OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEL- MA

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava (4.VMK) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEL- MA Maakuntahallitus Nähtävillä viranomaisneuvottelu xx.xx.2010 Sisältö: Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2 Osalliset 2 Osallistumismenettelyt ja tiedottamisen tavat 3 Suunnittelun lähtökohdat 4 Vaihemaakuntakaavan tavoitteet 6 Vaihemaakuntakaavan suunnittelu- ja vaikutusalue 7 Kaavoituksen vaiheet 10 Kaavan valmistelu 11 Yhteystiedot 12

2 Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus Keski-Suomen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (myöhemmin: MRL) 63 :n mukainen suunnitelma maakuntakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioimisesta. Suunnitelman tarkoitus on antaa maakuntakaavan asianosaisille ja maakuntakaavasta kiinnostuneille tahoille kuva kaavoituksen etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista maakuntakaavatyön eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetään osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt sekä se, miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. OAS:a koskeva säännös on maakunnan liittoa velvoittava, minkä noudattamatta jättäminen johtaa myös menettelytapavirheeseen. Vaikka OAS:sta ilmoittaminen voidaan käsitellä kaavoituskatsauksessa, liitto tiedottaa asiasta kuten jäljempänä tiedottamisen yhteydessä on mainittu. Henkilökohtaista tiedottamista kirjeellä tms. tavalla ei suoriteta (MRL 63 ): Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Mielipiteen voi esittää kirjallisesti tai suullisesti. Vuorovaikutus säädellään seuraavasti (MRL 62 ); säännös on maakunnan liittoa velvoittava, minkä noudattamatta jättäminen johtaa menettelytapavirheeseen: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Mikäli prosessin aikana suunnittelutehtävä olennaisesti muuttuu, maakuntahallitus voi tarpeen mukaan muuttaa OAS:aa. Sitä päivitetään koko kaavaprosessin ajan tarpeiden mukaan. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee osallisuuden laajasti. Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa samoin kuin ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). 2

3 Esimerkkejä 4.VMK:n osallisina pidettävistä tahoista. Osallisten joukko tarkentuu ja täydentyy kaavatyön edetessä. Maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Kaava-alueen maa- ja vesialueiden omistajat ja haltijat Kaava-alueen ulkopuolisen maa- ja vesialueen omistajat ja haltijat Kaavan vaikutusalueen asukkaat Yritys- ja elinkeinoharjoittajat Alueella työssä tai koulua käyvät henkilöt Yritysten ja laitosten palvelujen käyttäjät Maakunnan alueen kunnat Naapurimaakunnat Ympäristöministeriö Työvoima- ja elinkeinoministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Puolustusministeriö Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta Länsi-Suomen sotilaslääni/keski-suomen aluetoimisto Länsi-Suomen huoltorykmentti Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen metsäkeskus, Keski- Suomen museo, Liikennevirasto, Metsähallitus, Morenia Oy, Museovirasto, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Itä-Suomen yksikkö Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Viranomaisluonteisia tehtäviä hoitavat yhteisöt: Fingrid Huoltovarmuuskeskus Alueellisella tasolla toimivat yhteisöt ja edunvalvontajärjestötö: Keski-Suomen Kauppakamari, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski- Suomen piiri, MTK Keski-Suomi, Keski-Suomen yrittäjät ry, Virkistysalueyhdistykset Kaupan yritykset Valtakunnalliset edunvalvontajärjestöt: MTK Asukkaita edustavat yhteisöt sekä harrastusyhdistykset Osallistumismenettelyt ja tiedottamisen tavat Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät liittyvät tiedon jakamiseen, tiedon hankkimiseen ja yhteistoimintaan. Tiedottamisen lakisääteisiä menettelyjä ovat kaavan vireilletulosta ilmoittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä oloon liittyvät kuulemiset, jolloin osalliset voivat lausua mielipiteensä. Nähtävillä oloista ilmoitetaan niin kuin Keski- Suomen liiton ilmoitusten julkaisemisesta on päätetty ja niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnissa julkaistaan (MRA 12 ). Lehti-ilmoitukset julkaistaan alueella ilmestyvissä maakunnallisissa lehdissä Keskisuomalainen ja Keski-Suomen Viikko. Lakisääteisistä menettelyistä tiedotetaan myös 3

4 Keski-Suomen liiton www-sivuilla ( Kukin kunta täydentää tiedottamista tekemiensä tiedottamispäätösten mukaisesti. Maakunnassa toimiville tiedotusvälineille, kuten paikallisradioon ja -tv:oon sekä seudullisiin, alueellisiin ja paikallisiin lehtiin laaditaan tarvittaessa tiedotteita vaihemaakuntakaavan valmistelun etenemisestä. Valmistelun vaiheista saa tietoa koko kaavaprosessin ajan suoraan Keski-Suomen liiton alueiden käytön yksiköstä (ks. yhteystiedot) tai Keski-Suomen liiton internet-sivuilta, jota käytetään vaihemaakuntakaavan pääasiallisena tiedotuskanavana. Suunnitteluun liittyvät keskeiset asiakirjat (mm. osallistumis- ja arviointisuunnitelma) löytyvät myös liiton kotisivuilta. Edellä esitettyjen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyjen lisäksi osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta koko kaavaprosessin ajan. Kirjallista palautetta on mahdollista antaa suoraan kaavan laatijoille postitse, faksilla tai sähköpostilla. Suullista palautetta on mahdollista antaa tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa, puhelimitse tai henkilökohtaisesti. Osallisten antama palaute käsitellään toimiston valmisteluryhmässä, ympäristö- ja tasaarvovaikutusten ryhmässä sekä maakuntahallituksessa. Palaute menee tiedoksi maakuntavaltuustolle. Palaute ja siihen reagointi laitetaan vaihemaakuntakaavan internet-sivustolle. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään viipymättä tieto niille kunnan jäsenille ja muistutusten tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Kaavan valmistamisen kaikista merkityksellisistä vaiheista ja päivämääristä tiedotetaan maakuntaliiton internet-sivuilla ja sähköpostitse kaavan tekoon osallistuneiden yhteistyöryhmien jäsenille. Suunnittelun lähtökohdat Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) linjataan maamme alueiden käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata niihin ongelmiin, joita asettavat alueidenkäytölle mm. ilmastonmuutos, muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkkojen toimivuus. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Huomattava osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan maakunnan suunnittelua ja nimenomaan maakuntakaavoitusta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Vaihemaakuntakaavalla on erityisen vahva yhteys VAT:n aluerakenne- ja yhdyskuntarakennetavoitteisiin. Maakunnan lakisääteisen suunnittelun kokonaisuus muodostuu maakuntasuunnitelmasta (hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx.2010), maakuntakaavasta (YM:n vahvistuspäätös , KHO:n päätös ), 1. vaihemaakuntakaavasta (YM:n vahvistuspäätös ) ja maakuntaohjelmasta (hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx.2010) 4

5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen ja huomioiminen. Maakunnan suunnittelujärjestelmä 5

6 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen asiakirja, joka linjaa maakunnan kehityksen keskeiset tavoitteet vuotta eteenpäin. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat keskeiset asiakirjat ovat maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Keski-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 Keski-Suomen strategiset tavoitteet liittyvät vetovoimaiseen toimintaympäristöön, menestyvään yritystoimintaan, osaamiseen ja hyvinvoivaan kansalaiseen. Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa pidetään tavoitteena kansallisiin ja maakunnan erityisoloihin sopeutettua monikeskuksista ja tasapainoista aluerakennetta. Jyväskylän seutua pidetään keskisen Suomen valtakunnallisena keskuksena, joka toimii kansainvälisesti. Äänekosken seudulta Jyväskylän kautta Jämsänjokilaaksoon ulottuva pääasiassa verraten yhtenäinen keskusvyöhyke tarjoaa oivallisen lähtökohdan kansalliselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle ja maakunnan kokonaisvetovoiman kasvulle. Samankaltainen, joskin väestöpotentiaaliltaan olennaisesti pienempi teollis-taloudellinen vyöhyke muodostuu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan alueelle. Ilmastonmuutoksen hillitseminen otetaan huomioon alue- ja yhdyskuntarakenteen, energiahuollon ja liikenteen tavoitteissa. Maakuntasuunnitelmassa on tavoitteellisen aluerakenteen lisäksi teemakohtaisia tavoitteita. Maakuntasuunnitelman teemakohtaiset tavoitteet liittyvät väestökehitykseen ja työvoimaan, aluetalouteen, elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämiseen, osaamisen vahvistamiseen, hyvinvointipalveluiden ja muiden palveluiden saatavuuteen, liikenne- ja yhteysverkostoihin, tekniseen huoltoon, ympäristöön ja luonnonvarojen käyttöön sekä kulttuuriin ja maakuntaidentiteettiin. Erityisesti liikenne- ja yhteysverkostojen, teknisen huollon sekä ympäristön ja luonnonvarojen osalta pitkän aikavälin tavoitteet ovat sellaisia, että niitä voidaan edistää maakuntakaavalla. Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan tai sen osa-alueen käyttösuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntasuunnitelman tavoitteet ja strategiat. Siinä esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa käsitellään vain koko maakuntaa, seutukuntia tai useampaa kuntaa koskevia asioita. Maakuntakaavan lainsäädännöllinen perusta on maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) ja -asetuksessa (MRA). Alemmanasteisina ohjaavina oikeusnormeina ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT; MRL 22 ), joista päättää valtioneuvosto. Maakuntakaavan aikatähtäys on vuotta, käytännössä enemmänkin. Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö; eräissä MRL:n määrittelemissä tapauksissa valtioneuvosto vahvistaa sen. Maakuntaohjelma on määräaikainen keskipitkän aikavälin ohjelma, jolla suunnataan yhteen maakunnan lähivuosien kehittämistoimia. Sen aikatähtäys on 3-5 vuotta. Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma laaditaan yhteistyössä valtion ja kuntien viranomaisten, alueella toimivien järjestöjen ja yritysten sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Maakuntavaltuusto hyväksyy ne. Vaihemaakuntakaavan tavoitteet Keski-Suomen maakuntahallitus päätti käynnistää Keski-Suomen maakuntakaavan laatimisen. Maakuntakaava laaditaan vahvistetun kokonaismaakuntakaavan jälkeen sitä 6

7 täydentävänä neljäntenä vaihekaavana. Kaavoitusprosessin yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta vain erikseen nimetyt kaavavaraukset. Vaihekaavan tavoitevuosi on Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on: osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin. Lähtökohtana on ympäristöministeriön Keski-Suomen maakuntakaavan vahvistuspäätöksessä antama jatkosuunnitteluohje. yhtenäistää Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla Pirkanmaan maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavan merkintöjä vastaavaksi. Lähtökohtana on Pirkanmaan maakuntakaavan vahvistuspäätös päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Lähtökohtana on Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen päivitys (Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski- Suomen kaupallinen selvitys. Loppuraportti ). -valmistuneiden kaupallisten palvelujen selvityksen perusteella vähittäiskaupan suuryksikköjen ja niihin liittyvien alue- ja yhdyskuntarakenteen selvitysten painopiste kohdistuu Jyväskylän sekä Jämsän ja Äänekosken kaupunkiseuduille suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia Alueiden käyttö osoitetaan yleispiirteisesti ja tavoitteellisesti: kaavan mittakaava on 1: ollen maakunnallinen, seudullinen ja ylikunnallinen ja aikaulottuvuus on pitkä (vähintään 20 v.). Jyväskylän seudulta tehdään epävirallinen kartta pienempään mittakaavaan, 1: tai 1: Vaihemaakuntakaavan suunnittelu- ja vaikutusalue Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan suunnittelualue käsittää koko maakunnan sekä Jämsän Länkipohjan alueen että Keuruun pioneerirykmentin ja Vuohijärven melualueet. Laadittavan maakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Keski-Suomen maakuntaan. Luontaiset vaikutukset (mm. asiointi- ja työmatkaliikenne) ulottuvat myös naapuriliittojen alueelle. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi käynnistyy, kun kaavan vireilletulosta on ilmoitettu. Arviointi on jatkuvaa ja sen suorittaa maakunnan yhteistyöryhmän asettama ympäristö- ja tasaarvovaikutusten arviointiryhmä. Arvioinnin lähtökohtana ovat kaavaa varten tehdyt tutkimukset ja selvitykset. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan eri sidosryhmien ja kansalaisten näkemykset ja mielipiteet. Vaikutusten arviointi keskittyy maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :ssä mainittuihin merkittäviin välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään toimenpiteisiin ja siihen, miten vaikutusten arviointi muuttaa kaavaprosessin kuluessa kaavakarttaa, kaavaselostusta ja määräyksiä. Vaikutusten arviointi kuvataan kaavaselostuksessa. 7

8 Keski-Suomen vaihemaakuntakaavan vaikutusalue 8

9 Vaikutusten arviointia ja kaavan aluevarauksien laatimista varten tarvitaan tutkimuksia ja selvityksiä, joiden määrä ja sisältö tarkentuvat työn edetessä. Keskeisimmät jo valmistuneet tai käynnissä olevat vaihemaakuntakaavaan liittyvät selvitykset ja toimenpiteet: Keuruun varuskunnan ja Vuorisjärven melualueet Keuruun varuskunta. Ympäristömeluselvitys ( ) Työneuvottelut puolustusvoimien ja Keuruun kaupungin kanssa Melualueiden osoittaminen Pirkanmaan maakuntakaavan muutos vastaamaan Keski-Suomen maakuntakaavaa Länkipohjan alueella Pirkanmaan 1. maakuntakaava ( ). (Jämsän kaupungin entisen Längelmäen kunnan osa) Työneuvottelut Jämsän kaupungin kanssa Keskeisimmät muutoskohteen Längelmäen keskustan c-merkintä ja kaksoisraide Lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon päivitys Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys (tekeillä) Maankäytön rakennemalli 20X0. Jyväskylän seutu (tekeillä) Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Esiselvitys ( ) ja muut yleiskaavatyöhön liittyvät selvitykset Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu. Jyseli 2025 (tekeillä) Jyväskylän läntinen ohitustie (esiselvitys 2009) MasterPlan suunnitelmat Henkilöraideliikenneselvitys (tekeillä osana Baltic Climate hanketta) Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma Kaupallisen palveluverkkoselvityksen (Osa 1) perusteella täytyy lisäselvityksiä tehdä ainakin Hankasalmen, Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen osalta mm. asutusrakenteen ja liikennesuoritteen osalta. Taustaselvityksissä ja kaavassa varaudutaan maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien säännösten muuttamiseen jolloin tarkasteluun tulee myös tilaa vievä kauppa Kauppaan liittyvissä selvityksissä ja niiden vaikutusten arvioinnissa käytetään apuna asiantuntijaryhmää Virkistystoimintojen tarkistus Kuntien esitykset Valmistuneet liikunta- ja reittisuunnitelmat MasterPlan -suunnitelmat Kysely kuntiin Tavoitteena virkistystoimintavarausten lisääminen Maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisedellytysten kartoitus 9

10 Kaavoituksen vaiheet Kaavaprosessi jakautuu kuuteen vaiheeseen: Aloitus- ja tavoitevaihe (kevät - syksy 2010) Aloitusvaiheessa laaditaan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä järjestetään kaavan lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu. Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan. Aloitusvaiheen lopussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) tiedotetaan ja varataan mahdollisuus palautteen antamiseen. Maakuntahallitus päättää vaihekaavan laadinnasta ja hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja siihen sisältyvän kaavan tavoitteen. Valmisteluvaihe (syksy 2010 syksy 2011 ) Valmisteluvaiheessa tehdään tarvittavat selvitykset ja muodostetaan kaavavaihtoehdot ja arvioidaan niiden vaikutuksia yhdessä osallisten kanssa. Vaihtoehdot ja niihin liittyvät selvitykset sekä muu kaavaan liittyvä valmistelumateriaali asetetaan vaiheen lopussa nähtäville. Maakuntahallitus päättää valmistelumateriaalin nähtävillepanon. Ehdotusvaihe (kevät 2012) Ehdotusvaiheessa laaditaan kaavaehdotus valmisteluvaiheesta saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella. Vaikutusten arviointia tarkennetaan ja laaditaan kaavaselostus. Vaihe päättyy kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti nähtävillä olon jälkeen, on se asetettava uudelleen nähtäville. Maakuntahallitus päättää ehdotusvaiheen nähtävillepanon. Hyväksymisvaihe (syksy 2012 ) Hyväksymisvaiheessa käsitellään ehdotuksesta annetut muistutukset ja lausunnot, pidetään viranomaisneuvottelu ja tehdään kaavaehdotukseen tarpeelliset korjaukset. Maakuntahallitus päättää muistutusten ja lausuntojen sekä viranomaisneuvottelun huomioonottamisesta. Maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto hyväksyvät vaihekaavan ja se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavan hyväksymistä koskeva päätös saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Jäsenkuntien ja niiden jäsenten katsotaan saaneen pöytäkirjassa mainituista päätöksistä tiedon sinä päivänä, jona pöytäkirja on asetettu nähtäväksi. MRL 188 :n 5 momentin kaavaa koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 :n mukaisesti asetettu julkisesti nähtäville. Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla suoraan ympäristöministeriöön. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Vahvistamisvaihe (kevät 2013) Vahvistamisvaiheessa ympäristöministeriö arvio kaavan lainmukaisuuden ja vahvistaa kaavan kokonaan tai jättää sen osittain tai kokonaan vahvistamatta. Vahvistamisvaiheessa maakuntakaavaan voidaan vielä tehdä ministeriössä oikaisunluonteisia korjauksia ja liiton suostumuksella vähäisiä muutoksia. Seurantavaihe (syksy ) Liitto seuraa kaavan tavoitteiden toteutumista ja kaavan muutostarpeita. 10

11 VAIHE Aloitus- ja tavoitevaihe OAS 1.viranomaisneuvottelu Valmisteluvaihe Selvitykset Kuuleminen Ehdotusvaihe Kuuleminen Hyväksymisvaihe 2.viranomaisneuvottelu Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto Vahvistaminen Alistaminen vahvistettavaksi YM:n vahvistuspäätös Täytäntöönpano ja seuranta Täytäntöönpanopäätös Mahdolliset jatkovalitukset Seuranta Kaavaprosessin vaiheet Kaavan valmistelu Vaihemaakuntakaavan käytännön valmistelusta vastaa Keski-Suomen liiton toimiston valmisteluryhmä (MRL 26 ). Kaavan valmistelua johtaa kehittämisjohtaja Martti Ahokas ja valmistelusta vastaa suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi. Kaavan valmistelua ohjaa maakuntahallitus. Maakuntakaavan esittelee ja sisällöstä vastaa maakuntahallitukselle maakuntajohtaja Anita Mikkonen. Keski-Suomen liiton toimiston valmisteluryhmä: Martti Ahokas Pekka Kokki Jarmo Koskinen Jarkko Pietilä Olli Ristaniemi Reima Välivaara Toimiston valmisteluryhmä käy työneuvotteluja kaavan sisällön kannalta oleellisten tahojen kanssa. 11

12 Yhteystiedot Keski-Suomen liitto Sepänkatu JYVÄSKYLÄ puh faksi sähköposti: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi Kehittämisjohtaja Martti Ahokas p , martti.ahokas@keskisuomi.fi - maakuntakaavaprosessin johto - maakuntakaavan oikeusvaikutukset - kansainväliset ja valtakunnalliset tavoitteet - energia Suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi p , olli.ristaniemi@keskisuomi.fi - maakuntakaavaprosessin vetovastuu - kaavaselostus ja kaavakartta - maa-ainesvarat - tutkimukset ja selvitykset Liikenneinsinööri Pekka Kokki p , pekka.kokki@keskisuomi.fi - liikenne Maakuntainsinööri Jarmo Koskinen p , jarmo.koskinen@keskisuomi.fi - alue- ja yhdyskuntarakenne - kaupan palvelut - turvetuotanto - pohjavesialueet Tutkija Katriina Peltonen p , katriina.peltonen@keskisuomi.fi - maakuntakaavoituksen luotoselvitykset ja projektisihteerin tehtävät Maakuntasuunnittelija Jarkko Pietilä p , jarkko.pietila@keskisuomi.fi - kulttuuriympäristöt - alueellisen kehityksen seuranta, analyysi ja ennakointi Ympäristöpäällikkö Reima Välivaara p , reima.valivaara@keskisuomi.fi - suojelualueet - luonnonsuojelu - ympäristövaikutusten arviointi ATK-piirtäjä Tuula Niemistö p , tuula.niemisto@keskisuomi.fi - kaavakartta - paikkatietoaineistot - tilasto- ja tausta-aineiston kokoamin Suunnittelusihteeri Hanna Kunttu p , hanna.kunttu@keskisuomi.fi - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - sihteerin tehtävät - tilasto- ja tausta-aineiston kokoaminen ATK-valmistelija Juuso Huhtala p juuso.huhtala@keskisuomi.fi - julkaisut, tiedotteet - paikkatietoaineistot - tilasto- ja tausta-aineistojen kokoaminen 12