ilr-p$-t"stflmkh Tietoa luotosta

Transkriptio

1 NEN R.Y:N

2 ilr-p$-t"stflmkh Tietoa luotosta "Miehen ta),tyy huomata vehapatoisimmiitkin asiat, jotka vaikuttavat hdnen luottoonsa. Vasarasi lytinti. jonka velkojasi kuulee viidelta aamulla ja kahdeksalta illalla, tekee henet puoleksi vuodeksi tyytl,viiiseksi. Mutta jos han nekee sinut biljardipd.\dan aaressa tai kuulee ddnesi kapakasta silloin, kun sinun pitaisi olla tydssa. hen antaa seuraavan aamuna karhuta sinulta laskua ja vaatii rahojaan takaisin. ennen kuin olet saanut niitd edes ka)'ttodsi." NAin ajatteli hyviistli maksajasta Benjamin Franklin ( ), tuo amerikkalainen monipuolisuusnero, joka ehti olla monessa rnukana. Hiin oli se mies, joka keksi ukkosenjohdattimen. perusti Yhdysvaltojen ensimmdisen palokunnan ja lainakirjaston, perusti Pennsylvanian yliopiston, sai peruutetuksi leimaverolain, ehdotti orjuuden poistamista.;onka Abraham Lincoln toteutti, kuului kolmimiehiseen tyoryhmii?in. joka laati Yhdysvaltojen itseniiisyysjulistuksen.jne. Suomen laman paiven luottotoiminnasta ollaan parhaillaan tekemass akateemista tutkimusta. Tutkimuksen yksi painopistealue on luottotietotoiminta. Luottolinkki lupaa seuraavassa numerossaan kertoa tastd tarkeasta tutkimuksesta. Tdssii numerossa esitellaan luottotietotoimintaa. ioka on vhdi\1\ksen peruslamr\e.ta alkaen ollur thdirrlk.en keskeinen toiminta-alue. Luottokontrolli Ov on laajentanut toiminta-ajatu\taan ia m\ci\ met kirra!eslt li.dnnr t tretojen automaattisra kasittelj'a. Neista asioista jasenkunnan kannattaa tietda. Luottokontrolli Oy on hyvii esimerkki siite, miten keskitetylla toiminnalla paastaan tehokkaaseen luottotietojen hyviiksikriyttddn. Kaksi muuta ammattimaista luottotietotoimistoa voisivat keskenaen selvittaa ne syyt, mitka estavet toimistojen yhteistyon kehittamista ja mita seurauksia yhteistydn kehittamisestd voisi olla toisaalta luottorietojen tuottajille ja toisaalta tietojen kayttajille. Toimistojen jasenkunta saattaa hyvinkin olla valmis maksamaan enemman nykyista nopeammasta palvelusta. Suomen suhteellisen pieni rekistercjitavien yritysten ja henkil<iiden maarakin voi puoltaa toimintojen jarkeistemista. Rahoitusyhti<irintamalla rapahtuu niin ikiiiin. Rahoitusyhteisotoimikunta on jattanyt mietintdnsa. Lakiehdotuksen kaikkia vaikutuksia ei viela tunneta. Monet rahoitusyhtidt ovat odottavalla kannalla. Uusia yhtidirakin perusr.raan eika jitiidii odottelemaan uutta lakia. Yhdistys on antanut lausunnon mietinndsta valtiovarainministeridlle. Ylempien oikeusasteiden ennakkopaatdksia rahoitu.lhrididen roiminra-alueesra alkaa tulla. Sopimuslomakkeita ollaan uusimassa. Luottoalalla riittea seurattavaa! Risto Suviala paatoimittaja

3 Luottotiedot reaaliajassa Tieto on Luottokontrolli Oy:n pddomaa. Uuden tietokonejiirjestelmdn muistissa piiiiomalla on tilaa kasvaa ja liikkua nopeasti, asiakkaiden tarpeiden tahtiin. Toimitusjohtaja Juhani Joenpellon silmissii viiliihtiiii tyytyviiisyys: Pyykki on pantu ja pysyy. Yrityksen tiedosto mittaa ATK-aikaa. Voimakas lahtoimpulssi synnytti Luottokontrolli Oy:n: Liikepankit perustivat rahoitusyhtidnsa 1959 ja m?i?irdsivat ulkomaisen mallin mukaan, etta ostajan taustat on selvitettava ennen rahoituspaatdsta. Kulutusluottokauppa lahti kasvuun - ja tarvitsi keskitetyn tiedoston asiakkaista. Alue- ja alakohtaiset mustat listat joutivat pois, kun pankit, kaupan keskusjiirjestitt ja liikkeet sek?i Suomen Luotonantajayhdistys ja Luottotieto r.y. perustivat Luottokontrolli Oy:n. Toimitusjohtajaksi kutsuttiin Luottotieto r.y:n osastopaallikkd Juhani Joenpelto. "Ensimmiiiseksi kerlsimme julkiset maksuhiiiridt protestilistalta kuuden vuoden ajalta. Osakkaat ja heidan asiakkaansa antoivat perustletoa seka hyvista etta huonoista maksajista. Meille syntyi nimen tiedosto, jonka puitteissa lahdimme toimimaan ", Joenpelto muistelee. Alkuvuosina tiedoista valtaosa oli maksuhiiiridita. Nyt tilanne on painvastaineni hyva on voittanut pahan ainakin tietomaarasta mrtattuna. "Keriisimme tietoja yksinomaan yksityishenkiloiste. Nyt olemme laajentamassa palveluamme yritystiedoston puolelle. Mutta niita tietoja voivat kayttaa vain pankki-ja luottotietoalanosakkaamme." Yli 5000 asiakkaan palveluyritys Luottokontrolli Oy:n asiakkaina on noin 5100 toiminimee. Niilla on kaksi yhteista nimittajaa: Liike on rekisterdity tai se toimii ainakin elink inoluvan varassa. Ja harioittaa kulutusluottokauppaa. "suurin asiaklsryhmdmme ovat kodinkoneliikkeet. Seuraavina tulevat autokaupat ja huonekaluliikkeet, pankit ja postimyyntiliikkeet, luottokortti- ja tililuottojarjestelmia yllapitavat yritykset. Asiakasrakenteemme vuoksi noudatamme vahittaiskaupan aukioloaikoja." Joenpellon seinlillii on Suomen kartta, jossa nuppineulat osoittavat asiakaskunnan mii?irdllisen jakauman. Asiakkaita on Hangosta Inariin ja Maarianharninasta Ilomantsiin. "Rahoitusyhtididen toteamat maksuhairiotiedot kertyvat vain meille. Tassd olemme monopoliasemassa. Valtaosa tililuotto- ja luottokorttihairidsta tulee paasaentdisesti vain meidlin tiedostoomme. Saamme kulutusluottohairidt ennen kuin ne menevat viranomaisten kasittelyyn: Paivassd rekisterciimme yli 600 maksuhairititietoa", Joenpelto luettelee yhtiiinsa vahvoja puolia. Valttikorttina nopeus 22 vuotta yhtici on palvellut asiakkaitaan postin, puhelimen ja telexin avulla. Mutta nama klassiset valineet eivat enaa riita: Laatu vaatii nopeut- "Panimme ATK-ajatuksen paperille ensimmiiisen kerran jo l0 vuotta sitten. Tutkimme sovellusmahdollisuudet tarkkaan. Mutta tietotekniikka ei silloin vielii riittanyt. Velimaastoon tuli sitten este: kehitteille liihtenyt tietosuojalaki. Se pisti miettimaen, onko meilla mit?izin mielta lahtea ATK:lle. Mydhemmin tilanne selkiytyi ja kolme vuotta sitten tartuimme suunnitteluun tosimielesse. Toteutusvaihe on nyt kestanyt toista vuotta ja sen loppuunsaattaminen tiedoston kasvattamisen suhteen vie ainakin taman vuoden. Nokian toimittamassa Honeywell DPS6 -tietokoneyksikdssa tulee olemaan yli miljoonaa nimei. Vanha manuaalinen tiedosto kasittea yli kaksi miljoonaa nimeii. JArjestelma on tehty raatelintyona; kukaan Suomessa ei ole aiemmin tehnyt vastaavaa sovellusta. Ulkomailtakaan i saatu tasmalleen sopivaa mallia. Asiakkaat saavat tietoja hankkiessaan rekisteriin suoran yhteyden omalla Paatteellii?in. Mycis hiiirilcitietojen siirto nopeutuu; asiakkaat Paasevat syaittamaan ne suoraan Luottokontrollin tiedostoon. Investointi on tuntuva - tahan mennesse runsaat puolitoista miljoonaa - ja lisaa on budjetoitu tuleville vuosille. ATK ei kuitenkaan je6 yksin. Perinteist?i palvelua on edelleen saatavilla. Markkinointi rauhallista Kilpailutilanne ei ainakaan viela ole vaatinut luottotletopalveluilta aggressiivista markkinointia. Joenpelto sanookin ykskantaan, etta muut yritykset eivat ylla tiedostc jensa laadussa ja maarassa Luottokontrollin tasolle. Sit. pairsi omien osakkaidensa Luottotieto r,y;n ja S Luotonantajayhdistyksen kanssa ei kilpailutil ole. "Kasvu on ollut makasta, etteivat suurct markkinointikampanjat ob olleet tarpeen. Olemme lehestyneet ennen muuta nyk)'is l asiakaskuntaamme ja kertc neet uusista mahdollisuuksistamme. Mutta kerromme toki itsestamme viela muillekin." Tehokkuuden ja tarpeellisuuden mittari on puhutteleva: Viime vuonna yritys antoi luottotietoa. PaivA-' kohtaiseksi muutettuna (G peivaisen tyoviikon mukaao) se on noin 2600 palvelukertaa. Luottotietoalalla haastava huominen Tulevaisuuden puntarointi nostaa tuumarypyn Joenpellon otsalle. Han asettaa sanansa harkittuun jarjestykseen, "Kylla tama ala nayttaa kehittyviin ja kasvavan jatkuvasti. Kehitykseen vaikuttaa tietysti myds kilpailutilanne. Luottokauppa lisaantyy, samalla se etsii uusia muotoja. Tililuotto- ja luottokorttijarjestelmat ovat kehittyneet. Muoviraha tulee huomispaiviin maksuviilineeksi. On mielenkiintoista seurata, mihin suuntaan pankkien rahaliikenne kehittyy."

4 Maija, Kaarlo ja Hdkan vaikuttamisen asialla Maija Ahvenainen, Kaarlo Oksa ja Hdkan Broman ovat hallituksemme uusia jtiseniri. Yhdistyksen merkitys on heidtin mielesteitin koulutuksessa, kontakteissa ja alan arvostuksen nostamisess a. Hallitus luot saa Luott omiehiri vaikuttamisen vesille. "Kontaktit ulkomaille tiirkeiit" Maija Ahvenainen on Oy Huolintakeskus Ab:n luottopaiillikk<i ja yhdistyksen kerhomestari. Luottoalan vuosia Maijalla on kahdeksan. "Yhdistyksen vaativa tehreva on pit:ia jasenet luottomaailman tapahtumissa ajan tasalla. Sen on kerrottava, mita tapahtuu ja mitii on odotettavissa. Kouluttajana yhdistys on avainasemassa, koska alallemme ei ole varsinaista omaa koulutusta", Maija sanoo. "Itse pidan erittain tarkeana kontakteja ulkomaisiin sisaryhdistyksiin. Yhteydenpito antaa paljon mielenkiintoista rietoa ja virikkeite suomalaiseen luottokaytantddn." Maija snaoo yhdistyksen ansioksi monet vapaamuotoiset keskustelut kollegojen kanssa alan yhteisista ongelmista: TArkeintA henkilcikohtaista antia ovat kontaktit muihin luottoalan ihmisiin. "Asiantuntijoiden yhteisond voimme vaikuttaa alamme kehitykseen entista aktiivisemmin", Maija Ahvenainen tiivistaa omat odotuksensa. Huominen haastaa myos luottovaen ottamaan mittaa ammattitaidostaan, "Lainsaadantd tulee irntamaan uusia piirteita, Luottovdki tarvitsee jatkuvaa ja suunnitelmallista koulutusta. Valitettavasti kauppaoppilaitokset eivat anna likimainkaan riittavasti luottoalan perusopetusta tulevalle luottomiessukupolvelle." Joenpelto sanoo, etta alkuperainen ehdotus tietosuojalaiksi oli Luonttokontrollille selvd uhka. "Se olisi voinut vieda toiminnaltamme jalat alta. Toivottavasti se ei saa eduskuntakasittelyssa uusia ilmeita. Nykyinen ehdotus on sentaen jotenkin siedettava." I "Koulutukseen kannattaa panostaa" Asea-Skandia Oy:n luottopaallikkri ja yhdistyksemme sihteeri Kaarlo Oksa kirjaa itselleen seitsemdn vuotta luottoalalla ja Luottomiehena. Hdn sanoo, etta ten:i aikana yhdistys on kehittynyt oikeaan suuntaan. Koulutustoimikunnan jesenena Kaarlo korostaa luottoalan koulutuksen tarkeytta. "Yhdistyksen kokousten asiantuntijaesitelmat ovat tarpeellisia. Syyskuussa pidettavan koulutuspaivan jarjestelyt ovat pitkalla ja odotamme silta paljon. Tasokkaaseen koulutukseen kannattaa panostaa." Kaarlo maarittelee yhdistyksen tarkeimmiksi tehtaviksi jasenten ammattitaidon kehittamisen ja luottoalan arvostuksen nostamisen. "Me voimme vaikuttaa esimerkiksi lainsaadantdtydhdn. Lakien siiiitiijien tulisi pykalissaan ottaa myds taloudelliset realiteetit huomioon. Me voimme asiantuntijoina auttaa heite." Yhdistys on antanut Kaarlolle ammattitaitoa ja hyviii ystevia. "Meidan alallamme henkildkohtaiset kontaktit ovat erittain merkittavia. Tutun kanssa asioidessa valttyy monelta erimielisyyden karikolta. Yhdistys toimii yhdys-. siteena ja uusien jasenten mydta ihmissuhdeverkosto kasvaa", Kaarlo sanoo. "Tiedotuksella saamme lisaa tunnettuutta. Luottolinkki on kiiyntikorttimme." "Puhtia vaikuttajan rooliin" Osastopiiiillikko Hikan Broman Suomen Luotonantajayhdistyksesta valittiin yhdistyksen kokouksessa 8.3. hallituksen jeseneksi eronneen Kimmo HAnnisen tilalle. "Maaliskuussa teytin 20 vuotta luottoalalla. tessa yrityksessa ja Luottomiesten yhdistyksesse", Hikan kuittara henkil6historiansa. H6kan asettaa itselleen rauhalliset tavoitteet hallituksessa. "Haluan ensin niihdi linjat. Alamme asioihin voimme kylla tarttua hanakammin ja ottaa yhdistyksene reippaasti kantaa." Painostusryhmana yhdistys pystyy Hakanin mukaan vaikuttamaan alan toimintaan tai toimettomuuteen: "Se on positiviinen ja vahva asia." 20 vuotta kestanyt jasenyys on Hikanillekin merkinnyt peeomanlisaysta ihmissuhdekirjanpidossa. "Mitii paremmin kanssavaikuttajia tuntee, sen paremmin parjaa", han sanoo. I t

5 Uusia kirj luottoalalla KASANEN - RONTU - SAFIULLA: Korkokirja. 242 s. Luottokustannus Ky Korkolain aallonharjalla markkinoille ilmestyi viime vuoden loppupuolella Korkokirja. Varsin tervetullut yleisteos taynna asiaa koroista. Korkolain puuttuminen atheutti ennen peensiirkya luottoalan ihmiselle. Nyt sita ai- FSSS.F.:-s-,=\ 's \"udsii.- sss Soita ja pvvda esite ja heuttaa korkolain - edtyisesti sen tiettyjen pykiilien - tulkinnanvaraisuus. Rohtoa naihin tulkintaongelmiin ei tunnu liiytyvan korkokirjan sivuiltakaan. Tekijat toteavatkin useampaan otteeseen. ette korkolain tulkinta on vieli osin epiiselvli. Kun sita kaiken ratkaisevaa oikeuskiir. tantija ei ole ehtinyt muotoutua, tekijat ovat joutuneet osin vahen niin kuin "ennustajaeukon" asemaan aryellessaan tulevia tulkintoja. Korkokirja esittelee kylliikin varsin asiantuntevasti korkolain pykalat silla soveltamistarkkuudella kuin suinkin on ollut mahdollista kirjaa kirjoiteltaessa. Muitakaan korkoja koskevia lain pykalitita ei ole unohdettu. Korkolaki kun ei ole ainoa korkoja koskeva laki. Kirjassa korkopolitiikka on nahty osana luottopolitiikkaa. Ja tehan liittyen muun muassa eri maksuehtoja ja korkojen laskuttamista on kesitelty yksityiskohtaisesti. Vientikaupan korot oval jaaneet kirjassa lapsipuolen asemaan. Vain muutama si\ u yleisluontoista tekstia. Suomen tarkeimpien vientimaf den korkolainsaadanndn paapiirteittaista esittelyii j?ii kaipaamaan. Alkaa olisi voinut vaikkapa Pohjoismaista. Tekijat kuitenkin ovat katsoneet islamilaisen lain korkojen veloittamiskaytanndn tuntemisen suomalaiselle luottohmiselle tlirkeiimmiiksi kuin naapurimaittemme. Mikiis siini, annos eksotiikkaa piristaa! Ja on varmasti hy<idyksikin. Koron laskenta on ansiokkaasti ja perusteellisesti selr r- telty lukuisten esimerkkien avulla. Perdti yli puolella kirjan 242 sivusta. Mielenkiintoisia ja ajankohtaisia ovat muun muassa laskelmat, joissa on vertailtu rahoitusyhtididen tarjoamien rahoituspalvelujen - leasingin, osamaksun ja factoringin - kustannuksia perinteisempien rahoitusmuotojen kustannuksiin. Kaytannon luottoihmiseltii - joka ei valttamatta ole kovin syv?illisesti vihkiytynyt talousmatematiikan syijvereihin - saattaa mielenkiinto tai ainakin aika loppua perehtyessaan kirjan yksityiskohtaisiin Iaskelmiin. Monipuolisena ja asiantuntevana Korkokirja palvelee luottoalaa hyvana perusteoksena koroista. Anne Leppele-Nilsson

6 Maksuhfliriiitiedot atk-pddtteellii 3*x:t.'::- II t-g. nopeasti o yksityisistii ja yrityksistii o haluamassasi jiirjestyksessd Maksutieto Oy:n ylliipitiimiistii tietopankista o piiivitettyni uusimmilla tiedoilla o jopa 4-6 vuoden ajalta maksuhiiiriiin laadusta riippuen Lisiitietoja luotonvalvontajiirjestelmisti antaa myyntineuvottelija Raul v. Denffer, puhelin (90) NOKIAtrIATA Laskentakeskus Mannerheimintie 3 B,00100 Helsinki 10

7 I Pankit ovat aina vahentaneet vahingonuhkaansa jalamalla luotonantonsa useille saajaryhmille, elinkeinon aloille ja maantieteellisille alueille. jos luotonantoa tarlastellaan kokonaisuutena, mutta yksittaisten luottojen osalta ne ovat tehneet sita latttam:illa vakuuksia. Panktilaeissa onkin saiistd- ja osuuspankkien osalta paaraantiina, etta luottoa annelaan rain turvaavaa vakuutta rastaan. Liikepankkien luottojen vakuuksia ei ole siiiinnclr). mutta valttemettdmyys noudattaa luotonannossa riitla\aa varovuutta antaa valuuskysymyks lle merkitysta niidenkin piiriss?i. Keskustelu luotonannon rarmuudesta on pankkien yri- Itltutkimuksen nousun vuosina saanut uutta savya. Varmuutta haetaan jo paljolti yritl ksen kehitysniikymi?i kosle\ asta tiedosta eikii perinteisirtd vakuuksista. Pankit tahdentavet. erra Kokouspaikkana oli Ravintola Kauppakiha liihellii Suomen Pankkia. rakuus ei ole luoton mydntamisen peruste siinii mie lessii. tannuksella. Taloudellinen Pelket liiketaloudellisettun- elte hyvaa vakuutta vastaan roisi kuka tahansa ja mihin rarkoitukseen hyvansa saada p!\tamansa luoton. Rahalaitokset pitavat vakuuksia liihinnd luoton varmistamiskeinona. joka usein kyllii on tarpeen. mutta joka sinensa ei saisi johtaa luoton mydntemiseen. jos luotonsaannin varsinaiset edellytykset, ennen kaikkea yrityksen hyviit kehit) snek) mat. puuttuvat. Yrit_,-sten kehitysniikymien lisaksi vakuustarpeisiin vaikuttaa luottorahoituksen kiir ncjaste. Teollisuutemme ja muun yrltystolmlntamme Iahoitusrakenteen kielteisenii critr ispiirteend on omarahoitusosuuden pienuus. Osakerahoituksen edistaminen ja lrity ksen ohjaaminen suoraan paaoman lahteelle voisivat hillita luottorahoituksen kaytrate ja talla tavoin vahentaa m\ ais vakuustarpeita. Reaalivakuuksista voi ennustaaj tta yritysten panttauskelpoisen reaaliomaisuu- epavarmuus ja kiihtyvii tekninen kehitys vaikuttavat sita paitsi niin, etta reaalivakuuksien rahaksimuuttoarvot eivat pidiikii:in, eika niiden varaan rakentuva luotonanto siis suinkaan aina ole turvallista. Vakuustilannetta ovat muuttaneet myds viime vuosina kayttddn tulleet tai yleistyneet rahoitustavat, jotka peaosaltaan ovat pankkien osakkuusyhtididen hoidossa. Osamaksukauppa ja sen jarjestynyt rahoitustoiminta seka leasingrahoitus luovat toisaalta vakuutta, mutta voivat samalla vaikeuttaa eraiden vakuuksien, etenkin irtaimistokiinnityksen, ja luotonsaajan yleisen vastuukyvyn "silmamaaraiste" arviointia. Ilmeisesti uusien rahoitusmuotojen vakuusainekset jossakin mddrin poistavat juuri sitii vakuustarvetta, jolle muutoin voitaisiin joutua hakemaan ratkaisua takauksista. den suhteellinen osuus on vah nemassa. Investoinneista, Jotka ovat Kokonaistaloudelliset merkinneet paljon reaalivakuuksien synnylle, kriteerit kuuluu nykyaan eneneva osa tutkimustyctn, tuotekehitte- Eritoten 1970-luvulla virisi Iyn, valmennuksen ja muiden keskustelu siita, heijastavatko liiketaloudelliset sellaisten toimintojen piiriin, Jotka peaosaltaan investointi- ja luottokriteerit, joita edel- merkitsevat aineettomien, reaalivakuuksiksi kaymettomien investointointien kokonaistaloudellista la kasittelin, riittavesti investien kasvua aineellisten kus- tuottavuutta ja suotavuutta. nuslurr'ut nusluvut ervat eivat ehka ehkii arna ainaku- Pankin intresseihin vastakaan vrltvksen ta lnves-,. ;;il-i'"'k;n,uili,i"a.ir,,i I i ittyvet kriteerit vaikutuksia riittavasti, minka vuoksi puhtaasti liiketaloudellisia kriteerej?i on tarpeen taydentaa muilla kriteereillii. Neljaksi tarkeimmiiksi kokonaistaloudelliseksi mittariksi on todettu pedoman tuottavuus. tydn tuottavuus, tydpaikan hinta ja valittcimat valuuttavaikutukset. llmeisesti sellainen ajattelutapa. joka tahdentaa tuotannontekijciiden tehokasta kayttda ja pitaa silmalla kannatravuutta. ei ainakaan pitkalle tahtaavasti ole helposti ristiriidassa talouspolitiikan keskeisten tavoitteiden, kuten Rahalaitosten toimintaa saantelevat monet lainsaanndkset ja muut sitovat ohjeet. Rahalaitokset ovat myds itse yrityksia, joiden on otettava kannattavuuden vaatimukset huomioon toiminnassaan. Niimii kaksi seikkaa vaikuttavat luotonantoon yleensa ja tietysti myds yritysluotonantoon. Pankkitoiminta ei liene vuosikymmenien mittaan muuttunut siina mielessa, ette toiminnassa edelleen noudatetaan tai pitaisi noudattaa vakiintuneita pankkitoiminnan yleisperiaatteita, jotka ottavat tycillisyyden ja vaihtotaseen huomioon mycis rahalaitoksen omia etuja. Naita periaat- tasapainottamisen kanssa. Liiketaloudelliset ja kokonaistaloudelliset luotonantokriteerit teita, joihin osaksi olen jo edellii viitannut, ovat etenkin eivat ole toistensa seuraavat toimintasaanndt. vastakohtia, vaan kokonaistaloudellinen Pankki pyrkii sijoittamaan arviointi tayden- kaytdssean olevat varat tur- taa liiketaloudellista analyysia. vallisesti. Pankki jakaa rahoitusratkaisuissa Liiketaloudellinen arvioinvallisesti. ti on ensisijainen siins mielessa, etta yrityksen toiminnan ja syntyvae vati hingonuhkaa useille tahoille. Pankki pyrkii maksuvalmiutensa puitteissa tyydyttamaan menestymisen edellytyks na on riittava liiketaloudellinen asiakkaidensa oikeutetut luotontarpeet. kannattavuus. Voidakseen elaa yrityksen on oltava kannattava. Vakiintuneiden pankkipeten Kokonaistaloudellisriaatteiden noudattamisen kriteereiden soveltamiseen ohella pankit tietysti pitaver ei paasta, ellei niiden soveltamiseen ole kohteita, taloudellisesti kannattavia yrityksie. silmiillii omaa tulonmuodos- Jatkuu siv 10

8 "Tete kaikki asianomaiset noudattakoot..." OIKEUS ON PT]HUNUT Luottolinkki seuraa luottoalaa koskevia Korkeimman oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. Piiiitiiksillii on merkit5'stli luottoalan yrityksille niiden suunnitellessa ja toteuttaessa luotonanto-, luotonrahoitus- ja luotonperimistoimintoja sekii yksittiiisid toimenpiteitii. Piiytiikirjat kertovat niiin: Korkein.hallinto-oikeu.on tarkoitukseensa." Jyrsinkoneen laadussa ollut virhe on tiivii sille jutusta aiheutuneet si yhtion on kuitenkin pidet- Rahoitusyhtiiin liiketu (lnut asran Ja kalsoo. ettel vaihtoverotus ole syyte muuttaa liikevaihtovero-oikeuden paatdsta, joka ole soveltunut sellaisiin jyrsinkonaan. rajoittunut siihen. etta kone ei oikeudenkiiyntikulut vahin- KHO siis jaa pysyvaksi. tatdihin. joita varten B oli koneen hankkinut. mutta Jutus- katsoo, ettei ole syyte muut- A:n osalta Korkein oikeus Liikevaihtovero-otkeus on sa ei ole ilmennyt. etta koneella ei olisi voitu suorittaa mui- lopputulosta. Yhticjn tulec taa hovioikeuden tuomion tutkinut asian. Asiakirjojen mukaan leasingvuokrausta ta tavanmukaisia jyrsintatdita. Taman vuoksi Korkein oi- ajetut korvausvaatimukset on nain ollen, kun C:tA vasraan harjoittanut rahoitusyhtio A, joka on 14.l fuusioitunut rahoitusyhtio B:hen, on vastuussa jyrsimen virheelli- sille ja viimeksi mainitulie ] h- Rahoitusvhtiii ei vastaa laitteen sopivuukeus katsoo. etta C ei ole hyliitty, alempien oikeuksien vuodelta 1979 (ajalta Ll.- syydesta B:ll aiheutuneesta tiolle yhteisvastuullisesti maardimdn maksuvelvollisuuden 14.1 l. 1979) suorittanut ennen desta tarkoitukseensa vahingosta tehdyista vuokraussopimuksistaan liikevaihtovela Korkein oikeus hylkiiii C:tii vahingonkorvauksena viisi- KKO Edellli lausutuilla perusteil- asemesta yksin suorittaa B:llc roa ll Vo:n verokannan mukaan. Laitteet, joita kyseiset Korke in oikeus on, mydn- vapauttaa yhtidn alempien kaa viiden (5) prosentin kor- vastaan ajetun kanteen seka toistatuhatta (15000) mark- sopimukset koskevat, on toimitettu vuokralleottajille en- tutkinut jutun. vahingon- ja oikeudenkiiynti- oikeudenkiiyntikulujen kortaen muutoksenhakuluvan, oikeuksien sille maaraamasta koineen '74 lahtien ja nen mainittua paiviimaaraa. kulujen korvaamisvelvollisuudesta. Asian laadun vuok- markkaa. vauksena nelj?ituhatta (4000) Vuokraussopimusten perusteella perittavien vuokrien suuruus on tamen.jalkee n muuttunut Suomen Pankin Pankkien... maardamien liikepankkien Jatkoa siv 9 korkeinta antolainauskorkoa koskevien muutosten mukaisesti. Koska vuokramearan muutos on kuitenkin perustunut alkuperaisen vuokraussopimuksen 2 $:n sii?innoksiin eikii kyseessii siten ole sopf musehtojen muutos, yhtidlle on ollut oikeus, ottaen huo- l0 Myyjaliike A:ta vastaan ajetun kanteen osalta Korkein oikeus toteaa, kuten alemmat oikeudetkin. etta kysymyksessi oleva jyrsinkone on toimitettu ostajaliike B:11e mainittujen yhtioiden viilisen sopimuksen perusteella. Ennen sopimuksen tekemistii B oli ilmoittanut A:lle aikovansa kayttee konetta A:lle toimittamiensa piirustusten n:o 51 ja 53 mukaisten hammaspy<irien valmistamiseen ja A puolestaan oli selittanyt koneen sopivan tahan kayttdtarkoitukseen. Kun koneella ei ole voitu hyvaksyttavasti valmistaa mainitunlaisia hammaspyciri?i. A on vastuussa B:lle tasta aiheutuneesta vahingosta. Rahoitusyhtid C:ta vastaan ajetun kanteen osalta Korkein oikeus toteaa, ettii viimeksi mioon liikevaihtoverolain l6 $:n I momentin (1041/16 1a 841/77) voimaantulosaanndkset, suorittaa kyseisista vuokraussopimuksista liikevaihtoveroa ll Va:t verokannan mukaan. Liikevaihtoverotoimiston toimittama jalkiverotus on siten talte osin virheellinen. Edellii esitetyillii perusteilla liikevaihtovero-oikeus harkitsee mainitun yhticin ja B:n kesken oikeaksi hyviiksya valituk- tehdyn paivatyn sen ja kumota liikevaihtoverotoimiston vuokraussopimuksen 6$:n paatdksen vali- tuksenalaiselta osin. Ottamatta mukaan "Vuokralleottajalla ei ole oikeutta esittlid vuokral- kuitenkaan valiftdmasti leantajaa kohtaan muita lait- ratkaistavakseen, miten verotusta taman johdosta on muutettava, teen laatuun, kuntoon tai muuhun seikkaan perustuvia liikevaihtovero-oi- vaatimuksia kuin mitii hiin osteen keus palauttaa asian liikevaihtoverotoimistolle tajana voisi esittae ko. myyjii?i uudelleen vastaan. Vuokralleantaja ei kesiteltavaksi. vastaa laitteen sopivuudesta tustaan ja toisaalta mahdollisuuksia kasvattaa ottolainaustaan. Niim?ikin niikcikohdat ovar kasittaakseni varsin pitk?ilti kokonaistaloudellist n tavoitteiden mukaisia. Seestiimisen edistdminen ja vientiin liittyvien tulojen kartuttaminen lienevet yleisten tavoitteidenkin kannalta hyvaksyttevia. RiittevA tulonmuodostus ja sita kautta syntyvii mahdollisuus luottotappiovarausten tekoon antavat pankeille mahdollisuuden ottaa harkittuja riskejii, joita aina liittyy yritystoiminnan rahoittamiseen. Investointien rahoitus Ei ole tarpeen perustella elka aihetta kiistaa sita, etta pankkien rahoituspaatiikset yleensa vaikuttavat investointien toteuttamiseen. Vaikutuksen maara kuitenkin vaihtelee. Joissakin tapauksissa ratkaisulla on tuntuva merkitys, joissakin tapauksissa taas muut tekijet ohjaavat roimakkaasti investointipeatdsta. Yritysten aseman erilaisuus johtuu mm. siitii. minkalainen yrityksen omarahoitusaste on. Investointiprosessin luonteesta ja asemasta y tyksen kokonaistoiminnassa ja suunnittelussa johtuu, etta investointisuunnitelmat synt!- vet ja kypsyvat paetdksiksi yrityksessii itsessaan eika niinkaan keskusteluissa rahalaitosten kanssa. Luottolaitoksen rahoitusratkaisun merkitykseen investointipeatdkselle vaikuttaa tietysti oleellisesti muun rahoituksen saatavuus ja ehdot. Kun meillii on useita erityis-ja yleisrahalaitoksia, jotka mydntevat luottoa investointitarkoituksiin ja joiden luotonmydntamiskriteerit poikkeavat jossakin maarin toisistaan. ei minkd?in rahalaitoksen kannanoton taryitse olla asiassa tdysin ratkaiseva. Silloin tallitin tdrmaa mielipiteeseen, etta paatostilanne

9 olisi valintatilanne. kin valisissii keskusteluissa paperillepano varmistaa sitd, tamistoimista ajoissa ja paikkansapitavasti, on tarvittavat kosketellaan nykyisin luottoja muiden rahoituskysymyssyviit keskustelussaan asiassa. rahoitusjarjestelyt usein saatu etta yrittiija ja rahoittaja py- in vaihtoehto, rahoittaa parhaimpia investointieita. Luottohakemukrusteellisestikin yrityksen ohella ovat asiakkaiden luovittava luottamus kyetty saiten pohjaksi usein melko pe- Yritystutkimuskertomusten aikaan ja niiden pohjaksi tarrulevat kuitenkin kiisiteli jonossa, jonka pituus mid ja tulevaisuudensuunnitana maaraajoin kiiytiiville vat siis rahoittamaan sanee- yleistilannetta, kehitysnakytonkayttdsuunnitelmat peruslyfi amaiin. Rahoitrajat ryhty- vuosia, eivarka rin naktelmia. Yrityskeskustelut antavat tella tavoin pankille laa- johto ja pankin edustaja yhhemmin voitaisiin rahoittaa keskusteluille, joissa yrityksen rausohjelmaa, jotta myd- TAmiin vuoksi ei tuollaiihanteelliseen valintatijalti tietoa erilaisten yritysten dessd tarkastelevat asiakkaan teryehtynytta ydtysta. juuri paasta. yleispulmista, odotuksista ja rahoitustarpeita sekli niiden Yritysten voidaan keskimaarin sanoa jo pitkaan an- ointi ei siniinsiikiiiin mahdollisuuksista. Yksittaisista yrityksiste ja toimialoista toimintaa ja siite tehtyja taneen itsestaan riittavasti tie- takana olevaa ydtyksen reaali- jokin erillinen hanke. vaan osa yrityskokonaiyrityksen jatkuvaa suuresta joukosta hahmottuu Mita tarkeampi peetds tai tcn kannattayuus- ja vakava- nein tehtyjen havaintojen suunnitelmia. toja luotonantajilleen. Yritys- Siten pelkkien invertailu on yleensii sen ajankohtaisia yleisilmiiii- sita enemmen yrityksen pitaisi on ilmeisesti johtanut kerto- pankin niikopiiriin yrittami- toimenpide on kysymyksessd, raisuusongelmien kasvaminen suppea tarkastelukulma tii. Niiden tuntemisesta on tietenkin kiinnittaa huomiota maan niista entiste selvemmin -tohde. Seka yrityksen etta hydtya pankin pyrkiessii huolehtimaan yritysten pankki- informoidaan sekii yrityksessii tahoille, joskin toivomisen va- siihen, milloin ja miten asiasta ja avoimemmin mytis muille itraian tulisikin niihdiikkeskitraa huomionsapalveluiden tarpeiden tyydyttamisesta. Yrityksen tervehdyttamiskii- niiden ratkaisumahdollisuuk- etta yrityksen ulkopuolelle. raa vield lienee. Ongelmista ja siihen, minkiikoko yritys ja sen toitmparistd ovat ennen luotonantajan rahoituspaaaate nayttaa silloin tiilloin on lisannyt kaikkien sidos- Pelkestaan se seikka, erte reiss?i ja -paineissa tama perisista kertominen puolestaan ointia ja investoinnin tdkset ovat toissijaisia yritysten omiin toimintapaatdksiin laiminlydnti lisaa tietysti hu- havaita, miten ratkaiseva unohtuvan. Tiedottamisen ryhmien mahdollisuuksia seka pyrkia tasta verrattuna, vaatii valttamatta. hujen maeraa ja aiheuttaa merkitys ryhmille itselleen on etta pankit saavat yritysasiakkailtaan riittavasti tieroa peii- huomiota olisikin yritysten jatkuvan toimintansa ja kehit- levottomuutta. Erityista silla, etta yritys voi turvata tdstensa perusteiksi. Merkittava osa tietoa saadaan nykyi- henkikistcin, toisaalta luoton- ei pit5isi olla pitka matka sen kiinnitettava toisaalta oman tymisensi. TAsta havainnosta ritysasiakkaan sin yritystutkimuksen kautta. antajien informoimiseen tervehdyttamissuunnitelmistaan turvallisuuteen voidaan paas- ymmartamiseen, etta tuohon pankin Pankit antavat yleisesti yrityksille niistii tehdyt seurantaja varsinaisetkin yritystutkimus osoittaa, etta jos luotonvan yritystoiminnan kautta. ja niiden aikataulusta. Kokete vain jatkuvasti kannatta- keskustelu muskertomukset. Tutkimuksen lahtdkohtien ja tulosten viksi havaittavista antajaa informoidaan jarke- Yritysasiakkaan ja pan- tervehdyt- Tietoperintci Oy Ammattilainen saatavien perinnhssd Tuntuuko silta, etta saatavien perintaan kuluu liikaa aikaa? Tuntuuko, etta voimavarat hajoavatuomatta ku iten kaan hyvaa lopputulosta? Kaipaatko k o k o n a isva ltaist a jdrjestelmaa, ioka perii tehokkaasti kaikki saatavasi? Tietoperinta Oy jdrjestdd yrityksesi kayttoon tdydellisen perintapalvelun. Yhteistyomme pankkien kanssa, ammattitaitoinen henkilokuntamme seke toimiva ATK-jerjestelmdmme takaavat asiakkaillemme tehokkaan ja taloudellisen saatavien oerinnen. PTietoperintci Oy Mannerheimintie 2, Helsinki 10, puh

10 t ! VALMIITA O H J E L M I S T O J A HENKILOKOHTAISIIN TIETOKONEISIIN I L Olemme kehittiineet yrityksen taloussuunnittelun tarpeisiin seuraavat valmisohjelmat: COMP-LAINAREKISTERI Helppokayttdinen ja monipuolinen lainojenhoitojarjestelmii. Tietojen sy6ttd, selaus ja korjaaminen tapahtuu vuorovaikutteisesti varineyttdpaatteellii ja kiiyttajii saa aina vastausohjelman HELP-nappainta painamalla. Listaukset voidaan valita monipuolisia poimintakriteerejii hyvaksikayttaen. Hinta mk. COMP-VA LUUTTA HA L L INT4 Taman ohjelmiston avulla yritys voi valvoa monipuolisesti ja vaivattomasti valuuttamiliirsisiii maksujaan. Valuuttalainoien lyhennykset ja korot saadaan positiolaskelmiin automaattiscsti ohjelmistoon sisaltyvesta lainarekisterista. Yritys voi mm. laskea minimivarianssiohjelmalla itselleen turvallisimman lainakorin. Ohjelmistoon sisaltyy termiinisopimusten hallintarutiini. Hinta mk. COMP.YRITYSANALYYSI Oman yrityksen, asiakkaiden, paamiesten, kilpailijoiden jne. taloudellisen aseman analysointiin tarkoitettu ohjelmisto. Sydtteine voidaan antaa myds arvioita tulevien vuosien kehityksesta, jolloin ohjelma konstruoi tilinpaatdkset ja analysoi myos tulevat tilikaudet. Hinta 8000 mk. COMP.PROJEKTIHALLINTA Ohjelmiston avulla voidaan analysoida ja suunnitella projektin aikataulu siten, etta sen toteuttaminen kohtaa mahdollisimman vehan odottamattomia vaikeuksia. Proiektin aikataulu tulostetaan havainnollisena janadiagrammina. Hinta mk. COMP-M ARK K INA HALLINTA Te[e ohjelmistolla voidaan lukea Control Datan tietokoneverkoston kuntatarkkuudella olevat markkinatilastot omaan PC:iin ja suorittaa sen jzilkeen monipuolinen kokonaismarkkina-analyysi esim. yrityksen myyntikonttoreiden alueella. Hinta meereytyy asiakkaan tarvitseman ohjelmistokokoonpanon perusteella. APLcomp Ky puhelin Kisellintie l Helsinki 64 t2

11 Luottomiehet - Kreditmf,nnen r.v:n Toimintakertomus 1983 Vuosi 1983 olj yhdistyksen kahdeslyrhm nestoinen toimintavuosi. Uusia jasenia hyvaksyrtiin yhdislscen 64. Lisaksi hyvaksytr;in yhcnsjmmeinen kirleenvaihra- Kanna aja.jaseniii oli vuoden lo- Jasenrekisteri saatettiin ajan tasal- Samassa yhteydesse poistetriin re, 56.jasenra paaasiassa ja- Iaiminlydnnin johdosta. Jiienmaera oli vuoden Iopussa Yhdistyksen hallitus ioimi s uraa, Risto Suviala. pu- (Keskusosuusliike Heikki Jartela. vara- (STS-rahoitus Oy) Bengt Fagerholm, (Oy Electrolux Ab) 6 Pirjo Nurmi, sih- (Eurocard Oy) crenajaja Liisa Svinhufvud, kerho- -5tari (Asianajotoimisto Liisa Svin- Lfvud Ky Advokatbyra Kb) buppat.maist. cuy Lindholm, ha i- Dtsen jesen saakka (H lirgin Osakepankki) casropiiellikkri Aarno Koho. balli- Itlsen jasen alkaen (Kan- -llis-osake-pankki) Lo[opaallikkd Jaakko Pohjanpeito, blliruksen jasen (E-osuuskunra E(A) Gasrop?iallikkri Ilkka Raty, hallituk- -n jasen (Suomen Yritysrahoirus Oy) limistopaallikkd Eero Toivanen, Llliruksen jesen (Luottorieto r.y.) latrtarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajina ovat.oimineet rahoiruspaallikkd Leena Rlander ja luotonvalvoja Heikki knnanen. Varatilintarkasta.jina toimivat luof rop:iallikkd Anne Leppela-Nilsson ja luottopaallikkd Kaarlo Oksa. Toimikunna! Toimikunnat ja luottotietoalan ncuvotlelukunta ovat yhteistyijssa hallituksen kanssa toimineer yhdistyksen ja Iuottoalan hyvaksj. Luottotietoalan r uvottelukunta Luottotietoalan neuvottelukuntaan ovat vuonna 1983 kuuluneet seuraavat henkil6t: osastopa:illikk6 Risro Suviata, pu- heenjohraja (Keskusosuusliike Hankkija) luottopiiallikkd Tom Ahlroos, (LuoG toimitusjohtaja Juha Joenpelro, (Luottokontrolli Oy) VTM Lassi Kantola. (Suomen yhdyspankki Oy) toimitusjohtaja Aulis Lindell. (Oy Union-OIiy Ab) luottopeellikk6 Jaakko Pohjanpelto, (E-osuuskunta EKA) luottopa:illikkd Cingiz Safiulla, (Siemens Oy) toimitusjohtaja Esko Tuovinen, (Suomen Luotonantajayhdistys r.y.) toimitusjohtaja Tapani Turkki, (Luottotieto r.y.) johtaja Tauno Valli, (Kesko Oy) Seantiitoimikunta Saenrritoimikunnassa olivat jasenrna seuraavat henkildt: osasropaallikk6 Risto Suviala, koluottopa;illikkd Malri Sampakoski asianajaja Liisa Svinhufvud Saantdloimikunta valmisteli ehdoluksen yhdislyksen uusiksi s:i:innijiksi. Uudet saanndl hyveksyttiin yhdisiyksen varsinaisessa syyskokoukses- Ulkomaantoimikunta Ulkomaantoimikuntaan kuuluivat:!oimitusjohtaja Thomas Feodoroff, kokoonkutsuja rojmistopaallikkd Pirjo Nurmi luottopaallikkd Cingiz Safiulla luotropaallikkd Esko Salkola Ulkomaantoimikunra jarjesri opinto, ja lutustumismaf kan Kddpenhaminaan. Isantana toimi Danska Kreditmannefdreningen. Matkalle osallistui 23 jasenti. RuoF salainen sisaryhdistyksemm Svenska Kreditmannafdreningen i Stockholm vieraili Helsingisse. Osanottajia oli 47, jorka turustuivat pienryhmissii 13 luottoalan yrirykseen. Koulutustoimikunta Koulutustoimikunta toimi seuruavassa kokoonpanossa: asianajaja Liisa Svinhufvud, kokoonkutsuja luotropeallikkat Bengt Fagerholm apulaisjohraja Heikki Jartela luottopaallikkd Kaarlo Oksa luottopaallikkd Jaakko Pohjanpelto Yhteistydta Rastor-Instituutin kanssa jatk ttiin. Kurssien osanotta- Jamaarien jatkuvasri pienentyesse on toimikunta tutkinut m,,6s muita vaihtoehtoja koulutuksen jarjestamiseksi. Hallituksen kokoukset Hallitus kokoontui l2 kertaa. Hallitus antoi Iausunnon oikeusminisleri6lle liiketoiminrakieltoa koskevasta lakiehdotuksesta. Varsinaiset kokoukset Yhdislyksen varsinainen keviitkokous pidettiin Kokouksessa hyveksyrriin yhdistyksen toiminta, ja tilike(omukset vuodelta Esitettiin tilintarkastajien kertomus vuodelta vahvisrerliin tilinp:i?itds Ja mycjnnetiiin vasruuvapaus tilivelvollisille. Kokouksessa valitriin osastopaallikkci Aarno Koho hallituksesta eronneen Guy Lindholmin tilalle teman Jeljella olevaksi toimiajaksi ja luortopaallikkd Magnus Nyb rg Dow Chemical Ab:sta Tukholmasta vanf tiin yhdistyksen ensimmaiseksi kir- Jeenvaihtajajaseneksi. Kevatkokouksessa johtaja Markku Puntila Suomen Pankisra piti esitelm:in "Muuttuva korkojarjestelmam- Kevetkokoukseen osallistui 52 yhdistyksen jasenra. Varsinainen syyskokous pidettiin Hallituksen ehdotus vuoden 1984 talousarvioksi hyvaksyttiin muutoksitta kokouksessa. Hallituks n valittiin erovuoroisten tilalle luottopaallikkd Maija Ahvenainen, (Oy Huolintakeskus Ab) tormistopaellikkd Kimmo Hanninen, (Luottokontrolli Oy) luottopaallikkd Kaarlo Oksa. (Asea- Skandia Oy) Hallituksen puheenjohrajaks' valif tiin luottopaallikkci Bengt Fag rholm Ja varapuheenjohtajaksi roimisropaallikkd Pirjo Nurmi. Tilintarkastajiksi vuodeksi l984valittiin luottop?iellikkd Anne Leppela- Nilsson ja peekassanhoitaja Terttu Tommila. Varatilintarkastajiksi valif tiin luottop:iallikkit Ali Parviainen ja hallintojohtaja Olavi Rummukainen. Luottotietoalan neuvottelukuntaan vuodeksi 1984 valittiin toimitusjohta_ Ja Jarmo Karppi luotropaallikkd Cingiz Safiullan tilalle ia h;llituksen uusi puheenjohtala. luo opaalhkkd Bengt Fagerholm osasropeallikkd Risto Suvialan tilalle. Muilti osin kokoonpano seilyi ennallaan. Vaninaisessa syyskokouksessa kesiteltiin halliruksen esilys yhdistyksen uusiksi saanndiksi. Nimen muunamr sesta k skusteltiin vilkkaasti. Suljetussa lrppuaanestyksessa hallituksen esrrysta kannatti 73Va annetuisla Aiiniste. Vanha nimi jai voimaan, koska vaadittua kolmen neljiisosan enemmistda ei aivan saavutettu. Saantdihin otertiin myds mukaan mahdollisuus kokouskutsujen esittamisesta vaihtoehtoisesti sanomalehdissa. Muilta osin hallituksen esitys uus'ksi saann6iksi hyvaksytriin. Syyskokoukseen osallistui 64 yhdistyksen iiisenti. Muut kokoukset pidetyssa kokouksessa informoitiin jeseni:i huhtikuussa ilmestyvasta ensimmajsesta jasenlehdesra. Kokouksessa esitelmdivar poliisiylitarkastaja Pertri Virolainen ja kihlakunnanneuvos Antei Huhtinen "ulosottomieslen toimintamahdollisuuksista ulosottolain pditteissa". Koko ukseen osa llistu i 92 j:isenta oli esitelm6itsijana Helsingin Sanomien taloustoimituksen esimies Lauri Helve aiheenaan "Sanomalehdistdn rooli ralouselemessa". Kokoukseen osallistui 45 yhdistyks n jasente. J:iserlehti Vuonna 1983 toteurui pitkaen vireilla ollut ajarus koko jasenisrdn tavoittavasta jas nlehd sta. Lehden nimeksi valittiin Luortolinkki. Lehti ilmestyy nelja kertaa vuodessa. Ensimmeinen Luottolinkki ilmestyi huhtikuussa, toinen numero syyskuussa ja kolmas marraskuussa. Lehden tarkoituksena on toimia tiedonvelittajene jesenten velilla seke edistealuottoalan tuntemustajakehirysra. Lehden toimitusneuvosroon ovat kuuluneet osastopaellkkd Risto Suviala paatoimittajana seke luottopaallikkd Ma{arta Huikarinen, apulaisjohtaja Heikki Jartela ja VTM Lassi Kanlola. Lehden toimitussibtee na on lehdistdpaallikkat Mariirta Ham:ileinen. Taloudellinen asema Yhdistyksen taloud llinen asema on pysynyt vakaana jesen- ja kannatusmaksuista seka koulutustoiminnasta saatujen tulojen rurvin. JAsenlehden on suurelta osin pystytty kattamaan lehden ilmoitustuloilla. Helsingissa 14. huhtikuura 1984 Risto Suvila puheenjohtaja Pirjo Nurmi sihteeri

12 Yhdistyksen lausunto valtiovarainminist eric)lle rahoitusvht eisri - toimikunnan mietinnostci Luottoalan tuntemusta ja kehitysta edistavana yhdistyksenli Luottomiehet-Kreditmiinnen r.y. antaa kunnioittaen seuraavan lausunnon rahoitusyhteisdtoimikunnan valtiovarainministericille Iuovuttamasta mietinniista. Yleista Toimikunnan perustamiseen on vaikuttanut tarve selkiinnyttaa pankkien ja rahoitusyhtioid n valista tydnjakoa. Toisaalta on oilut tahdellista huolehtia rahoitustoiminnan pysymisestd terveellii ja vakavaraisella pohjalla. Mietinndn yleisperustelu.jen mukaan esityksen tavoitteena on ollut maeritella rahoitusyhtididen toiminnalle sellaiset lainsaadenndlliset puitteet, etta rahoitusyhtiijt voisivat tarjota elinkeinoelamalle luotettavia, perinteista pankkitoimintaa taydentavia rahoituspalveluksia. Tissi suhteessa toimikunnan mietintda on pidetteva varsin selkeinii ja johdonmukaisena. Kun toimikunnan tydn painopiste on ollut pankkien ja rahoitusyhticiiden viilisen tydnjaon selkiinnyttaminen, ovat yritysten oman rahoitustoiminnan kehittdmisen mahdollisuudet jaaneet toimlkunnan tydssa vahiiisemmiille huomiolle. Rahoitusyhtioiden toiminnan viime vuosina iikisti laajentuessa, olisi toimikunta voinut ottaa - jos se vain olisi ollut mahdollista - kantaa rahoitustoiminnan vastuukysymyksiin. Tallii tarkoitetaan rahoitustoiminnan eri osapuolien oikeuksien ja velvollisuuksien maarittelya. Saanndsten puuttuessa saatetaan joutua tarpeettomiin oikeudenkaynteihin selviteltaesse esim. minkiilaisia velvollisuuksia mahdollisesti liittyy rahoitusyhticin omistusoikeuteen rahoitusjerjestelyssa. TSssii lausunnossa puututaan vain niihin lakiehdotuksen kohtiin, jotka kaipaisivat tasmennysta. Muilta osin yhdistys katsoo lakiehdotuksen tayttaviin hyvin rahoitustoiminnan saantelylle asetetut tavortteet. Yksittaiset saanndkset I $ Ehdotuksen mukaan rahoitustoiminnalla tarkoitetaan laskusaatavien, osamaksusopimusten seka elinkeinoharjoittajan tekemien muiden sopimusten rahoittamista,!ahoitustarkoitusta varten hankitun omaisuuden ja oikeuksien pitkaaikaista vuokraamista seke muuta vastaavaa toimintaa. Kun eri rahoitusyhtidt saattavat harjoittaa samanlaisia rahoitusmuotoja toisistaan poikkeavilla nimillii ja toisistaan poikkeavia rahoitusmuotoja samannimisinii, olisi rahoitusyhtididen palveluiden kayttajan kannalta selkeaa, jos asetettaisiin vaatimus samanlaisten rahoitusmuotojen samanimisyydelle, Tam;i vaatimus voisi olla rahoitusyhticilaissa tai pankkitarkastusvirasto voisi valvontatoimessaan ohjeistaa asian. 2 $ Lakiehdotuksen 2 $:n mukaan muu yritys kuin rahoitusyhtid, pankki tai luotto-osakeyhtid saa harjoittaa ra hoir usroiminraa liiketoiminrana ainoastaan, jos se liittyy kiinteasti yrityksen muuhun liiketoimintaan. Elinkeinoeliimiissii on tavallista, etta yrityksen liiketoimintaa rahoittaa samaan konserniin kuuluva yritys. Konsernin rahoitustoimintaa hoitavalla yrityksellii voi rahoitustoiminta olla ainoana liiketoimintanaan tai sillii voi olla muitakin liiketoiminnan muotoja. Konsernin rahoitusyhtici voi myds rahoittaa joidenkin konsernin yritysten jiilleenmyyjien liiketoimintaa. Lakiehdotuksessa ja sen perusteluissa puhutaan tassa yhteydesse vain yrityksen liiketoiminnan rahoittamisesta. Kun ei laklehdotuksessa eikd sen perusteluissa mainita yrityksen mahdollisuudesta muuna kuin rahoitusyhtidna rahoittaa konsernin muuta yrityste, tulisi tasta mahdollisuudesta ja oikeudesta selvasti lausua lakitekstissii. Asiaa ei tulisi tarpeettomasti jattaa mydhemman lakitulkinnan varaan. Voiko muu yritys kuin rahoitusyhtio, pankki tai luotto-osakeyhtid harjoittaa muita rahoitustoiminnan muotoja kuin 1$:ss?i on saadetty on mielestamme epaselvaa. Kun on kysymys yrityksen tai konsernin oman liiketoiminnan rahoittamisesta, sallitut rahoitusmuodot tulisi olla laajempia kuin ulkopuolisia yrityksia rahoittavilla rahoitusyhtidilla. Ehdotamme 2 $:ssii se uraavaa sanamuotoa: Muu yritys kuin rahoitusyhtid, pankki tai luotto-osakeyhtid saa harjoittaa rahoitustoimintaa ainoastaan, jos se liittyy kiinteasti yrityksen tai saman konsernin yrilysten m u uhun toiminraan. Helsingissa 13. pna maaliskuuta 1984 Luottomiehet-Kreditmiinnen r.y. Bengt Fagerholm Aarno Koho i t 14

13 Kansallispankin Cashly'lan antaa uusi CashMan - kas- yritykselle perusteet sanhallintaoalvelu on ja riittdvdt rausratiedor maksuvalmiuteen olennaisesti vaikuttavaan pdetoksentekoon konaisvaltainen rahavirtoien seuranta- ja ennakointijdrjestelmd. sekd pdhoman lyhytaikaiseen sij oittamlseen. CashtVlan-nopeus on puhdasta voittoa Kysy meiltd lisdd uudesta Cashlllan kassanhallintapalvelusta.... Meteemmetyotiinirykesipuolesta 6 KANSATTIS.OSAKE.PANKKI

14 Luottomiehet-Kreditmiinnen r.y. jiirjestiiii LUOTTOALAN ERIKOIS SEMINAARIN Hotelli Intercontinentalissa Aiheina: Rahanjakojiirjestys konkurssissa tiindan ja tulevaisuudessa, valtio - muut velkojat? Konkurssi- ja muut taloudelliset rikokset Ulosottolain uudistushankkeet Kiiytetyt ulosottotoimenpiteet ja uudistusten vaikutus niihin Yritys kriisissd,/ onnistunut akordi Luennoitsijat alansa ehdottomia huippuja Suomessa. Osallistumisvarauksia ottaa vastaan Tuula Ruotsalainen puh. (90) 605 I l4 Merkitse piiivii kalenteriisi jo nyt. HANKKIJAN TIETO. TEKNIIKKA PALVELUKSESSASI I BM PC TI ETOKONELAITTEISTOT ALKAEN TI ETOKON EMYYNTI / NOUTOVARASTO Traktoritie Helsinki 70, puh HANKKIJA Toimikunta tutkimaan luottokorttilain tarvetta Valtiovarainministeri<i on asettanut toimikunnan, jonka tehtavene on selvittaa luottokorttiyhteisdja koskevan lainsaadanndn tarpeellisuus Suomessa. Toimikunnan on kiinnitettava erityisesti huomiota luottokorttitoimintaa harjoittavien yhteisojen toimiluvan tarpeellisuuteen, yhteisdmuo= toon, ulkomaalaise n oikeuteen omistaa Iuottokorttiyhteisdje ja harjoittaa luottokorttitoimintaa Suomessa, luottokorttiyhteisdjen mydntamien luottojen maeraaikaisuutcen ja valvontaan. Toimikunnan tulee tehdi hallituksen esityksen muodossa tarpeelliseksi katsotut lainsaadentdehdotukset. Toimikunnan puheenjohtajaksi on mii?iriitty ylijohtaja Jussi Linnamo pankkitarkastusvirastosta ja jdseniksi vanhempi hallitussihteeri OIli Paaja valtiovarainministeridn yleiselta osastolta, lainseadentdneuvos Kaarina Buure- Higglund oikeusministeridsta, hallitusneuvos Tauno Heikonen kauppa- ja teollisuusministeridsta, toimistopaallikkd Kaiju Kallio Suomen Pankista, oikeustiete n lisen-.siaatti Risto Telaranta Suomen Pankkiyhdistyksestii, johtaja Kari Wuorisalo Suo- {men SAAstopankkiliitosta, varratuomari Seppo Jyrkemii Luottokunnasta, oikeustieteen kandidaatti Arto Kettunen Kaupan keskusvaliokunnasta ja paajohtaja Ylermi Runko Osuusliike Elannosta. SihteerinA toimii pankkitarkastaja Arja Vakkari pankkitarkastusvirastosta. Toimikunnan on saatava tydnse paatokseen menness6. I Viivdstyskorko 18 prosenttiin Teollisuuden Keskusliitto suosittelee yhdessa Suomen Tukkukauppiaiden Liiton ja Teknisen Tukkukaupan Keskusliiton kanssa viivastyskoron nostamista elinkeinoharjoittajien valisisse oikeustoi missa 16 prosentista 18 prosenttiin. Suositus ei koske elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan v:ilisie viivdstyskorkoja. Korkotason huomattava nousu on tehnyt ajankohtaiseksi aikaisemman suosituksen tarkistamisen, jotta ostajilla ei olisi houkutusta kayrtaa maksujen viivyttamiste rahoituskeinonaan. Vastaavan suosituksen ovat tahan mennessa antaneet ainakin Suomen Sahkotukkuliikkeiden Liitto ja Suomen Putkikauppiasyhdistys.

15 Kokouskutsu Kokouksen jiilkeen on tilaisuus nauttia yhteinen iltapala. Tervetuloa! luottomiehet - Kreditmdnnen r.y. Hallitus Varsinainen toiminta KULUT: Postitus Kokouskulut Lehtikulut KULUJAAMA VARAINHANKINTA: Jdsenmaksut Kurssitoiminta Ilmoitustuotot Korkotuotot TILIKAUDEN YLUAAMA Luottomiehet-Kreditmennen r.y. TULOSLASKELMA T.I I9E3 9.6t0, ,66 2'7.32',7,92 Luottomiehet - KreditmAnnen r.y:n varsinainen keuatkokous pidetddn torstaina klo alkaen Helsingissd Ravintola Kauppakillassa, osoite Snellmaninkatu 13. Kokouksessa klisitelllidn ll sddnt0jen 9 $:ssd mainitut asiat 2l muut asiat 3l Justitia International Ltd:n (l-ontool toimitusiohtaja Bo Giiranssonin esitelmd "Kansainvdlinen perintiia luottotietojen vlilitys" , , , ,t , ,1I 9.254,08 TASE VASTAAVAA Rahoitusomaisuus Sh-HOP Sh-SYP Sh.SHOP saastdtili 4.458, ,11 Oma paaoma 5.3t3,62 L ,17 Ylij?iiimi VASTATTAVAA Vieras paaoma Siirtovelat 8. 38, , ,08 4'7.986, Helsingisse maaliskuun 8 piiiviini 1984 Risto Suviala Bengt Fagerholm l8