Valmistelija: talousjohtaja, puh

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Lukion investointi 989/ /2013 Khall Valmistelija: talousjohtaja, puh Kaupunkien yhdistymissopimukseen liittyvän hallinnon ja palvelujen jär jes tä mis so pi muk sen mukaan lukiokoulutus keskittyy yhdeksi yh teisek si toimipisteeksi. Lukiot on tarkoitus yhdistää syyslukukauden 2015 alussa. Yhdistyneessä lukiossa tulee olemaan noin 300 opis keli jaa ja henkilökuntaa noin 25. Haahtela Kehitys Oy:n selvitys lu kion sijoittumisesta valmistui syyskuussa Yhdistyneen lukion in vestoin ti vaih to eh toi na tutkittiin Jämsän lukion ja liikuntahallin pe rus korjaus ta ja uuden lukion rakentamista kaupungin keskustaan tai lu kion sijoittamista Auvilaan. Selvityksen perusteella päätettiin, että Jäm sän kaupungin yhdistynyt lukio sijoitetaan kaupungin ydin kes kus taan. Tällöin nykyinen Jämsän lukio peruskorjataan tai ra ken ne taan uusi m 2 :n suuruinen lukio, joka ei sisällä liikuntatiloja. Tar kem man hankesuunnittelun myötä tehdään päätös, kumpi vaih to eh to valitaan. Hankesuunnittelussa otetaan huomioon perusopetuksen op pi lasmää rän ja nuorisoikäluokan väheneminen sekä kaupungin ta lou del linen kantokyky. Hankkeelle haetaan valtionavustusta, sen saaminen ei kuitenkaan ole rakentamisen edellytys. Lukio mitoitetaan enintään 300 opiskelijalle. Uudisrakentamisessa tutkitaan enintään kahta eri si joit tu mis vaih to eh toa; Paunu/Vitikkala aluetta ja Jämsän lukion ja en ti sen Seppolan koulun kortteleita. Nykyisen lukion liikuntatilojen pe rus kor jaus ratkaistaan lukion yhteydessä. Liikuntatilojen pe rus korjauk seen on mahdollista saada avustusta. Kaupunginhallitusta on ke sä kuun kokouksessa 2013 informoitu YIT:n suunnitelmista Jämsän lukion ja entisen Seppolan koulun kortteleiden osalta. Tuon infor maa tion mukaan uudisrakentaminen purkukustannuksineen maksai si 6 Meur (ilman liikuntahallia). Tämän lisäksi tulevat liikuntahallin pe rus kor jaus kus tan nuk set, jos se päätetään peruskorjata. Jämsän sivistyslautakunta on kokouksessaan käsi tel lyt asiaa. Jo tuolloin on tuotu esiin, että lukion sijoittuminen Paunun koulun läheisyyteen tuo mahdolliseksi hyödyntää Paunun kou lun tiloja merkittävässä määrin. Tuolloin on myös todettu, että lii kun tahal lin peruskorjaus ei ole välttämätöntä, koska kaupunkiin on ra kennet tu merkittävässä määrin liikuntasaleja 2000-luvulla. Lii kun ta hal lil le on toki käyttöä ja sitä voidaan niin haluttaessa pitää käytössä elinkaa ren sa loppuun saakka ilman merkittävän peruskorjauksen te ke-

2 mis tä. Valtionrahoitus liikuntahallin peruskorjaukseen ei kata korjaus kus tan nuk sia kuin osittain. Valtionrahoitus on merkitty vuodelle 2015 suuruudeltaan euroa (ELY-keskuksen päätös). Lii kunta hal lin peruskorjauskustannus on Haahtelan selvityksen mukaan 1,5 Meur. Kaupungin investointiohjelmassa lukioinvestointiin on vuosil le varattu yhteensä 7 Meur ja kalustamiseen eu roa. Haahtelan selvityksen mukaan peruskorjaus maksaisi noin 7 Meur. Ra ken nuk sen purkaminen selvityksen mukaan maksaisi noin e ja uudisrakentamisen hintalappu vaihtelee laajuudesta riip puen (ilman liikuntasalia vai sen kera). 6,5-5 Meur. Paunun koulun oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä laskee kulu vas ta lukuvuodesta lukuvuoteen oppi laal la (449 oppilasta-> 309 oppilasta). Tämän jälkeen op pi las määrä näyttää kääntyvän hienoiseen nousuun ollen ennusteiden mukaan 346 (lv ). Tässäkin tapauksessa vähennystä olisi kulu vaan lukuvuoteen yli 100 oppilasta. Väestörekisterikeskuksen tietoi hin perustuvat ennusteet pääpiireittäin osuvat hyvin kohdalleen, mut ta eivät millään tavalla ota huomioon mahdollista poismuuttoa. Yleen sä ennusteet ovat olleet liian positiivisia, 2020-luvulla ta pah tuva oppilasmäärän kasvu ei kuitenkaan vaikuta koulun sarjaisuuteen, jo ka pysyisi 5-sarjaisena. Tällä hetkellä koulu toimii osin 6- ja 7-sarjai se na muuttuen kokonaan 6-sarjaiseksi lukuvuoden alus ta. Koulun muuttuminen 5-sarjaiseksi alkaa kuitenkin samana luku vuon na taloustilanteesta johtuen; muutoin lu ku vuonna alkaen. Sarjaisuudella on merkitystä, koska se mää rittää opetuksessa tarvittavien luokkien määrää. Jämsän lukiossa on lukuvuonna oppilasta ja Jämsän kos kel la 67, yhteensä 291. Yhdistyneessä lukiossa ennustetaan ole van 270 opiskelijaa lukuvuonna Yhdistymisen ai koihin opiskelijoita on 270. Tavoite nelisarjaisesta lukiosta on kova ja rea lis mia on todeta lukion muuttuvan kolmisarjaiseksi yh dis tyes sään. Paunun koulun rakentamisen yhteydessä rakennuksessa va rau duttiin laajennukseen kooltaan noin 6-8 perusopetusluokkaa riippuen ne liö mää ris tä. Lukion tilatarve kolmisarjaisena on 9 luokkaa, jos muita olemassa olevia Paunun koulun tiloja voidaan hyödyntää esi merkik si valmiita liikuntatiloja, ruokasalia, erikoisluokkia (mu siik ki-ku vatai de), pikkuauditorio. Fysiikka-kemian luokkien (2 kpl) riittävyys tu li si tarkentaa. Koulussa on myös tiloja, joiden käyttöön voisi lu kiol la olla kiinnostusta, jos kurssitarjottimeen rahavarojen salliessa saa tai siin soveltavia kursseja, esim. kädentaidot. Ylioppilaskirjoitukset muut tuvat asteittain vuodesta 2016 alkaen sähköisiksi. Tämä edel lyt tää jonkun liikuntatilan varustamista tietoverkkojen käyttöön py sy väisluon tei se na ratkaisuna.

3 Kun kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen, jonka mukaisesti tut kitaan sijoittumisvaihtoehtona Paunun koulun/ Vitikkalan koulun lä heisyy teen sijoittuminen, oppilasennusteiden valossa lukion si joit tu minen Paunun koulun yhteyteen on tarkoituksenmukaista selvittää tarkem min, olisiko varauduttava joksikin aikaa tilapäiseen vii pa le kouluun Paunun yhteydessä, jos opetustilat eivät riittäisi laajennuksen jäl keen aivan heti. Lisäselvittäminen tarkoittaa oppilasmäärien, tun timää rien ja kustannusten selvittämistä. Se vaatii erillisen suun nit te luta van ja -ohjelman. Tästä on erinomainen kokemus Haatelan ti la strate gian yhteydessä. Tällä hetkellä Vitikkalan oppilasennuste ei tue lukion sijoittumista lisä ra ken ta mi sel la koulun yhteyteen. Vitikkalan koulun oppilasmäärä näyt tää vain kasvavan, nyt 265 oppilasta ja lukuvuonna oppilasta ilman muilta oppilaaksiottoalueilta tulevia erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, jolloin oppilasmäärä on kokonaisuudessaan yli 300. Lisärakentaminen lukiota varten Vitikkalan yhteyteen voisi olla mahdollista, jos Vitikkalasta siirrettäisiin oppilaita Paunun kouluun. Mi tään toiminnallista perustetta asialle ei kuitenkaan löydy, koska jos olemassa olevan koulun laajentamiseen päädytään, niin tuolloin oppi lai den ja opiskelijoiden ikä huomioonottaen yläkoulu ja lukio käy vät paremmin yksiin. Mikäli Vitikkala -vaihtoehto halutaan kui ten kin tutkia, on se mahdollista em. suunnittelumenetelmällä. Lukioinvestoinnissa tulisi pysyä kaupunginvaltuuston päättämässä al ku pe räi ses sä aikataulussa. Rakennuksen sisäilma on tunkkainen hei kon ilmanvaihdon vuoksi eikä tiloille ole tehty laajempia kun nostuk sia. Ylioppilaskirjoitusten sähköistämisen vaatimukset kaupunki jou tuu joka tapauksessa täyttämään.kesäkuussa esitelty vaihtoehto; lu kion rakentaminen yksityisen rakentamisen yhteyteen, näyttää täl lä hetkellä hyvin epätodennäköiseltä. Lukiotilanne vaikuttaa rehtorin mu kaan lukiokoulutuksen haluttavuuteen ja vaarana on edelleen supis tu vat lukiolaismäärät, mikäli lukion toimitila-asiaa ei ratkaista. Lukion investointikeskusteluissa on lähdetty siitä, että aikaisemman pää tök sen mukaisesti lukion sijoittelussa on olemassa neljä vaih toeh toa: 1) Lukio peruskorjataan nykyisille sijoilleen. 2) Lukio tehdään Seppolan koulun tontille uudisrakennuksena. 3) Lukio tehdään Paunun koulun laajentamisena, käytännössä yhte nä lisäkerroksena, johon on varaus olemassa. 4) Lukio peruskorjataan Vitikkalan yhteyteen. Näistä vaihtoehdoista peruskorjaus tarvitsee väistötilat ja niiden järjes te lyt on varattava esittelytekstin kustannusten lisäksi. Muissa vaihto eh dos sa lisäkustannuksia aiheuttavat tilojen purku tai muut ta mi nen toiseen käyttöön. Jos lukion tilat muutetaan johonkin muuhun kau-

4 pun gin käyttöön, sille on joka tapauksessa tehtävä peruskorjaus hinta vaihtelee käyttötarkoituksesta ja rakennukseen sijoitettavasta toi min nas ta riippuen jonkin verran. Yksi vaihtoehto tietysti on myydä ko ko rakennus yksityiselle peruskorjattavaksi johonkin toimintaan tai kaa voit taa tontti asunto/liiketoimintaan. Rajoitteena on toi mi mat to mat kiinteistömarkkinat tällä hetkellä. Mikäli näitä vaihtoehtoja selvitetään tarkemmin, pitää lukiosta tehdä eril li nen hankesuunnitelma, jossa kartoitetaan eri vaihtoehtojen kustan nuk sia tarkemmin. Hankesuunnitelma voidaan tehdä yhdestäkin vaih to eh dos ta. Lyhyesti hankesuunnitelma kartoittaa vaihtoehdot ja on pohja konkreettiselle suunnittelulle, jolloin kustannukset ovat parem min arvioitavissa. Joka tapauksessa hankkeella alkaa olla kiire, jot ta rakennus valmistuisi suunnitellussa aikataulussa ja että lu kiokou lu tus pysyisi houkuttelevana vaihtoehtona nuorten keskuudessa. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää: 1) aloittaa hankesuunnittelun, jossa selvitetään kaksi vaih to eh toeh toa: Lukio peruskorjataan nykyisille sijoilleen tai Lukio tehdään Paunun koulun laajentamisena lisäkerroksena. 2) aloittaa hankesuunnittelun välittömästi. 3) että, tämän vuoden syksyn aikana syntyvät kustannukset kir jataan kaupunginhallituksen projektiksi (arvio noin euroa), mää rä ra ha va rauk set seuraaville vuosille tarkennetaan in vestoin ti suun ni tel maan. 4) että, asiaa valmistelemaan nimetään työryhmä, jonka pu heenjoh ta ja na on tekninen johtaja ja jäseninä kiinteistöpäällikkö, sivis tys toi men johtaja, lukion rehtori ja talousjohtaja. Työryhmä kuu lee muita asiantuntijoita. Päätös Keskustelun kuluessa kaupunginjohtaja teki seuraavansisältöisen muu te tun päätösehdotuksen: Kaupunginhallitus päättää: 1) aloittaa hankesuunnittelun, jossa selvitetään kaksi vaih to eh toeh toa: Lukio korjataan nykyisille sijoilleen tai lukio teh dään Paunun koulun laajentamisena lisäkerroksena. Kaupunginhallitus päät tää varata työryhmälle mahdollisuuden ottaa han ke suun nitte luun muukin vaihtoehto aikataulun puitteissa. 2) aloittaa hankesuunnittelun välittömästi. 3) että, tämän vuoden syksyn aikana syntyvät kustannukset kir jataan kaupunginhallituksen projektiksi (arvio noin euroa), mää rä ra ha va rauk set seuraaville vuosille tarkennetaan in vestoin ti suun ni tel maan. 4) että, asiaa valmistelemaan nimetään työryhmä, jonka pu heenjoh ta ja na on tekninen johtaja ja jäseninä kiinteistöpäällikkö, si-

5 vis tys toi men johtaja, lukion rehtori, opetusjohtaja, pe rus ope tuksen rehtori, kaupunginarkkitehti, talousjohtaja sekä kolme luotta mus hen ki löä. Työryhmä kuu lee muita asiantuntijoita. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan kokouksessa te kemän muutetun päätösehdotuksen. Edelleen kaupunginhallitus nimesi luottamushenkilöedustajiksi työryh mään Tuomo Alasen, Mika Kyrön ja Aira Putkosen. Khall 5 Valmistelija: talousjohtaja, puh Kaupunginhallituksen asettama työryhmä on kokoontunut virallisesti nel jä kertaa, sen lisäksi on ollut työkokouksia eri kokoonpanoilla. Ase te tus ta määräajasta työryhmän työ myöhästyi noin kuukaudella, han ke suun ni tel man myöhästyminen ei kuitenkaan oleellisesti ole vaikut ta mas sa investointiaikatauluun, koska vuodenvaihteen ko kous aika tau lui hin vaikuttavat mm. arkipyhät. Työryhmän valmistunut selvitys on liitteenä. Liitteenä on myös valmis tu nut nykyisen lukio- ja liikuntahallirakennusten päivitetty pe ruskor jaus- ja kustannusarvio, päivitetty kustannusarvio on 7,9 Meur ilman arvonlisäveroa. Työryhmän työn toisena vaihtoehtona on tarkasteltu lukion si joit tamis ta olemassa oleviin rakennuksiin. Tarkastelu lähti siltä pohjalta, et tä todettiin olevan hankalaa rakentaa Paunun kouluun yhtä ker rosta lisää. Lisäkustannuksia olisi tullut mm. väistötilojen jär jes tä mi ses tä koulutyön aikana. Niinpä työryhmän työn yhteenvetona on, että Jämsän uusi lukio on mahdollista sijoittaa Paunun kouluun vuoden 2017 syksystä alkaen, kun osa yläkoulun luokista osoitetaan Vi tik ka lan koulusta (6 kpl). Sijoittaminen on mahdollista, sillä nykyisissä kouluissa on väljyyttä ja li säk si yläkoulun koko pienenee 18 perusopetusryhmästä 15 pe rusope tus ryh mään lyhyehköllä aikajaksolla. Tällöin ei myöskään ny kyisten koulujen laajennusta tarvita. Tilamuutostarpeet ovat erittäin pieniä. Esitetty ratkaisu tosin jakaa yläkoulun toiminnan kahteen ra kennuk seen, jolloin koulujen toimintakulttuurien yhdistäminen vaatii mää rä tie tois ta johtamista, suunnittelua ja sopeuttamistoimia, joten muu tok sen suunnitteluun ja toteutukseen on varattava aikaa ja resurs se ja. Opetustilojen varustamiseen ja kalustamiseen on va rau dutta va noin euron määrärahalla. Työryhmä ei ole tutkinut uudisrakentamisen vaihtoehtoa, koska se ei var si nai ses ti kuulunut tehtäväksi antoon. Sijoittuminen nykyisten kou lu jen tiloihin tehtäisiin muuttamalla olomassa olevia luokka yms.

6 ti lo ja melko kevyesti, joten vaihtoehto on ilman muuta halvin uusien lu kion tiloiksi järjestämiseksi, vaikkakin se tarkoittaisi jonkin verran käyt tö ta lou den menojen nousua itse koulutuksen järjestämisessä. Ohjausryhmä on todennut, että selvityksen lähtökohtana olevat op pilas mää rät ovat riittävän oikeat ja esitetty tilatarve sekä toimintojen sijoi tus esi tys on tarkastettu ja todettu valituilla lähtökohdilla tilojen näkö kul mas ta toteutuskelpoiseksi oppilaitoksittain. Vuosien taloussuunnitelmassa on investointiosassa varat tu lukio- liikuntahallin peruskorjaamiseen yhteensä 7,3 Meur, lisäk si kalustamiseen on varattu euroa vuodelle Lu kion sijoittaminen nykyisiin keskustan koulurakennuksiin olisi siten huomat ta va ja luonnollinen kustannussäästö. Mikäli lukion sijoittaminen Paunun kouluun halutaan tehdä ai kai semmin, tarvitaan väliaikaisia tiloja 3-4 luokkatilan verran. Näiden ti lo jen järjestelyä ja tilakustannuksia voidaan selvittää työryhmän oma na jatkotyönä tehdylle selvitykselle. Rinnan tämän selvittelyn kanssa on syytä aloittaa pikaisesti valmistelut koulujen yhdistämisestä siten, että nykyisen lukiorakennuksen käytöstä luovuttaisiin sovittavalla ai katau lul la. Samalla voidaan selvitetään, voidaanko lukio sijoittaa esim. Jokivarren koulun tiloihin omana yksikkönään. Todellisia käyttökustannussäästöjä syntyy vain, kun vanhoista ra kennuk sis ta luovutaan ja investointimenojen säästöjä vain, kun niitä ei peruskorjata eikä päivitetä mihinkään muuhunkaan kaupungin omaan toimintaan. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää: 1) merkitä tehdyt selvitykset tiedokseen. 2) että Seppolan koulun tontti kaavoitetaan välittömästi asuin/liike ra ken ta mi sen tiloiksi. 3) antaa työryhmälle tehtäväksi selvittää omana työnä vaih to eh tona valmistuneelle selvitykselle lukion sijoittuminen Jokivarren kou luun. Selvityksessä pitää huomioida sekä toiminnalliset että ra hoi tuk sel li set tekijät. Samalla selvitetään lukion toiminnan siir ty mi sen mahdolliset aikataulut. 4) että työn on oltava kaupunginhallituksen käsittelyssä vii meistään mennessä. Päätös Keskustelun kuluessa kaupunginjohtaja täydensi päätösehdotusta seuraavasti: 5) että lukiotyöryhmää täydennetään Jokivarren koulun rehtori Hannu Reijosella.

7 Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen kaupunginjohtajan kokouksessa tekemällä täydennyksellä.