Keravan Ratsastusseura ry:n jäsenlehti 4/ 2012

Transkriptio

1 Keravan Ratsastusseura ry:n jäsenlehti 4/ 2012

2 KERRA 4/2012 Puheenjohtajan kirjoitus... Pikkujoulussa palkitut.... MinunHevonenParasHevonen (Lapasa)... Hevosmiestaitomerkki... Kisakokemukseni Ida Sofia Virlander Malinin terveiset Voihan virus 12 Julkaisija: Keravan Ratsastusseura ry, Levonmäki, Kerava Lehtitoimitus: Anna Svensk (päätoimittaja), Minna Svensk Osoite: Keravan Ratsastuskoulu Oy / Keravan Ratsastusseura ry / KERRA-lehti Levonmäki, Kerava Ilmestyy: neljä kertaa vuodessa Ilmoitushinnat: koko sivu 68 eur/numero, ½ sivua 42 eur/numero, 1/4 sivua 25 eur/numero. Vuosialennus 20 %. Tiedustelut Terhi Sjögren: Jäsenten pikkuilmoitukset maksuttomia. Lehden suurin vastuu virheistä on maksun palauttaminen. Painotalo: 2 Savion Kirjapaino Oy

3 Teretys! Ratsastin viime viikolla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan maneesissa käyttäen sen koko pituutta. Tuli melkein avaran paikan kammo, kun on syksyn aikana tottunut pyörimään puolet pienemmässä tilassa. Pienetkin muutokset arjessa opettavat arvostamaan enemmän sitä, mitä jo on. Onneksi remontti on nyt valmis ja saamme nauttia taas täyspitkän maneesin tuomista mahdollisuuksista! Vuoden 2012 seuramestaruudet päätettiin siirtää alkuvuodelle 2013, jottei joulunalusaika kuormittuisi liikaa muiden kiireiden ja pirskeiden ohella. Odotan jo innolla tulevia kisoja, sillä edellisistä on ehtinyt vierähtää jo huomattavan pitkä aika. Toivottavasti mahdollisimman monet innostuvat kisoista joko kilpailijan tai toimihenkilön ominaisuudessa, sillä näiden kisojen järjestämiseen osallistuvat nyt ensimmäistä kertaa myös seuramme innokkaat juniorijäsenet. Muistakaahan pukeutua tarpeeksi lämpimästi ratsastaessanne talviaikaan, sillä sormet ja varpaat paleltuvat heppailun tiimellyksessä varsin salakavalasti. Ei muuta kuin villavaatteet niskaan ja hankeen laukkailemaan! -Inka 3

4 Pikkujouluissa palkitut KERRA:laiset Vuoden KERSA 2012 Ida-Sofia Virlander Ikä: 11-vuotta Milloin aloitit ratsastuksen? n. 7-vuotta sitten Mitä sinulle merkitsee olla vuoden KERSA? Kersa palkinnon voittaminen merkitsee minulle paljon ja olen todella tyytyväinen siitä, että voitin sen. Tänä vuonna vuoden KERSA:lta peräänkuulutettiin seura-aktiivisuuden lisäksi reilua ja kannustavaa asennetta muita seuralaisia kohtaan. Miten sinä aiot vuoden KERSA:na toimia esimerkkinä muille nuorille? Aion olla muille esimerkkinä positiivisella asenteella ja kannustamalla. Vuoden 2012 aktiivit: Heta Vihro (kuva vas.) Kristiina Kiiski Antti Kiiski Sanna Uusivirta Vuoden 2012 puffatädit: Mira Janhunen Kati Raatikainen 4

5 Hevoseni nimi: Lapasa (Lapanen, Tumppu) Ikä: täyttää 7 vuotta vuodenvaihteessa Rotu: Latvian sports horse Väri ja säkäkorkeus: en ole mitannut, mutta on se isompi kuin mä Hevoseni asuu: Keravan ratsastuskoululla Olen tuntenut hevoseni (kuinka kauan): 2,5 vuotta Miten tapasin hevoseni: kävin koeratsastamassa sitä (ja putosin) Tavoitteemme ratsukkona: laukata ja hypätä esteitä ;) Hevoseni syö: prixiä ja heinää, tarvittaessa myös vitamiineja ja elektrolyyttejä Hevoseni varusteet: satula, suitset, suojat ja martingali Hevoseni suurin herkku: Lapanen syö ihan mitä vaan suuhunsa saa. Hevoseni paras ominaisuus: rohkeus Hevoseni ärsyttävin piirre: päättäväisyys Hevoseni outous: osaa vapautua helposti esim. riimusta, aidoista ja taluttajasta :D 5

6 Hevoseni on osoittautunut lahjakkaaksi: pukittajaksi. Hevoseni on innovatiivinen, se on keksinyt uudenlaisia tapoja nostaa takapää irti maasta. Hevoseni inhoaa: komentelua, niin ihmisen kuin muiden hevostenkin toimesta. Hevoseni rakastaa: hyppäämistä Meidän paras yhteinen hetkemme tähän mennessä: ehkäpä viime syksyn aluekisojen esterata, koska osasin olla koko radan tekemättä mitään tyhmää. Lapanen hoiti sitten hienosti puhtaan radan, kun ratsastaja piti suunsa kiinni. FACT FILE Inka Penttilä Ikä: 26 v. Olen ratsastanut (kuinka kauan): vuodesta 1996 Valmentaudun: tänä syksynä ollut pieniä taukoja, mutta Simo Leppäsen estevalmennuksessa. Tavoitteeni ratsastajana: oppia puhumaan hyvin hevosta. 6

7 Hevostaitoja treenattiin minihoitomerkkikurssilla järjestettiin minihoitomerkkikurssi, jonka tarkoituksena oli suorittaa hoitomerkeistä helpoin eli minimerkki. Kurssi oli suunnattu alle 10-vuotialle ja tavoitteena oli oppia hevosten ja ponien hoitamiseen liittyviä perusasioita, kuten harjausta ja varusteiden osien tunnistamista. Lauantaina taitoja harjoiteltiin ja kerrattiin yhdessä ja sunnuntaina kurssilaisille järjestettiin testi opituista asioista niin käytännössä kuin teoriassakin. Kaikki kurssilaiset suoriutuivat ponin hoitamisesta ja teoriaosuudesta mallikkaasti ja saivat diplomin sekä hevostaitopinssin osoitukseksi osaamisestaan. Hevostaitomerkit todistus taidoista Suomen Ratsastajainliitolla on ratsastusmerkkien lisäksi kuusi eritasoista hoitomerkkiä. Hoitomerkkien tarkoituksena on olla todisteena omista taidoista sekä luoda tavoitteita niiden kehittämiseen. Lisäksi hoitomerkkien suorittaminen on hyvää harjoittelua vaikkapa omasta hevosesta haaveilevalle tai hevostaitokilpailuihin tähtäävälle. Hoitomerkit ovat minimerkki, perushoitomerkki, hoito I- ja hoito II-merkit sekä lääkintä- ja ruokintamerkit. Merkkejä voi suorittaa ratsastusseurojen tai tallien järjestämillä kursseilla tai esimerkiksi leirien yhteydessä. Kuvassa hoito- ja ratsastusmerkkejä. -Taru- 7

8 MINUN KISAKOKEMUKSENI Junnukysely 4/2012, yhteistyössä Keravan Horse&Rider:in kanssa. Kilpailun voittaja Ida-Sofia Virlander palkitaan Kingsland:in kisapaidalla. PALJON ONNEA! Kaikki kilpailuun osallistuneet jutut voit lukea tästä. Minun kisakokemukseni (Ida-Sofia Virlander) Ida-Sofia ja Zanny Olen 11-vuotias Ida-Sofia ja olen harrastanut ratsastusta neljä vuotta. Haluan kertoa kahdenlaisista kisakokemuksistani. Ensin kerron epäonnistumisista ja sitten onnistumisista kisoissa kaikkien harmillisten kömmähdyksien jälkeen. Talvella 2010 aloitin ratsastamaan Japp-nimisellä pienellä ja pippurisella ponilla, Keravan ratsastuskoulun ratsastustunneilla. Kun Japp alkoi menemään niin hyvin, päätin osallistua sillä ensimmäisiin estekilpailuihini, jossa ratsastin 40cm luokan. Kisa ei mennyt ihan niin hyvin kuin olisin toivonut. Verkassa tipuin satulasta kahdesti, kun Japp linkosi minut maahan. Kun pääsin radalle, suoraan tervehdyksen jälkeen poni pukitti taas ja HUPS maistelin jälleen hiekaa. Onnekseni en sentään ollut ylittänyt vielä lähtölinjaa ja siksi pääsin hyppäämään ensimmäisen, toisen ja vielä kolmannen esteen. Kun lähestyin neljättä estettä, Japp päätti tehdä killerit, eli hyppäsi taitavasti esteen sijaan sivuloikan. Jälleenhän minä raukka kökötin maassa, uudet valkoiset kisahousut aivan likaisina, tippa 8

9 silmässä ja kuuntelin kuulutusta: suoritus joudutaan hylkäämään satulasta suistumisen vuoksi. Silloin päätin, että kyllä vielä tuon Jappin päihitän. Osallistuin Jappilla seuraaviin järjestettäviin koulukisoihin. Koulukisoissa Japilla sattuikin olemaan hyvä päivä ja se meni tosi nätisti. Silloin luulin että olin päihittänyt sen. Mutta kun osallistuin Jappilla toisiin koulukisoihin, sen todellinen luonne paljastui jälleen. Näissä kisoissa pääsin käymään maassa verkassa jo neljästi. Sillä kerralla ponia oli vaikea saada ratsastettua jopa radalle. Kun juuri ja juuri pääsin aloittamaan radan, suoraan pillin vihellyksen jälkeen poni pukitti taas ja satula lensi kaulalle, kuten myos minäkin. Tipuin maahan, vaikka yritin sinnitellä selässä ja siitä se hylky sitten tuli. Siinä sitten tuli katsomosta ihmisiä auttamaan satulaa paikoilleen. Silloin mietin, että en aijo enää ikinä kisata tuolla porsasponilla. Enkä sen jälkeen ole kisannutkaan. Japp oli siis unohdettu, ainakin toistaiseksi. Jappin jälkeen päätin kokeilla muita poneja. Osallistuin pari kertaa estekisoihin Junacka-nimisellä ponilla, mutta nekin kisat menivät päin puuta. Yhteistyö ei toiminut myöskään tämän ponin kanssa. Sitten vuonna 2011 kesäleirillä menin aika paljon Zanny-nimisellä ponilla ja yhteistyö tuntui sujuvan heti kivasti. Menin sillä leirikisat ja onnistuimme sen verran hyvin, että päätin yrittää Zannyn kanssa oikeita kisoja. Ja onneksi osallistuin, nimittäin sieltä tuli heti ekoista kisoista ensimmäinen voittommekin. Olin niin tyytyväinen, niiden kaikkien kömmähdyksien jälkeen, että onnistuin ja voittokin tuli. Siitä tämä minun ja Zannyn kisa- ja sijoitusputki alkoi. Nyt akanamme on viidet estekisat. Neljästi meille on tullut voitto ja kerran toinen sija. -Ida-Sofia Virlaner- Tähän asti olen kisannut luokissa 40cm ja 60cm. Nyt kun olen saanut kisakokemusta, varmuutta ja taitoni ovat kehittyneet, aijon seuraavissa estekisoissa siirtyä kisaamaan astetta ylemmälle tasolle, eli 80cm luokkaan. Minun kisakokemukseni (Sofia Siivonen) Aloitin kilpailemisen esteratsastuksessa vuoden 2010 marraskuussa, yhtiinkään koulukilpailuihin en ole vielä osallistunut, mutta tavoitteena olisi. Aloitin kilpailemisen luotettavalla, vauhdikkaalla ja kiltillä Adalmiinalla. Adalmiinan jälkeen siirryin Zannyyn, ja Zannyn jälkeen nykyiseen vakituiskilpaponiini, Franssiin. Yhdet 60 senttimetriset menin myös Amigolla. Aloitin 40 senttimetrin luokasta, ja nyt olen päässyt jo 80 senttimetrin tasolle. En olisi vieläkään 80 senttimetrin tasoinen, ellei meille junnuille olisi 9

10 perustettu noita valmennusryhmiä, ollaan kaikki kehitytty niiden avulla valtavasti! Ruusukkeita kilpailuista on kertynyt tähän mennessä yksi 1. sija, ja neljä 2. sijan ruusuketta. Enää kilpaileminen ei jännitä niinkään, paitsi aina siinä vaiheessa alkaa jännittämään kun kuulutetaan että on seuraavana lähtövuorossa. Ihme kyllä, en ole tippunut kisoissa kertaakaan. Välillä on puomit lennellyt, ensimmäisissä kisoissa ratsastin väärän radan ja kerran Zannyn kanssa mentiinkin esteestä ohi.. No, tekemällä oppii! Franssin kanssa radat on aina sujuneet hyvin, poni on kiltti ja hyppää esteet kuin esteet. -Sofia Siivonen- Kiitos osallistujille! Seuraava junnukysely julkaistaan tammikuussa Menestyksekästä Uutta vuotta kaikille KERRA:laisille! 10

11 Malinin terveiset Hei kaikki KERRA:laiset! Moni varmaan tietääkin jo, että olin ehdolla kunnallisvaaleissa 2012 ja tulin valituksi. Haluankin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää kaikkia minua äänestäneitä KERRA:laisia! Olen istunut KERRA:n hallituksessa useita vuosia ja Keravan Ratsastuskoulun tallimestarina olen toiminut vuodesta 1996 saakka. Nyt kuitenkin minun on aika siirtyä uusiin haasteisiin. Valmistun keväällä 2013 kiinteistövälittäjäksi alkaen tulen toimimaan asuntomyyjänä, ja sitten valmistuttuani kiinteistövälittäjänä, Huom Oy:ssä (Keski-Uudenmaan Huoneistomarkkinat Oy) missä myös olen osakkaana. Toimitilamme sijaitsevat Keravan keskustassa osoitteessa Kauppakaari 6, Nordea pankkia vastapäätä. Tervetuloa käymään! KERRA:n kisaorganisaatiossa tulen edelleen jatkamaan vanhaan malliin, joten näemme jatkossakin! Kiitos kaikille työkavereille, asiakkaille ja KERRA:laisille. Menestyksekästa ja onnellista Uutta Vuotta! Malin Leppänen 11

12 Voihan virus Syksy ja talvi tuovat pimeyden ja kylmyyden lisäksi myös virukset riesaksemme. Ne tykkäävät, kun on kylmää ja märkää. Virusten aiheuttamat taudit iskevät niin kaksi- kuin nelijalkaisiinkin. Jotkut virukset saattavat tarttua lajista toiseen, kun taas toiset ovat lajikohtaisia. Hevosilla on esimerkiksi oma influenssavirus, joka iskee joka talvi ihmisten kausi-influenssan lailla. Antibiootit eivät tehoa virustauteihin, mutta joitain virusten aiheuttamia tauteja vastaan löytyy rokote. Rokottamalla voidaan ennaltaehkäistä sairastumista ja estää tautien leviämistä. Erikoistutkija, eläinlääkäri Karoliina Alm-Packalén työskentelee Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira) Eläintautivirologian tutkimusyksikössä, jossa tutkitaan muun muassa hevosten virusperäisiä sairauksia. Hänen mukaansa herpes 4 (Equine herpes virus, EHV) on kaikkein yleisin hevosten virustauti Suomessa. Käytännöllisesti katsoen kaikki suomalaiset hevoset ovat nimittäin EHV-4 positiivisia. Varsat sairastavat taudin yleensä jo ensimmäisenä elinvuonaan ja jäävät viruksen kantajiksi loppuelämäkseen. Tartunnan ne saavat joko omalta emältään tai tallin muilta vanhemmilta hevosilta. Hevonen voi periaatteessa sairastua virustautiin mihin vuodenaikaan tahansa, mutta useimmille viruksille syksy ja talvi ovat otollista aikaa. Virustautien leviämisen kannalta ei kuitenkaan näyttäisi olevan väliä sillä onko talvi lämmin, kylmä, luminen tai lumeton. Meillä ei ole kattavia tutkimuksia siitä, mikä on tehokkain lämpötila, jossa virukset liikkuvat. Virusten selviämisolosuhteet ja selviämisolosuhteiden rajat tiedetään kyllä. Käytännössä taudin puhkeamiseen vaikuttaa joka tapauksessa monta asiaa, Alm-Packalén selittää. Tautiepidemioiden puhkeamisen kannalta on esimerkiksi merkitystä sillä miten paljon hevoset liikkuvat paikasta toiseen ja miten hyvin talleilla huolehditaan hygieniasta. Myös rokottaminen vaikuttaa. Jos tautia vastaan on olemassa toimiva rokote, ja suurin osa hevosista on rokotettu, ei virus pääse leviämään rokotettujen hevosten joukossa tehokkaasti. Syntynyt laumaimmuniteetti suojaa myös rokottamattomia. Suomessa oli hevosinfluenssaepidemia talvella Sen talven jälkeen myös kilpailevien ravureiden influenssarokotus tuli pakolliseksi. Tämä on varmaan vaikuttanut siihen, että tauti on pysynyt kurissa viime aikoina, Alm-Packalén tuumaa. Eviran tietoon ei tule kaikkia sairastapauksia, sillä eläinlääkärit eivät lähetä näytteitä tutkittaviksi läheskään kaikista tautitapauksista. Vaikka laajoja epidemioita ei ole tavattu viime aikoina, saattavat eri virukset aiheuttaa yhden tai muutaman läheisessä kontaktissa olevan tallin paikallisepidemioita joka vuosi. 12

13 Riskiryhmässä varsat ja kantavat tammat Nuorten hevosten luontainen vastustuskyky taudeille on vielä kehittymätön, joten mitä nuorempi hevonen, sen alttiimpi se on viruksille. Ensimmäisenä talvenaan varsa on kaikkein suurimmassa vaarassa sairastua, kun emältä saadut vasta-aineet eivät enää suojaa. Varsan oma vastustuskyky kehittyy kuitenkin koko ajan. Tiedetään myös, että nuorilla hevosilla influenssarokotteen antama suoja säilyy huonommin kuin aikuisilla hevosilla, joten kaikille alle neljävuotiaille hevosille suositellaan influenssarokotetta puolen vuoden välein. Yli neljävuotiaille riittää yleensä rokotus kerran vuodessa. Epidemiatilanteessa myös vanhemmille hevosille kannattaa antaa ylimääräinen tehoste. Toinen riskiryhmä on kantavat tammat. Siitostammat tulisikin pitää erillään esimerkiksi kilpailuhevosista, jotka saattavat tuoda tauteja mukanaan muualta. Arteriittivirus ja EHV-1 aiheuttavat varsojen luomisia tammoilla, arteriittivirus tiineyden kaikissa vaiheissa, herpesvirus tiineyden loppuvaiheessa. Herpestä sairastava varsa voi myös syntyä täysiaikaisena, mutta sairaana ja heikkona. mahdollisesti rankemmin kuin tallin toisessa päässä asusteleva hevonen. Oireiden määrään vaikuttaa myös se onko hevosella muita altistavia tekijöitä, esimerkiksi jokin tulehdus tai muu stressi kun se saa virustartunnan. Hevosella saattaa myös jo olla virustartunta joka ei yksin ole aiheuttanut oireita mutta, kun se saa myös toisen tartunnan aiheuttavat kaksi virusta yhdessä sairastumisen, Alm-Packalén kertoo. FAKTARUUTU: Yleisiä virustauteja Suomessa (Lähde: Evira) Hevosen herpesvirus. Löytyy useita eri tyyppejä. EHV- 1 ja EHV-4 kuuluvat alfaherpesviruksiin ja voivat aiheuttaa eri tautimuotoja: hengitystietauti (rinopneumoniitti, EHV-1, EHV-4) keskenvarsominen (virusabortti, EHV-1) vastasyntyneen varsan tauti (EHV-1) hermosto-oireinen tauti (myeloenkefalopatia, EHV-1) Oireita: EHV-4 infektion oireita ovat mm. sierainvuoto, kuume ja ruokahaluttomuus. EHV-1 voi aiheuttaa hengitystieoireiden lisäksi tiineillä tammoilla luomisia. EHV-1 tartunta voi aiheuttaa myös neurologisia oireita, jotka vaihtelevat lievistä takaosan liikkeiden koordinaatiohäiriöistä raajojen täydelliseen halvaantumiseen. Hermosto-oireet ovat harvinaisia. Leviäminen: Herpesvirusten aiheuttamaa kuumeista hengitystiesairautta tavataan yleensä alle 3-vuotiailla hevosilla. Tartuntojen itämisaika on 2 8-vrk. Virusta erittyy hengitystie-eritteisiin jo taudin itämisaikana. Herpesvirukset leviävät pääasiassa pisaratartuntana, mutta voivat levitä myös sierainliman likaamien käsien, vaatteiden tai tavaroiden välityksellä. Yleisesti ottaen samakin virus saattaa tehdä yhden hevosen todella sairaaksi, kun toinen selviää lähes ilman oireita. Aina ihmiset eivät edes huomaa, että hevonen on saanut tartunnan. Tämä on mahdollista, koska monen viruksen kohdalla virusaltistuksen määrä on vaikuttava tekijä oireiden voimakkuuteen. Esimerkiksi sairaan hevosen karsinanaapuri sairastuu Herpesviruksille on tyypillistä, että ne voivat jäädä piileviksi elimistöön ja aktivoitua myöhemmin stressin yhteydessä. Silloin, jolloin hevonen voi sekä tartuttaa muita hevosia että saada itse oireita, jotka yleensä ovat kuitenkin myöhemmillä kerroilla lievempiä tai puuttuvat kokonaan. Hevoset voidaan rokottaa EHV-1 ja EHV-4 aiheuttamia hengitystietulehduksia vastaan, joskin suoja on hyvin lyhytkestoinen. 13

14 Hevosinfluenssa. Hevosinfluenssan aiheuttaja on ortomyksoviruksiin kuuluva influenssa A-virus. Oireita: Hevosinfluenssa on helposti leviävä, ajoittain epidemioita aiheuttava hevosten virustauti. Rokottamattomilla hevosilla oireina on korkea kuume, kuiva yskä sekä sierainvuoto, joka on alkuvaiheessa vetistä ja kirkasta, myöhemmin keltaista ja paksua. Rokotetut hevoset voivat myös sairastua, mutta niillä oireet ovat yleensä lievemmät. Kuume voi kestää 4-5 päivää, yskiminen voi jatkua jopa 3 viikon ajan. Leviäminen: Hevosinfluenssa leviää rokottamattomien hevosten joukossa nopeasti. Sen itämisaika on lyhyt: tuntia. Virusta erittyy hengitystie-eritteisiin jo taudin itämisaikana ja eritys voi jatkua 7-10 päivää oireiden alkamisen jälkeen. Hevosten säännöllinen rokottaminen estä tehokkaasti taudin leviämistä. Virusarteriitti. Virusarteriittia aiheuttaa hevosen arteriittivirus joka kuuluu Arteriviruksiin ja tarttuu hevosen lisäksi myös aaseihin ja muuleihin. Oireita: Tartunnat ovat usein oireettomia. Jos hevonen saa oireita, niitä voivat olla mm. kuume, väsymys, turvotus, ruokahaluttomuus ja silmän sidekalvon tulehdus. Pikkuvarsat voivat sairastua vakavin hengitystieoirein ja lisäksi voi esiintyä suolisto-oireita. Virusarteriitti voi aiheuttaa myös luomisia tiineillä tammoilla ja sairaina syntyneitä varsoja. Oriit voivat jäädä arteriittiviruksen kantajiksi ja erittää virusta spermaan pitkiä aikoja, jopa lopun elämäänsä vaikka ovatkin muutoin oireettomia. Leviäminen: Itämisaika on vaihteleva (3 14 vrk). Pääasiallinen leviämistapa on pisaratartunta akuutisti infektoituneesta hevosesta. Kantajaoriit levittävät tartuntaa astutuksessa tai keinosiemennyksessä. Suomessa ei ole saatavilla rokotetta hevosen arteriittivirusta vastaan. Pelätty näivetystauti Eläintautien tutkimus ja seuranta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat Eviran keskeisiä tehtäviä. Suomen eläintautitilanne onkin maailmanlaajuisesti katsottuna erinomainen. Meillä ei onneksi esiinny kaikkia virustauteja joihin hevosia sairastuu muun muassa Manner-Euroopassa. Esimerkiksi pahamaineista näivetystautia, jonka aiheuttaa hiv-viruksen sukulainen, ei Suomessa ole näkynyt sitten 40-luvun. Kaikilta Suomeen tuotavilta hevosilta tarkastetaan asianmukaiset tuontiasiakirjat ja hevosille tehdään terveystarkastus lähtömaassa. Karanteeniin tuontihevoset eivät kuitenkaan nykyään usein joudu vaikka aikaisemmin se oli rutiinitoimenpide. Karanteeni on tehokas tartuntojen leviämisen ehkäisijä, mutta siitä on luovuttu, koska se on kallista ja työlästä. Tietyistä maista tulevien hevosten kanssa ollaan erityisen tarkkoja. Näivetystautia, jonka aiheuttaa hivviruksen sukulainen, esiintyy muun muassa Itä- Euroopassa ja Italiassa. Näistä maista tulevat hevoset vasta-ainetestataan viruksen varalta. Näivetystaudin saanut hevonen jää viruksen kantajaksi loppuelämäkseen, vaikka sairastunut hevonen saattaa akuuttivaiheen jälkeen olla pitkiäkin aikoja oireeton. Näivetystauti ei leviä pisaratartuntana vaan esimerkiksi verta imevien hyönteisten kuten hevospaarmojen sekä likaisten neulojen ja saastuneiden verituotteiden välityksellä. Vaikka maahan tulevat hevoset tarkastetaan tarttuvien virustautien suhteen, ovat puutteellisilla papereilla liikenteessä olevat hevoset ongelma. Hevosten alkuperä ei välttämättä ole kovin hyvin tiedossa, koska ne liikkuvat paljon maasta toiseen, niitä ostetaan ja myydään. On hyvinkin mahdollista, että hevosen papereissa lukee esimerkiksi, että se on Belgiasta, mutta todellisuudessa se onkin alkuperältään romanialainen. Silloin Suomessa ei tiedetä vaatia vasta-ainetestiä näivetystaudin varalta ennen maahantuontia, Alm-Packalén toteaa. FAKTARUUTU Muita vakavia hevosten virustauteja. (Lähde Evira) Afrikkalainen hevosrutto. Tautia on todettu Espanjassa ja Portugalissa, mutta ei Suomessa. Hevosen tarttuva aivo-selkäydintulehdus. Tautia esiintyy Etelä-, Keski- ja Pohjois-Amerikassa. Tautia ei ole tavattu Suomessa. West Nile virus. Länsi-Niilin virusta tavataan lähes kaikkialla maailmassa mukaan lukien Eurooppa. Tautia ei ole tavattu Suomessa. 14

15 Kaikki voivat osallistua hygieniatalkoisiin Sairaan hevosen eristäminen ei käytännössä aina ole mahdollista talliympäristössä, joten muiden hevosten sairastumista voi olla vaikea välttää. Jokainen ratsastaja ja hevosen omistaja voi kuitenkin kantaa kortensa kekoon sen puolesta, että taudit eivät leviäisi tallilta toiselle. Taudit voivat levitä likaantuneiden välineiden mukana, joten samoissa vaatteissa ei koskaan tulisi kulkea tallilta toiselle, vaan vaatteet tulisi pestä tai vaihtaa välissä. Tartunta saattaa myös levitä varusteista, esim. harjoista ja riimuista, joten jokaisella hevosella pitäisi olla omat tavarat. Lisäksi pitää muistaa pestä kädet hyvin saippualla ja lämpimällä vedellä, Alm-Packalén neuvoo. Hän muistuttaa myös että, jos omalla tallilla epäillään tarttuvaa tautia, ei pidä lähteä muille talleille valmennuksiin tai kilpailuihin, vaikka oma hevonen olisikin terve. Nyrkkisäännöksi voi tällöin ottaa sen, että talli on kotikaranteenissa noin kaksi viikkoa viimeisestä tautitapauksesta. 15

16 2