Harkinnanvaraisen toimeentulotuen käyttö on olematonta. Etuuskäsittely blokkaa ja hylkää jos yrität antaa harkinnanvaraista tukea. Valtaa on paljon!

Transkriptio

1 1 Eduskunnassa pidettyä Kohtaako sosiaalityö köyhyyden? on edeltänyt Kuka kuuntelee köyhää verkoston järjestämät sosiaalityön asiantuntijoiden ja kansanedustajien kohtaamiset pienryhmissä. Kohtaamiset toteutettiin eduskunnassa lokakuun aikana. Niihin osallistui yhteensä kuusi kansanedustajaa ja joukko sosiaalityön asiantuntijoita, joista osa on työntekijöitä ja osa sosiaalitoimen asiakkaita. Kohtaamisissa keskusteltiin sosiaalityön arjesta, sen puutteista ja muutostarpeista. Näistä kohtaamisista kansanedustajat ovat saaneet ensikäden viestejä siitä, miten sosiaalityö kohtaa köyhyyden Suomessa. Olemme tehneet kohtaamisissa esiin tulleista näkökulmista tiivistetyn koosteen tähän. RESURSSIEN PUUTE Sosiaalitoimi tekee lakisääteisen mutta lähinnä hipaisemalla. Rahan vähyyttä kunnissa yritetään ratkoa sosiaalityöllä. Toisaalta asiakkaat eivät ole tulleet kuulluksi. Läheskään kaikki eivät pääse tapaamaan sosiaalityöntekijää. Eivät ainakaan perusköyhät. Ainakin Helsingissä ontuu pahasti. Priorisointia alle 25 v. Opiskelijat varsinkin kesäisin tekevät piikin sosiaaliasemille. Asemille tulee nuoria asiakkaita, jotka ovat velkaantuneet. Sosiaalityöntekijä eivät ehdi tehdä työtänsä. Johto käskee esimiehiä. Työntekijät ovat viimeisenä piiskaamassa asiakkaita. Nyt on määrätty itse priorisoimaan asiakkaat. Käsketty ottamaan kaikkein helpoimmat asiakkaat, joille tuki kohdennetaan. Asiakkaista tehdään etuuskäsittelykelpoisia. Sosiaaliohjaajana työtä miettii suhteessa muihin. Se nähdään etuuskäsittelyn jatkumona. Työntekijöitä on kielletty varaamasta aikoja asiakkaille. Asiakkaille vastataan: Valitettavasti nyt ei ole aikoja. Jättäkää toimeentulotukihakemus! Ei ole lain mukaista. Laki sanoo, että on oltava kontaktissa mutta puhelinkontaktikin on katsottu riittäväksi. Asiakastapaamisten yhteydessä ei saa tehdä rahapäätöksiä. Asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa. Työntekijäöitä on kehotettu valikoimaan asiakkaat. Jotkut saavat apua todella paljon. Harkinnanvaraisen toimeentulotuen käyttö on olematonta. Etuuskäsittely blokkaa ja hylkää jos yrität antaa harkinnanvaraista tukea. Valtaa on paljon! Työn rajaaminen tekee ongelmaa. Palvelut ovat pirstaloituneet ja säästetään. Ammattilaisia turhauttaa. Sosiaalityöntekijän pitää vielä arkistoidakin. Kela tekee kasvottomia päätöksi. Toimeentulotukihakemusten siirtäminen Kelaan voi poistaa jotain ongelmaa. Tarvitaan kuitenkin lähityöntekijä, joka voi olla kulkemassa palvelujärjestelmässä korvat auki

2 2 Säästämisestä seuraa hankkeita (projektit määräaikaisia) ja silloin pitkäjänteiset tavat tehdä työtä kärsivät: Toimeentulotukiasioiden käsittely kärsii ja asiakkaat kärsivät. Lyhyet sijaisuudet tarkoittavat, että ihmiset vaihtuvat. Tarvitaan luottamusta. Katutyöntekijä kohtaa mielenterveysongelmaisen ihmisen, jolla on Fairy-pesuainepullo toisessa ja rasvapurkki toisessa kädessä ja kysyy työntekijältä, että kumpaa pitää laittaa pannulle. Silloin pelkkä toimeentulotuki ei riitä palveluna. Ihmisiä asuu vuosikausia lehtiroskiksessa. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisen on vaikea päästä hoitoon tai katkolle. Työntekijät vievät autolla asiakasta hoitoon, mutta joutuvat itsekin jännittämään kynnyksellä, pääseekö asiakas vai ei esimerkiksi katkolle. Toimistolla hoidetaan vain usein rahapäätökset. ALIKÄYTTÖ Alikäyttö on valtavaa! Osaa ihmisistä ei edes tavoiteta: osa pyrkii juttusille, osalla piilevää köyhyyttä. Asiakasta pitäisi tavata määräajoin varsikin norminalennustapauksissa. Jos lähityöntekijät havaitsevat, että asiakkaalla on tarve, joka on sosiaalitoimelle kuuluvaa asiaa, kysytään sosiaaliasemilta asian laatua. Saatetaan kertoa, että toimistolla hoidetaan vain toimeentulotukiasioita, vaikka asiakkailla on tarvetta muullekin tuelle kuin toimeentulotuelle. Mittarit laitettava uusiksi: Omat tilastot on saatava esiin työntekijöiden pöytälaatikoista Ihmisten itsenä kertoma kokemustieto saatava esiin: Palvelujen ja etuuksien alikäyttöä on paljon. Monista syistä asiakkailta jää palvelu saamatta tai he eivät halua tulla niitä pyytämään. Palvelujen ja tukien alikäyttöä on vähän tutkittu. On paljon eriarvoisuutta riippuen siitä, minkä kunnan alueella asuu. Voiko valtio korvamerkiltä paremmin rahaa? Kadulla on hyvin sairaita ihmisiä, (avohoitopotilaita ja vaarattomia). Ihmiset saattavat ryhtyä sitten vaarallisiksi vain sen vuoksi, että saisivat apuja/palvelua. HÄPEÄ Suomessa vallitsee yksinpärjäämisen eetos. Sinnitellään ja usein tullaan viime metreillä sosiaalitoimistoon. Kynnys on korkea.

3 3 Leipäjonossa käyneet ihmiset ovat asioineet jo sosiaalitoimistossa, mutta saaneet tylyn kohtelun. Avun hakeminen on oltava sallitumpaa. Nyt on häpeää ja leimaantumista. Työvoimatoimistoissa asioimisessa pelko mielivallan kohteeksi joutumisesta (se voi johtua erilaista toiminta- ja ammattitaitotasoista ja kulttuurista.) Joissain työvoiman palvelukeskuksessa on ajattelutapa, että yksilö on syy: Ihmiset ovat lusmuja, joita pitää käskeä ja komentaa. Jos ihminen haluaa töitä, työntekijä sanoo että: EI, kun menet koulutukseen. Kieltäytymisestä on seurauksia. On ollut syyllisyyttä siitä että on työtön ja että muistutetaan siitä, että yhteiskunta maksaa. On ollut jaksoja esim. opiskelijana ei päässyt työvoimatoimiston asiakkaaksi. HÄPEÄ YHTEISTYÖ Toimeentulotukipuoli ja lastensuojelu ei kohtaa Kukaan ei katso kokonaisuutta, vaan jokainen tekee omaa sektoria. Työttömyysturvassa olevien ihmisten tilanteet ovat ongelmallisia. Katkaisuhoitoon mentäessä työmarkkinatuki päättyy => toimeentulotukiluukulle. TYP hyvin sekava, ei ole asiaa normaaliin työvoimatoimistoon. Yhdeksän euron korvaus ei kauheasti innosta. Tosi syrjäyttävä mekanismi! Ajattelutapana että yksilö on syypää. Palvelu ei ole yksilöllistä. TE-keskukselle noottia. Sosiaalityön pitäisi laajeta Te-keskuksiin. Työvoimatoimistojen työntekijöiden ammattitaitoa, pätevyyttä peräänkuulutettiin. Toimintaa ei valvo kukaan. Eikä kukaan ole kiinnostunut. Ihmiset kokevat pelkoa ja paljon tullut viestiä että uhkaillaan. Karensseilla roikotusta. Yhdellä ihmisellä on iso valta. Asiakkaan oma sosiaalityöntekijä on voinut ohjata asiakkaan työvoiman palvelukeskukseen. Aseman sosiaalityöntekijä ei tiedä asiakkaan tilanteesta sinä aikana mitään, koska asiakasvastuu siirtynyt. Sosiaalityöntekijä on lukenut asiakastietojärjestelmästä vuosienkin päästä että asiakasta valmistellaan palauttamista takaisin asemalle. Sen jälkeen asiakkaalla ei ole kun asumistuki ja toimeentulotuki tuloina. Asiakkaan tilanne ei ole sinä aikana, aina(kaan) parantunut. Työmarkkinatukea ei saa kun ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. (Oikeusturvakysymys?) TE-keskusten toimintaa on kummeksuttu ympäri Suomea. Ihmisiä voidaan määrätään kaukaa pohjoisessa jopa satojen kilometrien päästä. Siellä ei välttämättä tunneta paikallisia oloja. On toki myös hyviä kokemuksia TE-keskusten toiminnasta.

4 4 Työvoiman palvelukeskukset on luotu niitä varten joille työvoimalatoimiston palvelut eivät riitä mutta ainakin joillain paikkakunnilla viranomaisyhteistyössä myös hankausta mm. kullakin on eri järjestelmät (sosiaalityöntekijät vs merkonomipohjaiset työvoimaneuvojat). Moniammatillisuus ei toimi. Voi saada myös otsaansa leiman toivoton, koska työllistämiseen ei ole sellaisia työkaluja (kuten palkkatuki) silloin käytössä. Asiakkaaksi on päätynyt omista toiveista tai on ohjattu sinne tietämättä, mitä seurauksia on (etuuksien saamisen ehdot, menetys) Asumisneuvojalla ja kiinteistöyhtiöllä yhteistyökuvio: faksi lähtee sosiaalitoimeen mutta ei välttämättä johda toimenpiteisiin. Viranomaisyhteistyössä on hankaluus. Soittoaika sosiaaliasemalle sama kuin asiakkaille eli tunti. Etuudet: Prosessit ovat nöyryyttäviä. Sosiaalitoimiston maksusitoumus on esitettävä kaupan kassalla. Kassa voi ihmetellä ääneen, että Miten tää sosiaalitoimiston maksusitoumus?! TYÖN ORGANISOINTI Toivotaan ryhmätyöskentelyä ja esim. parityötä. Ammattilaisten pareja pitäisi myös voida vaihtaa, ettei toiminta taannu. Asiakkaat voisivat tulla myös pareittain kohtaamisiin. Nyt asiakas saattaa kohdata yksin kolme virkailijaa. Asiakas on alisteisessa asemassa. Resurssit katutyössä tiedetään vuodeksi kerrallaan. Pitkäjännitteinen suunnittelu vaikeaa. Häädöt voitaisiin ennaltaehkäistä. Pitää panostaa vaiheeseen ennen kuin asunto menee.. Korjataan liian myöhään! Asumisyksiköt ovat kalliita. Kunnan sosiaalitoimesta (etuuskäsittelystä) ohjataan leipäjonoon ja kirkon puoleen. Läheskään kaikki eivät pääse tapaamaan sosiaalityöntekijää. Töiden organisoinnissa on siirrytty tulosjohtamiseen ja suoritteiden mittaamiseen. Enää ei ajatella että työntekijä olisi asiantuntija. Ainoat mittarit ovat jonot ja tehdyt toimeentulotukipäätökset. Toiminta vaikuttaa ilmapiiriin ja kaikki tekeminen on mennyt äärimmilleen. Omasta postista on selvittävä. Aikaisemmin on työntekijöillä ollut harkintaa enemmän. Jonkin verran sosiaaliasiamiesten raportit kertovat tilanteesta. Liian pieni prosentti asiakkaista on onnekkaita ja pystyvät saamaan apua. Asiakkaita on kateissa. Aikuissosiaalityö ja lastensuojelu eivät kohtaa. BYROKRATIA

5 5 Asumistuen rajat tuottavat ongelmaa ja vaikuttavat toimeentulotukilaskelmassa, jos asiakkaalla on asunto mutta se on liian suuri yhdelle mutta ei saa myöskään pienempää asuntoa (erityisesti pk seutu) Pelko byrokratiasta jos otat lyhytaikaistakin työtä vastaan. Tehdään yhdessä asiakkaan kanssa valituksia viranomaispäätöksistä. Pitäisi olla lähinnä lakimies. Vaikka sosiaalityöntekijä auttaa valituksen tekemisessä, siinä voi mennä monta tuntia. Byrokratian kiemuroista oli hyvä tietää, jotta osasi ohjeistaa asiakasta. Sosiaalitoimen työtönohjauspalveluita saaneelle asiakkaalle kannatti neuvoa, kun asiakas sai töitä, että työsopimusta ei kannata allekirjoittaa kuun ensimmäisenä päivänä (vaan vasta seuraavana). Päivämäärä vaikutti Kelan asumistuen lakkauttamiseen välittömästi. Suurin osa ihmisistä jättää valittamisen väliin. Kela-mallin puhututti ja huolestuttaa. Miten toimeentulotukipäätösten Kela-siirto vähentäisi byrokratiaa? Kela vaatii aina paperit koska eivät voi muuten tehdä mitään. Sosiaalitoimessa voidaan kuitenkin tehdä päätöksiä harkinnanvaraisesti ilman papereitakin. Pystyykö Kela samaan? Nuorelle asiakkaalla voi olla nimetty sosiaalityöntekijä. Etuuskäsittelyssä voidaan tehdä pitkiä päätöksiä. Asiakassuhde on voinut olla sosiaalityössä mutta Kelassa asiakas katoaa. Nuorten sekakäyttäjien on mentävä työvoimatoimistoon ilmoittautumaan, jotta sosiaalitoimessa voidaan tehdä toimeentulotukipäätöksiä. Mitä järkeä on, jos nuori sekaisin jo muutenkin. Mielenterveysongelmaisen saaminen pois kadulta on ongelmallista. Pakkohoitoon saamiseksi on soitettava päivystävälle lääkärille. Lääkäripalvelut ovat kuitenkin ulkoistettu eli ostettu firmalta. Päivystyslääkäri ei voi tehdä pakkohoitopäätöstä eli päätös saatava terveyskeskuslääkäriltä joka työskentelee virka-ajalla, ellei asiakas riehu tai ole itsetuhoineen. Velkaprosessiin pääsy on vaikeaa. Byrokratiaa on paljon. Vaikea mielenterveysongelmainen sosiaalitoimen asiakas on niin sekaisin, ettei mene itse terveyskeskukseen. Psyk.polille on jonot ja muutenkaan niiden resurssit eivät riitä. Päihdehoitoon ei pääse aina. A-klinikalla voi olla tapaaminen, mutta asuttaminen ei kuulu heille. Jos asiakas on kuntouttavassa työtoiminnassa tai haluaa hakeutua 1 kk mittaiseen katkaisuhoitoon ja ilmoittaa siitä, niin työttömyysetuus menee poikki. Käyttövara tippuu 99 e /kk.

6 6 Työvoiman palvelukeskuksessa noudattaa lakia, joka on suoraan peruja yhdyskuntapalvelusta. Aktivointisuunnitelmaa on tekemässä kolme ihmistä: sosiaalityöntekijä, työvoimaviranomainen ja yksilö, joka on aina alisteisessa asemassa. Yrittäjiä ei tueta toimeentulotuella. Edellytetään että yritys lopetetaan. Myönnettyjen etuuspäätöksien tekemisessä on jatkuvaa kontrollointia. Byrokratian kiemurat pitää hallita eikä työntekijä osaa välttämättä ohjeistaa asiakkaita. Työkkäristä viiden kuukauden karenssi, koska vankeuden takia ei ollut työkkärin kirjoissa asiakkaana! KOHTAAMINEN Ihmisiä pelotellaan. Silloin vasta on kuunneltu kun on päässyt sosiaalisiin piireihin. Kun on päässyt hyvän sosiaalityöntekijän asiakkaaksi ja tutkimuksen kokemussiantuntijaksi. Ne kuuntelevat, jotka ovat iloisia omasta työstä ja haluavat antaa aikaa ja joilla on kiinnostusta. Yhä enemmän näyttää siltä että palvelujärjestelmän toimivuus on kiinni niistä ihmisistä jotka tekevät työtä siellä. Selviytymiskeino voi olla tosi pienestä kiinni Kokemus kun oli 17-vuotiaana sosiaalityöntekijän puheilla: Käynti oli lähinnä naaman näyttämistä ja tietokoneeseen tuijottamista ja työntekijä painoi vain enteriä ja rahat oli jo tulos Jos työntekijällä on kerran kuukaudessa varattu aikaa asiakkaalle, miten se riittää? Millä ihmiset voimaantuvat, jotta pystyisivät nousemaan itse jotenkin pystyyn? Kuunteleminen on tärkeää ja asian äärelle pysähtyminen. Iästä riippumatta ihmisillä on haasteita. Yhteiskunnan puolelta viimeistään on tarjottava ihmistä, joka voisi kulkea pitkään rinnalla. Pitäisi olla yhteiskunnallisen kansalaistietoisuuden jakamista. Kampin sosiaalityö on edistyksellinen. Pohjois-Karjalassa ohjaajat ottavat nuoren halutun ja tarjoavat osa-tutkintoja. Pystytään tekemään tuloksia paitsi niille joilla on vaikka rikostausta, mielenterveysongelmaisia joilla vakavia oireita. Jos osa-tutkintoja tarjotaan väärille ihmisille esim. 3kk pituisia pätkiä niin otettava huomioon että sen jälkeen on oltava myös jatkopolku.

7 7 Onko ihmisellä huonoja tavoitteita? Ihmisellä on selviytymistavoitteita! Ihmisillä ei ole vain rationaalisia tavoitteita. Mutta jos ihminen on tuen tarpeessa, niin hänen pitäisi olla kaikessa päätöksenteossa kuin kone. Ammatinvalinnan ohjauksessa on ainoastaan kysytty ammatillisista suunnitelmista. Kolmeen vuoteen kukaan ei ole kysynyt. Ihmisiä ei kohdata palvelujärjestelmässä itsetunnon ja omavoimaisuuden tasolla, sitten tilanteet vain huononee. Nuorilta odotetaan että pitää olla kyky, halu ja motivaatiota. Sosiaali- ja terveysasiat maksavat kunnissa eniten. Samat asiat ovat kuitenkin marginalisoitu. MUUTA Kaikki ikävä pääsee julkisuuteen. Sosiaalityön julkisuuskuvaa pitäisi petrata. Sosiaalityön talkoisiin! Monet asiat olisivat ratkaistavissa vähemmälläkin rahalla. Esim. hampaattomuus on asiakkaiden fyysinen ongelma, mutta se ei ole pienenä asian mainitsemisen arvoinen eikä nouse esille. Ei sellaista voi ehdottaa ratkaisuksi raportteihin. Mutta se on seikka joka voi ja vaikeuttaa vaikkapa työnsaantia. Kaikkia sosiaali- tai terveysasioita ei voi siirtää kolmannelle sektorille. Todettiin että hampaiden kunto vaikuttaa muuhunkin terveyteen.. Sosiaalityössä monesti pienikin rahallinen panostus olisi voinut jo auttaa, mutta toimeentulotukirajat estivät. Kantelut kertovat, että systeemi ei ole enää tätä päivää. Kohtuullistaminen on lähinnä vitsi 150e. Työeläkettä ei kohtuullisteta. Joillain paikkakunnilla asiakkaita juoksutetaan kysymään apteekista hinta-arviota. Asiakas joutuu itse maksamaan lähes rahattomana lääkkeet ja saa sitten rahan toimeentulotukena perässä. Pistokokeilla seurataan, mitä etuuksia myönnetty. Esimerkiksi matkakorttia ei saisi myöntää, sen pitäisi kuulua perusosaan. Velkajärjestelyyn ei rikosperusteiset yleensä pääse. Miten pitäisi kohdentaa rahaa? Järjestelmään, sosiaaliturvan rakenteisiin ja /vai suoraan ihmisille? Molempiin olisi hyviä syitä satsata. Kolmas sektori on Ely-keskuksen kautta työllistänyt porukoita, jotka eivät vapailta markkinoilta töitä saa. Edellyttää aina kaupungin rahoitusta.

8 8 Ihmiset ottavat hädissään pikavippejä, kun eivät saa apua sosiaalitoimesta. Miten ja missä asiakaspoiminta voisi tapahtua, jotta köyhän perheen lasta voitaisiin tukea esim. urheiluvälineiden muodossa. Voisivatko esim. urheiluseurat ja koulut toimia välittäjoinä? Keskustelussa muisteltiin, miten vähävaraisia lapsia ennen nöyryytettiin kun luokan edessä: oli käytävä hakemassa vaikkapa kumisaappaat kaikkien edessä. Se oli leimaavaa. Toivottiin ettei ainakaan koulussa nöyryytettäisi. Esimiehet ovat puun ja kuoren välissä. Suuret asiakasmäärät: Sosiaaliohjaajilla voi olla 300 asiakasta, vaikka määritelty 12 asiakasta. Sosiaaliohjaajille suositeltu asiakasmäärä on noin 160 asiakasta, todellisuudessa asiakkaita on yli 300. Suositeltu tavattavien asiakkaiden määrä/vko on 12. Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat tekevät muuta kuin mihin on koulutettu, palkattu. Asunnottomille on tarjolla asumispalveluja. Hinta ja palvelu eivät ole kohdallaan. Asumismuoto ei paranna ihmisten tilannetta sillä ratkaisu on kallis. Vuokrasopimus on siinä taustalla. Tiettyjä käytäntöjä ja toimintatapoja sosiaalitoimistossa on vaikea kyseenalaistaa. Samoin työvoiman palvelukeskuksessa jonne on ohjattu sosiaalitoimesta niitä asiakkaita, joita työvoimatoimisto ei pysty palvelemaan. Pitkäaikaisasunnottomille ei ole tarjota apua. ADHD asiakkailla on vähiten taitoja mutta heille ei ole osoittaa palveluja. Mielenterveyspotilaat joilla on vahva lääkitys, ovat heikoilla. Alkoholi toimii lääkkeenä; juodessa ei huoleta. Avohoito tehotonta. Päihdeongelmaiset ja vankilasta vapautuneet vangit ovat huonossa asemassa avun suhteen. Valta takaisin sosiaalityöntekijöille! Oma työntekijä asiakkaille. Työntekijöihin on luotettava. Sosiaalityön kehittämiseksi ollut yrityksiä, jossa on lähdetty liikkeelle siitä miten on kohdeltu. Esimerkiksi nuoren ja työntekijän kohtaamiset pitäisi nähdä oppimistilanteina. Kritiikki on aitoa, koska kukaan ei voi olla toinen, mutta siitä ovat työntekijät ottaneet nokkiinsa. Vuokrat ovat pääkaupunkisedulla korkeat. Nyt jo tuotetaan piiloasunnottomuutta. Miksi tuotetaan toimeentulotukiasiakkuutta? Sosiaalityön väki vähenee eikä kohdata ihmisten oikeita tarpeita. Nöyryyttävyyttä tulisi poistaa.

9 9 Luottamussuhde vie aikaa. Perusturvan tulisi olla riittävä. Voi tulla pätkiä ettei saa rahaa. Voisiko maksusitoumus olla (ladattava) kortti? Perusturva on vinksahtanut paikoiltaan pikkuhiljaa 20 vuoden aikana. Nuorten yhteiskuntatakuu koskee lähinnä työllisyysasiaa, mutta sitä edistäviin toimiin on kirjattu, että nuorelle voidaan järjestää myös kuntoutuspaikka. Kuntoutus on usein säätiöiden varassa. Otsikot myyviä, mutta ei vastaa sisältöä eikä aina sisällä asiakkaan odottamaa toiminnallisuuttakaan, vaan voi olla pelkkää luennointia kovilla ruokalan penkeillä. Hallitusohjelmassa on nostettu esiin ensisijaiset etuudet. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi. Tulot: Ensisijaiset tulot pitää olla riittäviä, ei toimeentulotuki. Toimeentulotuen on tästä syystä tarkoituskin jäädä jälkeen Hankalimpia tilanteita: tulottomat asunnottomat alkoholistit avohoito Vapautuvat vangit Asunnottomat. Yli 25-vuotiaille ei palvelua. Myös nuorten tilanne hankala. Mielenterveyspalvelut!!! Neurologisista ongelmista kärsivät ja mt-potilaat Ville asunnoton, saa vuokrasopimuksen kolmannen sektorin kanssa. Kaupunki maksaa 15 euroa /vuorokausi järjestölle jokaisesta asukkaasta. Palvelumaksu korkea, kuitenkin palvelusta ei ole tietoa. Onko se vain lampun vaihto? Enemmän työntekijöitä! Nuoret haluavat selkeästi jotain esim. tiettyä koulutusta. Nuorten yhteishakujärjestelmä pakottaa kuitenkin hakemaan mitä tahansa. (Kevään hauissa ei aina ole sitä mitä syksyllä tarjolla ja mitä nuori haluaa. Silti on haettava) Uudesta sosiaalihuoltolaista: järjetön. Siinä on ehdotus vastuutyöntekijästä mutta missään ei ole mitään konkreettista sen toetutumisesta. Yksinäisyys on suuri ongelma. Käsittelyajat lyhyemmiksi! Viranomaisten henkilökohtaisempi paneutuminen asiakkuuteen. Kusetusmahdollisuus on aina olemassa. Sosiaalityöntekijälle enemmän aikaa paneutua ongelmiin.

10 10 Kaikista ei voi tulla yrittäjiä. Riskit pitää tuoda esille jo kouluissa. Mikroyrittäjiä tulee verrata palkansaajaan sosiaalitoimessa. Pitäisi säätää henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus lailla. Hirttoköysi pois. Sosiaalityöntekijällä pitäisi olla enemmän aikaa paneutua ongelmiin.