkysely Internetkysely ei tuottanut vastauksia meluaitaan liittyen. Ekologiset edellytykset Vaikka rautatiealueelle on puomien mukaan pääsy kielletty, on se hyvin suosittua ulkoilualuetta Multisillassa. Ulkoilureitti kulkee radanmyötäisesti meluaidan vieressä (ks. s. 9). Melu ai ta rad an varressa Meluaita on keinotekoinen kasvualusta, joka soveltuu köynnöskasveille. Suomen luonnossa ei ole luonnostaan sellaisia kasvilajeja, jotka voisivat levitä meluaidalle. Siten ne pitää istuttaa. Vastaavilla meluaidoilla Suomessa suositaan kasvilajivalintana esimerkiksi villiviiniä. Liikenneviraston (2010) ohjeiden mukaan meluaitojen suojaverkko tai -ritilä voi toimia köynnösten kiinnittymiskohtana. Ohjeen mukaan köynnökset ovat turhan vähän käytetty meluseinien ilmettä pehmentävä keino. Liikenneviraston (2010) mukaan köynnöksiä voisi käyttää meluaitojen maisemoinnissa nykyistä enemmän. Ki elloi sta h u oli m atta rad an varsi on su osi ttu a u lkoi lu alu etta 25

26 Maastohaastattelut Kaikki meluaidan lähistöllä haastatellut asukkaat pitivät harmaata meluaitaa maisemaa heikentävänä seikkana. Haastattelutilanteessa heille näytettiin virikekuvia meluaidoista, joita oli maisemoitu köynnöksillä. Kaikki asukkaat pitivät köynnöksiä hyvänä ratkaisuna radan varren maiseman kehittämiseen: Köynnös olisikin siellä tosi hyvä. Eräs asukas tosin epäili, saako köynnöstä käyttää maisemoinnissa rautatien takia. Asukkaat eivät pitäneet kannatettavana ajatuksena, että asukkaat itse istuttaisivat ja hoitaisivat köynnöksiä meluaidalla, vaikka he kannattivat talkootyötä muilla Multisillan kehityskohteilla. Vi ri keku va käyn n öksi stä m elu ai d alla H elsi n gi ssä Suositukset - Hallinto: Istutetaan meluaidalle erilaisia käynnöskasveja, kuten esimerkiksi villiviiniä. - Asukkaat: Nautitaan ekosysteemipalveluista. Vi ri keku va käyn n öksi stä m elu ai d alla H elsi n gi ssä 26

27 4.7. Nurmikot Internetkysely Nurmikkoina hoidettuihin viheralueisiin viitattiin vain yhdessä internetkyselyn vastauksessa. Lempääläntien varrelle kaupan edustalle sijoitetussa vastauksessa todettiin: Nämä tienpenkat olivat 80-luvulla hienoja joutomaita. Nyt niillä on ankeaa nurmikkoa. Voisi palauttaa kaikki nurmikot niityiksi. Vaikkapa päivänkakkaroiksi. Ekologiset edellytykset: Multisillassa nurmikkoina hoidettavat viheralueet keskittyvät teiden varsille ja kiinteistöjen pihoille. Nurmikoilla on avoimina elinympäristöinä hyviä edellytyksiä kehittää niitä esimerkiksi keto- ja niittyluonnon suuntaan. Nykyisellään asukkaat eivät käytä tie- ja risteysalueiden nurmikoita juuri mihinkään toiminnalliseen tekemiseen. Nurmikkoalueilla on muutamia polkuja ja niitä käytetään jossain määrin oikoreitteinä. Tie- ja risteysalueiden nurmikoiden pääasiallinen merkitys on maisemallinen. Lem p äälän ti en vi h eralu etta Maastohaastattelut Pääosin kaikki haastatellut asukkaat olivat sitä mieltä, että nurmikoita voisi kehittää Multisillassa monimuotoisemmiksi. Esimerkiksi: Kedot ja niityt Multsussa olisi tosi hyvä ajatus ja Kyllähän tollaset niityt sopis tänne Vi h eralu etta kau p an ym p äri stössä 27

28 kun ei olla ihan keskustassa. Täällä on muutenkin luontoa. Asukkaat vertasivat niittyluonnon kehittämistä nykytilanteeseen esimerkiksi seuraavasti: Kedot ja niityt sopisivat tosi hyvin nurmikon sijaan. Ei näitä käytä edes kukaan, Niitty olis hyvä niin saatais väriä tännekin enemmän. Toi nurmikko on tollanen vihree vaan. Vaikka kaikki asukkaat pitivät ideasta muuttaa Multisillan nurmikoita niityiksi, osasivat asukkaat ottaa ajatukseen myös etäisyyttä ja esittää kriittisiä kommentteja: No ei niittyjä voi olla joka puolella, vaikka tosi hienoja onkin. Tässä tienvieressä niittyä voisi olla siellä täällä, mutta nurmikkoakin. Saakohan niittyä menestymään?. Asukkaat myös epäilivät, että niittyjen perustaminen ja hoitaminen olisi hankalampaa ja kalliimpaa kuin nykyisten nurmikoiden: Kedot olisivat hieno ajatus, mutta kuka niitä hoitaa ja kenen varoista?. Asukkaat perustelivat niittyjen tarpeellisuutta monipuolisesti erilaisilla hyödyillä: Nää niityt lisäisivät alueen arvoa, talkoohenkeä ja yhteisöllisyyttä, Joo, niityt ois hienoja. Alueen ja asuntojen arvo nousis kun kaunistettais paikkoja, Kukkaniittyjä joo ehdottomasti on saatava. Olisi sitten myös perhosia. Tossa baarin edessä ei sitten voitaisi enää makoilla, eikä juoksennella tien yli päättömästi. Käytettäisiin tunnelia ja Niitythän olisivat kauniita ja tulisi pölyttäjiäkin. M u lti oj an katu 2:n ed u stan vi h eralu ei ta syksyllä (Ku va: An n eli N i em i n en ) Asukkaat kokivat, että Lempääläntien varressa sijaitsevien tiealueiden ja Multisillan keskustassa olevien viheralueiden muuttaminen niityiksi olisi kaupungin tehtävä. Mitä lähempänä viheralueet sijaitsivat kerros- tai pientaloja, sitä herkemmin ihmiset olivat valmiita osallistumaan niittyjen hoitoon tai niiden perustamiseen: Tähän kääntöympyrän keskelle vois nurmikon sijaan laittaa kukkia. Sellaisia helppohoitoisia luonnonkukkia kuten päivänkakkaroita ja kissankelloja. Ei tarvi kastella. Voisin hoitaa kun se olisi tässä meidän talon lähellä. Jotain korotusta tarvis reunoille. Kiviä vaikka. Jotkin asukkaat ehdottivat, että vaikka talkootyön niittyjen hoidossa toteuttaisivatkin asukkaat, voisi kaupunki järjestää talkootyölle vaadittavia puitteita: Jos kaupunki järjestää M u lti oj an katu 2:n ed u stan vi h eralu ei ta syksyllä

29 puitteet niin mää uskon, että ihmisiä tulis talkoisiin. Roskapussit ja sellaista. Eräs asukas pohti, voisiko niittyluontoa perustaa myös joutomaata muistuttavan aukean reunametsän paikalle, Lempääläntien ja Perkkoonkadun risteykseen: Nurkkaketo voisi onnistua tässä, kyllä mää uskon, että sitä lähdettäisiin hoitamaan. Niittyjä voisi siten perustaa myös muille alueille kuin vain nurmikoille. Suositukset - Hallinto: Muutetaan nurmikoita Multisillasta valikoidusti erilaisiksi niityiksi ja kedoiksi. Tiivistämisrakentamisen seurauksena tuotetut uudet avoimet viheralueet perustetaan lähtökohtaisesti niityiksi, kuivemmiksi kedoiksi tai erilaisiksi maisemaniityiksi tai -pelloiksi. Maisemaniityillä kokeillaan poimittavien leikkokukkien, kuten auringonkukan tai keltalupiinin kasvatusta. Kokeillaan myös uudenlaisia kukkivia nurmikoita, joilla suositaan esimerkiksi maanpeitekasveja ja nykyään nurmikoilla yleistä kukkivaa lajistoa (esim. krookus, käenrieska, vuokot, apilat, maahumala, niittyhumala, leinikit). - Asukkaat: Osallistutaan niittyjen hoitoon ja perustamiseen tapauskohtaisesti. Nautitaan ekosysteemipalveluista. Vi ri keku va ti en varsi n i i tystä Messu kylässä Tam p ereella Vi ri keku va n i i tyn j a n u rm i kon yh d i stelm ästä vi h eralu eella Ou lu ssa 29

30 4.8. Multisillan keskusta Internetkysely Useissa internetkyselyn vastauksissa Multisillan keskustaan toivottiin palveluiden ja kerrostalojen lisäksi puistomaisempaa ympäristöä. Laajaa parkkipaikka-aluetta kritisoitiin: Parkkipaikka toimii lähinnä mopojen/mopoautojen ralliratana. Ekologiset edellytykset Multisillan keskustan ekologiset edellytykset perustuvat pääsääntöisesti rakennettuun ym- päristöön. Alueen luonto on nykyisellään pääosin nurmikkoa, jonka lisäksi keskustassa on jonkin verran puita ja istutuksia. Täydennysrakentamisen yleissuunnitelmassa voidaan käsitellä Multisillan keskustaa. Sen yhteydessä voidaan tarkastella, sopiiko lähiön keskustaan tai sen liepeille puistomainen rakenne. Nykyisellään Multisillan keskusta tukee pääosin asukkaiden ohikulkutyyppistä kohtaamista. Puistoa vastaava rakenne muodostaisi edellytykset viipyilevämpään kohtaamisen tapaan Multisillassa. Maastohaastattelut Haastatteluiden perusteella asukkaita yhteen kokoava keskuspuisto on tarpeellinen Multisillassa: Olisihan se hienoo jos täällä ois puisto mihin tulla istuskelemaan. Sehän vois olla vaikka tuolla koululla kun se lähtee. Kyllä ihmiset innostuis. Puisto koettiin tarpeelliseksi asukkaiden viihtymisen lisäksi maisemallisten piirteiden kannalta: Puistolle olisi käyttöä Multisillassa. Siellä voisi olla kauniita kivetyksiä, porrastuk- 30

31 sia ja istutuksia. Sellaisia kuin Kotkassa. Erityisesti puisto koettiin tarpeelliseksi lasten kannalta, koska Multisillassa ei ole taloyhtiöiden omien puitteiden lisäksi varsinaista leikkipuistoa: Ei täällä oo mitään mihin vois tulla lapsien kanssa. Leikkipuisto sopis tähän keskelle Multisiltaa. Kun asukkailta kysyttiin, että voisivatko he osallistua puiston hoitamiseen esimerkiksi Helsingin Karhupuiston tapaan, olivat he myötämielisiä ehdotukselle: Asukkaiden toteuttamaa hoitoa voisi kokeilla niin kuin Karhupuistossa. Uskon, että ainakin vanhat voisivat kiinnostua. Suositukset M u lti si llan kesku sta - Hallinto: Perustetaan Multisiltaan täyden- nysrakentamisen yhteydessä asukkaita yhteen kokoava puisto tai vastaava puistomainen rakenne, jossa voi olla myös torin piirteitä. - Asukkaat: Osallistutaan puiston hoitoon esimerkiksi istutuksia hoitamalla. Nautitaan ekosysteemipalveluista. Vi ri keku va: H elsi n gi n Karh u p u i stossa asu kkaat h oi tavat i stu tu ksi a 31

32 4.9. Kerrostalojen pihat Internetkysely Internetkysely ei tuottanut suoraan vastauksia kerrostalojen pihojen luontoon ja sen kehittämiseen liittyen. Joillakin kerrostalopihoihin sijoitetuissa vastauksissa todettiin alue viihtyisäksi tai kauniiksi paikaksi. Ekologiset edellytykset ja maastohaastattelut Multisillassa on mahdollista kehittää kerrostalojen lähiympäristöä sellaiseksi, että luonto monipuolistuu ja samalla asukkaat saavat mahdollisuuksia mielekkäälle toiminnalle kotinsa lähettyvillä. Multisillassa tonttien ekosysteemipalveluiden kehittämiselle tunnistettiin seuraavia mahdollisuuksia: 1) Taloyhtiöiden tuottamat istutukset, 2) Istutukset ja perennapenkit. 3) Uudenlaiset ekosysteemit, 4) Istutukset pihojen lähialueilla (mukaanlukien metsäpuutarhat) ja 5) Viljelylaarit ja -palstat 1. Taloyhtiöiden tuottamat istutukset Kerrostalojen pihoilla oli jonkin verran huoltotai taloyhtiön perustamia ja hoitamia istutuksia. Jotkin istutukset oli perustettu rakennusten perustamisen aikoihin. Niin sanotusti N u rm i kkoa j a asfaltti a kerrostalon p i h assa M u lti si llan kad u lla ylhäältä-alas -typpisesti tuotetut istutukset koettiin merkittäviksi, vaikka niihin ei sisältynyt asukkaiden toiminnallisia mahdollisuuksia. Luonnon monimuotoisuus voitaisiin ottaa istutuksissa paremmin huomioon suosimalla esimerkiksi hyväksi koettuja hyönteis- ja perhoskasveja. Asukkaiden hyötyjä istutuksista voidaan lisätä esimerkiksi istuttamalla tulevaisuudessa enemmän marja- ja hedelmäkasveja muiden kasvilajien sijaan. 32