Passiivitalo Saksassa ja Suomessa onko Keski-Euroopasta opittavaa?

Transkriptio

1 Passiivitalo Saksassa ja Suomessa onko Keski-Euroopasta opittavaa? Pientalopäivä Oulu, 15. syyskuuta 2011 Juha Päätalo Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas

2 Passiivitalo Suomessa ja Saksassa Kuka? toimittajasta passiivitalon kautta arkkitehtiopiskelijaksi Mitä? passiivitalo Saksassa ja Suomessa Miten? energiatehokkaan rakentamisen konseptit Suomessa ja Keski-Euroopassa Mihin? mitä Keski-Euroopasta voi ottaa opiksi

3 Kuka?

4 Kuka? vaihto-opiskelijaksi Saksaan toimittajakoulu Saksassa formula 1 toimittajana - viimeisten vuosien aikana työ alkoi häiritä harrastusta, oman vapaa-ajan talon suunnittelua

5 Kuka?

6 Kuka? sertifioitu passiivitaloneuvoja (Passivhaus Institut, Darmstadt) lähtien arkkitehtiopiskelija Münchenissä lähtien passiivitaloasiantuntija, Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas, erityisalueena kylmäsilta- ja energialaskenta

7 Mitä?

8 Mitä? ensimmäinen passiivitalo rakennettiin Darmstadtiin 1994 yksi rakennuttajista oli idean isä, fyysikko Wolfgang Feist tavoitteena rakentaa talo, jossa ei tarvita varsinaista lämmitysjärjestelmää, minimaalinen lämmitystarve hoidetaan osana ilmanvaihtoa suurimman osan lämmitystarpeesta talo hoitaa passiivisilla energianlähteillä (auringon säteily, kodinkoneiden lämpö) hirveä nimi, mutta poiki uuden rakennuskulttuurin Passivhaus Institut: vuonna 2010 maailmassa oli jo passiivitaloa

9 Mitä? Passiivitaloinstituutin määritelmä: lämmitysenergian tarve 15 kwh/m 2 a tai: lämmitysteho 10 W/m 2 näillä edellytyksillä lämmitys voidaan toteuttaa osana ilmanvaihtoa primäärienergia tarve 120 kwh/m 2 a ilmanvuotoluku n 50 0,6 1/h laskutapa todennettava PHPP-ohjelmalla laskennassa käytetään tehokasta nettopinta-alaa

10 Sopiiko passiivitalo Suomeen? 15 kwh/m 2 suomalaisessakin pientalossa mahdollista, mutta kustannukset nousevat markkinoilla (vielä) kohtuuttomiksi rivi- ja kerrostaloissa saavutettavissa järkevillä kustannuksilla

11 Suomalainen passiivitalo (VTT) - kolme vyöhykettä Etelä-Suomi 20 kwh/m 2 a Keski-Suomi 25 kwh/m 2 a Pohjois-Suomi 30 kwh/m 2 a

12 Mitä? Suomalaisessa passiivitalossa primäärienergian tarpeelle on raja-arvot kwh/m 2 a ilmatiiveyden kriteeri myös n 50 0,6 1/h laskutapa vapaa laskuissa käytetään bruttopinta-alaa

13 Filosofiaa määritelmistä toisaalta erilaiset määritelmät ovat ilmasto-olosuhteita ajatellen ymmärrettäviä, mutta hämmentävät kuluttajaa myös ammattilaisten on vaikeampi toimia oman maan rajojen yli miksi suomalaisia tuotteita ei Keski-Euroopan markkinoilla juuri näy?

14 Filosofiaa määritelmistä mutta toisaalta Passiivitaloinstituutin määritelmän taustalla on lämmitysjärjestelmä osana ilmanvaihtoa tämä on Suomessa kyseenalainen tie, koska se vaatii kohtuuttoman suuria ilmamääriä ja kuivattaa sisäilmaa kun luovutaan ajatuksesta tehdä lämmitys osana ilmanvaihtoa, voidaan myös keskustella raja-arvosta esim. Saksassa monet lattialämmityksellä toteutetut talot jäävät niukasti rajasta tarkoituksella edessä keskustelu passiivitalon tulevaisuudesta

15 Miten? passiivitalo yhteiskunnassa Suomessa energiatehokkuuden veturina on ollut rakennusmääräyskokoelma = virkamiesvetoinen kulttuuri rakennusalan yritysten toiminta on ollut pääosin "liian nopean kehityksen" jarruttamista politiikalle sopiva malli, sillä kuluttaja maksaa koonaan energiatehokkuuden kustannukset mutta kehittääkö tämä malli suomalaisen rakennusteollisuuden innovaatioita ja kilpailukykyä?

16 Miten? passiivitalo yhteiskunnassa Keski-Europpassa normit löysemmät, mutta kuluttajalle tarjotaan porkkanaa Saksa Effizienzhaus 40 ja Effizienzhaus 55 luku kertoo kuinka monta prosenttia rakennus kuluttaa energiaa verrattuna normitaloon energiatehokkaan talon rakentajalle tarjotaan lainaa erityisehdoin: euron lainasssa on 2,52 % kiinteä korko 10 vuodeksi lisäksi Effizienzhaus 55:n rakentajalle 5 % lainatuki, Effizienzhasus 40:n rakentajalle 10 %

17 Miten? passiivitalo yhteiskunnassa Esimerkki, Effizienzhaus 40, lainaa valtion tukipankilta laina 2,52 % korolla loppulaina markkinakorolla valtiolta 10 % lainatuki, eli

18 Miten? passiivitalo yhteiskunnassa Itävallassa tuet ovat perinteisesti vielä suuremmat, mutta vaihtelevat osavaltiosta toiseen Esimerkki Tiroli: passiivitalon rakentava 4-henkinen perhe saa tukea enintään Esimerkki Voralberg: tuki riippuu henkilömäärästä, rakennuksen muodon kompaktiudesta sekä asukkaiden tuloista 6-henkinen pienituloinen perhe saa tukea 1150 /m 2, enintään 150 m 2 :lle, siis max

19 Miten? passiivitalo yhteiskunnassa tulosidonnainen energiatehokkuuden tuki hyödyttää lapsiperheitä ja erityisesti rakennusalan yrityksiä Itävalta on energiatehokkuuden edelläkävijä, passiivitalo tietyissä osavaltioissa jo standardi Keski-Eurooppaan on syntynyt voimakas rakennusinnovaatioiden kulttuuri, koska tuotteille on suuret markkinat Passiivitaloinstituutin toimesta energiatehokasta rakentamista on tutkittu huomattavan paljon

20 Minne Suomi on menossa? energiatehokkaan rakentamisen tuotteiden vienti on vähäistä, tuotekehitys tähtää lähes pelkästään kotimarkkinoille Baltian maat ovat ajamassa energiatehokkuudessa Suomen ohi, energiamääräykset esim. Virossa ovat Suomea selvästi edellä Sertifioituja passiivitalosuunnittelijoita: Ruotsissa 77 Tanskassa 69 Virossa 20 Liettuassa 9 Norjassa 6 Latviassa 5 Suomessa 1

21 Minne Suomi on menossa? Keski-Euroopan osaamista halveksitaan, mutta olisi typerää jättää olemassa oleva tietotaito käyttämättä suurin puute on se, että energiatehokkuuden laskenta laiminlyödään suunnitteluvaiheessa täysin, sen sijaan käytetään yleisohjeita ilman numeerisia arvoja, vaikka työkalut laskentaan ovat olemassa PHPP-ohjelman step-by-step suunnittelu on osoittautunut äärimmäisen tehokkaaksi ja nopeaksi tavaksi kehittää taloa luonnosvaiheessa onko Suomesta tulossa energiatehokkuuden tuontimaa?

22 Ilmanvaihtokoneet Paul Novus 300 -vuosihyötysuhde 93 % (PHI:n sertifikaatin mukaan) -tuotetta on alettu tuoda Suomeen menestyksellä

23 Perustusratkaisut sokkelin kylmäsiltatarkasteluja ei Suomessa tehdä, vaikka sokkeli tiedetään rakennuksen heikoksi kohdaksi Esimerkki vain 0,107 W/mK ero eri sokkeliratkaisuissa merkitsee Oulun ilmastossa (140 kkh) 600 kwh:n nousua lämmitysenergian tarpeessa

24 Perustusratkaisut sokkeli 1 psi-arvo 0,118 W/mK

25 Perustusratkaisut sokkeli 2 psi-arvo 0,153 W/mK

26 Perustusratkaisut sokkeli 3 psi-arvo 0,046 W/mK

27 Perustusratkaisut sokkeli 4 psi-arvo 0,070 W/mK

28 Perustusratkaisut Isoquick-perustus -kantava laatta valetaan EPSammeeseen

29 Perustusratkaisut Jackodur Atlas perustus kantava laatta valetaan XPS-ammeeseen

30 Perustusratkaisut Vaahtolasimurska (Misapor): kantava laatta valetaan eristeenä ja kapillaarikatkona toimivan vaahtolasimurskan päälle

31 Ikkunaratkaisut suomalainen ikkuna on U-arvoltaan yleensä hyvä johtuen sen syvyydestä aurinkoenergiaa se sen sijaan hyödyntää 2+2 lasin huonon g-arvon takia heikosti (3k parempi) ikkunoiden asennuksen kylmäsillat ovat passiivitalon yksi merkittävimmistä lämpöhäviöistä, mutta niiden analyysiin saati optimointiin ei keskity kukaan jos ikkunanvalmistajalta kysyy karmin U-arvosta tai välilistan psi-arvosta, keskustelu päättyy lyhyeen

32 Ikkunaratkaisut Smartwin-ikkuna -karmin U-arvo 0,78 W/m 2 K (avattava); 0,57 W/m 2 K (kiinteä) -välilistan kylmäsilta 0,026 W/mK -asennuskylmäsillan optimointiin valmistajan ohjeet

33 Innovatiivista puurakentamista tein hiljattain analyysin runkorakenteen kylmäsillan vaikutuksesta U-arvoon Finnforestin I-palkki (Finnjoist) oli tutkituista rakenteista paras tuotetta ei kuitenkaan myydä Suomessa ("tuotteelle ei markkinoita")

34 Innovatiivista puurakentamista Keski-Euroopan markkinoiden vastaavassa tuoteanalyysissä oli vielä parempi tuote: Lignotrendin u*psi-palkki tikapuumainen rakenne, verkko pitää puhallusvillan lokerossaan, vain sisäpuoli kantava valmistaja antaa palkin leveyttä vastaavan lambda-arvon U- arvolaskentaan (0,081 W/mK, vrt. täyspuu 0,13 W/mK)

35 Innovatiivista puurakentamista Dübelholz / Brettstapel, eli "lautapakka" kakkosnelosia liitetään toisiinsa levyiksi rutikuivilla puupropuilla; edullinen massiivipuuratkaisu käyttökohteita välipohjat, seinät 12 cm välipohjaa riittää yleensä, värähtelyarvot paremmat kuin liimatulla puulevyllä jos puu jää piiloon, voidaan käyttää sahattua, oksaista, vaihtelevan paksuista puutavaraa jos puu jää näkyväksi pinnaksi, siihen voidaan tehdä esim. akustiikkaprofiilit, kattopaneeli säästyy

36 Kiitos!