Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa
|
|
- Elina Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Marjut Mynttinen, Paavo Taipale Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa Kyselyraportti 2007 Helsinki
2 Yhteenveto ja johtopäätökset Osuuskuntien rooli vesihuoltopalvelujen järjestäjänä kunnissa on viime vuosina laajentunut. Haja-asutuksen vesihuollon kehittämiseen suunnattu valtion tuki ja lainsäädännöllinen ohjaus ovat vauhdittaneet kehitystä. Maamme laitosmaisen vesihuollon toimijoiden määrä on olennaisesti lisääntynyt viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Kuntien vesihuoltolaitosten vahva merkitys vesihuoltopalvelujen tarjoajana tuli selvästi esille myös tässä kyselyssä. Kyselyyn vastanneista kunnista 94 % oli sellaisia, jossa toimi kunnan vesihuoltolaitos. Kyselyyn vastanneissa kunnissa ilmoitettiin toimivan yhteensä 793 vesiosuuskuntaa tai -yhtymää, joiden verkostoihin oli liittynyt yhteensä runsaat kiinteistöä. Osuuskunnista ja yhtymistä 96 (12 %) toimi useamman kunnan alueella. Vuoden 2000 jälkeen kyselyyn vastanneisiin kuntiin oli perustettu 180 uutta vesiosuuskuntaa, yhteensä 55 kunnan alueelle. Uusia osuuskuntia oli perustettu siis lähes puolessa kyselyyn vastanneista kunnista. Näistä uusista osuuskunnista 127 eli 71 % oli sellaisia, jotka vastasivat viemäröinnistä (joko pelkästään tai talousveden jakelun ohella). Yksinomaan vuonna 2006 perustettiin kyselyyn vastanneissa kunnissa 43 uutta vesiosuuskuntaa ja niihin oli liittynyt noin kiinteistöä. Tästä voitaneen arvioida, että koko maassa uusia vesiosuuskuntia perustettiin vuonna kappaletta. Vesiosuuskuntien investointien rahoitus kootaan tyypillisesti useasta eri lähteestä. Osuuskunnan jäsenten omarahoitusta ja osuuskunnan lainaa täydentävää tukea myöntävät sekä valtio että kunnat ja eräissä maaseudun ja kylien kehittämishankkeissa myös Euroopan unioni. Valtion myöntämä tuki osuuskuntamuodossa järjestetylle vesihuollolle oli vuonna 2006 noin 3,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 tukea myönnettäneen yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Kyselyyn vastanneista kunnista noin puolet (65 kuntaa) ilmoitti ainakin jonakin kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana tukeneensa vesiosuuskuntien investointeja. Vuonna 2006 nämä kunnat ilmoittivat tukeneena osuuskuntien vesihuoltoinvestointeja yhteensä 3,4 miljoonalla eurolla. 54 kunnassa (83 %) tuki oli maksettu kunnan varoista, 10 kunnassa (15 %) vesihuoltolaitoksen varoista ja yhdessä kunnassa tukea oli maksettu sekä kunnan että vesihuoltolaitoksen varoista. Näyttäisi siltä, että kuntien tuki osuuskuntien vesihuoltoinvestoinneille on viime vuosina ollut selvässä kasvussa. Kasvu jatkunee, sillä kyselyyn vastanneet kunnat olivat varautuneet tukemaan vesiosuuskuntien investointeja lähivuosina lähes neljällä miljoonalla eurolla vuosittain, mikä merkitsee tuen kasvua edelleen noin 10% vuodessa. Kyselyyn vastanneista kunnista runsaat puolet ilmoitti myyvänsä osuuskunnille talousvettä oman vesihuoltolaitoksensa verkostosta. 46 kuntaa ilmoitti myöntävänsä alennusta osuuskunnille myymänsä veden käyttömaksusta. Keskimäärin alennus oli 32 % mediaaniarvon ollessa 26 %. Veden hinnasta myönnettävän alennuksen ohella toinen merkittävä kuntien vesiosuuskunnille osoittaman tuen muoto on asiantuntija-apu. 48 % kyselyyn vastanneista kunnista antoi asiantuntija-apua vesiosuuskunnille. Asiantuntija-avun luonne vaihteli kunnittain. Tavallisimpia asiantuntija-avun muotoja olivat yleinen vesihuoltoalan neuvonta, verkostojen suunnittelu tai suunnittelun hankinta, osuuskuntien perustamiseen liittyvä hallin- Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa. Kyselyraportti
3 nollinen apu, rakennushankkeiden urakkakilpailujen järjestäminen, rakentamisen valvonta sekä osuuskunnan laitteiden huolto ja materiaalin hankinta. Joissakin tapauksissa kunnat antavat yhä enemmän asiantuntija-apua, vaikka niillä ei ole omaa laitosta lainkaan. Eräät kunnat ovat myös kehittäneet pitemmälle vesihuollon neuvontatoimintaa yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Yli puolet kyselyyn vastanneista kunnista arvioivat vesiosuuskuntien tarvitseman asiantuntija-avun lisääntyvän lähitulevaisuudessa ainakin jonkin verran. Kyselyyn vastanneet kunnat eivät pääsääntöisesti laskuta osuuskuntia tarjoamastaan asiantuntija-avusta. Kysymykseen vastanneista 79 kunnasta vain 12 kuntaa (15 %) ilmoitti laskuttavansa. Nämä kunnat olivat yleensä sellaisia, joiden tarjoaman asiantuntija-avun määrä oli huomattava. Kyselyn avulla koottiin myös tietoa kuntien näkemyksistä vesiosuuskuntien roolista tulevaisuudessa. Erityisesti jäteveden keräilyä hoitavien vesiosuuskuntien ja -yhtymien perustaminen tullee jatkumaan vilkkaana myös lähitulevaisuudessa. Kunnat kannustavat perustamaan jätevesiosuuskuntia monin paikoin myös taajamien lievealueille. Näillä alueilla olisi kuitenkin syytä vakavasti harkita myös kunnan oman vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamismahdollisuuksia. Kuntien yhteinen vesihuoltolaitos, johon myös alueen osuuskunnat liittyisivät, parantaisi monissa tapauksissa toimintavarmuutta. Osuuskuntien toiminnan (mm. rakentamishankkeiden kohdentamisen) ohjaaminen ei aina onnistu kunnalta ja hankkeita toteutetaan (tai jätetään toteuttamatta) kunnan kokonaiskehityksen kannalta epäedullisesti. Noin puolet kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti pitävänsä todennäköisenä, että nyt toiminnassa olevat tai lähivuosina perustettavat vesiosuuskunnat hankkivat kunnan vesihuoltolaitokselta vesihuoltoverkostojensa ja -laitteidensa kunnossapitopalveluja. Tällä hetkellä vastaavia palvelusopimuksia on 7 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista. Niin ikään noin puolet kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti pitävänsä todennäköisenä, että vesiosuuskunnat tarjoavat vesihuoltoverkostojaan ja laitteitaan siirrettäväksi kunnan vesihuoltolaitoksen omistukseen ja hoitoon. Hiukan pienempi osuus vastanneista piti tällaisia siirtoja epätodennäköisenä. 27 prosentissa (37 kpl) kyselyyn vastanneista kunnista tällaisia vesihuolto-omaisuuden siirtoja oli jo tehty (osa jo yli 10 vuotta sitten). Kysyttäessä linjauksia tai arviota kunnan suhtautumisesta vesiosuuskuntien verkostojen ja laitteiden siirtämiseen kunnan vesihuoltolaitoksen omistukseen runsaat puolet kunnista ilmoitti, että kunta ei toistaiseksi ole muodostanut asiaan kantaa. Myönteisesti siirtoihin ilmoitti suhtautuvansa 24 % (33 kuntaa) ja kielteisesti 19 % (26 kuntaa) kyselyyn vastanneista. Sellaisten kuntien lukumäärä, joilla ei ole kantaa osuuskuntien verkostojen ja laitteiden tulevan hallinnan suhteen, on kyselyn mukaan varsin suuri. Se osoittaa, että suuressa osassa kuntia osuuskuntien tulevaisuutta vesihuollon toimijoina ei vielä ole pitkäjänteisesti arvioi tu. Koska kunnalla on viime kädessä huolehtimisvelvoite alueensa vesihuoltopalvelujen saatavuudesta, olisi kunnan vesihuollon järjestämisen kokonaisuuteen, osuuskunnat mukaan lukien, syytä muodostaa strateginen linjaus. Asia olisi syytä ottaa säännöllisesti esille esimerkiksi vesihuollon kehittämissuunnitelmaa ajantasaistettaessa. Tässä yhteydessä tulisi myös varautua siihen, että jotkin osuuskunnat eivät kenties pitkällä aikavälillä selviydy velvoitteistaan vesihuoltolaitoksena. Kyselyn avovastauksissa tuli myös esille, että kustannusvastaavuutta ei ole aina sisäistetty riittävästi vesihuoltoa koskevassa päätöksenteossa. Useissa vastauksissa pidettiin haja-asutuksen jätevesiasetuksen tavoitteiden toteutumista epärealistisena ilman merkittävää valtion tuen lisäystä. Koulutusta vesiosuuskuntien perustamisesta ja vesihuollon rahoituskanavista sekä yhteisten hallinto- ja kirjanpitojärjestelmien sekä laitosten teknisten huollon järjestelmien luomisesta tarvitaan. Myös suositusten ja ohjeistusten ym. laadinta voisi olla tarpeen selkeyttämään edelleen kuntien, vesihuoltolaitosten ja kiinteistöjen rooleja myös osuuskuntaja yhtymämuotoisten laitosten osalta. Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa. Kyselyraportti
4 Taustaa Osuuskuntien rooli vesihuoltopalvelujen järjestäjänä kunnissa on viime vuosina laajentunut. Haja-asutuksen vesihuollon kehittämiseen suunnattu valtion tuki sekä muun muassa haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskeva valtioneuvoston asetus ovat osaltaan vauhdittaneet kehitystä. Maamme laitosmaisen vesihuollon toimijoiden määrä on olennaisesti lisääntynyt viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Kunnilla on velvollisuus huolehtia siitä, että vesihuoltoa kehitetään kunnassa yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Vesihuoltopalvelujen järjestäminen osuuskuntien toimesta on ollut monen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa merkittävä näkökohta. Kunnat ovat myös taloudellisesti tukeneet vesiosuuskuntien investointeja. Kuntien vesiosuuskunnille myöntämästä taloudellisesta tuesta ja sen perusteista ei ole toistaiseksi ollut käytettävissä valtakunnallista vertailutietoa. Kuntaliittoon saapuneiden yhteydenottojen valossa tällaiselle tiedolle näyttäisi olevan kunnissa kysyntää. Vertailutieto auttaa myös Kuntaliittoa hahmottamaan vesihuollon toimintaympäristön muutoksia kuntien toimiessa tulevaisuudessakin vesihuollossa keskeisessä roolissa vesihuoltolaitosten omistajina ja koko kunnan alueen vesihuollon kehittäjinä. Kyselyn tavoite ja sisältö Tämän kyselyn tavoitteena oli saada nykyistä parempi kokonaiskäsitys osuuskuntamuotoisen vesihuollon laajuudesta ja kuntien vesiosuuskunnille myöntämästä tuesta. Kysely lähetettiin keväällä 2007 kaikkiin manner-suomen kuntiin vesihuollosta vastaavalle viranhaltijalle. Vastauksia saatiin 137 kunnasta, joten vastausprosentti jäi 33:een, eli hieman vaatimattomaksi. Toisaalta, kuten oheisesta kartasta näkyy, vastauksia saatiin kattavasti maan eri osista ja myös erikokoisista kunnista. Vesiosuuskuntia tai -yhtymiä oli 104 kunnassa (76 % vastanneista). Suhteellisen alhaiseksi jääneestä vastausprosentista huolimatta tulosten hyödynnettävyyttä parantaa osaltaan kuitenkin se seikka, että vastaamatta jättivät nimenomaan useat asukasmäärältään suuret ja yhdyskuntarakenteeltaan tiiviit kaupungit ja kunnat, joissa ei juuri ole potentiaalia osuuskuntamuotoiselle vesihuollolle. Jos tämä näkökohta otetaan huomioon, voidaan todeta, että vastanneet kunnat edustavat enemmistöä sellaisesta asukaspohjasta, joka voisi olla osuuskuntamuotoisen vesihuoltopalvelun käyttäjänä (ja omistajana). Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa. Kyselyraportti
5 Kunnan vesihuoltolaitoksen ja osuuskuntien merkitys vesihuollossa Kuntien vesihuoltolaitosten vahva merkitys vesihuoltopalvelujen tarjoajana tuli selvästi esille myös tässä kyselyssä. Kyselyyn vastanneista kunnista 94 % oli sellaisia, jossa toimi kunnan vesihuoltolaitos. Kiinteistöjen liittymisprosentti kunnan vesihuoltolaitokseen oli vastanneissa kunnissa keskimäärin 77 % vaihdellen 12 prosentista 100 prosenttiin. Kuntien vesihuoltolaitosten liittymien määrän arvioitiin kasvavan näissä kunnissa keskimäärin noin 2 % vuosittain seuraavien kolmen vuoden aikana. Kyselyyn vastanneissa kunnissa ilmoitettiin toimivan yhteensä 793 vesiosuuskuntaa tai -yhtymää, joiden verkostoihin oli liittynyt yhteensä runsaat kiinteistöä. Osuuskunnista ja yhtymistä 96 (12%) toimi useamman kunnan alueella. Tällaisia oli yhteensä 88 kunnassa (näistä puolet oli kuntia, jotka eivät itse vastanneet kyselyymme). 62 kyselyyn vastanneista kunnista (45 %) oli määrännyt vesihuoltolain tarkoittaman toiminta-alueen yhteensä 352 vesiosuuskunnalle. Tässä yhteydessä on hyvä huomata, että suuri osa osuuskunnista on jäsen- ja asiakasmäärältään niin pieniä, etteivät vesihuoltolain velvoitteet mm. toiminta-alueen määräämisen osalta koske niitä. Vuoden 2000 jälkeen kyselyyn vastanneisiin kuntiin oli perustettu 180 uutta vesiosuuskuntaa, yhteensä 55 kunnan alueelle. Uusia osuuskuntia oli perustettu siis lähes puolessa kyselyyn vastanneista kunnista. Näistä uusista osuuskunnista 127 eli 71 % oli sellaisia, jotka vastasivat viemäröinnistä (joko pelkästään tai talousveden jakelun ohella). Uusien osuuskuntien perustaminen näyttäisi painottuvan enemmän Etelä-Suomen kasvukeskusten ympärille sekä Etelä- ja Itä-Suomen maaseutualueille, joissa talousveden hankinta on perinteisesti onnistunut kiinteistökohtaisesti. Nyt jätevesien käsittelyn kiristyneet vaatimukset ovat lisänneet kiinnostusta yhteisesti järjestettyyn vesihuoltoon. Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa, jossa osuuskunnat ovat olleet vahvoja toimijoita vesihuollossa jo vuosikymmeniä, jo toimivat osuuskunnat ottanevat vähitellen vastuuta myös jätevesien keräilystä. Yksinomaan vuonna 2006 perustettiin kyselyyn vastanneissa kunnissa 43 uutta vesiosuuskuntaa ja niihin oli liittynyt noin kiinteistöä. Tästä voitaneen arvioida, että koko maassa uusia vesiosuuskuntia perustettiin vuonna kappaletta. Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa. Kyselyraportti
6 Vuonna 2000 ja sen jälkeen perustetut vesiosuuskunnat Kunnat, joissa uusia vesiosuuskuntia Muut vastanneet kunnat Kyselyyn vastanneet kunnat (kaikki värjätyt) ja kunnat, joihin on perustettu vesiosuuskuntia vuonna 2000 tai sen jälkeen (punainen väri). Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa. Kyselyraportti
7 Kunnan taloudellinen tuki vesiosuuskunnille Tuki vesiosuuskuntien investoinneille Vesiosuuskuntien investointien rahoitus kootaan tyypillisesti useasta eri lähteestä. Merkittävän osan rahoituksesta muodostavat luonnollisesti osuuskunnan jäseneksi liittyvien osuusmaksut sekä vesihuolto-osuuskunnissa liittyvien kiinteistöjen maksamat liittymismaksut. Julkisen tuen osuus on useissa hankkeissa kuitenkin huomattava. Tukea myöntävät sekä valtio että kunnat ja eräissä maaseudun ja kylien kehittämishankkeissa myös Euroopan unioni. Valtion tukitoimenpiteitä säätelee vuoden 2005 alusta voimaan tullut laki vesihuollon tukemisesta (686/2004). Valtion tuen osuus kaikista vesihuoltoinvestoinneista on melko vähäinen, tällä hetkellä vajaa 10 prosenttia. Tuella on kuitenkin tärkeä merkitys kohteiden käynnistämiseen tai ajoittamiseen ( Vuonna 2007 valtion talousarviossa on varattu yhdyskuntien vesihuollon tukemiseen yhteensä noin 6 miljoonaa euroa. Tästä vain osa kohdistuu vesiosuuskunnille. Valtion myöntämä tuki osuuskuntamuodossa järjestetylle vesihuollolle oli vuonna 2006 noin 3,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 tukea myönnettäneen yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Tuen myöntää yleensä alueellinen ympäristökeskus. Kyselyymme vastanneista kunnista puolet ilmoitti ainakin jonakin kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana tukeneensa vesiosuuskuntien investointeja. Tukea saaneiden osuuskuntien kokonaismäärä oli kyselyyn vastanneissa kunnissa näinä vuosina kpl vuosittain. Vuonna 2006 kunnat ilmoittivat tukeneena osuuskuntien vesihuoltoinvestointeja yhteensä 3,4 miljoonalla eurolla. Tuen kokonaismäärän vuotuinen kasvu oli vuosina keskimäärin lähes 20 %, eli selvästi yli kuntien menojen keskimääräisen kasvun. Näyttäisi siltä, että kuntien tuki osuuskuntien vesihuoltoinvestoinneille on viime vuosina ollut selvässä kasvussa. Kasvu jatkunee, sillä kyselyyn vastanneet kunnat olivat varautuneet tukemaan vesiosuuskuntien investointeja lähivuosina lähes neljällä miljoonalla eurolla vuosittain, mikä merkitsee tuen kasvua edelleen noin 10 % vuodessa. Vesihuoltolaki edellyttää vesihuoltolaitoksen (silloin, kun se toimii osana kunnan organisaatiota) kirjanpidon eriyttämistä kunnan kirjanpidossa. Edelleen vesihuoltolaitoksen tulisi kattaa menonsa asiakkailtaan perimillä maksuilla. Kunta voi tukea kiinteistökohtaisen tai kiinteistöjen yhteisen (esim. osuuskunnan) vesihuollon järjestämistä harkintansa mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Niistä kyselyyn vastanneista kunnista (65 kpl), jotka olivat myöntäneet investointitukea vesiosuuskunnille, 54 kunnassa (83 %) tuki oli maksettu kunnan varoista, 10 kunnassa (15 %) vesihuoltolaitoksen varoista ja yhdessä kunnassa tukea oli maksettu sekä kunnan että vesihuoltolaitoksen varoista. Alennus vesiosuuskunnille myytävän talousveden käyttömaksusta Investointien tukemisen ohella toinen merkittävä osuuskunnille osoitetun taloudellisen tuen muoto on talousveden käyttömaksusta myönnettävä alennus. Suuri osa osuuskunnista Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa. Kyselyraportti
8 ostaa verkostonsa kautta jäsenilleen ja muille asiakkaille myymänsä veden kunnan vesihuoltolaitoksen verkostosta liittymällä vesihuoltolaitoksen asiakkaaksi. Useimmat kunnat myöntävät osuuskunnille alennusta taksan mukaisesta talousveden käyttömaksusta. Kohtuullinen alennus on perusteltu silloin, kun kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoa ei juuri tarvita veden johtamiseen eikä osuuskunnille tai yhtymille myyty vesimäärä ole huomattava suhteessa kunnan laitoksen omaan vedenmyyntiin. Kyselyyn vastanneista kunnista runsaat puolet ilmoitti myyvänsä osuuskunnille talousvettä oman vesihuoltolaitoksensa verkostosta. Keskimäärin osuuskunnille myytävän veden osuus kunnan vesihuoltolaitoksen koko veden myynnistä oli 9 %. Vaihtelu oli kuitenkin huomattavaa, sillä suurimmillaan osuuskunnille myytävän veden osuus oli 47 % kunnan laitoksen kokonaismyynnistä. Myykö kunnan vesihuoltolaitos vesiosuuskunnille talousvettä? (n = 137 kuntaa) Ei vastausta kysymykseen 15 % Antaako kunta vesiosuukunnille alennusta talousveden käyttömaksusta? (n = 137 kuntaa) Ei vastausta kysymykseen 5 % Ei myy 29 % Ei 37 % Myy talousvettä 56 % Antaa alennusta 58 % 46 kuntaa ilmoitti myöntävänsä alennusta veden käyttömaksusta. Keskimäärin alennus oli 32 % mediaaniarvon ollessa 26 % ja tyyppiarvon (yleisimmin esiintyvä alennusprosentti) 25 %. Suurimmillaan alennusta myönnettiin 63 % talousveden käyttömaksusta ja pienimmillään alennus oli 5 %. 28 kuntaa (37 % niistä, jotka myyvät vettä osuuskunnille) ilmoitti, ettei myönnä osuuskunnille alennusta veden käyttömaksusta. Kyselyyn vastanneiden kuntien joukossa oli joitakin sellaisia kuntia, joissa kunnan vesihuoltolaitoksen osuuskunnille myymän veden osuus ylitti 30 % laitoksen kokonaismyynnistä samalla, kun alennus osuuskunnille myytävän veden osalta oli yli 30 %. Ääritapauksessa puolet vesihuoltolaitoksen myymästä vedestä myytiin osuuskunnille lähes puoleen hintaan. Useimmissa tapauksissa tällaisille alennuksille löytynee perusteet esimerkiksi verkoston kunnossapitokustannusten kohdentumisesta. Joskus saattaa kuitenkin herätä kysymys, onko tällöin kunnan vesihuoltolaitoksen asiakkaille määritelty taksa perusteiltaan oikeudenmukainen ja kustannusvastaava, jos laitos kokonaisuutena toimii kustannuksensa kattaen? Toisaalta, mikäli kunta tukee tällaista omaa vesihuoltolaitostaan suoraan talousarviostaan, voidaanko tuen tällaisessa tapauksessa katsoa kohdistuvankin itse asiassa laitokselta vettä ostaviin osuuskuntiin? Kuntien muu tuki vesiosuuskunnille Veden hinnasta myönnettävän alennuksen ohella toinen merkittävä kuntien vesiosuuskunnille osoittaman tuen muoto on asiantuntija-apu. Koska useimmat vesiosuuskunnat toimivat vapaaehtoistyön varassa ja monissa tapauksissa ilman vesihuollon erikoisosaamista, Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa. Kyselyraportti
9 kuntien tarjoama asiantuntija-apu koetaan tarpeelliseksi. 48% kyselyyn vastanneista kunnista antoi asiantuntija-apua vesiosuuskunnille. Keskimäärin apua annettiin noin 1,5 henkilötyökuukauden verran kuntaa kohti vuodessa. Asiantuntija-avun luonne vaihteli kunnittain. Tavallisimpia asiantuntija-avun muotoja olivat yleinen vesihuoltoalan neuvonta, verkostojen suunnittelu tai suunnittelun hankinta, osuuskuntien perustamiseen liittyvä hallinnollinen apu, rakennushankkeiden urakkakilpailujen järjestäminen, rakentamisen valvonta sekä osuuskunnan laitteiden huolto ja materiaalin hankinta. Yli puolet kyselyyn vastanneista kunnista arvioivat vesiosuuskuntien tarvitseman asiantuntija-avun lisääntyvän lähitulevaisuudessa ainakin jonkin verran. Kunnat eivät pääsääntöisesti laskuta osuuskuntia tarjoamastaan asiantuntija-avusta. Kysymykseen vastanneista 79 kunnasta vain 12 kuntaa (15 %) ilmoitti laskuttavansa. Nämä kunnat olivat yleensä sellaisia, joiden tarjoaman asiantuntija-avun määrä oli huomattava. Asiantuntija-avun luonne (n = 60 kuntaa) Miten arvioitte vesiosuuskuntien tarvitseman asiantuntija-avun kehittyvän lähitulevaisuudessa (n = 137 kuntaa) Neuvontaa En osaa sanoa 16 Suunnittelua Hallintoa Lisääntyy huomattavasti 20 Rakentamisasiakirjat ja valvontaa Huolto- ja materiaalipalveluita Kilpailuttamista Lisääntyy jonkin verran Pysyy ennallaan Tiedottaminen Kustannusarviot Muuta Vähenee jonkin verran Vähenee huomattavasti kuntien lkm % kyselyyn vastanneista Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa. Kyselyraportti
10 Vesiosuuskuntien tulevaisuus Kyselyn avulla koottiin myös tietoa kuntien näkemyksistä vesiosuuskuntien roolista tulevaisuudessa. Erityisesti jäteveden keräilyä hoitavien vesiosuuskuntien ja yhtymien perustaminen tullee jatkumaan vilkkaana myös lähitulevaisuudessa. Kuntalaisten aktiivisuus vaihtelee paljon. Joissakin kunnissa osuuskuntia on jo perustettu runsaasti, mutta toisaalla ollaan vielä lähtökuopissa. Kiinteistöjen yhteisiä viemäriverkostoja (osuuskuntia ja yhtymiä) ja jätevesien johtamista niiden kautta kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon pidetään useissa kunnissa keskeisenä keinona täyttää haja-asutuksen jäteveden käsittelylle asetuksessa määrätyt vaatimukset. Kunnat kannustavat perustamaan jätevesiosuuskuntia monin paikoin myös taajamien lievealueille. Näillä alueilla olisi kuitenkin syytä vakavasti harkita myös kunnan oman vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamismahdollisuuksia. Osuuskuntamuotoisen vesihuollon arvioitiin kyselyn avovastauksissa voivan toimia laadukkaasti tulevaisuudessa lähinnä vain niissä tapauksissa, joissa osuuskunta on niin suuri, että se voi palkata alan ammattihenkilöstöä. Muutoin vesihuollon suunnittelu, rakentaminen ja rakentamisen sekä toiminnan (ulkopuolinen ja riippumaton) valvonta jää usein puutteelliseksi. Näissä tapauksissa osuuskunnat ajautunevat ennemmin tai myöhemmin kuntien laitosten haltuun. Kuntien yhteinen vesihuoltolaitos, johon myös alueen osuuskunnat liittyisivät, parantaisi monissa tapauksissa toimintavarmuutta, vaikkei sovellukaan ratkaisuksi kaikkialla. Osuuskuntien toiminnan (mm. rakentamishankkeiden kohdentamisen) ohjaaminen ei aina onnistu kunnalta ja hankkeita toteutetaan (tai jätetään toteuttamatta) kunnan kokonaiskehityksen kannalta epäedullisesti. Noin puolet kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti pitävänsä todennäköisenä, että nyt toiminnassa olevat tai lähivuosina perustettavat vesiosuuskunnat hankkivat kunnan vesihuoltolaitokselta vesihuoltoverkostojensa ja laitteidensa kunnossapitopalveluja. Tällä hetkellä vastaavia palvelusopimuksia on 7 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista. Tällaisissa osuuskunnissa oli liittyneinä yhteensä runsaat kiinteistöä eli noin 5% kaikista kyselyyn vastanneissa kunnissa olleista vesiosuuskuntien verkostoihin liittyneistä kiinteistöistä. Onko todennäköistä, että nyt toiminnassa olevat tai lähivuosina perustettavat vesiosuuskunnat hankkivat kunnalta vesihuoltoverkostojensa ja laitteidensa käyttöpalveluja? (n = 137 kuntaa) Ei vastausta kysymykseen 15 % Hoitaako kuntanne vesihuoltolaitos tällä hetkellä vesiosuuskuntien käyttö- ja kunnossapitotehtäviä? (n = 137 kuntaa) Ei vastausta kysymykseen 11 % Kyllä 7 % Kyllä 46 % Ei 39 % Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa. Kyselyraportti Ei 82 %
11 Niin ikään noin puolet kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti pitävänsä todennäköisenä, että vesiosuuskunnat tarjoavat vesihuoltoverkostojaan ja laitteitaan siirrettäväksi kunnan vesihuoltolaitoksen omistukseen ja hoitoon. Hiukan pienempi osuus vastanneista piti tällaisia siirtoja epätodennäköisenä. 27 prosentissa (37 kpl) kyselyyn vastanneista kunnista tällaisia vesihuolto-omaisuuden siirtoja oli jo tehty (osa jo yli 10 vuotta sitten). Kysyttäessä linjauksia tai arviota kunnan suhtautumisesta vesiosuuskuntien verkostojen ja laitteiden siirtämiseen kunnan vesihuoltolaitoksen omistukseen runsaat puolet kunnista ilmoitti, että kunta ei toistaiseksi ole muodostanut asiaan kantaa. Myönteisesti siirtoihin ilmoitti suhtautuvansa 24 % (33 kuntaa) ja kielteisesti 19 % (26 kuntaa) kyselyyn vastanneista. Sellaisten kuntien lukumäärä, joilla ei ole kantaa osuuskuntien verkostojen ja laitteiden tulevan hallinnan suhteen, on kyselyn mukaan varsin suuri. Se osoittaa, että suuressa osassa kuntia osuuskuntien tulevaisuutta vesihuollon toimijoina ei vielä ole pitkäjänteisesti arvioitu. Koska kunnalla on viime kädessä huolehtimisvelvoite alueensa vesihuoltopalvelujen saatavuudesta, olisi kunnan vesihuollon järjestämisen kokonaisuuteen, osuuskunnat mukaan lukien, syytä muodostaa strateginen linjaus. Asia tulisi ottaa säännöllisesti esille esimerkiksi vesihuollon kehittämissuunnitelmaa ajantasaistettaessa. Tässä yhteydessä tulisi myös varautua siihen, että jotkin osuuskunnat eivät kenties pitkällä aikavälillä selviydy velvoitteistaan vesihuoltolaitoksena. Kunnat tarjoavat osuuskunnille yleisesti verkostojen suunnitteluapua joko omalla organisaatiolla tai hoitamalla suunnitteluttamis- ja osittain myös rakennuttamisprosessit osuuskunnan puolesta. Suunnittelun koordinoinnilla turvataan myös verkostojen tekninen yhteensopivuus mahdollista myöhempää yhteen liittämistä tai laitosten yhdistymistä varten. Joissakin tapauksissa kunnat antavat yhä enemmän asiantuntija-apua, vaikka niillä ei ole omaa laitosta lainkaan. Eräät kunnat ovat myös kehittäneet pitemmälle vesihuollon neuvontatoimintaa yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Onko todennäköistä, että osuuskunnat tarjoavat vesihuoltoverkostojaan ja -laitteistojaan siirrettäväksi kunnan omistukseen ja hoitoon? (n = 137 kuntaa) Onko kunnassanne jo siirretty osuuskuntien verkostoja tai muuta vesihuolto-omaisuutta kuntien vesihuoltolaitoksen omistukseen? (n = 137 kuntaa) Ei vastausta kysymykseen 16 % Ei vastausta kysymykseen 12 % Kyllä 27 % Kyllä 45 % Ei 39 % Ei 61 % Kyselyn avovastauksissa tuli myös esille, että kustannusvastaavuutta ei ole aina sisäistetty vesihuoltopalveluja koskevassa päätöksenteossa. Tästä aiheutuu ongelmia osuuskuntien ja kunnan vesihuoltolaitosten mahdollisia yhdistämisiä valmisteltaessa, kun edullisesti toimintoja hoitaneiden osuuskuntien asiakkaiden vesihuoltokustannukset nousisivat yhdistymisen myötä. Vesihuoltolain mahdollistama liittymis- ja perusmaksujen variointi kustannusvastaavuusperiaatteen mukaisesti (myös kuntien omien laitosten sisällä) ei yleensäkään saa laajaa kannatusta luottamuselimissä. Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa. Kyselyraportti
12 Valtion tukea haja-asutuksen jätevesihuollon parantamiseen pidettiin useissa vastauksissa ehdottoman tärkeänä. Tuki on viime vuosina vähentynyt aiempien vuosikymmenien tukitasoihin verrattuna ja sitä on kohdistettu yhä enemmän vain suuriin ylikunnallisiin siirtoviemärihankkeisiin. Useissa vastauksissa pidettiin haja-asutuksen jätevesiasetuksen tavoitteiden toteutumista epärealistisena ilman merkittävää valtion tuen lisäystä. Kotieläintilojen, erityisesti lypsykarjatilojen, koon kasvu edelleen tulevaisuudessa edellyttänee tiloilta enemmän omia vesihuoltojärjestelyjä. Niiden ei voida enää katsoa kuuluvan kotitalouksien vesihuoltoa palvelevien vesihuoltolaitosten tehtäväksi. Kuntien vesihuoltolaitokset ja osuuskunnat voivat verkostojensa kapasiteetin rajoissa luonnollisesti tarjota palveluja myös näissä tapauksissa, mutta vesihuoltolain asettamien velvoitteiden piiriin se ei kuulu. Koulutusta vesiosuuskuntien perustamisesta ja vesihuollon rahoituskanavista sekä yhteisten hallinto- ja kirjanpitojärjestelmien sekä laitosten teknisten huollon järjestelmien luomisesta tarvitaan. Kuntaliitolta kaivataan erityisesti tiivistä yhteydenpitoa Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen, ministeriöiden ja alueellisten ympäristökeskusten kanssa vesihuollon kehittämisen osalta. Suositusten ja ohjeistusten ym. laadinta voisi olla tarpeen selkeyttämään edelleen kuntien, vesihuoltolaitosten ja kiinteistöjen rooleja myös osuuskunta- ja yhtymämuotoisten laitosten osalta. Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa. Kyselyraportti
Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat
Kirsi Rontu Yhteistyöhanke Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat Hankesuunnitelma Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Tavoite 5 3 Hankkeen toteuttajat
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue
LisätiedotPudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä
LisätiedotVesiosuuskunnat ja julkinen sääntely
Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE
LisätiedotKuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu
LisätiedotVesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?
Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon
LisätiedotVesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten
LisätiedotKuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu
LisätiedotHyvät vesihuoltopalvelut
Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa
LisätiedotVastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen
Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
LisätiedotValtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät
Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen
LisätiedotVesihuollon historiaa
Vesihuollon historiaa Ensimmäinen maaseudun yhteinen vesijohto otettiin käyttöön Ilmajoella 1872 Ensimmäiset vesiosuuskunnat 1900-luvun alussa Toiminta vilkkainta Pohjanmaalla Ensimmäinen vesiosuuskunta
LisätiedotVesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan
LisätiedotHyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.
Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen
LisätiedotHIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.
LisätiedotVESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN
VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1
LisätiedotVesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan
LisätiedotLiittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.
HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty tekla 15.11.2016 Voimaantulo 16.11.2016 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi- ja viemäri- ja liittymien liittämiskohdat.
LisätiedotJuuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030
Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.
LisätiedotVESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN
Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille
LisätiedotMARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:
LisätiedotVESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN
VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.
LisätiedotURJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA
URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut
LisätiedotVesihuoltolaitoksen hinnasto. Toivakan vesihuoltolaitos. Voimassa alkaen
Vesihuoltolaitoksen hinnasto Toivakan vesihuoltolaitos Voimassa 1.1.2019 alkaen 2 Vesihuoltolaitoksen hinnasto Nämä ehdot ja hinnasto ovat voimassa 1.1.2019 alkaen toistaiseksi ja korvaavat 1.1.2017 voimaan
LisätiedotKunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen
LisätiedotTYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...
LisätiedotHämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin. Kyläillat ja
Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin Kyläillat 2.5.2016 ja 3.5.2016 Suomen Vesi-isännöinti Vesi-isännöitsijä Laura Laine ja vedenkäsittelyn asiantuntija ins. Viivi Virta
LisätiedotSALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti
SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen
LisätiedotVESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET
VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET KAAVOITUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 5.6.2014 YLEISTÄ Valmistelu alkanut jo 2008 Lakiesitys annettu eduskunnan hyväksyttäväksi 16.1.2014 Voimaantulo esityksen mukaan 1.9.2014 Tavoitteena
LisätiedotLuhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma
Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten
LisätiedotHUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014
HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.
LisätiedotPORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku
PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti Työ: E23868.10 Turku 28.01.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax
LisätiedotVesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen
LisätiedotKOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan
LisätiedotH 90 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI, HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 72 ; VIEMÄRÖINNIN TOTEUTUSTAVASTA TOIMINTA-ALUEEN OSALLA SASI- MAHNALA-KYRÖSPOHJA-HEINIJÄRVI
H 90 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI, HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 72 ; VIEMÄRÖINNIN TOTEUTUSTAVASTA TOIMINTA-ALUEEN OSALLA SASI- MAHNALA-KYRÖSPOHJA-HEINIJÄRVI Hallitus 3.10.2016, 90 Valmistelijat: vs. tekninen johtaja
LisätiedotAjankohtaista lainsäädännöstä ja vesiosuuskunnan mallisäännöt - Oppaita
Ajankohtaista lainsäädännöstä ja vesiosuuskunnan mallisäännöt - Oppaita Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 1. -2.2.2019 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Ovatko sään ääri-ilmiöt
LisätiedotVesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki
Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja
LisätiedotVesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Lainsäädännön velvoitteet Vesiosuuskunnan hallinto Vesihuoltolain velvoitteet
LisätiedotHulevesiviemäröinnistä vastaava taho
1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN / VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSAN TARKISTAMINEN
Tekninen lautakunta 28 21.04.2015 Tekninen lautakunta 37 26.05.2015 Tekninen lautakunta 63 27.11.2015 Kunnanhallitus 188 30.11.2015 Valtuusto 69 07.12.2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN
LisätiedotKyselyn loppuun on koottu ne vesihuoltolain pykälät, joihin kyselyssä on viitattu. Hulevesien viemäröinnistä vastaa, kpl
Hulevesikysely 2017 on selvittänyt elokuussa 2015 ja keväällä 2016 hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Kysely tehtiin myös keväällä 2017, koska asiaan liittyen on
LisätiedotVesihuoltomme on hyvin hoidettu
Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin
LisätiedotMASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET
MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY
LisätiedotMikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot.
PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN 2005 PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 20601324 SÄKYLÄN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIERON VALMIS 20.06.2017 FIANRY FIANRY FIERON LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET
Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen yleisperiaatteet 1 (6) KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET Hyväksytty kunnanvaltuuston päätöksellä 19.12.2013 157
LisätiedotVesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta
Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,
LisätiedotPienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus
Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta
LisätiedotVesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan
LisätiedotUudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto
Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen
LisätiedotVarparannan vesiosuuskunta. Vuosikokous
Varparannan vesiosuuskunta Vuosikokous 19.5.2018 Talous 2017 2016 2015 Liikevaihto 102 208,13 100 950,22 106 204,78 Vesimaksut 46 796,95 49 125,45 49 733,75 Viemärimaksut 53 375,83 51 824,77 56 471,03
LisätiedotSALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti
SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013
RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,
LisätiedotLiittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen
Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,
LisätiedotYhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Yhteistyön etuja Talousveden hankinta ja jäteveden puhdistuspalvelun hankinta Ylläpito-
LisätiedotJätevesien puhdistustilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat Tornion- Muonionjoella, Suomi. Arto Seppälä, Tornionjoen vesiparlamentti
Jätevesien puhdistustilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat Tornion- Muonionjoella, Suomi 29.10.2012 Vesihuollon* järjestämisen vastuista Suomessa kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa
LisätiedotJätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille
Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen
LisätiedotKunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY
LisätiedotTEYMPVLK 46 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta 14.5.2012 Valmistelija: kuntatekniikan päällikkö Matti Stolp, matti.stolp(at)sipoo.
Valtuusto 6 15.04.2013 6 Toiminnan tuki- ja avustushakemus/kitön Vesiosuuskunta 262//2012 TEYMPVLK 46 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta 14.5.2012 Valmistelija: kuntatekniikan päällikkö Matti Stolp, matti.stolp(at)sipoo.fi
LisätiedotHaja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus
Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008 Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Hyvän vesihuollon kriteerejä Palvelut ovat tasapuolisia ja toimintavarmoja myös
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1585/ /2019
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2019 1 (1) 62 Asianro 1585/14.05.00.01/2019 Kuopion Vesi Liikelaitoksen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen laajentaminen Pajuniemen (Nilsiä) alueelle 1.
Lisätiedot1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde
KAUPPAKIRJA LUONNOS 1 Sopijapuolet Myyjä: Ostaja: Juuan kunta Juuan rengasvesiosuuskunta 2 Kaupan kohde Kaupan kohteena on liiketoiminta (vesihuoltotoiminnan liikearvo) ja siihen liittyvä liitteen 1 kartassa
LisätiedotLaitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011
1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja
LisätiedotVesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan. Suomen Vesi-isännöinti. Puhdasvesi-risteily
Vesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan Suomen Vesi-isännöinti Puhdasvesi-risteily 2016 22.-23.9.2016 Sisällysluettelo 1. Vesihuoltolaitosten käsitteistä 2. Vesihuoltolaitosten
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8304/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2018 1 (1) 30 Asianro 8304/14.05.00.01/2017 Pieksänkosken vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
LisätiedotVesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa
Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3
LisätiedotVesihuoltolain uudet säännökset
Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten
LisätiedotVesihuollon rakennemuutos Esimerkkejä osuuskunnista
Vesihuollon rakennemuutos Esimerkkejä osuuskunnista Nina Pimiä Toiminnanjohtaja SVOSK ry 1 Rakennemuutoksia ennen ja nyt Vesiosuuskuntien osalta rakennemuutos on merkittävässä määrin alkanut jo 1990-luvulla
LisätiedotTervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut
Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot
LisätiedotVesihuolto taajamien ulkopuolella. Lakimies Marko Nurmikolu Kuntaliitto
Vesihuolto taajamien ulkopuolella Lakimies Marko Nurmikolu Kuntaliitto Vesihuoltolain 10 Vesihuoltolaki 10 (22.8.2014/681) [HE 218/2013] (Kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon) Vesihuoltolaitoksen
LisätiedotVapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta
Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ
FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotYHTEISET JÄTEVEDET. Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet
YHTEISET JÄTEVEDET Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet Yhteiset jätevedet -hanke Haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelyn saattaminen asianmukaiselle tasolle Taustalla
LisätiedotKuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus
Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on
LisätiedotVesihuoltolain keskeisimmät muutokset
Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta
LisätiedotJÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset
JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen
LisätiedotTätä taksaa sovelletaan asutuksen vesihuoltoon sekä asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaaajantoiminnan
HÄMEENKYRÖN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS 1 HÄMEENKYRÖN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUT Voimaantulopäivä 1.10.2018 Tätä taksaa sovelletaan asutuksen vesihuoltoon sekä asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaaajantoiminnan
LisätiedotORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS
Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan
Lisätiedot/m 3 Alv 24 % Yhteensä Vesi 1,78 0,43 2,21 Jätevesi 1,94 0,47 2,41
1/5 KEMIN VESI OY:N TAKSA Taksan voimaantulopäivä 1.1.2017. Kemin Vesi Oy perii liittymistä ja käyttöä koskevia maksuja, sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot huomioiden. Kaikki perittävät maksut ovat
LisätiedotSavitaipaleen kunta Pöytäkirja 2/
Pöytäkirja 2/2019 14 Tekninen lautakunta Aika Paikka 02.05.2019 klo 18:00-19:30 Kunnanhallituksen kokoushuone Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
LisätiedotPienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus
Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta
LisätiedotVesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen
Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen
LisätiedotJokioisten kunnan vesihuoltolaitos
Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotSIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2017 1 (1) 116 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
LisätiedotHollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU
Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen
LisätiedotSuunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia
LisätiedotVeden hinnan määräytymisperusteet
Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin
LisätiedotRAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys
RAPORTTI KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 3 3 TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMISEN PERIAATTEET KOUVOLASSA... 4 4 KOUVOLAN
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut
LisätiedotMerkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet
VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön
LisätiedotLiittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.
Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä
Lisätiedotk = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:
1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2015 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen,
LisätiedotVesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen. Vesa Arvonen
Vesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen Vesa Arvonen Esityksen sisältö Vesihuollon häiriötilanne Häiriötilannesuunnitelma Mikä? Miksi? Miten? Häiriötilannesuunnitelman malli Vesihuollon häiriötilanne
LisätiedotHaja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013
Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä
Lisätiedot