Korkealaatuisen koulutuksen yksikšt

Transkriptio

1 Korkealaatuisen koulutuksen yksikšt

2 2 Ohjeita pdf-version lukijalle Tämä pdf-julkaisu on sisällöllisesti yhtäpitävä samannimisen painetun julkaisun kanssa. Tässä versiossa on lisäksi hakemisto jota painetussa versiossa ei ole. Linkit on merkitty alleviivauksella (kuten edellä sanassa hakemisto ). Linkit toimivat hiirellä klikkaamalla. Internetiin johtavat linkit saattavat vaatia näppäin-hiiri-yhdistlemän käyttöä. Tämän asetuksen voi tarkistaa ja sitä voi vaihtaa Acrobat Readerin (tämän ohjelman) Preferences-valintataulusta (ks. File-valikko). Sisällysluettelon saa näkyviin ruudun vasempaan reunaan painamalla yläpalkissa mahdollisesti näkyvää -näppäintä tai valitsemalla Windows-valikosta Show Bookmarks. pdf-versio: Jussi Hirvi, Helsinki Korkeakoulujen arviointineuvosto

3 3 SisŠllys Esipuhe I LAATUYKSIKÖIDEN ARVIOINTIPROSESSI II KAKSI PEDAGOGISEN ASIANTUNTIJAN NÄKÖKULMAA III KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON ESITYS KORKEALAATUISEN PERUS- JA/TAI JATKO- KOULUTUKSEN YKSIKÖIKSI VUOSILLE Helsingin yliopisto: Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto: Psykologian laitos Helsingin yliopisto: Suomen kielen laitos Helsingin yliopisto: Taloustieteen laitos Joensuun yliopisto: Kemian laitos Oulun yliopisto: Arkkitehtuurin osasto Oulun yliopisto: Biokemian laitos Oulun yliopisto: Historian laitos Oulun yliopisto: Matemaattisten tieteiden laitos Tampereen yliopisto: Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Tampereen yliopisto: Historiatieteen laitos Tampereen yliopisto: Lääketieteellinen tiedekunta, lääketieteen lisensiaatin peruskoulutus Turun yliopisto: Biokemian koulutusohjelma Turun yliopisto: Sosiaalipolitiikan laitos Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu: Tuotantotalouden osasto Teknillinen korkeakoulu: Koneensuunnittelun laboratorio Teknillinen korkeakoulu: Tietojenkäsittelyn perusopetus Helsingin kauppakorkeakoulu: Kielten ja viestinnän laitos Sibelius-Akatemia: Esittävän säveltaiteen ja tutkimuksen tohtorinkoulutusyksikkö DocMus Teatterikorkeakoulu: Ruotsinkielinen näyttelijäntyön laitos HAKEMISTO

4 4 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto sai opetusministerišltš toisen kerran nelivuotisen toimikautensa aikana tehtšvšksi tehdš esitys enintššn 20 korkealaatuisen koulutuksen yksikšstš vuosiksi 2001Ð2003. Tarkoituksena oli, ettš sama arviointineuvosto vastaa koko prosessista alusta loppuun. NŠin tapahtuikin arviointineuvoston tehdessš ratkaisunsa toimikautensa viimeisessš kokouksessa Yliopistojen laatuyksikkšehdotuksia arvioitiin nyt kuudetta kertaa. TŠllŠ kertaa valinta vaikuttaa yliopistojen budjettiin sisšltyvšn tuloksellisuusmššršrahan jakoon peršti kolmen vuoden ajan Korkealaatuisten perus- ja/tai jatkokoulutuksen yksikšiden eli laatuyksikšiden valinta on osa opetusministerišn ns. huippuyksikkšpolitiikkaa, jonka tarkoituksena on tukea yliopistojen perustoimintojen eli tieteellisen tutkimustyšn ja koulutuksen ÓeksellenssinÓ kehittšmistš. Tieteellisen tutkimustyšn osalta sanaparin Ócentre of excellencyó suomenkieliseksi vastineeksi on vakiintunut kšsite huippuyksikkš. Koulutuksen arvioinnissa huippuyksikkšajattelun sisšltšmš paremmuusjšrjestykseen asettaminen ei ole yhtš yksiselitteistš eikš mielekšstškššn kuin tutkimustyšn arvioinnissa. TŠstŠ syystš arviointineuvosto pšštti ottaa kšyttššn laatuyksikkš-kšsitteen. Koulutus-kŠsitteen kšyttššn opetus-kšsitteen sijasta arviointineuvosto pšštyi siitš syystš, ettš koulutuksen katsottiin sisšltšvšn myšs oppimisen, jonka merkitys opetuksen rinnalla korostuu nykyisissš koulutusjšrjestelmissš entistš enemmšn Opetuksen ja oppimisen prosessin kehittšminen muodostaa keskeisen arviointiperustan valittaessa koulutuksen laatuyksikšitš. Laatuyksikšiden arviointiperusteita on arvosteltu siinš suhteessa, ettš ne kattavat koulutusprosessin kvalitatiivisen kuvauksen, mutta eivšt niinkššn koulutuksen tulosta kuvaavia kvantitatiivisia indikaattoreita, kuten tutkintojen tuottamisen tehokkuutta ja valmistuneiden tyšllistymistš. TŠmŠ on kuitenkin ollut tietoinen valinta, koska tutkintojen tuottaminen on perusrahoituksen keskeinen kriteeri ja tyšllistšmisen tehokkuus muodostaa oman, erillisen tuloksellisuusrahoituksen kriteerin. Tosin edellšmainittuja kvantitatiivisia tekijšitš kšytettiin nyt toteutetulla arviointikierroksella aikaisempaa systemaattisemmin, mutta lšhinnš taustoittamaan laatuyksikkšarviointia, ei varsinaisina laadun kriteereinš TŠssŠ raportissa esitellššn arviointiperusteet ja arviointiprosessin vaiheet sekš yliopistojen ehdotukset laatuyksikšiksi alkuperšisessš muodossaan ja arviointineuvoston niille antamat arviointi- ja kehittšmispalautteet, joiden toivotaan muodostuvan hyviksi esimerkeiksi kehitettšessš yliopistollista koulutustoimintaa edelleen Raportin toimittamisesta vastasi edelliskierroksen tapaan Sirpa Moitus, joka toimi myšs sihteerinš kaikissa arviointiryhmissš sekš huolehti koko prosessin kulusta. EsitŠn hšnelle sekš lukuisille asiantuntijoillemme, joiden nimet on lueteltu tšssš raportissa, lšmpimšt kiitokset laadukkaasta tyšskentelystš tšmšn arvioinnin toteuttamiseksi Tampereella Jarmo Visakorpi 1001 Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja 1996Ð

5 5 I LAATUYKSIK IDEN ARVIOINTIPROSESSI 1 Laatuyksikkštoiminnan tausta ja tavoitteet Opetusministeriš pyysi kirjeellššn korkeakoulujen arviointineuvostoa ehdottamaan yliopistojen esitysten perusteella enintššn 20 korkealaatuisen koulutuksen yksikkšš seuraavan kolmevuotisen tulossopimuskauden 2001Ð2003 tuloksellisuusrahanjaon perusteiksi. Arviointineuvoston tuli saada esityksensš valmiiksi mennessš. Ehdotettavia yksikšitš voi olla enintššn Yliopistokoulutuksen laatu-/huippuyksikšitš valittiin nyt jo kuudetta kertaa. Ehdotukset vuosien 1994, 1995, 1996 ja 1997Ð1998 opetuksen huippuyksikšiksi laati tuolloin opetusministerišn asiantuntijaelimenš toiminut Korkeakouluneuvosto. Huippuyksikkšvalintojen alkuvaiheessa vuodelle 1994 yksikšt saivat opetuksen ja tutkimuksen huippuyksikšn statuksen. Vuodesta 1995 alkaen yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen laadun arviointi eriytettiin siten, ettš opetusta arvioi Korkeakouluneuvosto ja tutkimusta Suomen Akatemia Nyt toteutettu laatuyksikkšarviointi on toinen, jonka Korkeakoulujen arviointineuvosto toteutti ensimmšisen nelivuotisen toimikautensa aikana. EnsimmŠisen koulutuksen laatuyksikkšarvioinnin arviointineuvosto teki opetusministerišn pyynnšstš vuonna 1998, jolloin se esitti 18 yksikkšš korkealaatuisen koulutuksen yksikšiksi vuosille 1999Ð Koulutuksen laatuyksikkštoiminnan tavoitteena on 1002 parantaa koulutuksen laatua ja relevanssia 1002 korostaa koulutuksen laadun merkitystš tutkimuksen (huippuyksikšiden) rinnalla 1002 tukea koulutuksen jatkuvaa kehittšmistš myšs taloudellisin kannustimin Opetusministeriš kšyttšš arviointineuvoston esitystš koulutuksen laatuyksikšiksi tuloksellisuusmššršrahanjaon perusteena vuosina 2001Ð2003. Opetusministerišn ja yliopistojen vuotuisten tulossopimusneuvotteluiden perusteella ministeriš allokoi jokaisena kolmena vuonna lisšrahoitusta yliopiston koon mukaan 0,5Ð3,0 Mmk kutakin laatuyksikkšš kohden. Yliopisto saa pššttšš itsenšisesti mššršrahan jakamisesta ja kohdentamisesta ArviointimenetelmŠ Laatuyksikšiden arviointiperusteet ja valintamenettelyn valmisteli vuonna 1997 ensimmšistš laatuyksikšiden valintakierrosta varten arviointineuvoston koollekutsuma ryhmš, jonka puheenjohtajana toimi neuvoston jšsen, professori Fred Karlsson Helsingin yliopistosta. Muina jšseninš olivat tutkimusjohtaja Kari Ebeling UPM-Kymmene Oy:stŠ, professori Osmo Kivinen Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksesta, vararehtori Markku Mattila Tampereen teknillisestš korkeakoulusta ja koulutuspoliittinen sihteeri Mika Nieminen Suomen

6 ylioppilaskuntien liitosta. ValmisteluryhmŠn tyšskentelyyn osallistuivat lisšksi arviointineuvoston sihteeristšn edustajina pššsihteeri Kauko HŠmŠlŠinen ja suunnittelija Anna-Maija Liuhanen. RyhmŠn sihteerinš toimi Sirpa Moitus ArviointimenetelmŠŠ valmistellessaan arviointineuvosto pyrki ottamaan huomion sen kritiikin, jota aikaisempia Korkeakouluneuvoston toteuttamia valintakierroksia kohtaan oli esitetty, ja kiinnitti erityistš huomiota prosessin luotettavuuden parantamiseen ja asiantuntijuuden lisššmiseen. NŠin pššdyttiin kolmivaiheiseen arviointimenettelyyn: arviointineuvosto pyytšš yliopistoilta laatuyksikkšehdotukset ehdotukset arvioidaan seitsemšssš alakohtaisessa asiantuntijaryhmšssš arviointineuvosto pššttšš asiantuntijaryhmien valmistelutyšn pohjalta esityksestššn laatuyksikšiksi Uutta tšssš vertaisarviointiin perustuvassa menetelmšssš oli se, ettš arviointineuvosto siirsi tietoisesti valtaansa asiantuntijaryhmille pššttšmšllš olla poikkeamatta niiden arvioinneista. Prosessin lisšpiirteenš oli se, ettš kukin asiantuntijaryhmš tyšskenteli itsenšisesti kšsiteltšvškseen saamiaan laatuyksikkšehdotuksia arvioiden ja toisten ryhmien tyšskentelystš tietšmšttš; nšin arviointiprosessi pyrittiin vapauttamaan erilaisista peliasetelmista vapaaksi aidoksi arviointitapahtumaksi. Omaksi tehtšvškseen arviointineuvosto jštti kokonaisuutta koskevan tarkastelun ja lopullisen laatuyksikkšesityksen tekemisen opetusministerišlle edellš mainituin rajoituksin Toinen tšrkeš uudistus aiempiin huippuyksikkšvalintoihin nšhden oli kšytettyjen kšsitteiden tarkistaminen. KŠytyŠŠn periaatteellista keskustelua omasta roolistaan arvioinnissa, jonka tuloksilla on suora vaikutus rahanjakoon ja pšštettyššn vastaanottaa tehtšvšn, arviointineuvosto pšštyi suosittamaan, ettš opetuksen huippuyksikkš-kšsitteestš luovuttaisiin, ja sen sijaan puhuttaisiin korkealaatuisen koulutuksen yksikšistš tai lyhyemmin koulutuksen laatuyksikšistš. Opetus-kŠsitettŠ kattavammalla koulutus-kšsitteellš neuvosto halusi korostaa oppimisen merkitystš. KŠsitteen laatu taas katsottiin kuvaavan paremmin niitš moniulotteisia tekijšitš, joista hyvš koulutus voi muodostua, kun sitš vastoin kšsite huippu viittaa toiminnan tulosten mittaamiseen useimmiten mššršllisillš indikaattoreilla EnsimmŠiseltŠ laatuyksikšiden arviointikierrokselta saadut kokemukset olivat suhteellisen myšnteiset; mm. opetusministerišn ja arviointineuvoston maaliskuussa 1998 Finlandia-talossa jšrjestšmš laatuyksikkšvalintoja koskeva palauteseminaari osoitti, ettš yliopistot kokivat luottamuksen lisššntyneen arviointiprosessia kohtaan, jota pidettiin nyt professionaalisesti toteutettuna Yksi seminaarissa noussut kehittšmisajatus oli arvioinnin toteuttaminen kansainvšlisenš vertaisarviointina, mutta samanaikaisesti todettiin sekš kansainvšlisen arvioinnin kalleus mm. kššnnšksistš aiheutuvina kuluina ja toisaalta se seikka, ettš nykyinen kansallinen toteutustapa palvelee erinomaisesti samalla toisilta oppimisen všlineenš. Seminaarissa esitettiin myšs ajatus vierailujen liittšmisestš arviointiprosessiin. Tutkittuaan asiaa perusteellisesti arviointineuvosto pšštyi kuitenkin siihen, ettš tšhšn ei toisellakaan valintakierroksella ollut mahdollisuuksia aikataulullisista eikš taloudellisista syistš. Sen sijaan vierailuja pšštettiin kokeilla valittaessa aikuiskoulutuksen laatuyliopistoja EnsimmŠiseltŠ kierrokselta saatujen kokemusten ja palautteiden nojalla

7 arviointineuvosto pšštyi kuitenkin muutamiin laatuyksikšiden arviointimenetelmššn liittyviin parannuksiin, jotka oli mahdollista toteuttaa vuoden 1999 arviointikierroksella: Taulukko 1. Laatuyksikkšarviointimenettelyn parannustoimet ensimmšisestš toiseen kierrokseen Parannustoimenpide Tavoite ja tarkoitus 1. Pedagogisen asiantuntijan kutsuminen mukaan jokaisen arviointiryhmän työskentelyyn 2. Määrällisten taustatietojen pyytäminen laatuyksikköehdotusten taustaksi 3. Kunkin yliopiston ehdotuskiintiön lisääminen yhdellä ehdotuksella 4. Alakohtaisten ryhmien jakoon liittyvät sisällölliset korjaukset: biotieteiden erottaminen ryhmä 4:stä omaksi ryhmä 5:ksi siten, että uusi ryhmäjako on seuraava: ryhmä 4: luonnontieteellinen (poislukien biotieteellinen) ja teknillistieteellinen koulutus ryhmä 5: biotieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen koulutus arkkitehtuurin sijoittaminen taidealan ryhmään ryhmä 7:n nimeksi "mahdolliset muut, edellä mainittuihin ryhmiin soveltumattomat yksiköt" 5. Kahdeksi edelliseksi kaudeksi peräkkäin valittujen opetuksen huippuyksiköiden/koulutuksen laatuyksiköiden rajaaminen pois laatuyksikkövalinnasta koulutuksen pedagogisten näkökohtien painottaminen ryhmien sisäisessä työskentelyssä subtanssikysymysten rinnalla edellisellä valintakierroksella asiantuntijoiden aloitteesta tehty parannus kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta pienten yliopistojen mahdollisuuksien parantaminen aikaisemmalla valintakierroksella erittäin suureksi muodostuneen ryhmä 4:n pienentäminen arkkitehtuurin sijoittaminen niille soveltuvaan teknistä alaa paremmin soveltuvan taidealan kontekstiin tekninen muutos pyrkimys saattaa uusia laatuyksikköhakijoita prosessin piiriin ja ehkäistä laatuyksikköresurssoinnin kasautumista

8 8 Parannustoimenpide Tavoite ja tarkoitus 6. Koko yliopistoa koskevien ehdotusten rajaaminen pois laatuyksikkövalinnasta 7. Asiantuntijaryhmissä annettavien laatupisteasteikon muuttaminen kolmiportaisesta viisiportaiseksi ehdotusten keskinäisen vertailtavuuden helpottaminen; aikaisemmalla valintakierroksella koko yliopistoa koskeneen ehdotuksen arvioinnin suhteessa esim. tiedekuntaa, laitosta tai oppiainetta koskevan ehdotuksen kanssa osoittauduttua lähes mahdottomaksi arviointitehtäväksi suuremman hajonnan ja arvioitsijan kannalta tarkemman arviointipisteytyksen mahdollistaminen 1. Pedagogisen asiantuntijan kutsuminen mukaan jokaisen arviointiryhmän työskentelyyn 2. Määrällisten taustatietojen pyytäminen laatuyksikköehdotusten taustaksi 3. Kunkin yliopiston ehdotuskiintiön lisääminen yhdellä ehdotuksella koulutuksen pedagogisten näkökohtien painottaminen ryhmien sisäisessä työskentelyssä subtanssikysymysten rinnalla edellisellä valintakierroksella asiantuntijoiden aloitteesta tehty parannus kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta pienten yliopistojen mahdollisuuksien parantaminen 1002 Arviointiperusteisiin neuvosto teki edelliseen valintakierrokseen verrattuna vain všhšisiš muutoksia. Taustalla oli se ajatus, ettš arviointiperusteilla on koulutuksen kehittšmistš ohjaava vaikutus, joten muutokset on sekš harkittava huolella ettš niistš on tiedotettava yliopistoille riittšvšn aikaisessa vaiheessa. Koska laatuyksikšiden kaksi arviointikierrosta seurasivat toisiaan varsin lyhyellš aikavšlillš, kovin ratkaisevia muutoksia ei haluttu tehdš Hakuohjeet ja arviointiperusteet Korkeakoulujen arviointineuvosto pyysi pšivštyllš kirjeellššn yliopistoja nimešmššn ehdokkaansa korkealaatuisen koulutuksen yksikšiksi. KirjeessŠŠn arviointineuvosto totesi, ettš korkealaatuista koulutusta voidaan jšrjestšš ja oppimista tukea monin eri tavoin. TŠmŠn vuoksi neuvosto pyysi ehdotuksen tekijšš erityisesti esittelemššn koulutuksen tuottamat ydinvalmiudet ja kuinka opiskeluprosessissa pyritššn tukemaan nšiden valmiuksien kehittymistš Koulutuksen laadun arviointiperusteiksi, joita hakijat saattoivat painottaa ehdotuksissaan eri tavoin, arviointineuvosto ilmoitti seuraavat: 1002

9 9 Koulutuksen laadun arviointiperusteet 1 Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisšllšt 1002 tavoitteet, niihin sitoutuminen ja niiden toteutuminen koulutusratkaisuissa1002 koulutuksen sisšllšt suhteessa tavoitteisiin 1002 koulutuksen yhteys tieteelliseen tutkimukseen 1002 tyšelšmšn tarpeiden huomioonottaminen 1002 yksilšllisten opintosuunnitelmien ja vaihtoehtoisten suoritustapojen tarjonta Koulutuksen toteutus 1002 opetushenkilškunnan pedagogisten taitojen nykytila, kehittšminen ja arvostaminen 1002 opetushenkilškunnan tieteellinen pštevyys 1002 kšytettšvšt opetusmenetelmšt, oppimateriaalit ja opetusvšlineet suhteessa koulutuksen tavoitteisiin ja sisšltšihin 1002 opetusteknologian hyšdyntšminen ja uusien sovellusten kehittšminen 1002 opetus- ja oppimisympšristšn innostavuus 1002 tutortoiminta ja opintoneuvonta 1002 opiskelijan ja opettajan všlinen vuorovaikutus sekš oppimisen ohjaus 1002 kotimainen ja kansainvšlinen yhteistyš 1002 harjoittelu ja muut koulutuksen tyšelšmškytkennšt Koulutuksen arviointi ja kehittšminen 1002 opetussuunnitelman kehittšmiskšytšnnšt 1002 opiskelijoiden arvioinnit opetuksen tasosta ja luonteesta 1002 tentit, lopputyšt ja muut oppimisen arviointikšytšnnšt suhteessa koulutuksen tavoitteisiin ja sisšltšihin 1002 muun toiminnan (esim. opetuksen ja valintajšrjestelmien) arviointikšytšnnšt 1002 koulutuksen laatu opiskelijapalautteiden mukaan 1002 opiskelijapalautteiden ja muun arviointitiedon hyvšksikšyttš 1002 valmistuneiden tyšllistyminen ja tyšelšmšpalautteen hyvšksikšyttš 1002 koulutuksesta saadut tunnustukset ja palkinnot 1002 arviointi koulutustarjonnan mššršn, laadun ja koulutustarpeen keskinšisestš suhteesta Koulutuksen tulevaisuudennškymšt ja kehittšmissuunnitelmat Erityisen tšrkešnš arviointineuvosto piti, ettš yliopistoilla on koulutuksen laadusta konkreettisia nšyttšjš ja jo toteutettuja toimenpiteitš. HyvŠt kehittšmissuunnitelmat eivšt nšin ollen neuvoston mukaan olleet vielš riittšvš valintaperuste laatuyksikšksi Yliopistojen ehdotusten mššrš rajattiin siten, ettš kukin yliopisto sai tehdš yhden ehdotuksen ja sen lisšksi yhden ehdotuksen jokaista yliopiston kirjoilla ollutta alkavaa 5000 perus- ja jatkotutkintoa suorittavaa opiskelijaa kohden. Ehdotusten enimmšismššrš oli valmiiksi laskettu yliopistoille lšhetetyn ohjekirjeen liitteeseen. Laskentaperusteena olivat opetusministerišn KOTA-tietokannasta saadut tiedot

10 10 Taulukko 2. Yliopistojen laatuyksikkšehdotusten enimmšismššršt Yliopisto 1002 Ehdotus saattoi koskea tiedekuntaa, osastoa, laitosta, koulutusohjelmaa, tutkijakoulua, yhteishanketta tai vastaavaa, mutta ei kuitenkaan koko yliopistoa. Yliopistojen yhteishankkeiden osalta ehdotuksen tekijšnš tuli olla hanketta koordinoiva yliopisto omassa ehdotuskiintišssššn. Yhteishankkeet ilmoitettiin kšsiteltšvšn niissš alakohtaisissa ryhmissš, joihin ne ohjekirjeessa esitellyn jaottelun mukaan kuuluivat. Yliopiston ei tullut asettaa ehdotuksia tšrkeysjšrjestykseen. LisŠksi arviointineuvosto pyysi, ettš yliopistot valmistelisivat esityksensš yhteistyšssš ylioppilaskuntien kanssa Aiemmin nimetyt opetuksen huippuyksikšt tai koulutuksen laatuyksikšt saivat osallistua valintaan poislukien kuitenkin ne, jotka ovat olleet laatu-/huippuyksikšinš yhtšjaksoisesti vuodesta 1997 kaksi kertaa perškkšin (ts. kausina 1997Ð1998 ja 1999Ð2000). Aiemmin nimetyn laatuyksikšn hakiessa uudelleen niitš pyydettiin kuvaamaan, mitš koulutuksen laadun kehitystš suhteessa edelliseen ehdotukseen oli tapahtunut ja mitš uusia kehittšmistoimia oli suunnit- Opiskelijoita yhteensä Ehdotusten enimmäismäärä Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Kuopion yliopisto Lapin yliopisto Oulun yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Kuvataideakatemia Sibelius-Akatemia Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu YHTEENSÄ

11 11 teilla Ehdotusten pituus rajattiin siten, ettš yksittšisen ehdotuksen laajuus sai olla enintššn kymmenen sivua liitteet mukaan luettuna. Aiemmalta valintakierrokselta saatujen kokemusten perusteella myšs esitysteknisistš seikoita annettiin ohjeita: ehdotuksen tuli olla muodoltaan A4-kokoa ja kirjasimeltaan lukijaystšvšllinen. Samoin hakijoille ilmoitettiin, ettš kansiin kirjoitettuja tietoja ei huomioida ehdotuksia kšsiteltšessš Kymmensivuisen ehdotuksen lisšksi arviointineuvosto pyysi erillisellš kaksivuisella lomakkeella ehdotusta tšydentšviš tilasto- ja taustatietoja, koska vuonna 1998 laatuyksikkšehdotusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat toivoivat kšsittelyn tueksi myšs mššršllisiš tietoja. Tilasto- ja taustatiedot pyydettiin tšyttšmššn lomakkeeseen siltš osin kuin se koulutuksen luonteen ja saatavilla olevien tilastojen mukaan oli mahdollista sekš ilmoittamaan, mistš syystš puuttuvia tietoja ei voida antaa. Hakijoille ilmoitettiin, ettš arvioinnissa painotetaan koulutuksen laatua; mššršllisiš tietoja todettiin kšytettšvšn lšhinnš kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta Yliopistojen ehdotukset Korkeakoulujen arviointineuvosto sai mššršaikaan mennessš yhteensš 51 yliopistojen ehdotusta korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi. Joensuun yliopiston kolme ehdotusta saapuivat asetetusta mššršajasta pšivšn myšhšssš, mutta arviointineuvosto pšštti opetusministerišn ja Joensuun yliopiston juristeja konsultoituaan ottaa ehdotukset kšsiteltšvškseen, koska mššršajasta ei ole sššdetty laissa eikš mššršaika nšin ollen ole samalla tavalla ehdoton kuin viranhakuasioissa Suuri osa yliopistoista teki suurimman kiintišnsš salliman mššršn ehdotuksia poikkeuksena kuitenkin bo Akademi, joka teki sallitun kolmen sijasta vain yhden ehdotuksen; Svenska handelshšgskolan ja Teatterikorkeakoulu, jotka tekivšt kahden sijasta vain yhden ehdotuksen sekš Kuvataideakatemia, joka ei tehnyt yhtššn ehdotusta Turun yliopisto puolestaan ylitti arviointineuvoston sille asettaman neljšn ehdotuksen kiintišn tekemšllš viisi laatuyksikkšehdotusta. Arviointineuvoston sihteeristš kšvi asiaa neuvoston kokoukseen valmistellessaan useita keskusteluita Turun yliopiston johdon kanssa, mutta Turun yliopisto ei halunnut jšttšš mitššn viidestš ehdotuksesta pois, vaan jštti tehtšvšn arviointineuvostolle. Arviointineuvosto pšštti, ettš Turun yliopiston laatuyksikkšjš koskevassa omassa saatekirjeessš viimeisenš ja erillššn muista ehdotuksista esitettyš Psykonet-yliopistoverkostoa koskevaa ehdotusta ei kiintišn ylittšvšnš oteta kšsiteltšvšksi laatuyksikkšprosessiin. Myšhemmin opetusministeriš esitti arviointineuvostolle Psykonet-hanketta koskevan arviointipyynnšn, ja neuvosto toteutti arvioinnin laatuyksikkšehdotusten arviointiperiaatteita noudattaen, mutta tšysin irrallaan ko. arviointiprosessista NŠin ollen arviointineuvosto pšštti ottaa kšsiteltšvškseen seuraavat 53 yliopistojen ehdotusta korkealaatuisen koulutuksen yksikšiksi: 1002

12 Yliopisto Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Kuopion yliopisto Lapin yliopisto Oulun yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Ehdotus Ekologian ja systematiikan laitos Farmasian laitos Lääketieteellinen tiedekunta Psykologian laitos Suomen kielen laitos Taloustieteen laitos Venäjän kieli ja kirjallisuus -oppiaine Yleisen valtio-opin laitos Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkijakoulu Kemian laitos Metsätieteellinen tiedekunta Jyväskylän kesäkoulu Liikunnan sosiaalitieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Anatomian laitos Ympäristötieteen koulutusohjelma Elämisen välineitä ikääntyville (ELVI) tutkimus-, kehittämis- ja koulutushankekokonaisuus Kielikeskuksen antama perusopintoihin kuuluva juridisen englannin, ruotsin, ranskan ja saksan opetus Arkkitehtuurin osasto Biokemian laitos Historian laitos Matemaattisten tieteiden laitos Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Ammattikasvatuksen tutkimuskeskus Historiatieteen laitos Lääketieteellinen tiedekunta, lääketieteen lisensiaatin peruskoulutus Biokemian koulutusohjelma Kielikeskus Sosiaalipolitiikan laitos Turku Post Graduate School of Health Sciences Pohjoismaisten kielten laitos Kaupallis-hallinnollisen tiedekunnan ekonomikoulutus Institution för samhällsekonomi och statistik Tuotantotalouden osasto Lämpö- ja ympäristötekniikan laitos

13 13 Yliopisto Tampereen teknillinen korkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Sibelius-Akatemia Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu Ehdotus Ohjelmistotekniikan laitos Rakennustekniikan osasto Tuotantotalouden osasto Kemian tekniikan jatkokoulutus Koneensuunnittelun laboratorio Tietojenkäsittelyn perusopetus Sähkövoimatekniikan opintosuunta Kauppatieteiden valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma KATAJA Kielten ja viestinnän laitos Institution för språk och kommunikation Kansainvälisen liiketoiminnan koulutusohjelma Tietojärjestelmätiede Esittävän säveltaiteen ja tutkimuksen tohtorinkoulutusyksikkö DocMus Musiikkikasvatuksen koulutusohjelma Medialaboratorio Teollisen muotoilun osasto Ruotsinkielinen näyttelijäntyön laitos 1002 Seuraavat kuusi hakijaa olivat vuosille 1999Ð2000 valittuja yliopistokoulutuksen laatuyksikkšjš: 1002 JY/JyvŠskylŠn kesškoulu (aik. JY/KansainvŠlinen kesškoulu) 1002 OY/Matemaattisten tieteiden laitos 1002 TaY/Aluetieteen ja ympšristšpolitiikan laitos 1002 TaY/LŠŠketieteellinen tiedekunta, lššketieteen lisensiaatin peruskoulutus1002 HKKK/Kielten ja viestinnšn laitos 1002 SibA/EsittŠvŠn sšveltaiteen ja tutkimuksen tohtorinkoulutusohjelma Doc- Mus (aik. SibA/Solistisen osaston jatkokoulutuslinja) KŠsiteltŠvŠksi otetuista ehdotuksista yliopistojen yhteishankkeita oli yksi: HKKK/Kauppatieteiden valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma KATAJA. Jatkokoulutusohjelmia oli kolme: JoY/Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkijakoulu, TuY/Turku Post Graduate School of Health Sciences ja SibA/EsittŠvŠn sšveltaiteen ja tutkimuksen tohtorinkoulutusyksikkš DocMus Hakijoille oli ennalta ilmoitettu, ettš arviointineuvosto jakaa ehdotukset seitsemššn alakohtaiseen ryhmššn. Yliopistojen ehdotusten koulutusalakohtainen ryhmšjako muodostui seuraavaksi:

14 14 Taulukko 3. Ehdotusten jakautuminen alakohtaisiin ryhmiin 1002 Ryhmän nro Koulutusalat 1. teologinen, humanistinen, kasvatustieteellinen, psykologian koulutus 2. kauppatieteellinen, oikeustieteellinen, yhteiskuntatieteellinen koulutus 3. terveydenhuollon, lääketieteellinen, hammaslääketieteellinen, eläinlääketieteellinen, farmasian, liikuntatieteellinen koulutus 4. luonnontieteellinen (poislukien biotieteellinen) ja teknillistieteellinen koulutus 5. biotieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen koulutus 6. taideteollinen, musiikkialan, teatteri- ja tanssialan, kuvataidealan koulutus (sis. arkkitehtuuri) Yliopistojen ehdotusten määrä 7. mahdolliset muut, edellä mainittuihin ryhmiin 4 soveltumattomat yksiköt Yht Ehdotusten jako alakohtaisiin ryhmiin oli pššosin ongelmatonta. Edelliskierroksen tapaan JyvŠskylŠn yliopiston JyvŠskylŠn kesškoulu sijoitettiin ryhmššn 4, koska kesškoulussa annettava opetus painottuu luonnontieteisiin ja Helsingin kauppakorkeakoulun kielten ja viestinnšn laitos ryhmššn 7, koska laitos toimii koko kauppakorkeakoulun kielikeskuksena. SeitsemŠs ryhmš muodostui ylipššnsškin kielikeskustyyppisten ehdotusten ryhmšksi. Uusista rajatapaustyyppisistš ehdotuksista Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimuskeskus sijoitettiin ryhmššn 1 kasvatustieteellisen viitekehyksen takia ja Lapin yliopiston monitieteinen ELVI-hanke ryhmššn 2 hankkeelle leimallisten sosiaalityšhšn liittyvien ja sosiologisten ulottuvuuksien takia Suurin osa yliopistoista noudatti ehdotusten enimmšispituudeksi ilmoitettua kymmentš sivua. LisŠtyštŠ ja prosessin hidastumista aiheutui kuitenkin siitš, ettš muutamat hakijat olivat liittšneet ehdotukseensa ylimššršisinš liitteinš mm. kurssi- tai maisteriohjelmien esitteitš, ylioppilaskuntien lausuntoja taikka muutoin ylittšneet kymmenen sivun enimmšispituuden. KyseisissŠ tapauksissa arviointineuvoston projektisuunnittelija sopi laitosten kanssa, mitkš sivut ehdotuksesta voidaan poistaa ennen niiden lšhettšmistš asiantuntijoille. Turun kauppakorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun molempien kaksi hakijaa saivat kolme pšivšš aikaa kirjoittaa ehdotuksensa uudelleen siten, ettš ne mahtuivat kymmeneen sivuun. 1002

15 15 5 Asiantuntija-arviointi Ehdotusten esikšsittelyš ja arviointia varten arviointineuvosto pyysi yliopistoja ja Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:tš nimešmššn asiantuntija- ja opiskelijaehdokkaita seitsemššn koulutusalakohtaiseen ryhmššn. Arviointineuvosto kokosi asiantuntijaryhmšt siten, ettš kussakin ryhmšssš oli laajasti tulkiten edustettuna jokainen yliopistojen laatuyksikkšesityksissš esiintynyt koulutusala ja asiantuntija siitš yliopistosta, mutta ei kuitenkaan siitš yksikšstš, joka on tehnyt ryhmššn laatuyksikkšehdotuksen. LisŠksi ryhmšssš oli yksi sellainen edustaja, jonka yliopisto ei ole tehnyt ryhmššn ehdotusta. Asiantuntijoiden valinnassa otettiin huomioon asianomaisen kokemus koulutuksen laadun kehittšmisestš. MikŠli kokouksen suunniteltu ajankohta ei sopinut ensimmšiselle ehdokkaalle, asianomaista yliopistoa pyydettiin pika-aikataululla nimešmššn toinen ehdokas. NŠin koottuihin ryhmiin osallistui yhteensš 54 asiantuntijaa, joille maksettiin kokouspalkkio ja korvattiin matkakulut Uutena piirteenš arviointiprosessissa oli se, ettš jokaisen ryhmšn tyšskentelyyn osallistui lisšksi pedagoginen asiantuntija. Arviointineuvosto kutsui pedagogisiksi asiantuntijoiksi tutkija Anita Nuutisen JyvŠskylŠn yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta ja opetusneuvos Pasi Sahlbergin opetushallituksesta, jotka jakoivat tehtšvšn siten ettš Nuutinen osallistui neljšn ja Sahlberg kolmen ryhmšn tyšskentelyyn Korkeakoulujen arviointineuvosto kiittšš seuraavia arviointiin osallistuneita asiantuntijoita: Yliopistokoulutuksen laatuyksikšiden arviointiin osallistuneet asiantuntijat (56) 1002 Professori Olli Aumala, Tampereen teknillinen korkeakoulu, mittaus- ja informaatiotekniikan laitos 1002 Opiskelija Kari-Pekka Autio, JyvŠskylŠn yliopisto, suomen historia 1002 Professori Marcus CastrŽn, Sibelius-Akatemia, sšvellyksen ja musiikinteorian osasto 1002 Professor Ingvar Dahlbacka, bo Akademi, Institutionen fšr kyrkohistoria och praktisk teologi 1002 Dekaani, professori Jarkko HautamŠki, Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, erityispedagogiikka 1002 Dekaani, professori Liisi Huhtala, Oulun yliopisto, taideaineet ja antropologia, kirjallisuus 1002 Laitoksen johtaja, professori Risto Johansson, Kuopion yliopisto, syšpštautien klinikka1002 Professori Matti JŠrvilehto, Oulun yliopisto, biologian laitos, elšinfysiologia 1002 Professori Annikki JŠrvinen, Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos 1002 Lehtori Leena Kaila, Oulun yliopisto, kemian laitos 1002 Professori Lasse Kannas, JyvŠskylŠn yliopisto, terveystieteiden laitos 1002 Opiskelija Anu Karjalainen, Turun kauppakorkeakoulu, laskentatoimi 1002 Psykologia, dosentti Jouni KekŠle, Joensuun yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta 1002 Professori Osmo Kivinen, Turun yliopisto, koulutussosiologian laitos 1002 Professori Tapani Korhonen, JyvŠskylŠn yliopisto, psykologian laitos 1002 Professor Anne Kovalainen, Svenska handelshšgskolan, institutionen fšr fšretagsledning och organisation, kvinnoforskning 1002 Professori Kalevi KylŠheiko, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, kauppatieteiden osasto, kansantaloustiede 1002 Professori Ilpo Laine, Joensuun yliopisto, matematiikan laitos 1002 Professori Peter Lund, Teknillinen korkeakoulu, teknillisen fysiikan ja matematiikan kou-

16 16 lutusohjelma 1002 Professori Matti Manninen, JyvŠskylŠn yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, fysiikka 1002 Opiskelija Tuomas MŠntylŠ, Kuopion yliopisto, biokemia 1002 Dekaani, professori Antero Niemikorpi, Vaasan yliopisto, nykysuomen ja kššntšmisen laitos 1002 Professori Mikko Nikinmaa, Turun yliopisto, biologian laitos, elšinfysiologia 1002 Professori Kari E. Nurmi, Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, aikuiskoulutus1002 Tutkija Anita Nuutinen, Koulutuksen tutkimuslaitos 1002 Professori Erkki Paatero, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, kemiantekniikan osasto 1002 Professori Pentti Paavolainen, Teatterikorkeakoulu, ohjaajantyšn ja dramaturgian laitos1002 Projektin johtaja Matti Parjanen, Tampereen yliopisto, Opetuksen laatu -projekti (koulutuksen sosiologia) 1002 Professori Seppo Pasanen, Joensuun yliopisto, biologian laitos 1002 Professori Pekka Pihlanto, Turun kauppakorkeakoulu, laskentatoimen laitos 1002 Professori Seppo Pynnšnen, Vaasan yliopisto, menetelmštieteiden laitos 1002 Professori Riitta Pyykkš, Turun yliopisto, ruotsin, saksan ja venšjšn kielen laitos 1002 Professori Seppo Raiski, Lapin yliopisto, yhteiskuntatutkimuksen laitos 1002 Opiskelija Niina Rajakangas, Tampereen teknillinen korkeakoulu, sšhkšvoimatekniikka 1002 Apulaisopettaja Arja Rautio, Oulun yliopisto, farmakologia ja toksikologia 1002 Opiskelija Riikka Reina, Helsingin yliopisto, teologinen etiikka 1002 Tutkijalehtori Saara Repo-Kaarento, Helsingin yliopisto, maa- ja metsštieteellinen tiedekunta 1002 Ma. professori Veli-Matti Ritakallio, Turun yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos 1002 Professori Heikki RuismŠki, Oulun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, musiikkikasvatus 1002 Varadekaani, professori Heikki Saarinen, Helsingin yliopisto, kemian tieteen laitos 1002 Opetusneuvos Pasi Sahlberg, Opetushallitus 1002 Professori Kari Sajavaara, JyvŠskylŠn yliopisto, soveltavan kielentutkimuksen laitos 1002 Vararehtori, professori Merja Salo, Taideteollinen korkeakoulu, valokuvataiteen osasto 1002 Professori Risto Santti, Turun yliopisto, biolššketieteen laitos, anatomia 1002 Opiskelija Ninna Siipola, Taideteollinen korkeakoulu, kuvataide 1002 Professor Harriet Silius, bo Akademi, Ekonomisk-statsvetenskapliga fakulteten, kvinnovetenskap 1002 Professor J. Peter Slotte, bo Akademi, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten, biokemi 1002 Professori Tore Tallqvist, Tampereen teknillinen korkeakoulu, arkkitehtuurin osasto 1002 Yliassistentti Raili Tanskanen, Helsingin yliopisto, peruselšinlššketieteen laitos 1002 Yliassistentti Pertti Tiittula, Helsingin kauppakorkeakoulu, johtamisen laitos 1002 Professori Antero Toskala, JyvŠskylŠn yliopisto, psykologian laitos 1002 Professori Krista Varantola, Tampereen yliopisto, kššnnšstieteen laitos 1002 Opiskelija Johanna VesenterŠ, JyvŠskylŠn yliopisto, fysioterapia 1002 Tutkijalehtori Maaret Wager, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologia 1002 Vararehtori, professori Jyrki Wallenius, Helsingin kauppakorkeakoulu, KansainvŠlinen koulutuskeskus 1002 Professori Atte von Wright, Kuopion yliopisto, soveltavan biotekniikan instituutti Kukin asiantuntijaryhmš kokoontui yhden kerran puolen pšivšn mittaiseen kokoukseen lokaðmarraskuussa Kokousten teknisenš puheenjohtajana toimi arviointineuvoston puheenjohtaja Jarmo Visakorpi ja teknisenš sihteerinš projektisuunnittelija Sirpa Moitus. Asiantuntijaryhmien kokouksiin osallistuivat myšs neuvoston pššsihteeri Kauko HŠmŠlŠinen ja suunnittelija Anna-Maija Liuhanen. KellŠŠn arviointineuvoston edustajista ei ollut kokouksissa ŠŠnivaltaa Asiantuntijaryhmien tehtšvšnš oli arvioida ryhmšnsš kšsiteltšvšnš olleet

17 yliopistojen kirjalliset laatuyksikkšehdotukset. Ehdotusten lisšksi asiantuntijoille toimitettiin noin kaksi viikkoa ennen kokousta koulutuksen laadun arviointiperusteet (ks. luku 3 edellš ), yliopistoille lšhetetty ohjekirje ja edelliseen laatuyksikkšvalintaan liittyvš arviointiraportti. Asiantuntijoita pyydettiin tuomaan mukanaan kokoukseen vapaamuotoinen kirjallinen arvio kunkin ehdotuksen vahvuuksista ja kehittšmiskohteista Kokouksissa jokaisesta ehdotuksesta kšytiin arvioiva keskustelu arviointiperusteiden valossa. Kutakin ehdotusta koskevan keskusteluosion avasi pedagoginen asiantuntija; tšmšn jšlkeen puheenjohtaja pyysi kyseistš alaa lšhinnš edustavaa asiantuntijaa kšyttšmššn toisen puheenvuoron. Kolmas puheenvuoro oli varattu asianomaisen yliopiston omalle edustajalle, jolla oli tšllšin samalla tilaisuus korjata mahdollisia edellisiin puheenvuoroihin liittyneitš faktapohjaisia vššrinkšsityksiš. Loput puheenvuorot kšytettiin vapaassa jšrjestyksessš siten, ettš kaikilla halukkailla oli mahdollisuus esittšš jokaisesta ehdotuksesta oma suullinen arvionsa laatimansa kirjallisen arvioinnin lisšksi. Asiantuntijoilla oli myšs mahdollisuus muuttaa omaa arviointiaan ja tarvittaessa korjata kirjallista lausuntoaan ennen sen jšttšmistš sihteerille Kunkin keskusteluosion lopuksi kukin asiantuntija arvioi laadullisilla pisteillš, oliko ehdotus hšnen mielestššn 5=erinomainen, 4=hyvŠ, 3=keskinkertainen, 2=alle keskitason vai 1=puutteellinen. Pisteiden antamisen yhteydessš puheenjohtaja korosti, ettš kaikki ehdotukset ovat hyviš lšpšistyššn tiukan yliopistojen sisšisen karsinnan, mutta samalla hšn rohkaisi koko skaalan kšyttššn, mikšli ehdotusten laadulliset erot antoivat siihen aihetta Samaa laatupistemššršš sai kšyttšš tarvittaessa useamman kerran. Kaikki asiantuntijat, sekš yliopistojen ettš opiskelijoiden edustajat, saivat antaa laatuarvionsa kaikille, myšs omien yliopistojensa ehdotuksille. Tasapisteille jššneistš ehdotuksista ei jšrjestetty jatkopisteytystš. AsiantuntijaryhmissŠ ehdotusten pisteytys tapahtui avoimena, mutta sitš mitš pisteitš kukin antoi, ei kirjattu ylšs AsiantuntijaryhmissŠ kšytyjen keskustelujen ja asiantuntijoiden laatimien kirjallisten kommenttien nojalla kokousten sihteerinš toiminut projektisuunnittelija kokosi kutakin ehdotusta koskevan arviointi- ja kehittšmispalautteen. AsiantuntijaryhmistŠ vain ryhmš 2 halusi jšlkikšteen kommentoida arviointipalautteita, vaikka kaikille ryhmille tarjottiin tšhšn tilaisuus Prosessista saadut kokemukset Arviointineuvoston puolesta asiantuntijakokousten puheenjohtajana toiminut Jarmo Visakorpi ja sihteerinš toiminut Sirpa Moitus kokosivat seuraavia laatuyksikkšprosessiin liittyviš kokemuksia, jotka kšytiin lšpi arviointineuvoston kokouksessa : Asiantuntijakokoukset sujuivat kšytšnnšssš vielškin jouheammin kuin edellisellš kerralla. Useimmat arvioitsijoista, joista vain osa oli samoja kuin edellisellš kerralla, olivat hyvin perillš prosessin tarkoituksesta ja sen kulusta. Ainoastaan yksi arvioitsijoista ilmoitti ymmšrtšvšnsš vain numeeriset tulosindikaattorit laadun perustaksi Arviointikokouksissa keskustelu oli varsin vilkasta ja siihen osallistuminen kattavaa, eikš erityistš kotiinpšin vetšmistš ei ollut havaittavissa. Varsinkin SYL:lin opiskelijaedustajat olivat valmistautuneet hyvin, eivštkš erityisesti

18 puolustaneet omaa yliopistoa vaan joskus jopa pšinvastoin Edellisen kerran jšlkeen toteutetuista uudistuksista toteamme seuraavaa: 1002 a) Hakemusten lisštty mššrš ei nšyttšnyt lainkaan muuttavan tilannetta pienten yliopistojen kannalta edullisemmaksi, joten uudistus vaikutti tarpeettomalta. Luonnollisesti on mahdollista, ettš ehdotuskiintšiden lisšys on helpottanut yliopistojen, niin pienten kuin suurtenkin, sisšistš valintaprosessia b) Pedagoginen asiantuntijajšrjestelmš toimi erinomaisesti rikastuttaen keskustelua ja antaen sille oikean korostuksen. Jatkoa ajatellen vielš parempi olisi, jos yksi ja sama pedagoginen asiantuntija voisi osallistua kaikkien ryhmien tyšskentelyyn. MikŠli mahdollista, tšmšn tšrkešn henkilšvalinnan tulisi suuntautua muihin kuin yliopistojen henkilškunnan edustajiin c) Pedagogiset asiantuntijat esittivšt, ettš kšsittelyaikataulussa pitšisi varata tilaisuus vierailla ainakin sellaisissa yksikšissš, joiden hakemustiedoissa ilmenee epšselvyyksiš tai puutteellisuuksia d) Useiden arvioitsijoiden mielestš laatuyksikšksi pitšisi valita vain yhdeksi kaudeksi, ei kahdeksi kaudeksi perškkšin e) Tilastoliite oli varsin toimiva uudistus f) Tasapistetilanteissa jatkoššnestysten poisjšttšminen oli samoin toimiva uudistus ja rauhoitti arviointitilannetta g) RyhmŠjaon uudistaminen ei tasoittanut ryhmškokoja odotetussa mššrin, vaan kovien luonnontieteiden ryhmš oli lšhes yhtš suuri kuin edellisellškin kerralla, mistš ei kuitenkaan ollut ilmeistš haittaa h) Yliopistojen asiantuntijaehdokkaita pyydettšessš tulee korostaa asianomaisen uratietojen ja koulutuksen laadun kehittšmiseen liittyvšn kokemuksen ilmoittamista. Nyt useiden asiantuntijoiden taustatiedot oli ilmoitettu puutteellisesti, mikš hankaloitti asiantuntijakokousten valmistelua i) Ehdotusten sivumššršrajan noudattamiseen tulee yliopistoille annettavissa ohjeissa kiinnittšš entistš suurempaa huomiota k) Arviointipalautteiden kirjoittamiseen tulee varata riittšvšsti aikaa Tulokset olivat yllšttšviš sikšli, ettš ne olivat niin yllštyksettšmiš; samat suuret ja muutamat pienet yliopistot menestyivšt jšlleen hyvin, vaikka monet niiden ehdotuksista tulivatkin uusista yksikšistš. Uusia yliopistoja laatuyksikkšlistalla edustivat edelliseen kierrokseen verrattuna vain Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu ja Teatterikoulu On silmiinpistšvšš, ettš yliopistokohtaiset tai verkostoina toimivat tohtorikoulut eivšt menestyneet arvioinnissa; ilmeisesti nšiden kohdalla tulisi jatkossa ottaa huomioon myšs tieteellinen tulos. MyšskŠŠn tšysin uusilla koulutuksellisilla innovaatioilla ei ole menestymisen mahdollisuuksia painotettaessa sitš, ettš on oltava nšyttšš. Sen sijaan pitkššn toimineet innovaatiot, kuten ongelmalšhtšistš oppimismenetelmšš soveltavat lšškšrikoulut, menestyivšt hyvin Jatkossa tulee harkita, olisiko yliopistojen verkostohankkeita varten syytš perustaa oma sarja. Nykyinen jšrjestelmš, jossa verkostohanketta koordinoiva yliopisto on joutunut tekemššn ehdotuksen omassa kiintišssššn, on mahdollisesti saanut jotkut yliopistot luopumaan verkostohankkeiden esittšmisestš

19 II KAKSI PEDAGOGISEN ASIANTUNTIJAN N K KULMAA 19 1 HyvŠn koulutuksen ja arviointiprosessin piirteet KT, opetusneuvos Pasi Sahlberg, opetushallitus MistŠ hyvš koulutus muodostuu? Koulutuksessa on viime vuosina alettu aikaisempaa selvemmin painottaa opiskelijan roolia omien merkitystensš rakentajana. Siksi hyvšn koulutuksen lšhtškohtana on huomion kohdistuminen opiskelutoimintaan. TŠmŠ tarkoittaa sitš, ettš koulutuksen suunnittelussa ja myšs toteuttamisessa kiinnitetššn opettamisesta koskevien osa-alueiden rinnalla huomiota opiskelijoiden oppimisprosessiin Opetussuunnitelma-ajattelu on perinteisesti nojannut oletukseen, ettš hyvš ja tehokas opettaminen saa aikaan suunnitelmassa esitettyjš tuloksia; toisin sanoen opettaminen ja oppiminen on ymmšrretty samana asiana. Opintokokonaisuudet suunnitellaan tavallisesti luettelemalla kšsiteltšvšt asiasisšllšt ja kuvailemalla opetustapoja. Sen sijaan ei ole kovin tavallista, ettš opetussuunnitelmissa olisi kuvailtu ne tavoitteet ja pššmššršt, jotka opiskelijoiden tulisi opetuksen tuloksena saavuttaa. Nykyaikaisissa korkeaan laatuun tšhtššvissš koulutuskšytšnnšissš korostetaan toisaalta koulutuksen tavoitteita kaiken toiminnan lšhtškohtana ja asiantuntijuuden kasvun kriteereinš, ja toisaalta niiden tietojen ja osaamisen kuvaamista, jotka opiskelijan olisi opiskelunsa tuotoksina saavutettava HyvŠ koulutus muodostuu monesta tekijšstš. HyvŠn koulutuksen tšrkein piirre on se, ettš opettaminen johtaa sellaiseen oppimiseen, joka auttaa opiskelijoita muodostamaan kšsillš olevista asioista merkityksellisiš kokonaisuuksia. HyvŠ koulutus ei ole mikššn absoluuttinen muoto, vaan hyviin tuloksiin voidaan pššstš monella eri tavalla. Eri koulutusaloilla saattaa myšs alan luonteesta johtuen olla toisistaan poikkeavia kšsityksiš hyvšstš opetuksesta. Toinen tšrkeš tekijš laadukkaan koulutuksen kannalta on opettaja, koska hšnestš riippuu suuressa mššrin se, millaisena opiskelijat oppimisprosessin kokevat. Samalla myšs muut oppimisympšristšn elementit, kuten opiskeluvšlineet, tila, sosiaalinen ilmapiiri sekš ulkoisen ja sisšisen kontrollin mekanismit vaikuttavat opetustapahtuman luonteeseen Opettajan rooli on hyvšn koulutuksen kannalta merkittšvš myšs siksi, ettš hyvš opettaja voi tukea korkealaatuista oppimista sellaisessakin tilanteessa, jossa opetuksen ulkoiset edellytykset puuttuvat kokonaan tai ovat hyvin všhšiset. Sen sijaan, jos opettajalta puuttuvat taidot kšyttšš tarjolla olevia oppimisympšristšn mahdollisuuksia hyvšksi tai nšmš taidot ovat huonot, hyvšš opetusta pedagogisessa mielessš voi syntyš vain poikkeustapauksissa Korkeakouluopetukselle tyypillinen luentoihin perustuva opettaminen on saanut haastajan sellaisista opetusmenetelmistš, joiden yhteydessš opiskelijat ottavat aikaisempaa enemmšn vastuuta omasta toiminnastaan ja sen tuloksista. Konstruktivistiseen oppimiskšsitykseen perustuen opetus perustuu entistš use-

20 ammin todellisten ongelmien kohtaamiseen ja ratkaisemiseen, itsenšiseen tiedonhankintaan sekš vuorovaikutukseen tyšelšmšn ja kansainvšlisen tiedeyhteisšn kanssa. TŠllaisen oppimiskšsityksen taustalla on olettamus, ettš oppiminen on opiskelijalle merkityksellisempšš silloin, kun hšn itse rakentaa tietšmystššn ja ymmšrtšmystššn kokemustensa ja vuorovaikutuksen avulla. Erityisen hyvin konstruktivistista opettamista ja oppimista voidaan korostaa sellaisissa oppimistilanteissa, joissa opiskelijat opiskelevat pienissš ryhmissš yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistoiminnallisen oppimisen keinoin opetuksessa voidaan harjaannuttaa samanaikaisesti sekš tieteenalan ymmšrtšmisen kannalta všlttšmšttšmiš kšsitteitš, periaatteita, lakeja ja teorioita koskevia tavoitteita, ettš erityisesti tyšelšmšn nykyššn kovasti vaatimia yhteistyštaitoja ja vuorovaikutusvalmiuksia Laadukas koulutus korkea-asteella edellyttšš opiskelijan kannalta katsottuna suurempaa itseohjautuvuuden astetta kuin mihin hšn on toisen asteen koulutuksessa perinteisesti tottunut. Itseohjautuvuus ei kuitenkaan saa korkeakoulussakaan olla pelkšstššn keino koulutuksen jšrjestšmiseksi, vaan sen tulee olla erityisesti koulutuksen pššmššrš, joka auttaa opiskelijaa selviytymššn paremmin tulevissa oppimistilanteissa. Informaatioteknologia on mainio keino konkreettisesti lisštš itseohjautuvuutta opetuksessa, mutta sen kšyttšmisessš on kuitenkin nojauduttava pedagogisesti kestšviin ratkaisuihin. TŠllaisia ovat esimerkiksi sellaiset verkostoratkaisut opetuksessa, jotka lisššvšt opiskelijan vuorovaikutusta toisten opiskelijoiden tai alan asiantuntijoiden kanssa Laadullisesti hyvš koulutus sisšltšš yleensš myšs tutkivan oppimisen piirteitš. TŠmŠ tarkoittaa sitš, ettš opiskelun lšhtškohtana ei ole yksinomaan opettajan valitsema ja jakama tieto, vaan oppiminen perustuu myšs opiskelijan omiin kysymyksiin, ongelmanasetteluihin ja niiden selvittšmiseen tšhtššvien keinojen valitsemiseen. NŠyttŠŠ siltš, ettš opiskelun lšhtškohtana olevan ongelman nivominen mahdollisimman aitoon tilanteeseen vahvistaa samalla oppimisen laatuun vaikuttavia tekijšitš opiskelussa Koulutuksen kehittšmissuunnat laatuyksikkšehdotusten mukaan TŠssŠ esitettšvšt nškemykset korkeakouluopetuksen pedagogisista kehityslinjoista perustuvat yliopistojen ehdotuksiin koulutuksen laatuyksikšiksi. On syytš pitšš mielessš, ettš korkeakouluissamme on todennškšisesti muitakin koulutuksen kehittšmiseen tšhtššviš innovaatioita. Uskoakseni seuraavat koulutuksen uudistamisen suuntaukset edustavat kuitenkin varsin yleisesti meillš ja muualla korkeakouluissa pohdittavia menetelmiš laadun parantamiseksi RyhmŠoppimisen menetelmšt. Kenties useimmin esitetty pedagoginen uudistus korkeakouluopetuksessa on luento-opetuksen všhentšminen ja vastaavasti pienryhmissš tapahtuvan opiskelun lisššminen. Muutos kertoo opiskelijakeskeisen nškškulman vahvistumisesta opetusmenetelmissš. Liian usein tšllaista muutosta pidetššn kuitenkin itsestššn selvšsti oppimisen laadun parannuksena. Esimerkiksi yhteistoiminnallisen oppimisen (co-operative learning) laajemmasta soveltamisesta opetuksessa ei ole vielš nšyttšš. Tutkimusten mukaan pelkšstššn suurryhmšopetuksesta pienryhmšopiskeluun siirtyminen ei vielš takaa sitš, ettš oppiminen olisi laadullisesti parempaa. Pedagogiikan trendiviidakossa ei myšs-

21 kššn pidš tehdš sellaista johtopšštšstš, ettš luento-opetus olisi jollakin tavalla huono opetustapa. LisŠksi on syytš huomata, ettš luento-opetuksen všhentšmisellš saattaa olla muitakin kuin opetuksen laadullisia perusteita OngelmalŠhtšinen oppiminen. Erityisesti lššketieteen alan koulutuksessa on alettu mššrštietoisesti kehittšš sellaisia opetusmenetelmiš ja pedagogisia lšhestymistapoja, joissa opiskelun lšhtškohtana on tieteenalan kannalta aito ongelmatilanne, jota opiskelijat lšhtevšt ratkaisemaan. TŠllŠ hetkellš tunnetuin ongelmalšhtšisistš opetusmenetelmistš korkeakoulupedagogiikan alalla on problem-based learning (PBL), jota toteutetaan systemaattisesti jo useassa yliopistossa. OngelmalŠhtšisenŠ opetustapana voidaan pitšš myšs projektiopetusta, joka on yleistymšssš erityisesti sellaisilla aloilla, joilla on aktiivinen yhetys tyšelšmššn Monimuoto-opetus. Monimuoto-opetuksella tarkoitetaan tavallisesti sellaista opetusjšrjestelyš, jossa etšopetus ja lšhiopetus vaihtelevat. Siksi monimuoto-opetus on yleisintš tšydennys- ja jatkokoulutuksessa sekš erilaisissa kehittšmishankkeissa. Monimuoto-opetus on mainittu pedagogisena innovaationa joidenkin koulutusyksikšiden ehdotuksissa, mutta useimmiten menetelmšn kšyttšminen peruskoulutuksessa ei ole tarkoituksenmukaista. Jossain tapauksissa kšsitteen merkitys on suorastaan vššrin ymmšrretty TyšssŠ oppiminen. Tutkimusten perusteella on toistuvasti korostettu aidon tilanteen ja kontekstin merkitystš laadullisesti hyvšlle oppimiselle. TŠstŠ syystš nšyttšš yleisenš suuntauksena myšs korkeakouluopetuksessa olevan aitojen tyšympšristšjen kšyttšminen, ei pelkšstššn tietojen ja taitojen harjaannuttamisen paikkoina, vaan myšs uusien tieto- ja taitorakenteiden oppimisympšristšnš. TŠhŠn oppimisen kategoriaan voidaan lukea myšs kansainvšlisillš foorumeilla tapahtuva opiskelu osana suomalaisissa yliopistoissa suoritettavien tutkintoja. TyšssŠ oppimisen yhtenš lisšarvona on lšheisempien tyšelšmšyhteyksien luominen jo peruskoulutuksen aikana Opetusteknologian kšyttš. Tietokoneet ja niiden avulla tapahtuva tiedonkšsittely ja kommunikaatio tarjoavat nykyisin monia mahdollisuuksia opetuksen monipuolistamiselle. Parhaita esimerkkejš informaatioteknologian hyvšksikšytšstš opetuksessa ovat sellaiset, joissa tietokonetta ja telematiikkaa kšytetššn všlittšmšsti oppimisen všlineenš, esimerkiksi tietojen hakemiseen, kommunikointiin tai oppimateriaalin všlittšmiseen. PisimmŠlle kehitetyissš ratkaisuissa voidaan puhua tietoverkoista, joiden avulla luodaan kommunikaatioyhteydet useampien toisistaan erillššn olevien yksikšiden všlille. Kovin usein opetusteknologiaratkaisuissa rajoitutaan kuitenkin esimerkiksi tenttitulosten tai muiden suoritusten siirtšmiseen sšhkšisesti. Opetuksen laadun kannalta on tšrkešš, ettš opiskelijoilla on helppo pššsy kšyttšmššn tietokoneita Opetuksen ja tutkimuksen integroiminen. Erityisesti nopeasti kehittyvissš ja soveltavissa tieteissš, kuten biotieteissš ja elektroniikka-alan koulutuksessa, opetusta ja tutkimusta on alettu lšhentšš toisiinsa aikaisempaa voimakkaammin jo peruskoulutuksen aikana. LŠhtškohtana on pidetty sitš, ettš opiskelijat tutustuvat jo koulutuksen varhaisessa vaiheessa tutkimustyšn luonteeseen mahdollisimman aidossa ympšristšssš. TŠllainen lšhestymistapa on pedagogisesti perusteltua siitškin syystš, ettš se lisšš oppimisen kontekstuaalisuutta ja lšhentšš monesti irrallisena pidetyn teorian kytkeytymistš kšytšntššn Opiskelun ohjaus. Yleinen suuntaus korkeakouluopetuksen kehittšmisessš nšyttšš olevan opiskelijoiden ohjaamisen tehostaminen erilaisten tutorkšytšntš- 21

22 jen avulla. Perinteisen opiskelijatutoroinnin rinnalle on tullut opettajatutorointi, jossa jokaiselle opiskelijalle pyritššn saamaan yksikšn opettaja opiskelun tukijaksi. Opiskelun ohjaaminen on všlttšmštšn tukitoimenpide edellš mainitun opiskelijan itseohjautuvuuden lisššntymiselle Arviointi osana oppimista. Tarkastelluissa esityksissš oli lšhes poikkeuksetta todettu, ettš opetuksen kehittšmisen ansiosta perinteisestš tenttimiskšytšnnšstš on luovuttu ottamalla tilalle vaihtoehtoisia arviointimenetelmiš. TŠllaisia ovat esimerkiksi oppimispšivškirjat, ryhmštentit, portfolio-arviointi, esseet ja tutkielmat sekš telemaattisesti suoritettavat kirjalliset kokeet. HyvŠn opetuksen nškškulmasta arvioinnin kehittšminen on perusteltava nimenomaan oppimisen kannalta: miten uudet arviointimenetelmšt parantavat opiskelun ja oppimisen laatua? 1003 Lopuksi on todettava, ettš lšhes poikkeuksetta pedagogisessa mielessš hyviksi arvioiduissa esityksissš oli kuvattu sellaisen systemaattisen palaute- ja seurantajšrjestelmšn luomista, jonka tarkoituksena on jatkuvasti seurata koulutuksen laatua moniulotteisesti sekš varmistaa se, ettš nšin kerštyn tiedon kšsittelemiseen on olemassa asianmukaisia opettajista ja opiskelijoista muodostuvia foorumeita. PyrkimyksistŠ opetuksen laadun kehittšmiseen kertoo myšs se, ettš koulutusyksikšssš on koulutuksen laadunseurantaan olemassa henkilšstšnkehittšmisstrategia, joka vastaa kšytšnnšssš eteen tuleviin haasteisiin. Vastaavasti tšllainen jšrjestelmš huolehtii siitš, ettš opiskelijat saavat asianmukaista ohjausta ja tukea myšs opiskelutekniikoiden ja oppimiskšytšntšjensš kehittšmiseen Laadunarvioinnin riskit ja mahdollisuudet Koulutuksen laadun arvioiminen on monimutkainen ja tyšlšs tehtšvš. TŠysin luotettavan kuvan muodostaminen edellyttšš paneutumista koulutusta jšrjestšvšn yksikšn sisšiseen toimintaan, itse opetuskšytšntšihin sekš luonnollisesti opiskelijoiden oppimiskokemuksiin. Vaikka hyvšlle koulutukselle kenties lšydetššnkin yleisiš piirteitš, on koulutuksen laatua kuitenkin aina arvioitava suhteessa sen kontekstiin. Esimerkiksi teatteri- ja tanssialan koulutuksessa on todellisten projektien avulla tapahtuvalla oppimisella erilainen paino kuin vaikkapa koulutettaessa matemaatikkoja PelkŠstŠŠn kirjallisten, varsin tiiviiden esitysten perusteella tehtšvššn koulutuksen laadunarviointiin liittyy luonnollisesti monia riskejš. Kenties useimmin arviointiprosessin aikana pohdittu epšvarmuustekijš koskee nimenomaan koulutuksen laadun kirjallista kuvausta. Yliopistoille lšhetetyssš tiedotteessa painotetaan sitš, ettš arviointiperusteissa pidetššn ensisijaisena kriteerinš konkreettisia nšyttšjš sekš jo toteutettuja toimenpiteitš. Mutta myšs nšiden konkreettisten nšyttšjen arvioiminen on monesti vaikeaa. PidetŠŠnkš sellaisena esimerkiksi mainintaa, ettš suurin osa opettajista kšyttšš opetuksessaan pššasiassa opiskelijakeskeisiš opetusmenetelmiš? PelkkŠ retorinen toteamus uusien tyštapojen kšytšstš ei vielš riitš OpetusmenetelmiŠ koskevien nšyttšjen luotettavuutta lisšš sellaisten toimenpiteiden kuvaaminen, joiden ansiosta on syytš uskoa opetusmenetelmien todella olevan muuttumassa. Edelleen hyvšnš nšyttšnš opetuksen laadun kehittšmisen kannalta voidaan pitšš sellaisten systemaattisten rakenteiden luomista, joiden tarkoituksena on lisštš yksikšn opetushenkilšstšn kollegiaalisuutta, sitou-

23 tumista pedagogiseen kehittšmiseen, opetussuunnitelmien jatkuvaan kehittelyyn sekš oppimisen laatua koskevan palautetiedon kšsittelyyn ja hyšdyntšmiseen LisŠksi on syytš korostaa oppimisympšristšn monipuolistamisen merkitystš koulutuksen laadun arvioinnissa. Hyvin perusteltuna nšyttšnš koulutuksen laadun kehittšmisestš voidaan pitšš myšs dokumentoitua kuvausta niistš toimenpiteistš, joilla on pyritty luomaan opiskelijoille sellaisia oppimisympšristšjš, joista tšmšn artikkelin alussa oli puhetta. YhtenŠ esimerkkinš olkoon koulutuksen rakenteiden muuttaminen siten, ettš opetusaikaa jšrjestetššn uudella tavalla tai opiskelijoita ryhmitellššn aikaisemmasta poiketen pien- ja suurryhmiin tarpeen mukaan Monia tšmšn arviointiprosessin aikana tarkasteltuja esityksiš vaivasi edellš mainittujen laatutekijšiden kuvaamisen pinnallisuus. TŠtŠ puolusteltiin sillš, ettš esitysten sivumššršn rajoittaminen kymmeneen sivuun ei salli kovin perusteellisia selvityksiš opetuskšytšnnšistš. Korkeakoulujen arviointineuvosto kutsui arviointiprosessiin mukaan kaksi koulutuksen asiantuntijaa, joiden tehtšvšnš oli tarkastella koulutusyksikšiden lšhettšmiš esityksiš nimenomaan pedagogiikan nškškulmasta annettujen arviointiperusteiden puitteissa. Pedagogista nškškulmaa tervehdittiin kaikissa arviointiryhmissš ilolla, ja sen todettiin syventšneen ehdotusten tarkastelua. Erityinen lisšarvo tšllaisessa menettelyssš oli se, ettš pedagogiset asiantuntijat osallistuivat kumpikin useaan ryhmššn, jolloin esityksissš kuvattuja opetuksellisia innovaatioita oli mahdollista vertailla laajemmin keskenššn yli eri koulutusalojen Kuinka luotettavasti tšssš julkaisussa esitettšvšt koulutusyksikšt todella edustavat maamme korkeakouluopetuksen huippua? Nyt kšytetyllš menettelyllš todennškšisesti lšytyvšt sellaiset yksikšt, joissa koulutusta voidaan pitšš monessa mielessš laadukkaana. Toinen kysymys sen sijaan on, ovatko nšiden joukossa kaikki ne yksikšt, joissa koulutus on korkealla tasolla. Mahdollisesti tšhšn joukkoon voisi kuulua muitakin. Ongelmana on kuitenkin arviointimenetelmš. MikŠli koulutusta ei voida kšydš arvioimassa kšytšnnšn tilanteissa, jšš arviointitietoon yleensš merkittšviš puutteita. Toisaalta kenttšvierailutkaan eivšt tee laadun arvioinnista aukotonta, mutta ne voivat onnistuessaan tuoda lisšš uskottavaa tietoa ja vahvistusta kirjallisten esitysten antamaan kokonaiskuvaan Erityisesti tšssš kannattaa mainita yksi melko usein havaittu johtopšštšksiin vaikuttava seikka; ehdotusten tekninen taso oli varsin kirjava. Teknisesti korkeatasoisissa kirjallisissa ehdotuksissa on etsitty objektiivista ja monipuolista tyyliš kertoa uskottavasti perustellen koulutuksen laadun kannalta oleellisista tekijšistš. Sen sijaan teknisesti heikommissa esityksissš sorrutaan monesti mainosmaisiin iskulauseisiin ja toteamuksiin ilman uskottavia perusteluita tai edes lievšš itsekritiikkiš. Koulutuksen muutoksessa on kyseessš erittšin kompleksinen ja hidas kulttuurimuutos, jonka toteutuminen kestšš korkeakouluissa všhintššn saman ajan kuin muissa koulutusorganisaatioissa. Sanotusta huolimatta on syytš všittšš, ettš nyt kšsillš oleva kokoelma varsin erilaisia pyrkimyksiš kohti hyvšš koulutusta edustaa todellisuudessakin sitš huippua, joka on jokaisen nšhtšvissš maamme korkeakouluissa

24 24 4 Ideoita koulutuksen kehittšjille TŠllaisen arviointiprosessin merkitys on moninainen. EnsinnŠkin, se on tietenkin tunnustus niille yksilšille ja yhteisšille, jotka ovat tehneet merkittšvšš tyštš suomalaisen koulutuksen laadun ja erityisesti omien opiskelijoidensa oppimisen parantamiseksi. Toiseksi, tšmš dokumentoitu arviointiprosessi saattaa olla ideoiden ja innovaatioiden lšhteenš niille, jotka ovat vasta lšhdšssš vakavammin liikkeelle koulutuksen laadun kehittšmiseksi tai niille, jotka olivat mukana tšllš kertaa karsintakierroksella. EsitŠn lopuksi muutamia nškemyksiš, joita opetuksen kehittšmishankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa kannattaa pohtia Opettamisen painottamisesta oppimiseen korostamiseen. Kuten alussa totesin, hyvšn koulutuksen ominaisin piirre on oppimisen pitšminen huomion keskipisteenš. Siksi opetuksen kehittšmisessš kannattaa lšhteš liikkeelle sellaisten toimenpiteiden pohtimisesta, joilla on mahdollisimman všlitšn vaikutus opiskelijoiden opiskelukšytšntšjen edistšmiseen. Vaikka opetussuunnitelmien kehittšminen, opetusvšlineiden monipuolistaminen, oppimateriaalin laajentamine ja arviointimenetelmien uudistaminen kuuluvat yleensš hyviin opetuksen kehittšmishankkeisiin, eivšt nšmš vielš yksinššn johda oppimisen laadun paranemiseen. Ratkaisevimpia ovat opettajayhteisšn mššrštietoiset pyrkimykset opetuskšytšntšjen kehittšmiseksi yhdessš sovittujen pššmššrien ja visioiden mukaisesti Jatkuva kehittšminen ja toiminnan systemaattinen seuranta. Koulutuksen kehittšminen tulee ymmšrtšš jatkuvana prosessina, ei yksittšisenš projektina tai toimenpiteenš, jonka ansiosta opetus muuttuu. Toisin sanottuna opetuksen kehittšminen on evoluutio, ei revoluutio. TŠllainen inhimillisiš voimavaroja ja materialistisia resursseja vaativa prosessi edellyttšš hyvšš johtajuutta, luottamuksellista kollegiaalisuutta ja aktiivista oman toiminnan arvioimista. Oman kehittšmistoiminnan vaikuttavuuden arvioiminen voidaan jšrjestšš nivomalla yhteen systemaattinen itsearviointi ja yksikšn toimivuutta kuvaava informaatio, jota voidaan koota esimerkiksi opiskelijapalautteista, kyselyistš tai ulkoisten selvitysten avulla. Keskeinen piirre koulutuksen laatujšrjestelmissš on omaa toimintaa koskevan tiedon kerššmisen ja kšsittelyn systemaattisuus ja tarkoituksenmukaisuus Kohti oppivaa koulutusyksikkšš. KorkeakouluyksikšssŠ tyšskentelevšt opettajat voivat kehittšš tyštššn oppimalla ulkopuolisilta asiantuntijoilta ja kšyttšmšllš hyvšksi omassa yhteisšssš syntyneitš kokemuksia ja osaamista. KestŠvŠ ammatillinen kehittšminen perustuu nšiden kahden eri oppimisen lšhteen yhdistšmiseen. Toisaalta pedagogisten valmiuksien kehittšminen edellyttšš investoimista ulkoisen tiedon siirtšmiseen oman tyšyhteisšn pššomaksi. Suuremmissa yksikšissš, kuten isoissa tiedekunnissa, tšstš on huolehdittu erityisen pedagogisen yksikšn avulla. Opettajat voivat oppia kuitenkin merkittšvšsti myšs toisiltaan, mikšli organisaatio osaa kšyttšš omia voimavarojaan ja osaamistaan koko yhteisšn hyšdyksi. EdellŠ sanottu tarkoittaa kšytšnnšssš sitš, ettš tavanomaisessa jatko- tai tšydennyskoulutuksessa opettaja voi oppia tšrkeitš opettamista koskevia asioita, mutta koulutus yksinššn ei ole riittšvš edellytys opetuksen laaja-alaisemmalle kehittymiselle. Samanaikaisesti yksikšn toimintakulttuuria on pyrittšvš muuttamaan kohti oppivan koulutusyksikšn visiota, jonka mukaan omasta toiminnasta ja toisilta kollegoilta oppiminen muodostavat ammatillisen kehittymisen toisen tukipilarin. 1003

25 25 2 Tieteenalojen opetuskulttuurien ja laatukšsitysten eroista Tutkija Anita Nuutinen, Koulutuksen tutkimuslaitos Korkeatasoinen opetus 1003 on kunnianosoitus tieteelle Laadukkaan koulutuksen osatekijšitš Eri tieteenaloilla on runsaasti annettavaa toisilleen opetuksen ja oppimisen kokemuksistaan. Se ilmeni selvšsti opetuksen laatuyksikkšehdotuksista. Suomalaisissa yliopistoissa tehdššn rinnan opetusta ja tutkimusta toisin kuin maissa, joissa on erikseen tutkimusyliopistoja ja opetusyliopistoja. Yliopisto-opettajamme ovat tutkija-opettajia. TŠmŠ opetuksen ja tutkimuksen yhteys on tuottanut omaleimaisia opetuskulttuureja eri tieteenaloille, joilla on erilaisia tutkimuksen ja opetuksen haasteita ja tavoitteita. Tarkastelen seuraavassa tieteellisen koulutuksen laatua asiantuntijaksi kehittymisen, oppimisen ja opetuksen tutkimuksen nškškulmista. Sitten tarkastelen niiden koulutusalojen opetus- ja oppimiskulttuureja, joiden arviointiin osallistuin pedagogisena asiantuntijana Laatuyksikšiksi hakevien tuli ehdotuksissaan kuvata koulutuksen suunnittelua, tavoitteita ja sisšltšjš, koulutuksen toteutusta sekš sen arviointia ja kehittšmistš. NŠiden osa-alueiden sisšltš olen kiinnittšnyt erityistš huomiota tekijšihin, jotka uusin tutkimus on osoittanut merkitykselliseksi asiantuntijaksi kehittymisessš, oppimisessa ja opetuksessa Yksi tšllainen tekijš oli koulutuksen yhteiskunnallisen relevanssin ja ammatin kvalifikaatioiden eli tehtšvissš edellytettšvšn osaamisen alueiden analyysi. TŠhŠn tekijššn olivat paneutuneet erityisesti yksikšt, joihin oli kohdistunut muutoksia kuten resurssisupistuksia (kielikeskukset) tai koulutusyksikšiden všhentšmistš (esim. rakentamistekniikka), tai joiden tietšmyksen ammatillisessa hyšdyntšmisessš oli tapahtunut muutoksia (esim. metsštiede, oikeustieteellinen lingvistiikka, kauppatieteiden kielenopetus) Kompetenssin rakentuminen eli nuoren aikuisen kehittyminen tieteellistš tietoa kšyttšvšksi ja uutta tietoa tuottavaksi asiantuntijaksi ja ammattipersoonaksi on pitkššn sisšltynyt tutkintovaatimuksiin implisiittisesti, nškymšttšmšnš rivien všlissš. Viime vuosina tutkimus on kuvannut myšs ammattipersoonaksi kehittymistš. TŠmŠ nškškulma oli laatuyksikkšhakemuksissa kuitenkin hyvin harvinainen. Samoin monessa tapauksessa koulutuksen toteutusta kuvattaessa jši kertomatta, miten opetus ja oppiminen muuttuu opintojen edetessš. Poikkeuksena tšstš asiantuntijaksi kehittymistš esiteltiin nšyttelijšntyšn koulutuksessa, opettajankoulutuksessa ja ongelmakeskeisessš lšškšrikoulutuksessa Opetussuunnitelma Ð yliopistoissa tutkintovaatimukset Ð on koulutuksen tyšvšline, jolla yhdistetššn sisšllšt ja ajattelutavat, opetus ja oppiminen sekš ammattipersoonaksi kehittymisen alkuvaiheet. Koulutukselle asetettavian tavoitteiden, sisšltšjen ja tiedon tyšstšmisen tapojen tulisi perustua perustua kvalifikaatiovaatimuksiin: asiantuntijaksi kehittymisen kaaresta tulisi seurata tietty asioihin paneutumisen jšrjestys ja opetus- ja oppimisprosessi. 1003

26 Laatuyksikkšehdotuksissa ei juuri esitelty kokonaisia opetussuunnitelmia. Tavallisimmin esiteltiin opintojen sisšltšjš, erityisesti silloin, kun alan koulutustarpeessa oli tapahtunut muutoksia. Toisaalta esiteltiin tutkinnon rakenteellisia muutoksia. ErŠillŠ aloilla oli otettu kšyttššn moduulitutkinto, jolla pyritššn kokoamaan pirstaloituneet opinnot mielekkšiksi kokonaisuuksiksi ja jonka odotetaan parantavan opintomotivaatiota. Moduulitutkintorakennetta on kokeiltu erityisesti aloilla, joilla on selkeš ammatillinen kohdennus, kuten tekniikassa Nykyiset oppimisen tutkimussuuntaukset ymmšrtšvšt oppimisella oppijan tiedonmuodostusta (esim. konstruointia ja tulkintaa). Tiedonmuodostuksessa on tutkittu toiminnan ja tekemisen merkitystš, ongelmia ja ajattelullisia haasteita, toimintaympšristšš, sen kulttuuria ja sosiaalisia tilanteita, oppimiskokemuksia ja noiden kokemusten kohteita Fyysiseen ympšristššn, pššasiassa tietotekniikkaan ja všlineistššn olivat panostaneet tekniikan ala, osa luonnontieteistš, kauppatieteet sekš taideteollinen ala. Oppimateriaaleja kehittivšt alat, joilla ei ole saatavana kansainvšlistš materiaalia, kuten kielten opetus, tai joiden opetusta on myšs ammattikorkeakouluissa. LŠŠketieteellinen opetus on ollut maassamme uranuurtajana ongelmalšhtšisen oppimisen ja siinš tarvittavan materiaalin kehittšmisessš. Biotieteet ovat erityisesti panostaneet opetuksen ja tutkimuksen yhdistšmiseen, siis ajattelullisesti haasteellisen ympšristšn luontiin jo perusopintojen varhaisvaiheessa. TŠllainen oppimiskulttuuri on luonteeltaan tekemšllš oppimista, eikš sitš varten ole juuri erikseen tuotettu ohjanta- tai oppimateriaaleja. Opintojen ohjaus ja oppimisen sosiaaliset ympšristšt puolestaan ovat enemmšn yliopisto- kuin tieteenalakohtaisia. Oulun yliopistossa on monipuolinen ja aktiivinen oppimisen ohjaaminen ulottuu jopa sellaisille tieteenaloilla, joilla on suuret opiskelijamššršt, kuten matematiikkaan ja fysiikkaan. Helsingin yliopistossa on myšs panostettu opettajan tutorin rooliin LisŠksi laatuyksikkšhakemuksia arvioitaessa huomio kiinnittyi oppimisen monipuoliseen aitoa asiantuntijan osaamista osoittavaan arviointiin ja lisšksi opetuksen arvioinnin sššnnšllisyyteen ja nšihin perustuvaan koulutuksen ja opetuksen suunnitteluun sekš henkilšstšn pedagogiseen kompetenssiin Perinteinen tenttimuotoinen oppimisen arviointi on edelleen hyvin yleistš. Ilmeisesti opettajilla ei ole riittšvšš kanssakšymistš opiskelijoiden kanssa, jotta he voisivat perustaa arviointinsa siihen, miten opiskelijat osallistuvat opetustilanteisiin ja osoittavat niissš asiantuntijan tehtšvien hallintaa, kuten ongelmanratkaisua tai tyšselostusten kirjoittamista harjoitus- ja laboratoriotšissš. Monipuolisimpia arviointimuotoja kšytetššn aloilla, joissa opettajat ja opiskelijat ovat paljon tekemisissš keskenššn Varsin yleinen opetuksen arviointimuoto on opiskelijoiden tyytyvšisyyttš selvittšvš kurssikysely. TŠllaisten tietojen hyvšksikšyttš opetuksen kehittšmisessš on kuitenkin vaikeaa, koska opiskelijan tyytyvšisyyden tai tyytymšttšmyyden tunne voi liittyš joko kyseiseen opintojaksoon tai sitš edeltšviin opintojaksoihin tai johonkin muuhun opiskeluun liittyvššn tekijššn. ErŠŠt laatuyksikšksi hakeneet laitokset tai tiedekunnat olivat kšyttšneet konsulttia. TŠllaisen arvioinnin ongelmana on kertaluonteisuus sekš opetusyhteisšn kulttuurin tuntemuksen siirtyminen ulkopuoliselle. YksikšissŠ, joissa opetusta arvioitiin sššnnšllisesti opettajien ja opiskelijoiden yhteisissš tilaisuuksissa, esimerkiksi kehittšmispšivillš, myšs opetuksen suunnittelu ja kehittšminen oli yhteisšllistš ja sššnnšllistš. Laatuyksikšiksi haki myšs sellaisia koulutusyksikkšjš, joissa yksittšinen opet- 26

27 taja suunnitteli omaa opetustaan, ja laitoksen opetusohjelma muodostui nšistš yksittšisistš opintojaksoista Opetushenkilšstšn pedagoginen kompetenssi oli vaihteleva. Laatuyksikkšarvioinnissa menestyksekkšimpien hankkeiden henkilšstš oli pedagogisesti koulutettua ja osallistunut paljon opetuksen kehittšmistyšhšn. Pedagoginen kompetenssi nšyttšisi toisaalta liittyvšn tieteenalaan (tieteenalat, joissa ollaan tekemisissš ihmisen kanssa, esim. kielitieteet, lššketiede, opetusalat) ja toisaalta yliopiston yleiseen opetuksellisen asiantuntijuuden arvostamiseen tutkimuksellisen asiantuntijuuden rinnalla (Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto ja Tampereen yliopisto) ErŠiden koulutusalojen opetus- ja oppimiskulttuureista Ehdotusten perusteella nšytti siltš, ettš suppeampien opetuskokonaisuuksien pedagoginen hallinta oli korkeatasoisempaa kuin laajojen hankkeiden. NiinpŠ kokonaisen tiedekunnan tai osaston opetuksen tarkasteleminen pedagogisesta nškškulmasta ei useinkaan onnistunut, vaan esitys jši hallinnolliseksi tai esitteenomaiseksi. Suuressa kokonaisuudessa saattoi myšs olla liian paljon entistš, tavanomaista ja keskinkertaista, eivštkš tehdyt uudistukset ja laadukkaat osa-alueet jaksaneet nostaa hanketta laatuyksikšksi. Ominaista laatuyksikšiksi arvioiduille hankkeille olikin, ettš niissš oli tehty pedagogisia keksintšjš, ja kehitetty uusia ideoita useilla osa-alueilla. LisŠksi niissš oli koeteltua nšyttšš pedagogisten ratkaisujen toimivuudesta opettajien ja opiskelijoiden arvioimana Seuraavassa kuvaan kolmen koulutusalan ja lisšksi kielikeskusten opetusta kaikkien alalle osoitettujen laatuyksikkšhakemusten perusteella. Kuvauksista kšy ilmi, ettš laadukas opetus jollakin alalla voi olla tavanomaista toisilla koulutusaloilla. LisŠksi samallekin koulutusalalle tehdyt esitykset ovat laadultaan hyvin vaihtelevia. Samoin ehdotuksen eri osa-alueiden laatu vaihtelee Luonnontieteellinen ja teknistieteellinen koulutusala Tekniikan laatuyksikkšehdotukset edustivat pedagogisesti suurimmaksi osaksi alan tavanomaista opetusta. Yleisin kokonaisuus oli luento, laskuharjoitukset, laboratoriotyšt ja harjoitustyš. Oppimisen arviointimuotona kuhunkin osa-alueeseen liittyy erillinen tentti. Laatuyksikšiksi valitut erottuivat selvšsti omaleimaisina opetuksen kehittšjinš alalla Muihin koulutusaloihin verrattuna korkeatasoisinta teknistieteellisen alan opetuksessa oli ymmšrrettšvšsti fyysinen oppimisympšristš, esim. laboratoriot ja virtuaaliset ympšristšt, ja opetuksen všlineistšinš mm. tietotekniikan všlineistš. TyypillisiŠ olivat myšs runsaat kansainvšliset ja elinkeinoelšmšn yhteydet, jotka saattavat olla eduksi tai haitaksi hyvšlle opetukselle ja oppimiselle. Eduksi sikšli, ettš ne aktivoivat ja monipuolistavat sosiaalista ja ajattelullista oppimisympšristšš. Haitaksi taas siksi, ettš opetushenkilšstšn panostus nšihin yhteyksiin saattaa všhentšš paneutumista opetukseen ja opiskelijoihinsa. Muita vahvuusalueita olivat alan ammatillisten vaatimusten analyysi ja tuntemus sekš opetuksen sisšllšt Heikoimpia alueita ehdotuksissa olivat asiantuntijuuden kehityksen tunteminen, opetussuunnitelmien rakenne (tavallisimmin moduulirakenne) sekš sisšl-

28 tšjen yhdistšminen opintojen edistymiseen. NiinpŠ vakioratkaisuna olikin henkilškohtaisten opintosuunnitelmien kšyttšminen, mikš nykyisessš oppimisprosessin tuntemisen/tuntemattomuuden tilanteessa lienee kohtalaisen hyvš ratkaisu. Se on myšs ongelmallinen menetelmš tilanteessa, jossa opiskelijamššršt ovat suuret. TŠllšin vaarana on, ettš henkilškohtaisista opiskelusuunnitelmista tulee hallitsematonta rutiinia Luonnontieteellisen alan laatuyksikkšehdotukset puolestaan edustivat omaa koulutusalaa ja muutakin yliopisto-opetusta uudistavaa huippua. Korkeatasoista oli erityisesti opiskelijoiden ohjaaminen ja sitouttaminen opintoihin, jotka ovat yleensš luonnontieteellisen alan heikoimpia pedagogisen osaamisen alueita, sekš opetuksen ja tutkimuksen integrointi Opetushenkilšstšn pedagoginen kompetenssi oli molemmilla koulutusaloilla kuitenkin yleensš erittšin všhšinen, ja se ymmšrrettiin lšhinnš koulutusalan sisšltšjen hallinnaksi ja tutkimus- tai teknisen kehittšmistyšn kompetenssiksi Biotieteellinen ja maatalous-metsštieteellinen koulutusala Biotieteiden laatuyksikkšehdotuksille oli ominaista opetuksen ja tutkimuksen yhdistšminen. Monet esityksen tehneistš yksikšistš oli palkittu jo omissa yliopistoissaan. Ala kouluttaa ensi sijassa tutkijoita sekš perustutkimukseen ettš soveltavaan tutkimukseen ja kehittšmistyšhšn. Muista tieteenaloista eroten biotieteiden alalla tutkijakoulutus aloitetaan perustutkinnon ensi vuosina, joillakin laitoksilla jo ensimmšisenš opintovuotena. Opiskelijat integroidaan laitoksilla kšynnissš oleviin tutkimushankkeisiin, ja perusopintojaan suorittavia opiskelijaryhmiš lšhetetššn jopa kansainvšlisiin kongresseihin OppimisympŠristšissŠ vallitsevana on korkeatasoinen ja kansainvšlinen tutkijayhteisšllisyys. Useille laitoksista on ominaista lisšksi tieteidenvšlinen lšhestymistapa. TŠllainen opetus tarjoaakin opiskelijoille ajattelullisia haasteita ja sitoutunutta ohjausta. Suomalaiselle korkeakoulutukselle ominainen opettajien ja opiskelijoiden kulttuurien erillisyys ei nšyttšytynyt biotieteiden hakemuksissa, vaan opettajilla, tutkijoilla ja opiskelijoilla on runsaasti kanssakšymistš sekš tutkimuksen piirissš ettš opetuksen arvioinnissa ja suunnittelussa. Useilla laitoksilla sekš opetusviroissa tyšskentelevšt ettš tutkijat vastaavat opetuksesta. Opiskelijoiden varhaisen tyšskentelyn tutkimushankkeissa ja kehittšmislaboratorioissa on havaittu lisššvšn kiinnostusta teoriaopintoihin BiotieteissŠ opetus- ja tutkimushenkilšstš on tieteellisesti kansainvšlisesti meritoitunutta. Pedagogista kompetenssia on usein luotu omassa yksikšssš jšrjestetyllš kokeneiden opettajakollegoiden mentoroinnilla ja seminaaritoiminnalla. Biotieteiden pedagogiset ajatukset ja ratkaisut ovat levinneet myšs omien korkeakoulujen toisille tieteenaloille Taidealat ja arkkitehtuuri Taidealoilla ja arkkitehtuurissa opettajat ja opiskelijat tyšskentelevšt runsaasti yhdessš todellisissa projekteissa. NŠin opettajille muodostuu kšsitys korkeatasoiseksi taiteen ammattilaiseksi kehittymisen prosessista. Useat opettajat ovat itsekin kokeneita taiteen ammattilaisia. Runsas kansainvšlinen kanssakšyminen tuottaa

29 luontevasti mahdollisuuden tarkastella omaa opetusta monista eri nškškulmista ja verrata tyšskentelytapoja muissa opetuskulttuureissa kšytettyihin. Oma osuutensa on myšs vilkkaalla, luontevalla ja jatkuvalla opettajien ja kentšn ammattilaisten kanssakšymisellš. NiinpŠ sitten osataan luoda sosiaalisesti, tiedollisesti ja taidollisesti hyviš, asiantuntijuuden kehittymistš tukevia ja ajassa olevia oppimisympšristšjš, jotka ovat vetovoimaisia kansallisesti ja kansainvšlisesti. Ansiokasta on myšs runsas panostus taiteen tutkijakoulutukseen, jossa painotetaan toisaalta persoonalliseksi ja omaleimaisuudestaan tietoiseksi taiteilijaksi kasvamista ja toisaalta kriittiseksi taiteen analyytikoksi kehittymistš Taidekorkeakoulut ovat kšynnistšneet yhteisen pedagogisen kulutuksen opettajien pedagogisen kompetenssin kehittšmiseksi Yliopistojen kielikeskukset Yliopistojen kielikeskukset ja muut erillisalojen kielen ja viestinnšn opetuksesta vastaavat laitokset ovat viime vuosina joutuneet resurssien všhennyspaineiden alaisina analysoimaan ja kehittšmššn toimintaansa. NiinpŠ tšhšn ryhmššn kuuluneet ehdotukset osoittivat paneutumista opetuksen tarkoituksen pohdintaan ja modernin kielenoppimisen ja -opetuksen tutkimuksen tuntemusta. Laitoksilla on pystytty yllšttšvšn usein yhdistšmššn suurten opiskelijamššrien opetus ja opettajien oma kielenoppimisen ja -opetuksen tutkimus ja kehittšmistyš. Suomessa, kuten pienten kielten alueilla yleensškin, joudutaan oppimateriaali valmistamaan itse. TŠmŠ nostaa kielenopetuksesta vastaavien laitosten pedagogista tasoa. Laitokset ovat myšs ottaneet kšyttššn uusimman opetusteknologian tarjoamia keinoja suurten opiskelijamššrien opetuksessa ja ohjannassa. Osa kielen ja viestinnšn opetusyksikšiden hyvšstš pedagogisesta tasosta selittyy myšs sillš, ettš kielitieteilijšistš lšhes kaikki ovat suorittaneet opettajatutkinnon Erillisalojen kielen ja viestinnšn opetuksesta vastaavien laitosten heikoimpana alueena on opetuksen yhdistšminen opiskelijoiden opintojen edistymiseen. Tavallisimmin yhteys opiskelijaan mielletššn lyhytaikaiseksi, ja opetusohjelma muodostuu erillisistš kursseista. Avoin kieliverkkohanke on ilahduttava poikkeus, joka tarjoaa elinikšisen kielten oppimisympšristšn muillekin kuin yliopistokaupungeissa asuville Millaista opetuksen kehittšmistš tarvitaan? Kirjallisten ehdotusten perusteella suoritetussa opetuksen laadun arvioinnissa nousi esiin se, ettš eri tieteenaloilla hallitaan vaihtelevasti opetuksen ja oppimisen kšsitteellinen haltuunotto. NiinpŠ alan opetuksellisia hyviš ratkaisuja ei aina osata dokumentoida, vaan laatu elšš opetuksen arjessa opiskelijoiden ja opettajien kanssakšymisessš. TŠllaista ilmeni erityisesti luonnontieteiden, biotieteiden ja taiteiden aloilla. NŠyttŠisi, ettš toisinaan opetuksen laatu on yhteydessš joihinkin valovoimaisiin opettajapersooniin. HyvŠn opetuksen ratkaisujen tallentamista, všlittšmistš muille opettajille sekš toisille tieteenaloille ja kehittšmistš edelleen parantaisi opetushenkilšstšn pedagoginen koulutus, jossa keskeisessš asemassa olisi yliopisto-opetuksen ja oppimisen ilmišihin tutkivasti perehtyminen ja kšsitteellistšminen Arvioijana jši kaipaamaan joidenkin opetus- ja oppimistilanteiden ratkai-

30 suja, jotka ovat tieteelliselle koulutukselle ominaisia mutta ovat jššneet vaille hyviš toteutusmuotoja EdellŠ olen nostanut esiin asiantuntijaksi kehittymisen tuntemisen všhšisyyden ja sen seurauksena kehityksen tukemisen puutteen. Vaikka yliopistoissa on kritisoitu opettajaa kohti olevan liian paljon opiskelijoita, KOTA-tietokannan mukaan opintonsa aloittaa vuosittain keskimššrin 4 opiskelijaa yhtš yliopistoopettajaa kohti. Jos luotaisiin ÓkummiopiskelijajŠrjestelmŠÓ, jossa opettaja seuraisi omia opiskelijoitaan, aluksi 4:ŠŠ ja všhitellen noin 20:ta lšpi opintojen, saisimme tietoa asiantuntijaksi kehittymisestš eri tieteenaloilla, voisimme kehittšš opetusta ja oppimista kertyvien henkilškohtaisten kokemusten pohjalta ja oletettavasti opintojen keskeyttšminen všhenisi Eri tieteenaloilla opintoihin sisšltyy tyšelšmšssš harjoittelua. LisŠksi opiskelijat rahoittavat opintojaan ja hankkivat tyšelšmškokemusta tyšskentelemšllš opintojensa ohessa. Kuitenkaan kšytšssš ei juuri ole ohjanta- ja tyšskentelymuotoja, joissa yhdistettšisiin teoreettisia opintoja opiskelijan tuleviin tyštehtšviin tai hyšdynnettšisiin opiskelijan tyškokemuksia esimerkkeinš ja sovellutuksina teoreettisissa opinnoissa Monilla tieteenaloilla sekš opintomotivaatiota ettš pieniksi osakokonaisuuksiksi hajonnutta tietšmistš ja osaamista parannettaisiin sillš, ettš opinnoista luotaisiin ongelmakeskeisiš projekteja. Projektit voivat olla sekš tutkimustyšn luonteisia ettš kšytšnnšn sovelluksia kehittšviš projekteja. Ne voivat olla luonteeltaan motivoivia, oppiainesta integroivia tai syventšviš. Projekteja voidaan kšyttšš opintojen kaikissa vaiheissa Opiskelijoiden toivotaan liittšvšn tutkintoonsa opintoja ulkomailla. Korkeakoulutuksen kehittšmisohjelmissa tavoiteltavaksi mššršksi on kirjattu 20Ð30 % opiskelijoista. Opiskelijoiden ulkomailla suoritettujen opintojen tietoja ja kokemuksia ei juuri hyšdynnetš eikš integroida lšhettšvšn laitoksen opetukseen, ne ainoastaan hyvšksytššn osaksi tutkintoa Oma mahdollisuuksia avaava maailmansa olisi kiinnostuminen erilaisuudesta. Tavallisimmin erilaisuus, esimerkiksi heterogeeniset opiskelijaryhmšt, koetaan ongelmaksi. Oppimisen tutkimuksen perusteella nšyttšisi siltš, ettš juuri erilaisuus on ihmiskunnan Šlyllinen resurssi; sen piirissš tuotetaan oivallukset ja keksinnšt. Erilaisuus luo ajattelullisesti ja sosiaalisesti haasteellisen ympšristšn, jossa voidaan peilata omaa osaamista ja omia tyštapoja, oppia ja tuottaa uutta sekš kehittyš Opetuksesta on alkanut muodostua yliopistoissa myšs oma tutkimuksesta erillinen toimintaympšristšnsš, koulutuskonteksti. NiinpŠ yli tieteenalojen nšyttšš muodostuvan yhteisiš koulutus- ja opetuskšytšnteitš. TŠtŠ kehitystš voi pitšš sekš hyvšnš ettš huonona. HyvŠnŠ siinš mielessš, ettš eri tieteenalat ovat kehittšneet toisistaan poikkeavia hyviš oppimisen ja opetuksen tyšmuotoja ja ympšristšjš, joita kannattaa soveltaa muillakin tieteenaloilla. TŠllaisia ovat esim. tutkimukselliset tyšmuodot ja opiskelijan asiantuntijaksi kehittymistš seuraava opettajatutortoiminta. Huonoa tšmš kehitys on taas siinš mielessš, ettš opetuksessa on ryhdytty kšyttšmššn tyštapoja, jotka sopivat tehokkaaseen ja nopeaan tietojen lšpikšymiseen tai suurten opiskelijaryhmien tavoittamiseen ja kontrollointiin sekš tutkintosuoritteiden tuottamiseen, mutta eivšt ole ominaisia alan tieteellisen tiedon muodostukselle. TŠllaisia ovat mm. esitelmštyyppiset luennot ja kirjallisuuden luettaminen itsenšisinš opintoina ilman ohjausta ja ratkaistavana olevia ongelmia sekš muistitietoa testaavat tentit

31 Opetuksen laadun arvioinnilla ja laatuyksikšiden valinnalla on oma vaikutuksensa maamme tutkimus- ja opetusyliopistojen opetuskulttuurin kehittšmisessš. Sen toivotaan kehittšvšn opetusta ja nostavan sen tutkimuksen rinnalle jšlleen arvostetuksi osaksi yliopistojen toimintaa. Opetuksen laadunarviointitoiminnalla on varmasti ollut oma osuutensa siihen, ettš yliopistoissa on alettu kiinnittšmššn enemmšn huomiota opetukseen. Jatkossa merkityksellistš on se, kehittyykš laadunarvioinnista opetuskšytšnteitš yhtenšistšvš ja rajoittava vai uudistava, monipuolistava ja mahdollisuuksia antava menettely. TŠmŠ riippuu siitš, uskalletaanko laadukkaana opetuksena nostaa esiin ja palkita erilaisia tiedeyhteisšllisiš opetus- ja oppimiskulttuureja: uusia ja vielš vakiintumattomiakin kokeilevia ja etsiviš ratkaisuja, kullekin tieteenalalle vakiintuneita toimivia ja hyviš tyšskentelymuotoja ja monille tieteenaloille sopivia opetuksen ja oppimisen kšytšnteitš

32 III KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON ESITYS KORKEALAATUISEN PERUS- JA/ TAI JATKOKOULUTUKSEN YKSIK IKSI VUOSILLE 2001Ð 2003 Asiantuntijaryhmien ja oman tyšvaliokuntansa valmistelutyšn perusteella korkeakoulujen arviointineuvosto pšštti kokouksessaan esittšš yksimielisesti, ettš opetusministeriš nimešisi korkealaatuisen koulutuksen yksikšiksi seuraavat 20 yksikkšš. Oman pšštšksensš mukaisesti arviointineuvosto ei ole poikennut asiantuntijaryhmien suorittamista laadunarvioinneista Helsingin yliopiston LŠŠketieteellinen tiedekunta; Psykologian laitos; Suomen kielen laitos; Taloustieteen laitos 1004 Joensuun yliopiston Kemian laitos 1004 Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osasto; Biokemian laitos; Historian laitos; Matemaattisten tieteiden laitos 1004 Tampereen yliopiston Aluetieteen ja ympšristšpolitiikan laitos; Historiatieteen laitos; LŠŠketieteellinen tiedekunta, lššketieteen lisensiaatin peruskoulutus 1004 Turun yliopiston Biokemian koulutusohjelma; Sosiaalipolitiikan laitos 1004 Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osasto 1004 Teknillisen korkeakoulun Koneensuunnittelun laboratorio; TietojenkŠsittelyn perusopetus 1004 Helsingin kauppakorkeakoulun Kielten ja viestinnšn laitos 1004 Sibelius-Akatemian EsittŠvŠn sšveltaiteen ja tutkimuksen tohtorinkoulutusyksikkš DocMus 1004 Teatterikorkeakoulun Ruotsinkielinen nšyttelijšntyšn laitos Arviointineuvosto luovutti esityksensš opetusministerišn johtaja Arvo JŠppiselle EsityksensŠ perusteluksi arviointineuvosto esittšš tšssš raportissa arviointi- ja kehittšmispalautteet niiden ehdotusten osalta, joita se esittšš koulutuksen laatuyksikšiksi. NŠmŠ samoin kuin 33 muulle laatuyksikkšhakijalle osoitetut arviointi- ja kehittšmispalautteet on lšhetetty jo postitse kunkin yliopiston rehtorin kautta asianomaiselle yksikšlle koulutuksen kehittšmisen tueksi Esitys korkealaatuisen koulutuksen yksikšiksi arviointipalautteineen esitetššn seuraavassa yliopistoittain siten, ettš ensin tulevat monialaiset yliopistot, sitten teknilliset korkeakoulut ja kauppakorkeakoulut ja lopuksi taidekorkeakoulut, kukin ryhmš sisšisessš aakkosjšrjestyksessš

33 Helsingin yliopisto: LŠŠketieteellinen tiedekunta Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 2001Ð LŠŠketieteen peruskoulutuksessa on ollut kšynnissš laaja opintouudistus vuodesta 1994 lšhtien. Haasteena on ollut luoda opetusohjelma, joka aktivoi itsenšiseen oppimiseen ja valmistaa monipuolisesti lšškšrin ammatissa toimimiseen. VŠhitellen ongelmakeskeisestš oppimisesta on tullut koko koulutuksen lšpšisevš periaate. Kun tiedekunta nimettiin opetuksen huippuyksikšksi vuosiksi 1997Ð1998, nimitys perustui lšhinnš lššketieteen peruskoulutuksessa tapahtuneisiin uudistuksiin. KehittŠmistyš on kuitenkin koskettanut tiedekuntaa syvšllisesti ja laajasti, ja muutokset nškyvšt myšs hammaslššketieteessš ja ammatillisessa jatkokoulutuksessa. TŠssŠ hakemuksessa tiedekunta haluaa tuoda esiin ne toimenpiteet, jotka on toteutettu viime vuosina kaikilla nšillš aloilla. Hakemuksen valmisteluun on osallistunut opetushenkilškuntaa kaikilta laitoksilta ja opintojen eri vaiheissa olevia opiskelijoita. Uuteen oppimismuotoon siirtyminen on vaatinut muutoksia niin opetuksen sisšllšssš, opetusmenetelmissš kuin suunnittelu- ja hallinnonorganisaatiossa. Viime vuosien keskeisiš kehittšmiskohteita ovat olleet mm. valintakokeiden ja tenttikšytšntšjen uudistaminen sekš opiskelijoiden ja opettajien jatkuva valmentaminen uudenlaiseen opiskeluun. OngelmalŠhtšiseen oppimiseen siirtyminen edellyttšš myšs fyysisen ja teknisen toimintaympšristšn kehittšmistš itseohjautuvaa oppimista tukevaksi, ja tiedekunta onkin perustanut opiskelijoiden kšyttššn useita oppimiskeskuksia. Hallinnolliset muutokset, kuten pedagogisen yksikšn perustaminen ja laitosten yhdistšminen ovat tukeneet opetuksen uudistamista. Vuonna kliinistš laitosta yhdistettiin yhdeksi Kliiniseksi laitokseksi, mikš on helpottanut yksikšiden všlistš yhteistyštš ja koordinaatiota. Laitosrajojen hšvišminen on helpottanut uuden, eri oppiaineita integroivan opetusohjelman toteuttamista. Tiedekunnassa on nykyisin kuusi laitosta, pedagoginen yksikkš ja kirjasto. Pedagogisen ajattelun muutos nškyy myšs erikoislšškšrikoulutuksen uudistamisessa, jossa keskeisiksi ovat nousseet jatkoopiskelijan oma tavoitteiden asettaminen ja jatkuva henkilškohtainen palaute. Ammatillisessa jatkokoulutuksessa Helsingin yliopisto on valtakunnallisesti suurin koulutusyksikkš, ja se on ensimmšisenš lšhtenyt kehittšmššn esimerkiksi opiskelijoiden kehittymiskansioita, lokikirjoja ja kattavampaa rekisteršintijšrjestelmšš.

34 34 Peruskoulutuksen tausta-ajatukset Tiedekunnan tehtšvš on kouluttaa pšteviš lšškšreitš ja hammaslšškšreitš ja vastata heidšn tieteellisistš ja ammatillisista jatko-opiskelumahdollisuuksistaan. Tiedekunta yllšpitšš monialaista kansallista ja kansainvšlisesti korkeatasoista tutkimustyštš. Tutkimuksen ja opetuksen laajuus ja sisšltš vaikuttavat keskeisesti maamme terveydenhuoltopalveluihin ja sitš tietš kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin Peruskoulutuksen opintouudistuksen aloittamisvaiheessa opetuksen kehittšmistyšryhmš identifioi koulutuksen kehittšmistarpeet. Uudistuksen keskeiset tavoitteet olivat ja ovat: 1001 Opinto-ohjelman suorittaneen tulee pystyš palvelemaan lšškšrinš yksilšn ja yhteiskunnan tarpeita entistš paremmin 1001 Opetuksen painopiste muutetaan opetuskeskeisestš oppimista tukevaksi, jolla tarkoitetaan: 1001 LŠŠketieteellisen tiedon ja lšškšrintaitojen sekš asenteiden oppimisen laatua parannetaan. ErityistŠ huomioita kiinnitetššn potilasðlšškšri-suhteeseen ja vuorovaikutustaitoihin Oppimistavoitteiden saavuttamisen turvaamiseksi siirrytššn kompetenssiin perustuvaan arviointiin Opinto-ohjelmassa kiinnitetššn huomiota motivaation, innostuksen ja luovuuden vaalimiseen Opinto-ohjelman tulee luoda nykyistš paremmat valmiudet elšmšnikšisen oppimisen periaatteen luontevalle omaksumiselle Opinto-ohjelman tulee antaa nykyistš paremmat lšhtškohdat tieteelliseen tutkimustyšhšn Opintouudistuksen kulku ja koulutuksen suunnittelu Helsingin yliopiston koko lššketieteellisen tiedekunnan opintouudistuksen suunnittelutyš lšhti liikkeelle opiskelijoiden aloitteesta 1990-luvun alussa. LŠŠketieteen ja hammaslššketieteen uudistettu opetus alkoi syksyllš SiitŠ lšhtien molempien linjojen opiskelijat ovat opiskelleet kahden ensimmšisen vuoden aikana uudistetun opetusohjelman mukaisesti, joka perustuu integroituun elinblokkijšrjestelmššn aikaisemman oppiainekohtaisen ohjelman sijaan. TŠmŠ vaatii laitosten ja oppiaineiden všlistš yhteistyštš. OngelmalŠhtšisen oppimisen menetelmšš (Problem-Based Learning, PBL) kokeiltiin vuosina 1995Ð1998 lššketieteen rinnakkaislinjalla, jolle hyvšksyttiin vuosittain 14 opiskelijaa. Rinnakkaislinjalla luentojen mššršš všhennettiin radikaalisti, samalla kun hyvšksi koettu bedsideopetus sšilytettiin ja itseohjautuvalle opiskelulle jštettiin huomattavasti enemmšn aikaa kuin ennen Opettajille tarjottiin pedagogista koulutusta, jossa kšsiteltiin uusia opetusmenetelmiš. Samalla kehitettiin vuorovaikutustaitojen opetusta opiskelijoille. TŠrkeimmŠt muutosta tukevat ja suunnittelevat elimet ovat perustutkinnon suunnittelutoimikunnat ja niiden alaisuuteen perustetut tyšryhmšt, joiden jšsenistš noin puolet on opiskelijoita. 1001

35 Tiedekunta nimitettiin opetuksen huippuyksikšksi vuosiksi 1997Ð1998. Saadut rahat pšštettiin kokonaisuudessaan investoida opintouudistukseen. Siirryimmekin syksyn 1998 alusta kaikille lššketieteen opiskelijoille yhteiseen Helsinki opinto-ohjelmaan, jossa ongelmalšhtšisestš oppimisesta tuli kaikille pššasiallinen oppimismenetelmš. Sen myštš useimmat oppiainekohtaiset kurssit on integroitu elinjšrjestelmšn mukaisiksi blokeiksi. Opiskelu tapahtuu pššasiallisesti 7Ð14 hengen tutor- tai mentor-istunnoissa, joissa opiskelijat lšhestyvšt oppiainettaan alusta lšhtien lšške- tai hammaslššketieteellisten tapausten ja ongelmien kautta. Ryhmien opettajat eivšt toimi tiedon jakajina vaan ohjaavat oppimisprosessia ja auttavat ryhmšš tiedon hankinnassa. HeidŠn on tšrkešš hallita paitsi sisšltš, myšs ymmšrtšš oppimisprosessin luonnetta. Opiskelijat tutustutetaan PBL-opetuksen vaatimiin ryhmštyš- ja opiskelutaitoihin heti opintojen alussa jšrjestettšvšllš uusimuotoisella johdantokurssilla. Myšs keskussairaalan ulkopuolelle hajasijoitetun opetuksen mššršš on lisštty, mikš osaltaan parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia tutustua monipuolisesti lšškšrin tyšhšn. Opintouudistus on vaatinut valtavan suunnittelu- ja kehittšmispanoksen, sillš kaikki oppiaineet on jšsennetty uudella tavalla. Suuri osa tyšstš on tehty oman tyšn ohella ja talkoohengessš. LŠŠketieteen kandidaattiseura on antanut tiedekunnan opetuksen tasosta erittšin positiivisen lausunnon (ks. liite) HammaslŠŠketieteen viime vuosien uudistukset ovat osa laajempaa kehitystš tiedekunnassa. Opintojaksot on ryhmitelty uudelleen siten, ettš ne muodostavat oppirajat ylittšviš opintokokonaisuuksia. Vuorovaikutustaidot ja opiskelijan oma itsearviointi painottuvat. Vuorovaikutustaitoihin sekš opintojen tiedollisiin ja taidollisiin tavoitteisiin liittyvšt oleellisesti moniammatillisen yhteistyšn harjoittelu. Suun terveydenhuollon koulutusyksikkš on muodostettu hammaslššketieteen laitoksen kanssa samalla kampuksella toimivien Helsingin ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen kanssa. NŠin edustettuina ovat kaikki suun terveydenhuollon ammattinimikkeiden mukaiset koulutusohjelmat. Kliininen hoitoharjoittelu on organisoitu pienryhmiksi, joissa ovat edustettuina eri vuosikurssien hammaslššketieteen opiskelijat sekš edellš mainitut muiden koulutusohjelmien opiskelijat sekš heidšn opettajansa Peruskoulutuksen sisšllšllisen kehittšmisen ohella on luotu toimiva jšrjestelmš opiskelijapalautteen hyšdyntšmiseksi, opetuksen arvostuksen nostamiseksi ja opettajien pedagogiseen koulutukseen. Opintouudistukseen on kiintešsti liitetty arviointi ja koulutuksen tieteellinen tutkiminen EnsimmŠiset kokonaan uuden opinto-ohjelman mukaan opiskelleet hammaslššketieteen lisensiaatit valmistuivat kevššllš 1999 ja vastaavasti uudistetun opinto-ohjelman mukaisesti opiskelleet lššketieteen lisensiaatit tulevat valmistumaan kevštlukukaudesta 2000 eteenpšin Seuraavassa esitellššn lyhyesti opintouudistuksen tšrkeimmšt osa-alueet Opiskelijavalintojen kehittšminen Vuonna 1988 kokeiltiin ensimmšisen kerran ns. aineistokoetta, jonka tarkoituksena on mitata sellaisia valmiuksia, joita lšškšrin- ja hammaslšškšrintyšssš tarvitaan: kykyš omaksua nopeasti uutta tietoa, stressitilanteen hallintaa, tiedon sovel-

36 tamiskykyš sekš selkešš ilmaisua erityisesti potilaan kanssa kommunikoitaessa. Aineistokokeen lisšksi valinnat ovat kšsittšneet biologian, kemian ja fysiikan kokeet. Aineistokoetta on tutkittu nyt vuosikymmen. Aiheesta on julkaistu jo useita kotimaisia tutkimusraportteja, yhdeksšn kansainvšlistš julkaisua sekš kaksi všitšskirjaa. Monet tiedekunnat ja oppilaitokset eri puolilla Suomea ovat soveltaneet aineistokokeen ideaa opiskelijavalinnoissa Vuoden 1997 alussa kšynnistyi jo tehtyjen tutkimusten innoittamana laaja lššketieteen alan valintojen kehittšmisprojekti. Uusi kansallinen valintakoe otettiin kšyttššn vuonna 1998, ja tštš uudistusta jatketaan edelleen. Tavoitteena on mm. poistaa pššllekkšisyydet ylioppilastutkinnon kanssa. Valintakoetta ja sen toteutusta koordinoimaan on perustettu uusi valtakunnallinen kehittšmistoimikunta, jonka johdolla kehitetty uusi valintakoemoniste sisšllytettiin koevaatimuksiin vuonna Uusi moniste sallii eri alojen tehtšvien integroimisen laajoihin kokonaisuuksiin paremmin kuin aiempi kirjallisuus. Monisteen kehittšmistš jatketaan edelleen Kasvaminen lšškšriksi ja hammaslšškšriksi - opinnot Kasvaminen lšškšriksi ja Kasvaminen hammaslšškšriksi -opinnot tšhtššvšt ensisijaisesti vuorovaikutustaitojen oppimisen parantamiseen. Opintokokonaisuus on alkanut jo 1994 nimellš Ójuonne-opinnotÓ. Opetuksen osa-alueita ovat potilas-lšškšri -vuorovaikutus, tiimityš ja johtaminen, etiikka sekš tieteellinen ajattelu. NŠitŠ kaikkia opetetaan opintojen alkuvaiheessa erillisinš muusta opetuksesta ja kliinisessš vaiheessa pššsššntšisesti integroituina klinikkaopetukseen luontevien aihepiirien yhteydessš. KevŠŠllŠ 1996 otettiin alkuvaiheen opinnoissa kšyttššn simuloidut potilaat ja roolipelit. TŠmŠ on intensiiviopetusta, joka vaatii mm. ammattinšyttelijšiden koulutusta potilaan roolin esittšjiksi. Kaikki 11 lukukautta kattava yhtenšinen opetusohjelma valmistui kevššllš Opiskelijapalaute Kasvaminen lšškšriksi -opinnoista on ollut myšnteistš tai erittšin myšnteistš TenttijŠrjestelmŠn kehittšminen On selvšš, ettei uutta oppimismenetelmšš voida ottaa kšyttššn ilman tenttikšytšnnšn muuttamista. Tentin tulee mitata niitš keskeisiš valmiuksia, joita ongelmalšhtšisen oppimisen on tarkoitus edistšš: kriittistš ajattelua, sovelluskykyš, syvštason ymmšrtšmistš ja kokonaisuuksien hahmottamista. Vuonna 1998 jšrjestetyssš workshopissa suunniteltiin uusia tenttikšytšntšjš ongelmalšhtšiseen oppimiseen. Kehittymiskansioiden (portfoliot) kšyttšš perusopetuksessa kokeillaan ja tutkitaan parhaillaan KevŠtlukukaudella 1999 tiedekunta jšrjesti pilottikokeilun, jossa testattiin uutta tenttimuotoa: Objective Structured Clinical Examination (OSCE). TŠssŠ opiskelijat joutuvat simuloiduissa vastaanottotilanteissa (nšyttelijš-potilaiden kanssa) nšyttšmššn, miten he toimivat lšškšreinš. OSCE on tutkimuksissa todettu validiksi ja reliaabeliksi tavaksi mitata lšškšrin asiantuntijuutta. Tavallisen tietoaineksen (jota perinteiset tentit mittaavat) lisšksi OSCE:lla voi mitata

37 teknisiš ja toimenpidetaitoja, vuorovaikutustaitoja sekš kliinisen pšštšksenteon taitoja. Ennen tentin toteuttamista 25 opettajaa koulutettiin tekemššn siihen kuuluvia Óharjoitteluaseman tehtšvišó (ns. rasteja) ja toimimaan OSCE-arvioijina. Tentin toimivuutta arvioitiin laajoilla puolistrukturoiduilla kyselyillš sekš siihen osallistuneilta opiskelijoilta ettš opettajilta. Suunnitteilla on tentin laajennus koskemaan kaikkia opiskelijoita HammaslŠŠketieteen opiskelijoiden oppimisen arvioinnista mainittakoon erityisesti kliinisen hoitoharjoittelun arviointi, joka koostuu useista toisiaan tšydentšvistš osioista. Suoritetun palvelun ja toimenpideluokituksen lisšksi nšitš osatekijšitš ovat nimenomaisesti kompetenssia mittaavat opiskelijan oppimisen ja kokonaishoidon arviointi sekš diagnostiikka- ja vuorovaikutustaidot. Opiskelija arvioi ensin oman oppimisensa, johon opettaja antaa palautteensa. OppimispŠivŠkirjojen kšyttš on lisššntynyt koko ajan, erityisesti suuterveystieteessš ja Kasvaminen hammaslšškšriksi -ohjelmassa. Uusin kokeilu on Progress-testin kšyttššnotto syyslukukaudella TutkijalŠŠkŠrilinja LŠŠkŠrikoulutus ei ole luonteeltaan pelkkšš ammattikoulutusta, vaan perustuu erittšin korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen. VŠitšskirjoja valmistuu paljon ja všittelijšt ovat yhš nuorempia. Myšs perusopiskelijoilla on varhaisessa vaiheessa mahdollisuus hakeutua huipputason tutkimusryhmiin ns. tutkijalinjalle. Tiedekuntamme kšynnisti jo vuonna 1993 Ð vuotta ennen valtakunnallisen tutkijakoulujšrjestelmšn syntymistš Ð oman tutkijalšškšrilinjan. Se on tiedekunnan oma innovaatio ja edelleenkin maassamme ainutlaatuinen. Ohjelma on alusta lšhtien pyrkinyt luomaan Helsingin yliopistoon kansainvšlisten M.D., Ph.D. -ohjelmien kaltaisen linjan, jossa lššketieteen ja hammaslššketieteen opiskelijat saavat tutkijankoulutusta perusopintojensa aikana. Tutkimustyšhšn sitoutuminen opintojen ensimmšisen vuoden aikana on linjan perusajatus. Kahden ensimmšisen vuoden aikana tapahtuvaa ns. rotaatiovaihetta (tyšskentely všhintššn kolmessa eri tutkimusryhmšssš) ovat tutkijaopiskelijat pitšneet erinomaisena nškšaloja avartavana mahdollisuutena. Tutkijaopiskelijoilla on ollut useita mahdollisuuksia antaa palautetta ohjelman toiminnasta (seurantaryhmšt, tutorit ja kritiikkipalaveri). Jokaiselle opiskelijalle asetetaan kolmannen vuoden jšlkeen seurantaryhmš ja jokaisella kurssilla on 2Ð3 opettajatutoria. Linjalle on valittu tšhšn mennessš noin 60 lššketieteen tai hammaslššketieteen opiskelijaa. EnsimmŠiset všittelevšt vuonna 2000 Ð vain vuosi LL-tutkinnon suorittamisesta Pedagoginen yksikkš Syyskuussa 1996 perustettiin suoraan dekaanin alainen pedagoginen yksikkš. Yksikkš on maamme tiedekuntien keskuudessa ainutlaatuinen. Yksikšn vastuulla on mm. opettajien koulutus ja opetuksen arviointi. Se tarjoaa asiantuntija-apua mm. tenttijšrjestelmšn kehittšmisessš ja opetussuunnitelmaan liittyvissš kysymyksissš. ErityistehtŠvinŠ on oppimisprosessin tutkimus. TŠllŠ hetkellš yksikšssš toimii tutkijalehtori sekš kaksi neuvontapsykologi-tutkijaa ja kaksi osa-aikaista tutkimusavustajaa. Yksikkš toimii osittain ulkopuolisen rahoituksen turvin. Yksi-

38 kšn tyšntekijšt muodostavat Yliopisto-oppimisen tutkimusryhmšn, jonka jšseniš koulutetaan paitsi tutkijoiksi, myšs kouluttajiksi ja konsulteiksi opetuksen kehittšmiseen liittyvissš asioissa. Vuonna 1999 yksikšstš valmistui kaksi všitšskirjaa ja ohjattiin kaksi pro gradu -tyštš Tavoitteena on luoda Helsingin yliopistoon ainutlaatuinen oppimis- ja opetustoimintaa sekš nšiden arviointia kehittšvš monitieteinen yksikkš, joka palvelee erityisesti lššketieteellistš tiedekuntaa mutta edistšš myšs koko yliopiston kehittšmistš. Perusperiaatteena on monitieteinen yhteistyš yli tiedekuntarajojen. YhteistyštŠ tehdššn filosofian laitoksen, psykologian laitoksen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa sekš Suomen muiden lššketieteellisten tiedekuntien kanssa. YhdessŠ Turun yliopiston kanssa alkaa vuonna 2000 Suomen Akatemian Tiedon tutkimusohjelma II:een kuuluva projekti ÓGrowing demands of skills and knowledge Ð learning and the development of expertise in information societyó Opiskelutaitovalmennus ja neuvontapalvelut LŠŠketieteen opintouudistus edellyttšš, ettš tyšnohjausta ja neuvontaa on riittšvšsti tarjolla. Opintojen alkuvaiheessa jšrjestetššn johdantokurssi, jonka aikana opiskelijat tutustutetaan ongelmakeskeisen opetuksen vaatimiin ryhmštyš- ja opiskelutaitoihin. Tiedekunnan laitoksilla ja opintotoimistossa on opastavaa henkilškuntaa, kuten lukukausikoordinaattoreita ja opetushoitajia. LisŠksi tiedekunnan kansliassa on osa-aikaisia opiskelijaopintoneuvojia, joiden roolia pidetššn tšrkešnš. Neuvontapalvelut ja henkilš- tai ryhmškohtainen ajanvaraus laillistetun psykologin vastaanotolle opintoasioissa (sekš opettajille ja opiskelijoille) kšynnistettiin kokeiluluontoisesti lukuvuonna 1998Ð1999. Toiminta laajennetaan Tuella ja taidolla -projektin puitteissa palvelemaan myšs valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoita lukuvuonna 1999Ð Myšs monitieteinen yhteistyš opiskelutaitojen kehittšmiseksi on ollut aktiivista. Vuosina 1996Ð1998 tutkijalehtori osallistui Rohkene ajatella -projektissa paitsi viiden opintoviikon kokonaisuuden, myšs kahden luentosarjan suunnitteluun ja toteutukseen: Miten tutkimukseni ovat syntyneet, Onnistumisen filosofia ja psykologia sekš kevššllš 1999 Ihmettelyn psykologia ja filosofia. NŠillŠ luennoilla on vuosina 1996Ð1998 kšynyt yli 2000 henkeš ja noin 1200 opiskelijaa eri tiedekunnista ja korkeakouluista on suorittanut kurssin. Systemaattisesti kerštty kurssipalaute on analysoitu pedagogisessa yksikšssš ja se on ollut erittšin positiivista. Uusia opiskeluun innostavia kursseja jšrjestetššn: Nyyti ry:n kanssa Inspiroivaan opiskeluun syksyllš 1999 sekš tiedekunnan oma Opiskeluvalmennus lššketieteen opiskelijoille kevššllš Opettajien koulutus Opettajien koulutus on erittšin keskeinen opintouudistuksen onnistumisen kannalta. Tiedekunta on vuodesta 1994 jšrjestšnyt 6 opintoviikon kursseja opettajilleen, ja vuosina 1994Ð1997 nšihin osallistui 36 opettajaa. Vuodesta 1997 tutkijalehtori on kouluttanut opettajia virkatyšnš yliopistopedagogiikan kurssilla (6 ov),

39 jonka on suorittanut jo 37 opettajaa. Lyhyempikestoista koulutusta on jšrjestetty mm. yhteistyšnš Duodecim-seuran kanssa: 1001 Vuonna 1995 koulutettiin lyhyillš kursseilla yhteensš 33 PBL-tutoria ja sen jšlkeen on jšrjestetty vuosittain uusia kolmen pšivšn kursseja Vuorovaikutuskoulutuksessa on ollut opettajia vuodesta KevŠŠllŠ 1998 toteutettiin pienryhmšopettajien intensiivikoulutus, erikseen biolššketieteen opettajille (3 ov) ja kliinisille opettajille (2 ov), yhteensš 70 opettajalle (todistuksen kurssisuorituksesta on saanut 30 opettajaa, joiden portfoliot ovat valmistuneet). Kouluttajina toimivat pedagogiikan kurssin kšyneet vertaisopettajat, ulkopuoliset kouluttajat sekš tutkijalehtori. TŠmŠn uuden koulutusmuodon ideana oli tyšparien ja observointien kšyttšminen. MenetelmŠŠ on raportoitu kansainvšlisesti KevŠŠllŠ 1998 pidettiin kaksi pedagogista iltapšivšš, jotka olivat avoimia kaikkien tiedekuntien opettajille. Paikalle saapui yli 250 kiinnostunutta. Aiheina olivat ongelmalšhtšinen oppiminen sekš opetuksellinen vuorovaikutus Tiedekunnan omille opettajille on perustettu myšs Pedagoginen klubi, jossa he saavat vaihtaa ajatuksia oppimisesta ja opetuksesta Tutkijalehtori oli mukana kaikkien tiedekuntien opettajille tarkoitetun 15 opintoviikon yliopistopedagogiikan kurssin (ÓUudistu opettajanaó) suunnittelussa ja toteutuksessa. Helsingin yliopiston 2000 opettajalle lšhetettiin myšs Kirsti Longan kirjoittama vihkonen ÓRohkene tutoroidaó Ð jšrjestimme jo toisen kansainvšlisen kokouksen Recent Trends in Medical Education II KevŠŠllŠ 1998 pidettiin opettajille kolmen pšivšn mittainen mentorshipkoulutus, jota veti prof. PlantŽ Sherbrooken yliopistosta Kanadasta Pedagogisesti koulutetut opettajat kouluttavat itse yhš uusia opettajia. Osa tiedekunnan opettajista on jšrjestšnyt muille opettajille yhden opintoviikon kurssin nšyttššn perustuvassa lššketieteessš (Evidence Based Medicine) (yht 40 opettajaa), opettajien vuorovaikutuskurssin 0.5 ov (yht 25 opettajaa) sekš Portfolio lššketieteen opetuksessa -koulutuksen (0.5 ov). Kaksi opettajaa osallistui kesšllš 1998 Torontossa Kanadassa viikon kestšvššn OSCE-potilastenttikoulutukseen ja jšrjesti sen perusteella opettajien OSCE-potilastenttikurssin 0.5 ov (25 opettajaa). Tiedekunnan opettajat ovat esitelleet innovaatioitaan myšs eurooppalaisissa lššketieteen ja hammaslššketieteen opetuksen kongresseissa sekš Opetuksen meritoinnin talvipšivillš Oulussa (teemana portfolio). Monet tiedekunnan opettajat ovat kouluttautuneet pedagogisesti myšs ulkomailla Opetuksen arviointi ja arvostus, opettajien saamat palkinnot MeneillŠŠn olevien kokeilujen toimivuutta on myšs arvioitava. Perusopetuksen palkitaan vuosittain kolmen seuraavan indikaattorin perusteella siten, ettš osa tiedekunnan mššršrahasta (30 % ns. vapaasta rahasta) jaetaan niiden perusteella:1001 1) Perusopetusaktiviteetin arviointi. Vuonna 1996 suunniteltu pisteytysmenetelmš antaa mahdollisuuden arvioida opettajien tyšmššršš tiedekunnan eri laitoksilla. Tiedot kerštššn kultakin opettajalta tarkoitukseen laaditulla

40 40 lomakkeella. Opintouudistuksen jšlkeen lomaketta on uudistettu ) Vuoden opettajan valinta. LŠŠketieteen ja hammaslššketieteen kandidaattiseurat (opiskelijat) valitsevat vuoden luennoitsijan sekš vuoden ryhmšopettajan. Palkinnot ovat markan suuruisia ) Kurssipalautelomakkeet. Vuodesta 1994 on jokaisesta opintojaksosta kerštty systemaattisesti tiedekunnan virallinen kurssipalautelomake. TŠmŠn perusteella parhaat laitokset palkitaan. Vuodesta 1996 alkaen noin 5000 lomaketta on vuosittain analysoitu pedagogisessa yksikšssš. Vuonna 1999 tullaan kehittšmššn arviointisysteemiš edelleen ongelmalšhtšiseen oppimiseen sopivammaksi. Tuloksia on raportoitu useissa julkaisuissa. Tiedekunnan yhteisen arviointikšytšnnšn lisšksi monilla laitoksilla jšrjestetššn erilaisia palaute- ja kritiikkitilaisuuksia. Myšs portfolioista saadaan tietoa opetuksen onnistuneisuudesta Tiedekuntamme opettajia on useana vuonna ollut ehdokkaina Helsingin yliopiston Eino Kaila -palkinnon saajiksi. Vuonna 1996 palkinto myšnnettiin dos. Paula Maasillalle, joka sai myšs kansainvšlisen palkinnon: Diploma in Medical Education, The University of Dundee (1995). Lauri Saxen -palkinnon nuorten tutkijain kouluttajalle on saanut prof. Kimmo Kontula Oppimiskeskukset, opetusteknologia ja opetuskokeilut OngelmalŠhtšiseen oppimiseen siirtyminen edellyttšš myšs fyysisen ja teknisen toimintaympšristšn kehittšmistš itseohjautuvaa oppimista tukevaksi. LisŠksi verkostumisen tehostaminen on tšrkešš. Oppimiskeskusten, kirjastopalvelujen ja opetusteknologian hyvšksikšytšn tehostamiseksi toimii oppimiskeskustyšryhmš. Tulevaisuudessa oppimiskeskustyšryhmš panostaa ensisijaisesti opetusteknologiaan ja informatiikkaan. Oppimiskeskuksiin on koottu opetusteknologiaa, kirjastopalveluita sekš taitopajoja, joissa opiskelijat voivat itsenšisesti harjoitella kliinisiš taitoja. Uusi laaja oppimiskeskus on rakenteilla tiedekuntakirjaston yhteyteen Tietokoneavusteisen opetuksen kehittšmiseen saatiin yhdessš Turun ja Kuopion yliopistojen lššketieteellisten tiedekuntien kanssa erillistš rahaa opetusministerišltš. Pedagoginen yksikkš toimii yhteistyšssš Turun oppimisteknologiakeskuksen kanssa, jonka sovelluksien (esim. tyšporukat ja www-seminaarit) kšytšstš voidaan neuvotella. LŠŠketieteellisen informatiikan kehittšminen toteutetaan Suomi Tietoyhteiskunnaksi -rahojen turvin. Erityisesti pyritššn integroimaan telelššketiede kliiniseen opetukseen Terveystieteiden keskuskirjasto ja laitosten kirjastot yhdistettiin vuonna 1999 tiedekunnan kirjastoksi. Kirjasto on suunnitellut yhteisen hankinta- ja luettelointiyksikšn muodostamista. Keskitetyn hankinnan ja luetteloinnin etuna on tarpeettomien pššllekkšisyyksien všlttšminen sekš aineiston asianmukainen kirjaaminen ATK-luetteloihin BiolŠŠketieteen laitoksella on vuosina 1998Ð1999 tehty seuraavia tietoverkkokokeiluja: 1001

41 Opintojaksokohtaiset kotisivut ovat internetissš vapaasti luettavissa osoitteessa NiistŠ nškee mm. lukujšrjestykset, luennot ja opetusmateriaalit SŠhkšinen tyškansio on kehitetty ongelmalšhtšisen oppimisen avuksi. SiinŠ kukin ryhmš voi esittšš ongelmansa, oppimistavoitteensa, avainsanansa ja tietolšhteensš. Kansiot ovat avoimesti kaikkien luettavissa ja niiden avulla opiskelijalle muodostuu kšsitys muiden ryhmien etenemisestš, samoin kuin suunnittelijoille kokonaiskšsitys kurssin etenemisestš: helsinki.fi /~bllmolbi/tyokansio.html 1001 SŠhkšinen opiskelijapalaute. Kokeiluluontoisesti on kehitetty anonyymi palautelomake internetiin. Palautteen antaminen ei nšin ole sidottu paikkaan ja sekš numeerinen ettš sanallinen kurssipalaute on avoimesti kaikkien luettavissa osoitteissa: pw.html sekš LisŠksi oppimiskeskus Granitiassa on CD-ROM -ohjelmia itseopiskelua varten Kliinisteoreettisen laitoksen patologian osastolla on kšytšssš Kumar-Cotranin patologian CD-ROM itseopiskelua varten. SyšpŠbiologian professori on tehnyt sekvenssi-alignment-ohjelman, ja serobakteriologian osasto demonstroi tietokoneavusteista molekyylimallistusta. Parhaillaan suunnitellaan opetusmateriaalin siirtšmistš internetiin Kansanterveystieteen laitoksella opiskelijat suorittavat tietotekniikkakurssin etštehtšvšt TopClass-oppimisympŠristšssŠ www:ssa. VakuutuslŠŠketieteen kurssilla viidennen vuosikurssin opiskelijat perehtyvšt mikroverkossa ÓLŠŠkŠri ja lyhytaikainen tyškyvyttšmyysó -ohjelman avulla lšškšrintodistuskšytšnnšn periaatteisiin ja kšytšnnšn tapauksiin. ÓLŠŠketieteellinen informatiikkaó kurssi toteutetaan virtuaalisena etškurssina ensimmšistš kertaa ajanjaksolla joulukuun 1999 ja maaliskuun 2000 všlillš. Miekka ja kššrme -hanke oli kolmen tiedekunnan yhteinen bio- ja terveysoikeuden ja -etiikan opetuksen kehittšmishanke Helsingin yliopistossa 1998Ð99. Hankkeessa toteutettiin www:ssš ( julkaistu tapauspankki sekš tštš hyšdyntšvš opiskelijoiden seminaari, jossa oli mukana lššketieteen, oikeustieteen ja filosofian opiskelijoita. EnsimmŠistŠ kertaa Suomessa kolmen eri alan opiskelijat pohtivat yhdessš lššketieteen etiikan ongelmatapauksia KliinisellŠ laitoksella on kehitetty geriatrian www-sivut. SisŠtautien osastolla on kandidaattihuone, jossa on tietokoneita internet-yhteyksin. LisŠksi on kšytettšvissš CD-ROM -levykkeillš eri alojen oppimateriaalia. SisŠtautien osasto vastaa nšyttššn perustuvan lššketieteen opetuksesta, jossa opiskelijat perehdytetššn sšhkšisten tietokantojen kšyttššn YksittŠisten opettajien kehittšmishankkeista kannattaa mainita erityisesti se, ettš dos. KivelŠ on silmšklinikalla kšyttšnyt www-tekniikkaa perusopetuksen varsinaisen kurssin, syventšvien opintojen ja yleislšškšreiden tšydennyskoulutuksen kehittšmiseen. EnsimmŠinen projekti ( ~tekivela/kaihi/pilot.html) sai vuonna 1996 Helsingin yliopiston opetusteknologiakilpailussa ensimmšisen palkinnon ja myšhemmšt projektit viime 41

42 syksynš kunniamaininnan ( ja /nly98.html) Muita innovatiivisia opetuskokeiluja: 1001 Korva-, nenš- ja kurkkutautien sekš silmštautien propedeuttisen opetusaineiston tšydellinen uudistaminen teksti-, kuva- ja videopohjaiseksi wwwaineistoksi Radiologia: opinsauna, klinikan tiloihin rakennettu, opiskelijoille tarkoitettu tila, missš voi itsenšisesti opiskella kuvien tulkintaa potilastapausten valossa Portfolioiden kšyttššnotto naistentautien sekš Kasvaminen lšškšriksi - opintojen kursseilla HammaslŠŠketieteellisen radiologian opetusaineiston uudistaminen wwwaineistoksi Erikoistumiskoulutus ErikoislŠŠkŠrikoulutus on parhaillaan uudistumassa voimakkaasti voimaan tulleen erikoislšškšritutkintoasetuksen mukaan Suomessa on 49 lššketieteellistš spesialiteettia (aikaisemmin 92). LŠŠkŠreiden ammatillinen jatkokoulutus kestšš alasta riippuen 5 tai 6 vuotta. Uuden asetuksen mukaista koulutusta suunnitellessa pyritššn koulutusta monin tavoin tehostamaan Koulutus perustuu erikoistuvan lšškšrin arviointiin, mikš edellyttšš, ettš erikoistuva itse asettaa koulutustavoitteet yhdessš kouluttajansa kanssa. Arvioinnissa pyritššn sššnnšllisesti antamaan tasapuolista ja monitahoista palautetta siitš, miten erikoistuva lšškšri on saavuttanut asettamansa tavoitteet. Arvioinnissa kšytetššn apuna sitš varten suunniteltuja lomakkeita ja sen toteutuminen tulee kirjata. ErikoislŠŠkŠrikoulutuksessa on joillakin erikoisaloilla kokeiltu portfoliojšrjestelmšš ja siitš on saatu hyvšš palautetta. Tavoitteena on laajentaa portfoliojšrjestelmšš. LisŠksi tiedekunta on suunnitellut kullekin alalle lokikirjat helpottamaan erikoistuvien lšškšreiden tavoitteiden asettamista ja koulutuksen etenemisen seurantaa Kunkin erikoisalan koulutuksesta vastaa professoritasoinen vastuuhenkilš, jolla tulee olemaan keskeinen hallinnollinen ja pedagoginen rooli oman alansa koulutuksen kehittšjšnš. Tavoitteena on paitsi parantaa koulutusta heikoimmilla aloilla myšs mahdollistaa pilottihankkeet Uudentyyppinen koulutus edellyttšš ATK-pohjaista rekisteršintijšrjestelmšš, koska useimmilla erikoisaloilla koulutusta on myšs HYKS:n ulkopuolisissa sairaaloissa. Rekisterin avulla pyritššn tehostamaan sairaaloiden všlistš koulutuksen koordinaatiota. On-line jšrjestelmš on tiedekunnassa valmistumassa syksyn 1999 aikana, ja se tullee olemaan vastuuhenkilšiden keskeinen tyšvšline LisŠksi tiedekunnan tavoitteena on myšs kehittšš erikoislšškšrikoulutuksen teoreettista kurssimuotoista koulutusta, jota vaaditaan erikoisalakohtaisesti tuntia. Tarkoituksena on yhteistyšssš erikoislšškšriyhdistysten ja muiden tahojen kanssa kehittšš jšrjestelmš, jossa kukin tilaisuus validoidaan etukšteen ja arvioidaan jšlkikšteen kšyttšen yhteisesti sovittuja kriteerejš. Luento-opetuksen ohella kehitetššn erilaisia aktivoivia oppimismenetelmiš. Tiedekunta on jšrjestš-

43 nyt erikoislšškšrikouluttajille koulutusta koskien erityisesti portfolion kšyttšš, tyšnohjausta ja palautteen antoa ErikoishammaslŠŠkŠrikoulutus tapahtuu toistaiseksi 1984 annetun asetuksen mukaisesti. ErikoishammaslŠŠkŠrikoulutusta uudistetaan parhaillaan samalla kun hammasklinikka opetusministerišn pšštšksen mukaisesti integroidaan terveyspalvelujšrjestelmššn. Kehitys noudattaa lšškšrikoulutuksessa tapahtuvaa muutosta. Nykyisin opetusohjelmiin on integroitu laitoksella toimivan Helsinki International Institute of Dentistryn opiskelijoita, joiden opetuskieli on englanti. Vastaavissa pohjoismaisissa ohjelmissa opiskelevat pitšvšt yhteyttš tietoverkkojen všlityksellš ja kokoontuvat yhteisiin kokouksiin eri pohjoismaihin. Helsinki International Institute of Dentistry perustettiin Sen tehtšvšnš on suun terveyteen liittyvšn kansainvšlisen opetuksen ja tutkimuksen koordinointi. Sen tarjoamaan opetukseen voivat osallistua sekš perus- ettš jatko-opiskelijat. Yksikkš tarjoaa myšs asiantuntemusta suunnittelussa, kehitystyšssš, evaluoinnissa sekš tieteellisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa erityisesti kehitysmaissa, mutta myšs muissa sen kanssa yhteistyštš tekevissš maissa sekš WHO:n erityispyynnšstš. TŠllŠ hetkellš opiskelijoita on noin 20 kymmenestš maasta. Yhteistyš- ja kehitysprojekteja yksikšllš on Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa Opiskelijoiden valmistuminen ja tyšllistyminen Valmistuneiden osuus on tiedekunnassamme tilastojen mukaan hyvš. Opintonsa aloittaneista lššketieteen koulutusohjelman opiskelijoista 96 prosenttia valmistuu. Perusopiskelijoiden tyšhšnsijoittumista seurataan kyselylomakkeen avulla. Tilastojen mukaan lšškšreiden ja hammaslšškšreiden tyšllisyystilanne on hyvš KansainvŠlisiŠ yhteistyštahoja opetuksen alalla Tiedekunta on jšsenenš Nordisk Federation fšr Medicinsk Undervisning - jšrjestšssš, joka kšsittelee peruskoulutukseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen liittyviš asioita Tiedekunnalla on edustaja Euroopan Unionin alaisessa ACMT:ssa (Advisery Committee on Medical Training) ja lisšksi se on mukana EU:n erikoisalakohtaisissa yhteistyšelimissš 1001 Tiedekunta osallistuu kansainvšlisiin lššketieteen ja hammaslššketieteen koulutusta ja tutkimusta kšsitteleviin kongresseihin ja seminaareihin (esim. AMEE, Association for Medical Education in Europe, AAMC, Association of American Medical Colleges, ADEE Association for Dental Education in Europe) Tiedekunta on toiminut koordinaattorina lššketieteen alan pohjoismaisessa NORDPLUS-verkostossa vuodesta HammaslŠŠketieteen laitoksella on ollut NORDPLUS-verkosto vuodesta 1998 Bergenin, Kššpenhaminan ja Tukholman yliopistojen kanssa ja se osallistuu Dented-verkoston (Thematic Network Project Achieving Convergence in Standards of Output of

44 44 European Dental Education) toimintaan Opiskelijoilla oma jšrjestš (FiMSIC, Finnish Medical Students International Committee) jonka kansainvšlistš toimintaa, mm. opiskelijavaihtoa ja kokouksiin osallistumista tiedekunta tukee taloudellisesti Tulevaisuuden haasteet Vuosina 2000Ð2003 suurin haaste tulee olemaan opintouudistuksen vakiinnuttaminen normaalikšytšnnšksi. Perinteinen laitosjako on jo murtunut ja monitieteisen yhteistyšn merkitys korostuu entisestššn. Alunperin 45 laitosta on yhdistetty nykyiseen kuuteen, mikš ei aina ole ollut helppo prosessi. HammaslŠŠketieteen opetuksen kliininen toiminta tulee siirtymššn osaksi terveyspalvelujšrjestelmšš vuoden 2000 alussa, kun laitoksen toiminta tšltš osin muuttuu osaksi Helsingin kaupungin terveysvirastoa opetusterveyskeskuksena. TŠmŠ vahvistaa edelleen mahdollisuuksia kehittšš hammaslššketieteen koulutuksen ja tyšelšmšn všlisiš yhteyksiš. Suunnittelu, opettajien koulutus ja ulkopuolisten opettajien kšyttš tulevat vaatimaan lisšresursseja. Tiedekunnassa on paljon innovatiivisia opettajia, jotka panostavat uudistustyšhšn voimiaan sššstšmšttš. Tavoitteena on saada mukaan yhš uusia opettajia sekš kehittšš muutoksenhallintastrategioita ja ehkšistš ennalta loppuunpalamista. Tulevaisuudessa kehitšmme entistš intensiivisemmin verkko- ja tietokoneavusteista opetusta. KerŠŠmme myšs koko ajan palautetta opetuksen laadusta ja toimivuudesta. Palautteen pohjalta tehty kehittšmistyš on jatkuva prosessi, joka saa koko ajan uusia muotoja. TŠhŠn hakemukseen saimme mahtumaan vain hyvin lyhyen kuvauksen ja keskeisimmšt uudistukset, mutta hakemusta tehdessšmme saimme keršttyš valtavan mššršn tietoa laitoksiltamme. NŠiden tietojen perusteella lšhdemme valmistelemaan laajempaa itsearviointiraporttia Mikko Salaspuro 1001 Petra Wickholm 1001 professori, 1001 opintosihteeri 1001 Perustutkinnon suunnittelutoimikunnan pj LŠŠketieteellisessŠ tiedekunnassa on yhteensš kuusi koulutusohjelmaa lššketieteen ja hammaslššketieteen alalla. Perustutkinnot ovat lššketieteen lisensiaatin (250 opintoviikkoa) ja hammaslššketieteen lisensiaatin (200 opintoviikkoa) tutkinnot. LŠŠketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelu vie tšysipšivšisesti opiskellen 6Ð7 vuotta, hammaslššketieteen lisensiaatin tutkinto noin viisi vuotta. Perustutkinnon suorittamisen jšlkeen tiedekunnassa voi jatkaa ammatillisia ja tieteellisiš jatkoopintoja. Ammatillisia jatkotutkintoja ovat erikoislšškšri- ja erikoishammaslšškšri -tutkinnot. Erikoistumisaloja on 49. TieteellisiŠ jatkotutkintoja ovat lššketieteen, hammaslššketieteen ja filosofian tohtorin tutkinnot Helsingin yliopistossa on maan ainoa ruotsinkielinen opintolinja, johon hyvšksytššn 5 % lšškšrikoulutukseen koko maassa hyvšksyttšvien uusien opiskelijoiden mššršstš. Linjan opetuksesta noin puolet annetaan ruotsinkielellš ja opiskeli-

45 45 joiksi hyvšksytššn myšs ruotsinkieltš taitavia suomenkielisiš hakijoita TutkijalŠŠkŠrikoulutuksessa voidaan jo opintojen alkuvaiheessa aloittaa tutkijanura. Koulutusohjelman opiskelijat tyšskentelevšt ohjatusti tutkimusryhmissš ja aloittavat všitšskirjan valmistelun perusopintojen aikana EnglanninkielistŠ opetusta jšrjestetššn vaihto-opiskelijoille sekš lššketieteen ettš hammaslššketieteen koulutusohjelmassa. KevŠŠllŠ 2000 tiedekunta tarjoaa neljš englanninkielistš kokonaisuutta kliinisessš vaiheessa oleville lššketieteen opiskelijoille, ja lisšksi molemmissa koulutusohjelmissa on mahdollista suorittaa opintoja henkilškohtaisen opintosuunnitelman mukaan Liite: Opiskelijoiden kannanotto LŠŠketieteenkandidaattiseura r.y.korkeakoulujen arviointineuvostolle 1001 LŠŠketieteenkandidaattiseura r.y. (LKS) puoltaa Helsingin yliopiston lššketieteellisen tiedekunnan hakemusta opetuksen laatuyksikšksi. Perusteluiksi esitšmme seuraavaa Tiedekunnassamme on viime vuosina uudistettu opetusta rohkeasti, mššrštietoisesti ja uusia opetusmenetelmiš hyšdyntšen. Koska uudistus on lšhtenyt liikkeelle tiedekunnan sisšisestš kiinnostuksesta opetuksen kehittšmiseen, on uudistus voitu toteuttaa harkitusti, demokraattisesti ja huolellisesti suunnitellen Opintouudistuksessa on sovellettu ongelmakeskeisen oppimisen (PBL) ja perinteisen opetusmallin parhaita puolia uusimman tutkimustiedon mukaisesti sortumatta ŠŠrimmŠisyyksiin. Oppiaineita on ryhmitelty uudelleen muodostamaan ihmisen kokonaisuuden ja kšytšnnšn lšškšrin tyšn kannalta loogisia kokonaisuuksia. Kliinisten toimenpiteitten ja vuorovaikutustaitojen opetusta on lisštty merkittšvšsti, mikš on lisšnnyt opiskelijoiden valmiuksia toimia lšškšrin tehtšvissš jo opiskeluaikana. LŠŠkŠrinŠ toimiminen loma-aikoina vastaavasti on lisšnnyt opiskelumotivaatiota Tiedekunnassamme on ansiokkaasti hyšdynnetty uudentyyppisiš opiskelijoiden ja opetuksen arviointitapoja. PerinteisiŠ kirjallisia tenttejš on uudistettu oppimista tukeviksi, kšytšnnšnlšheisemmiksi ja kokonaisuuksien hallintaa mittaaviksi. Arvioinnissa kšytetššn lisšksi oppimispšivškirjoja ja kliinisiš tenttejš LŠŠketieteellisessŠ tiedekunnassa on viimeisinš vuosina otettu ennakkoluulottomasti kšyttššn opetuksessa ympšristšn sairaaloiden ja terveyskeskusten tarjoamia mahdollisuuksia tutustuttaa opiskelijoita jo opiskeluaikana kšytšnnšn tyšelšmššn. Opiskelijat ovat hyvin innostuneita kšytšnnšn harjoittelujaksoista, jotka antavat kokemuksia kaikilta terveydenhuollon tasoilta Tiedekuntamme kaksikielisyys tekee siitš ainutlaatuisen maassamme. TŠmŠ on epšilemšttš haastavaa opetuksen jšrjestšjille, mutta rikastuttavaa opiskelijoille. PienryhmŠopetus tapahtuu useimmiten yksikielisesti, mutta koko kurssin laajuiset opetustilaisuudet pyritššn pitšmššn kaksikielisinš niin, ettš kaikki saavat kšyttšš omaa ŠidinkieltŠŠn. ElŠvŠ kosketus ruotsinkieleen lisšš suomenkielisten opiskelijoiden kielitaitoja tehokkaammin kuin perinteinen kieliopetus, joten meneillššn olevaan kieliopetuksen integroimiseen perusopetukseen liittyy suuria toiveita. 1001

46 Opintouudistusprosessi lšhti kšyntiin opiskelijoiden aloitteesta ja opiskelijat ovat olleet aktiivisesti mukana kaikessa siihen liittyvšssš suunnittelutyšssš ja kšytšnnšn toteutuksessa. Yhteistyš opiskelijoiden ja tiedekunnan sekš opetushenkilškunnan všlillš on tiivistš ja toimivaa. Opiskelijoiden ŠŠntŠ todella kuunnellaan sekš virallisissa suunnitteluelimissš ettš epšvirallisissa yhteyksissš. Esimerkiksi perustutkinnon suunnittelutoimikunnan varsinaisista jšsenistš on puolet opiskelijoita. Tiedekunta kannustaa opiskelijajšsenten kouluttautumista yhtšlailla kuin muidenkin toimikunnan jšsenten mm. tukemalla kansainvšlisiin lššketieteen opetusta koskeviin konferensseihin osallistumista Tiedekunnassamme todella arvostetaan ja halutaan kehittšš opetusta. TŠtŠ todistaa mm. se, ettš tiedekuntamme palkitsee LKS:n valitsemat vuoden luennoitsijan ja ryhmšopettajan markan henkilškohtaisin stipendein. NŠmŠ nimitykset ovat arvostettuja ja haluttuja. Opetuksen arvostusta osoittaa myšs se, ettš lššketieteellinen tiedekunta on perustanut pedagogisen yksikšn kehittšmššn opetusta ja huolehtimaan tiedekunnan opettajien pedagogisista taidoista Tiedekunnassa opetusta antavat henkilšt ovat alansa tutkimuksen huipulla koko maailman mittakaavassa. TŠmŠ takaa, ettš opetus on ajankohtaista ja alati kehittyvšš. Korkeatasoinen tutkimus ja tutkimuksen opetus nškyy myšs opiskelijoiden piirissš tarjoten hyvšn pohjan niin tieteelliselle, kuin tieteellisille perusteille rakennetulle kliinikon uralle. Huomattava osa opiskelijoista tekee opintojensa ohessa tutkimustyštš Koska tutkimustyš sinšnsš ei kuitenkaan takaa opetustaitoja on suuri osa tiedekunnan opettajista osallistunut pedagogiseen koulutukseen. TŠmŠ yhdessš opetukseen kiinnitetyn jatkuvan positiivisen huomion kanssa on mielestšmme johtanut tiedekuntamme opettajien opetustaitojen merkittšvššn kehittymiseen MielestŠmme lššketieteellisen tiedekunnan valitseminen koulutuksen laatuyksikšksi on edellš mainittu huomioon ottaen perusteltua. Tarvittaessa annamme mielellšmme lisštietoja HelsingissŠ LŠŠketieteenkandidaattiseura r.y.:n puolesta Samuli Saarni 1001 Mikko MŠyrŠnpŠŠ 1001 opintoasiainvastaava 1001 hallituksen puheenjohtaja 1001

47 47 Ehdotus korkealaatuisen perus- ja/tai jatkokoulutuksen yksiköksi ehdotusta täydentävät tilasto- ja taustatiedot 1001 Korkeakoulujen arviointineuvosto pyytää laatutyksikköehdotusta täydentäviä tilasto- ja taustatietoja, koska vuonna 1998 ehdotusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat toivoivat käsittelyn tueksi myös määrällisiä tietoja. Tilasto- ja taustatiedot pyydetään täyttämään lomakkeeseen siltä osin kuin se koulutuksen luonteen ja saatavilla olevien tilastojen mukaan on mahdollista sekä perustelemaan syy puuttuviin tietoihin. Arvioinnissa painotetaan koulutuksen laatua; määrällisiä tietoja käytetään lähinnä kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta. Yliopisto Laitos/yksikkö Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Lisätietoja antaa: Nimi ja asema Petra Wickholm, opintosihteeri Puhelinnumero Sähköpostiosoite Yliopiston ehdotus koskee (ympyröikää oikea vaihtoehto) 1 tiedekuntaa 5 tutkijakoulua 2 osastoa 6 yhteishanketta 3 laitosta 7 muuta, mitä? 4 koulutusohjelmaa Perustelkaa, miksi puuttuvia tilastotietoja ei voida antaa. (Esim. tutkintojen määriä ei voida ilmoittaa, koska kyse ei ole tutkintoon johtavasta koulutuksesta.) Erikoislääkärikoulutuksen teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen osalta ei ole kerätty tilastotietoja. Tieteellisen jatkokoulutuksen puitteissa annettu opetus tapahtuu suurilta osin laitoksilla eikä koulutusta ole erikseen anottu hyväksyttäväksi, jotta se rekisteröitäisiin opiskeli-

48 48 jarekisteriin jolloin siitä voisi kerätä tilastotietoa. *) Perusterveydenhuolloin lisäkoulutukseen kuuluu 2 vuoden palvelut sairaalassa ja terveyskeskuksessa ja 16 tunnin kurssimuotoinen koulutus. Koulutuksen hallinnointi sekä teoreettisen koulutuksen järjestäminen on lääketieteellisen tiedekunnan vastuulla. 1. Yksikön opiskelijat ja koulutus Perustutkinto-opiskelijat (lääket. + hammasl.) Uudet opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut ylemmät perustutkinnot Ylemmän kk-tutkinnon keskimääräinen suoritusaika vuosina (II: 7 v/ hll: 6 v) (II: 7 v/ hll: 6 v) (II: 7 v/ hll: 6 v) Jatko-opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut erikoistumistutkinnot (erikoislääkäri/esikoishammaslääkäri) Suoritetut tohtorin tutkinnot *) Perusterveydenhuollon lisäkoulutus - ei tutkinto Sivuaineopiskelijat (muualta kuin omasta yksiköstä) Opiskelijat yhteensä (arvio) Ulkopuolisten sivuaineopiskelijoiden suorittamat opintoviikot Erilliskoulutus (esim. opettajan pedagogiset opinnot) Opiskelijat yhteensä Yksikössä erilliskoulutuksessa suoritetut opintoviikot yhteensä Muu yksikön antama koulutus

49 49 Yksikössä suoritetut muut opintoviikot yhteensä 21,8 22,5 18,55 2. Opetus-, tutkimus- ja muu henkilökuntarakenne Professorit (nimet pyydetään alla) ,5 471,6 Lehtorit 397, ,3 Päätoimiset tuntiopettajat ,6 Sivutoimiset tuntiopettajat henkilötyövuosina 158, ,5 Yliassistentit ,5 120,4 Assistentit ,5 450,9 Tutkijat ,6 Muun henkilökunnan määrä 3833,5 3569,5 3726,4 3. Yksikön rahoitus Toimintamenomäärärahat, 1000 mk Ulkopuolinen rahoitus, 1000 mk Tutkijakoulutoiminta Toiminta tutkijakoulun koordinaattorina tai partnerina (p) eri vuosina Helsingin biolääketieteellinen tutkijakoulu (k) Kliininen lääketutkimus suunnittelu, suorittaminen ja kriittinen arviointi (p) Kansanterveyden tutkijakoulu (k) Tutkijalääkärilinja 5. Ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen valmistumisvuoden mukaan Valm.- vuosi 1995 Valm.- vuosi 1996 Valm.- vuosi 1997 Työllistymisprosentti tutkinnon suorittamis vuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa sijoittumistietojen lähde arviointi tiedon luotettavuudesta, esim. sijoittumisselvitysten vastaus-%

50 50 Vastavalmistuneiden sijoittumista työelämään seurataan kyselylomakkeella, jota jaetaan kaikille valmistuneille. Vastausprosentti on alle 20 %, joten sen perusteella ei luotettavaa tilastoa voi tehdä. Vastanneista työtä hakeneista työpaikan oli saanut 95 %. 6. Kansainvälinen toiminta Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) lähteneet Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) saapuneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) lähteneet 1 1 Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) saapuneet 3 Toteutunut vieraskielinen opetustarjonta (ov) > 50 > 100 > 100

51 51 Arviointipalaute Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt Lääketieteellinen tiedekunta ja erityisesti sen lääketieteen perusopetus on opetusministeriön nimeämä opetuksen huippuyksikkö vuosille Lääketieteen ja hammaslääketieteen opintouudistus alkoi vuonna 1994 aluksi lääketieteen rinnakkaislinjakokeiluna. Opintouudistus laajennettiin myöhemmin koskemaan koko koulutusohjelmaa siten, että ongelmalähtöinen oppimismetodi on syksystä 1998 alkaen pääasiallinen menetelmä. Opintouudistuksen tavoitteena on aktivoida opiskelijoita itsenäiseen oppimiseen, valmistaa monipuolisesti lääkärin ammatissa toimimiseen ja kiinnittää entistä enemmän huomiota potilas lääkäri-suhteeseen, mitkä näkyvät monissa koulutusratkaisuissa. Opintouudistuksen tavoitteita esitellään, sen sijaan koulutuksen tavoitteita ei tuoda esiin. Koulutuksen käytännönläheisyyttä on lisätty mm. hajasijoittamalla opetusta myös keskussairaalan ulkopuolelle. Hammaslääketieteessä moniammatillisen yhteistyön osuus nousee voimakkaasti esille. Tieteellinen koulutus on kytketty opetukseen tutkijalääkärilinjan avulla. Tiedekunnan kaksikielisyys on ainutlaatuista maassamme. Sen sijaan opetussisällöistä ja niiden suunnittelusta ei ole tarkkoja kuvauksia, eikä hakemuksesta käy ilmi, miten uudessa ongelmakeskeisessä oppimisessa on säilytetty perinteinen oppiainejako, joka eräiden arvioitsijoiden mukaan jäsentää tieteellisen tutkimuksen etenemistä paremmin kuin ongelmakeskeisyys ja johon käytössä olevat oppikirjat perustuvat. Hakemuksesta ei käy myöskään ilmi yksikön aiempi kehittämishistoria. Koulutuksen toteutus Merkittävää tiedekunnan opetuksen kehittämisessä on se, että uudistusten kimmokkeena ovat olleet opiskelijoilta saadut palautteet ja ideat. Kehittämisen lähtökohdat on hyvin perusteltuja, suunnitelmallisia ja innovatiivisiin ratkaisuihin tähtääviä. Yleisinä kehittämisen alueina ovat olleet opetusohjelmien uudistaminen integroimalla kymmenen eri laitoksen toimintaa, opetusmenetelmien monipuolistaminen ja arviointi- ja palautejärjestelmän luominen. Ongelmalähtöinen opiskelu tapahtuu pääasiallisesti 7 14 hengen tutor- tai mentor-istunnoissa, joissa painotetaan ryhmien opettajien roolia, ei vain tiedon jakajina, vaan myös oppimisprosessin ohjaajina. Heti opintojen alussa opiskelijoille on järjestetty ongelmakeskeisen oppimisen johdantokurssi, jonka avulla opiskelijat perehdytetään uuteen opiskelutekniikkaan. Muita maininnan arvoisia innovaatioita ovat opiskelijavalintojen kehittäminen, joka on johtanut kansallisten valintajärjestelmien uudistamiseen, tenttijärjestelmän uusiminen, tutkijalääkärilinja sekä potilas lääkärivuorovaikutustaitojen, johtamisen, tiimityötaitojen, etiikan ja tieteellisen ajattelun opettaminen Kasvaminen lääkäriksi ja Kasvaminen hammaslääkäriksi -opinto-kokonaisuuksin. Osa näistä innovaatioista koskee kuiten-

52 kin muitakin saman alan tiedekuntia, joten kaikkia näistä ei voi laskea yksin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ansioksi. Opettajien valmennukseen panostetaan pitkäjänteisesti ja laaja-alaisesti. Tiedekunnan vahvuutena on pedagoginen yksikkö, joka suunnittelee ja tukee opintouudistusta sekä vastaa mm. opettajien kouluttamisesta ja opetuksen arvioinnista. Yksikkö mahdollistaa tutkimukseen perustuvan opetuksen kehittämisen yhteistyössä muiden tiedekuntien ja muiden yliopistojen kanssa. Toisaalta arvioitsijat problematisoivat sitä, että pedagogista kehittämistyötä ja siihen liittyvää tutkimusta tehdään erillään koulutuksen toteutuksesta. Ongelmaksi nousee tällaisessa organisatorisessa ratkaisussa erityisesti se, miten professorit ja muu opettajakunta saadaan sitoutettua uudistukseen. Tiedekunnan opetuksessa käytetään hyvin hyödyksi tietotekniikan mahdollisuuksia. Erityisen ansiokkaita ovat oppimiskeskukset, joihin on koottu opetusteknologiaa, kirjastopalveluita sekä taitopajoja opiskelijoiden itsenäistä, kliinisten taitojen harjoittelua varten. Opetushenkilöstön koulutus on järjestetty erinomaisesti. Samoin opiskelijoiden neuvontapalvelut on järjestetty hyvin. Kansainvälinen opetusyhteistyö on kohtalaisen aktiivista. Sen sijaan opiskelijavaihtoon lähtevien määrä on melko pieni tiedekunnan opiskelijamäärään nähden. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Opetuksen arvioinnin osalta on olemassa toimiva järjestelmä. Opetuksen laadun kehittämiseen sijoitetaan merkittävä määrä taloudellisia resursseja, mikä näkyy mm. hyvien suoritusten palkitsemisena. 30 % tiedekunnan ns. vapaasta rahasta jaetaan perusopetusaktiviteetin, vuoden opettajan valinnan ja kurssipalautelomakkeista saadun arviointitiedon perusteella. Epäselväksi sen sijaan jää, millä muulla tavoin kuin kurssipalautelomakkeilla hankitaan opiskelijoiden palaute ja miten sitä hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä. Tiedekunnassa on kokeiltu myös uusia tenttikäytäntöjä, kuten vastaanottotilannetta simuloivaa OSCE-menetelmää. Erikoislääkärikoulutuksessa erikoistuva asettaa itse koulutustavoitteet yhdessä kouluttajan kanssa, ja arvioi niiden toteutumista säännöllisesti. Arvioinnissa kokeiltua portfoliojärjestelmää ja teoreettista kurssimuotoista ammatillista täydennyskoulutusta on tarkoitus kehittää. Arvioitsijat olisivat kuitenkin kaivanneet erikoislääkärikoulutuksesta enemmän konkretiaa. Koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Tiedekunta aikoo lisätä panostusta opetusteknologiaan, informatiikkaan ja tele-lääketieteen saamiseksi kliiniseen opetukseen. Erikoislääkärikoulutuksen uudistaminen kuuluu myös kehittämissuunnitelmiin, samoin kuin opintouudistuksen vakiinnuttaminen normaalikäytännöksi ja hammaslääketieteen opetuksen haasteisiin vastaaminen. 52

53 Yleisarvio Lääketieteellisessä tiedekunnassa on tehty systemaattista koulutuksen kehittämistyötä valintakokeista ja perusopetuksesta ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Opintouudistukseen on taitavasti kytketty sekä opetusmenetelmällinen että hallinnollinen uudistus. Ongelmalähtöisen oppimisen kehittämisen lisäksi yksikkö on toteuttanut useita pedagogisia innovaatioita, jotka ovat tähdänneet opiskelijan oppimisen ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Uudistuksen keskeisenä moottorina on ollut pedagoginen yksikkö, jonka osaamisesta muutkin tiedekunnat ovat hyötyneet. Jatkossa haasteena on oppimisen arviointimenetelmien monipuolistaminen. 53

54 54 Helsingin yliopisto: Psykologian laitos Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 2001Ð2003 Psykologian laitos on tunnettu opetuksen kehittšjš Helsingin yliopistossa, usealla psykologian osa-alueella maamme ehdoton huippu. EnsimmŠinen Suomeen perustettu psykologian laitos tuottaa nykyisin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ylivoimaisesti eniten opintoviikkoja (lšhes ov/v.), samoin kuin perus- ja jatkotutkintoja (opiskelijoiden valmistumisprosentti on jatkuvasti yli 90 %, ja laitos tuottaa lšhes 50 % psykologian tohtorintutkinnoista Suomessa). TŠmŠnkaltaiset saavutukset ovat mahdollisia ainoastaan erittšin pitkšlle viedyssš ja huolellisesti laaditussa oppimisympšristšssš. Psykologian laitoksen koulutustoiminta perustuu sen henkilškunnan yhteiseen nškemykseen ja vankkaan kokemukseen siitš, ettš jo hyvin varhaisessa opiskeluvaiheessa opiskelijoille voi menestyksellisesti tarjota tieteellistš koulutusta, jota he voivat tehokkaasti hyšdyntšš sekš opiskelussaan ettš tyšelšmšssš. TŠmŠn nškemyksen onnistunut toteuttaminen on edellyttšnyt opettajiltamme vahvaa panostusta ja pitkšjšnteistš, alati jatkuvaa kehittšmistyštš. Psykologian laitoksen panostaminen koulutuksen kehittšmiseen heijastuu monin eri tavoin ja kšsittššksemme juuri tšmš monipuolinen toiminta tekee laitoksestamme laatuyksikšn. 1 Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisšllšt Psykologian laitoksen koulutus on suunniteltu vastaamaan tutkinnosta annettua asetusta. Opiskelijan tulee saavuttaa a) hyvš tieteenalan tuntemus, b) tieteellisten menetelmien hallinta, c) ammatillinen valmius, d) valmius hankkia alan uusinta tietoa, sekš e) riittšvšt viestintštaidot. Ammatillisen pštevyyden, tieteellisen ajattelun ja menetelmšllisen hallinnan ohella opiskelijoita kannustetaan aktiivisesti laajentamaan psykologien perinteistš ammattikuvaa ja vastaamaan tyšelšmšn muuttuviin haasteisiin. LisŠksi opetus on pyritty suunnittelemaan siten, ettš 180 ov:n maisterintutkinto saavutetaan nopeasti ja tehokkaasti Laitoksen koulutustoiminnassa painopistettš on systemaattisesti siirretty yksittšisten kurssien suorittamisen sijasta laajempien, toisiinsa nivoutuvien asiasisšltšjen oppimiseen ja soveltamiseen. TŠmŠ saavutetaan yhdistšmšllš toisiinsa lšheisesti liittyvšt opinnot laajemmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin opiskelijoille muodostuu parempi kokonaiskuva psykologiasta laaja-alaisena ja monipuolisena toiminta-alueena. Opetuksessa on pyritty muodostamaan vahva linkki laitoksella tehtšvššn tutkimukseen ja tieteelliseen toimintaan, joka tarjoaa huomattavia synergiaetuja sekš parhaan mahdollisen laadun tyšnohjaukseen (ks. Psykologian perustiedot takaavien pakollisten kurssien

55 ohella vapaavalinnaiset kurssit tarjoavat opiskelijoille joustavan oppimiskehikon, jossa kukin voi edetš omien intressiensš mukaisesti Laitoksen tarjoama PsyM:n 180 ov:n koulutuspaketti antaa opiskelijalle perustiedot seuraavista kokonaisuuksista: a) persoonallisuuden psykologia, b) havaintopsykologia, c) kognitiivinen psykologia, d) neuropsykologia, e) kehityspsykologia ja f) kliininen psykologia. SisŠllšllisten valmiuksien opetusta tukee oleellisesti menetelmškoulutus (testauskšytšntšjen harjoittelu yhdistettynš praktikum-tutkimustšihin sekš tilastotieteellisten menetelmien opiskelu). Opiskelijan tyš kulminoituu itsenšiseen pro gradu -tyšhšn (20 ov) ja soveltavaan tyšharjoitteluun (20 ov) Koulutuksen toteutus Opetushenkilškunta Psykologian laitoksen varsinainen opetushenkilškunta koostuu 6 professorista, 4 yliassistentista, 7 assistentista ja 4 lehtorista, jotka suurelta osin vastaavat pššsykokeista ja koulutuksen toteutuksesta. PŠŠaineopiskelijoille suunnatun peruskoulutuksen ohella lšhes kaikki laitoksen tutkijat ja opettajat ovat toimineet opettajina mm. Avoimessa korkeakoulussa ja pyrkineet nšin tekemššn psykologiatiedettš tunnetuksi. Koska psykologia on suosittu sivuaine, psykologian laitos on jšrjestšnyt kaikille yliopiston opiskelijoille suunnatun 10 ov:n laajuisen ÓPsykologian vapaa puoliarvosanaó -opintokokonaisuuden. Useimmat laitoksen opettajista ovat suorittaneet tohtorintutkinnon omalla erikoisalueellaan, ja tštš tietotaitoa pyritššn maksimaalisesti hyšdyntšmššn laitoksen opetuksessa Laitoksen opettajat ovat paitsi aktiivisesti kehittšneet uusia opetuskšytšntšjš myšs hankkineet pedagogisia valmiuksia. Opettajat ovat perehtyneet mm. henkilšstškoulutuksen kursseilla aktivoivaan opetukseen, yhteistoiminnallisen ja ongelmalšhtšisen opetuksen toteuttamiseen, uuden opetusteknologian hyšdyntšmiseen opetuksessa (mm. oppimateriaalin tuottaminen, ks. sekš portfolion kšyttššn opettajan tyšssš ja oppimisen všlineenš. Laitoksen opettajilla on myšs jo oman tieteenalansa kautta ymmšrrystš ihmisen oppimisprosessin lainalaisuuksista ja tštš tietšmystš jaetaan myšs laitoksen ulkopuolelle konsultoimalla mm. oppimiseen liittyvissš kysymyksissš ja osallistumalla yliopiston portfoliokurssien toteuttamiseen ja opetusteknologian tukipalveluiden suunnitteluun Laitoksen opetushenkilškunnan ohella myšs laitoksella toimivat pšštoimiset tutkijat antavat koulutusta ja ohjausta tieteelliseen kirjoittamiseen. NŠistŠ mainittakoon erityisesti Helsingin yliopiston ja Suomen Akatemian Huippuyksikšn, akatemiaprofessori Risto NŠŠtŠsen johtaman Kognitiivisen Aivotutkimuksen Yksikšn tutkijat, samoin kuin prof. Liisa Keltikangas-JŠrvisen johtama Kokeellisen Persoonallisuustutkimuksen Laboratorio, joiden tutkijat mm. ohjaavat useita pro gradu- ja všitšskirjatšitš. Koulutuksen ohella prof. NŠŠtŠnen on mm. ollut tekijšnš jatko-opiskelijoille tarkoitetussa kirjassa ÓKuinka Kirjoitan Tieteellisen ArtikkelinÓ (WSOY, 1991) ja toiminut useana vuotena valtakunnallisen psykologian opiskelijoiden ja tutkijoiden tieteellisen kirjoittamisen kurssin opettajana. 1002

56 56 Opiskelijat Psykologia on hyvin suosittu oppiaine (vv. 1996Ð1998 keskimššrin 676 hakijaa/ v.), joten pššsykokeiden suunnitteluun on laitoksella panostettu huomattavasti. Psykologian laitos on aktiivisesti kehittšnyt pššsykokeitaan ja antanut asiantuntija-apua pššsykokeiden kehittšmisessš myšs muille laitoksille. PŠŠsykokeisiin osallistuneiden joukosta hyvšksyttyjen opiskelijoiden sisššnpššsyprosentti on ollut 8Ð13 %. PŠŠsykokeen kautta laitokselle valikoituneet opiskelijat ovat olleet hyvin motivoituneita ja kyvykkšitš. SitŠ osoittavat niin opettajien omat kokemukset kuin viralliset tilastotkin. PerŠti 97 % psykologian ensimmšisen vuoden opiskelijoista suoritti vuonna 1998 všhintššn 20 opintoviikkoa ja tšmš prosenttiluku oli korkein Helsingin yliopistossa (Yliopistolainen, 4, 1999). Psykologian maisterin perustutkinnon rakenteen toteuttamisen kaikinpuolisesta onnistumisesta kertonee myšs se, ettš laitoksen opiskelijoiden suorittamien perustutkintojen valmistumisprosentti on ollut jatkuvasti yli 90 % Laitoksella on pitkšjšnteisesti kehitetty tutkijakoulutusta, jonka alkeita opetetaan jo perusopinnoissa. Perinteisten opetusmenetelmien, so. luentojen ja kirjatenttien ohella psykologian laitos on jo usean vuoden ajan kehittšnyt uusia kšytšntšjš opiskelun tehostamiseksi. Opiskelijoiden menestyksen kannalta kriittisen tšrkeššn ensimmšiseen opiskeluvuoteen on sijoitettu useita perustiedot ja - taidot tarjoavia kursseja ja tenttejš. PitkŠjŠnteinen kehitystyš on nyt alkanut tuottaa tulosta. Psykologian laitos on siis onnistunut luomaan jšrjestelmšn, jossa perus- ja aineopinnot suoritetaan nopeasti ja tehokkaasti Laitos monipuolisena oppimisympšristšnš Psykologian laitoksen opetustoimintaan kuuluu keskeisenš osana tieteellisen metodin ja ajattelutavan opetus, johon tarjotaan konkreettinen mahdollisuus jo opiskelijan toisena opiskeluvuotena. TeknisiltŠ ratkaisuiltaan vaativan kokeellisen laboratoriotutkimuksen (esim. aivotutkimus) perusteiden opetuksen jšrjestšminen on vaatinut huomattavia taloudellisia investointeja. Investoinnit ovat kuitenkin tuottaneet tulosta: opiskelijat pššssevšt nyt kšytšnnšnlšheisten praktikum-kurssien puitteissa harjoittelemaan tutkimustyšn perusteita jo hyvin varhaisessa vaiheessa. TŠmŠ on puolestaan heijastunut paitsi erittšin laadukkaissa pro gradutšissš, myšs lisensiaatti- ja všitšskirjatšiden mššrissš, jotka yltšvšt ainutlaatuisiin lukemiin Suomessa Psykologian laitoksella on yli 20 vuoden ajan jatkuvasti kehitetty Kokeellisia opetuslaboratorioita, jotka antavat opiskelijoille mahdollisuuden itsenšiseen tutkimukseen. Opetuslaboratorioissa on mahdollista tehdš vaativiakin kokeellisen psykologian tutkimuksia neuro-, havainto- ja kognitiivisen psykologian aloilta. Kaikki psykologian ja kognitiotieteen pššaineopiskelijat (n. 60) osallistuvat tšhšn opetukseen, jossa he ensin ohjattuina tekevšt ennalta mššriteltyjš kokeellisia mittauksia (aivo- ja havaintopsykologian tutkimusta, muistin ja oppimisen tutkimusta jne), ja seuraavassa vaiheessa kehittšvšt opettajien ohjauksessa omia tutkimusideoitaan sekš toteuttavat ja raportoivat tulokset artikkelimuodossa Opetuslaboratorioissa tehtyjen praktikum-kurssien harjoitustšiden tulokset muokataan tieteelliseen raporttimuotoon, joka esitetššn paitsi kirjallisena (nk. Posterikirja; ks. myšs 99.html tai

57 sinki.fi/~skyrolai), myšs vuosittain psykologian laitoksella jšrjestettynš Tieteen PŠivŠnŠ, jossa opiskelijat esittelevšt tutkimuksiaan suullisina esitelminš ja postereina. Tilaisuus on muodoltaan kuin aito tieteellinen kokous, johon laitoksen opettajat ja vierailevat tutkijat osallistuvat keskustellen opiskelijoiden kanssa heidšn esittšmistššn tšistš. NŠin opiskelijat oppivat jo varhaisessa vaiheessa tieteellisen kokous- ja esitelmškšytšnnšn ja joutuvat puolustamaan tutkimuksiaan asiantunteville opettajille ja muille tutkijoille. Samalla he saavat esiintymiskokemusta ja tilaisuus innostaa myšs itsenšisten tutkimusten suorittamiseen ja ideointiin Psykologian laitos on aina pyrkinyt tehokkaasti hyšdyntšmššn kaikkia opiskeluun ja tiedonvšlittšmiseen liittyviš tietoteknisiš ratkaisuja, joista tuoreimpana mainittakoon ISDN- ja www-tekniikkaa hyšdyntšvšt Videoluentosarjat. Helsingin, Turun, Tampereen ja JyvŠskylŠn yliopiston psykologian laitosten yhteistyšnš toteutettuihin luentosarjoihin kuuluvat mm. Persoonallisuuden psykologia, Neuropsykologian johdantokurssi, sekš Mieli ja aivot -kurssi Teoria ja kšytšntš yhdistetššn Tyšpajassa YksittŠisistŠ opintoviikoista koostuvan sirpaletiedon koostaminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi on osoittautunut erityisen hyšdylliseksi sekš laitoksen, opiskelijoiden, ettš Helsingin yliopiston nškškulmasta. TŠstŠ toiminnasta esimerkkinš mainittakoon Psykologian laitoksen Tyšpajakokeilu, joka sai HY:n Opetusteknologiapalkinnon vuonna TŠmŠ uusi opetuksen kehittšmishanke organisoi kokeellisen tutkimuksen harjoituskurssit (mm. persoonallisuuspsykologian, kognitiivisen psykologian, havaintopsykologian, liikennepsykologian, kognitiivisen neurotieteen ja kognitiotieteen harjoitustyšt) yhtenšiseksi kokonaisuudeksi Tyšpajakokeilu on osoittautunut erittšin onnistuneeksi ratkaisuksi, joten tštš mallia on pšštetty soveltaa kahdelle uudelle alueelle, Persoonallisuustutkimukseen ja Klinikkatoimintaan. NŠiden toimintojen ideana on yhdistšš mahdollisimman hyvin yhteen metodi- ja laboratorio-opetus sekš itseopiskelu toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Opiskelijoita ohjataan kurssien edetessš yhš itsenšisempššn toimintaan ja opettajan roolista pyritššn kehityksen aikana muodostamaan vastaavasti selvemmin ohjaajan ja kommentaattorin rooli. Klinikkaopetuksessa ongelmakeskeinen lšhestymistapa on oleellinen: kurssisisšllšt muodostetaan asiakaspalvelutoiminnasta nousevien tarpeiden perusteella ja opiskelijoiden rooli on aktiivisesti etsiš ja soveltaa tarpeisiin vastaavaa tietoa. Neuropsykologisen kuntoutuksen ohella klinikalla on mm. kehitetty tyšuupumuksen ryhmšhoitomenetelmiš ja toimintaa tullaan laajentamaan mm. skitsofreniapotilaiden emotionaalisten kykyjen sekš asperger-oireyhtymšn kuntoutukseen Yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiš on sovellettu laitoksellamme jo vuosia myšs luento-opetuksen yhteydessš: mm. kehitys- ja persoonallisuuspsykologian osa-alueilta kursseja on toteutettu niin, ettš vetšjinš on useampia opettajia, jotka muodostavat ns. malliryhmšn kommentoiden ja tšydentšen aktiivisesti toistensa opetusta. TŠmŠ rohkaisee opiskelijoita aktiivisen roolin omaksumiseen. Opiskelijat tekevšt kursseilla myšs ryhmštšitš, mikš antaa heille valmiuksia nykyajan tyšelšmšš varten, jossa psykologi on yleensš moniammatillisen tiimin jšsen Muun muassa Euroopan Unionin tukemassa hankkeessa psykologian laitos tyšskentelee yliopiston perus- ja jatkokoulutusopetuksen kehittšmiseksi sovelta-

58 malla kognitiivisen tutkimuksen tuloksia nk. Tutkivan Oppimisen Mallin kehittšmiseksi sekš omassa opetuksessaan ettš muiden Helsingin yliopiston tiedekuntien opetuksessa ja kehittšmšllš verkostopohjaisia oppimisympšristšjš yhteistyšssš muiden korkeakoulujen kanssa. Tutkivan oppimisen mallin tavoitteena on ohjata korkeakouluopiskelijoita kšsittelemššn tietoa asiantuntijoiden tapaan ja osallistumaan tutkimukselliseen oppimisprosessiin. Tutkivan oppimisen ajatuksena on rohkaista oppijaa ohjaamaan omaa oppimistaan asettamalla itse ongelmia ja etsimšllš uutta syventšvšš tietoa yhdessš oppimisyhteisšn muiden jšsenten kanssa. PerinteisestŠ korkeakouluopiskelusta se poikkeaa siinš, ettš opiskelijat eivšt tšhtšš ainoastaan etukšteen mššršttyjen tietokokonaisuuksien omaksumiseen, vaan sitoutuvat tyšskentelemššn oppimisyhteisšn asettamien ongelmien ratkaisemiseksi. Jatkuvasti muuttuvassa tietoyhteiskunnassa tšmšnkaltainen osaaminen on erityisen keskeistš. Mallia on menestyksellisesti kokeiltu useilla psykologian laitoksen kursseilla, kehitystyšstš vastaavan psykologian laitoksen Soveltavan kognitiotieteen tutkimusryhmšn ohjauksessa. Laitoksen tutkijat ovat lukuisten artikkelien ohella julkaisseet aiheesta kirjan (Tutkiva Oppiminen, WSOY, 1999) ja oppaan jossa kšsitellššn mallin kšyttšš tieto- ja viestintštekniikan yhteydessš (Tieto ja ViestintŠtekniikka Tutkivan Oppimisen VŠlineenŠ, Helsingin kaupungin opetusvirasto, 1999) YhteistyštŠ laitoksella ja laitosten všlillš Kognitiivisen Aivotutkimuksen Yksikšn huomattavaa roolia kansainvšlisessš tutkimuksessa hyšdynnetššn laitoksen opetustoiminnassa. YksikšssŠ vierailee jatkuvasti aivotutkimuksen huippututkijoita, joiden laitokselle tarjoamat luennot, seminaarit ja yhteistyš tarjoavat sekš perus- ettš jatko-opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden pššstš kosketukseen kansainvšlisellš tasolla tuoreimpaan ja mielenkiintoisimpaan alan tutkimukseen ja aitoon yhteistyšhšn. TŠtŠ kirjoitettaessa toistakymmentš nuorta tutkijaa psykologian, lššketieteen ja tekniikan aloilta valmistelee všitšskirjatšitššn yksikšssš. YksikšssŠ on jatko-opiskelijoita Alankomaista, Australiasta, Liettuasta ja VenŠjŠltŠ ja useita muita on tulossa (mm. Alankomaista ja Englannista) Laitoksella toimiva Kokeellisen Persoonallisuustutkimuksen Laboratorio tarjoaa myšs huomattavia laajennuksia laitoksen koulutustoimintaan. Laboratorio tarjoaa perus- ja jatko-opiskelijoille mahdollisuuden perehtyš emotionaalisen stressin ja sairastuvuuden taustalla olevaan fysiologiseen reaktiivisuuteen. Laboratorio on alallaan kansainvšlistš huipputasoa, ja se on tuottanut runsaasti korkeatasoisia všitšskirjoja ja pro graduja. SitŠ on myšs hyšdynnetty perusopiskelijoille jšrjestetyissš erikoiskursseissa pienimuotoisempien tšiden yhteydessš Suomen psykologian laitoksia yhdistšvšn PsykoNet-yhteistyšn puitteissa laitoksen opetusmenetelmšt hyšdyntšvšt mm. interaktiivisia opetus- ja keskustelu-foorumeita: www-pohjaisilla keskusteluyhteyksillš olemme jo vuodesta 1996 alkaen antaneet opetusta, joka tapahtuu ŠŠniyhteyden ja tietoverkon varassa. NŠissŠ seminaareissa opetusta on jaettu mm. Helsingin, Tampereen, Turun, JyvŠskylŠn ja Joensuun yliopiston psykologian laitosten kesken. Toiminnan tarkoituksena on ollut jakaa erikoisosaamista yliopistojen laitosten všlillš. TietoyhteiskuntakehityksessŠ tšmšnkaltaisen osaamisen tarve kasvaa nopeasti ja kokeilun tavoitteena on varustautua tšhšn kysynnšn ja uuden osaamistarpeen lisššntymiseen. 1002

59 59 Koulutuksen tulos: tieteellisesti orientoitunut ammattilainen Laitoksen peruskoulutus on aina tšhdšnnyt tieteellisesti ajattelevien ammattilaisten kehittšmiseen. Useissa opintojaksoissa on yhdistetty teoreettinen opetus, kšytšnnšn sovellus teorian pohjalta sekš sovelluksen tuloksellisuuden seuranta. Opetuksessa hyšdynnetššn myšs ammatillisen osaamisen eri tasoja: laitoksen opettajat ja tutkijat yllšpitšvšt ja kehittšvšt monipuolista ja haasteellista oppimisympšristšš. Onnistuneena esimerkkinš tšstš monipuolisuudesta mainittakoon Klinikkatoiminta, jossa tyšnohjaajat, erikoispsykologikoulutettavat ja perusopiskelijat tyšskentelevšt tiiminš, jossa jokaisella on osaamistaan vastaava mielekšs tehtšvš ja missš kaikki pystyvšt seuraamaan toistensa tyšskentelyš. NŠin erikoispsykologikoulutettavat parantavat terapia- ja kuntoutusvalmiuksiaan, kun taas perustutkinto-opiskelijat saavat tuntumaa asiakastyšhšn. Kokeelliseen tutkimukseen kytketty persoonallisuus-tutkimus on kansainvšlisesti arvostettua ja klinikkatoiminta puolestaan yhdistšš ammattikšytšnnšt tieteelliseen tutkimukseen. Klinikan toimintaan perustuvia palveluja hyšdyntšvšt useat kšytšnnšn toimipisteet (mm. HYKS:n lastenklinikka, Jorvin sairaala, KELA, Medivire, Tyšsuojelurahasto) Koska psykologian opinnot johtavat ammatti-tutkintoon, on ammatti-identiteetin omaksuminen opiskelijoille ensiarvoisen tšrkešš. NiinpŠ jo ensimmšisen vuoden opinnoista alkaen perusopiskelijoita rohkaistaan psykologin roolin ja omien toimintatapojen aktiiviseen kehittšmiseen. Persoonallisuustutkimuksen jatkumon puitteissa tšhšn tarjoavat mahdollisuuden mm. ryhmšdynamiikkakurssit, jossa opiskelijat oppivat tunnistamaan omia tapojaan toimia ryhmšssš sekš joidenkin kurssien yhteydessš toimivat pienryhmšt. PienryhmiŠ ohjaavat tutorit ovat vanhempia psykologian opiskelijoita, jotka saavat nšin valmiuksia ryhmšn vetšmiseen. Heille on jšrjestetty tehtšvššnsš sekš pedagogista koulutusta yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmistš ettš tyšnohjausta laitokselta Kaikki PsyM-tutkintoon tšhtššvšt opiskelijat suorittavat 20 ov:n laajuisen soveltavan harjoittelun, useimmiten laitoksen hyvšksymšssš harjoittelupaikassa. Laitos pyrkii tarjoamaan mahdollisimman monipuolisia harjoitteluvaihtoehtoja ja tukee opiskelijoita myšs oma-aloitteisissa harjoitteluratkaisuissa. Huomion arvoista on, ettš vaikka valmistuneiden psykologien tyštilanne on tštš kirjoitettaessa erinomainen, Helsingin yliopiston psykologian laitos on aktiivisesti valmistautunut tyšelšmšn muuttuviin olosuhteisiin: eršs valmistautumisen muoto on Tyšpajatoiminnan yhteydessš suoritettavan harjoittelun laajennus, jossa opiskelijat ohjataan uusiin tyšympšristšihin (mm. Andersen Consulting, Data Fellows, Nokia Research Center, Puolustusvoimat, Sonera, TeamWare), joissa on huomattu psykologisen tiedon kšyttškelpoisuus. NŠmŠ laajennukset, jotka jo nyt ovat avanneet useita tyšpaikkoja laitokselta valmistuville opiskelijoille, voidaan pitšš erššnš merkittšvimmistš uusista lšpimurroista psykologian laitoksen tarjoaman koulutuksen puitteissa ja se epšilemšttš tulee vahvasti heijastumaan tyšelšmšn tuleviin kšytšntšihin. 1002

60 60 3 Koulutuksen kehittšminen ja arviointi Jatkuvan kehityksen ja palautteen periaate Laitoksen opetustoiminnan arvioinnissa ja kehittšmisessš pššasiallisen palautejšrjestelmšn muodostaa OpintotyšryhmŠ (OTR), joka koostuu opiskelijoista, laitoksen esimiehestš, opetusassistentista ja amanuenssista. OpiskelijajŠsenet valitsevat keskuudestaan opiskelijat siten, ettš jokainen vuosikurssi on edustettuna ja yleensš lšhes jokaisella kurssilla on ainakin yksi palauteryhmšn jšsen. NŠmŠ opiskelija-jšsenet keskustelevat kursseista muiden opiskelijoiden kanssa, keršten palautetta ja kehittšmisideoita yhteen nšiden keskustelujen, sšhkšpostin ja perinteisen aloitelaatikon kautta tulleiden ajatusten pohjalta. OTR kokoontuu 4Ð6 kertaa vuodessa ja nšistš kokouksista všlitetššn palautetta sekš opiskelijoille ettš opettajille OTR on osoittautunut erittšin toimivaksi ratkaisuksi ja sen toimesta on tarvittaessa muokattu niin yksittšisten kurssien sisšltšjš kuin koko opetusohjelman rakennettakin ja myšs toteutettu aivan uusia kursseja. OTR:n toiminta on pyritty pitšmššn riittšvšn informaalisena, joskin tarvittaessa myšs luottamuksellisena. Toisinaan palautteen antaminen saattaa olla myšs syntyneiden ongelmien tai tunteiden purkamista ja OTR:n toiminnalla voidaan kehittšš vaikeisiinkin tilanteisiin rakentavia kehittšmisideoita. Palaute on koettu kehittšvšmmšksi, tarkemmaksi ja enemmšn uusia ideoita synnyttšvšksi kuin aiempi kyselylomakkeisiin perustuva arviointijšrjestelmš. Kyselylomakkeiden kšyttš oli 1980-luvulla osa laitoksen ja yliopiston opetuskokeilua, jonka toteuttamisesta vastasi psykologian laitoksen tutkija, PsyT K. Lonka. Useat laitoksen tutkijoista kšyttšvšt edelleen kyselylomakkeita kurssiensa toiminnan kehittšmisessš. Opiskelijapalautteessa on korostunut erityisesti soveltavien, kšytšnnšnlšheisten kurssien korkea laatu. Laitos on saanut positiivista palautetta mm. lukuisista ammatillisiin valmiuksiin kouluttavista kursseista samoin kuin praktikum-kurssien toimivuudesta, joissa asioita opetellaan ja tehdššn kšytšnnšssš samalla kun tutustutaan aiheen teoriaan Opettajien ja opiskelijoiden aktiivisen vuorovaikutuksen ohella laitos on myšs kehittšnyt sisšistš toimintaansa: jokaviikkoiset osastokokoukset sekš johtoryhmštoiminta muodostavat opetustoiminnan ja tiedonvšlityksen kehitystyšn ytimen. Uusimpana tiedonvšlityksen ja toiminnan kehittšmisen ratkaisuna laitos yllšpitšš ja kehittšš LotusNotes-tietokantaa ( html), johon kootaan sekš opettajien ettš opiskelijoiden toimintaa integroiva tutkimus- ja opetustieto, kurssi- ja tenttitiedot, ja palautelomakkeet. Paitsi laitoksen sisšisenš tietopankkina, myšs kaikkien saatavilla olevana www-pohjaisena tiedotuskanavana LotusNotes-tietokanta on jo osoittanut tehokkuutensa Opetuksen kehitystyštš tukevat toiminnot JokapŠivŠisten toimintojen ohella kaikki laitoksen tutkijat ja opettajat ovat jo useamman vuoden ajan kokoontuneet joko Lammin tai TvŠrminnen biologisella asemalla kaksipšivšiseen laitoksen tieteelliseen tuloksellisuuteen ja koulutustoimintaan keskittyvššn kokoukseen. Kokouksissa kšydššn avoimesti lšpi laitoksen toiminnan tuloksellisuus, koulutustoiminta ja nšissš mahdollisesti ilmenneet on-

61 gelmakohdat, sekš kehitetššn laitoksen toimintaa. Jokavuotinen kehitysseminaari on osoittautunut erittšin tehokkaaksi sekš tieteellisen ettš opetustoiminnan kehittšmisen kannalta Laitoksella on jo kaksi vuosikymmentš Lauri Tarkkosen ja Markku Verkasalon johdolla kehitetty tilastollisten menetelmien opetusta, jonka ansiosta Tarkkonen on palkittu yliopiston Eino Kaila -palkinnolla v Psykologeille tietoteknisten ympšristšjen kšytšn opetus on vaatinut jatkuvia ponnisteluja kuten yhteiskunnallisella ja humanistisilla aloilla yleensškin, missš opiskelijoiden omat tietotekniset alkuvalmiudet eivšt aina ole olleet kovin hyviš. Koulutus on toteutettu kšsittelemšllš aitoja tilasto- ja testitulosaineistoja, joita opiskelijat ovat raportoineet posteriesityksinš, samalla tavoin kuin harjoituskurssien tiedekokouksissa. Tilastokursseilla painopiste on ollut kuitenkin menetelmšn opiskelussa ja tulokset tšytyy perustella metoditietšmyksen ja tilastollisten tietokoneajojen pohjalta. TŠmŠ opetus on nostanut opiskelijoidemme osaamistasoa merkittšvšsti SekŠ tyšpaja- ettš metodikoulutuksessa psykologian laitos on kehittšnyt myšs apuopettajakšytšntšš, eli rekrytoimme kiinnostuneita ja lahjakkaita nuoria opiskelijoita ohjaajiksi. He saavat mahdollisuuden sekš opiskella ettš ohjata metodi- ja tietotekniikka-aiheita. TŠllŠ jšrjestelyllš laitoksen tutkijakaartiin on saatu jatkuvasti uusia nuoria, teknisesti ja metodisesti pitkšllš olevia tutkijoita ja -avustajia, jotka ovat kykeneviš toimimaan suvereenisti tietoyhteiskunnassa. TŠmŠ on osoittautunut laitoksen tutkimustoiminnassa tšrkešksi, varsinkin kun opiskelijoiden sivuaineet eivat enšš tšnššn ole yhtš monipuolisia kuin ennen Perus- ja jatkokoulutustoiminnan tuloksellisuuden arviointia Laitoksen tarjoaman koulutuksen arviointi lienee selvšpiirteisintš, mikšli tarkastelun kohteeksi otetaan objektiiviset tunnusluvut, esimerkiksi viime vuosina suoritettujen perus- ja jatkotutkintojen mššrš, laitoksen tuottama opintoviikkomššrš, samoin kuin kansalliset ja kansainvšliset palkinnot. 1002

62 Taulukko 1. Suomen psykologian laitosten tieteellinen tuottavuus. Tutkimuksessa huomioitu laitosten vv. 1994Ð1998 tuottamat kansainvšliset referoidut julkaisut Joensuu Tampere Åbo Turku Jyväskylä Helsinki 1002 Psykologian laitos tuottaa erittšin tehokkaasti perustutkintoja ja opintoviikkoja. Sen lisšksi laitoksen tuottamat perustutkinnot ovat keskimššrin puolta halvempia kuin tiedekunnassa ( mk / tutkinto; kolmanneksi halvin tutkinto HY:ssŠ, ks. Helsingin yliopiston vuosikertomus 1998). NŠmŠ tunnusluvut ovat sikšlikin merkittšviš, ettš psykologia on ns. laiteaine (so. opetuksessa tarvitaan paljon kalliita laboratoriovšlineitš). Psykologia on niin absoluuttisesti kuin opiskelijamššriinkin suhteutettuna ylivoimaisesti eniten sekš perustutkintoja (n. 40/ v.) ettš opintoviikkoja (n ov/v.; Helsingin yliopiston opintorekisteri 1998) tuottava koulutusala/oppiaine Humanistisessa tiedekunnassa Suorien tunnuslukujen ohella on syytš huomioida eršs epšsuora, oleellisesti koulutuksen laatuun vaikuttava tekijš: vv. 1994Ð98 Helsingin yliopiston psykologian laitos julkaisi lšhes 250 referoitua artikkelia kansainvšlisissš tieteellisissš lehdissš. TŠmŠ on peršti 42 % Suomen kaikkien psykologian laitosten kv. julkaisuista (taulukko 1) 1 ja n. 50 % Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kv. julkaisuista. Laitoksen tieteellistš tasoa ja sen kansainvšlistš arvostusta heijastaa myšs samalla ajanjaksolla saavutettu ylivoimainen viittausindeksi (Science Citation Index: 1700 viittausta, Social Science Citation Index: 1500 viittausta; seuraavaksi parhaan psykologian laitoksen vastaavat luvut ovat 150 ja 590). TŠmŠ laitoksen saavuttama tieteellinen taso heijastuu všistšmšttšmšsti sekš perus- ettš erityisesti jatko-opetukseen, sillš opetushenkilškunnan ohella laitoksen pšštoimiset tutkijat osallistuvat erittšin aktiivisesti opetukseen ja ohjaavat opinnšytetšitš. Laitoksen tieteellinen toiminta heijastuu opetuksessa myšs useiden ulkomaisten vierailevien tutkijoiden muodossa, heidšn kanssaan tehtšvšn yhteistyšn, tietotaidon ja erikoisosaamisen všlityksellš. Opiskelijoille on nšin tarjolla aina viimeisintš tietoa tutkimuksen huipulta Psykologian laitoksen tarjoaman koulutuksen laadusta kertoo mm. se, ettš huomattava osa psykologian laitoksella valmistuvista pro gradu -tutkielmista on sellaisia, ettš niiden pohjalta julkaistaan kansainvšlistš arviointimenettelyš nou-

63 dattavissa psykologian ja sen lšhialojen tieteellisissš aikakausilehdissš. Vv. 1996Ð1998 tuloksesta olemme arvioineet, ettš kv. julkaisuihin pšštyviš opinnšytetšitš on n. 15 %. Laitoksen pro gradujen laadusta kertonee myšs se, ettš Helsingin yliopiston Juhlallisessa promootiossa 1994 promovoitiin psykologian laitoksella tyšnsš tehnyt kognitiotieteen opiskelija, FM Patrick May priimusmaisteriksi Psykologian laitos on mitš ilmeisimmin opiskelijoiden nškškulmasta erittšin houkutteleva paikka myšs jatkotutkintojen suorittamiselle. Psykologian laitoksen všitšskirjat ovat laitoksella tehdyn pšštšksen mukaisesti lšhes poikkeuksetta ns. nippuvšitšskirjoja, jonka yksittšisissš julkaisuissa všittelijan osuus on aina ollut merkittšvš. Toisin kuin muilla psykologian laitoksilla Suomessa, všitšskirjamme osajulkaisujen on oltava hyvšksyttyjš alan kansainvšliseen, arviointikšytšntšš soveltavaan lehteen. TŠmŠ kšytšntš on oleellisesti edesauttanut laadukkaiden všitšskirjojen tuottamista. VŠitšskirjoissamme on myšs enemmšn osajulkaisuja kuin muilla psykologian laitoksilla ja muilla yliopistomme aloilla: vv. 1996Ð1998 psykologian laitos tuotti peršti 21 tohtorintutkintoa (Opetusministerišn KOTA-tietokanta ( všittelijšistš 10 oli naisia, 11 miehiš, ja všitšskirjoissa kv. julkaisuja oli keskimššrin kuusi kappaletta. LŠhes kaikki všittelijšt tyšskentelivšt pšštoimisesti laitoksellamme všitšskirjaa valmistellessaan. Erityisesti ns. postgraduate-tutkijoiden koulutus on ollut tehokasta ja neljšn viime vuoden aikana všittelijšt ovat olleet tavoitteiden mukaisesti alle 30-vuotiaita Helsingin yliopisto on jo osoittanut arvostuksensa valitsemalla vuoden 1996 parhaaksi všitšskirjaksi laitoksemme tutkijan, PsyT Hannu Tiitisen všitšskirjan. TŠmŠn perusteella Tiitinen valittiin myšs vuoden 1997 HY:n juhlallisessa promootiossa ultimustohtoriksi. Laitoksen laadukas opetustoiminta on heijastunut myšs useina kansainvšlisinš huomionosoituksina. Psykologian laitoksella tehtyjš všitšskirjatšitš on palkittu myšs useilla kansainvšlisesti arvostetuilla palkinnoilla: kognitiivisen psykofysiologian Samuel Sutton -palkinto (USA) on myšnnetty prof. Mikko Samsille (1988) sekš FT Istvan Winklerille (1995), sekš Early Career Contribution to Psychophysiology Award (SPR, USA) Prof. Kimmo Alholle (1990). Vuonna 1996 tšmš palkinto myšnnettiin FT Erich Schršgerille (MŸnchen) tyšstš, jonka hšn teki suurelta osin Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikšssš Tiedekunnan, rehtorin ja laitoksen všlisissš tulossopimuksissa laitoksen tavoitteena on ollut vuoteen 1996 asti ollut neljš všitšstš vuodessa, 1997 alkaen viisi všitšstš vuodessa. Kuten taulukko 2 osoittaa, psykologian laitoksen všitšskirjatšiden tuotanto on ylittšnyt kaikki asetetut tavoitteet Taulukko 2. Psykologian laitoksen všitšskirja- ja lisensiaattityšt 1996Ð Väitöskirjat: Vuosi Tavoite Tulos Lisensiaatintutkinnot:

64 64 Väitöskirjat: Vuosi Tavoite Tulos Vaikka Helsingin yliopiston psykologian laitoksen opiskelijoiden sisššnottomššrš on alle 25 % suhteessa koko Suomen psykologian laitoksiin, laitoksella tuotetut všitšskirjat muodostavat peršti 42 % kaikista Suomessa 1996Ð1998 tarkastetuista psykologian alan všitšskirjoista. Myšs lisensiaatintutkimusten mššršn odotetaan lisššntyvšn kun erikoispsykologin tutkinnon suorittajat saavat valmiiksi tšitššn. TŠmŠ 80 ov:n laajuinen tutkinto sisšltšš tieteellisen opinnšytteen lisšksi ammatillisia erikoistumisopintoja ja vastaa kšsityksemme mukaan tyšmššršltššn lšhes tohtorintutkintoa Psykologian laitoksen jatkotutkintojen mššršn voi katsoa heijastavan laitoksen onnistumista omassa opetustoiminnassaan: mikšli jatkotutkintojen osuus on suuri, laitos on onnistunut rakentamaan mielekkššn ja toimivan perusopetuskokonaisuuden, jonka suoritettuaan opiskelijat suuntautuvat jatko-opintoihin. Onkin siten perusteltua tarkastella edellš mainittuja absoluuttisia suoritusmššriš suhteutettuna laitokselle vuosittain hyvšksyttyihin opiskelijamššriin. Taulukko 3 osoittaa, ettš perustutkinnon suorittaneista opiskelijoista noin joka kolmas jatkaa opiskelujaan joko lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon 1. Psykologia onkin ylivoimaisesti eniten jatkotutkintoja tuottava koulutusala/oppiaine Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa Taulukko 3. Psykologian laitoksen jatkotutkinnot suhteutettuna opiskelijamššrššn 1002 Jatkotutkintojen suhteellinen osuus: Vuosi Tutkinnot Osuus % % % Rohkenemmekin epšillš, ettš nšin huomattaviin osuuksiin ylletššn muilla tieteen aloilla ja katsomme korkean jatkotutkintomššršn olevan vakuuttava osoitus Helsingin yliopiston psykologian laitoksen perus- ja jatkokoulutustoiminnan laadusta Jatkotutkintojen absoluuttiset mššršt ja suhteelliset osuudet olisivat vielš suurempia, mikšli niissš huomioitaisiin laitoksella toimivan Kognitiotieteen koulutusohjelman vuonna 1998 valmistuneet 3 lisensiaatintyštš.

65 65 4 Koulutuksen kehittšmissuunnitelmat ja tulevaisuudennškymšt Koulutustoiminnan perusta sšilyy Psykologian laitoksen koulutustoiminnan pitkšaikainen perusta, tieteellinen ajattelutapa ja menetelmšllinen osaaminen, tulevat edelleenkin sšilyttšmššn keskeisen aseman laitoksen opetuksessa. Tehokkaaksi havaitut praktikum-kurssit ja Tyšpajatoiminta ovat jo vakiinnuttaneet asemansa ja viimemainittua tullaan laajentamaan tyšelšmšn uusiin haasteisiin (mm. kognitiivinen ergonomia, kšyttšliittymštutkimus, tyšstressi ja gerontologia). Opetustoiminnan taustavoimina, jo vakiintuneiden hallinnollisten ratkaisujen (mm. OTR, Lammi/TvŠrminne-kokoukset, johtoryhmštoiminta, osastokokoukset), opetustoiminnan ja kokeellisten laboratorioiden rinnalle laitos rakentaa myšs uusia LotusNotes/wwwtietokantaratkaisuja, jotka tehostavat opetuksen kehitystyštš sekš vuorovaikutusta opettajien ja opiskelijoiden všlillš Uusia koulutusratkaisuja kehitetššn jatkuvasti Laitoksen opetukseen liittyvšt uusimmat kehittšmisideat koostettiin vuonna 1999 koko laitoksen kaksipšivšisessš Lammin tulosseminaarissa, joka kšytettiin lšhinnš opetukseen liittyvien asioiden pohtimiseen. LŠhes 50 tutkijaa ja opettajaa kšsitteli tyšryhmissš mm. seuraavia kysymyksiš: graduohjauksen periaatteet, jatkokoulutuksen organisoiminen, tutkijalinjan toteuttaminen, opetuksen vaatimustaso ja mššrš, kirja- ja alkutenttien merkitys, opintojatkumoiden kehittšminen, metodiopetuksen ongelmat, OmaOpettaja-jŠrjestelmŠ, periodiopetus, opetuksen seurantajšrjestelmšn kehittšminen, kurssiesitteiden laatiminen ja psykologien ammattikuvan všlittšminen opiskelijoille. TŠmŠ kehitystyš paitsi huomioi tasapuolisesti kaikkien sidosryhmien nškemykset, aktivoi laitoksen opettajat ja tutkijat toimimaan yhteisessš viitekehyksessš ja tuottaa jatkuvasti uusia kšytšntšjš laitoksen opetustoimintaan. Kokouksissa esitetyistš ratkaisuista laitos on valinnut parhaat kehitysratkaisut tarkemman testauksen kohteeksi ja niiden toteutumista tarkastellaan seuraavassa laitoksen tulosseminaarissa alkuvuodesta Lammin seminaarikeskustelujen pohjalta laitos on nyt ottamassa kšyttššn Filosofian maisterin tutkintoon johtavan, 160 ov:n laajuisen tutkijalinjan, jonka painopiste on nimenomaan opiskelijoiden tieteellisten valmiuksien kehittšmisessš. Laitos pyrkii myšs lisššmššn opettajien ja opiskelijoiden všlistš luontevaa kommunikointiyhteyttš. SyksystŠ 1999 alkaen kokeillaan vapaamuotoista Oma- Opettaja-jŠrjestelmŠŠ, jossa uusien opiskelijoiden pienryhmšohjaajat tuovat ryhmšnsš keskustelemaan 2Ð3 kertaa ensimmšisen vuoden aikana tietyn opettajan kanssa. Tavoitteena on nšin alentaa opiskelijoiden kynnystš tulla keskustelemaan henkilškunnan kanssa opiskeluun liittyvistš asioista. EnsimmŠisen vuoden tapaamisissa myšs opettajilla on mahdollisuus keskustella laitoksen opetukseen liittyvistš nškemyksistš ja kšytšnnšistš uusien opiskelijoiden kanssa Vuoden 1999 syksyllš kšynnistyvšt tyšpajatyyppiset kurssit kehitys-, persoonallisuus- ja kliinisestš psykologiasta, jossa pyritššn integroimaan nšiden osa-alueiden uusinta tietoa useiden eri opettajien voimin. TŠmŠ tarjoaa opiskelijoille useita eri nškškulmat tarkasteltaviin asioihin. Onnistuneena esimerkkinš

66 tšllaisesta mainittakoon laitoksella jo aiemmin toteutettu kurssi, jossa tarkasteltiin ihmisen sosiaalisen kšyttšytymisen muotoutumista mm. sosiaalisen oppimisen, perinnšllisen temperamentin, fysiologian ja mahdollisen geneettisen kontribuution nškškulmasta. Opetus tullaan toteuttamaan ongelmalšhtšisesti ja yhteistoiminnallisen opetuksen periaatteita hyšdyntšen, mikš tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden keskittyš johonkin psykologiseen ilmiššn laajasti usealta eri kannalta. TŠmŠ on suunniteltu tapahtuvaksi ryhmštšiden, opintopšivškirjojen, suullisten esitelmien ja kirjallisten harjoitustšiden muodossa. Ammatillisia valmiuksia tarjoava yksilštutkimusjatkumo tulee kehittymššn klinikkatoiminnan laajenemisen myštš, ja yhteydet tyšelšmššn pyritššn saamaan entistš kiintešmmiksi. OngelmalŠhtšinen, pitkšlti pienryhmissš tapahtuva opetus vaatii kuitenkin huomattavia opettajaresursseja ja siten myšs taloudellista panostusta Laitoksen tutkijat kehittšvšt yhdessš Taideteollisen korkeakoulun kanssa Future Learning Environment (FLE) -ympšristšš. Hanketta ovat rahoittaneet mm. TEKES ja Opetusministeriš. FLE on korkeakouluopiskelijoiden kšyttššn suunniteltu www-selaimen všlityksellš toimiva yhteisšllisen oppimisen ympšristš. FLE:n erityispiirteenš on se, ettš edellš kuvattu tutkivan oppimisen malli on oppimisympšristšn suunnittelun lšhtškohtana: opiskelijoita ohjataan tyšskentelemššn pienissš ryhmissš asettamiensa ongelmien ratkaisemiseksi ajan ja paikan asettamista rajoituksista riippumatta. Jokaisella kšyttšjšllš on oma tyšpšytšnsš, johon taltioidaan hšnen tyšskentelynsš kohteena eri kursseilla olevat dokumentit ja hšnellš on vapaa pššsy muiden kursseillaan olevien tyšpšydille (vrt. laitoksen LotusNotes-tietokanta). FLE-ympŠristšssŠ tehty tutkimus on osoittanut, ettš tšllainen opetusmalli rohkaisee opiskelijoita rakentamaan, jakamaan ja sšštelemššn omia ja muiden kšsityksiš opiskelemistaan asioista. Kokeilu osoittaa myšs, ettš nykyiset korkeakoulujen tutkintorakenteet rajoittavat mahdollisuuksia osallistua pitkšjšnteiseen, asiantuntijan toimintaa muistuttavaan ongelmalšhtšiseen tyšskentelyyn tiedon kanssa. Erityisesti se, ettš opiskelijoilla on suuri joukko irrallisia ja suhteellisen pieniš kursseja suoritettavana rajoittaa heidšn mahdollisuuksiaan syventšvššn, aihepiiriš tutkivaan opiskeluun TulevaisuudennŠkymiŠ Helsingin yliopistolla psykologian laitos on tarjonnut 180 ov:n laajuisen koulutusohjelman, joka on suunniteltu siten, ettš opiskelija saavuttaa sekš tieteellisen ettš ammatillisen pštevyyden. Vakituisen opettajakunnan ohella laitoksen tuloksellinen toiminta on perustunut myšs laitoksen tutkijoiden koulutuspanokseen.1002 SekŠ Helsingin yliopiston, humanistisen tiedekunnan ettš psykologian laitoksen mššršrahakehitys on viime vuosina jatkuvasti huonontunut, jonka seurauksena laitos on nyt ajautumassa kestšmšttšmššn taloudelliseen tilanteeseen. Laitos on nšillš nškymin pakotettu suuntaamaan všhenevšt mššršrahansa pššaineopiskelijoiden opetukseen ja luopumaan yleissivistšvšstš roolistaan yliopiston koulutustoiminnassa Helsingin yliopiston psykologian laitoksen perus- ja jatkokoulutustoiminta on tieteellisessš painotuksessaan ja laaja-alaisuudessaan uraauurtavaa TŠmŠ teoreettisesti ja tieteellisesti perusteltu kehitystyš tulee jatkumaan laitoksellamme ja arvioimme, ettš tšmš kehitystyš tulee toimimaan mallina myšs muilla yliopiston laitoksilla, samoin kuin useilla muilla koulutustoiminnan

67 67 alueilla Arviona koulutuksen tarpeesta, mššršstš ja laadusta todettakoon lopuksi seuraavaa: psykologisen tiedon tarve useilla eri sovellusalueilla on ilmeinen, ja se tulee todennškšisesti lisššntymššn tietoyhteiskunnan vaatimusten kasvun myštš. TŠtŠ tarvetta heijastaa esimerkiksi psykologien erinomainen tyštilanne: Psykologiliiton tuoreimman kartoituksen mukaan Suomen lšhes kaikki 3600 laillistettua psykologia ovat tyšllistettyjš Perinteisen julkisen sektorin psykologitoiminnan lisšksi psykologista asiantuntemusta tullaan tarvitsemaan enenevšssš mššrin kokonaan uusilla alueilla. Ottaen esimerkiksi huomioon psykologien toimenkuvan onnistuneen laajentamisen uusille tyšelšmšn sektoreille (vrt. laitoksen Tyšpajatoiminnan kytkškset yritys-maailmaan), Helsingin yliopiston psykologian laitos voisi epšilemšttš huomattavasti lisštš koulutettavien opiskelijoiden mššršš. Psykologian laitoksen perus- ja jatkokoulutuksen laadun olemme kšsittššksemme jo todistaneet Psykologian laitoksen, OpintotyšryhmŠn ja JohtoryhmŠn puolesta: Prof. Liisa Keltikangas-JŠrvinen 1002 Prof. Hannu Tiitinen 1002 Psykologian laitoksen esimies Soveltavan psykologian osaston esimies 1002 Yleisen psykologian osaston esimies 1002 Helsingin yliopisto 1002 Helsingin yliopisto 1002 Liite: Opiskelijoiden kannanotto Helsingin yliopiston Psykologian laitoksen opetus- ja ohjaustoiminta opiskelijoiden nškškulmasta Helsinkin yliopiston psykologian laitoksen yleinen taso on varsin hyvš. Jo opintojen alusta lšhtien opiskelu sisšltšš teoreettisen opiskelun ja kirjoista lukemisen lisšksi varsin paljon mahdollisuuksia kšytšnnšn harjoitteluun ja erilaisten harjoitustšiden tekemiseen. Opiskelijat kokevat usein juuri teoriaa ja kšytšntšš yhdistšvšt ammatilliset kurssit Psykologian laitoksen parhaana tarjontana ja ammattiyhdistysten kautta valmistuneilta psykologeilta saatu palaute on osoittanut ne erittšin tšrkešksi osaksi psykologin koulutusta. Laitoksen opetuksessa lšytyy tietenkin edelleen parantamisen varaa, ja eri kurssien ja opettajien všlillš on jonkin verran vaihtelua opetukseen panostamisessa ja kurssien toteutuksen laadussa. Laitoksella kehitetššnkin aktiivisesti uusia opetusmuotoja niin yksittšisten kurssien kuin koko tutkintorakenteenkin suhteen, ja nšmš kokeilut ovat parhaimmillaan olleet erittšin onnistuneita Ammatillisten kurssien parhaimmistoa edustavat syventšvien opintojen yksilštutkimusjatkumo, jonka aikana tutustutaan psykologin perustaitoihin, kuten kliinisten haastattelujen tekemiseen, testimenetelmien kšyttššn ja lausuntojen kirjoittamiseen, sekš myšhemmin kokonaisten psykologisten tutkimusten tekemiseen yhteistyšssš esimerkiksi HYKS:in psykiatrisen poliklinikan kanssa. Laaja kurssitarjonta mahdollistaa suuntautumisen eri osa-alueille, kuten kliiniseen neuropsykologiaan, kehitysneuropsykologiaan, kehityspsykologiaan,

68 68 aikuispsykodiagnostiikkaan tai tyšpsykologian puolella henkilšstšvalintoihin Lukuisat harjoitustyškurssit havaintopsykologian, kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian alueilta tukevat opiskelijoiden tieteellistš koulutusta. Esimerkiksi jo toisena opiskeluvuotena opiskelijalla on mahdollisuus pššstš kognitiivisen neurotieteen opetuslaboratoriossa kokeilemaan muun muassa EEGvasteiden mittaamista ja kokeiden tekemistš laitoksen opetuslaboratoriossa Opetukseen ja sen kehittšmiseen panostaminen kšy ilmi esimerkiksi uusista opetuskokeiluista, joissa yksittšisiš kursseja pyritššn yhdistelemššn laajemmiksi ja kokonaisvaltaisemmiksi kokonaisuuksiksi. Opetusta kehitetššn yhteistyšssš opiskelijoiden ja laitoksen henkilškunnan kanssa laitoksella toimivan opintojen kehittšmistyšryhmšn kautta, jonka toiminnan johdosta on esimerkiksi muutettu opetuksessa kšytettšviš tietokoneohjelmia, yksittšisten kurssien ja myšs laajemman tutkintorakenteen sisšltšš, sekš luotu kokonaan uusia kursseja. TŠllŠ panostuksella on todennškšisesti merkitystš myšs opiskelijoiden hyvššn opiskelumotivaatioon ja opiskelujen tehokkaaseen etenemiseen Psykologian laitoksella vallitsee opiskelijoiden ja opettajien všlillš suhteellisen epšmuodollinen ja avoin kulttuuri, mikš helpottaa opiskelua ja erityisesti sen kehittšmistš Ð opiskelijat kokevat, ettš lšhes kaikille opettajille on helppo mennš puhumaan ja yleensš kšytšnnšn jšrjestelyt sujuvat ilman kuormittavaa byrokratiaa Opintojen kehittšmistyšryhmšn ja psykologian opiskelijoiden ainejšrjestšn, Kompleksi Ry:n puolesta 1002 Saku Airosmaa, opintojen kehittšmistyšryhmšn opiskelijajšsen

69 69 Ehdotus korkealaatuisen perus- ja/tai jatkokoulutuksen yksiköksi ehdotusta täydentävät tilasto- ja taustatiedot 1002 Korkeakoulujen arviointineuvosto pyytää laatutyksikköehdotusta täydentäviä tilasto- ja taustatietoja, koska vuonna 1998 ehdotusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat toivoivat käsittelyn tueksi myös määrällisiä tietoja. Tilasto- ja taustatiedot pyydetään täyttämään lomakkeeseen siltä osin kuin se koulutuksen luonteen ja saatavilla olevien tilastojen mukaan on mahdollista sekä perustelemaan syy puuttuviin tietoihin. Arvioinnissa painotetaan koulutuksen laatua; määrällisiä tietoja käytetään lähinnä kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta. Yliopisto Laitos/yksikkö Helsingin yliopisto Psykologian laitos Lisätietoja antaa: Nimi ja asema Jouni Kekoni, opetusassistentti Puhelinnumero Sähköpostiosoite Yliopiston ehdotus koskee (ympyröikää oikea vaihtoehto) 1 tiedekuntaa 5 tutkijakoulua 2 osastoa 6 yhteishanketta 3 laitosta 7 muuta, mitä? 4 koulutusohjelmaa Perustelkaa, miksi puuttuvia tilastotietoja ei voida antaa. (Esim. tutkintojen määriä ei voida ilmoittaa, koska kyse ei ole tutkintoon johtavasta koulutuksesta.) - 1. Yksikön opiskelijat ja koulutus Perustutkinto-opiskelijat Hyväksytyt uudet opiskelijat

70 70 Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut ylemmät perustutkinnot Ylemmän kk-tutkinnon keskimääräinen suoritusaika vuosina 8 6,5 7 Jatko-opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut lisensiaatin tutkinnot Suoritetut tohtorin tutkinnot Sivuaineopiskelijat (muualta kuin omasta yksiköstä) Opiskelijat yhteensä (arvio) 50* 50* 50* Ulkopuolisten sivuaineopiskelijoiden suorittamat opintoviikot n. 1400** n. 1400** n. 1400** *) Logopedian, teologian ja sos.psykologian opiskelijoita ja lisäksi n. 150 vapaan puoliarvosanan opiskelijaa. **) Sisältää myös psykologian vapaan puoliarvosanan ov:t. Erilliskoulutus (esim. opettajan pedagogiset opinnot) Opiskelijat yhteensä Yksikössä erilliskoulutuksessa suoritetut opintoviikot yhteensä Muu yksikön antama koulutus Yksikössä suoritetut muut opintoviikot yhteensä 2. Opetus-, tutkimus- ja muu henkilökunta Professorit (nimet pyydetään alla) Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat henkilötyövuosina n t n t n t Yliassistentit Assistentit Tutkijat Muun henkilökunnan määrä Yksikön rahoitus

71 71 Toimintamenomäärärahat, 1000 mk Ulkopuolinen rahoitus, 1000 mk Tutkijakoulutoiminta Toiminta tutkijakoulun koordinaattorina tai partnerina (p) eri vuosina 5. Ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen valmistumisvuoden mukaan Työllistymisprosentti tutkinnon suorittamis 98,30 % 98,40 % 98,40 % vuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa sijoittumistietojen lähde Psykologiliitto arviointi tiedon luotettavuudesta, esim. sijoittumisselvitysten vastaus-% HUOM! Työllistymisprosentit ovat Psykologiliiton tietojen perusteella tehtyjä arvioita Uudenmaan alueen kaikkien laillistettujen psykologien työllisyydestä, koska tilastotietoja yliopiston ja valmistumisvuoden perusteella ei ollut saatavilla. 6. Kansainvälinen toiminta Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) lähteneet n. 3* n. 3* n. 4* Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) saapuneet 1 2* 1 2* 1 2* Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) lähteneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) saapuneet Toteutunut vieraskielinen opetustarjonta (ov) *) Vuosittain lähtee opiskelijavaihtoon 12 psykologian opiskelijaa NordPlusin kautta Pohjoismaiden yliopistoihin vähintään puoleksi vuodeksi, muualle vaihtoon lähteneistä ei ole tietoja. 1002

72 72 Arviointipalaute Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt Psykologian laitoksella annettavan opetuksen tavoitteet on johdettu tutkinnosta annetusta asetuksesta. Tavoitteiksi todetaan suhteellisen perinteisesti hyvä tieteenalan tuntemus, menetelmien hallinta, ammatillinen valmius, kyky uuden tiedon hankintaan sekä riittävät viestintätaidot. Näiden tavoitteiden ohella opiskelijoita kannustetaan laajentamaan perinteistä psykologin ammattikuvaa sekä vastaamaan työelämän muuttuviin haasteisiin. Erityinen paino on asetettu laajojen opintokokonaisuuksien sekä opetuksen ja tutkimuksen yhteyden rakentamiseksi. Nämä opetuksen tavoitteet asettavat selviä menetelmällisiä odotuksia itse opetuksen järjestämiselle, missä onkin onnistuttu varsin hyvin. Uudistetut koulutuksen sisällöt ovat melko hyvin sidoksissa tavoitteisiin. Työelämän tarpeiden huomioonottaminen toteutuu esimerkiksi yksilötutkimusjatkumossa. Sen sijaan yksilöllisten opintosuunnitelmien tarjonta ei välttämättä toteudu kaikissa koulutusratkaisuissa, eikä vaihtoehtoisia suoritustapoja esitellä kaikilta osin. Koulutuksen toteutus Laitoksella ilmenee selvä orientaatio aktivoivaan opiskeluun ja opetukseen; opetuksessa on luento-opetuksen rinnalla käytössä opiskelijoita aktivoivia opetusmenetelmiä. Laitoksen luonteesta johtuen on selvää, että opetuksen kehittämisessä voidaan käyttää hyväksi myös tieteen uusimpia tuloksia ja virtauksia. Laitoksella toimii mm. akatemiaprofessorin vetämä tutkimuksen huippuyksikkö, mikä osaltaan turvaa tutkimuksen tasoa ja heijastuu opetukseen tutkijoiden toimiessa opetustehtävissä. Opetuksen muodoista ansiokkaimpiin kuuluu opetusteknologiapalkinnolla palkittu työpaja-kokeilu, joka organisoi kokeellisen tutkimuksen harjoituskurssit yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Ansiokasta on myös praktikum-kurssien raporttien muokkaaminen ns. posterikirjaksi ja niiden tarkastelu vuosittain Tieteen päivänä, joiden avulla opiskelijat saavat valmennusta tieteelliseen työskentelyyn jo opintojensa varhaisessa vaiheessa. Myös klinikkaopetuksen toteutus on suhteellisen laajaa, vaikka se ei nykyisellään poikkeakaan muista psykologian laitoksista. Kognitiiviseen psykologiaan on liittynyt tutkivan oppimisen mallin kehittäminen, jolla on ollut ja tulee olemaan yksi merkittävimmistä sovelluksista opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä. Erityisenä ansiona voidaan vielä nostaa esille kansainvälisestikin korkeatasoiseksi tunnustettu kokeellisen persoonallisuustutkimuksen laboratorio. Tutortoiminnassa on vielä kehittämisen varaa, vaikka integroimisessa laitokselle onkin onnistuttu hyvin. Opintoneuvonnassa näyttää samoin olevan vielä puutteita. Edelleen opetusteknologian hyväksikäytöstä opetuksessa on palkittua työpaja-kokeilua, videoluentosarjoja ja Psykonet-yhteyksiä lukuun ottamatta vähän mainintoja. Opetushenkilökunnan tieteellinen pätevyys on hyvä. Pedagogisia valmiuksia näytetään kehitettävän ja arvostettavan; opettajat ovat pereh-

73 tyneet aktivoivaan opetukseen, yhteistoiminnalliseen ja ongelmalähtöisen opetuksen toteuttamiseen, uuden opetusteknologian hyödyntämiseen sekä portfolion käyttöön. Kansainvälisen yhteistyön määrä on laitoksen kokoon ja tieteenalaan nähden varsin niukkaa. Opiskelijoiden mahdollisuudet päästä vaihtoon ulkomaille vaikuttavat rajallisilta, ja opettajavaihtoa ei tilastojen valossa näyttäisi olevan ollenkaan. Muutoin kansainvälinen ja kotimainen yhteistyö on kohtalaisen hyvällä tasolla. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Laitoksella on TQM-periaatteiden mukaisesti vahvasti sitouduttu opetuksen jatkuvaan seurantaan, mikä tarjoaa opetussuunnitelmien kehittämiselle hyvät puitteet. Onnistunutta palautekäytäntöä edustaa Opintotyöryhmä, johon osallistuvat jokaisen vuosikurssin opiskelijat, ja joka kokoontuu 4 6 kertaa vuodessa. Myös apuopettajakäytäntö on omiaan sitouttamaan opiskelijoita laitoksen toimintaan ja tutkimukseen. Opettajat kehittävät toimintaansa mm. osasto- ja johtoryhmäkokouksissa. Koulutuksen tuloksista on saatu lukuisia tunnustuspalkintoja. Laitos perustelee tehokkuuttaan koulutuksen tunnuslukujen avulla, ja sen toiminta onkin ollut varsin tuloksekasta muihin yliopistoihin ja koulutusaloihin verrattuna. Laitos tuottaa tiedekunnassaan eniten opintoviikkoja. Huomattava osa graduista julkaistaan kansainvälisissä sarjoissa. Tiedekunnan sisäisessä vertailussa tutkinnot ovat kolmanneksi halvimpia, ja niitä tuotetaan eniten. Myös jatkotutkintotuotanto on ollut huomattavaa. Työllistymisprosentti on lähes 100. Viittausindeksi on tiedekunnassa ylivoimainen, mikä ilmeisesti liittyy laitoksen kokeellisen tutkimuksen luonnontieteenomaisuuteen. Viime mainittu puolestaan mahdollistaa sen, että ulkopuolisen rahoituksen saaminen ja tuloksellisuus on ylipäänsä eri tasolla kuin perinteissä käsityömäisessä humanistisessa tutkimuksessa. Opiskelijoiden antama erillinen lausunto opetuksen laadusta on lievässä ristiriidassa laitoksen henkilökunnan näkemyksen kanssa. Lisäksi hakemuksessa esitetty johtopäätös laitoksen tieteellisen aktiivisuuden ja opetuksen tason välisestä korrelaatiosta häiritsee joitakin arvioitsijoita. Hakemuksen tiivistelmäosan toteamus, että laitos tuottaa lähes 50 % psykologian tohtorintutkinnoista Suomessa, on arvioitsijoiden mukaan virheellinen, todellisen prosenttiluvun ollessa lähempänä 40 %:a. Koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Kehittämissuunnitelmat ovat huolella harkitut, tosin joidenkin arvioitsijoiden mielestä niukat. Uusien koulutusratkaisujen kehittäminen on huomattavan innovatiivista. Erilaisia koulutuksellisia vaihtoehtoja tutkitaan ja arvioidaan aktiivisesti. Mukana on myös mainittujen työpajakurssien laajentaminen, Omaopettaja-järjestelmän kokeilu ja tulevaisuuden oppimisympäristön kehittämishanke yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. 73

74 Yleisarvio Psykologian laitos on innovatiivinen koulutusyhteisö, jolla on näyttöjä monista koulutuksen kehittämiseen tähtäävistä hankkeista ja jolle on leimallista kokeileva asenne. Pitkäjänteiseen opetuksen kehittämiseen on pyritty yhdistämällä yksittäisiä opintopaketteja laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja monipuolistamalla opetuksessa käytettäviä opetusmenetelmiä. Erityisen ansiokasta opetuksen kehittämisen alueella on pyrkimys yhdistää metodiopetus ja laboratoriotyöskentely itsenäisen opiskelun kanssa kokonaisuudeksi erityisissä työpajoissa. Laitos huomioi työelämän tarpeet melko hyvin, antaa hyvät tutkimukselliset valmiudet ja tarjoaa laadukasta opetusta. Myös opetuksen arviointi on melko hyvällä tasolla. Sen sijaan kansainvälisen vaihdon ja opinto-ohjauksen lisäämisessä sekä opetusteknologian hyödyntämisessä on vielä tehostettavaa. 74

75 75 Helsingin yliopisto: Suomen kielen laitos Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 2001Ð2003 Helsingin yliopiston suomen kielen laitos on valtakunnallisesti ja kansainvšlisesti alansa suurin yliopistollinen opetus- ja tutkimusyksikkš. Sen mukaisesti se harjoittaa laaja-alaista sekš teoreettisiin ettš praktisiin pššmššriin tšhtššvšš tutkimusta, antaa erilaisiin ammattitehtšviin valmistavaa perustutkinto-opetusta ja jšrjestšš valtakunnallisessa ja kansainvšlisessš mitassa alan jatkokoulutusta. Perusopetusta on systemaattisesti kehitetty niin, ettš se antaa toisaalta yleiset valmiudet erilaisiin kielenkšytšn ammattitaitoa vaativiin tyštehtšviin ja toisaalta erityistaidot tšrkeimpiin selvšrajaisiksi vakiintuneisiin, suomen kielen opintoja edellyttšviin ammatteihin. Siten laitos kouluttaa paitsi Šidinkielenopettajia, suomi toisena ja vieraana kielenš -opettajia ja kielenhuoltotehtšviin erikoistuvia myšs muihin tyštehtšviin soveltuvia suomen kielen ammattilaisia. Valmistuneita on sijoittunut esimerkiksi erilaisten yhteisšjen ja yritysten tiedottajiksi, toimittajiksi, kustantajien palvelukseen, kššntšjiksi ja kirjoittamisen ohjaajiksi. 1 LŠhtškohdat opetuksen kehittšmiselle Laitokseen kuuluu kaksi tšysimittaista oppiainetta: suomen kieli sekš ulkomaalaisille opiskelijoille tarkoitettu Suomen kieli ja kulttuuri; edelliseen otetaan vuosittain 60 ja jšlkimmšiseen 10 pššaineopiskelijaa. LisŠksi laitos vastaa koko yliopiston ulkomaalaisopiskelijoiden suomen kielen opetuksesta ja humanistisen tiedekunnan kaikille suomenkielisille opiskelijoille pakollisesta kirjallisen viestinnšn opetuksesta, tarjoaa kursseja muiden kieliaineiden opiskelijoille, osallistuu avoimen korkeakoulun opetukseen ja suomi toisena ja vieraana kielenš -opettajien tšydennyskoulutukseen sekš jšrjestšš itse vuosittain tšydennyskoulutusta Šidinkielenopettajille Vuonna 1999 laitoksella opetti viisi professoria, viisi lehtoria, yliassistentti ja kuusi assistenttia; myšs laitoksen kaksi tutkimusamanuenssia osallistuvat opetukseen. Ulkomaalaisopetuksesta huolehtii heidšn lisškseen neljš lehtoria ja kolme pšštoimista tuntiopettajaa Suomen kielen laitoksen tehtšvš on tuottaa kansainvšlisen lingvistiikan ja suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin suomen kieltš koskevaa uutta tutkimustietoa, kouluttaa uusia tutkijoita ja antaa perusopetusta. Jotta nšmš odotukset pystyttšisiin tšyttšmššn, opetus ja tutkimus on saatettu kiinteššn vuorovaikutukseen ja niitš kehitetššn kokonaisuutena. Laitos kšynnisti 1980-luvun lopussa kokonaisvaltaisen opetuksen kehittšmisprosessin, joka on vakiintunut pysyvšksi ja keskeiseksi toiminnan osaksi. Siihen mennessš alan opetus oli koko maassa

76 uudistunut hitaasti, ja sen muodot ja sisšllšt olivat enimmškseen traditionaalisia. TŠmŠ heijastui opiskelumotivaatioon ja sai monet keskeyttšmššn opintonsa Perusongelma oli selvš: miten hoitaa kšytettšvissš olevin rajallisin voimavaroin alueellinen, valtakunnallinen ja globaalinen tutkimus- ja koulutusvastuu? Todettiin, etteivšt yksittšiset uudistukset riitš takaamaan opetuksen laatua ja tehoa; sen sijaan opetuksen kehittšminen tuli jšrjestšš niin, ettš siitš saadaan jatkuva ja kokonaisvaltainen prosessi Yhteistyšn vahvistaminen VŠlttŠmŠtšn edellytys opetustoiminnan kehittšmisessš on sellainen ilmapiiri, joka synnyttšš innovatiivisia ratkaisuja. Siksi laitoksen tuli ensimmšiseksi muodostaa itselleen selvš kuva toimintaympšristšstššn ja omasta roolistaan siinš, ja tyšyhteisšnš sitš tuli kehittšš niin, ettš sekš henkilškunta ettš opiskelijat ovat aktiivisesti ja halukkaasti mukana uudistustyšssš TŠssŠ tarkoituksessa on mm. toteutettu yhteisestš aloitteesta kaksi ulkopuolisten konsulttien henkilškunnalle jšrjestšmšš seminaaria, joiden tavoitteena oli tyšskentelyilmapiirin parantaminen sekš yhteistyšn ja innovatiivisuuden vahvistaminen. Samaan on tšhdštty myšs laitoksen henkilškunnalleen jšrjestšmšllš tyšnohjauksella. Henkilškunta on vahvasti sitoutunut opetusta koskeviin uudistuksiin. Se on kšyttšnyt vuosikausia auliisti niin aikaa kuin henkistš energiaakin yhteiseen opintojen suunnittelua ja toteuttamista koskevaan tyšhšn sekš omien kurssiensa, opetusmenetelmiensš ja opetustaitojensa kehittšmiseen. Opetuksen uudistustyštš on leimannut pyrkimys yksilštyšskentelystš yhteistyšhšn ja yhteisvastuuseen. TŠstŠ toiminnasta Helsingin yliopisto myšnsi laitokselle vuoden 1997 tyšsuojelupalkinnon PŠŠmŠŠrŠnŠ oli, ettš uusi tutkimustieto heijastuu všlittšmšsti opetukseen; vastaavasti perusopetuksen ja kšytšnnšn tarpeiden tuli vaikuttaa siihen, millaista tutkimusta laitos harjoittaa. Perustutkintoon ja jatkokoulutukseen liittyvšn opetuksen on kaiken aikaa reagoitava tyšelšmšn kehitykseen. Sen vuoksi koulutuksen volyymi ja sisšllšt tuli uudistustyšssš sovittaa toisaalta kšytettšvissš oleviin voimavaroihin, toisaalta yhteiskunnan muuttuviin koulutustarpeisiin. Opintojen tehostamiseksi oli poistettava rakenteelliset esteet ja kehitettšvš opetuksen muotoja ja sisšltšjš niin, ettš ne vastaavat koulutustarvetta, edistšvšt opiskelumotivaatiota ja takaavat valmistuneiden korkean tieto- ja taitotason Toimintastrategia NŠistŠ lšhtškohdista opetustyšn suunnittelu ja toteutus on saatu organisoiduksi niin, ettš pysyvš arviointijšrjestelmš tuottaa jatkuvaa palautetta. Se yllšpitšš ideointia ja synnyttšš innovaatioita. Opettajien ja opiskelijoiden yhteistyš on tiivistš ja sššnnšllistš ja tšhtšš yhteiseen pššmššrššn. Opetuksen kehittšmiseen on luotu johdonmukainen toimintastrategia: ) Opetus on arvostettu osa laitoksen toimintaa, ja sitš pidetššn keskeisenš jo senkin takia, ettš siihen suunnataan runsaat 80 % henkilšresursseista. 2) Opetusta ja tutkimusta ei harjoiteta toisistaan irrallaan. 3) Opetustarjonnassa otetaan huomioon laitoksen alueellinen, valtakunnallinen ja globaalinen koulutusvastuu.

77 4) Opetuksen volyymia ja sisšltšjš suunniteltaessa lšhdetššn yhteiskunnan koulutustarpeista ja pyritššn ajoissa ennakoimaan odotettavissa olevat muutokset. 5) Laitoksella on opetuksessa kollektiivinen pššmššrš, ja sen mukaisesti opettajakunta toimii yhteistyšssš ja yhtenšisenš kokonaisuutena. 6) Opettajat sitoutuvat opetuksen kehittšmistš ohjaaviin yhteisiin tavoitteisiin. 7) Opetus on korkeatasoista, monipuolista, ajantasaista ja jatkuvasti uudistuvaa. 8) Tutkintovaatimukset ja opetuksen sisšllšt rakennetaan niin, ettš ne antavat opiskelijalle valmiudet sekš suomen kielen maisterin vakiintuneisiin ammatteihin ettš yhteiskunnan muutoksen myštš avautuviin uudentyyppisiin tyštehtšviin. 9) Opetuksen tulee motivoida opiskelijat ja tarjota heille sellaista tietoa, jota he pitšvšt tšrkešnš. 10) Opetus tšhtšš siihen, ettš opiskelija oppii aidosti ja ettš hšnellš on valmistuttuaan paitsi monipuolinen kšsitys suomen kielestš myšs kyky omaksua uutta ja kšyttšš tietojaan ja taitojaan aktiivisesti tulevissa tyštehtšvissššn. 11) Opetus suunnitellaan rakenteellisesti niin, ettš se jouduttaa opiskelua. 12) Ulkomailla ja muissa yliopistoissa suoritetut opinnot voidaan sijoittaa luontevasti osaksi suomen kielen opintoja Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisšllšt Vuonna 1980 toteutettu humanististen tutkintojen uudistus oli aiheuttanut sen, ettš tutkintovaatimukset olivat raskaat: oli haluttu mukaan uusia sisšltšjš, mutta vanhoista ei oltu valmiita luopumaan. Aina 1990-luvun alkuun opetuksen kehitystyšssš keskeistš oli tutkinnon keventšminen, ja sisšltšjen karsinta niin, ettš ne ovat sopusoinnussa opintoviikkomitoituksen kanssa Avantgardistinen tutkintorakenne Vuonna 1994 voimaan astunut tutkintoasetus helpotti opetuksen organisointia, ja laitos kehitti yhteistyšssš opiskelijoiden kanssa kokonaan uudentyyppisen tutkintorakenteen ja uusi samalla perin pohjin myšs opintojen sisšllšt ja opetusmuodot Opinnot koostuvat 5 tai 10 ov:n moduleista; pirstaleisuus on siis poistettu. Perusopinnot ovat yhteiset (neljš modulia, 20 ov), samoin aineopinnoissa on kaksi kaikille yhteistš 5 ov:n modulia. Muilta osin opinnot ovat valinnaisia. Tarjolla on kahdeksan puoliarvosanaa (10 ov), joista kussakin on 5 ov:n teoriaosuus ja 5 ov:n praktikum. Opiskelija saa valita vapaasti niistš yhden aineopintoihin, ja syventšvissš opinnoissa hšn suorittaa kolmesta valitsemastaan puoliarvosanasta niiden teoriaosuuden tai yhden puoliarvosanan kokonaan ja yhdestš teoriaosuuden. Pro gradu (20 ov) rakentuu jonkin valitun puoliarvosanan ja yleensš myšs siitš tehdyn praktikumtyšn varaan Kaikkiaan pššaineopiskelijan 80 ov:n opinnoista 48 ov on sisšllšltššn hšnen itsensš valittavissa. Opiskelijan kannalta on hyvin motivoivaa, ettš hšn voi suurelta osin itse valita opintojensa suunnan; mahdollisuus vaikuttaa oman tutkintonsa sisšltššn kasvaa opintojen edetessš. Opiskelijalla on siis todellinen

78 tilaisuus innostua jostakin ja erikoistua, mutta toisaalta hšn voi vielš myšhemminkin seurata jotakin muuta polkua Puoliarvosanoja koottaessa on sovitettu yhteen laitoksen harjoittama tutkimus ja tyšelšmšn tarpeet, ja ratkaisu lieventšš perinteistš aine- ja syventšvien opintojen rajaa. KŠytŠnnšssŠ jokaisessa puoliarvosanassa on molempia: sen toinen puoli on teoriapainotteisia opintoja, ja toisen muodostaa niitš syventšvš praktikum, johon liittyy tutkielma. Tutkintovaatimusten rakenneratkaisu on poistanut aiemmin kšytettyihin linjajakoihin ja suuntautumisvaihtoehtoihin liittyneet ongelmat, sillš se ei ohjaa kapea-alaisuuteen vaan antaa monipuolisen ja suunnatun kokonaiskuvan alasta. Samaten se mahdollistaa muissa yliopistoissa tai ulkomailla suoritettujen opintojen saumattoman liittšmisen osaksi perustutkintoa. JŠrjestelmŠŠ on kokemusten pohjalta hiottu; uusin muutos on se, ettš opiskelija voi syksystš 1999 alkaen jatkaa valitsemaansa puoliarvosanaa aina 20 ov:oon saakka Uudistuksen vaikutukset Valintoja tehdessššn opiskelijat ŠŠnestŠvŠt jaloillaan, ja laitos joutuu vuosittain huolehtimaan siitš, ettš kysytyimpiin puoliarvosanoihin varmistetaan riittšvš opetus. Opiskelijoiden antama palaute on ollut erittšin myšnteistš, ja innovaation positiiviset vaikutukset nškyvšt monin tavoin: (1) Tutkimus ja opetus on saatu kiinteššn yhteyteen. (2) Uudet tutkimustulokset všlittyvšt suoraan opetukseen. (3) Opettajien motivaatiota lisšš se, ettš jokaisella on omat vastuualueensa. (4) Opettajien erikoistuminen saadaan tšysimššršisesti hyšdynnetyksi opetuksessa, ja sitš on kšytetty hyvšksi toteuttamalla eri alojen opettajien yhteiskursseja. (5) Rakenneratkaisuun liittyvš sisšltšjen uudistuminen on ohjannut uusiin pedagogisiin ratkaisuihin, joissa opiskelijoiden omaehtoinen tyšskentely korostuu (lukupiirit, praktikumit, esseet, gradupiirit). (6) TyšelŠmŠn tarpeet ohjaavat opetuskysyntšš ja -tarjontaa, ja laitos pystyy kouluttamaan asiantuntijoita uusiin ammattitehtšviin (ennen ensi sijassa Šidinkielenopettajiksi, mutta nyt myšs mm. suomi toisena kielenš -opettajiksi, kielikonsulteiksi, kirjoittamisen ohjaajiksi). Monet puoliarvosanat sopivat sellaisenaan tšydennyskoulutukseen; etenkin puoliarvosanat kielellinen vuorovaikutus, kirjoittaminen ja kielikonsultointi, tekstintutkimus sekš suomi toisena ja vieraana kielenš ovat kysyttyjš kokonaisuuksia. (8) SelvŠt ja mielekkššt vaihtoehdot ovat lisšnneet opiskelumotivaatiota, lyhentšneet opiskeluaikoja ja parantaneet koulutuksen tulosta sekš laadun ettš mššršn osalta Opetuksen sisšltšjen ja muotojen uusiminen Opetuksen sisšllšt on uusittu yhtš radikaalisti kuin tutkintorakenne; painopiste on kielen kšyttššn liittyvissš ilmišissš, ja kieli nšhdššn dynaamisena, kšyttšjiensš tarpeisiin mukautuvana moniulotteisena jšrjestelmšnš. SisŠltšjen modernisoinnissa on pidetty silmšllš sekš kansainvšlisen kielitieteen kehitystš ettš ammattitehtšvien vaatimuksia. Tavoitteena on, ettš opiskelijalle muodostuu monipuolinen ja ajantasainen kšsitys kielestš, ettš hšn harjaantuu kšsittelemššn kieleen ja kielenkšyttššn liittyviš ilmišitš ja ongelmia ja saa riittšvšn ammattitaidon tuleviin tyštehtšviin. Yhteiset opinnot takaavat lujan tietopohjan, ja tarjolla olevat puoliarvosanat syventšvšt teoreettista kšsitystš kielestš yleensš ja suomen kielestš eri-

79 tyisesti; samalla ne mahdollistavat sen, ettš opiskelija voi itse valita opintojensa sisšllšt, niin ettš ne palvelevat hšnen tulevia ammattitehtšviššn. Opiskelijoita miellyttšš se, ettš laitoksen opetus on ajassa mukana ja reagoi ajankohtaisiin asioihin koko yhteiskunnassa, ei vain kielitieteessš ja tiedemaailmassa. Opiskelijan on mahdollista kokea, ettš kielentutkimus avaa kiinnostavan nškškulman suhteessa maailmaan Opetuksen painopiste on siirretty katederiopetuksesta oppimisen ohjaamiseen ja tiedon jakamisesta taitojen omaksumiseen. KeskeisessŠ asemassa on omatoiminen opiskelu ja yhteistoiminnallinen oppiminen. Vaikka useimmille opintokokonaisuuksille on rakennettu kirjatenttivaihtoehdot, niitš suoritetaan všhšn: perinteisten tenttien tilalle ovat tulleet luentopšivškirjat, harjoitustyšt, esseet ja tutkielmat. Osa kursseista tšhtšš siihen, ettš niiden lopputšinš tehdyt tutkielmat viimeistellššn julkaistaviksi kirjoiksi, joilla on merkitystš laitoksen omassa opetuksessa ja tšydennyskoulutuksessa ja myšs yleisempšš kšyttšarvoa. Viime vuosina on julkaistu kolme perustutkinto-opiskelijoiden sekš monta jatkoopiskelijoiden tšihin perustuvaa temaattista artikkelikokoelmaa, ja laitoksen jatko-opiskelijat kirjoittavat Ilta-Sanomiin viikoittaista Kielipeli-palstaa Opintokokonaisuuksien ja kurssien suoritusjšrjestystš koskevia rajoituksia ei ole. Pro gradu -tyšn ohjausjšrjestelmš on uudistettu. Ohjaus tapahtuu epšmuodollisissa gradupiireissš, ja gradu saa lentšvšn lšhdšn siinš, ettš tyypillisessš tapauksessa se laaditaan puoliarvosanaan kuuluvan praktikumtyšn pohjalta. Oppimistulosten parantuminen on madaltanut kynnystš jatko-opintoihin, ja osalla graduntekijšistš on mahdollisuus olla mukana jatko-opiskelijoille suunnatussa opetuksessa Laitoksen harjoittaman tutkimuksen tulokset hyšdynnetššn suoraan opetukseen, ja vastavuoroisesti tutkimusta on kehitetty pitšen silmšllš opetuksen tarpeita. Sen mukaisesti uusiksi tutkimuksen painopistealoiksi ovat 1990-luvulla vakiintuneet vuorovaikutuksen tutkimus, kognitiivinen kielentutkimus, kirjoittamisen ja tekstin- tutkimus sekš suomeen toisena ja vieraana kielenš kohdistuva tutkimus, jotka tukevat suoraan sekš yleisvalmiuksia antavaa ettš ammattitehtšviin tšhtššvšš koulutusta Suomen kielen ulkomaalaisopetus Laitos on tehnyt pioneerityšn suomen kielen ulkomaalaisopetuksen kehittšmisessš ja on saavuttanut tšllš alalla aseman maan keskeisenš opetuspisteenš. Opetuksen sisšllšt ja menetelmšt on luotu omin voimin, ja myšs alan opetusta tukeva tutkimus on vakiintunut. Laitoksen opettajat ovat tehneet alan tšrkeimmšt oppikirjasarjat ja runsaasti niihin liittyvšš oheismateriaalia; nšitš kšytetššn suomen opetukseen sekš Suomessa ettš ulkomailla. Laitoksen asiantuntemusta on hyšdynnetty myšs alan opettajien tšydennyskoulutuksessa. Erityisen haasteen muodosti EU-tulkkien kaksivuotinen suomen kielen opetus, josta vastasi kaksi laitoksen opettajaa Helsingin yliopistossa opiskelevien ulkomaalaisten mššrš on kivunnut 1500:aan. Viime vuosina erityisesti vaihto-opiskelijoita on tullut yhš enemmšn, ja laitos tarjoaa heille intensiivistš kielitaito-opetusta myšs ennen varsinaisen lukuvuoden alkua. LŠhes kaikki yliopiston ulkomaiset tutkinto- ja vaihto-opiske-

80 lijat osallistuvat jossakin opintojensa vaiheessa suomen kielen kursseille; vuosittain laitoksella opiskelee 300Ð400 ulkomaalaisopiskelijaa. Opetusresurssit ovat pysyneet ennallaan, ja laitos on organisoinut opetuksensa niin, ettš kasvanut kysyntš on saatu tyydytetyksi ja ulkomaalaisopiskelijoille voidaan tarjota monipuolinen, eri tasoille porrastettujen ja eri nopeuksin etenevien kurssien valikoima RiittŠvŠn kielitaidon tarjoaminen Suomen nopeasti kasvavalle ulkomaalaisvšestšlle on tšrkeš yhteiskunnallinen haaste. Laitos on tarttunut siihen aloittamalla tšysimittaisen suomi toisena ja vieraana kielenš -opettajien koulutuksen ja on yhdessš opettajankoulutuslaitoksen kanssa toteuttanut alan opettajien opetusharjoittelun. Opm:n myšntšmšn mššršrahan turvin laitos teki vuonna 1996 valtakunnallisen selvityksen suomi toisena ja vieraana kielenš -aineenopettajien koulutuksesta, ja loppuvuodeksi 1999 se on palkannut suunnittelijan kehittšmššn edelleen alan aineenopettajien koulutusta yhteistyšnš OKL:n kanssa Kielitaitonsa osalta Suomeen sijoittuneet ulkomaalaiset eivšt kuitenkaan ole vain ongelma vaan myšs valtava resurssi: kun he saavat riittšvšn suomen kielen taidon, heidšn oma kielitaitonsa saadaan hyšdynnetyksi suomalaisen yhteiskunnan moninaisiin tarpeisiin. TŠhŠn tarkoitukseen laitos on luonut tšysimittaisen (80 ov) oppiaineen Suomen kieli ja kulttuuri. SiinŠ tutkintovaatimusten rakenne noudattaa soveltuvin osin suomen kielen vaatimuksia; valinnanmahdollisuuksia on tarjolla všhemmšn resurssien všhšisyyden vuoksi, ja kielitaitokomponentin osuus on tietenkin huomattavan suuri. SyksystŠ 1998 lšhtien Suomen kieleen ja kulttuuriin valitaan vuosittain kymmenen uutta pššaineopiskelijaa; lisšksi se on yliopiston ulkomaalaisopiskelijoiden suosima sivuaine. Silti koulutustarve ylittšš tarjonnan: pitemmšlle ehtineille opiskelijoille on pysyvš kysyntš tyšmarkkinoilla ei vain kššnnšs- ja opetustehtšvissš vaan Ð osin muusta koulutuksestaan riippuen Ð monilla muillakin aloilla Koulutuksen toteutus Helsingin yliopiston on vaikea tarjota optimaalista toimintaympšristšš intensiiviselle opiskelulle: ongelmia aiheuttavat etenkin sen koko, organisaation raskaus, monialaisuus ja toimintojen sijoittelu. Erityisen hajanainen on laajan ainevalikoimansa takia humanistinen tiedekunta. SitŠ paitsi se on hajasijoitettu, ja esimerkiksi aineenopettajiksi opiskelevat joutuvat kulkemaan opetuspisteestš toiseen. Osin siksi, osin opiskelijoiden yleisen tyšssš kšynnin tai muiden, paljolti yliopistosta riippumattomien syiden vuoksi opiskeluajat ovat usein pitkiš ja opintojen keskeyttšminen on yleistš. Laitos on oman opetuksensa toteutuksessa pyrkinyt minimoimaan nšiden tekijšiden vaikutusta tuomalla ryhtiš opiskeluun ja opintojen suunnitteluun NeljŠn lukukauden jšrjestelmš Opintojen rytmitys on jšrkeistetty. MerkittŠvŠ uudistus on se, ettš laitos on omaehtoisesti kehittšnyt neljšn lukukauden jšrjestelmšn, jossa kumpikin lukukausi on jaettu kahdeksi seitsemšn viikon periodiksi. Opettajat ovat voineet keskittšš opetustyštššn, ja pššosa opetuksesta toteutetaan tiiviinš ja intensiivisinš kursseina.

81 NiistŠ suuri osa pidetššn yhden periodin mittaisina, mutta myšs muut vaihtoehdot ovat usein tarpeellisia. Yksi merkittšvš seuraus uudistuksesta on, ettš vuodenvaihteeseen sijoittuva kuukauden mittainen opetustauko on saatu uudella tavalla hyštykšyttššn sijoittamalla kursseja niin, ettš ne alkavat syyslukukauden toisella periodilla ja jatkuvat kevštlukukauden ensimmšisen periodin; tšllšin vuodenvaihteen tauko on kšytettšvissš kurssiin liittyviin omaehtoisiin tšihin. LukukausijŠrjestelmŠŠ tšydentšš se, ettš laitos tarjoaa opiskelijoilleen tiedekunnan kesštenttien lisšksi laitoksen oman kesštenttipšivšn JŠrjestystŠ akateemiseen vapauteen Olennaista on, ettš opinnot kšynnistyvšt ripešsti. Opetus jšrjestetššn niin, ettš perusopinnot (20 ov) suoritetaan kokonaisuudessaan ensimmšisenš opiskeluvuonna. Samoin jokainen puoliarvosana (tai koko aineopinnot) suoritetaan yhden lukuvuoden aikana, ja gradutšiden ohjaus on toteutettu sillš tavoin, ettš gradu voidaan kirjoittaa sen lukuvuoden kuluessa, jona opiskelija osallistuu gradupiiriin. Opintoviikkomitoitusta seurataan jatkuvasti yhdessš opiskelijoiden kanssa. Tiedekunta teki vuonna 1998 opiskelijakyselyn pohjalta selvityksen oppiaineittensa opintoviikkomitoituksesta. Tulokset osoittivat, ettš laitoksen oppiaineissa opintokokonaisuuksien mitoitus vastaa niiden vaatimaa tyšmššršš. Periaatteessa ei ole esteitš sille, ettš pšštoimisesti opiskeleva voi suorittaa suomen kielen maisterin tutkinnon sivuaineiden opinnot mukaan lukien neljšssš vuodessa Opintojen ohjaus ja tiedotus Vastuu opiskelijoiden ohjauksesta on niin hallinto- kuin opetushenkilšstšllškin; etenkin ulkomaalaisopiskelijat tarvitsevat runsaasti henkilškohtaista opastusta ja huomiota. Opiskelijoiden ja opettajien všlisessš tiedonkulussa on keskeinen rooli laitoksen toimistolla. Se myšs huolehtii laitoksen opetusta ja ajankohtaisia tapahtumia koskevasta tiedotuksesta InternetissŠ Opiskelijatutoreiden rinnalla on kolme opettajatutoria, joiden erityistehtšvšnš on huolehtia ensimmšisen vuoden opiskelijoiden ohjauksesta. Professorit kohtaavat opiskelijan kaikissa opintojen vaiheissa: he osallistuvat sekš perusettš aineopintojen johdantokurssiin ja tarkastavat perusopintojen lopputyšn sekš aineopinnot pššttšvšn praktikumtyšn, keskustelevat molemmilla kerroilla opiskelijan kanssa tšmšn siihenastisista kokemuksista ja kšyvšt lšpi opiskelijan opintosuunnitelman Valinnaisuus tutkinnon rakentamisessa ohjaa luontevaan keskusteluyhteyteen opettajien kanssa opintojen varhaisesta vaiheesta lšhtien. Opintojen ohjausta tehostaakseen laitos julkaisee vuosittain kaksi omaa opinto-opasta, jotka tšydentšvšt tiedekunnan yleisiš oppaita ja antavat monipuolisen alan opiskelua tukevan informaation; toinen on tarkoitettu suomen kielen opiskelijoille (lukuvuonna 1999Ð2000 se on laajuudeltaan 64 sivua) ja toinen oppiaineen Suomen kieli ja kulttuuri opiskelijoille (lukuvuonna 1999Ð2000 laajuudeltaan 20 sivua). 1003

82 82 Opettajakunnan kouliintuneisuus Suuri osa opettajista on osallistunut henkilšstškoulutuksen kursseille. Muun muassa nšiltš kursseilta he ovat tuoneet opetukseen uusia menetelmiš. Esimerkiksi laitoksen lehtoreista neljšllš on 5Ð6 ov korkeakoulupedagogiikan perusopintoja, ja yhdellš lehtorilla on kahdeksan vuoden ryhmštyšmenetelmien ja ryhmšdynamiikan sekš tyšnohjaajan koulutus. Opettajista kolme on osallistunut yliopiston jšrjestšmille verkko- ja etšopetuksen kursseille ja tuonut laitokselle uuden opetusteknologian tuntemusta kansainvšlistš etšopetusta myšten. Myšs opettajakunnan tieteellinen pštevyys on huomattava: lehtoreista yksi on lisensiaatti, kolme on tohtoreita Ð kahdella heistš dosentuuri Ð ja myšs toisella tutkimusamanuenssilla on dosentuuri. Assistentinvirat on varattu jatkokoulutusviroiksi: kuudesta assistentista kahdella on lisensiaatintutkinto, ja kaksi maisteriassistenttia jšttšš všitšskirjan kšsikirjoituksen syyslukukaudella 1999 tarkastukseen. Yliassistentti on myšs laitoksen dosentti. Laitoksen tieteellinen toiminta ja sen opettajakunnan pštevyys on punnittu Suomen Akatemian vuonna 1996 teettšmšn fennistiikan kansainvšlisen arvioinnin yhteydessš. Arviointiraportissa (Fennistic Research in Finland at the Beginning of the Nineties, s. 9Ð11) todetaan mm.: 1003 ÓThe Department of Finnish in the University of Helsinki is the largest and most important in the world. It has the largest staff, teaches the largest number of students, and gives the largest number of degrees in Fennistics. It also plays the leading role in the research. -- In general, the department is characterized by innovative approaches to traditional topics, by the introduction of new theoretical perspectives both in research and teaching, and by cultivating interdepartmental and international contacts. There is no doubt that the department can compete effectively at an international level.ó KansainvŠlisyys ja harjoittelu Laitos on yliopiston kansainvšlisin opetusyksikkš. Suurin osa vaihtosopimusten kautta yliopistoon tulevista opiskelijoista ottaa ohjelmaansa suomen kielen kursseja, elleivšt tule suoraan Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoiksi. Laitos on itse aktiivinen osapuoli opiskelija- ja opettajavaihdossa. Se on mukana Sokratesvaihdossa, erityisesti Euroopan pienten kielten opettamiseen liittyvissš hankkeissa. Se on myšs tiivistšnyt alan pohjoismaista yhteistyštš ja jšrjesti vuonna 1995 koko Pohjolan kattavan Nordplus-verkoston perustamiskokouksen. Laitos on tšmšn Finnplus-verkoston kautta vastaanottanut sekš opiskelijoita ettš opettajia, ja vastaavasti laitoksen opettajat ja opiskelijat ovat tyšskennelleet pohjoismaisten yliopistojen suomen kielen opetuspisteissš. Vaihtosopimusten kautta laitos lšhettšš omaa opiskelijaansa ulkomaisiin korkeakouluihin ja ottaa vielš runsaammin vastaan saapuvia vaihto-opiskelijoita ja CIMO:n ulkomaisia stipendiaatteja. Vuodesta 1995 laitos on soveltanut ECTS-jŠrjestelmŠŠ eurooppalaisten vaihto-opiskelijoiden suoritusten arviointiin. Opettajavaihtoa harjoitetaan lšhialueilla Tarton, Tallinnan ja Pietarin, Pohjoismaissa Tukholman, Oslon, Kššpenhaminan ja rhusin sekš muualla Euroopassa mm. Ateenan, Napolin, Prahan ja Yorkin yliopistojen kanssa Suomen kielen opintoihin ei kuulu pakollista harjoittelua, mutta opintosuunnitelman mukaisesti opiskelija voi sisšllyttšš sitš opintoihinsa. Laitoksella

83 on ollut vuosittain 15 kk kšytettšvissš yliopisto-opiskelijoiden harjoitteluun. MŠŠrŠ on pieni, ja resurssin teho on kaksinkertaistettu edellyttšmšllš, ettš vastaanottaja maksaa puolet harjoittelijan palkasta. Harjoittelupaikat on valittu niin, ettš ne avaavat uudenlaisia tyštehtšviš suomen kielen ammattilaisille. Osa harjoittelijoista on toiminut ulkomaisten yliopistojen suomen kielen opetuspisteissš. YhteyksiŠ tyšelšmššn on luotu myšs teettšmšllš graduja tilaustyšnš (tilaajina esimerkiksi Fazer, Finnair, Ilmatieteen laitos, Helsingin kaupungin opetusvirasto, Kulosaaren yhteiskoulu, Vanhustyšn keskusliitto, verohallitus) Uusi teknologia ja opiskelun apuvšlineet Laitos on pyrkinyt varmistamaan, ettš sen opiskelijat ja opettajat saavuttavat riittšvšt atk-taidot, niin ettš he vaivatta pystyvšt seuraamaan alan kehitystš ja hyšdyntšmššn sšhkšisiš tietolšhteitš. Yliopiston atk-keskuksesta saatavan opetuksen lisšksi laitos on jšrjestšnyt syksyisin uusien opiskelijoiden atk-kurssin, ja opettajat seuraavat henkilšstškoulutuksen kursseilla atk-alan jatkuvaa kehitystš Laitoksella on valmistumassa yhteistyšssš Amsterdamin yliopiston kanssa multimedia-opetuspaketti (valmis sl 1999). Siihen liittyvšn harjoitusmateriaalin luomiseen on osallistunut kolme opiskelijaa harjoittelijavaihtoapurahan turvin. Suomen kielen ulkomaalaisopetuksessa on kšytšssš Tukholman yliopiston kanssa yhteistyšssš kehitetty tietokoneavusteinen ŠŠntŠmisohjelma, jota ulkomaalaisopiskelijat aktiivisesti hyšdyntšvšt itseopiskelun tukena. EtŠopetusta laitos on jšrjestšnyt sekš ulkomaisten (Gšteborg, Tromssa, Uumaja) ettš kotimaisten yliopistojen kanssa. EtŠopetus onkin osoittautunut erinomaiseksi keinoksi laajentaa ja monipuolistaa opetustarjontaa. Suunnitteilla on myšs Helsingin yliopiston kielikeskuksen kanssa yhteistyšssš kirjoittamisen harjoitteluohjelma yliopiston ulkomaalaisopiskelijoille Suomen kielen kirjasto sijaitsee laitoksen všlittšmšssš yhteydessš. Siten se on kiinteš osa laitosta ja toiminnallaan tukee ratkaisevasti opetusta, opiskelua ja tutkimusta. Kirjaston volyymi on n nidettš, ja lisšksi on koti- ja ulkomaisia lehtiš sekš kausijulkaisuja lšhes 100. Hankinnoissa otetaan huomioon opiskelijoiden ehdotukset ja toiveet. Perinteisten tiedonlšhteiden ohella kirjastossa on mahdollista kšyttšš verkkopalveluja (esim. Helka, Arto, FinELib) ja cd-romlevyjš. Opiskelijat pitšvšt kirjastoa viihtyisšnš ja opiskelua tukevana ympšristšnš, ja myšs laitoksen ulkomaisilta tutkijavierailta ja opettajilta on saatu kiitosta ajantasaisista ja monipuolisista kokoelmista. Laitoksessa sijaitsee myšs Muotoopin arkisto, jossa opiskelijat ja tutkijat voivat tyšskennellš. Arkistossa ovat kšytettšvissš kansainvšlisestikin ainutlaatuiset murteiden kieliopin kokoelmat sekš suomen kielen painamattomat opinnšytteet yli sadan vuoden ajalta, yhteensš noin 1800 nidettš. Arkiston yhteydessš ovat kaikki laitokseen kertyvšt alkuperšisaineistot, joista isoin osa on sšhkšisessš muodossa. SiellŠ on myšs useita litterointikoneita nauhoitettujen kielenainesten kuuntelua varten Jatkokoulutus Jatkokoulutuksessa laitos oli kšynnistšmšssš vuonna 1995 alkanutta tohtorinkoulutusohjelmaa ja ajoi aktiivisesti saamiensa kokemusten nojalla ajatusta yhteisestš ja yhtenšisestš valtakunnallisesta kieliaineiden tohtorikoulusta. Se kšynnistyi

84 vuoden 1999 alusta nimellš Langnet; koulun koordinaattorin tyšpaikka on laitoksella. Laitos jšrjestšš lisšksi omin opettajavoimin valtakunnallisen fennistiikan jatkokoulutusseminaarin Suitiassa (vuotuisia kaksi- ja kolmipšivšisiš seminaareja on pidetty vuodesta 1989 alkaen). Niihin osallistuu jatko-opiskelijoita paitsi maan muista korkeakouluista myšs Pohjoismaista ja Baltiasta. Laitoksen sisšinen jatkokoulutus perustuu sššnnšlliseen tutkijaseminaariin ja henkilškohtaiseen ohjaukseen; siitš vastaa pššohjaajan lisšksi kolmihenkinen všitšskirjakomitea, johon opiskelija voi kutsua Ð laitoksen rahoituksella Ð myšs ulkopuolisia ohjaajia. Samalla on panostettu myšs jatko-opiskelun kansainvšlistšmiseen. Laitoksella on jatkuvasti ulkomaalaisia jatko-opiskelijoita, jatkokoulutuksessa on kšytetty joko itse tai yhdessš Suomen kielitieteellisen yhdistyksen tai tohtorikoulujen kautta hankittuja ulkomaisia opettajia, ja laitos on mukana NorFA:n rahoittamissa pohjoismaisissa tutkijankoulutusverkostoissa. LisŠksi laitos on pyrkinyt jšrjestelmšllisesti edistšmššn jatko-opiskelijoidensa opiskelua ulkomailla; useimmat sen omista jatko-opiskelijoista ovat harjoittaneet opintoja ja muutamat myšs všitelleet ulkomaisissa yliopistoissa. Koulutusta ja všitšskirjojen tematiikkaa ja tutkimusasetelmia on avarrettu niin, ettš všitelleillš on aikaisempaa paremmat valmiudet sijoittua myšs korkeakoulumaailman ulkopuolisiin tyštehtšviin Koulutuksen arviointi ja kehittšminen Opetuksen kehitystyš on saatu vakiintumaan kiinteisiin muotoihin. LŠhtškohtana on se, ettš opiskelijat osallistuvat opetuksen kehittšmiseen tšysipainoisesti ja tasavertaisesti. Opetuksen suunnittelua ohjaa johtoryhmš, ja laitoksella pidetššn sššnnšllisesti kerran tai kaksi lukukaudessa toistuvia henkilškunnan ja opiskelijoiden yhteisiš opetuksen kehittšmistilaisuuksia, joiden sisšllšn opiskelijat suunnittelevat. LisŠksi henkilškunnan jokaviikkoiset kokoukset keskittyvšt suurelta osin opetukseen liittyviin kysymyksiin. Vuodesta 1987 lšhtien on jšrjestetty joka toinen lukuvuosi kaksipšivšisiš opetuksen kehittšmisseminaareja, jotka on pidetty Lammin biologisella asemalla ja joissa opiskelijoiden rooli on ollut keskeinen; niissš myšs ulkopuoliset esitelmšitsijšt ovat kertoneet tyšelšmšn tarpeista ja mahdollisuuksista. YlipŠŠtŠŠn laitos ja opiskelijat ovat intensiivisesti yhteistyšssš, eivšt vain virallisissa vaan myšs erilaisissa epšmuodollisissa tilaisuuksissa ja toiminnoissa Toinen puoli opetuksen kehittšmistš on opetustyšn ja sen tulosten arviointi. Opintorekisterin avulla seurataan kurssikohtaisesti opiskelijoiden ja opintosuoritusten mššršš. Jokaisen kurssin osallistujat tšyttšvšt kurssikyselyn; niiden pohjalta laaditaan yksityiskohtainen raportti. Lukuvuoden 1997Ð1998 raportti valmistui elokuussa 1998 (laajuus 61 s. + liitteet), ja uusi on valmiina johtoryhmšn kšsittelyyn. Palautetta tšydentšvšt opiskelijoiden haastattelut, ja saadut kokemukset, kritiikki ja kiitokset otetaan huomioon kulloinkin tulevan lukuvuoden opetusta suunniteltaessa. Opiskelijoille opintojen kehittšmiseen osallistuminen on mielekšstš, koska rakentaviin ehdotuksiin reagoidaan Opiskelumotivaation vahvistaminen Kehitystyš on kokonaisvaltaista, ja synergia lisšš yksittšisten uudistusten tehoa.

85 Esimerkiksi sopii yksi keskeisimmistš tavoitteista, pyrkimys opiskelumotivaation lisššmiseen ja sitš tietš koulutuksen tulosten ja tuotoksen parantamiseen. TŠrkeitŠ uudistuksia tšssš suhteessa ovat mm. seuraavat: (1) PŠŠsykoe on uusittu ja on laadittu uusi pššsykoekirja, josta hakijat saavat realistisen kuvan tulevista opinnoistaan. (2) Perusopinnot aloittaa tiivis laitokseen integroiva johdantokurssi, joka tutustuttaa opiskelijan laitoksen henkilškuntaan sekš opetukseen ja tutkimukseen. (3) Perus- ja aineopintojen pššttyessš opiskelija arvioi yhdessš professorin kanssa siihenastisia opintojaan ja suunnittelee tulevaa ohjelmaansa. (4) Tutortoiminnan rinnalle on luotu (5) opettajatutorjšrjestelmš. (6) Laitos julkaisee vuosittain monipuolisen yliopistoon ja suomen kielen opiskeluun johdattavan oman opinto-oppaan erikseen sekš suomen kielen ettš Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoille. (7) Opiskelijoiden ja opettajien yhteisiš tilaisuuksia on monenlaisia, ja niitš jšrjestetššn sššnnšllisesti. (8) Tutkintorakenne ja opetussisšllšt on uusittu niin, ettš opiskelija voi keskittyš tulevaisuutensa kannalta tšrkeiksi katsomiinsa opintoihin. (9) Tutkielman teko ja ohjausjšrjestelmš on uusittu niin, ettš se lisšš aiheen kiinnostavuutta ja parantaa yhteistyštš. (10) Laitos julkaisee tutkielma- ja esseekokoelmia, jotka sisšltšvšt opiskelijoiden opintotšittensš pohjalta muokkaamia tekstejš. Useiden samaan tšhtššvien uudistusten yhteisvaikutuksena opiskelumotivaatio on aidosti vahvistunut ja opintojen keskeyttšminen on olennaisesti všhentynyt Huippusijoitus kansainvšlisessš arvioinnissa Ei ole yllšttšvšš, ettš opiskelijoilta tuleva palaute on positiivista, onhan laitos kehittšnyt opetustaan paljolti juuri opiskelijoita saadun kritiikin, kiitoksen ja toivomusten mukaisesti. Laitos on sijoittunut vuoden 1995 jšlkeen kahdesti Helsingin yliopiston omasta keskuudestaan valitsemien opetuksen huippuyksikkšjen joukkoon. Kehitystyšn tulokset nškyvšt vakuuttavasti Der Spiegel -lehden kevššllš 1998 (19/ 4. 5.) julkaisemasta laajasta selvityksestš, joka koskee opetuksen tasoa 50 eurooppalaisessa yliopistossa Arvioitavana oli kotimaisten kielten, oikeustieteen, kauppatieteiden ja teknisten tieteiden opetus. Arvioitaviksi valittiin puhelinhaastattelujen perusteella kustakin maasta ne laitokset, joihin haastatellut professorit lšhettšisivšt omat lapsensa opiskelemaan alaa, jota he itse opettavat. Varsinainen arviointi tehtiin opiskelijoita haastattelemalla, ja viime vaiheessa kukin laitos pisteytettiin 17 kriteerin nojalla. Kotimaisten kielten arvioinnissa Helsingin yliopisto (suomen kielen laitos ja pohjoismaisten kielten laitos) sijoittui 50 arvioitavan yliopiston joukossa ylivoimaiselle ykkšssijalle 50 pisteellššn (seuraavina Amsterdam, Cambridge, Leuven ja Lausanne pistemššrillš 44Ð42) TyšelŠmŠn haasteet Tyypillinen opetusmuoto on vuorovaikutukseen perustuva kurssi, johon liittyy oheiskirjallisuutta ja harjoitustšitš. Suoritusmuotoina esseet, raportit, harjoitustyšt ja luentopšivškirjat ovat yleisempiš kuin tentit. SiitŠ huolimatta, ettš yliopistojen tuloksellisuutta mitataan kvantitatiivisin kriteerein, laadusta ei ole tingitty, pšinvastoin: tyšelšmššn valmistuvien suomen kielen maisterien tieto- ja taitopohja on selvšsti ajantasaisempi, vahvempi ja monipuolisempi kuin vuosikym-

86 men sitten. Samat periaatteet on ulotettu myšs valintakokeeseen, joka laaditaan niin, ettš se mittaa hakijoiden ajattelu- ja ongelmanratkaisukykyš MerkittŠvŠ opintoja hidastava tekijš on se, ettš suuri osa opiskelijoista, syventšvien opintojen vaiheessa olevista selvš enemmistš, on opintojensa ohessa ansiotyšssš ja yleensš nimenomaan oman alansa asiantuntemusta vaativissa tehtšvissš. Laitos on itsekin osasyyllinen tilanteeseen, sillš se on všlittšnyt aktiivisesti tšitš paitsi vastavalmistuneille myšs opinnoissaan pitkšlle ehtineille, ja se toimii myšs kiintešssš yhteistyšssš Helsingin yliopiston rekrytointipalvelun kanssa Valmistuneet suomen kielen maisterit ovat tyšllistyneet erinomaisesti, ja pšškaupunkiseudun tyšmarkkinoiden kysyntš ylittšš tarjonnan siinš mššrin, ettš opiskelijat revitššn tyšelšmššn kesken opintojensa. Laitos on reagoinut tšhšn lisššmšllš suomen kielen opiskelijoiden vuotuisen sisššnoton 45:stŠ 60:een TŠrkeitŠ kontakteja tyšelšmššn ovat Ylioppilastutkintolautakunta sekš Ulkomaisten yliopistojen suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta (UKAN). Kymmenen laitoksen opettajaa on YTL:n sensoreina, ja laitoksen professoreista yksi toimii YTL:n Šidinkielen jaoksen puheenjohtajana ja toinen puheenjohtajana UKAN:issa. UKAN:in tyšssš on mukana myšs muita laitoksen opettajia, ja lisšksi osa heistš on itse toiminut ulkomaisissa korkeakouluissa vierailevina lehtoreina tai professoreina; heillš on siis suora kosketus ulkomaalaisten opettamiseen, mikš heijastuu myšs laitoksen antamaan opetukseen. NŠiden kanavien kautta tulevat kokemukset vaikuttavat olennaisesti siihen, mihin suuntaan Šidinkielen opettajien ja suomi toisena ja vieraana kielenš -opettajien koulutusta kehitetššn. Yksi esimerkki ovat kurssit ja tutkimus, jotka liittyvšt koulujen kirjoittamisen opetukseen; aihepiiristš on muutamassa vuodessa valmistunut toista kymmentš pro gradua TulevaisuudennŠkymŠt ja kehittšmissuunnitelmat Keskeiset opetuksen laatuun liittyvšt ongelmat on ratkaistu, ja vakiintunut seuranta- ja kehittšmismekanismi takaa sen, ettš uudistumisprosessi jatkuu. Akuutit haasteet ovatkin luonteeltaan kvantitatiivisia. Koulutustarpeen sanelema sisššnoton nostaminen on lisšnnyt laitoksen opiskelijamššršš ja kasvattanut opetuskuormaa. TŠmŠ on johtanut etsimššn uusia pedagogisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan všlttšš massaopetus ja kuitenkin hoitaa kunnialla entisin opettajavoimin aikaisempaa suurempi opiskelijajoukko. Tuorein uudistus on syksystš 1999 alkanut kokeilu, jossa graduvaiheessa olevat opiskelijat toimivat opetusta avustavina kurssiassistentteina Yhdeksi ongelmaksi on osoittautunut riittšvšn monipuolisen oppimateriaalin luominen. Kun suomen kieli kuuluu ns. kansallisiin tieteisiin, merkittšvš osa oppikirjoista Ð lukuun ottamatta yleislingvististš kirjallisuutta Ð on tehtšvš omin voimin. Laitos on panostanut oppikirjojen tuotantoon, ja itse asiassa se on rahoittanut merkittšvšn osan ylimššršisistš tuntiopetuksena jšrjestettšvistš kursseista julkaisemiensa oppikirjojen myynnistš saamillaan tuloilla Erityisen tšrkešš on estšš se, ettei opetuskuorman kasvu tukahduta tutkimusta. TŠssŠ tarkoituksessa laitos jšrjesti toukokuussa 1999 tutkimuspšivšn,

87 jossa kšytiin lšpi tutkimushankkeet, -aineistot ja tulevaisuuden suunnitelmat. TutkimuspŠivŠ oli menestys, ja se vakiinnutetaan jokavuotiseksi kšytšnnšksi. Olennaista on lšytšš keinot, joilla voidaan aikaisempaa tiiviimmin yhdistšš opetus ja tutkimus myšs toimintoina. TŠhŠn mennessš saatujen positiivisten kokemusta perusteella yksi ratkaisu on luoda nykyistš useampia tutkimus- ja opetusryhmiš, joihin osallistuu paitsi opettajia, jatko-opiskelijoita ja graduntekijšitš myšs syventšviin ja mahdollisuuksien mukaan aineopintoihinkin kuuluvien puoliarvosanojen suorittajia. Kynnys opiskelijoiden ja tutkijoiden všlillš on madaltunut Kuten on jo todettu, alan tyšllisyystilanne on erinomainen, ja kouliintuneista asiantuntijoista on huutava pula. Tyšmarkkinoiden paine voimistuu edelleen, ja uusi haaste on nopeasti kasvava sisšltšteollisuus, joka tarvitsee monitaitoisia ammattilaisia. EnsimmŠisenŠ vaiheena laitos on rakentanut yhdessš fonetiikan laitoksen ja yleisen kielitieteen laitoksen kanssa 20 ov:n mittaiset kielellisen viestinnšn aineopinnot, ja samalla on suunniteltu, ettš sen pohjalta luodaan tšysi 80 ov:n mittainen monialainen oppiaine, jossa kielen, kulttuurin ja kielellisen viestinnšn lisšksi painottuvat erityisesti multimediataidot YhtŠ lailla kysyntšš on kuitenkin myšs perinteisemmistš suomen kielen ammattilaisista. Erityisen akuutti on pštevien suomi toisena kielenš -opettajien tarve, ja myšs pula pštevistš Šidinkielen opettajista pahenee. Sen vuoksi laitoksen on lisšttšvš nopeasti ja pysyvšsti aineenopettajiksi valmistuvien mššršš. Jo nyt on otettu henkilškohtaisten kutsujen avulla yhteys niihin graduvaiheessa oleviin opiskelijoihin, jotka toimivat sijaisina opetustehtšvissš; tarkoitus on ohjata heidšn opintonsa loppuun asti Laitos on vastikššn saanut OKL:n harjoituspaikkakiintišn nousemaan (vuosittain 35 paikkaa Šidinkielenopettajaksi ja 10 paikkaa suomi toisena kielenš -opettajaksi opiskeleville), ja se on tšmšn perusteella tehnyt tiedekunnalleen esityksen, ettš suomen kielen sisššnottokiintiš nostetaan 80:een. TŠmŠ on pitkšn tšhtšimen toimenpide ja tšydentšš edellistš korotusta (45:stŠ 60:een); se toteutettiin vuonna 1994, ja sen vaikutus laitoksen tulokseen tulee nškyviin vasta kuluvasta vuodesta lšhtien. (TŠltŠ osin laitoksen laskennallista tulosta heikentšš se, ettš Šidinkielenopettajaksi valmistuvat voivat valita pššaineekseen vapaasti joko suomen kielen tai kirjallisuusaineen; jšlkimmšisessš tapauksessa he kirjautuvat tilastoissa suomen kielen opintonsa keskeyttšneisiin.) 1003 Uudistettu, paljolti opiskelijan omiin valintoihin perustuva tutkinto- ja opetusjšrjestelmš on osoittautunut monissa suhteissa erinomaiseksi, ja seuraavan vaiheen tšrkein tehtšvš on muokata sitš všhemmšn opetusresursseja kuluttavaksi, jotta tyšmarkkinoiden kysyntššn pystytššn vastaamaan niin, ettš aikaisempaa suurempi opiskelijamššrš saadaan hoidetuksi opetuksen laadusta tinkimšttš. JohtoryhmŠ valmistelee toimia aineenopettajien koulutuksen tehostamiseksi, ja niiden toteuttaminen on keskeinen aihe seuraavassa opetuksen kehittšmisseminaarissa, joka jšrjestetššn yhdessš opiskelijoiden kanssa Lammin biologisella asemalla tammikuussa IlmeistŠ on, ettš lisštškseen Šidinkielen opettajien koulutusta laitoksen on uusittava myšs organisaatiotaan. Suomi toisena kielenš -alan koulutus on osoitettu alan professorin ja muutaman opettajan vastuualueeksi, ja kšytšntš toimii hyvin. Sen sijaan Šidinkielen opettajien koulutus kuuluu yhtenš osana jokaisen laitoksen opettajan toimenkuvaan. SitŠ voidaan tehostaa nostamalla se yhden professorin ja muutaman muun opettajan ensisijaiseksi tyštehtšvšksi; tšmšn 87

88 ydinryhmšn vastuulle tulee myšs yhteistyšn kehittšminen naapurilaitoksiin (kirjallisuusaineisiin ja OKL:ŠŠn). TŠmŠ profiilin korotus vahvistaa yhteistyštš, lisšš nimenomaan tšlle alalle suunnattua opetustarjontaa ja tutkimusta ja ohjaa entistš useamman hakeutumaan aineenopettajakoulutukseen HelsingissŠ 14. syyskuuta Suomen kielen laitoksen johtoryhmšn puolesta 1003 Pentti Leino 1003 esimies, johtoryhmšn pj Esitys on kšsitelty laitoksen johtoryhmšssš ja sitš ovat valmistelleet Seija Aalto (lehtori), Suvi Honkanen (tutkimusavustaja), Jyrki Kalliokoski (professori), Tapani Lehtinen (professori), Pentti Leino (professori), Taija Nieminen (suunnittelija), Eira Penttinen (amanuenssi), Liisa Tainio (jatko-opiskelija) sekš laitoksen opiskelijatyšryhmš Esa Aaltonen, Matti Granfelt, Krista Kaipainen, Jaana Kivipelto ja Milla KŠkelŠ 1003 TekstissŠ on viitattu seuraaviin julkaisuihin: 1003 ÐFennistic Research in Finland at the Beginning of the Nineties. Report of the Evaluation Panel. Publications of the Academy of Finland 3/96. Helsinki ÐSuomen kielen opinnot. Lukuvuosi 1999Ð2000. Omaopas ÐSuomen kieli ja kulttuuri. Omaopas 1999Ð ÐUni-Test Europa. Der Spiegel Nr. 19/

89 89 Ehdotus korkealaatuisen perus- ja/tai jatkokoulutuksen yksiköksi ehdotusta täydentävät tilasto- ja taustatiedot 1003 Korkeakoulujen arviointineuvosto pyytää laatutyksikköehdotusta täydentäviä tilasto- ja taustatietoja, koska vuonna 1998 ehdotusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat toivoivat käsittelyn tueksi myös määrällisiä tietoja. Tilasto- ja taustatiedot pyydetään täyttämään lomakkeeseen siltä osin kuin se koulutuksen luonteen ja saatavilla olevien tilastojen mukaan on mahdollista sekä perustelemaan syy puuttuviin tietoihin. Arvioinnissa painotetaan koulutuksen laatua; määrällisiä tietoja käytetään lähinnä kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta. Yliopisto Laitos/yksikkö Helsingin yliopisto Suomen kielen laitos Lisätietoja antaa: Nimi ja asema Eira Penttinen, amanuenssi Puhelinnumero (09) Sähköpostiosoite Yliopiston ehdotus koskee (ympyröikää oikea vaihtoehto) 1 tiedekuntaa 5 tutkijakoulua 2 osastoa 6 yhteishanketta 3 laitosta 7 muuta, mitä? 4 koulutusohjelmaa Perustelkaa, miksi puuttuvia tilastotietoja ei voida antaa. (Esim. tutkintojen määriä ei voida ilmoittaa, koska kyse ei ole tutkintoon johtavasta koulutuksesta.) Lisäys tilastotietoihin: Tutkintoon johtavan koulutuksen ohella suomen kielen laitoksessa annetaan koko yliopiston ulkomaalaisopiskelijoille suomen kielen ja kulttuurin opetusta seuraavasti: opintoviikkoja suoritettu humanistisessa

90 90 tdk:ssa: ,5 (muiden tkd:ien ov-määrät alla taulukossa) Oppiaineet Ssu = suomen kieli, Skk = suomen kieli ja kulttuuri (ulkomaalaisille tarkoitettu) 1. Yksikön opiskelijat ja koulutus Perustutkinto-opiskelijat Uudet opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut ylemmät perustutkinnot Ylemmän kk-tutkinnon keskimääräinen suoritusaika vuosina Jatko-opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut lisensiaatin tutkinnot Suoritetut tohtorin tutkinnot 2 3 Sivuaineopiskelijat (muualta kuin omasta yksiköstä) Opiskelijat yhteensä (arvio) n. 100 n Ulkopuolisten sivuaineopiskelijoiden suorittamat opintoviikot* , ,5 *) Muiden tiedekuntien ulkom. tutkinto-opiskelijoita ja vaihto-opiskelijoita (ov:t Ssu + Skk) Erilliskoulutus (esim. opettajan pedagogiset opinnot) Opiskelijat yhteensä Yksikössä erilliskoulutuksessa suoritetut opintoviikot yhteensä Muu yksikön antama koulutus Yksikössä suoritetut muut opintoviikot yhteensä

91 91 Mitä koulutusta? Äidinkielen opettajille järjestetty koulutuspäivä teemana teksti ja tekstintuntemus 2. Opetus-, tutkimus- ja muu henkilökunta Professorit (nimet pyydetään alla) 5,5 5,5 4,5 Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat henkilötyövuosina 0,5 0,5 0,5 Yliassistentit Assistentit Tutkijat Muun henkilökunnan määrä Yksikön rahoitus Toimintamenomäärärahat, 1000 mk Ulkopuolinen rahoitus, 1000 mk Sis. palkat 4. Tutkijakoulutoiminta Toiminta tutkijakoulun koordinaattorina tai partnerina (p) eri vuosina Kielellinen merkitys ja sen prosessointi -tutkijakoulun tutkimuskoordinaattorina suomen kielen laitoksen tutkija FT Marja-Liisa Helasvuo (jatkaa uuden Langnettutkijakoulun koordinaattorina). Ohjaajina mukana suomen kielen laitoksen professorit Auli Hakulinen, Tapani Lehtinen, Pentti Leino sekä dosentti, yliass. Lea Laitinen 5. Ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen valmistumisvuoden mukaan Työllistymisprosentti tutkinnon suorittamis vuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa ,5 77 ei ole tietoa sijoittumistietojen lähde Tilastokeskuksen sijoittumistilasto arviointi tiedon luotettavuudesta, esim. sijoittumisselvitysten vastaus-%

92 92 Tilasto ei anna oikeaa kuvaa: vrt., että vuonna 1996 valmistuneiden työttömyys-% oli po. ajankohtana Kansainvälinen toiminta Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) lähteneet Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) saapuneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) lähteneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) saapuneet Toteutunut vieraskielinen opetustarjonta (ov) Laitoksessa ei vars. anneta vieraskielistä opetusta, mutta vaihto-opiskelijoiden suomen kielen opetus on suureksi osaksi englanninkielistä.

93 93 Arviointipalaute Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt Suomen kielen laitos määrittelee tehtävikseen uuden tutkimustiedon tuottamisen, tutkijoiden kouluttamisen sekä perusopetuksen antamisen. Laitos käynnisti jo vuosikymmen sitten kokonaisvaltaisen opetuksen kehittämisprosessin, jossa hyödynnettiin ulkopuolista konsulttiapua ja jota varten on luotu 12-kohtainen toimintastrategia. Kehittämisprosessin tuloksena sekä tutkintorakenne että opetuksen sisällöt ja muodot on uudistettu. Laitoksen kevennetty, avantgardistinen tutkintorakenne on lisännyt opiskelijan mahdollisuuksia rakentaa tarjolla olevista moduuleista oma opintokokonaisuutensa. Puoliarvosanat tai moduulit on suunniteltu siten, että tutkimus ja työelämän tarpeet kohtaavat ja aine- ja syventävien opintojen raja madaltuu. Kokonaisvaltaisuus on lisääntynyt, ja oppiaineen tutkimuksellinen profiloituminen ja opetuskäytänteet kulkevat käsi kädessä. Ratkaisu vaikuttaa perustellulta ja toimivalta tavalta opintoprosessin virtaviivaistamisessa ja johdonmukaistamisessa. Kehittämistyö on kohdistunut myös jatko-opetukseen. Koulutuksen toteutus Koulutuksen toteutuksessa on useita laadukkaan koulutuksen tunnusmerkkejä. Opetuksen rytmitys on muutettu neljän lukukauden systeemiksi, opetusmenetelmiä on monipuolistettu luento-opetuksesta oppimisen ohjaamiseen ja yhteistoiminnalliseen opiskeluun. Myös opiskelijan ja opettajan väliselle vuorovaikutukselle on olemassa hyvät edellytykset. Laitoksen neljän lukukauden järjestelmässä opetus on järjestetty siten, että perusopinnot suoritetaan kokonaisuudessaan ensimmäisen vuoden aikana. Opetus on järjestetty siten, että maisterin tutkinnon voi sivuaineineen suorittaa neljässä vuodessa. Kesätenttimahdollisuuden järjestäminen on hyvä asia. Samoin opintoviikkomitoituksen jatkuva seuranta on tärkeä uudistus. Kokonaisuuden jämäköittämiseen liittyy keskeisesti kiinteä opintojen seuraaminen ja opintojen ohjaaminen sekä opiskelija- että opettajatutoroinnin avulla. Perinteisen pullonkaulan, pro gradu -tutkielman ohjausjärjestelmää on uusittu siten, että gradu linkittyy aiempiin opintoihin ja aineopinnot päättävään praktikumtyöhön. Graduohjauksessa käytössä oleva pienryhmämalli tukee gradun valmistumista. Henkilökohtaisen opintoneuvonnan lisäksi laitos opintoihin liittyvää tietoa tarjoavat myös laitoksen laatimat täydentävät oppaat, jotka eivät toki korvaa henkilökohtaista kontaktia. Erityisen ansiokasta laitoksen harjoittamassa opetuksen kehittämistoiminnassa on työyhteisön määrätietoinen kehittäminen, erityisesti sisäisen yhteistyön ja innovatiivisuuden vahvistaminen. Tässä on käytetty tukena ulkoisia asiantuntijoita ja toimintamuotoja. Edelleen ansioksi on luettava pyrkimys kollegiaalisuuden lujittamiseen ja yhteisvastuullisuuteen. Opetushenkilökunta on tieteellisesti erittäin pätevää, ja suuri osa opettajista on suorittanut pedagogisia opintoja.

94 Uutta teknologiaa käytetään opetuksessa maltillisesti, mutta tarkoituksenmukaisesti hyväksi, mistä esimerkkinä ovat mm. verkkopalvelut, etäopetus ja multimediavälineet. Arvokasta tässä kehittelytyössä, kuten muussakin laitoksen kehittämistoiminnassa, on opiskelijoiden mukaan ottaminen. Sen sijaan tietotekniikan hyväksikäyttöä opiskeluun liittyvässä kommunikoinnissa ei ole viety kovin pitkälle. Laitoksen kansainvälisen yhteistyön aste on korkea. Myös opiskelijavaihto on vilkasta, mikä tosin selittynee osittain oppiaineen luonteella; opiskelijaluvut viittaavat ilmeisesti koko yliopiston ulkomaalaisiin opiskelijoihin. Kotimaisesta yhteistyöstä ei ole näyttöä Ylioppilastutkintolautakuntaa ja Ulkomaisten yliopistojen suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukuntaa (UKAN) lukuun ottamatta. Opintoihin ei kuulu pakollista harjoittelua, ja harjoittelumääräraha on ollut riittämätön opiskelijoiden määrään nähden. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Kehittämistyö on organisoitu niin, että pysyvä arviointijärjestelmä tuottaa jatkuvaa palautetta uudistusten tuloksista. Opetusta arvioidaan sekä kurssi- että laitostasolla. Jokaisen kurssin osanottajat täyttävät kurssikyselyn, joiden pohjalta kootaan raportti. Opiskelijoiden palaute koulutuksesta on ollut myönteistä. Opetuksen suunnittelua ohjaa johtoryhmä. Laitoksella järjestetään vuosittain opetuksen kehittämistilaisuuksia, joiden suunnittelussa opiskelijoilla on keskeinen rooli. Laitos esittelee monia konkreettisia, opiskelumotivaatiota vahvistavia uudistuksia, kuten pääsykokeen uudistus, vasta-aloittaneiden johdantokurssi ja opettajatutorointi. Täysin selväksi ei käy, toteutuivatko uudistukset arviointien tuloksena. Oppimisen arviointikäytäntöinä tuodaan esille perinteisten tenttien tilalle tulleet luentopäiväkirjat, esseet, harjoitustyöt ja tutkielmat. Erityisen arvokasta on opiskelijoiden julkaisutoiminta; perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden töihin perustuvien temaattisten artikkelikokoelmien julkaisu. Koulutus on saanut tunnustusta sekä omassa yliopistossaan että sijoittunut korkealle eurooppalaisessa Der Spiegelin arvioinnissa. Työllistymisen todetaan tapahtuneen erinomaisesti, vaikkakin tilastoliitteen työllistymisluvut jäävät kahtena vuonna alle 80 %:n. Opintojen keskimääräiset suoritusajat ovat pitkät. Valmistumista hidastavaksi ongelmaksi tiedostetaan suuri imu työelämään jo kesken opintojen, mutta varsinaisia keinoja viivästyneiden opintojen tehostamiseksi ei esitetä. Koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Arvioitsijoiden näkemykset kehittämissuunnitelmien suhteen vaihtelevat: toisten mielestä tulevaisuudennäkymät on esitetty suhteellisen yleisesti eikä uusia jäsentyneitä kehittämissuunnitelmia tuoda esille, kun taas toisten mielestä tulevaisuudennäkymät ovat haastavat ja kehittämissuunnitelmat realistiset ja kannatettavat. Ensin mainitut olisivat toivoneet selvempiä suunnitelmia mm. siitä, miten laitos aikoo vastata tietoyhteiskunnan tuomiin haasteisiin. Toisaalta kiitettäväksi nähdään tasapaino uuden ja perinteisemmän koulutussuunnan välillä. Äidinkielen opettajien koulutuk- 94

95 seen liittyvät kehittämissuunnitelmat ovat mielenkiintoisia, vaikka täysin selväksi ei tule, mitä kaikkea ne pitävät sisällään. Yleisarvio Suomen kielen laitos on toiminut viime vuosina vahvan dynaamisesti opetuksen uudistamisessa ja kehittämisessä, jossa opiskelijoiden panos on ollut mittava ja merkittävä. Kokonaisuutta leimaa koulutuskokonaisuuden jämäköityminen sekä tavoitteiden että toteutuksen osalta. Koulutuksen vahvuuksia ovat sen yleinen vaikuttavuus, monipuolisuus ja valinnaisuus, kehittymiskyky, opintojen rytmitys, kansainväliset mahdollisuudet ja kannustavuus. Pieninä puutteina voidaan nähdä ongelmat harjoittelussa, ohjauksessa ja opintoneuvonnassa sekä kotimaisessa yhteistyössä, joiden ratkaisemiseksi laitos on kuitenkin sekä tehnyt suunnitelmia että toteuttanut korjaavia toimenpiteitä. 95

96 96 Helsingin yliopisto: Taloustieteen laitos Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 2001Ð2003 Taloustieteen laitos toimii maatalous-metsštieteellisessš tiedekunnassa, jonka toiminnan keskeinen arvolšhtškohta on kestšvš luonnonvarojen kšyttš. KestŠvyyttŠ tarkastellaan taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta nškškulmasta. Taloustieteen laitoksen oppiaineet muodostavat yhdessš kokonaisuuden, joka tukee ja palvelee tiedekunnan arvolšhtškohtia ja strategisia tavoitteita. Taloustieteen laitos on elintarvikeketjun sekš maaseudun kehittšmiseen ja toimivuuteen erikoistunut koulutus- ja tutkimusyksikkš, jolla on valtakunnallinen erityisvastuu uuden tiedon tuottamisessa ja opetuksessa maa-, elintarvike-, kotitalous- ja ympšristštalouden tarpeisiin ja sovellutuksiin. Tavoitteena on kehittšš taloustieteen laitoksesta johtava ja kansainvšlisesti tunnettu yksikkš, joka saavuttaa synergiaetua monitieteisessš yhteisšssš tuottamalla korkealaatuista tutkimusta ja antamalla siihen perustuvaa laadukasta opetusta. Taloustieteen laitoksen tavoitteena on luoda tieteellinen tyšyhteisš, jossa opetusta ja tutkimusta kehitetššn tasapuolisesti. Opetuksen kehittšmisestš esimerkkinš on vuoden kestšnyt pedagoginen koulutusohjelma, johon lšhes kaikki opettajat ja muutamat opiskelijat osallistuivat kolmena perškkšisenš vuotena. Samanaikaisesti maatalous-metsštieteellisessš tiedekunnassa kšynnistettiin laajamittainen uudistusprosessi kohti opiskelijakeskeisiš opetusmenetelmiš, ja viisivuotinen opetuksen kehittšmishanke ÓJuontoÓ sai alkunsa. Opetuksen kehittšmistš tiedekunnassa on ideoinut usean vuoden ajan opetuksen kehittšmistoimikunta. Tiedekunta oli edellškšvijš perustaessaan vuonna 1996 opetustaitotoimikunnan, jonka tehtšvšnš on arvioida opetusvirkojen tšytšn yhteydessš hakijoiden opetustaitoa. Yksi laitoksen opettaja kuuluu tiedekunnan opetustaitotoimikuntaan, kolme tiedekunnan opetuksen kehittšmistoimikuntaan ja yksi tiedekunnan matematiikan opetuksen kehittšmistyšryhmššn. 1 Opetuksen kehittšmisen lšhtškohdat Taloustieteen laitos perustettiin v. 1992, jolloin tiedekunnan eri laitoksia yhdistettiin. Laitos muodostuu kahdeksasta eri oppiaineesta: elintarvike-ekonomia, kuluttajaekonomia, maatalouden liiketaloustiede, maatalouspolitiikka, markkinointi, ympšristšekonomia, neuvontaoppi ja yksityismetsštalous. LisŠksi laitos on vastuussa koko tiedekunnan maatalousharjoittelun valvonnasta, tietotekniikan ja kansantaloustieteen opetuksesta. Maatalous- ja elintarviketaloudessa tapahtunut

97 nopea rakennemuutos ja informaatioteknologian kehittyminen on otettu huomioon opetussuunnitelmissa ja yksittšisten opintokokonaisuuksien suunnittelussa. EsimerkkeinŠ tšstš ovat laitoksella vuonna 1998 aloitettu yrittšjyyden a-opintokokonaisuus ja kehitteillš olevat multimediakurssit. Laitos antaa valtaosan Helsingin yliopiston liiketaloudellisesta koulutuksesta, joten a- ja c-tason kursseilla on paljon opiskelijoita myšs muista laitoksista ja tiedekunnista Taloustieteen laitos on opiskelijamššršltššn suurin maatalous-metsštieteellisessš tiedekunnassa (sisššnotto vuosittain 80). Suoritettujen tutkintojen mššrš vuosina 1997Ð98 oli yhteensš 191 ja opintoviikkojen mššrš v oli Laitoksella tyšskentelee yhteensš 40 henkilšš. PŠŠtoimisia opettajia on 26, hallintohenkilšitš 6, tutkijoita ja tutkimusapulaisia 8 sekš ulkopuolisia opetusta antavia dosentteja 13 ja yksi kurssista vastuussa oleva tuntiopettaja. Opetushenkilškunnasta on tohtorin tutkinnon suorittaneita 13, lisensiaatin 4 ja ylemmšn korkeakoulututkinnon suorittaneita on 7. Laitoksen opettajista neljšllš on dosentin pštevyys Laitoksen vahvuudet opintojen kehittšmistyšssš Opettajien pitkšjšnteinen osallistuminen pedagogiseen koulutukseen 1004 Opiskelijoiden mielipiteitš ja laitoksen tyšilmapiiriš koskevat kyselyt ja kehittšmisseminaarit 1004 Opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutuksen tehostaminen oppimisprosessissa ja opintojen ohjauksessa; uudenlaisen opetus- ja oppimiskulttuurin kehittšminen 1004 Uusien opetusmenetelmien ja -teknologioiden ennakkoluuloton kokeilu 1004 Eri oppiaineiden synergian mššrštietoinen hyvšksikšyttš opetuksen kehittšmisessš 1004 Kurssien suosio laitoksen ulkopuolisten opiskelijoiden keskuudessa 1004 Opetuksen lšheinen kytkentš tyšelšmššn ja opiskelijoiden hyvš sijoittuminen 1004 Opettajien saamat palkinnot ja tunnustukset laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta 1004 Monen vuoden kokemus tšydennyskoulutuksen ja vapaan sivistystyšn suunnittelusta ja jšrjestšmisestš (ensimmšinen yliopistotasoinen tšydennyskoulutuskeskus maassamme) 1004 Opetuksen kehittšmisen taustalla toiminnan kehittšminen Laitoksen arvolšhtškohtia ja tulosjohtamiseen liittyviš strategisia toimenpiteitš pohdittiin kehittšmisseminaarissa pian laitoksen muodostamisen jšlkeen. Vuonna 1997 tehtiin laaja Tyšyhteisšn kehittšmiskartoitus, jonka tuloksia on kšsitelty useissa tyšryhmissš. NŠiden tyšryhmien ehdotukset ovat johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin kuten iltapšivšseminaareihin ja laitoksen opiskelijoille suunnatun yhteisen sovelletun taloustieteen johdantokurssin pitšmiseen. Vuonna 1997 suoritettiin myšs laaja opiskelijakysely 1, jonka tuloksia on kšsitelty yhdessš opiske- 1.Hynninen, T AsiakastyytyvŠisyystutkimus opiskelijoille. 19 s liitesivua. LisŠksi 53 sivua sanallisisia kommentteja, jotka jaettiin ao. oppiaineiden kšyttššn.

98 lijoiden kanssa. Kyselyn kšsittely on johtanut opetuksen kehittšmiseen mm. vuorovaikutuksen ja palautekšytšntšjen kehittšmiseen, gradupiireihin ja uudenlaisiin tenttitapoihin. Koko laitoksen henkilškunnalle on jšrjestetty useita kehittšmisseminaareja. Seuraavassa esimerkkejš viime vuosien kehittšmistapahtumista: 1004 Yhteistyš- ja laaturyhmš (aloitettu v. 1996) 1004 Helsingin yliopiston henkilšstšn kehittšmisraha toimivan tyšyhteisšn ja toiminnan laadun kehittšmiseksi laadukkaan opetuksen ja tutkimuksen aikaansaamiseksi (vv ja 1998) 1004 Helsingin yliopiston ÓLaadusta tinkimšttšó -koulutus; laitoksen pedagogisen kehittšmisen ohjelma laitoksen opetushenkilškunnalle ja opiskelijaedustajille (vv. 1995Ð1998). Kaikkiaan koulutukseen on osallistunut laitokselta 40 henkilšš KehittŠmisseminaari ( ) 1004 KehittŠmisaamupŠivŠ ( ) 1004 Koulutus- ja virkistšytymispšivš LŠnsi-Uudenmaan koulutuskeskuksessa ( ) 1004 Taloustieteen laitoksen yhteistyšvalmennus Hallinnon kehittšmiskeskuksessa ( ) 1004 Vuoden 1997Ð1998 aikana yhteiset iltapšivšseminaarit, yhteensš viisi iltapšivšš StrategiailtapŠivŠ Joka kesš laitoksen kesšretki, jossa mukana myšs johtoryhmšn opiskelijajšseniš Koulutuksen tavoitteet ja sisšltš Tavoitteiden toteutuminen koulutusratkaisuissa Taloustieteen laitoksen tavoitteena on kouluttaa maaseudun, elintarviketeollisuuden ja -kaupan sekš palvelualojen johtavia asiantuntijoita, joilla on hyvšt valmiudet toimia johtamis-, hallinto-, neuvonta-, opetus-, tutkimus-, markkinointi- ja suunnittelutehtšvissš, ja jotka pystyvšt ottamaan huomioon luonnonvarojen kestšvšn kšytšn sosiaaliset ja taloudelliset arvolšhtškohdat. Opiskelijoilta vaaditaan kykyš teorian ja kšytšnnšn yhdistšmiseen, hyviš vuorovaikutustaitoja sekš kykyš oma-aloitteiseen, innovatiiviseen ja kriittiseen ajatteluun sekš ongelmanratkaisuun Opetuksen kehittšmisen tavoitteiksi mššriteltiin vuonna 1996: 1004 Opiskelijan identiteetin vahvistaminen asiantuntijana ja osaajana 1004 Opiskelijan oman panoksen lisššminen ja vastuunkanto 1004 Opiskelijoiden ja opettajien yhteistyšn lisššminen sekš opiskelijoiden/ opettajien aktivoiminen 1004 Opetusmuotojen ja sisšltšjen kehittšminen 1004 Monimuoto-opetuksen kehittšminen ja uuden opetusteknologian hyvšksikšyttš

99 99 Oppimisen arviointimenetelmien ja palautejšrjestelmšn kehittšminen 1004 Kaikkien asianosaisten sitouttaminen 1004 Laatuajattelun ja yhteishengen kehittšminen 1004 Yhteistyšn ja tiedonvšlityksen kehittšminen laitoksen opettajien kesken Opetuksen toteutuksessa otetaan huomioon tiedollisten tavoitteiden ohella entistš enemmšn henkilškohtaiset taidolliset tavoitteet. TyšelŠmŠ edellyttšš valmistuneilta sisšllšllisten tietojen lisšksi suullisia ja kirjallisia vuorovaikutustaitoja, yhteistyš-, johtamis- ja tiimityšskentelykykyš, kielitaitoa, tietotekniikkataitoja sekš tyšelšmšn tuntemusta. Myšs opettajien on tšytynyt opetuksen sisšltšjen ja oppimiskšsityksen pohtimisen sekš omien opetuskšytšntšjen muuttamisen lisšksi kouluttautua mm. vuorovaikutustaitoihin. Opiskelijat ovat suhtautuneet myšnteisesti muutoksiin. Laitoksen opiskelijoilla on erinomainen mahdollisuus hankkia vuorovaikutus- ja muutoshallintataitoja laitoksen neuvontaopin kursseilla. Kaikkia edellš mainittuja taitoja laadukkaan tutkinnon osa-alueina on korostettu myšs Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen kehittšmisohjelmassa vuosille 1998Ð Laitoksen opetusta on suunniteltu monissa tyšryhmissš kuten: 1004 Taloustieteen laitoksen opetuksen kehittšmistyšryhmš 1992Ð Taloustieteen laitos on laatinut koko tiedekunnan tasolla selvityksen yhteisistš teoria- ja menetelmšopinnoista sekš niiden kehittšmisestš v Laskentatoimen tyšryhmš v. 1995Ð Taloustieteen opintojen suunnittelu- ja valmistelutyšryhmš v PienyrittŠjyyden sivuaineopintokokonaisuuden kehittšmistyšryhmš 1996Ð Maaseutupolitiikan opintokokonaisuuden suunnittelutyšryhmš Koulutuksen yhteys tieteelliseen tutkimukseen Useista alan tutkimuslaitoksista, mm. Maatalouden taloudellisesta tutkimuslaitoksesta ja Kuluttaja-tutkimuskeskuksesta kšy tutkijoita sššnnšllisesti esittelemšssš luennoilla omia tutkimushankkeitaan (esim. maatalouden liiketaloustieteessš kurssilla ÓEnvironmental Economics and AgricultureÓ). Laitoksella on EU:n, Suomen Akatemian ja muiden ulkopuolisten lšhteiden rahoittamia tutkimushankkeita. Laajojen tutkimushankkeiden tulokset on pyritty tuomaan heti opetussisšltšihin, joko erityiskursseina (esimerkiksi maatalouspolitiikassa ÓSpecial Topics on EU and World AgricultureÓ) tai osana vakiokursseja, jolloin opiskelijat perehtyvšt ko. teemaan esimerkiksi harjoitustšiden kautta. Myšs muiden tutkimusprojektien tuloksia kšytetššn hyvšksi opetuksessa ja julkaisuja oppimateriaalina TyšelŠmŠn tarpeiden huomioiminen Valmistuneille on tehty kyselyjš opetuksen laadusta tyšelšmšn tarpeiden kartoittamiseksi 1. Laitoksen nuorinta oppiainetta, elintarvike-ekonomiaa perustettaessa ja opetusta uusille aloille laajennettaessa on toiminut elinkeinoelšmšn ja yliopiston yhteisiš suunnitteluryhmiš: 1) Oppiaineen perustamisen yhteydessš kolme erillistš toimikuntaa (vv. 1975Ð1977), 2) Hotelli-, ravintola- ja suurtalouden alan

100 100 erikoistumisalojen opetuksen suunnitteluun kokoontuneet tyšryhmšt (1985Ð 1988), 3) Hotelli-, ravintola- ja matkailualan opetuksen seurantatyšryhmš (1988Ð 1990), 4) YrittŠjyyden opetuksen tarpeiden selvitystyš (1997Ð1998) 1. LisŠksi elintarvike-ekonomistien lehti on tehnyt valmistuneille kyselyjš, joissa on selvitetty muun muassa opetuksen ajanmukaisuutta ja kattavuutta tyšelšmšn tarpeita ajatellen Uusien opintokokonaisuuksien suunnittelussa otetaan huomioon tyšelšmšn tarpeet; esimerkiksi kuluttajaekonomia on kšynnistšnyt yhdessš kasvatustieteellisen tiedekunnan kotitalousopettajalinjan kanssa velka- ja talousneuvonnan 15 opintoviikon koulutuksen. Myšs EU-maatalouspolitiikan opetusta on lisštty, koska alan osaajien tarve on kasvanut maataloushallinnossa. Vuoden 1999 kesšllš on aloitettu tutkimus, jossa selvitetššn opiskelijoiden yrittšjyysasenteita ja halua ryhtyš yrittšjšksi pitkšaikaisen seurantatutkimuksen avulla Laitos on ollut aktiivisesti mukana edustamiensa alojen PD (Professional Development) -koulutuksen suunnittelussa ja kehittšmisessš. Maaseutu-PD (maaseudun kehittšjien valtakunnallinen erikoistumisohjelma) aloitettiin v Laitoksen osuus tšmšn ohjelman aloittamisessa ja suunnittelussa on ollut merkittšvš; tšllš hetkellš PD-lautakunnan puheenjohtaja on taloustieteen laitokselta. Osa tyšseminaareista toteutetaan laitoksen opettajavoimin. LisŠksi laitoksen edustajat ovat olleet suunnittelemassa elintarviketalouden ja maatalousalan PD-koulutusohjelmia ja nyt ovat mukana lautakunnan jšseninš Koulutuksen toteutus Opetushenkilškunnan pedagogiset taidot Laitoksella on nšhty tšrkešksi opettajien pedagogisten taitojen kehittyminen ja laitoksen opetus- ja oppimiskulttuurin ajanmukaistuminen. Kaikille laitoksen opettajille ja halukkaille opiskelijoille on tarjottu mahdollisuus osallistua Helsingin yliopiston jšrjestšmššn ÓLaadusta tinkimšttšó -koulutukseen, pedagogisen kehittšmisen ohjelmaan. NeljŠn opintoviikon laajuinen koulutus sisšlsi seminaarijaksoja, ryhmšssš tehtšviš všlitehtšviš ja erillisiš luentoja. Pedagogisten taitojen kehittšmisen lisšksi koulutuksen aikana pohdittiin laitoksen opetuksen kehittšmisen tavoitteita ja konkreettisia toteuttamistoimenpiteitš. RyhmŠt raportoivat kirjallisesti tyšnsš tuloksista (raportit vuosilta 95Ð96, 96Ð97 ja 97Ð98). Myšs pedagoginen tutkimus 2 on virišmšssš laitoksella ja sitš on tarkoitus laajentaa Laitoksen opettajia on osallistunut useisiin valtakunnallisiin, Helsingin yli- 1.VŠre, M Kuluttajaekonomistien ammattietiikka, Kujala, J Kuluttajaekonomistien ammatillinen sijoittuminen tyšelšmššn, Ollila, S Selvitystyš elintarvike-ekonomian opinnoista. Ollila, P Korkeimman maatalousopetuksen toimintaympšristš ja keskeisimpien sidosryhmien kšsitykset opetuksen kehittšmisestš. Markkinoinnin lisensiaatintyš. 1.Ršmer-Paakkanen, T PienyrittŠjyyskurssikokonaisuuden suunnittelu taloustieteen laitokselle. 2.Levander, L Enchancing Transformative Aspects of Learning Presentation Skills. Proceedings of the 14th European Seminar on Extension Education, pp The Agricultural University of Cracow. Poland.

101 101 opiston ja oman tiedekunnan opetuksen kehittšmistilaisuuksiin ja seuraaviin kansainvšlisiin opetuksen kehittšmiskokouksiin vv. 1997Ð1999: Workshop: Educational Innovation in Economics and Business Administration: Designing Problem Based Learning Courses (Maastricht University) 1004 International Conference on Project Work in University Studies (Roskilde University) 1004 Experiential Learning in the Context of Lifelong Education (Tampere) 1004 Learning about Learning (Helsingin yliopisto) 1004 Learning in Harmony (Warwick University) th Annual EDINEB (Educational Innovation in Economics and Business): Teaching Today the Knowledge of Tomorrow (The Norwegian School of Econ. and Business Administration, Bergen) Kolme laitoksen opettajaa on auskultoinut, yksi on suorittanut aikuiskasvatustieteen c-kokonaisuuden ja yksi kasvatustieteen a-kokonaisuuden. Korkeakoulupedagogiikan opinnot (6 ov) on suorittanut kaksi opettajaa. LisŠksi moni laitoksen opettajista on suorittanut opettajatutor-koulutuksen, portfoliokoulutuksen, NLP (Neurolinguistic programming) -kursseja sekš lyhyehkšjš pedagogisia ja muita opettamiseen liittyviš kursseja kuten yhteistoiminnallinen oppiminen, tuplatiimi, itseohjautuvuus yliopisto-opiskelussa, suggestopedia, prosessikirjoittaminen ja miellekartan kšyttš OpetusmenetelmŠt, oppimateriaalit ja opetusvšlineet Taloustieteen laitoksella halutaan vahvistaa opiskelijoiden oppimisprosessia kšyttšmšllš aktivoivia opetusmenetelmiš ja itseohjautuvaa opiskelua. Oppimistapahtumaa pidetššn vuorovaikutustilanteena, jossa oppijoina ovat sekš opettaja ettš opiskelijat. PyrkimyksenŠ on opetushenkilškunnan ja opiskelijoiden všlisen sekš opiskelijoiden keskinšisen yhteistyšn kehittšminen, ajankohtaisuuden ja kšytšnnšnlšheisyyden lisššminen sekš prosessimaisen tyšskentelyn edistšminen. Opetuksessa pyritššn suurempiin opetuskokonaisuuksiin ja ongelmakeskeiseen lšhestymistapaan, esim. Ruokapalvelut elintarviketaloudessa -kurssilla on sovellettu Problem Based Learning- periaatetta Luennot ja oppimisen arviointi Luennoilla pyritššn moniarvoiseen ja keskustelevaan eri nškškohtien esittelyyn ja opiskelijoiden nškemyksiš huomioonottavaan kšsittelytapaan. TŠllšin esitellššn erilaisia tieteenalan paradigmoja, pyritššn heršttšmššn keskustelua niiden vahvuuksista ja ongelmista, sekš korostetaan opiskelijoiden kriittistš ajattelua ja omaehtoista valintaa. Luento-opetusta on monipuolistettu paitsi keskusteluiden, myšs pienten yksilš-, pari- ja ryhmštehtšvien sekš kotona tehtšvien harjoitustšiden avulla. Viimeksi mainitut voivat olla valmisteltuja keskustelunalustuksia tai tieteellisiin artikkeleihin tutustumista seuraavaa oppimistilaisuutta varten tai myšs laajempia sovellustehtšviš. Viime vuosina monet opettajat ovat ottaneet perinteisten tenttien rinnalla kšyttššn uudenlaisia tenttitapoja, kuten etštentit, kirjat

102 102 mukana -tentti, 24 tunnin tentti (vapaavalintainen paikka), oppimispšivškirjat, luentopšivškirjat, ennakkotehtšviš referaatteina tai esseinš, portfolio-, ryhmškirjatentti, ryhmškeskustelut ja atk-kursseilla taitokoe Muu yksilš- ja ryhmšopetus Perinteisesti laitoksen opetuksessa on kšytetty monien kurssien yhteydessš harjoitustšitš yksin tai ryhmissš. Esimerkiksi markkinoinnin jokaisella kurssilla opiskelijalla on mahdollisuus tehdš harjoitustyš joko annetusta aiheesta tai kšytšnnšn sovelluksena johonkin yritykseen. YmpŠristšekonomiassa harjoitustyšn kohteina on ollut runsaasti ajankohtaisia konkreettisia suunnittelutilanteita kuten PŠŠkaupunkiseudun liikennejšrjestelmšsuunnittelu, Loviisan kaupungin vedenhankintapšštškset, ja Maailman Pankin kšyttšmšt pšštšksentekomenetelmšt. YksityismetsŠtalouden ryhmšopetuksessa kšytetššn sekš kenttš- ettš harjoituskursseja; kenttškurssilla opetus tapahtuu pššosin maastossa kulloinkin kšsiteltšvššn asiaan liittyvissš kohteissa. Maatalouden liiketaloustieteen harjoitustšissš kšytetššn ryhmšopetuksessa monia erilaisia atk-ohjelmia. YksityismetsŠtalouden harjoituskursseilla kšytetššn hyvšksi atk-opetusta esimerkiksi metsštalouden suunnitteluohjelmistojen kšytšn harjoittelussa Neuvontaoppi valmentaa opiskelijoita ymmšrtšmššn yksilš- ja ryhmštasoisia muutosprosesseja eri ympšristšissš ja niiden teoriaa sekš ohjaa opiskelijoita kšytšnnšn harjoitustšissš sujuviksi esittšjiksi erilaisiin asiantuntija- ja esiintymistilanteisiin. Kirjoittamista opitaan kšyttšmššn tiedon rakentelussa prosessikirjoittamisen jaksolla ja kirjallisen viestinnšn harjoituksissa opitaan kšytšnnšssš popularisoinnin aakkosia. Harjoituksissa opiskelijat tutustuvat erilaisiin ideointimenetelmiin mukaillen mm. Suurlan intuitiivista metodia, De Bonon hattuja, aivoriihitekniikoita, assosiaatiokirjoittamista ja erilaisia luovan draaman harjoituksia. Myšs muut oppiaineet kšyttšvšt erilaisia ideointimenetelmiš kurssiensa yhteydessš Laitoksella on kokeiltu ja kehitelty uusia seminaarikšytšntšjš, joissa on pyritty aktivoimaan opiskelijoita keskusteluun. Esimerkiksi osallistujat laativat etukšteen kirjallisen arvion seminaariesitelmšstš. TŠllŠ menettelyllš on pyritty lisššmššn opiskelijoiden saamaa palautetta sekš keskusteluaktiivisuutta. Aktiviteettia lisšš myšs seminaariesitelmien kšsittely pienryhmissš ennen yleiskeskustelua; kukin ryhmš arvioi seminaariesitelmšš kirjallisten kommenttiensa pohjalta, tekee yhteenvedon ja esittšš sen muille Laitoksen opettajat ovat tehneet opetuksessa kšytšssš olevia oppikirjoja 1. Useimmilla kursseilla on kšytšssš opetusmonisteet ja oheislukemistot, joihin on koottu mm. ajankohtaisia ja tieteellisiš artikkeleita. KŠytettŠvŠt kurssikirjat ovat pššasiassa englanninkielisiš Vaihtoehtoisuus opetuksessa Perinteisen opetuksen rinnalle on kehitetty monille kursseille vaihtoehtoisia opetuskšytšntšjš ja kurssien suoritustapoja. Opiskelijat voivat luentojen ja lopputentin sijaan tehdš laajahkon projektityšn tai kirjoittaa esseitš tai oppimispšivškirjan tai tyšstšš portfolion. Esim. yhteiskuntataloudellisen arvioinnin, kehitysteorioiden ja suunnitteluteorioiden kurssit voi suorittaa minitutkielmina. Institutionaalis-

103 103 ten talousteorioiden ja suunnitteluteorioiden kurssit voi suorittaa kotiesseinš. YmpŠristšekonomian ja -politiikan peruskysymyksiš -kurssin on voinut suorittaa seminaarityšnš; samoin elintarvike-ekonomiassa ja maatalouspolitiikassa voi joitakin kursseja suorittaa tekemšllš laajan harjoitustyšn ja esittšmšllš raportoidut tulokset seminaaritilaisuudessa. Laadunhallinnan kurssin voi suorittaa tyšstšmšllš portfolion. YksityismetsŠtalouden peruskurssit ja niiden opetusmateriaali on ršštšlšity myšs tiedekunnan ulkopuolella annettavaan lšhiopetukseen ja monimuoto-opetukseen sopiviksi Jokaisen opiskelijan opintosuunnitelma on yksilšllinen hšnen mielenkiintoaan ja motiivejaan palveleva kokonaisuus johtuen laitoksen tarjoamasta runsaasta vaihtoehtoisten opintojen mššršstš. Laitoksella hyvšksytššn joustavasti tarkoituksenmukaisia opintosuunnitelmia; kuluttajaekonomiassa opiskelijat tekevšt yhdessš opettajien kanssa henkilškohtaiset opintosuunnitelmat (HOPSit) Opetusteknologian hyšdyntšminen ja uusien sovellusten kehittšminen Laitos on panostanut opetusteknologiaan ja saanut rehtorilta laitehankintavaroja mm. etšopetuksen ja erilaisten projektien toteuttamiseen. LisŠksi laitos on omilla varoillaan varustanut ja jatkuvasti yllšpitšš kolme atk-huonetta, joissa on yhteensš 10 tšysin opiskelijoiden kšytšssš olevaa mikrotietokonetta Laitoksella ja lšhes jokaisella oppiaineella on omat www-sivut, jotka uusitaan syksyllš 1999 valmistuvien Helsingin yliopiston www-mallisivujen mukaisiksi. EnsimmŠiset opetusmateriaalit ovat verkossa ja kuluvana syksynš opetusmateriaalien mššršš verkossa lisštššn. YrittŠjyyden opetukseen on Teknillisen korkeakoulun kanssa kehitteillš verkossa tarjottava multimedia-kurssi. Laitoksen koko tiedekunnalle tarjoamilla atk-kursseilla hyšdynnetššn videoita ja luonnollisesti tietokoneohjelmistoja. SyksystŠ 1999 lšhtien kšytetššn multimediapohjaisia itseopiskelupaketteja. SŠhkšpostia hyšdynnetššn koko laitoksella monipuolisesti, mottona Óavoimet ovet sšhkšisestió: tiedotus, opiskelijapalautteet, kysymyksiin vastaukset, opintojen ja harjoitustšiden ohjaus ja oppimispšivškirjareferaatit EtŠopetuksen osalta (audio-, audiografiikka- ja video-opetus) lehtori, dosentti V. Niskanen on suomalainen pioneeri yli 10 vuoden kokemuksella avoimen yliopiston piiristš, mm. HEVI-projektista (Helsingin yliopiston virtuaaliyli- 1.Leppiniemi, J. ja Koskela, M Kirjanpito: perusteet ja harjoituksia, Koskela, M Johdanto laskentatoimeen ja rahoitukseen. Peltola, J Kulutuskulttuuria: sosiologisia nškškulmia kulutukseen. Taloustieteen laitoksen oppikirjoja nro 1. RyhŠnen, M., RyynŠnen, V. ja SeppŠlŠ, E Maatilan tuotannon suunnittelu ja kehittšminen. Taloustieteen laitos. Oppikirjoja nro 2. Hyvšnen, S., Koskela, M. ja Lehtomaa, A. (tekeillš). ÓLiiketaloustieteen keskeiset osa-alueet: Markkinointi, Laskentatoimi, YrittŠjyysÓ. Jerkku, T. ym. (tekeillš). ÓKuluttajaekonomia uudella vuosituhannellaó. Niskanen, V. mm.: ÓTietotekniikan hyšdyntšminen avoimessa korkeakoulussaó 35 s. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, ÓJohdatus tilastolliseen kuvaukseen ihmistieteissšó 121 s. (yhdessš Taina Lehtisen kanssa), Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, ÓTieteellisten menetelmien perusteita ihmistieteissšó, 200 s. (toim. ja kirj. luvun 1: ÓLŠnsimaisen filosofian ja tieteellisen ajattelun peruspiirteitšó, 18 s.), Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Helsinki, 1994.

104 104 opistokokeilu). HŠn on tehnyt avoimeen yliopistoon ŠŠnikasetteja (2 kpl, metodologian perusteet), videoita (tilastotiede ja metodologian perusteet), wwwmateriaalia (kasvatusfilosofia, kasvatustieteellinen tutkimus) sekš osallistunut em. opetuksen suunnitteluun, arviointi- ja seurantatutkimuksiin. Myšs yksityismetsštalous antaa audio-opetusta avoimessa yliopistossa Opiskelijan ja opettajan všlinen vuorovaikutus Haluamme korostaa opiskelijan ja opettajan všlistš avoimuutta ja luottamusta, jonka kehittšmiseksi on tehty tutkimus vuorovaikutuksen toimivuudesta taloustieteen laitoksella 1. Tutkimuksen mukaan vuorovaikutus toimii, mutta opiskelijat toivovat lisšš mahdollisuuksia kysymiseen, keskusteluun ja palautteeseen. Opettajat toivovat opiskelijoilta aktiivisempaa osallistumista ja omien ajatusten esiin tuomista sekš sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin Opiskelijoille nimetty opiskelijatutor tutustuttaa uudet opiskelijat laitoksen ja oppiaineen toimintaan. Tutorit ovat saman alan vanhempien vuosikurssien opiskelijoita. Opiskelijatutoroinnin lisšksi laitoksella on aloitettu vuonna 1996 vapaaehtoinen opettajatutortoiminta, joka on všhitellen levišmšssš koko laitokselle. Tutortoiminnan lisšksi jokaiseen oppiaineeseen nimetyt opintoneuvojat antavat perinteistš opintoneuvontaa, osa Óovet aina aukió -periaatteella, jopa iltaisin tyšelšmšssš oleville Toimistosihteerit ja osastosihteeri ovat ammattitaitoisia ja tuntevat korkeakouluelšmšš joko omien opintojensa tai pitkšn tyškokemuksen kautta. Toimistot ovat aina avoinna opiskelijoille. Opiskelijakyselyn (v. 1997) mukaan 82 % opiskelijoista sanoi toimistopalvelujen sujuvan ÓmutkattomastiÓ (samaa mieltš ja tšysin samaa mieltš) Gradujen ohjauksessa on mukana joissakin oppiaineissa professorin lisšksi yleensš toinen ohjaaja, joidenkin oppiaineiden seminaareissa muutkin opettajat kommentoivat gradu-tutkimuksia. Opiskelijat saavat ohjausta myšs erilaisten ryhmš- ja projektitšiden tekemisen yhteydessš. Laitoksella on tehty ÓTaloustieteen laitoksen julkaisuohjeetó (Laurila, I. ym. 1996) ja ÓKirjallisten opinnšytteiden laatimisohjeitaó (Turkki, A. 1997, uusittu painos) Kotimainen ja kansainvšlinen opetusyhteistyš Laitoksen sisšllš jšrjestetššn eri oppiaineiden yhteistyšnš muutamia kursseja, joiden laajuus vaihtelee kahdesta neljššn opintoviikkoon. YhteistyšssŠ ulkopuolisten kanssa jšrjestetššn seuraavia kursseja: YmpŠristšekonomia ja ympšristšnsuojelu: Yhteiskuntataloudellisen arvioinnin kurssi (4 ov) 1004 YmpŠristšekonomia ja Teknillinen korkeakoulu: Yhteiskuntasuunnittelun harjoituskurssi (2 ov) 1004 Elintarvike-ekonomia, -teknologia, -kemia ja markkinointi: Tuotekehityksen projektityš, alkaa kevššllš 2000 (3-6 ov) 1004 Markkinointi ja Helsingin kauppakorkeakoulu: Merkkituotteen johtaminen 1.Korhonen, A., Lindroth, E., RyhŠnen, M. ja Ršmer-Paakkanen, T Opiskelijoiden ja opettajien všlisen kynnyksen korkeus?

105 105 (2 ov) 1004 ViestinnŠn ja maatalousekonomian opetusta vuodesta 1976 ElŠinlŠŠketieteellisessŠ tiedekunnassa Avoimessa yliopistossa on voinut suorittaa a-opintokokonaisuuden elintarvikeekonomiassa, kuluttajaekonomiassa ja yksityismetsštaloudessa; myšs yksittšisiš laitoksen kursseja. Ammattikorkeakouluopettajia on otettu elintarvike-ekonomiaan ja kuluttajaekonomiaan suorittamaan tutkintoa erilliskiintišnš JyvŠskylŠn ammattikorkeakoulun kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Hotelli- ja ravintola-alan koulutus aloitettiin elintarvike-ekonomiassa v yhteistyšssš Haaga- Instituutin, Svenska Handelshšgskolanin ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa. Yhteistyš jatkuu kahden ensiksi mainitun kanssa Opetus- ja tutkimusyhteistyštš tehdššn useiden ulkomaisten ja kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Laitoksen opiskelijat ja opettajat ovat osallistuneet NOVA Yliopiston (yhteispohjoismainen alan yliopistojen yhteenliittymš) jšrjestšmiin yhteispohjoismaisiin kursseihin. NOVAn kursseja on myšs jšrjestetty laitoksen toimesta, esim. kesšllš 1999 yhteispohjoismainen jatkokoulutuskurssi ÓRisk Management in AgricultureÓ Opiskelijoita on kannustettu opiskelemaan ulkomaisissa yliopistoissa. Vaihto-opiskelu on toteutettu pššasiassa ERASMUS-, NORDPLUS-, SOKRA- TES-, ISEP- ja IAESTE-ohjelmien kautta. Muutamia opiskelijoita tulee vaihtoon nšiden ohjelmien kautta ja lisšksi CIMOn stipendillš. Tutkintoa suorittavia ulkomaisia opiskelijoita on voitu ottaa laitokselle vuosittain keskimššrin 5, samoin vierailevia opiskelijoita 5. KansainvŠlisten tutkijavierailujen yhteydessš on usein jšrjestetty seminaari, johon opiskelijat ovat voineet osallistua Harjoittelu ja mentorointi Maatalousopiskelijoille kuuluu 4 kk:n ja elintarvikeopiskelijoille 3 kk:n pakollinen harjoittelu. Useissa oppiaineissa on myšs 1Ð3 kk:n pituinen erikoisharjoittelu. Harjoittelu voidaan suorittaa kotimaassa tai ulkomailla. Useilla kursseilla on vierailevia asiantuntijoita alan yrityksistš, jšrjestšistš ja tutkimuslaitoksista. LisŠksi kursseihin liittyen tehdššn tutustumiskšyntejš alan yrityksiin. Yritysten kanssa tehdššn myšs tutkimusyhteistyštš, mm. gradu- ja projektitšiden muodossa. Suurin osa gradutšistš tehdššn toimeksiantoina ulkopuolisille organisaatioille. Usein tutkielmantekijš on saanut myšs tyšpaikan ko. organisaatiossa tyšn valmistuttua. Opiskelijat tekevšt myšs harjoitustšitš todellisista tyšelšmšn ongelmista Elintarvike-ekonomiassa on kšynnistetty mentor-toiminta, joka alkoi vuonna 1998 elintarviketeollisuudessa pitkššn johtotehtšvissš toimineen tuntiopettajan DI Tuomas Massisen, opiskelijoiden ja Elintarviketeollisuusliiton yhteistyšnš. Mallia kšytiin hakemassa Turun kauppakorkeakoulusta ja nykyisin Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Lipidi ry koordinoi toimintaa. Mentorointi antaa opiskelijalle mahdollisuuden keskustella opintoihin ja alaan liittyvistš kysymyksistš mentoriksi nimetyn yritysjohtajan kanssa ja saada samalla liikeelšmšn kokemusta erilaisiin ongelmanratkaisutilanteisiin. Kuluvana syyskautena noin 25 innostunutta ja motivoitunutta opiskelijaa tapaa oman mentorinsa elintarviketeollisuuden ja -kaupan piiristš. 1004

106 106 3 Koulutuksen arviointi ja kehittšminen Opetussuunnitelmat tehdššn oppiaineittain. Opiskelijoiden edustajat ovat mukana suunnittelukokouksissa tai opinto-oppaan tekovaiheessa opinto-opastekstit ovat ilmoitustaululla nšhtšvillš ja opiskelijat voivat esittšš muutosehdotuksia. SisŠltš pšštetššn johtoryhmšssš, jossa on opiskelijoita mukana Oppiaineissa on erilaisia arviointikšytšntšjš. Toistaiseksi kšytetššn melko paljon strukturoituja kirjallisia arviointilomakkeita, mutta suuntauksena on kehittšš arviointia informatiivisemmaksi. Joillakin kursseilla kiinnitetššn huomio erityisesti oppimisprosessin arviointiin (mitš opin, miltš minusta tuntuu, miten voin kšyttšš tštš hyvškseni jne.). Pyrkimys on sellaiseen vuorovaikutukseen, joka mahdollistaa molemminpuolisen palautteen heti, kun siihen on tarve. Arviointia tehdššn joillakin kursseilla palautekeskusteluina sekš kurssin kuluessa ettš sen loputtua. Joissakin oppiaineissa kursseihin kuuluu myšs itse- ja vertaisarviointeja Palautteen antoa opiskelijoille heidšn tentti- ym. suorituksistaan pidetššn tšrkešnš osana oppimisprosessia. Osa opettajista pitšš palautustilaisuuksia, osa antaa henkilškohtaista palautetta sšhkšpostilla. Palautteen antoon pyritššn panostamaan nykyistš enemmšn ja myšs kehittšmššn uusia palautemuotoja Koulutuksen laadun arviointi suoritetun opiskelijakyselyn mukaan Opiskelijapalautteiden mukaan koulutuksen laadussa on tapahtunut selvšš parantumista viime vuosina. Vuonna 1997 tehdyn opiskelijakyselyn mukaan opiskelijat olivat melko tyytyvšisiš opetuksen tasoon. Oppiaineiden saamat keskimššršiset arviot vaihtelivat 3,17:stŠ 4,1:een (olen tyytyvšinen opetuksen tasoon yleisesti, asteikko 1=tŠysin eri mieltš, 5=tŠysin samaa mieltš). Myšs opettajia pidettiin pštevinš (opettajat ovat mielestšni pšteviš 3.47Ð4,30). Seuraavassa muutamia suoria lainauksia kysyttšessš kokonaismielikuvaa taloustieteen laitoksen opetuksesta, johon oli osallistunut: ÓVain ja ainoastaan positiivinenó, ÓOpettajista useita voisi kuvata persoonallisuuksiksi! TŠllŠ on kuitenkin vain positiivinen vaikutus opetukseen. Ammattitaito on korkea. Opetus ylimalkaan vaikuttaa tarkoituksenmukaiseltaó, ÓTehostuu vuosi vuodelta, hyvš!ó, ÓKurssit ovat olleet ihan mielenkiintoisia ja suurin osa luennoitsijoista oikein hyvišó, ÓTietoa lšytyy nšiltš kursseilta, pštevšt opettajató, ÓKorkea laatutaso, asianmukaisuusó. KyselyssŠ annettiin myšs konkreettisia ehdotuksia mm. tenttien ja harjoitustšiden palautteen antamisesta: ÓTenteistŠ ja harjoitustšistš palautetta, palautetunti osaksi kurssiaó, ÓKritiikkipalavereita ja ongelmaklinikoitaó, ÓTenttipaperit halutessa takaisin, kommentein!ó 1004 Opiskelijoilta saatua palautetta kšytetššn hyvšksi kurssien kehittšmisessš, mutta samalla painotetaan opiskelijoiden oman aktiivisuuden ja vastuun merkitystš oppimistuloksiin. Palaute antaa mahdollisuuden jatkuvaan kehittymiseen. Laitoksella on erittšin aktiivisia opiskelijaryhmiš, jotka kerššvšt ja antavat runsaasti palautetta. Opiskelijoilta saadut ehdotukset opetuksen kehittšmisestš kšsitellššn opiskelijaedustajien ja opettajien yhteisessš palaverissa ja otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa. Opettajatutortilaisuuksissa saatu opiskelijapalaute hyšdynnetššn mahdollisimman nopeasti. 1004

107 107 Yksi koulutuksen laadun indikaattori on esim. opiskelijoiden tyšelšmššn sijoittuminen koulutustaan vastaaviin tehtšviin. Sijoittumista seurataan yksittšisissš oppiaineissa itse sekš Agronomiliiton ja Helsingin yliopiston rekrytointitoimiston kautta. Taloustieteen laitokselta valmistuneet sijoittuvat hyvin, sijoittumisprosentti on mm. Agronomiliiton tilastojen mukaan tiedekunnan korkein. TŠmŠ on mielestšmme osoitus koulutuksen tarkoituksenmukaisuudesta tyšelšmšn tarpeita silmšllš pitšen Palkinnot ja huomionosoitukset Professori J. Kola on saanut vuonna 1999 Helsingin yliopiston Eino Kaila -palkinnon ansiokkaasta toiminnasta yliopiston opettajana ja neljšsti (vv. 1994Ð1997) maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry:n jakaman ÓVuoden OpeÓ-palkinnon. Professori Harri Westermarck on saanut Sampsan ÓVuoden luennoitsijaó -palkinnon vuonna 1983 ja J.V. Snellman -palkinnon (tiedonjulkistamispalkinto) vuonna 1994 ansioistaan vapaan sivistystyšn (mm. Studia Generalia) organisoijana ja kouluttajana Koulutuksen tulevaisuuden nškymšt ja kehittšmissuunnitelmat Laitos hakee seuraavaan tiedekunnan ÓJuontoÓ-koulutusryhmŠŠn. ÓJuontoÓ on tiedekunnan opetuksen kehittšmisen hanke, jonka tavoitteena on mm. oppimiskulttuurin muuttaminen opiskelijakeskeisemmšksi. TŠhŠn liittyen koulutuksen periaatteena tulevaisuudessa tulee olemaan Ótutkiva oppiminenó. Arviointi- ja palautekšytšntšjš kehitetššn edelleen yhdessš opiskelijoiden kanssa. Koska laitoksella on suhteellisen hyvšt atk-laitteistot, tavoitteena on hyšdyntšš enemmšn uutta opetusteknologiaa kuten multimediaa, itseopiskelupaketteja sekš etš- ja verkko-opetusta. Tulemme myšs panostamaan opetuksessa kansainvšlisen vuorovaikutuksen yllšpitoon ja kehittšmiseen Opetuksessa on tarkoitus siirtyš laajempiin opintokokonaisuuksiin. Laajaalaisuus suo mahdollisuuden tarkastella samaa ongelmaa eri nškškulmista; esim. kestšvš elintarvikeketju: mitš se tarkoittaa eri oppiaineiden nškškulmasta. Tavoitteena on tarjota tiedekunnan opiskelijoille ja mahdollisesti maaseudun PDkoulutukseen osallistuville 20 opintoviikon laajuinen maaseutupolitiikan opintokokonaisuuspaketti. OpetussisŠltšjen kehittšmisessš tulemme seuraamaan tyšelšmšn tarpeita entistš tarkemmin, jotta pystymme kouluttamaan taloudellisia osaajia maa-, elintarvike-, koti- ja ympšristštalouteen Vain laadukkaalla toiminnalla voimme saada aikaan laadukasta opetusta ja tehokasta oppimista. TŠmŠn mukaisesti on taloustieteen laitoksella tavoitteena saada sekš henkilškunta ettš opiskelijat laatutietoisiksi systemaattisella koulutuksella ja kehittšmisellš. Opiskelijoille suunnattujen laatukurssien mššršš pyritššn lisššmššn. Laitokselle on tarkoitus luoda opetuksen kattava laatujšrjestelmš, joka varmistaa laadun pysyvyyden ja jatkossa antaa aikaa uusien koulutukseen liittyvien innovaatioiden luomiseen. 1004

108 108 5 Hakemuksen syntytarina Opetuksen laatuyksikšksi hakeminen otettiin laitoksen johtoryhmšssš keskusteltavaksi Yksimielisesti pšštettiin tehdš hakemuksen edellyttšmš opetuksen arviointi. Keskustelussa tuli esille, ettš hakemuksen tekeminen toimisi samalla itsearviointina ja sen avulla voitaisiin suunnata opetuksen kehittšmistš edelleen. OpiskelijajŠsenet olivat asiasta erityisen innostuneita ja halusivat omalta osaltaan osallistua hakemusprosessiin. Yliassistentti, ETL Helena Immonen ja assistentti, MMT Lena Levander nimettiin koordinoimaan arviointia. Arviointiprosessia varten muodostettiin tyšryhmš, johon jokainen oppiaine nimesi edustajansa. Oppiaineissa tehtiin arvointikriteeristšn mukaiset itsearviointiraportit, joista koostettiin ensimmšinen koko laitoksen hakemusversio. TŠtŠ kšsiteltiin tyšryhmšpalaverissa. MyšhempiŠ hakemusversioita laitoksen johto ja tyšryhmš kommentoivat sšhkšpostitse. Opiskelijat kokosivat keskuudessaan ryhmšn, joka teki oman lausuntonsa. Prosessin aikana esille tullut oppiaineissa tehty tyš opetuksen kehittšmiseksi sekš opetus- ettš toimistohenkilšiden osaamisalueet yllšttivšt laajuudellaan ja monipuolisuudellaan. Olemme todenneet, ettš hakemusprosessi on jo tšssš vaiheessa ollut arvokas kokemus opetuksen arvioinnista laitoksella Matti YlŠtalo, professori 1004 Taloustieteen laitoksen esimies Liite: Opiskelijoiden kannanotto Taloustieteen laitoksen osallistuessa vuonna 1999 korkealaatuisen koulutusyksikšn valintaprosessiin puollamme me opiskelijat Taloustieteen laitoksen palkitsemista korkealaatuisen koulutuksen yksikkšnš Taloustieteen laitoksen vahvuutena on sen monipuolinen opetusmenetelmien kšyttš sekš avoimuus opiskelijoita kohtaan. Opiskelijoita kannustetaan keskusteluun ja oma-aloitteisuuteen. Laitoksen osallistuminen vuosina 1995Ð 1998 Laadusta tinkimšttš -koulutukseen on poikinut uusia oppimismenetelmiš sekš luonut pohjan ajattelutavan muutokselle, jossa opiskelijan oppimisprosessi on aikaisempaa korostetummin opetuksen lšhtškohtana. Koulutukseen osallistuneet opiskelijat pitivšt koulutusta innostavana Taloustieteen laitoksen opiskelijat pitšvšt positiivisena laitoksen avoimia suhteita tyšelšmššn. Graduja ja seminaareja tehdššn kiintešssš yhteistyšssš yritysten kanssa. Kursseilla on myšs vierailevia luennoitsijoita eri yrityksistš ja organisaatioista sekš opintoretkiš, joilla tutustutaan organisaatioihin. NŠmŠ lisššvšt tyšelšmšntarpeiden ja koulutuksenmme vastaavuutta sekš auttavat ottamaan huomioon tyšelšmšssš tapahtuvat muutokset ja uudet vaatimukset Erityisesti elintarvike-ekonomian oppiaineessa kšytšssš oleva mentor-toiminta on osoittautunut arvokkaaksi. TŠssŠ opiskelija pššsee keskustelemaan omaa alaansa edustavan yritysjohtajan kanssa. Mentor-toiminnan kautta syntynyt yhteys yrityselšmšn konkreettisten kysymysten ja teoriaopintojen všlillš kannustaa opiskelua ja auttaa opintojen suunnittelua Laitoksen suuruus mahdollistaa vaihtelevien sivuainekokonaisuuksien opiskelemisen, sekš tuo yhteen opiskelijoita muilta tieteenaloilta antaen uusia

109 109 nškškulmia luennoilla kšytšviin keskusteluihin. Tiedekuntamme oppiaineiden mššrš ja monipuolisuus luo mahdollisuuden taloustieteellisten kysymysten tarkastelun mielenkiintoisesti useasta eri nškškulmasta. TŠstŠ esimerkkinš tuotekehityksen projektikurssi, jolla pohditaan tuotesuunnittelun liittyviš ongelmia pienryhmissš, jotka koostuvat muidenkin kuin taloustieteen laitoksen oppiaineiden edustajista Muutama vuosi sitten aloitettu opettajatutorointi on koettu opiskelijoiden puolelta mielekkšiksi keskustelutilaisuuksiksi. Vapaa keskustelu luo mahdollisuuden suoraan palautteen antoon sekš uusien ideoiden spontaaniin esittšmiseen. Kannustavinta osallistumisessa opettajatutortoimintaan on ollut keskustelujen myštš syntyneet muutokset HelsingissŠ Eeva Blom, Markkina-Agraarit 1, sihteeri 1004 Jarkko Hietanen, maatalouden liiketaloustieteen opiskelija 1004 Kristiina Koivu, elintarvike-ekonomian opiskelija 1004 Leena Lamminen, maatalouspolitiikan opiskelija 1004 Petri Nuora, kuluttajaekonomian opiskelija 1004 Matti Oja, Oikos ry:n puheenjohtaja (kotitalous- ja ravitsemustieteen opiskelijoiden ainejšrjestš) 1004 Hanna Rautanen, elintarvike-eknomian opiskelija 1004 Timo Rinne, Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Lipidi ry:n puheenjohtaja 1004 Wilhelmiina Saari, markkinoinnin opiskelija Markkina-Agraarit koostuu maatalouden liiketaloustiedettš, maatalouspolitiikkaa ja markkinointia opiskelevista

110 110 Ehdotus korkealaatuisen perus- ja/tai jatkokoulutuksen yksiköksi ehdotusta täydentävät tilasto- ja taustatiedot 1004 Korkeakoulujen arviointineuvosto pyytää laatutyksikköehdotusta täydentäviä tilasto- ja taustatietoja, koska vuonna 1998 ehdotusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat toivoivat käsittelyn tueksi myös määrällisiä tietoja. Tilasto- ja taustatiedot pyydetään täyttämään lomakkeeseen siltä osin kuin se koulutuksen luonteen ja saatavilla olevien tilastojen mukaan on mahdollista sekä perustelemaan syy puuttuviin tietoihin. Arvioinnissa painotetaan koulutuksen laatua; määrällisiä tietoja käytetään lähinnä kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta. Yliopisto Laitos/yksikkö Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Lisätietoja antaa: Nimi ja asema Puhelinnumero Sähköpostiosoite Prof. Matti Ylätalo, taloustieteen laitoksen esimies Yliopiston ehdotus koskee (ympyröikää oikea vaihtoehto) 1 tiedekuntaa 5 tutkijakoulua 2 osastoa 6 yhteishanketta 3 laitosta 7 muuta, mitä? 4 koulutusohjelmaa Perustelkaa, miksi puuttuvia tilastotietoja ei voida antaa. (Esim. tutkintojen määriä ei voida ilmoittaa, koska kyse ei ole tutkintoon johtavasta koulutuksesta.) 1. Yksikön opiskelijat ja koulutus Perustutkinto-opiskelijat Uudet opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä noin 520* noin 470 noin 470

111 111 Suoritetut ylemmät perustutkinnot 68 (1) 122 (2) 58 (2) Ylemmän kk-tutkinnon keskimääräinen suoritusaika 6,7** 6,8 6,3 vuosina Jatko-opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut lisensiaatin tutkinnot Suoritetut tohtorin tutkinnot 1 1 2,4 Sivuaineopiskelijat (muualta kuin omasta yksiköstä) Opiskelijat yhteensä (arvio) noin 300 noin 300 noin 300 Ulkopuolisten sivuaineopiskelijoiden suorittamat opintoviikot noin 2000 noin 2000 noin 2000 *) opiskelijoiden pääainevalinta tapahtuu vasta 2 3 vuoden jälkeen **) luvussa mukana kaikki MMM ja ETM tutkinnon suorittaneet Erilliskoulutus (esim. opettajan pedagogiset opinnot) Opiskelijat yhteensä Yksikössä erilliskoulutuksessa suoritetut opintoviikot yhteensä Muu yksikön antama koulutus Yksikössä suoritetut muut opintoviikot yhteensä Mitä koulutusta? Laitoksella järjestetään jonkin verran täydennyskoulutuskursseja 2. Opetus-, tutkimus- ja muu henkilökunta Professorit (nimet pyydetään alla) 9 8,5 9 Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat henkilötyövuosina Yliassistentit Assistentit Tutkijat 7 7,5 4,6 Muun henkilökunnan määrä 10 10,5 8,5 3. Yksikön rahoitus Toimintamenomäärärahat, 1000 mk

112 112 Ulkopuolinen rahoitus, 1000 mk Tutkijakoulutoiminta Toiminta tutkijakoulun koordinaattorina tai partnerina (p) eri vuosina Jatko-opiskelijoiden ohjausta tehostetaan vuosina Laitoksella ei ole tällä hetkellä omaa tutkijakoulua. Mahdollisuudet luoda tutkijakouluohjelma yhdessä tai erikseen muiden talouslaitosten kanssa selvitetään. 5. Ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen valmistumisvuoden mukaan Työllistymisprosentti tutkinnon suorittamis vuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa 97 %** 95 % 98 % sijoittumistietojen lähde Agronomiliiton tilastot arviointi tiedon luotettavuudesta, esim. sijoittumisselvitysten vastaus-% **) kuvaa tämänhetkistä tilannetta. Laskenta tehty työmarkkinakassaan kuuluvista valmistuneista jäsenistä 6. Kansainvälinen toiminta Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) lähteneet Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) saapuneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) lähteneet 1 1 Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) saapuneet 1 3 Toteutunut vieraskielinen opetustarjonta (ov)

113 113 Arviointipalaute Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt Taloustieteen laitosta voidaan luonnehtia varsin suureksi yksiköksi, joka vuonna 1992 perustettuna on vielä varsin nuori. Koulutuksen tavoitteet on tunnistettu kohtuullisen selkeästi tavoitteena on luoda tieteellinen työyhteisö, jossa opetusta ja tutkimusta kehitetään tasapuolisesti. Sisällöt vaikuttavat ajanmukaisilta ja monipuolisilta; taloustieteen opetuksen ja tutkimuksen näkökulmia ovat taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen. Opetuksen kehittämisen taustalla on systemaattinen ja tavoitteellinen toiminnan kehittämistyö. Erityisen arvokasta on opiskelijoiden panoksen ja vastuunkannon korostaminen koulutuksen kehittämisessä. Huomion ansaitsee myös kaikkien asianosaisten sitouttaminen koulutuksen kehittämisprosessiin. Laitos pyrkii tutkimushankkeiden avulla integroimaan tutkimuksen ja koulutuksen. Toisaalta tutkimustoiminnasta ei nuorella laitoksella ole vielä selkeitä näyttöjä, joten koulutuksen ja tutkimuksen yhteydet ovat vielä toimeksiantograduja lukuunottamatta täsmentymättä. Jatkokoulutustoiminta ei toistaiseksi vaikuta kovin vahvalta. Samoin maininnat kytköksistä tieteenalan ja toimintaympäristön traditioon jäävät yhden arvioitsijan mielestä vähäisiksi. Yksilöllisten opintomahdollisuuksien ja vaihtoehtoisten suoritustapojen tarjonta on suhteellisen suurten resurssien ansiosta poikkeuksellisen laajaa. Kuluttajaekonomiassa käytetään jopa henkilökohtaisia opintosuunnitelmia. Työelämän tarpeiden huomiointi näkyy mm. yrittäjyyden opintokokonaisuuden järjestämisenä. Koulutuksen toteutus Taloustieteen laitoksella on jo pitemmän aikaa panostettu opetuksen laadun kehittämiseen. Näyttönä pedagogiseen kehittämiseen sitoutumisesta ovat useat eri seminaarit, suunnittelukokoukset ja koulutushankkeet. Laitoksen henkilökunta on osallistunut kotimaisiin ja kansainvälisiin opetuksen kehittämiskokouksiin. Laitoksen pedagogisiin vahvuuksiin voidaan lukea myös pitkä kokemus täydennyskoulutuksen ja vapaan sivistystyön suunnittelusta ja toteuttamisesta. Opetuksen kehittämisen yhtenä tärkeänä painopisteenä on ollut opiskelijan ja opettajan välisen vuorovaikutuksen lisääminen opetustilanteissa. Luento-opetuksen yhteyteen on lisätty keskustelua, sekä yksilö-, pari- ja ryhmätehtäviä ja kotona tehtäviä harjoitustöitä. Opiskelun yhteydessä korostetaan myös kirjoittamisen oppimista prosessikirjoittamisen muodossa, esiintymistaitoa ja viestintää. Harjoituksissa käytettyjä mielenkiintoisia ideointimenetelmiä ovat olleet mm. Suurlan intuitiivinen metodi, De Bonon hatut, aivoriihet, assosiaatiokirjoittaminen ja luova draama. Edellä mainittujen lisäksi laitoksella on kehitelty uusia seminaarikäytäntöjä, joissa aktivoidaan opiskelijoita osallistumaan keskusteluun. Seminaariryhmissä on käytetty pienryhmätekniikoita lisäämään kaikkien osallistumista. Sen sijaan tutor-toiminta on vasta aluillaan.

114 114 Opetusteknologian hyödyntämisessä laitos on edennyt varsin pitkälle. Internet palvelee laitoksen toiminnasta tiedotettaessa, ja sähköposti toimii pedagogisena välineenä palautteen ja ohjauksen kanavana. Myös etäopetuksen kehittely ja vastaavan materiaalin laatiminen on laitoksella edennyt pitkälle. Kansainvälisestä toiminnasta ja yhteistyöverkostoista on mainintoja, mutta konkreettiset toimenpiteet esimerkiksi EU-maatalouspolitiikan tuottamien koulutushaasteiden osalta puuttuvat. Kansainvälisen vaihdon määrät ovat vielä suhteellisen pienet. Ulkomaalaisten opiskelijoiden opintojen järjestämisestä ei ole mainintoja. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Perinteisten tenttikäytäntöjen rinnalle on tuotu vaihtoehtoisia malleja. Opiskelijat voivat suorittaa kurssin esimerkiksi projektityön, esseen, minitutkielman, oppimispäiväkirjan tai portfolion avulla. Kurssipalaute kerätään useimmiten perinteisesti arviointilomakkein. Pro gradu -tutkielmat laaditaan usein ulkopuolisille toimeksiantajille Elintarvike-ekonomiassa on käynnistetty mentor-toimintaa, joka tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden vuorovaikutukseen mentoriksi nimetyn yritysjohtajan kanssa. Tämä on esimerkki hyvistä käytänteistä, joka ei tosin läpäise kaikkea laitoksen koulutusta. Valmistuneiden työllistymisluvut ovat erittäin korkeat, ja myös valmistumisprosentti on suhteellisen hyvä. Laitoksen opetushenkilökunta on saanut toiminnastaan kansallisia tunnustuspalkintoja. Koulutuksen pedagogisesta laadusta syntyvää myönteistä kuvaa vahvistaa opiskelijoiden lausunto, jonka mukaan koulutuksen laatu on parantunut. Erityisen ansiokas on kuvaus siitä, miten laatuyksikköhakemuksen laadinta kytkettiin osaksi laitoksen itsearviointia. Koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Kehittämissuunnitelmat ovat varsin selkeät. Niihin kuuluu mm. hakeutuminen maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opetuksen kehittämishankkeeseen. Yleisarvio Taloustieteen laitoksella on pedagoginen kehittäminen erittäin pitkällä, mistä on olemassa myös konkreettista näyttöä. Uusia opetusmenetelmiä kokeillaan ja kehitellään ennakkoluulottomasti, opiskelijoiden reaktioita ja uudistusten vaikuttavuutta seurataan systemaattisesti, ja henkilöstön pedagogisia valmiuksia kehitetään jatkuvasti. Toiminnan avoimuus opiskelijoita kohtaan on yksi oppimisen laadun pilareita. Kansainvälinen toiminta ja jatkokoulutustoiminta tarjoavat lähivuosien kehittämishaasteita.

115 115 Joensuun yliopisto: Kemian laitos Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 2001Ð2003 Esitys perustuu Joensuun yliopiston kemian laitoksen kahteen koulutukselliseen vahvuusalueeseen, vuonna 1995 kšynnistettyyn kemistitutkijan koulutusohjelmaan ja jatkokoulutuksen tuloksellisuuteen. Kemistitutkijan koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa tutkimukseen orientoituneita kemian maistereita neljšssš vuodessa tinkimšttš kemian opetuksen tasosta, laajuudesta tai sivuainevaatimuksista. Kemistitutkijan koulutusohjelmassa sovelletaan ongelmakeskeisen opetuksen toimintamenetelmiš perusluonnontieteen opetuksessa. Tutkimustyšn liittšmisellš osaksi jo koulutuksen alkuvaiheen opintoja lisštššn opiskelijoiden motivaatiota myšs tavanomaiseen luento-, harjoitus- ja laboratorio-opiskeluun, jolla laajojen oppirakenteiden omaksuminen on tehokkainta. Kemistitutkijaohjelman neljšn ensimmšisen toimintavuoden aikana on havaittu ohjelmaan valittujen opiskelijoiden korkea opiskelumotivaatio. HyvŠksytyista lšhes kaikki ovat aloittaneet opinnot, ja keskeyttšminen on ollut všhšistš. EnsimmŠisestŠ vuosikurssista yli puolet on jo valmistunut. KeskimŠŠrŠinen valmistumisaika on 3.8 vuotta, mikš on yli kaksi vuotta lyhempi kuin kemian perustutkinnoissa yleensš. Opintosuoritusten taso on myšs korkea, mistš kertoo kemistitutkijoiden erinomainen menestys tiedekunnan myšntšmissš palkinnoissa. Kemian laitoksen jatkokoulutus on ollut erityisen tuloksellista 1990-luvulla, jolloin on valmistunut 86 jatkotutkintoa, joista 34 tohtorintutkintoa. Professorien lukumššrššn nšhden tutkintojen mššrš on korkein verrattuna muihin maan kemian laitoksiin kuten myšs verrattuna Joensuun yliopiston muihin laitoksiin. Perustutkinnon 1990-luvulla suorittaneista opiskelijoista jatkoi 57 % jatko-opintoihin. MŠŠrŠ tulee jatkossa edelleen kasvamaan, kun kemistitutkijaohjelma tuottaa lisšš tutkimukseen orientoituneita jatko-opiskelijoita. Jatkokoulutuksen menestyksellisyyttš kuvaa myšs jatkokoulutettujen erinomainen sijoittuminen tyšelšmššn. Vuosittain kemian, kemiantekniikan ja biokemian alalla jaetaan parhaasta všitšskirjasta ns. Kompan palkinto. Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana palkinto on myšnnetty viidelle Joensuun kemian laitoksessa všitelleelle. Peruskoulutuksen erikoisohjelmilla ja jatkotutkinnon ammattimaisella suorittamisella voidaan všittelyikš alentaa 27Ð 28 vuoteen opintojen laajuudesta ja tasosta tinkimšttš. NŠiden tohtorien valmistumisikš on siten vain pari vuotta korkeampi kuin

116 116 maisterintutkinnon suorittaneiden keskimššršinen valmistumisikš. Opiskeluaikana on hankittu merkittšvš elinikšinen lisšarvo laajemmista opinnoista, tutkijankoulutuksesta, tulosvastuullisesta toiminnasta tutkimusryhmšssš, kansainvšlisestš kokemuksesta julkaisutoiminnasta ja esiintymisestš, sekš yhteistyšstš teollisuuden ja akateemisten tutkijaryhmien kanssa. Laitoksesta valmistuneiden nuorten tohtorien tšystyšllisyys kuvaa jatkokoulutettujen erinomaista kilpailukykyš tyšmarkkinoilla Esitys perustuu Joensuun yliopiston kemian laitoksen kahteen koulutukselliseen vahvuusalueeseen, vuonna 1995 kšynnistettyyn kemistitutkijan koulutusohjelmaan ja jatkokoulutuksen tuloksellisuuteen Taustaa Yliopistojen matemaattis-luonnontieteellisisten oppiaineiden kuten matematiikan, fysiikan ja kemian opetuksessa on tunnetusti useita ongelmia. Koulutustarve ja opiskelijapaikkojen mššrš on selvšsti suurempi, kuin lukioiden tuottama matemaattis-luonnontieteellisesti orientoitunut ylioppilasmššrš. TŠstŠ seuraa erityisesti perustieteiden aloilla uravalinnan epšvarmuutta ja lykkšytymistš. Opiskelijavalinnassa joudutaan hyvšksymššn runsaasti aloituspaikkoja suurempi mššrš opiskelijoita, joista vain osa aloittaa opintonsa. EnsimmŠisinŠ opintovuosina suuri osa opiskelijoista vaihtaa koulutusohjelmaa joko siirtymšllš tai haun kautta. Opintonsa loppuun suorittavat saavat kuitenkin hyvšn perustutkinnon ja useat heistš jatkavat jatkotutkintoihin Joensuun yliopiston kemian opetuksessa on myšs havaittu nšmš ongelmat. Viimeisen viiden vuoden aikana on suunniteltu ja toteutettu uusi kemian perustutkinto-ohjelma, jossa nšitš koulutusongelmia on menestyksellisesti ratkaistu Uusi tutkimukseen profiloitu peruskoulutusohjelma Kemistitutkijan koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa tutkimukseen orientoituneita kemian maistereita neljšssš vuodessa tinkimšttš kemian opetuksen tasosta, laajuudesta tai sivuainevaatimuksista. Kemian opiskelu aloitetaan suoraan cum laude tasolta, joka suoritetaan ensimmšisen puolentoista opintovuoden aikana. Opiskelijat johdatetaan tutkimustyšhšn ensimmšisen lukuvuoden jšlkeisenš kesšnš, jolloin he tyšskentelevšt laitoksen tutkimusryhmissš. Opintojen syventšvšssš vaiheessa osa laboratorioharjoitustšistš suoritetaan tutkimusprojekteina, jolloin hankitaan valmiuksia pro gradu-tutkielman tehokkaaseen suorittamiseen. Tutkimukseen liittyviš opintoja suoritetaan myšs kesšllš, millš myšs lyhennetššn opiskelun kokonaisaikaa Kemistitutkijan koulutusohjelmassa sovelletaan ongelmakeskeisen opetuksen toimintamenetelmiš perusluonnontieteen opetuksessa. Tutkimustyšn liittšmisellš osaksi jo koulutuksen alkuvaiheen opintoja lisštššn opiskelijoiden motivaatiota myšs tavanomaiseen luento-, harjoitus- ja laboratorio-opiskeluun, jolloin laajojen oppirakenteiden omaksuminen on tehokkainta. 1005

117 117 Kemian tutkimuksen ominaispiirre on suurten tutkimusinstrumenttien kuten spektrometrien, diffraktometrien, monipuolisten analyysilaitteiden ja supertietokoneiden kšyttš. PerinteisessŠ perustutkinto-opetuksessa opiskelijat eivšt yleensš pššse ensimmšisinš vuosina tutustumaan uusimpiin tutkimusmenetelmiin ja -všlineisiin. Kemistitutkijaohjelmassa tutkimuksen integrointi opetukseen mahdollistaa myšs uusimpien tutkimusmenetelmiin tutustumisen, ja kykyjen mukaan jopa osallistumisen tieteelliseen tutkimustyšhšn sekš julkaisutoimintaan tutkimusryhmšn jšsenenš jo opintojen alkuvaiheessa Tutkimus jatkokoulutuksen perustana Kemian laitoksen toimintaprofiilissa on keskeistš kansainvšlisen tason tutkimustoiminta. TŠtŠ harjoitetaan erityisesti ulkopuolisella kilpaillulla resurssoinnilla. Laitoksen koko henkilšmššrš on noin 80, joista noin 40 on ulkopuolisella rahoituksella palkattuja tutkijoita ja noin 30 on perusvoimavaroilla palkattua henkilškuntaa. Laitoksen toiminnan kokonaisrahoituksesta (v.1998 n 21 milj.mk) perusvoimavarojen osuus on noin 7 milj.mk. Ulkopuolisia rahoittajia ovat Suomen Akatemia, Tekes, EU, OPM ja yritykset Laitoksen tutkimusryhmšt osallistuvat kansainvšlisiin ja kansallisiin yhteishankkeisiin kuten Akatemian ja Tekesin tutkimusohjelmiin sekš Euroopan Unionin TMR Network-ohjelmaan. Tutkimustoiminnan kšytšnnšn jšrjestelyt perustuvat jatkokoulutusohjelmaan ja jatko-opiskelijoiden sekš ohjaavien tohtoritutkijoiden tyšpanokseen. Kaikessa tutkimustoiminnassa, kuten myšs teollisuudelle tehtšvšssš palvelututkimuksessa, lšhtškohtana on tutkijan jatkokoulutuksen tiivis kytkentš hankkeeseen Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisšllšt 1.1 Tavoitteet, niihin sitoutuminen ja niiden toteutuminen koulutusratkaisuissa Kemian laitos on ylittšnyt asetetut perustutkintotavoitteet ja jatkotutkintotavoitteet selvšsti vuosina 1995Ð Kemistitutkijaohjelman kšynnistšmisestš on kulunut neljš vuotta, joten on mahdollista tarkastella ensimmšisen kokonaisen vuosikurssin opintojen edistymistš. Jo heti ohjelman alussa kšvi selvšksi, ettš ohjelmaan valittujen opiskelijoiden opintomotivaatio oli korkealla. HyvŠksytyista yhtš lukuunottamatta kaikki aloittivat opinnot. OpiskelijaryhmŠ, josta on vertailun vuoksi jštetty pois asevelvollisuuttaan suorittavat ja jo aikaisemmin kemiaa opiskelleet, suoritti neljšssš vuodessa keskimššrin 166 opintoviikkoa. LŠhes 80 % myšs valmistui neljšssš vuodessa, nopein runsaassa kolmessa vuodessa. KeskimŠŠrŠinen valmistumisaika oli 3.8 vuotta. Koko vuosikurssista neljšsosa oli ulkomailla lukukauden tutkimustehtšvissš Kemistitutkijaohjelman opintosuoritustulokset poikkeavat huomattavasti normaalista kemistikoulutuksesta jossa opintojen mediaaniaika on lšhellš kuutta vuotta ja keskimššršiset vuosittaiset opintoviikkokertymšt 25Ð30 ov:n tasoa. Kemistitutkijaohjelmalla on lisšksi ollut kannustava vaikutus normaaliin kemis-

118 118 tien koulutusohjelmaan. Esimerkiksi vuonna 1998 noin 35 % kemistiopiskelijoista siirtyi opiskelemaan kemistitutkijoiden luento-ohjelman mukaisesti Kemian laitoksen jatkokoulutus on ollut erityisen tuloksellista luvulla, jolloin on valmistunut 86 jatkotutkintoa, joista 34 tohtorin tutkintoa. Professorien lukumššrššn (4) nšhden tutkintojen mššrš on korkein Joensuun yliopistossa kuten myšs valtakunnallisesti kemian alla. Perustutkinnon luvulla suorittaneista opiskelijoista jatkoi 57 % jatko-opintoihin. MŠŠrŠ tulee jatkossa edelleen kasvamaan, kun kemistitutkijaohjelma tuottaa lisšš tutkimukseen orientoituneita jatko-opiskelijoita Jatkokoulutus toteutetaan laitoksessa integroituna kemian eri linjojen syventšviin opintoihin. Erikoisopintojen kurssitarjonta kšsittšš yli neljškymmentš kurssia, joista osaa opettavat vierailevat luennoitsijat. Opetustarjonnasta kootaan erilaisia syventšvien ja jatko-opintojen kokonaisuuksia epšorgaanisen kemian, fysikaalisen kemian, materiaalikemian ja orgaanisen kemian linjoilla. Kaikki koulutuksen osat palvelevat všitšskirjan tekemistš. Myšs sivuaineopinnot suunnitellaan tukemaan všitšskirjatyštš Koulutuksessa kiinnitetššn erityistš huomiota opettajien ja opiskelijoiden sitoutumiseen jatkokoulutustavoitteisiin. Opintojen toteutumisen vastuu on jaettu sekš opiskelijalle ettš ohjaajalle. KokonaistyšaikajŠrjestelmŠssŠ opettajien tyšsuunnitelmiin sisšltyvšt ohjattavien jatko-opiskelijoiden suoritustavoitteet aikataulutettuna. Jatko-opiskelijat tekevšt vastaavat opintosuunnitelmat, joita seurataan laitoksen ja tutkijakoulujen toimesta. Laitoksen kansainvšliset tutkimusyhteydet mahdollistavat myšs jatko-opintojen suorittamista ulkomailla Koulutuksen sisšllšt suhteessa tavotteisiin Johdannossa kuvattu uusi kemistitutkijan koulutusohjelma on osaltaan auttanut perustutkintotavoitteen ylittšmisessš ja huomattavassa opintojen nopeutumisessa. Ohjelman alhainen keskeyttšmisprosentti edistšš tutkintotavoitteiden saavuttamista myšs tulevaisuudessa Koulutuksen yhteys tieteelliseen tutkimukseen Peruskoulutuksessa yhteys tieteelliseen tutkimukseen on kiinteš, alkaen kemistitutkijaohjelman ensimmšisestš kesšlukukaudesta, jolloin opiskelijat otetaan laitoksen tutkimusryhmiin. Yhteys tieteelliseen tutkimukseen jatkuu harjoitustšissš, joita osittain suoritetaan tutkimusryhmissš, sekš varsinaisessa tutkielmassa, jossa tutkimustyš usein johtaa tieteelliseen julkaisuun. Jatkokoulutus on tšysin integroitu tieteelliseen tutkimukseen. Kemian laitoksen rahoituksesta suurin osa on ulkopuolista hankerahoitusta. Tutkimusprojektit ovat yleensš valtakunnallisia tai kansainvšlisiš. Hankerahoituksen perustana on kuitenkin jatkokoulutuksen edistšminen siten, ettš kaikissa hankkeissa annetaan tutkijakoulutusta. Hankkeet muodostavat myšs jatkokoulutuksen rahoituksen perustan, sillš vain poikkeustapauksissa jatko-opiskelija ei saa opintoajaltaan tšyttš rahoitusta. JŠrjestely mahdollistaa jatko-opintojen tehokkaan ja tulosvastuullisen suorittamisen. Jatko-opiskelu ulkopuolisesti rahoitetuissa hankkeissa tuo yhteistyškumppaneita ja teollisuuskontakteja, jolloin koulutettava tutustuu myšs teollisuuden ja yritysmaailman tutkimusilmapiiriin. 1005

119 TyšelŠmŠn tarpeiden huomioonottaminen Peruskoulutuksessa tyšelšmšn tarpeet otetaan huomioon laudatur- ja jatko-opintojen toteutuksessa, jossa kurssitarjonta on osittain vaihtuvaa ja ulkopuolisten luennoitsijoiden opettamaa. Perus- ja jatko-opintojen tutkielmien aiheista on yli 80 % tyšelšmšš lšhellš olevaa perustutkimusta. Perusopintoihin kuuluvat pakollisena myšs kemian teollisuuden ja kemian tietotekniikan opinnot Yksilšllisten opintosuunnitelmien ja vaihtoehtoisten suoritustapojen tarjonta Perustutkinto-opetuksessa laitos tarjoaa koulutusta kemistin, kemistitutkijan ja kemian opettajan ohjelmissa. Laudaturopintoja voidaan suorittaa epšorgaanisen, orgaanisen, fysikaalisen ja materiaalikemian linjoilla. Laudatur- ja jatko-opintokursseja on 45 joista perustutkintoon valitaan všhintššn kahdeksan kurssia. Jatkokoulutuksessa jokaiselle opiskelijalle laaditaan yksilšllinen jatkokoulutussuunnitelma, johon sisšltyy myšs tutkijakoulujen kurssitarjontaa. (4 koulua) Koulutuksen toteutus 2.1 Opetushenkilškunnan pedagogisten taitojen nykytila, kehittšminen ja arvostaminen Opettajien pedagoginen koulutus on organisoitu matemaattis-luonnotieteellisen tiedekunnan toimesta, kemian laitoksessa koulutuksessa on mukana sekš nuorempia ettš vanhempia opettajia. Opettajakunnasta 25 % on ollut tiedekunnan jšrjestšmšssš pedagogisessa koulutuksessa viimeisen vuoden aikana Opetushenkilškunnan tieteellinen pštevyys Laitoksen opetushenkilšstš: 4 professoria, 5 yliassistenttia, 2 lehtoria ja 5 assistenttia. YhtŠ assistenttia lukuunottamatta opettajilla on tohtorin tutkinto ja lisšksi neljšllš yliassistentilla ja yhdellš lehtorilla on dosentin pštevyys. Yliassistentit johtavat tutkimusryhmiš ja hankkivat itse ulkopuolista rahoitusta. Professorien ja muiden opettajien pštevyys on arvioitu korkealle tasolle useissa kansainvšlisissš arvioissa (SA, Tekes, EMBO) Ulkopuolisen rahoituksen huomattava osuus on merkki menestyksestš kansallisen ja kansainvšlisen kilpaillun rahoituksen hankkimisessa. Esimerkiksi EU:n TMR Network -haussa laitoksen hanke sijoittui parhaan 4 % joukkoon ja sai hankkeelleen rahoituksen KŠytettŠvŠt opetusmenetelmšt, oppimateriaalit ja opetusvšlineet suhtessa koulutuksen tavoitteisiin ja sisšltšihin KokonaistyšaikajŠrjestelmŠn mukaisissa opettajien tyšsuunnitelmissa huomioidaan opetusmenetelmien kehittšminen, oppimateriaalien valmistus ja kurssien uudistaminen erityispainotuksella. 1005

120 120 Kemistitutkijan koulutusohjelmassa sovelletaan ongelmakeskeisen opetuksen toimintamenetelmiš kemian opetuksessa. Tutkimustyšn liittšmisellš osaksi koulutuksen alkuvaiheen opintoja pystytššn lisššmššn motivaatiota myšs tavanomaiseen luento-, harjoitus- ja laboratorio-opiskeluun Kemian opetus on laboratoriointensiivistš. PitkŠt laboratoriokurssit toteutetaan jatkuvan pšivystyksen periaatteella, jossa opetusta annetaan pšivittšin kun tietty minimimššrš opiskelijoita on ennakkoon ilmoittautunut Opetusteknologian hyšdyntšminen ja uusien sovellusten kehittšminen Molekyylimallitus on uusi kemian oppialue, jossa laitos on uranuurtaja. Mallituskoulutuksessa kšytetššn tehokkaita tyšasemia ja teholaskentaa molekyylien mallintamisessa ja suunnittelussa. Opiskelijat suorittavat itsenšisiš mallitusprojekteja. Yli 50 % opiskelijoista suorittaa laudaturopinnoissa molekyylimallituskurssin ja useimmissa všitšskirjoissa on mallitusta kšytetty yhtenš tutkimusvšlineenš.1005 Kemian opettajakoulutuksessa on kehitetty jšrjestelmš, jossa syventšvien opintojen tutkielmassa perehdytššn johonkin kemian erikoisongelmaan, josta laaditaan myšs koululle opetuskšyttššn harjoitustyšpaketteja Opetus- ja oppimisympšristšn innostavuus Uusien opiskelijoiden kiinnittyminen koulutukseen ja laitokseen tapahtuu usein liian hitaasti. Kemistutkijaohjelmassa opiskelijoille pidetššn ensimmšisenš opiskeluvuonna sššnnšllisiš seminaareja, joissa esitellššn laitoksen tutkimusta sekš professorien ettš muiden tutkijoiden voimin. Samalla myšs edellisen vuosikurssin kemistitutkijat esittelevšt tutkimustehtšviššn KevŠŠllŠ 1996 selvitettiin Joensuun yliopiston opiskelijoiden motivaatiota. Kemistitutkijat sijoittuivat tutkimuksessa aivan kšrkeen Tutortoiminta ja opintoneuvonta Opintoneuvontaan on luotu kaksinkertainen tutorjšrjestelmš, sekš opiskelijoiden, ettš opettajien toteuttamana. Opetusohjelmaan kuuluu opiskelijoiden sššnnšllinen yksilšllinen haastattelu useamman kerran opintojen kuluessa, jolloin heitš autetaan opintojen sekš valinta- ettš ongelmatilanteissa Opiskelijan ja opettajan všlinen vuorovaikutus sekš oppimisen ohjaus Kemistitutkijaohjelmassa opiskelijan ja opettajien všlinen vuorovaikutus alkaa pššsykokeessa haastattelutilanteessa, jolloin selvitetššn opiskelijan motivaatiota kemian opintoihin ja tutkijanuralle. EnsimmŠisenŠ opiskeluvuonna vuorovaikutus syvenee sššnnšllisen seminaaritoiminnan ja kesšn tutkimushankkeen suunnittelun merkeissš. Samalla annetaan myšs opintoneuvontaa ja ohjataan oppimista Kemistitutkijaohjelmassa vuorovaikutus on sššnnšllistš koko opintojen ajan, sillš osa pakollisista opinnoista suoritetaan tutkimusryhmissš professorien

121 121 ja muiden vanhempien opettajien johdolla. Tiivis vuorovaikutus on varmasti eršs tšrkeš tekijš ohjelman korkeaan valmistumisprosenttiin. Esimerkiksi vuonna 1995 aloittaneista kemistitutkijoista vain yksi viidestštoista aloittaneesta opiskelijasta siirtyi toiselle alalle opiskelemaan Kotimainen ja kansainvšlinen yhteistyš Perustutkintokoulutuksessa kotimainen yhteistyš perustuu vierailevien luennoitsijoiden kšyttššn kemian erikoisaloilla. Kemian tutkielmia tehdššn yhteistyšssš muissa yliopistoissa ja erityisesti teollisuudessa. Kemian laudaturkursseista n.20 % luennoidaan vierailijaluennoitsijoiden voimin Laitos osallistuu aktiivisesti Sokrates-vaihtoon Saksan, Tanskan ja Iso-Britannian yliopistojen kanssa. Kemistitutkijaohjelmassa lukukauden opiskelu ulkomailla on erityisen suosittua, v alkaneessa vuosikurssissa 30 % suoritti tutkielman kokeellisen osan ulkomailla. Laitoksessa on myšs ulkomaisia perustutkintovaihto-opiskelijoita Euroopasta ja Yhdysvalloista Jatkokoulutus on ollut laitoksen keskeinen toiminta-alue noin viidentoista vuoden ajan. Viime vuosina jatkokoulutus on siirtynyt enenevšssš mššrin tutkijakoulujen piiriin. Laitoksestamme koordinoidaan EpŠorgaanisen materiaalikemian tutkijakoulua, joka on kemian alalla suurin. SiinŠ opiskelee noin 130 jatkoopiskelijaa viidessš yliopistossa. Tutkijakoulun opiskelijoista on 35 Joensuussa. Tutkijakoulu jšrjesti tšnš vuonna viidennen vuosittaisen kesškoulun. Laitoksen jatko-opiskelijoita on myšs bio-orgaanisen, proteiinien rakenteen ja opettajankoulutuksen tutkijakouluissa 1005 KansainvŠlinen yhteistyš jatkokoulutuksessa kytkeytyy tiiviisti laitoksen tutkimusyhteistyšhšn. Koulutuksen kannalta merkittšvin on EU:n rahoittama TMR Network ÓMetal clusters in synthesisó hanke, jossa on kahdeksan yliopistoa koulutuksellisessa ja tutkimuksellisessa yhteistyšssš. Verkosto jšrjestšš kokouksia ja workshoppeja ryhmien jatko-opiskelijoille Harjoittelu ja muut koulutuksen tyšelšmškytkennšt Kemian perustutkinto-opintoihin liittyy harjoittelu monella tasolla. EnsimmŠisinŠ opintovuosina opiskelijat hakeutuvat itse kesšharjoittelijoiksi kemian alan teollisuuteen ja saavat opintoviikkoja harjoitteluraportin hyvšksymisen jšlkeen. Opintojen tutkielmavaiheessa yhteydet tyšelšmššn muodostuvat tyšryhmien hankkeiden kautta, joissa teollisuus on usein mukana Jatko-opinnoissa tyšelšmškytkennšt ovat vielš tiiviimpiš. Esimerkiksi teollisuuden tilaustutkimuksissa jatko-opiskelija on lšheisessš vuorovaikutuksessa yrityksen tutkimusorganisaation kanssa. Seurantapalavereissa ja raportoinnissa opitaan tehokkaasti teollisuuden tutkimustoiminnan kšytšntšjš. NŠissŠkin hankkeissa pidetššn kuitenkin tarkoin huoli siitš, ettš tutkimustulokset ovat lopulta julkisia, ja ettš opinnšytteet voidaan suorittaa ilman viivšstymistš. Laitoksen vuosittaisesta noin 10 miljoonan hankerahoituksesta tulee teollisuudesta suoraan n. 10 % Koulutuksen jšlkeen tuetaan myšs opiskelijoiden sijoittumista tyšelšmššn, esimerkiksi yhteishankkeilla, joissa tutkijatohtori toimii yrityksen tehtšvissš. 1005

122 122 3 Koulutuksen arviointi ja kehittšminen 3.1 Opetussuunnitelman kehittšmiskšytšnnšt Opetussuunnitelman kehittšminen on laitoksessa jatkuva prosessi, joka kevšisin kulminoituu seuraavan lukuvuoden suunnitelman laadintaan. Opetussuunnitelman perustyš tehdššn kemian eri linjoilla. Suunnitelma kšsitellššn laitoksen yleiskokouksessa ja opiskelijoiden edustajien kanssa Kemistitutkijan koulutusohjelman tulokset motivoivat opettajia opetustehtšvissš. KyselevŠt, aktiiviset opiskelijat saavat myšs opettajat mukaan ja tutkimusryhmissš toimiminen luo všlittšmšn ilmapiirin, jossa myšs opetuksen kehittšmisestš keskustellaan yhdessš Opiskelijoiden arvioinnit opetuksen tasosta ja luonteesta Opetuksen arviointi on ollut jo kšynnissš useita vuosia. Kaikista kursseista kerštššn opiskelijapalaute, jonka perusteella opettajat kehittšvšt opetustaan. SyksyllŠ 1998 arvioitiin 15 kemian cl- tai l-kurssia. Opiskelijat olivat tyytyvšisiš tai erittšin tyytyvšisiš noin 80 % kursseista. Kemian opintoihin yleensš oli tyytyvšisiš tai erittšin tyytyvšisiš 85 % opiskelijoista Tentit, lopputyšt ja muut oppimisen arviointikšytšnnšt suhteessa koulutuksen tavotteisiin ja sisšltšihin Peruskoulutuksessa kšytetššn useita oppimisen arviointimenetelmiš. Perinteisten tenttien ja všlikokeiden lisšksi suuressa osassa cum laude-opetusta jšrjestetššn harjoitukset, joissa opiskelija palauttaa viikottain kotitehtšvšt korjattavaksi ja arvosteltavaksi. TŠten opiskelijat saavat henkilškohtaisen palautteen edistymisestššn ja lisšksi voivat vaikuttaa kurssin arvosanaan koko opetusjakson aikana Kemian laudaturopinnoissa kšytetššn myšs kotikokeita tenttimismuotona. TŠllšin voidaan tentti tuoda lšhemmšksi kšytšnnšn tyšelšmšn tilannetta, jossa lšhdeaineistoa on kšytettšvissš Kemian tutkielman kirjoittaminen on jaksotettu siten, ettš ennen kokeellista tyštš kirjoitetaan kirjallisuuskatsaus, joka muodostaa lopullisen tutkielman rungon. Kokeellisen tyšn raportointi tehdššn kšytšnnšn tyšn aikana, ja lopullinen tutkielma viimeistellššn noin kuukaudessa. Tutkielmien suoritusaika on noin 6Ð7 kk/20 ov Muun toiminnan (esim. opetuksen ja valintajšrjestelmien) arviointikšytšnnšt ValintajŠrjestelmŠn arviointi on arvioitu monin tavoin kuluneella vuosikymmenellš. Opiskelijoiden valintapšštšksen tekoa on kartoitettu kyselyillš, jolloin on selvinnyt ohjelmiemme kanssa kilpailevat koulutusohjelmat. Valintaperusteita on tarkasteltu suhteessa opiskelijoiden opintomenestykseen. Paras tulos on saavutettu kemistitutkijan koulutusohjelmassa, jossa opiskelijat valitaan todistusten, pakollisen pššsykokeen ja soveltuvuushaastattelun avulla. Erityisesti haastattelulla on valikoitunut eteviš ja motivoituneita kemian opiskelijoita. Toisin kuin mate-

123 123 maattis-luonnontietellisillš aloilla yleensš, ohjelmaan valitut myšs ottavat opiskelupaikan vastaan ja siirtyminen muille opintoaloille on hyvin všhšistš. Ohjelman tiedottamisessa kšytetššn useita eri kanavia kuten valtakunnallista lehti-ilmoittelua ja suoramainontaa esim. pitkšn matematiikan kirjoittaneille abiturienteille. Tiedottamisen tehokkuutta seurataan jatkuvasti Opetuksen arviointi on kuvattu kohdassa Koulutuksen laatu opiskelijapalautteen mukaan Opiskelijakyselyihin perustuva laadun arviointi on esitetetty kohdassa 3.2. Opiskelijapalautetta saadaan myšs sššnnšllisissš keskusteluissa opiskelijoiden edustajien kanssa. NŠissŠ kokouksissa kšydššn vuosittain lšpi kemian koulutusohjelmat, jolloin opiskelijoiden nškemykset opintojen jšrjestelyistš ja laadusta voidaan huomioida kehittšmisessš. Opiskelijat ovat myšs mukana laitoksen kokonaisstrategian suunnittelussa Opiskelijapalautteen ja muun arviointitiedon hyvšksikšyttš Opiskelijapalautetta kšytetššn opetuksen kehittšmisessš siten, ettš kukin opettaja huomioi palautteen opetuksessaan. Kurssien sššnnšllisellš arvioinnilla seurataan opiskelijapalautten huomioimista Valmistuneiden tyšllistyminen ja tyšelšmšpalautteen hyvšksikšyttš Valmistuneiden tyšllistymisestš on kšytettšvissš tilastokeskuksen v julkaisemat tiedot. Vuosina 1987Ð1997 perustutkinnon suorittaneista 147 maistereista tyšttšmiš oli 11. Vastaavana aikana suoritettiin 57 lisensiaattitukintoa ja 31 tohtorin tutkintoa. Tohtoreista kaikki olivat tyšssš, lisensiaateista vain yksi oli tyštšn TyšelŠmŠpalautetta saadaan valmistuneilta opiskelijoilta erityisesti laitoksen ja teollisuuden yhteisissš tutkimushankkeissa. Koulutuksen ja tyšelšmšn yhteys on myšs usein esillš Kemianteollisuuden tieteellisen neuvottelukunnan kokouksissa. Laitoksen johtaja toimii neuvottelukunnan varapuheenjohtajana Koulutuksesta saadut tunnustukset ja palkinnot Kemian opiskelijat ovat saaneet runsaasti palkintoja ja huomionosoituksia. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta jakaa vuosittain 16 stipendiš tiedekunnan kuuden laitoksen parhaille 1. vuoden opiskelijoille. NŠistŠ kaksitoista menee suoraan laitosten kahdelle parhaalle opiskelijalle ja loput neljš jaetaan yhteisillš kriteereilla tiedekunnan opiskelijoiden kesken. Vuonna 1998 aloittaneista palkittiin kemian kahden parhaan lisšksi myšs neljš muuta kemistiš, eli kaikki yhteisessa vertailussa olleet palkittavat tulivat kemian laitokselta. Kuudesta palkitusta oli neljš kemistitutkijoita. Myšs edellisenš vuonna kemistitutkijoita palkittiin parhaina 1. vuoden opiskelijoina. Kemistitutkijaohjelma sai tunnustusta innovatiivisena koulutusjšrjestelmšnš jo vuonna 1996, (O. Lounasmaan raportti, s. 117) Jatkokoulutuksen paras tunnustus on tohtorien hyvš sijoittuminen teolli-

124 124 suuteen, yliopistoihin kuten myšs arvostettuihin ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin. O. Lounasmaan raportissa laitoksen jatkokoulutus arvioitiin parhaaseen A luokkaan Vuosittain kemian, kemiantekniikan ja biokemian alalla jaetaan parhaasta všitšskirjasta ns. Kompan palkinto. Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana palkinto on tullut viidelle Joensuun kemian laitoksessa všitelleelle: (Pursiainen, Nevalainen, Rouvinen, PerŠkylŠ ja Pakarinen) Arviointi koulutustarjonnan mššršn, laadun ja koulutustarpeen keskinšisestš suhteesta Kemian alalla on Suomen Akatemian selvityksen mukaan kasvava tarve jatkokoulutetuista tutkijoista. TŠmŠ tarve on tiedostettu myšs koulutuksen mitoituksessa, vuoden 1998 tutkijakoulujen paikkajaossa opetusministeriš piti kemiaa erššnš painopistealueena Laitoksemme koulutustarjonta on suunnattu erityisesti tutkijakoulutukseen, jossa jo perustutkintotasolta koulutetaan kemistejš tutkijauralle. Perus- ja jatkotutkintokoulutus on integroitu yhteen siten, ettš koko opintoaika voidaan suorittaa suunnitellusti ja ilman tarpeettomia viiveitš. TŠllšin on mahdollista alentaa tohtoriksi valmistumisikšš tinkimšttš opintojen sisšllšstš tai laadusta. NykyistŠ koulutusmššršš voidaan kohottaa tarpeen mukaan lisšresurssoinnilla Koulutuksen tulevaisuudennškymšt ja kehittšminen Kemistitutkijan koulutusohjelmasta saatujen kokemusten perusteella perustutkintokoulutusta kehitetššn edelleen siten, ettš opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden všlistš vuorovaikutusta lisštššn myšs muussa opetuksessa. Opiskelumotivaatio on suorassa yhteydessš opintojen kytkentššn kšytšnnšn tyšelšmššn, vaikka se olisi lšhellš perustutkimusta. Opiskelijoiden sosiaalinen integrointi tutkijayhteisššn sitoo nopeasti myšs motivaatiota vielš hakevat opiskelijat. Opintojen suunnittelu, opetuksen arviointi ja opetuksen laadun kohottaminen on myšs helpompaa, jos opiskelijoihin on yhteys henkilštasolla. Laitoksen sopiva koko on tšlle toiminnalle huomattava etu Perustutkintokoulutusta tulemme kehittšmššn sisšllšllisesti ja laadullisesti. Uusia opetusmenetelmiš ja teknisiš apuvšlineita otetaan kšyttššn tarpeen mukaan. Opintojen seurantaa kehitetššn edelleen, jolloin opiskelun hidastuessa voidaan tukitoimet tarvittaessa kšynnistšš Jatkokoulutuksen tulevaisuudennškymšt ovat kemian alalla hyvin mielenkiintoiset. Kemian teollisuus on perinteisesti arvostanut jatkokoulutusta. Myšs metsšteollisuus ja prosessiteollisuus ovat viime aikoina osoittaneet kiinnostusta jatkokoulutettuihin. Yritysten kansainvšlisessš toiminnassa tohtorintutkinnon merkitys on myšs huomattu Peruskoulutuksen erikoisohjelmilla ja jatkotutkinnon ammattimaisella suorittamisella voidaan všittelyikš alentaa 27Ð28 vuoteen opintojen laajuudesta ja tasosta tinkimšttš. NŠiden tohtorien valmistumisikš on siten vain pari vuotta kuin maisterintutkinnon suorittaneiden keskimššršinen valmistumisikš. Opiske-

125 125 luaikana on hankittu merkittšvš elinikšinen lisšarvo laajemmista opinnoista, tutkijankoulutuksesta, tulosvastuullisesta toiminnasta tutkimusryhmšssš, kansainvšlisestš kokemuksesta julkaisutoiminnasta ja esiintymisestš, sekš yhteistyšstš teollisuuden ja akateemisten tutkijaryhmien kanssa. Laitoksesta valmistuneiden nuorten tohtorien tšystyšllisyys kuvaa jatkokoulutettujen erinomaista kilpailukykyš tyšmarkkinoilla Laitoksen jatkokoulutusohjelman kehittšminen ja laajentaminen kytkeytyy suoraan tutkimustoiminnan laadun ja laajuuden edelleen kohottamiseen. Avainasemassa ovat tutkimusryhmien nuoremmat vetšjšt, vanhemmat tutkijat ja yliassistentit, joiden ryhmiš kasvattamalla tohtorikoulutusta voidaan edelleen laajentaa. TŠŠllŠ strategialla turvataan myšs jšlkikasvu korkeimpiin akateemisiin virkoihin kemian alalla. 1005

126 126 Ehdotus korkealaatuisen perus- ja/tai jatkokoulutuksen yksiköksi ehdotusta täydentävät tilasto- ja taustatiedot 1005 Korkeakoulujen arviointineuvosto pyytää laatutyksikköehdotusta täydentäviä tilasto- ja taustatietoja, koska vuonna 1998 ehdotusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat toivoivat käsittelyn tueksi myös määrällisiä tietoja. Tilasto- ja taustatiedot pyydetään täyttämään lomakkeeseen siltä osin kuin se koulutuksen luonteen ja saatavilla olevien tilastojen mukaan on mahdollista sekä perustelemaan syy puuttuviin tietoihin. Arvioinnissa painotetaan koulutuksen laatua; määrällisiä tietoja käytetään lähinnä kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta. Yliopisto Laitos/yksikkö Joensuun yliopisto Kemian laitos Lisätietoja antaa: Nimi ja asema Tapani Pakkanen, laitoksen johtaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Yliopiston ehdotus koskee (ympyröikää oikea vaihtoehto) 1 tiedekuntaa 5 tutkijakoulua 2 osastoa 6 yhteishanketta 3 laitosta 7 muuta, mitä? 4 koulutusohjelmaa Perustelkaa, miksi puuttuvia tilastotietoja ei voida antaa. (Esim. tutkintojen määriä ei voida ilmoittaa, koska kyse ei ole tutkintoon johtavasta koulutuksesta.) Työhön sijoittumistiedot esitetty hakemuksessa 1. Yksikön opiskelijat ja koulutus Perustutkinto-opiskelijat

127 127 Uudet opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut ylemmät perustutkinnot Ylemmän kk-tutkinnon keskimääräinen suoritusaika vuosina 6 v 3 kk 5 v 10 kk 6 v 4 kk Jatko-opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut lisensiaatin tutkinnot Suoritetut tohtorin tutkinnot Sivuaineopiskelijat (muualta kuin omasta yksiköstä) Opiskelijat yhteensä (arvio) Ulkopuolisten sivuaineopiskelijoiden suorittamat opintoviikot Erilliskoulutus (esim. opettajan pedagogiset opinnot) Opiskelijat yhteensä Yksikössä erilliskoulutuksessa suoritetut opintoviikot yhteensä Muu yksikön antama koulutus Yksikössä suoritetut muut opintoviikot yhteensä 104,5 126,0 Mitä koulutusta? Kemian cum laude approbatur -opintokokonaisuus aineenopettajille, täydennyskoulutus 2. Opetus-, tutkimus- ja muu henkilökunta Professorit (nimet pyydetään alla) 3,4 4 4,2 Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat henkilötyövuosina 3 3,8 3,8 Yliassistentit 1,6 1,7 3,4 Assistentit 6,4 6,8 7,2 Tutkijat 39,2 40,9 40,8 Muun henkilökunnan määrä 18,1 17,3 18,8 3. Yksikön rahoitus Toimintamenomäärärahat, 1000 mk (1 548)* (2 447)* (3 202)*

128 128 Ulkopuolinen rahoitus, 1000 mk Tutkijakoulutoiminta Toiminta tutkijakoulun koordinaattorina tai partnerina (p) eri vuosina Epäorgaaninen materiaalikemia, 1995 (k) Bio-orgaaninen kemia (p) Proteiinien rakenne (p) Opettajien matematiikan, fysiikan ja kemian valtakunnallinen tutkijakoulu (p) 5. Ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen valmistumisvuoden mukaan Työllistymisprosentti tutkinnon suorittamis vuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa sijoittumistietojen lähde Katso hakemus arviointi tiedon luotettavuudesta, esim. sijoittumisselvitysten vastaus-% Kansainvälinen toiminta Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) lähteneet 22 kk 13 kk 23 kk Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) saapuneet 4 kk Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) lähteneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) saapuneet 16 vk Toteutunut vieraskielinen opetustarjonta (ov)

129 129 Arviointipalaute Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt Kemian laitoksen laatuyksikköhakemus keskittyy vuonna 1995 käynnistettyyn kemistitutkijan koulutusohjelman ja jatkokoulutuksen esittelyyn kemistin koulutusohjelman ja kemian aineenopettajakoulutuksen jäädessä vähemmälle huomiolle. Hakemuksen perusteella jääkin hieman epäselvä kuva siitä, esitetäänkö laatuyksiköksi koko laitosta vai pelkästään kemistitutkijan koulutusohjelmaa, joka muodostaa laitoksen opetuksen sisällöllisen ja määrällisen vahvuusalan. Asiantuntijaryhmä otti kuitenkin arvioinnin lähtökohdaksi tutkijakoulutuksen näytöt. Kooltaan pieni kemian laitos on voimakkaasti profiloitunut jatkokoulutukseen. Tavoitteeksi on asetettu maisterin tutkinnon suorittaminen neljässä vuodessa ja väittelyiän alentaminen vuoteen. Tutkijalinja, jossa koulutus ja tutkimus on tehokkaasti nivelletty toisiinsa, on osoittautunut erittäin hyväksi ratkaisuksi. Kemian laitos on kansainvälisesti tunnustettu tutkimusyhteisö. Se on uranuurtaja mm. nykyaikaisen molekyylimallinnuksen alalla, ja kyseisten metodien hyödyntäminen heijastuu vahvasti opetukseen. Kemistitutkijan koulutuksessa kiinteä yhteys tieteelliseen tutkimukseen on toteutettu läpi koko opinto-ohjelman ensimmäisestä kesälukukaudesta alkaen. Koulutuksen toteutus Laitos on osoittautunut jatko-opintojen määrällä ja opintoaikojen lyhyydellä mitaten tuotteliaaksi koulutusyksiköksi. Samoin laitos on onnistunut ansiokkaasti sitouttamaan opiskelijat kemian opiskeluun siitä huolimatta, että alalle on tyypillistä erittäin runsas keskeyttäminen ja alan vaihto. Hakemusta leimaa yleisesti tutkimuksen ja opetuksen yhdistämisen idea sekä ilmeinen opetuksellinen oivaltaminen. Hakemuksessa keskitytään laitoksen määrällisten tavoitteiden ja niiden saavuttamisen esittelyyn. Koulutus toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Sosiaalisena oppimisympäristönä tutkimusryhmien käyttö kemistitutkijan opintojen varhaisesta vaiheesta alkaen on ansiokasta, ja ongelmakeskeinen opetus on lupaava metodi. Hakemuksessa kuvataan kuitenkin suhteellisen vähän opetuksen toteuttamisen muotoja, ja hieman epäselväksi jää, miten muut kuin kemistitutkijaopiskelijat opiskelevat. Opetushenkilöstö on tieteellisesti varsin pätevää, mutta pedagogisen pätevyyden kehittämisestä mainitaan vain neljäsosan osallistuminen koulutukseen; opetustaitojen jatkuva kehittäminen ei sen sijaan hakemuksesta selviä. Kemistitutkijakoulutuksen numeeriset tulokset, kuten lyhyt valmistumisaika, tohtorien määrä ja taso, ovat huippuluokkaa. Muiden opiskelijoiden valmistumisajat eivät yllä aivan vastaavalle tasolle. Koska työelämän tarpeet on koulutuksessa huomioitu erinomaisella tavalla, laitokselta valmistuneiden tutkijoiden sijoittuminen työelämään on erinomainen. Laitoksen hyvällä ilmapiirillä on ollut ilmeinen vaikutus siihen, että perustutkin-

130 130 non suorittaneista peräti 57 % on 1990-luvulla jatkanut opintojaan. Sen sijaan jatko-opintonsa keskeyttäneiden sijoittumisesta ei ole mainintaa. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Koulutuksen arviointiin on sisällytetty mielenkiintoisina uusina kohteina esimerkiksi opiskelijoiden hakeutumisen ja valintapäätöksen selvittäminen. Tämä tietous selittänee vähäisen keskeyttämisen ja opiskelijoiden sitoutumisen kemian opiskeluun. Kemistitutkijan koulutusohjelman valintamenettelyyn kuuluvat haastattelut, mikä on poikkeuksellista matemaattis-luonnontieteellisellä alalla. Myös opiskelijarekrytointi on lukioinfoineen ilmeisen tehokasta. Tutkielmien laadintaprosessi on organisoitu erityisen ansiokkaasti. Tämä näkyykin siinä, että kemian opiskelijat ja tutkijat ovat saaneet runsaasti palkintoja ja tunnustuksia mm. parhaista opinnäytteistä. Sen sijaan opiskelijoiden erillinen arvio koulutuksen laadusta puuttuu. Koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Kemistitutkijan koulutusohjelmasta saatujen kokemusten perusteella perustutkintokoulutusta aiotaan kehittää vuorovaikutteisemmaksi. Jatkokoulutettavien väittelyikää pyritään alentamaan ja jatkokoulutusohjelmaa edelleen kehittämään ja laajentamaan. Sen sijaan yhden arvioitsijan kaipaamia kemian alan tulevaisuudennäkymiä ja niiden vaikutuksia koulutukseen ei analysoida. Yleisarvio Kemian laitos ja erityisesti sen kemistitutkijan koulutusohjelma on kyennyt yhdistämään elinkeinoelämän, tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen. Täysin uusia toimintamalleja, joita koko tutkijakoulutusohjelma edustaa, on kehitetty systemaattisesti. Tutkijaryhmiä käytetään taitavasti hyväksi oppimisympäristöinä. Toiminnan onnistumisen on mahdollistanut opiskelijoiden ja henkilökunnan voimakas sitoutuminen ja jälkimmäisten tieteellinen pätevyys, erinomaiset kotimaiset ja ulkomaiset yhteydet sekä huomattavan suuri ulkopuolinen rahoitus. Hakemuksesta ei käy kuitenkaan täysin ilmi, miten nämä hyvät periaatteet toteutuvat laitoksen kahden muun koulutusohjelman toteutuksessa. Lisäksi uudet toimintamallit ovat vielä alkuvaiheessa, joten tuloksellisuuden seuranta ja pedagoginen kehittäminen vaativat jatkuvaa huomiota.

131 131 Oulun yliopisto: Arkkitehtuurin osasto Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 2001Ð2003 Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto on maailman pohjoisin arkkitehtikoulu. Pohjoinen ulottuvuus on hyšdynnetty ja samalla osasto on hyvin kansainvšlinen. Osaston henki on erinomainen ja yhteistoiminta opiskelijoiden ja opetushenkilškunnan všlillš on tiivistš ja toimivaa. Opetuksen laadunseurannalla on osastolla pitkš perinne. Osasto oli aiemmin tyypillinen arkkitehtikoulu, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana on suuntauduttu voimakkaasti uuden tiedon tuottamiseen ja kytketty se kiintešsti osaston opetustoimintaan. TŠmŠ osaltaan selittšš sen, ettš osastolle on kehittynyt innovatiivinen tiedeyhteisšllinen toimintakulttuuri Ð tutkimuksen, opetuksen ja luovan tyšn yhteys. 1 Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisšllšt Suunnittelussa koko osasto mukana Koulutusohjelman suunnittelu tapahtuu arkkitehtuurin osastolla koko osaston yhteistyšnš. Osaston opettajakunta suunnittelee yhdessš opiskelijoiden kanssa koulutusohjelman sisšllšn lšhtien arkkitehdin tehtšvistš ja niiden edellyttšmistš valmiuksista. TŠltŠ pohjalta kehitetššn koulutusohjelman rakennetta ja kurssitarjontaa. Koulutusohjelman sisšltš on uudistettu viimeksi vuonna Tuolloin suunnittelu tapahtui seminaarissa, johon osallistuivat osaston opettajakunta ja eri vuosikurssien opiskelijoiden edustajat. Suunnittelussa kiinnitettiin erityistš huomiota myšs siihen, ettš opiskelijoiden saamat opintoviikkomššršt vastaisivat heidšn tekemššnsš tyštš Koulutusohjelman suunnittelussa on painotettu laajan yleisarkkitehtikoulutuksen merkitystš. Perusteellinen yleiskoulutus on taannut osastolta valmistuvien monipuoliset tyšllistymismahdollisuudet. Yleiskoulutuksen tueksi on valittu painopistealoiksi korjausrakentaminen ja teollinen muotoilu. Opetuksen kehittšmistyšryhmšn tehtšvš koulutuksen suunnittelussa on keskeinen. TyšryhmŠ seuraa koko ajan koulutusohjelman toimivuutta ja reagoi esiin nousseisiin tarpeisiin ja mahdollisiin puutoksiin heti. TyšryhmŠ tekee esityksiš koulutusohjelman muutoksista ja tuo ne osastoneuvoston pšštettšviksi. Seuraava koko koulutusohjelman uudistamisprosessi tapahtuu lukuvuoden 1999Ð2000 aikana, kun osasto saa lisšresursseja korjausrakentamisen opetuksen kehittšmiseen Tavoitteena vahva yleisarkkitehtikoulutus Arkkitehtuurin osaston koulutuksen tavoitteena on tuottaa hyviš arkkitehteja, joil-

132 132 la on valmiudet arkkitehdin perinteisiin tehtšviin rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelussa. LisŠksi koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille mahdollisuus erikoistua korjausrakentamisen tai teollisen muotoilun tehtšviin. Koulutuksen tavoitteena on luoda valmistuville arkkitehdeille pohja hyvien suunnitteluvalmiuksien lisšksi perus- ja soveltavan tutkimuksen harjoittamiseen. TŠtŠ varten tarvitaan laaja perustietous sekš varsinaisissa ammattiaineissa ettš niiden tukiaineissa. Arkkitehdilta vaaditaan myšs laajaa yleistietoutta yhteiskunnan monilta sektoreilta. Ala on jo ominaisluonteestaan johtuen monitieteinen. KŠytŠnnšn rakennustekniikan hallinta ja luova tyš, tutkimus ja innovatiiviset visiot kulkevat aina rinnakkain. Koulutus on myšs poikkeuksellisen laaja-alaista, koska arkkitehdin tyš ulottuu kaupunkisuunnittelusta rakennuksiin ja niiden teknisiin yksityiskohtiin ja kalustesuunnitteluun saakka. Arkkitehtuurin alan koulutustavoitteet muuttuvat yhteiskunnan kokonaistilanteen myštš. Osaston koulutusohjelma on siksi rakennettu joustavaksi ja uudistumiskykyiseksi. Tavoitteena on kouluttaa tulevista arkkitehdeista monipuolisesti pšteviš ja luovia, erilaisiin tehtšviin joustavasti sopeutuvia ammattilaisia ja siten varmistaa valmistuvien hyvš tyšllistyminen. Koulutuksen tulee myšs vastata niihin uusiin vaatimuksiin, joita arkkitehdeille tulevaisuudessa asetetaan. TŠllŠ hetkellš nšhtšvillš on uudenlaisia sekš teknisiš ettš humanistisia haasteita. TeknisistŠ nškškohdista korostuu tietotekniikan kšyttš suunnittelun apuvšlineenš ja humanistisista nškškulmista suunnitteluetiikan tšrkeys Koulutusohjelman monipuolinen sisšltš Arkkitehtuurin koulutusohjelma sisšltšš kolme suuntautumisvaihtoehtoa, jotka kaikki perustuvat vahvaan yleisarkkitehdin peruskoulutukseen. Perus- ja aineopintojen jšlkeen opiskelijalla on valittavanaan kolme pššlinjaa, perinteinen (1) rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta, (2) rakennussuunnittelun ja korjausrakentamisen tai (3) rakennussuunnittelun ja teollisen muotoilun opintosuunta. Koulutusohjelman rakenteen tavoitteena on tukea opiskelijoiden suuntautumista sellaiselle tyšalalle, jonka kukin tuntee omakseen. Arkkitehtuurin koulutusohjelma sisšltšš myšs runsaasti kurssikohtaista valinnaisuutta, minkš avulla kukin opiskelija voi koota sellaisen opintokokonaisuuden, joka tukee hšnen tavoitteitaan Koulutuksen sisšltš vastaa koulutusohjelman tavoitteita. Kaikki osastolta valmistuvat arkkitehdit hallitsevat luovan suunnitteluprosessin sekš tuntevat rakennussuunnittelun perusproblematiikan. Vahva arkkitehdin yleiskoulutus antaa hyvšt valmiudet monenlaisiin ja muuttuviin tehtšviin. Erikoistumisen avulla voidaan vastata rakennusalan ajankohtaisiin vaatimuksiin. Arkkitehtuurin osasto on esimerkiksi Suomen korkeakoulutasoisista arkkitehtiosastoista vahvimmin panostanut korjausrakentamiseen, koska rakennusalan selvš suuntaus on siirtyminen uudisrakentamisesta yllšpitoon. Nyt korjausrakentamisen koulutusta tullaan osaston opetukseen saatavien lisšresurssien ansiosta kehittšmššn edelleen ja osana tštš kehittšmistyštš osasto aloittaa kiinteistšnpidon koulutuksen. Kiinteistšnpitoon erikoistuneet voivat tyšllistyš myšs perinteisen arkkitehtien tyšalan ulkopuolelle kiinteistšalalle, jossa tyšllistymismahdollisuudet ovat hyvšt. 1006

133 133 LisŠŠntyvŠ tutkimus ja jatko-opiskelu Arkkitehtuurin osasto on viime vuosina panostanut mššrštietoisesti jatkokoulutukseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Osaston panostus on valtakunnallisesti merkittšvš ja taidealojen koulutusyksikšiden piirissš poikkeuksellisen suuri. Osastolla on ollut vuodesta 1995 alkaen koordinaatiovastuu valtakunnallisesta arkkitehtuurin graduate school -ohjelmasta. Myšs poikkitieteellisen miljššrakentamisen tutkijakoulun vv. 1994Ð96 johto ja koordinointi oli arkkitehtuurin osaston opettajien vastuulla. LisŠksi osasto on mukana useiden korkeakoulujen yhteisessš Future Home -tutkimusohjelmassa ja -graduate schoolissa. Yksi merkittšvš osaston oma tutkimusala on puurakentaminen, jossa osaston Puustudion toiminnassa on mukana jo viisi pšštoimista puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin jatko-opiskelijaa. Puustudio on noussut nopeasti erššksi puurakentamisen valtakunnallisesti johtavaksi asiantuntijaksi ja tutkimusryhmšksi. Voimakkaan tutkimuspanostuksen ansiosta Puustudio on valtioneuvoston pšštšksellš hyvšksytty osaksi valtakunnallista osaamiskeskus- ohjelmaa. SiinŠ Puustudiolle on tullut valtakunnallinen vetovastuu puuarkkitehtuurin tutkimuksen kehittšmisestš. Muiden laboratorioiden tutkimusryhmistš vahvin on arkkitehtuurin historian laboratorio, jossa tyšskentelee viisi pšštoimista tutkijaa, heistš neljš Suomen Akatemian rahoituksella. Tutkimustoiminnassaan osasto harjoittaa perustutkimuksen lisšksi soveltavaa tutkimusta arkkitehdin kšytšnnšn suunnittelutyšn kehittšmiseksi Osaston pšštoimisten jatko-opiskelijoiden mššrš on nšiden panostusten ansiosta lisššntynyt vuosittain. Osaston tavoitteena on lisštš seuraavien kahdeksan vuoden kuluessa vuosittain valmistuvien tohtorien mššrš viisinkertaiseksi nykyisestš. NiinpŠ jo kahtena seuraavana vuonna všittelijšitš on kolme vuosittain. NŠin tieteellisen tutkimuksen mššrš lisššntyy ja tutkimuksen ansiosta myšs perusopetuksen tietopohja syvenee ja monipuolistuu Joustavat opintojen korvaamismenettelyt Arkkitehtuurin osasto on luonut joustavan kšytšnnšn muualla suoritettujen opintosuoritusten hyvšksilukemiseksi tai korvaamiseksi. KŠytŠntš on tarpeen runsaan ulkomaisen opiskeluvaihdon takia ja siksi, ettš tutkimusprojekteissa tyšskentely voidaan lukea osaksi opintoja. Joustavista menettelyistš on viimeksi pšštetty kevššllš 1999 ja pšštšksistš tiedotetaan myšs opiskelijoille avoimesti. Avointa tiedottamista varten osastolla on mm. henkilškunnan ja opiskelijoiden yhteinen sšhkšpostin postituslista. Henkilškohtaisia opintosuunnitelmia on myšs suosittu ja ne ovat yleisesti kšytšssš arkkitehtuurin osastolla Koulutuksen toteutus Vaihtelevat luento- ja tenttikšytšnnšt Arkkitehtuurin osasto on koko toimintansa ajan kehittšnyt ja monipuolistanut opetusmenetelmiššn. Opetusmateriaalipuolella on painotettu opintomonisteiden merkitystš kirjallisuuden tšydentšjinš, koska alan tieto on nopeasti muuttuvaa. Osaston kursseista on nykyisin olemassa ajan tasalla olevat luentomonisteet. Lu-

134 134 entomonisteet luovat selkešn rungon opetettavalle ainekselle ja helpottavat luentojen jšsentšmistš ja seuraamista. Luento-opetukseen on tietoisesti haettu vaihtoehtoisia kšytšntšjš, joita ovat esimerkiksi dialogiluennot, erilaiset seminaarit ja analysointiin valmentavat loppukritiikki-istunnot. Uudentyyppiset luennot ovat tukeneet oppimista ja niistš saadut kokemukset ovat pelkšstššn myšnteisiš Arkkitehtuurin osaston tenttikšytšnnšt on kehitetty erilaisiksi kunkin oppiaineen vaatimusten mukaan. KŠytšssŠ on perinteisten tenttien lisšksi aineistotenttejš, suullisia tenttejš ja kotitenttejš. AineistotenttejŠ kšytetššn oppiaineissa, joissa tieto on lšydettšvissš kšsikirjoista, kotitenttejš taas aineissa, joissa painotetaan tutkimusvalmiuksia. Perinteisten kirjatenttien lisšksi harjoitetaan suullisia tenttejš, lehtiartikkelien tekoa ja referaattien kirjoittamista. Vaihtoehtoiset tenttikšytšnnšt ovat osoittautuneet onnistuneiksi ja kokeiluja on tarkoitus lisštš Osaston monipuoliset ja vaihtelevat opetuskšytšnnšt tukevat tyšssššn joustavien ja uudistumiskykyisten arkkitehtien kouluttamista. Osastolla oli lukuvuoden 1997Ð1998 kestšnyt laitoskohtainen kehittšmisprojekti Oulun yliopiston opintotoimiston kanssa opetuksen kšytšntšjen ja laadun kohottamiseksi valtakunnallisten huippuyksikšiden tasolle Monipuoliset harjoitustyšt Oleellisen osan arkkitehtuurin opetuksesta muodostavat harjoitustyšt, joiden avulla hankitaan kšytšnnšn ammattitaito suunnittelutehtšviin. Uutta opetuksessa on harjoitustšiden ohjaamisen kehittšminen entistš paremmin tukemaan oppimista ja avoimemmaksi siten, ettš tšitš arvioidaan useissa vaiheissa julkisissa kritiikkitilaisuuksissa. NŠissŠ professorit yhdessš assistenttien kanssa antavat kritiikkiš, jota opiskelijat saavat kommentoida Opiskelijoiden tyšelšmšvalmiuksien lisššmiseksi osasto on luonut ja kehittšnyt studiotyyppistš opetusta, jossa opiskelijat ja opettajat tyšskentelevšt yhdessš todellisten tehtšvien ja todellisten yhteistyškumppaneiden kanssa. EnsimmŠisenŠ tšllaista uudentyyppistš studio-opetusta on toteutettu kerrostalosuunnittelun sekš kuntasuunnittelun kursseilla. Kuntasuunnittelun kursseilla on vuoden kestšviš todellisia toimeksiantoja, joissa paneudutaan jonkin kaupungin tai kunnan asemakaavoituksen ajankohtaisiin ongelmiin yhteistyšssš kunnan viranomaisten ja luottamushenkilšiden kanssa. TŠllŠ hetkellš pitkšaikaisia studiotyyppisiš opettajien ja opiskelijoiden yhteisprojekteja on perustettu toimeksiantoina mm. Vantaan kaupungin Kivistšn ja Marja-Vantaan kaupunginosien suunnittelemiseksi. Yhteistyšprojektit, joissa vastapuolena ovat todelliset asiakkaat, ovat tulevien arkkitehtien ammattitaidon kannalta korvaamattoman tšrkeitš. Osaston merkittšvin studio on Puustudio, jossa opiskelijat tyšskentelevšt yhdessš opetus- ja tutkimushenkilškunnan kanssa tutkimukseen kytkeytyvissš toteutettavissa rakentamisen tuotekehitysprojekteissa. Puustudion toiminta on malliesimerkki, paitsi tutkimuksen ja opetuksen yhdistšmisestš, myšs tyšelšmššn valmentavasta opetuksesta. TyšskentelemŠllŠ osaston eri studioissa tai osallistumalla muiden tutkimusryhmien tyšhšn opiskelijat voivat korvata opintoohjelmaan kuuluvia harjoitustšitš. NŠin harjoitustyšt saavat konkreettisen sisšllšn eivštkš jšš luonteeltaan pelkšstššn akateemisiksi Uusi harjoitustšiden toteuttamistapa on myšs workshop-opetus, jossa opiskelijat yhdessš professorien ja muun opetushenkilškunnan kanssa tyšskentelevšt

135 135 ryhmšssš tiiviin ajanjakson tietyn suunnittelutehtšvšn kimpussa. Kokeneet opettajat voivat antaa arvokkaan mallin ja esikuvan opiskelijoiden tyšskentelyyn. YleensŠ workshopeissa on omien opettajien lisšksi myšs ulkopuolinen vierailija lisššmšssš opetuksen mielenkiintoa. TŠllaisia workshop-tapahtumia ovat perinteiset yhdyskuntasuunnittelun Utopia-workshop ja kansainvšlisen MoNArch kurssin talviworkshop. Myšs arkkitehtuurikilpailujen yhteydessš nšitš tyšpajoja on jšrjestetty. TŠllšin tyšryhmš tyšstšš yhdessš kilpailuehdotuksen. Toinen uusi harjoitustyšn toteuttamisen muoto on tyšleirit, joissa opiskelijat osallistuvat rakennus- tai korjaustšihin ja rakennusmateriaalien valmistamiseen. Tyšleirit ovat osoittautuneet opiskelijoita innostaviksi ja motivoiviksi kehittšmšllš heidšn kšden taitojaan ja siirtšmšllš vanhojen rakennustapojen osaamista uudelle sukupolvelle Uudentyyppisten harjoitustyškšytšntšjen ansiosta opiskelijoiden esiintymis- ja kommunikointitaidot sekš kritiikin hyšdyntšmiskyky parantuvat. Studio-, workshop- ja tyšleirityyppinen opetus parantaa myšs opiskelijoiden ryhmštyšvalmiuksia ja yhteistyškykyš Julkiset opinnšytetšiden arvioinnit Diplomitšiden esittelyistš osasto on luonut avoimia opetustapahtumia, joita jšrjestetššn normaalisti neljš kertaa vuodessa. Diplomitšiden sekš arviointi ettš kritiikki ovat julkisia. Runsas opiskelijoiden osanotto diplomityšseminaareihin kertoo siitš, ettš tilaisuudet ovat korkeatasoisia ja arvostettuja. Julkinen kšsittely valmentaa opiskelijoita myšs oman tyšnsš esittelemiseen ja julkiseen puolustamiseen sekš osaltaan takaa opiskelijoiden tšiden tasapuolisen arvostelun Myšs osaston lisensiaatintyšt esitellššn ja arvioidaan julkisesti. Uudentyyppiset avoimet lisensiaattiluennot ja perinteiset všitšstilaisuudet tuovat uusimman tutkimustiedon kaikkien osaston opettajien ja opiskelijoiden kšyttššn. Uusin tutkimustieto saadaan suoraan ja nopeasti myšs perusopetukseen PŠtevŠ opettajakunta Arkkitehtuurin osaston opetushenkilškunta on pedagogisesti korkeatasoista. Alan kšytšnnšnlšheisyydestš johtuen opettajavalinnoissa on painotettu opetuksellisten ja tieteellisten sekš taiteellisten ansioiden rinnalla lisšksi kšytšnnšn suunnittelukokemuksen merkitystš. HyvŠ kšytšnnšn kokemus ja ammattitaito tuovat mukanaan myšs pedagogista varmuutta. Osaston opettajakunta on hankkinut pedagogista koulutusta osallistumalla mm. Oulun yliopiston opintotoimiston jšrjestšmiin korkeakoulupedagogisiin opintoihin. Koulutusta on jšrjestetty myšs osastolle ršštšlšitynš. Viime vuosina osaston opettajakunta on osallistunut erityisesti koulutukseen, joka antaa valmiuksia opettamiseen vieraalla kielellš Osaston virantšytšissš hakijoilta edellytetššn opetusportfoliota, jonka avulla opettajien pedagogiset ansiot voidaan ottaa huomioon tšrkešnš osana valintaperusteita. NŠin osasto myšs kšytšnnšssš arvostaa opettajiensa pedagogisia taitoja. Toimivan meritointijšrjestelmšn ansiosta osaston opettajiksi valikoituu pedagogisesti pšteviš ja kokeneita henkilšitš. Osastolle ei enšš oteta opettajiksi sellaisia henkilšitš, jotka eivšt nše opetustehtšvšš tšrkešnš eivštkš sitoudu siihen. Taiteellisesti painottuneissa viroissa edellytetššn myšs taiteelli-

136 136 sen tyšn portfolion esittšmistš. Kunkin tšytettšvšn viran osalta mššritellššn etukšteen, ovatko tieteelliset vai taiteelliset kriteerit menestyksellisen viranhoidon kannalta tšrkešmmšt. Tieteellisesti painottuvissa viroissa tieteellistš pštevyyttš korostetaan entistš enemmšn nyt, kun arkkitehtuurin alalla on tieteellisesti ansioituneita henkilšitš suuresti lisššntyneen jatko-opiskelun ansiosta. Osaston opettajakunnasta kuusi on všitelleitš ja lisensiaatin tasoisia on saman verran. TŠllŠ hetkellš henkilškunnasta tekee lisensiaatintyštš tai všitšskirjaan tšhtššvšš tutkimusta kahdeksan henkilšš. Myšs taiteellisesti painottuvissa viroissa osastolla on maamme huipputasoa edustavat opettajat, joiden opetuksesta saatu myšnteinen palaute kertoo opettajien pštevyydestš Innostava ilmapiiri Opiskelijoiden ja opettajien všlinen vuorovaikutus on arkkitehtuurin osastolla poikkeuksellisen tiivistš ja lšheistš. Kynnys kššntyš opettajan puoleen on opiskelijalle alhainen. Kodikas yhdessš tekemisen ilmapiiri sekš vilkas vuorovaikutus ja keskustelu ovatkin osaston tunnuspiirre. Opintojen ohjaus tapahtuu suuressa mššrin henkilškohtaisena neuvonpitona opettajan ja opiskelijan všlillš. TŠmŠ aikaansaa luottamuksellisen ja lšheisen suhteen opettajakunnan ja opiskelijoiden všlillš. TŠmŠn ansiosta myšs esiintulleet ongelmat voidaan ratkaista hyvšssš ilmapiirissš. Osastolla on pitkšt perinteet yhteisten osastoiltapšivien jšrjestšmisessš. NŠissŠ koko henkilškunnan ja kaikkien opiskelijoiden yhteisissš tilaisuuksissa on keskusteltu ja sovittu kulloinkin ajankohtaisista opetuksen jšrjestelyistš Arkkitehtuurin osaston ilmapiiri on myšnteinen ja innostava. Julkiset harjoitustyškritiikit ja diplomityšseminaarit antavat nuoremmille opiskelijoille kannustavia malleja. Osaston kšytšnnšnlšheinen, todellisiin suunnitteluongelmiin perehtyvš tyštapa luo osastolle ainutlaatuisen autenttisen oppimisympšristšn. Osasto kannustaa opiskelijoita myšs jakamalla vuosittain huomattavan mššršn stipendejš opinnoissaan hyvin menestyneille. Osaston opettajakunnan rahastoista vuosittain opiskelijoille ja valmistuville jaettavat stipendit ovat yhteissuuruudeltaan yli markkaa ja ovat valtakunnallisesti toiseksi suurin rakennustaiteen tunnustuspalkinto Tehokas tutorointi Arkkitehtuurin osastolla on kšytšssš koko yliopistoa tarkastellen poikkeuksellisen tehokas aloittavien opiskelijoiden perehdyttšmisjakso, ns. infoviikot. Infoviikot tarkoittavat uusien opiskelijoiden kahta ensimmšistš viikkoa, jolloin laitos ohjaa ja opastaa pelkšstššn heitš. Infoviikkoihin osallistuu koko osaston henkilškunta professoreista assistentteihin. NŠiden viikkojen aikana opiskelijat saavat kuvan kaikkien pššaineiden sisšllšstš ja tulevista harjoitustšistš sekš tutustuvat osaston opettajiin. Heille annetaan opastusta alan ammattikšytšnnšistš, kuten piirustusvšlineiden kšytšstš ja mallinrakennuksesta. Edelleen heidšt perehdytetššn kirjaston kšyttššn ja tiedonhankintaan. Jaksoon kuuluu myšs mm. tutustuminen arkkitehtitoimistoihin, jotta opiskelijat saavat heti aluksi kuvan tyšyhteisšistš, joissa he valmistuttuaan todennškšisesti tulevat tyšskentelemššn. Infoviikot huipentuvat tyšleiriin, jossa uudet opiskelijat tutustuvat toisiinsa, luo-

137 137 vat kurssin yhteishengen ja jossa he ensimmšisten harjoitustehtšvien avulla saavat onnistumisen kokemuksia. Osaston saama palaute uusien opiskelijoiden infoviikoista on ollut erittšin myšnteistš Osastolla on kšytšssš tehokas tutorointi, joka kohdistuu etupššssš aloittaviin opiskelijoihin. Tutorointi tapahtuu nykyisin paritutorointina, jossa kutakin opiskelijaryhmšš varten on nimetty sekš opiskelija- ettš opettajatutor. Tavoitteena on, ettš opettajatutor muodostaa pysyvšn tukihenkilšn, jonka kanssa opiskelija voi koko opiskelunsa ajan keskustella opintojen suunnitteluun liittyvistš asioista. ErityistŠ osaston opintojen ohjauskšytšnnšssš on ollut opintonsa keskeyttšneiden tukeminen tutkinnon loppuunsaattamiseksi. Osasto on ottanut yhteyttš opiskelijoihin, joiden opinnot ovat joko keskeytyneet tai olleet pitkššn pysšhdyksissš, ja kannustanut heitš saattamaan opintonsa loppuun. Heille on kerrottu mahdollisuuksista hyvšksilukemis- ja korvaamismenettelyjen sekš henkilškohtaisen opintosuunnitelman avulla suunnitella jšljellš olevat opintosuorituksensa. Osaston tukitoimenpiteet ovat tuottaneet erittšin positiivisia tuloksia ja monet kšytšnnšssš jo opintonsa keskeyttšneet ovat suorittaneet tutkinnon. Siksi osastolla on pšštetty tehdš sššnnšllisin všliajoin tšllaisia yhteydenottoja myšskin tulevaisuudessa. Viime lukuvuonna tehtiin tštš silmšllšpitšen yhdessš opintotoimiston kanssa selvitys jokaisen opiskelijan opintojen vaiheesta kymmenen viimeisen vuosikurssin osalta Korkeatasoinen opetusteknologia Opetuksessaan arkkitehtuurin osasto on halunnut hyšdyntšš monipuolisesti uusinta teknologiaa. Opiskelijoiden tyšllistymisedellytykset vaativat, ettš he jo opiskeluaikanaan oppivat kšyttšmššn uusimman teknologian suomia mahdollisuuksia suunnittelun apuna. Arkkitehtuurin osastolla on yli kymmenvuotiset kokemukset tietokoneavusteisen suunnittelun opetuksessa. Normaalien CAD-kurssien lisšksi opetus on integroitu kaikkien pššoppiaineiden harjoitustšihin Osastolla on kaksi hyvin varustettua tietokoneluokkaa ja opetus kattaa kaikki Suomessa yleisesti kšytetyt suunnitteluohjelmistot. Osaston henkilškunta on myšs ollut mukana kehittšmšssš uusia sovelluksia, jotta tietokoneohjelmistot entistš paremmin palvelisivat kšytšnnšn arkkitehtityštš. Myšs tutkimus hyšdyntšš uusia teknologioita, kuten Future Home -tutkimusohjelman ja korjausrakentamisen valmius kšyttšš tietokoneyhdennettyš mittausta osoittaa. Tietokonepohjaista etštyšskentelyš osasto harjoittaa mm. Pohjois-Carolinan yliopiston ja chicagolaisen suunnittelutoimiston kanssa yhteisessš Joint Distant Studio -suunnitteluprojektissa. TŠnŠ syksynš otetaan kšyttššn digitaalivideo-studio, jossa rakennusanimaatiot ja elšvš kuva saavat uuden opetusta tukevan muodon. Valtakunnallisesti osasto on tšssš suhteessa huippuyksikkš Vilkas kansainvšlinen ja kotimainen yhteistyš Arkkitehtuurin osasto on yksi kansainvšlisimmistš Oulun yliopiston yksikšistš. Osastolla on noin 30 opiskelija- ja opettajavaihtosopimusta eri puolella maailmaa olevien korkeakoulujen kanssa. KansainvŠlisyys on merkittšvš ansio, koska se tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan benchmarkingiin. Osaston opetuskšytšntšjš voidaan verrata lukuisten kansainvšlisten arkkitehtikoulujen vastaaviin. Osastolta

138 138 osallistuu vuosittain opiskelijavaihtoon keskimššrin 15 henkeš eli lšhes puolet kunkin vuosikurssin 35 opiskelijasta. Osasto saa puolestaan vuosittain noin 50 kansainvšlistš opiskelijaa. Runsas ulkomaisten opiskelijoiden mššrš ja se, ettš tulijoita on runsaasti enemmšn kuin osasto voi ottaa vastaan, kertovat opetuksen laadusta ja koulun arvostuksesta. Oulun arkkitehtiosasto on osallistunut myšs Tampereen ja Tallinnan arkkitehtikoulujen yhteiseen harjoitustyšprojektiin Osastolla on kansainvšlistš tutkimusyhteistyštš monen eri yksikšn kanssa. Osaston opettajat ja tutkijat ovat haluttuja luennoitsijoita alan oppilaitoksissa ja kongresseissa. Osasto on myšs jšrjestšnyt useita kansainvšlisiš kongresseja ja workshopeja. EsimerkkinŠ nšistš on Erasmus-workshop 1997, jossa oli 30 osanottajaa eri puolilta Eurooppaa. Seuraavana ovat vuorossa Nordisk arkitekturforskning -yhdistyksen symposium ja EU:n tukema kansainvšlinen kaupunkien identiteettiin ja korjausrakentamiseen keskittyvš kongressi. Osasto on lisšksi koordinaattorina EU:n Raphael-kulttuuriohjelmassa kahdessa laajassa yhteistyšhankkeessa Kotimaista yhteistyštš on eri arkkitehtikoulujen, Taideteollisen korkeakoulun ja muiden rakennus- ja muotoilualan koulujen ja yhteisšjen kanssa. Osasto on halunnut hyšdyntšš myšs oman yliopistonsa monitieteisyyden tekemšllš yhteistyštš ja harjoittamalla vaihto-opetusta eri tiedekuntien yksikšiden kanssa. EsimerkkinŠ tšstš on opetusministerišn rahoittama Japanese Studies opintokokonaisuus, josta vastaavat humanistisen tiedekunnan historian laitos ja arkkitehtuurin osasto yhteistyšssš. Opiskelijoiden kannalta ovat erityisen tšrkeitš osaston lukuisat vierailuluennoitsijat, jotka tuovat arkkitehtuurin alan uusimmat virtaukset ja kiinnostavimmat rakennuskohteet tutuiksi jo ennen kuin niitš ehditššn julkaista Vahvat kytkennšt tyšelšmššn Arkkitehtuurin osasto on kaikessa toiminnassaan pyrkinyt ottamaan huomioon nopeasti muuttuvan tyšelšmšn tarpeet ja tyšllistymisnškymšt. Arkkitehtuurin osaston uusien opiskelijoiden sisššnottomššršt ovat vaihdelleet. Lamavuosien aikana sisššnottoa všhennettiin 45:stŠ 25:een ja nyt tyštilaisuuksien lisššntyessš ja koulutuksen suuntautuessa osin perinteisten tyšalojen ulkopuolelle sisššnottoa on voitu lisštš. Osasto seuraa koko ajan tyšvoimatarvetta ja suhteuttaa koulutustaan siihen. Osasto saa myšs jatkuvasti palautetta alalla toimivilta suunnittelutoimistoilta siitš, mihin koulutuksessa kulloinkin tulisi panostaa TyšelŠmŠn tarpeiden ja saadun palautteen perusteella osaston opetusta on suunnattu alueille, joilla tyšllistymismahdollisuudet ovat parhaat. Rakentamistoiminnan painopisteen muuttuessa uudisrakentamisesta tšydennys- ja korjausrakentamiseen on osaston opetus myšs painottunut entistš enemmšn nšille aloille. Myšs vahva tietotekniikan opetuksen kehittšminen on auttanut osastolta valmistuvien tyšllistymisessš. TŠrkeŠtŠ on myšs yhdyskuntasuunnittelun opetuksen perinteisesti muita arkkitehtikouluja vahvempi asema, koska yhdyskuntasuunnittelun alalla on jatkuvasti pulaa osaajista. Rakennuslain uudistuksen jšlkeen vuonna 2000 yhdyskuntasuunnittelun alalle on syntymšssš runsaasti uusia tyšpaikkoja Arkkitehtuurin osastolla tyšharjoittelu on pakollinen osa opetusta. Tyšharjoittelu jakautuu kahteen osaan, tyšmaaharjoitteluun ja harjoitteluun arkkitehti-

139 139 toimistossa. Kummastakin harjoittelujaksosta opiskelijan on laadittava kuvitettu raportti, jossa hšn arvioi tyšpaikan kšytšntšjš. Raportointi ohjaa opiskelijaa paneutumaan tyšelšmšn eri puoliin, tyšn organisointiin ja tyšpaikan ilmapiiriin. Viime vuosien aikana harjoittelupaikat ovat olleet vaikeasti saatavilla. Osasto on pyrkinyt auttamaan opiskelijoita harjoittelupaikan saamisessa jakamalla valtion harjoittelumššršrahat siten, ettš pakollinen kahden kuukauden toimistoharjoittelu on tullut kaikkien osalta suoritetuksi Osasto antaa opiskelijoilleen myšs portfoliokoulutusta, minkš ansiosta opiskelijat oppivat dokumentoimaan ansionsa. Oman osaamisen jšrjestelmšllinen ja tyylikšs esittely auttaa osastolta valmistuvien tyšllistymisessš. TŠtŠ toimintaa on ollut jo useiden vuosien ajan Liian tiivis yhteys tyšelšmššn oli perinteisesti arkkitehtiopiskelijoiden ongelma. Opiskelijat siirtyivšt tyšhšn liian aikaisessa vaiheessa, jolloin opintojen loppuunsaattaminen viivšstyi tai opinnot jšivšt kokonaan kesken. Osasto on opetustaan tehostamalla saanut poistetuksi liian varhaista ja opintoja haittaavaa tyšssškšyntiš. On huomattava, ettš tšmš opetuksen tehostaminen ja laadun parantaminen aloitettiin jo ennen 1990-luvun rakennusalan lamaa. Edelleen opiskelijat osallistuvat opintojensa loppuvaiheessa tyšelšmššn, mikš on omiaan parantamaan heidšn kšsitystššn tyšelšmšn tarpeista ja auttamaan viimeisten opintojen suuntaamisessa tarkoituksenmukaisille alueille. Toisaalta tšmš merkitsee nimellisen opiskeluajan pidentymistš. Osastolta valmistuneiden keskimššršinen opiskeluaika on nyt 9 vuotta ja valmistuneiden antamien tyškokemustietojen mukaan opiskeluaikainen pšštoiminen tyšssšolo on ollut keskimššrin 24 kk. NŠin varsinaisiin opintoihin (180 ov) kšytetty aika on 7 vuotta Koulutuksen arviointi ja kehittšminen Aktiivinen opetuksen kehittšmistyšryhmš Arkkitehtuurin osastolla on aktiivinen ja toimiva opetuksen kehittšmistyšryhmš, johon kuuluu opettajaedustaja kustakin laboratoriosta ja oppilasedustajia kaikilta vuosikursseilta. Opiskelijoilla on enemmistš tyšryhmšssš. Opetuksen kehittšmistyšryhmš seuraa jatkuvasti opetuksen laatua ja sisšltšš sekš koko opinto-ohjelman toimivuutta. TyšryhmŠ organisoi opiskelijapalautteen kerššmisen, jšrjestšš palautepšivšt ja tekee osastoneuvostolle esityksiš ja aloitteita opetuksen kehittšmisestš. Esimerkiksi aloite opetuksen meritointijšrjestelmšn perustamiseen lšhti opetuksen kehittšmistyšryhmšstš Opiskelija-arvioiden pitkš perinne Arkkitehtuurin osastolla on opetuksen opiskelija-arvioinnissa pitkšt perinteet. Vuonna 1991 alkoi koko osaston yhteinen arviointi ensimmšisenš koko yliopistossa ja osaston arviointijšrjestelmš onkin ollut mallina Oulun yliopiston kšyttššnottamalle opetuksen arviointijšrjestelmšlle. Osastolla on kšytšssš vakiintunut palautejšrjestelmš, joka tuottaa kirjallisen palautteen kaikkien laboratorioiden kaikesta opetuksesta. MerkittŠvŠŠ on myšs lukuvuosittain jšrjestettšvšssš palautepšivšssš kšytšvš julkinen opetuksen kritiikkikeskustelu. Osaston hyvš yhteis-

140 140 henki takaa sen, ettš kritiikki on purevaa mutta rakentavaa. Kaiken kaikkiaan face to face -arviointi on osaston jokapšivšistš toimintaa. PalautejŠrjestelmŠn tehokkuus tuo ongelmat, puutteet tai pššllekkšisyydet kaikkien tietoon ja niihin voidaan heti puuttua KiittŠvŠ palaute Opiskelijapalautteen mukaan arkkitehtuurin osaston opetus on laadultaan erinomaista. Erityisesti palautteessa on arvostettu osaston hyvšš henkeš. Myšs opetuksen sisšltš ja kšytšssš oleva opetusmateriaali ovat saadun palautteen mukaan korkeatasoisia. Opettajat ovat pšteviš ja sitoutuneita osaston opetukseen. Seuraavassa muutamia lainauksia palautteesta kevššn 1999 palautepšivšn pšytškirjasta: 1006 ÓHarjoitustehtŠvŠt inspiroivia, ohjaus hyvšš, luennot mielenkiintoisia.ó 1006 ÓOpetus hyvin organisoitu, hienoja luentojaó 1006 ÓOpettajilla on yritystš.ó 1006 ÓMielenkiintoisia vierailuluentoja.ó 1006 ÓOpetus on antoisaa, kurssisisšllšt mielenkiintoisia ja luennot mieltšavartavia.ó 1006 ÓYhteisiŠ ohjaustilaisuuksia on riittšvšsti ja ohjaajien innostavuus kannustavaa.ó 1006 Osaston yhteishenkeš kuvaa parhaiten kevššn 1997 palautepšivšn pšytškirjan yhteenveto: 1006 ÓOsaston opetuksen kehittšmisessš on positiivista opettajien ja opiskelijoiden yhteinen pyrkimys samaan lopputulokseen.ó 1006 Nopea reagointi palautteeseen Arkkitehtuurin osasto on reagoinut nopeasti opiskelijapalautteessa ja palautepšivškeskusteluissa esiintulleisiin seikkoihin. KevŠŠllŠ annettu palaute otetaan huomioon heti seuraavan lukuvuoden ohjelmaa laadittaessa. NŠin opiskelijat nškevšt, ettš palautteella on merkitystš ja sitš kannattaa antaa. Osaston laboratoriot suunnittelevat lukuvuosittain ohjelmiensa ja aikataulujensa muutokset saadun palautteen perusteella. Opetuksen kehittšmisryhmš toimii osaston yhteisenš arviointielimenš, joka seuraa opetuksen tilannetta eri laboratorioissa. TyšryhmŠŠ arvostetaan osastolla ja sen esityksiin suhtaudutaan vakavasti. KehittŠmistyšryhmŠllŠ on osastolla aktiivinen rooli ja se tuo opetuksen kehittšmisasiat ja ilmenneet epškohdat viipymšttš osastoneuvoston keskusteltaviksi ja pšštettšviksi Runsaasti tunnustusta ja palkintoja Arkkitehtuurin osasto on saanut Oulun yliopiston sisšistš opetuksen tuloksellisuusrahaa useana vuonna. Myšs erilaisia Oulun yliopiston opetuksen kehittšmismššršrahoja on saatu osaston kehittšmisprojekteihin. Osaston opettaja Panu Kaila sai syksyllš 1998 Oulun yliopiston hyvšn opettajan palkinnon tunnustukseksi korjausrakentamisen opetuksen korkeasta laadusta ja mššrštietoisesta kehittšmisestš. 1006

141 141 Valtakunnallisen arkkitehtuurin jatkokoulutusohjelman koordinointivastuun antaminen osastolle on tunnustus laadukkaasta tutkimus- ja koulutustyšstš. TŠssŠ yhteydessš on syytš todeta myšs osaston opiskelijoiden ja opettajien erinomainen menestyminen kansallisissa ja kansainvšlisissš arkkitehti- ja muotoilukilpailuissa. NiistŠ saadut palkinnot kertovat osaston opetuksen laadusta ja siitš, ettš opetus seuraa aikaansa. Erityisesti on syytš kiinnittšš huomiota opiskelijoiden hyvššn menestymiseen kansainvšlisissš opiskelijakilpailussa, koska nšissš eri oppilaitoksia voidaan suoraan verrata toisiinsa. Osaston opiskelijat ovat saaneet palkintosijoja mm. ACSA American Wood Council -kilpailussa Yhdysvalloissa, JA-kilpailussa Japanissa ja La Citta«Europea -kilpailussa Italiassa. MerkittŠvŠ on myšs osaston opiskelijoista koostuvan Moga-ryhmŠn menestyminen yleisessš kansainvšlisessš kaupunkisuunnittelukilpailussa ÓBukarest 2000Ó. Myšs muotoilu- ja sisustusalalla opiskelijoiden kilpailumenestys on ollut hyvš. EsimerkkinŠ tšstš on oululaisten arkkitehtiopiskelijoiden voitto Oy Kinnarps Ab:n suomalaisille ja ruotsalaisille suunnittelijoille jšrjestšmšssš sisustuskilpailussa. Kilpailutoiminnan yhteydessš on syytš muistaa myšs osaston opettajien lukuiset tuomaritehtšvšt arkkitehtuurikilpailuissa. Osaston tunnustettu asema nškyy myšs siinš, ettš kutsuja ulkomaisiin arkkitehtuurikilpailuihin tulee enemmšn kuin osasto voi ottaa vastaan 1006 Koulutusohjelmaan runsaasti hakijoita Kaikilla Suomen korkeakoulutasoisilla arkkitehtiosastoilla on yhteisvalinta, joka testaa opiskelijoiden alalle soveltuvuutta eikš nšin ole pelkkšš koulutiedon kertausta. PŠŠsykoetta on viime vuosina kehitetty siten, ettš valinta on kolmiportainen, ensin ennakkotehtšvšt, sitten matematiikan koe ja vasta sen jšlkeen varsinainen pššsykoe. Osasto on omalta osaltaan seurannut valintajšrjestelmšn toimivuutta ja tehnyt kehittšmisehdotuksia valintakoetoimikunnalle ViimeisistŠ pššsykokeista kšy ilmi, ettš ensisijaisesti Oulun arkkitehtuurin osastolle hakevien mššrš on tšllš hetkellš nousussa. Lamavuosina hakijoiden mššrš všheni, mutta nyt se nšyttšš selvšsti lisššntyneen. Hakijoiden suuri mššrš kertoo osaston arvostuksesta ja opetuksen hyvšstš tasosta Valmistuneiden hyvš tyšllistyminen Arkkitehtuurin osastolta valmistuvat ovat perinteisesti tyšllistyneet hyvin. Vaikka rakennusalalla on viime vuosina ollut laman vuoksi hyvin vaikea tyšllisyystilanne, ovat osastolta valmistuneet nykyisen koulutuksen saaneet nuoret arkkitehdit tyšllistyneet hyvin. NiinpŠ vuosina 1997Ð99 valmistuneista oli tyšpaikka jo valmistumishetkellš 34 prosentilla, ja vuosina 1994Ð96 valmistuneista oli tyšllistynyt vuoden kuluttua valmistumisesta n. 82 %. Arkkitehtien tyšttšmyys onkin lšhinnš vanhempien, alalla pitkššn tyšskennelleiden ongelma. Osastolta valmistuvilla on ollut valtakunnallisesti hyvš maine osaston tarjoaman monipuolisen, mutta silti kšytšnnšnlšheisen yleisarkkitehtikoulutuksen ansiosta. Opiskelijoiden hyvš tyšllistyminen on osoitus osaston arvostuksesta alan tyšnantajien piirissš.1006

142 142 4 Koulutuksen tulevaisuudennškymšt ja kehittšmissuunnitelmat Seuraavan kolmen vuoden tšrkeimmšt opetuksen kehittšmiskohteet opetusmenetelmien, palautejšrjestelmšn ja vuorovaikutteisuuden jatkuvan hiomisen lisšksi arkkitehtuurin osastolla ovat: a) Osasto lisšš studiotyyppistš autenttista opetusta. Studio-opiskelu kehittšš tehokkaimmin opiskelijoiden luovan tyšn valmiuksia ja valmentaa heitš parhaiten tyšelšmšn muuttuviin ja vaihtuviin tehtšviin. Se merkitsee myšs opetusmenetelmien kehittymistš yhš vuorovaikutuksellisemmiksi. StudiotyšskentelyssŠ myšs eri laboratoriot tekevšt luontevalla tavalla yhteistyštš. Osaston hyvš maine auttaa hyvien tutkimusta arvostavien yhteistyškumppaneiden ja uusien projektien saamisessa tyšskentelyn piiriin b) Osasto lisšš panostamistaan korjausrakentamisen opetukseen. Panostamalla korjausrakentamiseen osasto haluaa turvata valmistuvien entistš paremmat tyšnsaantimahdollisuudet. Uudeksi opetusalueeksi otetaan kiinteistšjohtaminen, koska alalla on selvš korkeakoulutetun tyšvoiman tarve ja alalta puuttuu toistaiseksi korkeakoulutasoinen koulutus. NŠin valmistuvien sijoittumista tyšelšmššn voidaan laajentaa myšs perinteisten arkkitehdin tehtšvien ulkopuolelle c) Osasto jatkaa jatkotutkintojen lisššmiseen tšhtššviš toimiaan. Toimiva ja vilkas tutkimustoiminta parantaa ja monipuolistaa osaston opetuksen sisšltšš ja syventšš opetusta. Tutkimustulokset sidotaan entistš paremmin myšs perusopetukseen, jolloin uusin tieto saadaan suoraan osastolta valmistuvien kšyttššn ja samalla saadaan innostetuksi ja rekrytoiduksi myšs uusia tutkijoita d) Osasto jatkaa toimiaan perustutkinnon valmistumisaikojen lyhentšmiseksi. Osasto etsii uusia keinoja, joilla pitkššn opiskelleita tai opintonsa keskeyttšneitš tuetaan saattamaan opintonsa pšštškseen. Tavoitteena on, ettš keskimššršinen valmistumisaika on 6Ð7 vuotta Yhteenvetoa arkkitehtuurin osastolla 1990-luvulla toteutetuista opetuksen kehittšmistoimista Ð opinto-ohjelman jatkuva uudistaminen 1006 Ð opetuksen kehittšmistyšryhmšn perustaminen ja sššnnšllinen toiminta 1006 Ð opetuksen jatkuva laadunarviointi, kirjallinen ja suullinen opiskelijapalaute1006 Ð vuosittaiset palautepšivšt 1006 Ð meritointijšrjestelmš, jossa opetusansiot otetaan huomioon virantšytšissš1006 Ð kannustaminen opettajien pedagogiseen koulutukseen 1006 Ð panostaminen jatko-opiskeluun ja tutkimukseen 1006 Ð joustavat hyvšksilukemis- ja korvaamismenettelyt 1006 Ð uudenlaiset luennot, dialogiluennot, seminaarit 1006 Ð nopeasti pšivittyvšt luentomonisteet 1006 Ð runsaat vierailuluennot 1006 Ð uudet tenttikšytšnnšt, aineistotentit, kotitentit, suulliset tentit, referaatit,

143 143 lehtiartikkelit 1006 Ð professorien johtamat harjoitustyškritiikit 1006 Ð ulkopuolisten asiantuntijoiden kšyttš kritiikkitilaisuuksissa 1006 Ð julkinen diplomitšiden esittely ja arviointi 1006 Ð tilaustutkimus projekteja useiden tahojen kanssa, monipuolinen harjoittelumahdollisuuksien jšrjestšminen 1006 Ð studiotyyppinen opetus, workshop-tyšskentely 1006 Ð tyšpajat ja -leirit 1006 Ð opiskelijakilpailut, menestyminen kotimaisissa ja kansainvšlisissš kilpailuissa 1006 Ð opetuksellinen yhteistyš yliopiston sisšllš, paikallisten ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten kanssa, muiden yliopistojen kanssa, muiden arkkitehtiosastojen ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa, kansainvšlinen yhteistyš 1006 Ð tehokas stipendijšrjestelmš opiskelijoiden kannustamiseksi 1006 Ð tietokoneavusteisen suunnittelun kehittšminen ja integrointi opetukseen 1006 Ð omaopettajajšrjestelmš 1006 Ð infoviikkokšytšntš, jossa aloittavat opiskelijat perehtyvšt alaan, opetukseen ja henkilškuntaan 1006 Ð yhteydenotot opintonsa keskeyttšneisiin 1006 Ð ohjatut kotimaiset ja ulkomaiset opintomatkat 1006 Ð voimakas kansainvšlisyys ja aktiivinen opiskelijavaihto 1006 Ð vieraskielisen opetuksen kehittšminen 1006

144 144 Ehdotus korkealaatuisen perus- ja/tai jatkokoulutuksen yksiköksi ehdotusta täydentävät tilasto- ja taustatiedot 1006 Korkeakoulujen arviointineuvosto pyytää laatutyksikköehdotusta täydentäviä tilasto- ja taustatietoja, koska vuonna 1998 ehdotusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat toivoivat käsittelyn tueksi myös määrällisiä tietoja. Tilasto- ja taustatiedot pyydetään täyttämään lomakkeeseen siltä osin kuin se koulutuksen luonteen ja saatavilla olevien tilastojen mukaan on mahdollista sekä perustelemaan syy puuttuviin tietoihin. Arvioinnissa painotetaan koulutuksen laatua; määrällisiä tietoja käytetään lähinnä kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta. Yliopisto Laitos/yksikkö Oulun yliopisto Arkkitehtuurin osasto Lisätietoja antaa: Nimi ja asema Puhelinnumero Sähköpostiosoite Lab. arkkit:t Martti Tuomala ja Martti Vainikka (Tuomala) ja (Vainikka) ja Yliopiston ehdotus koskee (ympyröikää oikea vaihtoehto) 1 tiedekuntaa 5 tutkijakoulua 2 osastoa 6 yhteishanketta 3 laitosta 7 muuta, mitä? 4 koulutusohjelmaa Perustelkaa, miksi puuttuvia tilastotietoja ei voida antaa. (Esim. tutkintojen määriä ei voida ilmoittaa, koska kyse ei ole tutkintoon johtavasta koulutuksesta.) *) Huom! Kohta 5. Annetaan myöhemmin tilastotietojen valmistumisen viivästymisen johdosta. **) Huom! Poikkeusvuosi, jolloin osastolta valmistui lukuisa määrä erittäin pitkään

145 145 kirjoilla olleita opiskelijoita. 1. Yksikön opiskelijat ja koulutus Perustutkinto-opiskelijat Uudet opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut ylemmät perustutkinnot 41** Ylemmän kk-tutkinnon keskimääräinen suoritusaika vuosina 17,5** 9,0 9,2 Jatko-opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut lisensiaatin tutkinnot Suoritetut tohtorin tutkinnot 1 1 Sivuaineopiskelijat (muualta kuin omasta yksiköstä) Opiskelijat yhteensä (arvio) n. 67 n. 60 n. 43 Ulkopuolisten sivuaineopiskelijoiden suorittamat opintoviikot n. 130 n. 97 n. 92 Erilliskoulutus (esim. opettajan pedagogiset opinnot) Opiskelijat yhteensä 3 3 Yksikössä erilliskoulutuksessa suoritetut opintoviikot 9 5 yhteensä Muu yksikön antama koulutus Yksikössä suoritetut muut opintoviikot yhteensä ,5 203 Mitä koulutusta? a) Puurakentamisen erikoistumisopinnot, yht. 269 ov (vv. 97) b) Japani-opinnot, yht. 124,5 ov (vv ) c) Arktinen rakentaminen: Architecture in Cold Climate, yht. 36 ov (v.97) 2. Opetus-, tutkimus- ja muu henkilökunta Professorit (nimet pyydetään alla) Lehtorit 2 2 2,5 Päätoimiset tuntiopettajat 2 1 0,5 Sivutoimiset tuntiopettajat henkilötyövuosina 2,93 4,40 2,96

146 146 Yliassistentit Assistentit Tutkijat Muun henkilökunnan määrä Yksikön rahoitus Toimintamenomäärärahat, 1000 mk Ulkopuolinen rahoitus, 1000 mk Tutkijakoulutoiminta Toiminta tutkijakoulun koordinaattorina tai partnerina (p) eri vuosina Prof. Kaisa Bromer-Bauer: Valtakunnallisen arkkitehtuurin jatkokoul.ohjelman johtaja (k) v:sta 1995 alkaen TKT, arkkit. Anna-Maija Ylimaula: Miljöörakentamisen koordinaattori (k) vv. 1994, 95 ja 96 Future Home; mukana TaiK, TKK, HY ja OY (p), koordinaattorina prof. Anna-Maija Ylimaula (k) v:sta Ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen valmistumisvuoden mukaan Työllistymisprosentti tutkinnon suorittamis vuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa sijoittumistietojen lähde Tilastokeskuksen sijoittumisselvitys 1998 arviointi tiedon luotettavuudesta, esim. sijoittumisselvitysten vastaus-% 6. Kansainvälinen toiminta Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) lähteneet Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) saapuneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) lähteneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) saapuneet Toteutunut vieraskielinen opetustarjonta (ov)

147 147 Arviointipalaute Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt Koulutus on suunnattu arkkitehtuurin yhteiskunnallisen tilanteen ja Oulun yliopiston sijainnin näkökulmasta relevantilla tavalla. Sisällöt on rajattu profiloiden: toisaalta korostuu vahva yleisasiantuntijuus, toisaalta ajankohtainen ja perusteltu erikoistuminen. Opintojen kokonaisrakenne vaikuttaa joustavalta, ja yksilöllisiä suoritustapoja on tarjolla runsaasti. Hakemuksesta henkii osastolla vallitseva avoimuus ja joustavuus. Yhtäältä arkkitehtuuriopintojen eräät osat ovat helposti toteuttavissa projekteina, joilla on kiinteä yhteys käytännön työelämään. Esimerkiksi vuoden mittaiset asemakaavoitustoimeksiannot, joissa opiskelijat tekevät yhteistyötä kuntaviranomaisten kanssa, ovat tehokas tapa tutustuttaa opiskelijat yhden keskeisen osa-alueen problematiikkaan. Työmarkkinoiden todellisuus otetaan huomioon myös opintosisältöjä suunniteltaessa: esimerkkeinä korjausrakentamisen valinta painopistealaksi ja kiinteistöjohtamisen opetuksen aloittaminen. Toisaalta suunnitteluetiikan ja ihmisläheisen arkkitehtuurietiikan linjaus kertoo humaaneista arvovalinnoista sekä antaa kuvan koulutuksen edustaman ihmiskuvan laadusta. Korjausrakentaminen, puu, pohjoinen rakentaminen, Japanese Studies muiden ohella ovat omaleimaisia ja rohkeita valintoja vallitsevassa yleisessä teollisen muotoilun ilmapiirissä. Puustudio on erinomainen malli tutkimuksen ja opetuksen yhdistämisestä ja työelämään valmentavasta opetuksesta. Tieteellisen tutkimuksen vahvistumisesta kertoo myös se, että esimerkiksi arkkitehtuurin historian laboratorion viidestä päätoimisesta tutkijasta neljä työskentelee Suomen Akatemian rahoituksella. Koulutuksen toteutus Osasto on kiinnittänyt runsaasti huomiota henkilöstönsä pedagogiseen ammattitaitoon. Samoin opettajakunnan tieteellisen ja taiteellisen pätevyyden kehittämisestä on huolehdittu. Konkreettisena näyttönä koulutuksen laadusta opettajat ja opiskelijat ovat saaneet huomattavan määrän kansainvälisiä tunnustuksia. Koulutuksen työmuodot, kuten workshopit, työleirit, studio-opetus, yhdistyvät luontevasti oppimiseen ja sisältöön. Oppimisympäristö on innostava ja sitouttava sekä monipuolista ohjausta ja kollegiaalista kanssakäymistä rohkaiseva. Kansainvälinen kanssakäyminen on runsasta ja hallittua ja osoittaa, että yksiköllä on kansainvälistä vetovoimaa. Opetusteknologian käyttö ei ole itseisarvoista, vaan alan ammattitaidon kehittämisen kannalta perusteltua. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Arviointikäytänteet ovat perusteltuja arkkitehdin ammatin näkökulmasta. Opiskelija- ja työelämäpalautetta hyödynnetään monipuolisesti koulutuksen kehittämisessä. Tosin opiskelijanäkökulma on hakemuksessa läsnä

148 148 sitaattien, ei erillisen lausunnon muodossa. Hakemus olisi arvioitsijoiden mielestä voinut olla astetta itsekriittisempi. Koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Koulutuksen kehittämissuunnitelmat ovat selkeät. Yhtenä koulutuksen ongelmana ovat olleet arkkitehtialalle tyypilliset pitkät valmistumisajat opintojen keskimääräisen suoritusajan ollessa yhdeksän vuotta. Osasto on pyrkinyt jouduttamaan opintojen valmistumista ottamalla suoran kontaktin keskeyttäneisiin. Sen sijaan työkokemuksen korvaamis- ja hyväksilukemiskäytäntöjä ei esitellä. Opintojen pitkittymisongelman yhtenä ratkaisuna voisikin olla konsultoiva suhde laitokseen työtehtävien yhteydessä ja tällaisen työkokemuksen hyväksyminen soveltuvilta osin opinnoiksi. Yleisarvio Arkkitehtuurin osaston paikallisuus on sen vahvuus; paikallisuus on noussut arkkitehtuurin haasteeksi ja kansainväliseksi menestystekijäksi. Arkkitehtuurin koulutuksen kehittäminen nojaa vahvaan paikalliseen traditioon, mikä profiloi Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston valtakunnallisessa koulutustyönjaossa. Koulutuksen vahvuutena on myös monipuolinen pedagogisten työvälineiden hallinta: opetussuunnitelmaa, sisältöjä, työmuotoja, oppimisympäristöjä ja arviointia käytetään erinomaisesti alalle sopivalla tavalla. Koulutuksen suunnitteluprosessin lievänä puutteena on se, että arkkitehdiksi kasvua aidoissa työympäristöissä ei ole purettu näkyväksi opetus- ja oppimisprosessiksi. Kaikkiaan koulutuskokonaisuus on kuitenkin varsin korkealaatuinen.

149 149 Oulun yliopisto: Biokemian laitos Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 2001Ð2003 Opetusministeriš nimesi vuonna 1996 Oulun yliopiston biokemian laitoksen koulutuksen ja opetuksen huippuyksikšksi, josta saadun lisšrahoituksen avulla laitos aloitti tiedekuntarajat ylittšvšn englanninkielisen bioteknologian opetusohjelman, Oulu School of Biotechnology, joka jatkuu edelleen. Kahtena viime vuonna biokemian laitos on valittu koulutuksen huippuyksikšksi yliopiston sisšllš. Saadut varat on kšytetty opetuksen kehittšmiseen, olemme pystyneet kustantamaan ulkomaisia ja kotimaisia opettajia kursseillemme asiantuntijoiksi. LisŠksi olemme voineet ajanmukaistaa opiskelijoiden laboratoriotyšskentelyyn tarvittavat laitteet ja všlineet. Biokemian laitoksen opetuksessa on tapahtunut paljon muutoksia vuoden 1996 palkinnon jšlkeen. Tutkijaopettajasysteemi oli tuohon aikaan kokeilussa ensimmšisiš vuosia, nyt siitš on tullut rutinoitu kšytšntš laitoksen opetuksen toteutuksessa ja lisšksi siitš on tullut opetuksen malli muille laitoksille. KansainvŠlisyys on lisššntynyt ja tullut osaksi laitoksen toimintaa, se nškyy englannin kielen vakiintuneena asemana toisena opetuskielenšmme ja ulkomaalaisten asiantuntijoiden pysyvšnš lšsnšolona laitoksellamme. KansainvŠlisyys nškyy myšs opiskelijoiden laajempana liikkumisena jo perusopintovaiheessa. OngelmakeskeisestŠ tyštavasta on tullut oleellinen osa opetustamme, ja opiskelijoiden aktiivinen osuus opetuksen toteuttamisessa on muodostunut vakiintuneeksi kšytšnnšksi. Opetuksen valinnaisuus on lisššntynyt erityisesti siten, ettš tutkintoon voidaan vaivatta sisšllyttšš osioita muista tiedekunnista. TŠrkeimpŠnŠ saavutuksena pidšmme kuitenkin sitš, ettš olemme onnistuneet yhdistšmššn perusopetuksen ja alan huippututkimuksen tavalla, joka hakee vertaistaan. 1 Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisšllšt Tavoitteet, niihin sitoutuminen ja niiden toteutuminen koulutusratkaisuissa Laitoksemme kouluttaa sekš maisteritasoisia ettš všitelleitš biokemistejš, jotka sijoittuvat hyvin kansainvšliseen tyšelšmššn, kykenevšt toimimaan modernin molekyyli- ja solubiologiaan perustuvan biotekniikan akateemisina asiantuntijoina ja ovat omaksuneet jatkuvan oppimisen periaatteen osana ammattitaitoaan. He osaavat tutkimuksessa kšytettšvšn metodiikan, tuntevat biotieteiden viimeisim-

150 150 mšt saavutukset, pystyvšt kriittisesti arvioimaan olemassa olevaa tietoa, osaavat itsenšisesti tehdš pšštšksiš, hankkia uutta tietoa ja pystyvšt kommunikoimaan englannin kielellš. Tavoitteen edellyttšmiš hyviš teoreettisia tietoja ja kšytšnnšn taitoja ei voida saavuttaa ilman vahvaa perustutkimustoimintaa. Sen vuoksi koulutus liittyy kiintešsti laitoksen harjoittamaan tutkimustoimintaan. Laadukas tutkimus ja opetus yhdistettynš tutkijaopettajasysteemiin ovat laitoksen strategian pohjana (Liite). Niiden avulla taataan toiminnan tiedeyhteisšllisyys, hyvš tulos, riittšvš mššrš opettajia opetustehtšviin, ulkopuolisen rahoituksen saatavuus, alan arvostuksen sšilyminen ja yhteyksien pysyminen yhteiskuntaan, hyvšt opiskelijat, hyvšt opettajat, innostuksen sšilyminen opettajien ja opiskelijoiden keskuudessa sekš opiskelijoiden hyvš tyšhšn sijoittuminen Biokemian laitoksen professoreista puolet on ulkomaalaisia, ja laitoksen tutkijaopettajista ulkomaalaisten osuus on noin 20 %, minkš johdosta 20Ð30 % opetuksesta on englanninkielistš. Opetuksessa annettavat kurssit ja kurssisisšllšt mššršytyvšt biokemistin tyšelšmšn vaatimusten mukaan. Biokemian tieteenalakohtaisten perustietojen ja -taitojen lisšksi merkittšvš opetusohjelmien sisšltššn vaikuttava tekijš ovat ne kšytšnnšn taidot ja valmiudet, joita biokemisti tarvitsee tyšelšmšssš. TŠstŠ syystš biokemian opetukselle on laitoksellamme ominaista tiivis yhteys laboratoriotyšskentelyyn. Opiskelun laboratoriopainotteisuus liittšš opetetun teorian tiiviisti kšytšntššn, syventšš annettua teoriaopetusta ja samalla valmentaa opiskelijaa itsenšiseen tyšskentelyyn 1007 Koulutuksen sisšllšt suhteessa tavoitteisiin ja yhteys tieteelliseen tutkimukseen Laitoksen opettamien kurssien sisšllšt tarkistetaan ja saatetaan ajan tasalle vuosittain. Opetuksen kurssitarjonta lisšksi muuttuu koko ajan. Peruskurssit ovat pysyvšmpiš kuin syventšvšt kurssit, joiden aiheet muuttuvat ajan vaatimusten ja saatavilla olevan asiantuntemuksen mukaan vuosittain. Jokaisesta kuudesta laitoksen tutkimusaiheesta jšrjestetššn syventšvš kurssi, jonka ansiosta Oulun yliopiston biokemian laitos opettaa mm. sidekudoksen biokemiaa, kehitysbiologiaa, DNA:n replikaatiomekanismeja ja rakennebiologiaa syvšllisemmin kuin muut Suomen yliopistot. TŠmŠn mahdollistaa laitoksella tyšskentelevš tutkijaopettajoukko, jonka asiantuntemus hyšdynnetššn opetuksessa. EsimerkkkinŠ uudesta syventšvšstš kurssista mainittakoon bioinformatiikka, joka on suunniteltu meneillššn olevan syksyn kurssiksi ja johon asiantuntijoita on juuri rekrytoitu laitokselle. Oman laitoksen asiantuntijoiden lisšksi laitos palkkaa tarvittavaa asiantuntemusta muista Suomen yliopistoista Perusopetus liittyy tiiviisti tutkimukseen. Osa opiskelijoista on pššssyt tyšskentelemššn tutkimusryhmšn jšsenenš jo toisen opiskeluvuoden jšlkeen. TŠtŠ jatketaan ja laajennetaan siten, ettš mahdollisimman moni opiskelija saa tilaisuuden tutkimustyšhšn jo ensimmšisinš vuosina. Osa syventšviin opintoihin lukeutuvista kšytšnnšn harjoituksista on eri tutkimusprojektien osatšitš ja erikoistyš tehdššn kokonaan tutkimusprojektien osana. Erikoistyšn toteuttamisesta opiskelija vastaa suhteellisen itsenšisesti, tutkimusyhmšn johtajan ja seniorijšsenten tukemana. Laitoksen tutkimusryhmien kansainvšlisesti katsoen korkea taso takaa hyvšn ohjauksen. Opiskelijalla on myšs mahdollisuus tehdš erikoistyšjakso laitoksen ulkopuolisessa tutkimusryhmšssš tai jossakin bioteknisessš

151 151 yrityksessš 1007 Laitoksemme panostaa voimakkaasti myšs jatkokoulutukseen: laitoksessa tyšskentelee noin 45 FT tutkintoon tšhtššvšš jatko-opiskelijaa. Laitos edustaa tšssš kiistatta maan huippua. TŠtŠ osoittaa myšs se, ettš monet biokemian laitoksella tohtoritutkinnon suorittaneet ovat siirtyneet tyšskentelemššn maailman johtaviin laboratorioihin (Harvard, Scripps Institute, Yale, Max Planck Instituutti)1007 TyšelŠmŠn tarpeiden huomioonottaminen TyšelŠmŠn tarpeet vaikuttavat opetuksen sisšltššn huomattavasti. Tutkimus on kansainvšlistš ja tutkimusmetodien ja uusien nopeasti kehittyvien alojen tiedostaminen nškyy suoraan biokemian laitoksen opetustarjonnassa. Opinto-ohjelmaan kuuluu esim. perinnšllisten sairauksien biokemiaa kšsittelevš kurssi, jossa opiskelijat saavat viimeisimmšn tiedon geeniterapioista, tauteihin liittyvistš geenivirheistš, tauteihin liittyvšstš diagnostiikan kehityksestš jne. Kehitysbiologian kurssilla opiskelijat saavat uusimman tiedon kehitysbiologian alalta, sekš teoriatietona ettš harjoitustšiden kautta. Laitos on juuri suunnitellut syventšvšš opetusta bioinformatiikasta, tšmšn tiedon tarve on aivan ilmeinen kaikilla aloilla, joilla biokemisti tyšskentelee (tutkimus, yritystoiminta, opetus) Opiskelun sitominen tutkimusprojektien toimintaan takaa sen, ettš paitsi sisšllšllinen myšs metodinen tietšmys pysyy ajan tasalla ja všlittyy opiskelijoille nopeasti. Metodisen tietšmyksen pitšminen ajan tasalla on všlttšmštšntš biokemistin toimiessa bioteknisissš yrityksissš ja tutkimuksessa. Se on myšs erityisen tšrkešš bioteknisten yritysten markkinoinnissa toimiville biokemisteille Olemme luoneet suoria yhteyksiš paitsi eri tutkimusryhmiin myšs kaupallisiin yrityksiin eri puolille Suomea. Tyšpaikoilla olevat biokemistit tulevat kertomaan opiskelijoille yrityksen toiminnasta ja omasta tyšnkuvastaan. TŠmŠ pitšš laitoksen opettajakunnan selvillš tyšelšmšn vaateista ja auttaa suuntaamaan opetusta enemmšn tyšelšmšn vaateita huomioon ottavaksi. Opiskelijoilla on mahdollisuus tehdš opintosuorituksia yritystoiminnan ja markkinoinnin koulutuksen alueelta ja jatkokoulutukseen hyvšksytššn yritystoimintaan pohjaava Biobusiness- koulutus Yksilšllisten opintosuunnitelmien ja vaihtoehtoisten suoritustapojen tarjonta TenteistŠ kerromme myšhemmin kohdassa Tentit, lopputyšt ja muut oppimisen arviointikšytšnnšt. Koulutusohjelmamme tarjoaa kolme suuntautumisvaihtoehtoa: 1) yleinen biokemia kouluttaa biokemistejš tutkimustehtšviin, teollisuuden ja kaupan palvelukseen, 2) kliininen biokemia sairaaloiden laboratorioihin ja lššketieteellisiin tutkimuslaitoksiin ja terveydenhuollon tehtšviin, ja 3) molekyylibiologian ja bioteknologian suuntautumisvaihtoehto biotekniikkaa soveltaviin tutkimuslaitoksiin ja teollisuuteen. Opetusohjelmamme sisšltšš vaihtoehtoisia opintoja (14.5Ð16.5 ov), jotka opiskelija voi valita luonnontieteellisen tiedekunnan eri koulutusohjelmien opetustarjonnasta. Kursseja voi valita myšs lššketieteellisen tiedekunnan tai taloustieteellisen tiedekunnan puolelta (fysiologia, farmakologia, anatomia, ympšristšnsuojelu, yrittšjyys, markkinointi). Opiskelija voi ottaa opintosuoritteisiinsa biokemian laitoksen valinnaisia syventšviš opintoja noin 6 ov.

152 152 HyvŠksymme muualla suoritettuja kursseja (vaikka erinimisiškin) korvaamaan omia kurssejamme, sekš syventaviš ettš peruskursseja. Peruskursseissa katsomme asiasisšltšš, eli vaadimme tiettyjen perusasioiden sisšltymistš. SyventŠvissa kursseissa hyvšksymme myšs laajan kirjon erilaisia sisšltšalueita Opiskelijamme voivat tehdš opinnšytetšitššn (erikoistyš/ všitšskirjatyš) ulkomailla. He voivat lisšksi vaihto-opiskelijoina suorittaa lyhyempiš opintojaksoja (perusopintoihin liittyvšt kurssit) eri yliopistoissa Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa Sokrates-vaihto-ohjelman puitteissa, NORFA-tukemana tai muulla rahoituksella Koulutuksen toteutus Opetushenkilškunnan taidot/tieteellinen pštevyys ja opetuksen arvostaminen Biokemian laitos aloitti ensimmšisenš Suomessa vuonna 1995 kokeilun, jossa vapaaehtoisen sopimisen pohjalta jokainen laitoksella tšissš oleva tutkija sai opettaa pienen tuntimššršn. Samalla laitoksen opetussuunnitelmaa uudistettiin niin, ettš tutkijat saattoivat sitoa omaa tutkimustaan opetusalueeseensa. TŠstŠ kokeilusta kšytimme nimeš tutkijaopettajakokeilu. Nyt puhumme siitš tutkijaopettajatoimintana, sillš menetelmšstš saatujen hyvien kokemusten ja positiivisen palautteen perusteella kšytšntš on vakiinnutettu. TŠssŠ kšytšnnšssš kaikki laitoksellamme tyšskentelevšt tutkijat osallistuvat opetukseen riippumatta siitš, mitš virkaa he hoitavat tai minkšlaisella apurahalla heidšt on palkattu. Opettajia laitoksella on tšmšn seurauksena nyt noin 70, kun yliopiston kautta tuleva opettajamššrš olisi muuten alle 15. Menettely soveltuu erittšin hyvin biotieteelliseen koulutukseen. Valittu strategia korostaa opetuksen ja tutkimuksen saumatonta liittymistš toisiinsa, nostaa opetuksen arvostusta ja mahdollistaa kaikille tutkijoille opetusansioiden kertymisen, jolloin he virkoja hakiessaan ovat jo ÓrutinoitujaÓ opettajia Opettajien opetustaitoon kiinnitetššn erityistš huomiota ja jokainen opettaja perehdytetššn opetustehtšvšn hoitoon. Tutkijaopettajat kartuttavat opetustaitojaan pedagogisen valmennuksen avulla, joka on suurelta osin laitoksen itse jšrjestšmšš. Aloittavat opettajat saavat ohjausta ja perehdytystš opetustehtšvšn hoitamista varten laitoksen vanhemmilta tutkijaopettajilta. KŠytšssŠ on mm. jšrjestelmš, jossa kurssilla on kaksi tai useampi opettajaa, joista yksi on ÓohjaavaÓ seniori-tutkijaopettaja ja toiset ovat opettaessaan samalla perehtymšssš opetustehtšvššn. Tutkijaopettajien vuorovaikutus on všlitšntš ja toinen toistaan kannustavaa. Jokaiselle kurssille pyritššn valitsemaan opettajat niin, ettš opetettava aihe liittyy opettajan omaan tutkimusalaan. TŠllšin opettaja tuntee oman opetettavan aiheensa hyvin Ð myšs sen viimeisimmšt tutkimustulokset Ð ja hallitsee alansa uusimmat tekniikat ja menetelmšt sekš osaa esittšš asiat syvšllisesti. NŠin laitoksellamme annettava opetus on hyvin motivoivaa, innostavaa ja asiantuntevaa. Koska meillš tšmšn jšrjestelmšn ansiosta on kšytšssš paljon opettajia, yhden opettajan opetusvastuu jšš kohtuulliseksi. TŠllšin hšnellš on riittšvšsti aikaa valmistella opetusta, riittšvšsti aikaa kommunikoida opiskelijoiden kanssa ja riittšvšsti aikaa keskittyš tieteen tekemiseen. Opetuksen valmistelu ja opetustilanteissa kšytšvš keskustelu tukevat tšssš mallissa tutkimuksen tekemistš

153 153 monella tavalla. Tutkija saa opetustehtšvšnsš ansiosta usein uutta nškškulmaa ja jopa uusia ideoita tyšhšnsš Henkilškunnan tieteellisestš tasosta kertoo ehkš parhaiten seikka, ettš laitoksen tutkimusryhmšt ovat kansainvšlisesti arvostettuja, ja tutkimus on korkeatasoista. TŠtŠ todistaa, ettš vuosina 1995Ð1999 laitoksen julkaisujen keskimššršinen impact factor arvo on ollut 6.458/julkaisu, ja julkaisujen lukumššrš 94 kpl. Tulos on merkittšvš ja yltšš eurooppalaisen molekyylibiologian kšrkeen KŠytettŠvŠt opetusmenetelmšt, oppimisen ohjaus ja uusien sovellusten kehittšminen, oppimateriaali ja opetusvšlineet suhteessa koulutuksen tavoitteisiin ja sisšltšihin Noin puolet biokemian koulutusohjelman opinnoista suoritetaan kšytšnnšn laboratorio- ja harjoitustšinš. HarjoitustšissŠ opiskelijat harjoittelevat melko itsenšisesti yksin tai pienissš ryhmissš erilaisia tutkimusmenetelmiš ja -tekniikoita. Monet harjoitustšistš tehdššn laitoksella toimivien tutkimusryhmien laboratorioissa heidšn laitteitansa hyvšksi kšyttšen. Opiskelijat laativat tekemistššn tšistš kirjallisen, joskus myšs suullisen raportin, jossa kerrotaan tyšssš kšytetyistš menetelmistš ja saaduista tuloksista. Opintojen loppuvaiheessa nšmš raportit vastaavat tieteellisten artikkelien vaatimustasoa eli opiskelijat harjoittelevat jo perusopintojen aikana tieteellistš raportointia. ErikoistšistŠ saadut tulokset kšytetššn osana kansainvšlistš julkaisua, ja nšin opiskelijat oppiessaan toimivat samalla myšs laitoksen tieteen tekijšinš ja aloittavat tieteellisen uran luomisen. Esim. julkaisuissa (Valtavaara, Papponen, Helander, Hiltunen, MyllylŠ, J. Biol. Chem. 272, 6831, 1997, KestilŠ, Lenkkeri, MŠnnikkš et al Tryggvason, Mol. Cell 1, 575, 1998 ja Qin, Marttila, Haapalainen et al Hiltunen, J. Biol. Chem., painossa, 1999) toisena tekijšlistassa olevat nimet ovat erikoistyšvaiheen opiskelijoita Perinteisen luento-opetuksen rinnalle on kehitetty workshop- ja tiimityšmenetelmiš, joilla opiskelijat on saatu itse aktiivisesti etsimššn tietoa, analysoimaan sitš ja esittšmššn tietonsa muille opiskelijoille sekš keskustelemaan aiheesta. TŠllainen ongelmalšheinen tyšskentely on kattanut koko kurssin tai se on ollut osana kurssia tai kulkenut luentojen rinnalla. TŠllainen tyšskentely auttaa opiskelijoita saamaan esiintymiskokemusta. Se auttaa myšs oppimaan vastuunottamista asioiden hoidosta ja perehtymššn nykyajan mahdollisuuksiin tiedon etsinnšssš. Opiskelijat ovat poikkeuksetta ottaneet uudet opetusmuodot innolla vastaan. Keskeinen osa kaikkea opetusta on myšs se, ettš opettajatutoreina toimivat laitoksen tutkijaopettajat auttavat opiskelijoita kurssien aikana. HeidŠn avustuksellaan opiskelija lšytšš tiedon lšhteille vaikeissakin kysymyksissš Biokemia on nopeasti kehittyvš tieteenala, sen vuoksi oppimateriaalia tšytyy uusia jatkuvasti ja yleensš opettajat ršštšlšivšt itse materiaalinsa kullekin kurssille sopivaksi. Oppikirjat vanhentuvat melko nopeasti ja niinpš opiskelijat hankkivat itselleen yleensš vain muutaman perusteoksen ja suurin osa opetusmateriaalista on luento- ja harjoitustyšmonisteita. Opiskelijat hyšdyntšvšt laitoksen oman kirjaston ja yliopiston pšškirjaston kirjoja ja tieteellisiš julkaisuja tiedon hankkimisessa. Internetista lšytyvš materiaali on tullut viime vuosina yhš enemmšn opetuskšyttššn (bioinformatiikka, tutkielmat). 1007

154 154 Opetus- ja oppimisympšristšn innostavuus, opiskelijan ja opettajan všlinen vuorovaikutus Koska opetus on nivoutunut lšheisesti kšytšnnšn tutkimustyšhšn, opiskelijamme nškevšt jo opintojen varhaisessa vaiheessa, mitš tyšelšmš tuo tullessaan. TŠmŠ nškškulma innostaa heitš opiskelemaan ja antaa selkešn pššmššršn opinnoille. Uusille opiskelijoille jšrjestetššn heti ensimmšisenš syksynš johdatus biokemiaan- kurssi. TŠssŠ he tutustuvat laitoksemme tutkimusryhmiin sekš biotekniikan alan yrityksiin. Kurssilla kšy laitokselta valmistuneita biokemistejš kertomassa opiskelijoille omasta tyšstššn tutkijana, opettajana, kaupallisella alalla tai sairaaloissa. Kurssia on pidetty opiskelijoiden keskuudessa motivoivana ja opiskeluun kannustavana Tutortoiminta, opintoneuvonta ja koulutuksen tyšelšmškytkennšt EnsimmŠisen vuoden opiskelijat tapaavat heti opintojen alussa oman tutoropettajansa, jonka puoleen voi kššntyš ongelmatilanteissa. LisŠksi opintoneuvojamme ohjaa ensimmšisen vuoden opiskelijoita pienryhmšohjauksessa vanhempien opiskelijoiden kanssa. Alkuvaiheen tutoroinnin ja ohjauksen tarkoituksena on tutustuttaa uudet opiskelijat yliopistoon ja laitokseen ja huolehtia siitš, ettš kaikki tulokkaat pššsevšt opiskelussaan nopeasti hyvššn alkuun. Opintoneuvoja auttaa myšs opiskelijavaihtoon ja harjoitteluun liittyvissš kysymyksissš. Tutkijaopettajat, joita lukumššršltššn laitoksella tšllš hetkellš on noin 70, luovat myšhemmšn tutortoiminnan ytimen. He toimivat opiskelijoiden henkilškohtaisina ohjaajina. TŠhŠn heillš jokaisella on myšs varattuna aikaa. Vuorovaikutus on všlitšntš, ja opiskelijat kššntyvšt yleensš suoraan sen henkilšn puoleen, joka tietšš asiasta eniten ja jonka neuvoja ja apua he kaipaavat. Tutkijaopettajasysteemi on laitoksen tutkimusta ja opetusta kantava voima, mutta samalla sen avulla opiskelija saadaan nivoutumaan suureen tutkijayhteisššn, josta hšn voi ammentaa tietoa ja taitoa itselleen SyksyllŠ 1999 kšynnistyy mentorointitoiminta laitoksellamme yhdessš Oulun yliopiston tyšllistšmispalveluiden kanssa. Tarkoituksena on hankkia jokaiselle halukkaalle 3.Ð4. vuosikurssin opiskelijalle oma mentor tyšelšmšstš. Mentorin avulla opiskelija voi tutustua tyšelšmšn vaatimuksiin ja erilaisiin tyštehtšviin. Samalla hšn voi saada vinkkejš myšs kurssivalintoihinsa Koulutusohjelmassamme on kolmen opintoviikon laajuinen valinnainen tyšharjoittelu, joka suoritetaan biokemian alan tutkimusryhmšssš tai biotekniikka-alan yrityksessš. Toinen vaihe, jossa opiskelija itse luo suoria yhteyksiš tyšelšmššn on erikoistyšvaihe. Erikoistyš suoritetaan tekemšllš kšytšnnšn tutkimustyštš tutkimusryhmšn jšsenenš tai kaupallisen yrityksen palveluksessa, ja viimeistššn erikoistyštš tehdessš jokaiselle opiskelijalle tulee kšytšnnšssš biokemistin tyšelšmš tutuksi. Erikoistyš on vaihe, jossa opiskelija saa luotua omia suhteitaan tyšelšmššn, ja monessa tapauksessa erikoistyšpaikka muodostuukin valmistuvan biokemistin ensimmšiseksi tyšpaikaksi. 1007

155 155 Kotimainen ja kansainvšlinen yhteistyš Yhteistyš eri tutkimusryhmien ja kaupallisten yritysten kanssa on runsasta. Laitoksemme tutkijoita pyydetššn lisšksi luennoimaan ja pitšmššn esitelmiš ympšri Suomea. Opiskelijoitamme on ollut vaihto-opiskelijoina suorittamassa perus- tai jatko-opintoja sekš tekemšssš erikoistyštš eri yliopistoissa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa MeillŠ on vakiintunut yhteistyšverkosto myšs Oulun ympšristšn lukioiden kanssa. Tutkijaopettajien toimesta jšrjestetššn tšydennyskoulutusta lukion biologian opettajille. Muutamille lšhikoulujen opiskelijoille on lisšksi jšrjestetty kšytšnnšn laboratoriokursseja molekyylibiologiasta Koulutuksen arviointi ja kehittšminen Opetussuunnitelman kehittšmiskšytšnnšt Biokemian koulutusohjelman sisšltš elšš jatkuvasti elinkeinoelšmšn, teollisuuden ja tutkimuksen kentšn muuttuvien ja kehittyvien tarpeiden mukaan. Siksi opetussuunnitelmat laaditaan siten, ettš niiden sisšltšmšt opintojaksot muodostavat joustavan ja toisiaan tukevan opetuskokonaisuuden, joka valmistaa monipuoliset valmiudet omaavia ammattilaisia. Laitoksen opetussuunnitelma on joustavuudessaan ja ajanmukaisuudessaan ollut esimerkkinš Oulun yliopiston luonnontieteen koulutusohjelmien opetussuunnitelman kehittšmisprojektissa. Joustava ja jatkuvasti pšivitettšvš opetussuunnitelma on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi, koska laitokselta valmistuneet biokemian eri osa-aluiden taitajat ovat hyvin kysyttyjš koko maassa. TŠtŠ osoittaa hyvin biokemian laitokselta valmistuneiden tyšllisyystilanne. Tuoreen Pohjois-Pohjanmaan TE keskuksen tyšvoimatoimiston tyšllisyystilaston mukaan vuoden 1995 jšlkeen laitokseltamme valmistuneita biokemistejš on ainoastaan yksi tilastoitu tyšttšmšksi tyšnhakijaksi Pohjois-Pohjanmaan tyšllisyysalueella (valmistuneita tšnš aikana 64) Opiskelijoiden arvioinnit opetuksen tasosta ja luonteesta, opiskelijapalautteiden hyvšksikšyttš Jokaisen luento- ja harjoitustyškurssin jšlkeen opiskelijoille jaetaan palautekaavakkeet. Palautekaavakkeen kysymyksillš pyritššn kartoittamaan opintojakson vahvuudet ja heikkoudet sekš tiedustellaan, mitš kehittšmisideoita opiskelijalla kurssiin liittyen on mielessššn. Kirjallisen kyselyn lisšksi opiskelijat antavat palautetta tutkijaopettajajšrjestelmšn kautta suullisesti aina kun tarvetta ilmenee. Laitoksella toimii opetuksen kehittšmistyšryhmš, jossa puolet jšsenistš (4) on opiskelijoita. TyšryhmŠ koordinoi laitoksen opetuksen kehittšmistš ja seuraa opetuksen onnistumista mm. pitšmšllš yllš jatkuvaa palautejšrjestelmšš. KehittŠmistyšryhmŠ jšrjestšš sššnnšllisesti lukuvuosittain laajan palautepšivšn, jossa keskustellaan opetuksen kehittšmiseen liittyvistš asioista koko laitoksen tasolla. Tilaisuuksiin osallistuu koko opetushenkilškunta sekš opiskelijat. YhdessŠ keskustellaan kurssien sisšllšstš, kurssien suhteesta muihin opintojaksoihin, oppimateriaalista ja opetusmenetelmistš. Periaatteena on, ettš tilaisuuksissa esiin-

156 156 tulleet kehittšmisideat toteutetaan Ð jos suinkin mahdollista Ð heti seuraavan vuoden opintojaksoa suunniteltaessa SekŠ opettajat ettš opiskelijat kokevat toimivan palautekšytšnnšn olemassaolon ratkaisevan tšrkešksi asiaksi parhaan mahdollisen oppimistuloksen saavuttamisen kannalta. PitŠisimme yhtenš syynš biokemian koulutusohjelman hyvššn onnistumiseen sššnnšllistš ja avointa vuoropuhelua opettajien ja opiskelijoiden všlillš sekš opettajien valmiutta opintojaksojen jatkuvaan muokkaamiseen Tentit, lopputyšt ja muut oppimisen arviointikšytšnnšt suhteessa koulutuksen tavoitteisiin ja sisšltšihi Biokemian laitoksen tenttikšytšntš on monipuolinen. Tentit on toteutettu kirjallisina, suullisina tai pienryhmštyšskentelyn muodossa. Tentit laaditaan myšs sisšllšllisesti huolellisesti siten, ettš kunkin opintojakson keskeinen sisšltš kartoitetaan ja tehtšvissš keskitytššn olennaisiin asioihin. Erityisen tšrkešnš laitoksen opettajakunta nškee sekš opetuksessa ettš tenteissš kokonaisuuksien hallitsemisen ja kyvyn yhdistšš mielekkššllš tavalla opintojakson sisšltšmšš tietoa Erikoistyšt ovat myšs hyvš keino arvioida opetuksen onnistumista. Olemme tšihin erittšin tyytyvšisiš. Niiden aiheet muodostavat rajatun, tieteellisesti riittšvšn korkeatasoisen ja menetelmšllisesti vaativan tyškokonaisuuden. Tšiden tulokset mahdollistavat johdonmukaisen tutkielman kirjoittamisen ja myšhemmšssš vaiheessa julkaisun laatimisen. TŠmŠn vuoksi kšytšnnšllisesti katsoen kaikki laitoksen erikoistyšt tulevat julkaistuiksi kansainvšlisissš julkaisusarjoissa Tutkimusryhmien viikottaiset englanninkieliset progress report -tilaisuudet mahdollistavat niin erikoistyšntekijšille kuin jatko-opiskelijoillekin oman tyšnsš jšsentelyn ja auttavat hahmottamaan myšs tutkimusongelman kokonaisuutta. Toisaalta tilaisuudet ovat opiskelijan oppimisen seurannan kannalta yhtalailla tšrkeitš tyšn ohjaajalle. Samalla tavoin joka viikkoiset englanninkieliset Journal Clubit, joissa opiskelijat esittšvšt referointejaan valituista artikkeleista toimivat sekš sisšllšn opetustarkoituksessa ettš tieteellisen julkaisun referoinnin oppimisen arvioinnissa Muu toiminta Opiskelijat valitaan laitokselle kesšllš 1999 toista kertaa oman oppiaineen valintakokeen avulla. TŠhŠn kšytšntššn siirryimme saadaksemme entistš motivoituneempia opiskelijoita. Uuden valintajšrjestelmšn vaikutusta opiskelija-ainekseen ei vielš voi arvioida. Jo ennen valintakoekšytšntššn siirtymistš koulutusohjelma sai ylioppilastodistusten perusteella parhaat opiskelijat luonnontieteellisessš tiedekunnassa. TŠmŠ on luonnollisesti vaikuttanut biokemian laitoksella tehtšvšn tyšn korkeaan tasoon KiinnitŠmme suurta huomiota henkilšstšmme kouluttamiseen, tšmš koskee myšs ei-akateemisia tyšntekijšitšmme. HyšdynnŠmme yliopiston henkilšstšlle jšrjestšmšt kurssit. LisŠksi kaikki uudet tyšntekijšt perehdytetššn laitoksen toimintaan heti tyšsuhteen alettua. Olemme kehittšneet tutustuttamisohjelman, jonka mukaisesti uusi tyšntekijš kiertšš kaikki laitoksen toiminnan kannalta tšr-

157 157 kešt pisteet, tapaa laitoksen toiminnoista vastaavat henkilšt ja saa samalla lyhyen tiedotteen kyseisestš toiminnasta. Laitoksen toiminnoille ja laitteille on nimetty henkilš, jonka vastuulla ko. toiminta on. Vastuuhenkilšn velvollisuutena on opastaa uusia tyšntekijšitš kyseisessš toiminnassa, tehdš muutosehdotuksia toimintaan ja valvoa ettš toiminta on jouhevaa Koulutuksesta saadut tunnustukset ja palkinnot valtakunnallinen koulutuksen ja opetuksen huippuyksikkš koulutuksen huippuyksikkš Oulun yliopistossa 1997 ja Arvio koulutustarjonnan mššršn, laadun ja koulutustarpeen keskinšisestš suhteesta Ammattitaitoisista biokemian eri osa-alueita hallitsevista ammattilaisista on jatkuva pula. Biokemian laitos on suunnitellut koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot siten, ettš eri osa-alueiden koulutustarpeita voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti tyydyttšš ja ettš koulutuksen laatu pysyisi korkeana Oulun yliopiston biokemian laitoksen antaman koulutuksen laadullista onnistumista kuvastaa hyvin se, ettš etelšn kasvukeskukset ovat etsineet jo vuosien ajan oululaisia biokemistejš paikallisilla ilmoituksilla Koulutuksen tulevaisuudennškymšt ja kehittšmissuunnitelmat HyvŠ opetus ja tutkimus takaa laitoksen ja yliopiston menestyksen Uusi tieto syntyy tutkimustyšssš ja tutkimuksen taustalla vaikuttavista innovatiivisista ajatuksista. Tuloksen laatu nškyy uusina tieteellisinš nškemyksinš ja tekniikoina, joista myšs sovellutukset syntyvšt. Pysyminen kansainvšlisen tutkimuksen huipulla on edellytys sille, ettš opetus ja oppiminen voivat vastata biotieteen alan koveneviin vaatimuksiin. Jotta opetuksesta ja tutkimuksesta tulevaisuudessakin saadaan hyviš tuloksia, on niiden laadun nostamisen oltava ensisijalla. Oulun yliopiston biokemian laitos on jo menestynyt hyvin. Laitoksen opetus rakentuu tutkijaopettajien ja opiskelijoiden yhteistyšlle opetustilanteissa ja aidoissa projekteissa. Julkaisujemme sitaatioindeksi on korkea Ð satsatut resurssit ovat poikineet ja nšin resurssit ovat moninkertaistuneet. Tuloksemme osoittavat, ettš toimintamme on hyvšllš kehityssuunnalla Biokemian laitoksen kilpailukyky pohjaa hyvššn opiskelija-ainekseen. Yksi laitoksen menestyksen pilareita on, ettš onnistumme hyšdyntšmššn mahdollisimman laajasti lahjakkuusreservejš. Laitoksemme houkuttelevuus nškyy, sillš opiskelijoiksi pyrkii yhš parempia opiskelijoita ja tutkijoita. Tulevaisuudessa haluamme olla vielškin houkuttelevampi opiskelupaikka niin paikallisesti ja kansallisesti kuin myšs kansainvšlisestikin. Jo nyt laitoksemme on kansainvšlinen ja tutkijat hakeutuvat meille omalla rahoituksellaan. NŠin resurssimme

158 158 lisššntyvšt. Olemme havainneet, ettš paras tapa olla esillš meille keskeisissš asioissa on yksinkertainen mutta vaativa: hyvšn tieteen ja opetuksen kautta Biokemian laitoksella on selviš, ettš opetuksen ja tutkimuksen lšheisyys varmistaa parhaiten opetuksen ajankohtaisuuden, laadun ja kilpailukyvyn. TŠmŠ on huippuosaamisen peruspilari, jonka tunnistamme, johon pyrimme ja josta emme tingi tyšssšmme Opetussuunnitelmamme elšš koko ajan, ja laitoksen tutkijaopettajat rekisteršivat herkšsti muutospaineet ja ovat valmiita kehittšmistyšhšn, jotta opetussuunnitelma ja kurssitarjonta yhš enemmšn antaisi niitš osaamisen všlineitš, joita valmistuva biokemisti tulevassa tyšssššn tulee tarvitsemaan Satsaus kaupalliseen koulutukseen on yksi keskeinen resurssimme, jota on edelleen kehitettšvš. Suomalaisessa yliopistomaailmassa kaupallinen ajattelu on uutta ja sen vuoksi siihen on myšs koulutettava. Kasvun pohjana on kansainvšliset markkinat ja globaali ajattelu. Elektroniikan ja tietoverkkojen ansiosta periferiassa tyšskentelystš on tulossa arvo. Geenitekniikan alueelle odotetaan yhš uusia bioyrityksiš ja sitš kautta lisšš tyšpaikkoja. Laitoksemme pitšš tšrkešnš alan innovaatoiden kaupallistamista ja teollistamista. Rohkaisemme myšs opiskelijoitamme tšllaiseen toimintaan Pyrimme yhš paremmiksi koulutuksessa ja opetuksessa seuraavin keinoin: Haluamme edelleen kehittyš koulutuksessa ja opetuksessa. Suurin osa alla luetelluista keinoista on jo otettu kšyttššn toiminnassamme, Oulu School of Functional Biochemistry ja virtuaaliyliopistojen toteutuminen tulevat kuitenkin olemaan tulevaisuuden toimintoja ) Alan kehityksen vastineeksi laitos on rekrytoinut uusia ryhmiš strategisesti tšrkeillš alueilla. Uusien ryhmien kautta uutta opetusta voidaan helposti tuoda laitokselle kuten on menetelty sellaisten alueiden kuin kehitysbiologia, rakennebiologia ja bioinformatiikka kohdalla. MeillŠ on tšrkeitš menestyksen avaimia astua siten myšs funktionaalisen biokemiaan aikakauteen ) Euroopan unionin myštš kansainvšlisyys on noussut yhš keskeisemmšksi. Laitoksen tutkimusjohtajat ovat saaneet post doc- koulutuksen ulkomailla ja laitokselle on rekrytoitu kolme ulkomaalaista tutkimusryhmšn johtajaa. NŠin kansainvšlisyytemme on lujittanut perustustaan ) LisŠŠmme opiskelijavaihtoa. Tutkimusjohtajien kansainvšlisten kontaktien kautta lšhetšmme opiskelijoita hakemaan oppia uusista tekniikoista ja osaamisen alueista ) Opetamme itsesyntyistš ajattelua lisššmšllš ongelmakeskeistš koulutusta. Tutkimustyš on oiva esimerkki jatkuvaan oppimiseen perustuvasta toiminnasta. Se edellyttšš alan jatkuvaa seurantaa ja uuden opiskelua. TŠllaiseen oppimiseen tšhtšš jo nykyinen jšrjestelmšmme. Olemme aloittaneet myšs ÓworkshoppejaÓ, joissa koulutus tapahtuu tietoverkkoja ja -pankkeja hyšdyntšmšllš. ÓTiedon kaatamisenó sijaan opiskelijat saavat itse kokea lšytšmisen riemun ratkaistuaan biologisten kysymysten kokonaisuuksia omatoimisen tiedon etsinnšn, pohdinnan ja synteesin kautta. Biokemialli-

159 159 seen koulutukseen tšmš opettamisen malli ja laitoksen varustus sopii hyvin ) Opetamme kriittistš ja luovaa innovatiivista pohdintaa lisššmšllš kursseja, joissa tutkimuksia analysoimalla etsitššn alan kannalta keskeistš uutta tietoa. Opiskelijat rakentavat ja esittšvšt omia tutkimussuunnitelmiaan ja niitš analysoidaan yhdessš. Kaiken uuden tiedon siemen on uutta luova ajattelu. Koulutuksen tavoite on jalostaa tštš opiskelijoissa ) Vastataksemme kehitysbiologian, rakennebiologian ja bioinformatiikan koulutuspaineisiin perustamme OULU SCHOOL OF BIOTECHNOLOGY (OSB) -konseptin jatkoksi kokonaisuuden OULU SCHOOL OF FUNC- TIONAL BIOCHEMISTRY (OSFB). Aikaisemmalla toiminnalla loimme vankan molekyylibiologisen pohjan, jonka tulokset ovat nšhtšvissš. OSFB koulun opetuskokonaisuuteen osallistuvat soveltuvin osin biokemian laitoksen lisšksi Biocenter Oulu (BCO) ja graduate school of developmental biology (GSDB) (kehitysbiologisen siirtogeeniteknologian tutkijakoulu), joka toimii Biokemian laitoksella. Kurssien ohjelmaan sisšltyy mm. seuraavaa koulutusta: Siirtogeenitekniikat ja sovellutukset, rakennebiologia, bioinformatiikka, sekš functional genomics-koulutus, johon sisšltyy koulutusta fysiologiasta, histologiasta, anatomiasta, ja evoluutiobiologiasta (yhteistyšssš Anatomian laitoksen kanssa, OY LTK) ) LisŠŠmme biologisen alan kaupallista koulutusta. Monet laitoksen jatkoopiskelijat osallistuvat Biocenter Oulun jšrjestšmššn BCO BioPd (biobusiness) koulutukseen ) LŠhetŠmme tutkijoita ja opiskelijoita ulkomaisille kursseille. TŠmŠn kautta laitos saa uutta osaamista ja tutkijat ja opiskelijat luovat kontakteja ulkomaille. NŠmŠ ovat eduksi, kun tutkija hakee post doc-koulutuspaikkaa všitšskirjansa jšlkeen. KansainvŠlisen vaihdon kautta alan huippukeskuksissa opiskelija tulee tietoiseksi omasta tasostaan ja siitš, mitkš ovat menestyksen avaimet Ð tyš, motivaatio ja lahjojen edelleen kehittšminen ) Panostamme kansainvšliseen koulutukseen mm. kšyttšmšllš jo nyt toimivia virtuaaliyliopistoja ja niiden kursseja. LisŠksi laitoksen tutkimusryhmien kautta opiskelijat osallistuvat videokonferensseihin. JŠrjestelmŠn avulla opiskelija/tutkija voi seurata yhš laajemin alaansa ) Laitoksen tutkimuslšheistš opetusratkaisua jatketaan ja tehostetaan siten, ettš koulutuksensa aikana opiskelija tutustuu laitoksen kaikkiin tutkimusryhmiin ja heidšn edustamiinsa tieteen alueisiin ) Opiskelijoita rekrytoidaan tutkimuksen piiriin yhš varhaisemmin vaiheessa. Olemme jo kokeiluluonteisesti rekrytoineet alkuvaiheen opiskelijoita tutkimusryhmiin kesštyšlšisiksi. Laitoksen ryhmien kokoa laajennetaan kriittisen massan yli. NŠin ryhmiin saadaan enemmšn erilaista osaamista, joka kertyy opiskelijoiden ja laitoksen pššomaksi ) Kokeilemme osaamishautomoita. Kun Suomessa oleva post doc -jšrjestelmš kehittyy saamme ryhmiin enemmšn osaajakapasiteettia professoreiden lisšksi. TŠmŠ mahdollistaa sen, ettš laitoksen graduate schoolit lisššvšt opettamista eli opetusta siirretššn enemmšn tutkimusryhmien piiriin. NŠin opiskelija pššsee kšytšnnšn tšihin nopeasti ja pššsee kokeilemaan omia voimavarojaan tutkimustyšhšn. RyhmŠ saa samalla lisšš kapasiteettia ) Tutkimus vaatii luonteen lujuutta ja sitkeyttš, kykyš jatkaa tyštš lukuisten epšonnistumisten kautta. Tutkimus vaatii sisšistš motivaatiota uuden lšytš-

160 160 miseen ja itsepohdiskelua, omien toimintojen kyseenalaistamista ja uusien vaihtoehtojen hakemista, urahakuista ajattelua ja itseluottamusta. NŠmŠ ovat oleellisia seikkoja menestyvšn tutkimuksen taustalla. NŠitŠ valmiuksia edistššksemme sisšllytšmme ammattimaiseen tutkijakoulutukseen tyšnohjauskoulutusta: edistšmme opiskelijan taitoja kehittšš itseššn osaajana, tutkijana ja ihmisenš ) Pyrimme tehokkaalla ohjauksella takaamaan sen, ettš opiskeluaika ei veny suositettua 4.5Ð5 vuotta pidemmšksi Yhteenvetona: Biokemian laitos on tehnyt Suomessa pioneerityštš. Olemme kehittšneet toimintamallin, jossa kaikki laitoksella tyšskentelevšt jakavat opetuksen. Opetuksen yhteys tutkimusryhmiin ja opiskelijan toiminta tutkimusryhmissš takaa sen, ettš uusimmat tekniikat siirtyvšt opiskelijoiden pššomaksi nopeasti. Opiskelijat saavat eturintaman tietoa ja sellaista teknologista osaamista, jolla on kysyntšš tyšmarkkinoilla. TŠmŠn vuoksi laitoksen tyšilmapiiri ja henkilškunnan sekš opiskelijoiden motivaatio on erinomainen. Laitoksemme menestys perustuu hyvššn opiskelija-ainekseen, tasokkaaseen tutkimukseen ja siihen yhdistettyyn vuorovaikutteiseen opetuskšytšntššn. Opiskelijat tunnistavat nšmš elementit hyvinš koulutus- ja tyšmahdollisuuksina ja haluavat siksi hakeutua biokemian koulutukseen. ElŠmme paraikaa bioteollisuuden mahdollisuuksien aikaa. Sen haasteeseen vastaamme tutkijoiden ja opiskelijoiden uutta luovan yhteistyšn avulla. Biokemian laitoksen toiminta on osoittanut, ettš se pystyy vastaamaan ajan haasteisiin, se kehittyy niiden myštš ja pystyy pitšmššn sekš tutkimuksen ettš opetuksen tason korkeana Liite: Biokemian laitoksen toimintastrategia Biokemian laitos osallistui 1997/1998 Oulun yliopistossa jšrjestettyyn johtamista ja strategista ajattelua kehittšvššn koulutukseen. Oheinen malli tyšstettiin koulutuksen aikana ja se on hyvšksytty laitosneuvostossa Hyvä työympäristö Resursointi Valinta Kilpailtava raha Tasokkaat tutkijaopettajat ja opiskelijat Arvostus Maine Opiskelijat Yhteiskunta Motivaatio Biokemian laitos: Laadukas opetus ja tutkimus Tutkimusryhmät Ryhmänjohtajat Tutkijaopettajat Laatu Arvostus Maine Tuotto Tuotteet Tietotaito

161 161 Ehdotus korkealaatuisen perus- ja/tai jatkokoulutuksen yksiköksi ehdotusta täydentävät tilasto- ja taustatiedot 1007 Korkeakoulujen arviointineuvosto pyytää laatutyksikköehdotusta täydentäviä tilasto- ja taustatietoja, koska vuonna 1998 ehdotusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat toivoivat käsittelyn tueksi myös määrällisiä tietoja. Tilasto- ja taustatiedot pyydetään täyttämään lomakkeeseen siltä osin kuin se koulutuksen luonteen ja saatavilla olevien tilastojen mukaan on mahdollista sekä perustelemaan syy puuttuviin tietoihin. Arvioinnissa painotetaan koulutuksen laatua; määrällisiä tietoja käytetään lähinnä kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta. Yliopisto Laitos/yksikkö Oulun yliopisto Biokemian laitos Lisätietoja antaa: Nimi ja asema Raili Myllylä, professori Puhelinnumero Sähköpostiosoite Yliopiston ehdotus koskee (ympyröikää oikea vaihtoehto) 1 tiedekuntaa 5 tutkijakoulua 2 osastoa 6 yhteishanketta 3 laitosta 7 muuta, mitä? 4 koulutusohjelmaa Perustelkaa, miksi puuttuvia tilastotietoja ei voida antaa. (Esim. tutkintojen määriä ei voida ilmoittaa, koska kyse ei ole tutkintoon johtavasta koulutuksesta.) - 1. Yksikön opiskelijat ja koulutus Perustutkinto-opiskelijat

162 162 Uudet opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut ylemmät perustutkinnot Ylemmän kk-tutkinnon keskimääräinen suoritusaika vuosina 6,5 6,5 6,5 Jatko-opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut lisensiaatin tutkinnot Suoritetut tohtorin tutkinnot Sivuaineopiskelijat (muualta kuin omasta yksiköstä) Opiskelijat yhteensä (arvio) 255* 291* 335* Ulkopuolisten sivuaineopiskelijoiden suorittamat opintoviikot *) Suoritusten lukumäärä Erilliskoulutus (esim. opettajan pedagogiset opinnot) Opiskelijat yhteensä Yksikössä erilliskoulutuksessa suoritetut opintoviikot yhteensä Muu yksikön antama koulutus Yksikössä suoritetut muut opintoviikot yhteensä Mitä koulutusta? Lukion opettajille ja opettajille annetut opetustunnit 2. Opetus-, tutkimus- ja muu henkilökunta Professorit (nimet pyydetään alla) Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat 1 Sivutoimiset tuntiopettajat henkilötyövuosina 4 4 Yliassistentit Assistentit Tutkijat noin 70 noin 70 noin 75 Muun henkilökunnan määrä Yksikön rahoitus Toimintamenomäärärahat, 1000 mk

163 163 Ulkopuolinen rahoitus, 1000 mk Tutkijakoulutoiminta Toiminta tutkijakoulun koordinaattorina tai partnerina (p) eri vuosina Biocenter Oulu tutkijakoulu (k) Kehitysbiologian tutkijakoulu (k) 5. Ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen valmistumisvuoden mukaan Työllistymisprosentti tutkinnon suorittamis vuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa (100)* 100 (96)* 98 (88)* (1 työtön) sijoittumistietojen lähde Lähde: Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimatoimiston tilastojärjestelmä * Lähde: Tilastokeskuksen sijoittumisselvitys 1998 arviointi tiedon luotettavuudesta, esim. sijoittumisselvitysten vastaus-% TEKSTI 6. Kansainvälinen toiminta Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) lähteneet Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) saapuneet 1 1 Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) lähteneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) saapuneet Toteutunut vieraskielinen opetustarjonta (ov) ,7

164 164 Arviointipalaute Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt Biokemian laitoksen vahvuutena opetuksensa kehittämisessä on vahva ja kohdennettu tutkimus. Laitoksella on kehitetty ratkaisuja, joilla voidaan yhdistää perus- ja jatko-opinnot, opetus ja tutkimus. Tässä suhteessa laitos on yliopistonsa uranuurtaja. Laitoksen toiminnan perustana on tutkijaopettajajärjestelmä, jossa kaikki laitoksella työskentelevät osallistuvat opetukseen. Näin opettamiseen osallistuvien määrä on pystytty nostamaan 17:sta yli 70:een. Ratkaisua on hakemuksessa kuvattu kaikkia osapuolia tyydyttäväksi: opetusvelvollisuutta on kohtuullisesti, opetetaan omaa erityisosaamista, tutkijat pääsevät kertomaan uusimmasta tietämyksestä ja opiskelijat saavat korkeatasoista ja uusinta tietoa. Hakemuksessa on esitetty koulutuksen tavoitteet sisällöllisesti sekä kouluttavan yksikön että erityisen ansiokkaasti opiskelijan osaamisen tasolla. Opetuksen sisällöissä painottuvat toisaalta perustutkijan ja toisaalta teollisessa ja kaupallisessa kehittämistyössä olevan tuotekehittelijätutkijan kompetenssin osa-alueet. Niinpä opiskelija voi yhdistää tutkintoonsa opintoja luonnontieteistä, lääketieteestä ja taloustieteistä. Opetussuunnitelman rakenteesta ei esityksen perusteella synny käsitystä, kuten ei myöskään sisältöjen suhteesta opintojen etenemiseen. Sen sijaan hakemuksessa esitellään ansiokkaasti tutkimustyöhön osallistumista opintojen kuluessa. Opetuksessa yhtenä keskeisenä piirteenä on ollut myös työelämän tarpeiden vahva huomioonottaminen. Vuorovaikutus yritysten ja elinkeinoelämän kanssa näkyy esimerkiksi siinä, että valmistuneisiin biokemisteihin pidetään yhteyttä, ja he käyvät informoimassa uusia opiskelijoita työelämän näkökulmista. Tarjolla on myös opintoihin liittyvää Biobusiness-koulutusta. Opintosuunnitelmat voidaan tehdä varsin yksilöllisesti; opinnoissa on valinnaisuutta ja erilaisia painotusmahdollisuuksia. Koulutuksen toteutus Laitos tarjoaa poikkeuksellisen varhaisen, laajan ja runsaan mahdollisuuden opiskelijoille osallistua aktiivisten tutkimusryhmien toimintaan osana opintojaan. Oulun yliopisto on vahva opinto-ohjauksen kehittäjä maassamme. Biokemian laitoksella on omassa yliopistossaan uranuurtajan rooli sikäli, että siellä opiskelijoiden tutoreina käytetään myös tutkijoita. Lisäksi on juuri aloitettu työelämässä toimivien mentoreiden käyttö perusopintojen vuosikurssien opiskelijoille. Laitos tarjoaa opiskelijoilleen haasteellisen ajatteluympäristön ja työelämään hyvin valmentavan ja kuitenkin turvallisen sosiaalisen ympäristön. Hakemuksessa ei erikseen kuvata laitoksen fyysistä opiskeluympäristöä, mutta voisi päätellä, että osallistuminen tutkimusryhmien työhön jo opintojen toisesta vuodesta alkaen tarjoaa laboratoriotieteessä laitteistoiltaan mahdollisimman korkeatasoisen ympäristön. Oulun yliopisto kuuluu edelläkävijöihin myös opettajien pedagogisten taitojen arvostamisessa, ja biokemian laitos on keskeisesti mukana

165 165 tässäkin toiminnassa. Laitoksen opettajakunta pitää pedagogista osaamistaan ajan tasalla omalla koulutuksellaan ja kollegayhteistyöllään, joista esimerkkeinä ovat moniopettajaiset opetustilanteet opettamisen kehittämiseksi. Työyhteisön kannalta laitoksen käyttämä henkilökunnan tutustuttamisohjelma on erinomainen ratkaisu. Laitoksen henkilökunta on osallistunut myös muiden tahojen järjestämään pedagogiseen koulutukseen. Koulutuksessa huomioidaan kansainvälisyys. Liitteenä olevan taulukon mukaan laitokselle ei kuitenkaan ole tullut lainkaan ulkomaisia opettajia ja opiskelijoita. Kiitettävää on opiskelijoiden osallistuminen jo perusopintovaiheessa kansainväliseen julkaisutoimintaan, mikä tosin ei ole harvinaista muillakaan biokemian laitoksilla. Valmistuneiden ja aloittavien opiskelijoiden suhde on keskimääräistä parempi. Toisaalta valmistumisaika on kohtuullinen ja opiskelijoiden työllistymisprosentti korkea. Laitoksen kokoon nähden ja muihin biokemian laitoksiin verrattuna vuotuinen tohtorintutkinnon suorittaneiden määrä on suhteellisen vaatimaton tämä siitäkin huolimatta, että laitos on osallisena useassa tutkijakoulutuskokonaisuudessa. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Oppimisen arvioinnissa käytetään tutkijan työhön liittyviä suoritustapoja ja tilanteita tenttien asemesta. Oppimista arvioidaan sekä yksilöllisenä osaamisena että osaamisena ryhmässä. Oppimisen arvioinnin erityisenä kohteena nostetaan esiin kokonaisuuksien hallinta ja synteesi. Opetusta arvioidaan sekä kvalitatiivisilla palautelomakkeilla että laitoksen lukuvuosittaisissa palautepäivissä. Laitoksella toimii Opetuksen kehittämistyöryhmä, jossa on neljä tutkijaopettajien ja neljä opiskelijoiden edustajaa. Työryhmä koordinoi opetuksen arviointia ja kehittämistä. Tämän rinnalla hakemuksessa korostetaan opettajien ja opiskelijoiden säännöllisen kanssakäymisen ja vuoropuhelun merkitystä opetuksen kehittämisessä. Laitoksen tehokkuudesta ja uutuuksien hakemisen aktiivisuudesta kertoo se, että laitoksen opetussuunnitelma on ollut yliopiston sisäisenä esimerkkinä ja että laitos on kahtena edellisenä vuonna valittu Oulun yliopiston koulutuksen huippuyksiköksi. Koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Tulevaisuusskenaariot ovat erittäin laajat ja monipuoliset. Opetussuunnitelmaa mainitaan kehitettävän jatkuvana prosessina, kaupallista ainesta lisätään, virtuaaliyliopistoja hyödynnetään, osaamishautomoita kokeillaan jne. Yleisarvio Biokemian laitos on monella tavoin uranuurtaja ja on tehnyt käänteentekevän uudistuksen innovaation yliopistokoulutuksessa. Se on pioneerina ottanut tehokkaasti käyttöön tutkijakuntansa hyödyntämisen opetuk-

166 166 sessa: jokainen tutkija opettaa, mikä lisää oleellisesti opetuksen monipuolisuutta. Tutkijoiden toiminta tutoreina osoittaa myös poikkeuksellista innovatiivisuutta. Koulutus tukee näin erinomaisella tavalla biokemian tutkijaksi kasvua. Laitoksen opetussuunnitelma on toiminut esimerkkinä yliopiston sisäisessä luonnontieteellisen koulutuksen kehittämisessä. Laitoksella vallitsee avoin ja aktiivinen vuoropuhelu eri osapuolten kesken opetuksen arvioimiseksi ja jatkuvaksi kehittämiseksi. Kansainvälisessä opettaja- ja opiskelijavaihdossa on vielä parantamisen varaa.

167 167 Oulun yliopisto: Historian laitos Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 2001Ð2003 Historian laitoksessa on kolme pššainetta: aate- ja oppihistoria, Suomen ja Skandinavian historia sekš yleinen historia. Laitoksen oppiaineita ovat myšs filosofia, elšmšnkatsomustieto, Eurooppaopinnot, antiikin kielet ja kulttuuri, valtio-oppi, Japani-opinnot, ItŠ- ja Kaakkois-Aasian opinnot ja tulevaisuudentutkimus. Vuosittainen sisššnotto on 36 pššaineopiskelijaa, kirjoilla on lšhes 300 perustutkinto-opiskelijaa, 60Ð70 jatko-opiskelijaa ja sivuaineopiskelijoita muualta kuin historian laitoksesta keskimššrin 150. Tutkintotavoitteet sekš perus- ettš jatkotutkintojen osalta on ylitetty selkešsti. Vuosittain laitokselta všittelee keskimššrin viisi jatko-opiskelijaa. ErittŠin tšrkeš, ellei tšrkein, hyvššn tulokseen ja opetuksen onnistumiseen vaikuttava tekijš on suora, avoin ja rakentava keskusteluyhteys opiskelijoiden ja henkilškunnan všlillš. Laitos on onnistunut opetuksen ja tutkimuksen yhteennivomisessa ja tiedeyhteisšllinen keskustelevuus ulottuu aina perusopetuksesta tutkimusryhmiin saakka. Tavoitteet, niihin sitoutuminen ja niiden toteutuminen koulutusratkaisuissa Historian laitos toteuttaa omilla tavoitteillaan Oulun yliopiston yleisiš tavoitteita, joissa korostuu kansainvšlisyys, monialaisuus, Pohjois-Suomen sivistyksen ja aineellisen hyvinvoinnin edistšminen sekš kaikkinainen laadukkuus. NŠiden tavoitteiden saavuttamiseksi painotetaan erityisesti seuraavia toiminta-ajatuksia: Historian laitos edistšš koulutuksellaan historian yleistš tietšmystš ja ymmšrtšmystš kansallisesti ja kansainvšlisesti ja huolehtii alan koulutustarpeesta ja siihen liittyvšstš sivistystehtšvšstš maassamme ja etenkin Pohjois-Suomessa Historian laitos tekee kansainvšlisesti korkeatasoista tutkimusta, osallistuu aktiivisesti siitš kšytšvššn keskusteluun ja on haluttu yhteistyškumppani niin kansallisesti kuin kansainvšlisesti Historian laitos hyšdyntšš verkostoitumalla ennakkoluulottomasti laitoksen, tiedekunnan, oman yliopiston ja koko korkeakoulumaailman tarjoamia monialaisia yhteistyšmahdollisuuksia opetuksessa ja tutkimuksessa Historian laitos on opiskelijoille haastava ja uusia ulottuvuuksia ja herštteitš antava opiskelu- ja tiedeyhteisš Historian laitos on kaikessa toiminnassaan rakentava, eettisesti laadukas, kriittinen ja inhimillisiš arvoja korostava tyš- ja opiskeluympšristš Tavoitteiden toteuttamiseksi ja niihin sitoutumiseksi toiminta-ajatusta korosteta-

168 168 an ensimmšisistš tiedotustilaisuuksista jatkokoulutusseminaareihin asti. Koulutuksen suunnittelussa olennainen merkitys on aktiivisella, opiskelijoista ja opettajista (4+4) kootulla opetuksen kehittšmistyšryhmšllš (OKTR), joka toimii yhteistyšssš opiskelijoiden, ainejšrjestšn ja ylioppilaskunnan edustajien kanssa. OKTR pitšš yllš ja kehittšš palautejšrjestelmšš ja toteuttaa joka lukuvuosi koulutuksen kirjallisen itsearvioinnin. TyšryhmŠ on myšs všylš opetuksen ongelmien kšsittelyyn ja ratkaisujen etsimiseen. Opetussuunnitelman ja opintojaksojen parannusten ideoijana opettajien ja opiskelijoiden yhteisen tiimin merkitys on keskeinen Monipuolisen opiskelijapalautteen saamiseksi laitoksessa ovat kšytšssš kaikista opintojaksoista arviointikaavakkeet ja lukukausittaiset palautepšivšt Koulutuksen sisšllšt suhteessa tavoitteisiin ja yhteys tieteelliseen tutkimukseen Laitoksen keskeisenš tavoitteena on sitoa tutkimus ja opetus toisiinsa, mikš koulutuksessa korostuu seminaarimuotoisen opetuksen monipuolisuutena. Jo ensimmšisellš vuosikurssilla opiskelijat toisaalta pššsevšt kiinni tutkimuksen tekoon ja toisaalta saavat tietoa erityisesti laitoksessa tehtšvšn tutkimuksen painoaloista ja tuloksista. Vuosittain opiskelijoille jaettavassa vihkosessa sekš laitoksen www-sivuilla on paitsi opetusohjelma ja yhteystiedot myšs eri oppiaineiden tutkimustoiminnan lyhyt kuvaus Opintojaksojen sisšltšjš mukautetaan jatkuvasti ajankohtaisiksi, kiinnostaviksi, uusimpia tutkimustuloksia esitteleviksi. Perinteisesti laitoksella všitelleet ovat všitšksen jšlkeisenš lukuvuonna pitšneet tšysimittaisen luentosarjan tutkimusaiheestaan. Myšs projektitutkijat luennoivat omista teemoistaan. Dosenttiopetusta kšytetššn kaikissa oppiaineissa paljon. Luonnollisesti laitoksen opetushenkilškunta luennoi parhaillaan tekeillš olevista tai valmistuneista tutkimuksistaan; tutkimuksen painoalat nškyvšt myšs luentosarjojen nimissš Jo peruskursseilla kaikki historian opiskelijat johdatetaan tieteiden ja tekniikan historiaan, mikš sopii koko yliopiston profiiliin hyvin KansainvŠlistymistavoitteen edistšmiseksi on kuluneena lukuvuonna laadittu ÓMaster«s Programme in General HistoryÓ ja ÓMaster«s Programme in Japanese History and CultureÓ -ohjelmat. VieraskielistŠ opetusta on jatkuvasti lisštty, mikš houkuttelee ulkomaalaisia opiskelijoita hakeutumaan laitokselle TyšelŠmŠn tarpeiden huomioonottaminen Laitoksen tavoitteena on alan koulutustarpeesta huolehtiminen ja tšssš keskeisenš on aineenopettajakoulutuksen tarjoaminen. Suurin osa (2/3) valmistuneista sijoittuukin opetusalalle. Se nškyy luonnollisesti myšs koulutuksen suunnittelussa. Aineenopettajakoulutukseen hakeutumattomien opiskelijoiden tyšllistymisen parantamiseksi, koulutuksen suunnittelun ja opintoneuvonnan helpottamiseksi laitoksessa on tehty kaksi selvitystš 1, jotka osoittavat valmistuneiden sijoittumisen tyšelšmššn Syyslukukaudella 1998 pidetty alumnipšivš suunnattiin nykyisille opiskelijoille. PŠivŠn tarkoituksena ja tuloksena oli kertoa niistš monista erilaisista tyšelšmšn mahdollisuuksista, jotka valmistuneilla on edessššn. Laitoksesta valmis-

169 169 tuneet kertoivat opinnoistaan ja tyšelšmššn sijoittumisestaan. AlumnipŠivŠnŠ myšs esiteltiin ja jaettiin juuri tuolloin valmistunutta tyšelšmššn sijoittumisselvitystš TyšelŠmŠn tarpeiden huomioonottaminen koulutuksessa on viime vuosina korostunut opiskelijoiden oman aktiivisen roolin lisššmisellš. Vuorovaikutustaitoja, suullista ja kirjallista ilmaisua sekš esiintymistekniikan harjoittamista ja oppimista mahdollistavat opetusmenetelmšt ovat lisššntyneet valtavasti (mm. opiskelijaluentosarjat, harjoituskongressit, monimuoto-opetus, tilaustšinš tehdyt opinnšytteet, esseet, opiskelijoiden toimittamat ja kirjoittamat artikkelijulkaisut). Osa opinnšytetšistš tehdššn yhteistyšssš tyšelšmšn kanssa; esimerkiksi paikallis- ja kylšhistorioita (juuri valmistunut laaja Petsamon historia), nuorisoseurojen, yritysten ja laitosten historioita tutkitaan ja kirjoitetaan tilaustšinš, joita opiskelijat voivat kšyttšš pro gradu -tutkielmana tutkinnossaan. Onhan historiaaineiden yhtenš tšrkešnš tavoitteena historiankirjoittajien kouluttaminen Yksilšllisten opintosuunnitelmien tarjonta Useilla laitoksen opiskelijoilla on henkilškohtainen opetussuunnitelma (HOPS), joiden ohjaaminen on tapahtunut ilman raskasta organisaatiota. Erityisesti sellaiset opiskelijat, jotka eivšt hakeudu opettajakoulutukseen ovat muokanneet opintosuunnitelmansa varsin yksilšllisiksi. ViestintŠ, ATK ja kaupalliset aineet soveltuvat hyvin historian pššaineopiskelijoiden aineyhdistelmššn, ja opiskelijoita onkin kehotettu ennakkoluulottomaan sivuaineiden valintaan Tulevana lukuvuonna opintosuunnitelmien tekoon kehotetaan ja niiden teossa ohjataan kaikkia uusia opiskelijoita. EntistŠ jšntevšmmšllš opintosuunnittelulla ja sen vuosittaisella tarkistuksella pyritššn opiskelijoiden aiempaa nopeampaan valmistumiseen. Tutkintojen keskimššršinen suoritusaika onkin jo 1990-luvulla laskenut, mutta vastaisuudessa sitš painetaan edelleen alaspšin Koulutuksen toteutus Opetushenkilškunnan pedagogisten taitojen nykytila, kehittšminen ja arvostaminen sekš tieteellinen pštevyys Laitoksessa on 1990-luvun puolivšlistš lšhtien kehitetty meritointijšrjestelmšš. Opetusansioiden painoarvo opetusvirkojen tšytšssš on mššritelty. Portfoliot ja nšyteluennot ovat osa virantšyttšprosesseja. Useimmat opettajat ovat tehneet portfolionsa ja henkilškuntaa on osallistunut yliopiston jšrjestšmššn pedagogiseen koulutukseen Yksi osoitin ja kannustin opetushenkilškunnan tieteellisestš pštevyydestš on laitoksen saama yliopiston sisšinen tutkimuksen huippuyksikkšstatus 1997Ð MerkittŠvŠnŠ osoituksena tieteellisen tyšn korkeatasoisuudesta laitoksen 1.Ari Leskinen, Kaikkien Oulun yliopiston historian laitokselta kesškuun 1991 mennessš valmistuneiden tyšhšnsijoittuminen ja Anssi Lampela, Selvitys Oulun yliopiston Historian laitokselta v. 1990Ð1997 valmistuneiden sijoittumisesta tyšelšmššn. Oulun yliopistopaino Ks. lšh. luku ÓValmistuneiden tyšllistyminenó.

170 170 professori Jouko Vahtola sai Pentti Kaiteran sšštišn vuoden 1999 tunnustuspalkinnon Opetushenkilškunnalla ja myšs tutkimusta avustava henkilšstšllš (amanuenssit) on všhintššn ylempi korkeakoulututkinto. Suurin osa on FL- tai FT-tutkinnon suorittaneita KŠytettŠvŠt opetusmenetelmšt ja vaihtoehtoiset suoritustavat suhteessa koulutuksen tavoitteisiin ja sisšltšihin Luennoijilla on opiskelijapalautteen mukaan hyvš viestintštaito ja yhteys opiskelijoihin. Myšs seminaarimuotoinen opetus on laitoksen vahvuuksia; perinteisten proseminaarin ja laudaturseminaarin lisšksi opetusohjelmassa ovat monet muut erilaiset seminaarit. Teemaseminaari, metodiseminaari, kirjallisuusseminaari, lšhdekirjallisuusseminaari, tutkimusteemaseminaari, master-seminaari (ulkomaalaisille ja suomalaisille opiskelijoille), lšhdeseminaari ja Homeros-kollegio ovat kaikki erilaisia, eri opintojen vaiheissa olevia seminaareja, joissa tutkimuksen ja koulutuksen yhteennivominen sujuu luontevasti. Seminaareissa opiskelijaa valmennetaan tiimityšhšn, mikš antaa valmiuksia tyšelšmššn ja tyšskentelyyn tutkimusryhmissš Luentojen, kirjatenttien sekš seminaariopetuksen lisšksi on tarjottu ja kšytetty runsaasti muita vaihtoehtoisia oppimistapoja: luentopšivškirja, essee, referaatti, suullinen esitys, kommentoivat puheenvuorot, kongressiesitelmšt, demonstraatio (esim. opintomatkan yhteydessš piirtokirjoitukset), kurssit muista tiedekunnista (esim. tšhtitieteen historia), Helsinkiin suuntautuva arkistoekskursio ja muut opintomatkat. Edelleen kšytšnnšn toimeksiannot ja muu tieteellinen ja ammatillinen toiminta (esim. tilaustyšt), jotka voidaan hyšdyntšš opinnoissa, ovat opetusmenetelminš tšrkeitš Opintojaksojen suorittaminen esseillš yleistyi jo muutamia vuosia sitten, mikš aiheutti myšs ongelmia. Opiskelijat tuntuivat kšyttšvšn esseesuorituksia pššstškseen siitš, missš rima on matalin, eikš oppiminen suinkaan ollut keskeistš. Ristiriidan poistamiseksi pšštettiin jšrjestšš lyhyt esseenkirjoittamiskurssi, jossa toinen opettaja on suomen kielen laitokselta ja toinen historian laitokselta Ð nšin sekš oikeakielisyyteen ettš sisšltššn kiinnitetššn huomiota. Kurssi todettiin tarpeelliseksi ja hyvšksi. Samoihin aikoihin myšs luentopšivškirjojen kšyttšš ryhdyttiin suosimaan, joten kurssin sisšltššn liitettiin luentopšivškirjan laatimisen ohjaus. Myšs kielenhuoltokurssille on aika ajoin ollut tarvetta, ja sellainen on jšrjestetty yhteistyšssš suomen ja saamen kielen laitoksen kanssa. LisŠksi esseiden ja luentopšivškirjan teosta laadittiin kirjallinen ohjeisto. Esseiden taso on huomattavasti parantunut, paikoin erittšin korkeatasoiseksi NŠmŠ kurssit ovat olleet yksi keino lisštš ammattiin valmistavaa koulutusta. Monia muitakin uusia oppimismenetelmiš on kokeiltu ja otettu kšyttššn. Lukuvuonna 1997Ð1998 (humanistisen tiedekunnan opetuksen kehittšmisen teemavuosi) yleisen historian oppiaineessa jšrjestettiin monimuoto-opetuskokeilu 1, jossa opiskelijat johdatettiin tutkimuksen tekoon Japanin historian lšhdeseminaarissa syyslukukaudella. KevŠtlukukaudella kukin opiskelija valmisteli kahden tunnin luennon kšsittelemšnsš lšhdekirjan aihepiirin pohjalta. Vaikka aiheiden 1.Seija Jalagin, Polku tutkimukseen. Uutta oppimisessa -julkaisu. Oulun yliopisto, Opintotoimisto 1999.

171 171 kirjo oli melkoinen, pitivšt luennolla olleet eri alojen opiskelijat luentopšivškirjoissaan kokonaisuutta virkistšvšnš oppimistapana (ÓParas kurssi neljšnš vuonnaó). Monimuoto-opetuskokeilu jši laitoksen pysyvššn opetustarjontaan Aate- ja oppihistorian syventšviš opintoja suorittaville opiskelijoille suunnattu metodiseminaari on yksi uusista opetusmuodoista, joka on saanut erittšin hyvšn palautteen. Lukuvuoden kestšneessš seminaarissa opiskelijat lukevat metodologiaan perehdyttšviš artikkeleita, joista on vielš kirjoitettava tiivistelmš ja joista seminaareissa keskustellaan. Seminaari-istuntoihin on myšs saatu laitoksen tutkijoista tai opettajista vierailevia asiantuntijoita, mikš syventšš teemaan perehtymistš. TŠmŠ aluksi yhden oppiaineen kokeilu laajeni sovellettavaksi myšs laitoksen muissa aineissa Toinen aate- ja oppihistorian uusi metodiseminaari liittyy erittšin laajan Landmarks of Science -mikroprinttikokoelman kšyttššn. Kokoelma kattaa luvulta aina 1850-luvun puolivšliin asti lšhes kaiken merkittšvšn lšnsimaisen luonnontieteellisen kirjallisuuden, jonka hyšdyntšmiseen Tieteen maamerkit - kurssilla opiskelijat perehdytetššn luentojen ja harjoitustšiden avulla. Kurssi antaa opiskelijoille hyvšt valmiudet varsinkin oppihistoriallisten opinnšytetšiden ja muiden tutkimusten tekemiseen. Vastaava kurssi on jšrjestetty yli 3000 volyymiš kšsittšvšn Western Books on Asian: Japan -kokoelman kšytšstš Vuonna 1998 laitoksessa kokeiltiin ensimmšisen kerran kongressitenttiš. 1 Tavoitteena oli tarjota opiskelijalšhtšinen harjoitusfoorumi laitoksen kaikkien kolmen pššoppiaineen opiskelijoiden omien tuotosten (proseminaaritšiden ja pro gradu -tutkielmien) julkaisemiseen Ð esitelmšnš ja mahdollisesti myšs artikkelina. Myšs kommenttipuheenvuorot, kutsutut asiantuntijavieraat, kongressijulkaisu 2 ja iltajuhla juhlaesitelmineen kuuluivat harjoituskongressiin. Opiskelijoilla oli mahdollisuus saada korvaavuuksia opintoihin tekemšllš esitelmš, muokkaamalla se artikkeliksi, esittšmšllš kommenttipuheenvuoro tai tekemšllš luentopšivškirja. Harjoitus sai erittšin hyvšn vastaanoton. Oppimistapahtumana se tarjoaa monipuolisen mahdollisuuden, jonka yhteys tyšelšmššn on selkeš. SekŠ opiskelijat ettš opettajat useassa yhteydessš vaativat opiskelijakongressin vastaistakin jšrjestšmistš, joten siitškin tuli osa laitoksen jokavuotista opetusohjelmaa. Kongressin muotoa ja laajuutta on vielš kehitetty, mutta perusideana hyvšš oppimistapahtumaa jatketaan. KongressitentistŠ on tullut pysyvš kšytšntš Kongressijulkaisuna kšytettiin Ikkunoita historiaan -artikkelikokoelmaa, jota opiskelijat ovat vuodesta 1996 asti toimittaneet. ProseminaaritšistŠ tyšstetty populaarijulkaisu on ilmestynyt kuusi kertaa. Laitoksen toinen julkaisu Historian viesti 3 koostuu pššasiassa pro gradun tekijšiden ja jatkotutkijoiden artikkeleista. Myšs sen yhtenš tehtšvšnš on tehdš tiettšvšksi tutkimusta, jota laitoksessa tehdššn jo opinnšytetasolla. Lehtien toimitus- ja painatustyš, tieteellisen artikkelin popularisointi, julkaisun myynti ovat osa tyšelšmššn valmistavaa opiskelua, jonka opiskelijat pitkšlti itsenšisesti suorittavat saaden tarvittaessa ohjausta henkilškunnalta Reija Satokangas, Historian laitoksen kongressitentti. Uutta oppimisessa -julkaisu. Oulun yliopisto, Opintotoimisto Ikkunoita Historiaan 5Ð6/99. Oulun yliopistopaino. 3.Historian viestin esittely sivulla: viesti0.htm

172 172 Multimediaa on erityisesti lššketieteenhistorian luennolla kšytetty hyšdyksi, mitš opiskelijat ovat pitšneet oppimista edistšvšnš ja toivoneet audiovisuaalisen materiaalin hyšdyntšmistš muillakin luennoilla tehtyš enemmšn Monimuoto-opetus, jossa opiskelijoiden itsenšinen tyšskentely ja perinteinen luento-opetus on nivottu yhteen, on ollut sekš opettajien ettš opiskelijoiden kannalta mielekšstš ja kokonaisvaltaiseen asioiden ymmšrtšmiseen ja hahmottamiseen opettavaa Opetusteknologian hyšdyntšminen ja uusien sovellusten kehittšminen Opetusteknologiaa ja uusia sovellutuksia on kokeiltu monessa eri oppiaineessa, joista mainittakoon laitoksessa kehitetty hypertekstisovellus ÓVanhat kšsialató - kurssille, tulevaisuuden tutkimuksen ja opetusharjoittelun telemaattinen opiskeluympšristš sekš Japani-opintojen verkkokurssi. EivŠtkŠ nšmš jššneet yhden kerran kokeilujen asteelle, vaan kaikkia jatketaan tulevana lukuvuonna Tulevaisuudentutkimuksen opetus tapahtuu Turun kauppakorkeakoulun puitteissa toimivan Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemian alaisuudessa. TŠmŠ opetus perustuu itse-, lšhi- ja etšopetukseen. Kurssin alussa jaetun materiaalin pohjalta opiskelijat tutustuvat etukšteen kšsiteltšvššn asiaan. Sen jšlkeen tietšmystš syvennetššn keskustelun avulla. Osa opetuksesta tapahtuu puhelimitse etšopetuksena, jolloin opetuksen piirissš on yhtšaikaa eri yliopistoissa toimivat opetusryhmšt. TŠmŠ mahdollistaa myšs laajemman keskustelun. Kurssin lopussa on videoseminaari, jossa videoyhteyden avulla lšsnš ovat eri yliopistojen ryhmšt. Tilaisuudessa opiskelijat esittelevšt tekemiššn harjoitustšitš, joita toisen yliopiston opiskelijat opponoivat. Kurssiin sisšltyy myšs internetissš oleva virtuaalinen oppimisympšristš, jossa oli laaja oheismateriaali ja jossa kšydššn vilkasta keskustelua tulevaisuudentutkimuksen problematiikasta Myšs Japani-opintojen verkkokurssilla hyšdynnetššn moderneja sšhkšisiš kanavia. Internetin, sšhkšpostin, perus- ja oheislukemiston, harjoitustšiden ja henkilškohtaisten palautteiden avulla kurssilla kšytetššn uusia ja vanhoja oppimiskšytšntšjš monipuolisesti. Palautteen mukaan varsinkin etšopiskelijat ovat suoritustapaan tyytyvšisiš; mm. jatko-opiskelijoille kurssi soveltuu hyvin. Verkkokurssi on integroitu osaksi valtakunnallista ItŠ- ja Kaakkois-Aasian koulutusverkostoa, johon liittyy myšs kulttuurihistorian opintojakso. Viime kevššnš jakson luennot všlitettiin videoneuvottelutekniikalla 11 paikkakunnalle samanaikaisesti. Jaksoon kuuluvilla Japanin kulttuurihistorian ja Hongkongin historian verkkokursseilla opetus toteutettiin verkkomateriaalia ja sšhkšpostia kšyttšen.1008 Opiskelijan ja opettajan všlinen vuorovaikutus: oppimisen ohjaus, tutortoiminta ja opintoneuvonta Opiskelijapalautteen mukaan historian opiskelijoilla on Óikuinen tietoisuus, ettš aina voi kysyš keneltš tahansa, mitš tahansaó. Opintoneuvonta on laitoksella tehokasta, sillš kaikissa pššaineissa amanuenssit ovat opinto-ohjaajina Ð periaatteessa aina opiskelijoiden kšytettšvissš. Oppimisen ohjaus aloitetaan ensimmšisen vuosikurssin opiskelijoiden tiedotustilaisuuksissa. PienryhmŠohjaajille annetaan evšstyksiš OKTR:ssŠ. Opettajien ovet ovat aina opiskelijoille avoinna; pien-

173 173 istškin asioista voi kšydš keskustelemassa. Kaiken muun lisšksi opiskelijat saavat historian laitoksen toimistossa aulista ja reipasta apua kšytšnnšn ongelmiinsa Opiskelijoiden ja opettajien všlisen vuorovaikutuksen arvioimisessa ei sovi unohtaa sitš merkitystš, mikš humanistikuppilalla keskellš fyysistš oppimisympšristšš on. SiitŠ on muodostunut yksi tutoroinnin ja opinto-ohjauksen epšvirallinen foorumi. Tiedekunnan kaikkien laitosten lšheisyys edesauttaa myšs tieteiden všlistš kanssakšymistš. Pienen tiedekunnan pienen laitoksen pienissš oppiaineissa kaikki tuntevat toisensa, ja lšhes pšivittšinen kohtaaminen tekevšt vuorovaikutuksesta mutkatonta OpinnŠytetšiden ohjaaminen on tiivistš ja monipuolista ja sen tueksi jatkuvasti kehitetššn seminaarien tyšskentelytapoja ja otetaan huomioon opiskelijoiden toiveet kšytšnnšistš. SekŠ seminaarityšskentely (tutkimussuunnitelma, dispositiot, kšsittelyluvut ja kšsikirjoitukset kšsitellššn rakentavasti ja opettavasti, jokainen opiskelija toimii myšs vastaavien seminaaritšiden opponenttina) ettš henkilškohtaiset palaverit ovat kšytšssš ja ne ovat saaneet hyvšn palautteen. Muutama vuosi sitten aloitetut arkisto- ja kirjastovastaanotot seminaarityšntekijšille madaltavat kynnystš tulla kysymššn neuvoja ja siten edesauttavat valmistumisen nopeutumista. Laitoksen pššoppiaineissa on tehty kirjalliset, laajahkot ÓOpas opinnšytetšiden tekijšilleó -julkaisut (myšs englanninkielinen Instruction for Research Writing), joista tutkielmien kšytšnnšn ongelmiin ja suoritustapaan lšytyy vastauksia. Yksi osoitus laitoksen pro gradujen korkeasta tasosta on yleisen historian opiskelija Mari MŠki-PetŠykselle syksyllš 1999 myšnnetty Oulun yliopiston tunnustuspalkinto erinomaisesta pro gradu -tutkielmasta Jatkotutkintojen tekijšiden ohjaukseen on tarpeen vaatiessa haettu apua Suomen (ja muidenkin maiden) muista yliopistoista. Lisensiaattitutkimusten ja všitšskirjojen tekijšillš on Suomen muiden historian laitosten asiantuntemus kšytettšvissššn TŠrkeŠ tutortoiminnan muoto on ollut Óvarttuneempien tieteenharjoittajien seminaarió, joka kšynnistettiin vuosikymmenen alkupuolella. Seminaariin ilmoittautui yhteensš 15 opintonsa pro gradu -tutkielmaa vaille suorittanutta ÓvarttuneempaaÓ opiskelijaa, joiden opinnot olivat keskeytyneet Ð yleensš tyšelšmššn siirtymisen myštš. Kahta lukuun ottamatta kaikki erityiseen ÓgradututorointiinÓ mukaan lšhteneet ovat nyt suorittaneet FM-tutkinnon Laitos on mukana tekemšssš humanistin Óvarjo-opastaÓ, joka tšydentšš virallista opinto-opasta kertomalla opiskelijan arjesta ja elšmšstš Kotimainen ja kansainvšlinen yhteistyš Kotimaisessa yhteistyšssš tšrkeš sijansa on tyšllš oman tiedekunnan muiden laitosten kanssa. Yleinen ja klassillinen arkeologia, kulttuuriantropologia, saamelaiskulttuuri, sekš informaatiotutkimus, kirjallisuus ja kulttuurintutkimus ovat tieteenaloina lšhellš historiatieteitš, joten opetuksessa ja tutkimuksessa vuorovaikutus on mielekšstš ja tarpeellista YhteistyšssŠ normaalikoulun ja opettajankoulutuslaitoksen kanssa on kokeiltu aineenopettajakoulutukseen hakeutuvien opiskelijoiden pššsykokeen muuttamista siten, ettš kšyttššn otetaan opetusnšyte entisen haastattelun sijaan. 1.Osviitta. Humanistin varjo-opas. Toim. Leena Puotinen. NurmijŠrvi 1998.

174 174 Tarkoituksena on integroida opetusnšytteen anto normaalikoulun ja historian laitoksen opetukseen niveltyvšksi Avoin yliopisto on laitoksen keskeinen yhteistyškumppani, jonka kautta laitos tarjoaa opetusta koko Pohjois-Suomeen. Historian perusopintoja, valtiooppia ja filosofiaa sekš laitoksen muiden aineiden opintoja suoritetaan useissa eri paikoissa Japani-opinnot hyšdyntšš sekš historian laitoksella ettš arkkitehtuurin osastolla annettavaa opetusta, ja esimerkiksi kurssit japanilaisesta estetiikasta, taidehistoriasta sekš lšhdeseminaari ovat sopivia molempien laitosten/osastojen opiskelijoille. Samoin verkostoyliopistossa (Finnish National Network Universities and Polytechnics for East and Southeast Asian Studies) Japani-opinnot ovat mukana; laitos vastaa ItŠ- ja Kaakkois-Aasian kulttuurihistorian kurssista. Nokia Telecommunications Oy:lle on voitu antaa Japani-koulutusta ja HokkaidoyhteistyštŠ jatketaan ja kehitellššn Opiskelijoille on tehty ja tehdššn tiettšvšksi verkostoyliopistojen ja Lapin yliopiston tarjoamat opiskelumahdollisuudet (esim. historian aineyhdistelmššn hyvin sopiva sosiologia). Edelleen opiskelijoita on kehotettu entistš enemmšn kšymššn Oulussa toimivien historia-alan yhdistysten (Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Oulun Historiaseura, Museoyhdistys jne.) jšrjestšmissš esitelmštilaisuuksissa. NiistŠ on myšs mahdollisuus saada korvaavuuksia opintojaksoihin. Samoin erilaisiin kotimaisiin ja kansainvšlisiin kongresseihin ja symposioihin osallistuminen soveltuu opintojaksojen suorittamiseen TŠrkeŠ osa kansainvšlistš yhteistyštš on opiskelijavaihto, joka on monen vuoden yrittšmisen jšlkeen saatu kasvamaan. Sokrates-, Erasmus- ja Nordplusvaihdon kautta lšhtee yhš useampi historianopiskelija ulkomaille vaihtoon. Alkaneena lukuvuonna opiskelijavaihtoa saadaan entistš enemmšn myšs Ouluun pšin. Vastavuoroisuuden lisššntymisen rinnalla myšs opettajavaihto on lisššntymšssš (syksyllš 1999 Uumajan yliopistosta FM Anders ckerman ja Petroskoin yliopistosta dosentti Ilja Solomeshtsh tulevat luennoimaan) Saamelaishistorian opetuksen ja tutkimuksen verkostossa Oulun lisšksi ovat mukana Uumajan ja Tromssan yliopistot. Opiskelija- ja tutkijavaihtoa rahoittaa Norfa. Jatkokoulutusta annetaan myšs muiden yhteistyšprojektien puitteissa. Esimerkiksi Korkeakoulu ja tiedepolitiikka Ð yliopisto Ð alueellinen kehitys -projektissa ja poikkitieteellinen Sairauksien historian Pohjois-Suomessa - projektissa on mukana laitoksen jatkotutkijoita Harjoittelu ja muut koulutuksen tyšelšmškytkennšt Yleisen historian ja Suomen ja Skandinavian historian opintovaatimuksissa on 12 ov:n mahdollisuus harjoitteluun, jota on suositeltu erityisesti opettajakoulutuksen ulkopuolella oleville opiskelijoille, mm. museossa, sanomalehdessš, kulttuuritehtšvissš tehtyjš kesštšitš opiskelijat ovat voineet kšyttšš hyvškseen. Aate- ja oppihistoriassa harjoittelu on syventšvien opintojen pakollinen osa. Harjoittelupaikkojen (valtionhallinto, arkistolaitos) všhšisyys on jatkuva ongelma, ja laitos pyrkii saamaan lisšš mššršrahoja ja resursseja harjoittelun mahdollistamiseksi yhš useammalle opiskelijalle. YhŠ enemmšn opiskelijoita ohjataan tekemššn erilaisia 1.Ks. luku koulutustarjonnasta.

175 175 toimeksiantoja: opiskelijoita rohkaistaan pitšmššn esitelmiš, osallistumaan paikallishistoriahankkeisiin ja tekemššn sukuselvityksiš. NiistŠ on heille hyštyš paitsi opinnoissa myšs kšytšnnšn tyšelšmššn integroitumisessa Koulutuksen arviointi ja kehittšminen Opetussuunnitelman kehittšmiskšytšnnšt Opetussuunnitelmat muuttuvat jatkuvasti. Vuosikymmenen puolivšlissš tehtiin suuria muutoksia opintojaksojen ryhmittelyssš, sisšllšissš ja laajuuksissa, ja kolmen historia-aineen perusopinnot koottiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Sen jšlkeen oltiin mukana humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmien kehittšmisprojektissa. OKTR:n lisšksi opetussuunnitelmia tarkistetaan vuosittain laitosneuvostossa ja oppiaineissa. Niiden sisšltšjen arvioinnissa opiskelijapalautteen anti on tšrkeš. Myšs tulevana lukuvuonna opintosuunnitelmiin, erityisesti niiden sisšltšihin ja laajuuksiin tehdššn tarkistuksia. Oppimiskeskeisyyteen panostetaan entistš enemmšn, ja opintojaksoja kevennetššn, millš osaltaan lyhennetššn tutkintojen suoritusaikoja Opiskelijoiden arvioinnit opetuksen tasosta, luonteesta ja laadusta Opiskelijat voivat antaa palautetta opetuksen laadusta monenlaisten všylien kautta. Joka lukukauden lopussa jšrjestettšvinš palautepšivinš kootaan yhteen luennoilta ja seminaareista saatu palaute. PalautepŠivŠt ovat myšs keskusteluun ja ideointiin hyviš tilaisuuksia, monet opetuksen kehittšmiseksi tehdyt pienet muutokset ja isotkin hankkeet ovat syntyneet nšiden pšivien aikana. PalautepŠivistŠ tehty muistio ja vuosittain tehty laitoksen itsearviointiraportti ovat esillš laitoksen www-sivuilla 1 ja ne postitetaan henkilškunnalle paperi/sšhkšpostina, jotta tieto tehdyistš, korjattavista ja aiotuista opetukseen liittyvistš asioista olisi mahdollisimman monen Ð myšs palautepšiville osallistumattomien Ð saatavilla PalautejŠrjestelmŠn kšyttššnoton innostuneen alun jšlkeen opiskelijoita on tšytynyt rohkaista palautteen antamiseen. Syksyisin ykkšsvuosikurssi on kutsuttu kirjeillš tiedotustilaisuuteen, jossa kerrotaan mm. opetuksen laadunarviointikšytšnnšistš. Myšs kevššn palautepalaverissa OKTR:n opiskelijajšsen kertoo kehittšmistyšstš ja vaikutusmahdollisuuksista. LisŠksi historian laitoksen palautekaavaketta uusitaan muutaman vuoden všlein, jotta mielenkiinto ja palautteen monipuolisuus taattaisiin. Tulevana vuonna kaavakkeen voi tšyttšš myšs internetissš historian opiskelijoiden ainejšrjestšn Tiiman kotisivuilla 2. KevŠŠn palautepšivšt pidetššn aina jossakin lšhialueen (Hailuoto, Maikkula, Tornio, Suomussalmi, Raahe) kohteessa. Palautepalaverin jšlkeen matkalla tutustutaan johonkin historialliseen kohteeseen. NŠin mukaan on saatu innostettua sellaisiakin opiskelijoita, jotka muutoin eivšt olisi palautepšivššn osallistuneet Historian laitoksen www-osoite: 2.Lomake lšytyy osoitteesta:

176 176 PalautejŠrjestelmŠ on avoin ja toimii muulloinkin kuin kerran lukukaudessa jšrjestettšvinš palautepšivinš. Yksi keskustelufoorumi on ÓperjantaiklubiÓ, joka kokoontuu opiskelijaravintolassa pari kertaa lukukaudessa keskustelemaan opiskeluun liittyvistš kysymyksistš. Perjantaiklubiin on osallistunut kerrallaan 20Ð80 opiskelijaa ja 4Ð10 opettajaa. Klubin kšytšnnšnlšheiseksi ja rakentavaksi koettua opetuksen kehittšmistyštš jatketaan Koulutuksen laatu on opiskelijapalautteiden mukaan korkeatasoista. Laitoksen opetuksen monipuolisuus, omien opettajien hyvšt luennointitaidot (opiskelijat ovat palautteissaan verranneet muiden laitosten kursseilla kokemaansa), opintosuoritusten vaihtelevuus, monet uudet opetuskokeilut ovat viime vuosina saaneet kiitosta Vierailevien luennoitsijoiden valitsemisessa opiskelijoiden toiveilla on ratkaiseva merkitys. PalautepŠivŠnŠ keskustellaan aina seuraavan lukuvuoden opetusohjelmasta, ja opiskelijat esittšvšt mielenkiinnon ja ajankohtaisuuden perusteella aiheita ja luennoitsijoita, joita seuraavaksi lukukaudeksi pyydetššn vierailijoiksi. Vuosittain toiveet vaihtelevat sotahistoriasta kulttuurihistoriaan, keskiajasta Kekkosen kauteen, ja nšiden esitysten mukaan laitos kutsuu vierailevia luennoitsijoita eri oppiaineisiin. Viime vuonna toiveena oli luentosarja rakkauden historiasta, ja kun ketššn ulkopuolista ei saatu Ouluun, laitoksen opettajat ja tutkijat toteuttivat yhteistyšssš luentosarjan, jossa oli kahdentoista opettajan kahden tunnin luento ja johon kukin valitsi oman tutkimusteeman mukaan nškškulman rakkauteen (esim. rahvaan rakkaus, keskiajan rakkaus, rakkaus filosofiassa). Ensi lukuvuonna jšrjestetššn vastaavalla tavalla Milleneum-luentosarja Opiskelijoiden mukaan Óopiskelijapalaute on huomioitu opetuksen kšytšnteissš ja aihevalinnoissa kiitettšvšn rakentavassa hengessš. Opiskelijat voivat luottaa palautteen perillemenoonó. Viisi vuotta sitten aloitetun erittšin aktiivisen palautteen kokoamisen myštš laitoksessa onkin paljon keskusteltu, paranneltu, tehty tšitš, kokeiltu Opiskelijapalautteen lisšksi laitoksen tyš opetuksen kehittšmiseksi on saanut tunnustusta myšs muualta. Kahtena viime vuonna laitos on saanut tulosrahaa opetuksen laadun parantamisesta, ja kaksi laitoksen opettajaa on saanut tunnustuksena ÓHyvŠn opettajan palkinnonó Tentit, lopputyšt ja muut oppimisen arviointikšytšnnšt suhteessa koulutuksen tavoitteisiin ja sisšltšihin Historian laitoksessa on siirrytty suorituspainotteisesta opiskelusta mššrštietoisesti oppimispainotteiseen opiskeluun; sirpaletiedon opettamisesta kokonaisuuksien oppimiseen. Koulutuksen tavoitteena on kokonaisvaltaisen tiedon hahmottaminen ja hallinta. Laaja-alaisten kokonaisuuksien ymmšrtšminen ja historiatietoisuuden lisššminen on koulutuksen tavoitteissa ja sisšllšissš keskeistš, joten niihin kiinnitetššn tenttimalleja suunniteltaessa sekš tenttien ja opinnšytetšiden arvioinnissa paljon huomiota. Edelleen painotetaan sitš, ettš opiskelijat oppivat kysymššn, kytkemššn asioita yhteyksiinsš syiden ja seurausten avulla ja nškemššn olennaisen ja epšolennaisen eron. Kysymysten asettaminen ja ymmšrtšminen, tiedon kriittinen hankkiminen, jšsentšminen ja johdonmukainen esittšminen asioiden ja ilmišiden osalta ovat seikkoja, joiden oppimiseen arvioinneissa kiinnitetššn huomiota. 1008

177 177 Valmistuneiden tyšllistyminen KevŠŠn 1998 aikana tehdyn kattavan kyselyn mukaan historian laitokselta valmistuneista tyšllistyneitš oli 81,7 %, mikš on valtakunnalliseen humanistisen alan tyšllistymiseen verrattuna korkea prosentti. 1 Positiivista on myšs se, ettš lšhes 2/ 3 valmistuneista on saanut tšitš Pohjois-Suomesta ja nimenomaan koulutustaan vastaavilta aloilta Aineenopettajakoulutuksen hakeutumattomien tyšelšmššn sijoittumisen helpottamiseksi koulutuksen kehittšmissuunnitelmassa (raportin lopussa) on monia uusia hankkeita Arviointi koulutustarjonnan mššršn, laadun ja koulutustarpeen keskinšisestš suhteesta Koulutuksen laadun osoituksena on korkea tyšllistymisprosentti, keskeyttšneiden všhšinen mššrš (yli 70 % suorittaa ylemmšn korkeakoulututkinnon) ja vuosittain laitokselle pyrkivien korkea mššrš (v pyrki 457, joista vain 12,7 % voitiin ottaa). Koulutukseen hakeutuminen on siis houkuttelevaa, mutta tyšelšmšn tarpeiden huomioonottaminen on pitšnyt sisššnoton pienenš Historian laitoksen antama koulutus ei rajoitu vain laitoksen omille opiskelijoille tarjottuun opetukseen, vaan lšhes kaksisataa ulkopuolista sivuaineopiskelijaa hyšdyntšvšt opetusta. LisŠksi avoimen yliopiston kautta erityisesti historian perusopintojen, filosofian ja valtio-opin opintojaksojen suorittajien mššrš moninkertaistuu. Vuonna 1998 laitoksen kahdeksan oppiaineen opintoja suoritettiin avoimessa yliopistossa yhteensš 2325 opintoviikkoa Koulutuksen tulevaisuudennškymšt ja kehittšmissuunnitelmat Koulutuksen tulevaisuuden haasteena on vuosittaisen opiskelijoiden sisššnoton nostaminen 36:sta 45:een, mikš tukee tiedekunnan kokonaistavoitteita ja opetusministerišn ennustaman opettajapulan torjumista. Laitoksella on selkeš kehittšmissuunnitelma. Sen mukaan pro gradu -tutkielmien laajuutta supistetaan ja panostetaan entistš enemmšn henkilškohtaisiin opintosuunnitelmiin. Tutkintojen keskimššršistš suoritusaikaa lyhennetššn tšllš tavoin. TŠllŠ hetkellš historian laitoksessa tehtšvien pro gradu -tutkielmien laajuus on keskimššrin 130 sivua ja vuonna 1998 valmistuneiden keskimššršinen kokonaisopintoviikkomššrš 206 opintoviikkoa. Pro gradujen sivumššršn pudottamisen ohella, ja vielš olennaisempaa on, ettš tutkielmien aiheet rajataan kapeammiksi, joten pitkšllinen lšhdemateriaalin tyšstšminen ja siten tutkielmaan kšytetty kokonaisaika supistuvat olennaisesti. Henkilškohtaisten opintosuunnitelmien tekeminen auttaa opiskelijaa jšsentšmššn opintonsa niin, ettei ÓylimŠŠrŠisiŠ, turhiaó opintojaksoja tule suoritetuksi Konkreetteja lšhiajan toimenpiteitš on myšs opiskelijoiden ja henkilškunnan yhteinen portfolio-piiri, joka aloittaa jo saadun mššršrahan turvin toimin- 1.Lampelan tyšllistymisselvitys, s. 2.

178 178 tansa syksyllš Toiseksi laitoksella on tavoitteena jšrjestšš muutaman vuoden všlein tieteellisen ja populaarin kirjoittamisen kurssi, joka on suunnattu laitoksen kaikkien oppiaineiden opiskelijoille, jatko-opiskelijoille ja opettajillekin ja johon kutsutaan esitelmšitsijšiksi historian popularisoijia, historiallisten romaanien kirjoittajia, kirjoittamisen ammattilaisia. Kolmanneksi vireillš on opintopiiri, jonka aiheena on ÓItaalisten kielten ja latinan historiaó ja joka kuuluu Antiikin kielet ja kulttuuri -opintokokonaisuuteen. Edelleen yhteistyšn lisššmiseksi on jo tehty pšštšs Oulu School of Japanies Studies -kšynnistšmisestš vuonna Kaksivuotinen Japanin historian -maisterikoulu on myšs valmisteilla Koska useat historian opiskelijoista sijoittuvat valmistuttuaan tiedotusalalle ja koska tiedotusalan kaikki koulutus on etelšisemmšssš Suomessa, laitoksen koulutustavoitteissa on myšs viestintššn painottuvan maisterikoulun jšrjestšminen. ViestintŠkoulutus antaa entistš paremmat tyšelšmšvalmiudet ja parantaa tyšllistymistš. TŠhŠn maisterikouluun sidotaan myšs uusi ensi lukuvuonna aloitettava paikallishistorian kirjoittamisen kurssi Maisterikoulun opiskelijoita, opettajiksi valmistuvia ja muillekin aloille valmistuvia varten on harkittu kuvien kšyttššn ja tulkintaan opettavaa kurssia. HistoriatieteissŠ paitsi kuvan tulkinta myšs sen kšyttš tekstien, esitelmien ja luentojen elšvšittšjšnš ja oppimista edistšvšnš menetelmšnš on taito, jonka kehittšmisen tarpeen myšs laitoksen henkilškunta tiedostaa Ð osin opiskelijapalautteen ansiosta. KehittŠmissuunnitelmassa on myšs tšmšn osa-alueen parantaminen Suunnitelmassa on myšs laitoksen jatko-opiskelijoiden yhteinen seminaari. KaksipŠivŠinen seminaari kokoaa yhteen historian laitoksen kaikkien oppiaineiden jatko-opiskelijat tutustumaan toistensa tyšhšn ja pohtimaan tutkimuksen metodologisia kysymyksiš sekš ongelmanasettelua. TŠmŠn johdosta myšs pro gradun tekijšiden toivotaan osallistuvan seminaariin. Perustutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa seminaari luentopšivškirjalla Uusia verkostoitumishankkeita on myšs vireillš. KevŠŠllŠ 1999 toimi Oulun yliopiston rehtorin asettama tyšryhmš, jonka tarkoitus oli pohtia tieteen ja tekniikan historian opetuksen nykytilaa ja kehittšmismahdollisuuksia. TyšryhmŠ esitti, ettš aluksi muodostetaan noin viiden opintoviikon opintokokonaisuus tieteen ja tekniikan historiasta ja sitš tarjotaan valinnaisena kaikkiin Oulun yliopiston tiedekuntiin, kunkin tarpeisiin ršštšlšitynš. TŠstŠ opetuksesta vastaisi pššosin historian laitoksen aate- ja oppihistoria. Myšhemmin toimintaa laajennetaan valtakunnalliseksi verkoston avulla Yhteenvetona voi todeta, ettš historian laitoksen opetus- ja oppimisympšristš on dynaaminen ja innovatiivinen. Laitoksella tehdyt kokeilut ja kšyttššn otetut uudet opetus- ja oppimiskšytšnnšt ovat kannustaneet laitoksen henkilškuntaa ja opiskelijoita. Konkreettien tulosten saavuttaminen on lisšnnyt rohkeutta entisestššn. Ideat ja uudistukset tulevat nopeasti osaksi jokapšivšistš arkea. 1008

179 179 Ehdotus korkealaatuisen perus- ja/tai jatkokoulutuksen yksiköksi ehdotusta täydentävät tilasto- ja taustatiedot 1008 Korkeakoulujen arviointineuvosto pyytää laatutyksikköehdotusta täydentäviä tilasto- ja taustatietoja, koska vuonna 1998 ehdotusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat toivoivat käsittelyn tueksi myös määrällisiä tietoja. Tilasto- ja taustatiedot pyydetään täyttämään lomakkeeseen siltä osin kuin se koulutuksen luonteen ja saatavilla olevien tilastojen mukaan on mahdollista sekä perustelemaan syy puuttuviin tietoihin. Arvioinnissa painotetaan koulutuksen laatua; määrällisiä tietoja käytetään lähinnä kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta. Yliopisto Laitos/yksikkö Oulun yliopisto Historian laitos, PL 1000, Oulu Lisätietoja antaa: Nimi ja asema Markku Mäkivuoti, amanuenssi Puhelinnumero Sähköpostiosoite Yliopiston ehdotus koskee (ympyröikää oikea vaihtoehto) 1 tiedekuntaa 5 tutkijakoulua 2 osastoa 6 yhteishanketta 3 laitosta 7 muuta, mitä? 4 koulutusohjelmaa Perustelkaa, miksi puuttuvia tilastotietoja ei voida antaa. (Esim. tutkintojen määriä ei voida ilmoittaa, koska kyse ei ole tutkintoon johtavasta koulutuksesta.) - 1. Yksikön opiskelijat ja koulutus Perustutkinto-opiskelijat Uudet opiskelijat

180 180 Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut ylemmät perustutkinnot Ylemmän kk-tutkinnon keskimääräinen suoritusaika vuosina 7,06 7,28 7,0 Jatko-opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut lisensiaatin tutkinnot Suoritetut tohtorin tutkinnot 5 5 4,5 Sivuaineopiskelijat (muualta kuin omasta yksiköstä) Opiskelijat yhteensä (arvio) Ulkopuolisten sivuaineopiskelijoiden suorittamat opintoviikot Erilliskoulutus (esim. opettajan pedagogiset opinnot) Opiskelijat yhteensä Yksikössä erilliskoulutuksessa suoritetut opintoviikot yhteensä Muu yksikön antama koulutus Yksikössä suoritetut muut opintoviikot yhteensä Mitä koulutusta? Yleisopintojakso P01021, Tieteen filosofiset perusteet Yleisopintojakso Y01082, Latinasta nykykieliin 2. Opetus-, tutkimus- ja muu henkilökunta Professorit + apulaisprofessorit Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat henkilötyövuosina 1,69 1,56 1,30 Yliassistentit Assistentit Tutkijat Muun henkilökunnan määrä Yksikön rahoitus Toimintamenomäärärahat, 1000 mk Ulkopuolinen rahoitus, 1000 mk

181 Tutkijakoulutoiminta Toiminta tutkijakoulun koordinaattorina tai partnerina (p) eri vuosina Historiatieteiden tutkijakoulu v alkaen, jossa laitos partnerina. Mukana yksi jatkokoulutettava. 5. Ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen valmistumisvuoden mukaan Työllistymisprosentti tutkinnon suorittamis 86,7* 87,5* 84,4* vuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa sijoittumistietojen lähde * Lähde: Tilastokeskuksen sijoittumisselvitys 1998 A. Lampela, Selvitys Oulun yliopiston historian laitokselta, v valmistuneiden sijoittumisesta työelämään (1998): v. 95, 82,8 %; v. 96, 100 %; v. 97, 83,9 % arviointi tiedon luotettavuudesta, esim. sijoittumisselvitysten vastaus-% 6. Kansainvälinen toiminta Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) lähteneet Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) saapuneet 1 1 Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) lähteneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) saapuneet 1 Toteutunut vieraskielinen opetustarjonta (ov) ,5

182 182 Arviointipalaute Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt Historian laitoksella on jo useamman vuoden ajan tehty opetuksen kehittämistyötä. Historian laitoksen omat tavoitteet kytkeytyvät yliopiston yleisiin tavoitteisiin sekä toiminta-ajatuksiin, joissa korostuvat mm. korkeatasoinen tutkimus ja opetus, eettisyys ja ennakkoluulottomuus. Hakemuksen perusteella syntyy käsitys pitkäjänteisestä kehittämisestä, joka on ollut tuloksekasta. Toiminnan systemaattisuutta kuvaa jatkuvan opetussuunnitelmatyön, kokeilutoiminnan ja systemaattisen palautteenkeruun nivominen yhteen Tutkimus ja opetus pyritään nivomaan toisiinsa. Hakemuksen mukaan opiskelijat pääsevät alusta alkaen kiinni tutkimuksen tekoon, mutta täsmentämättä jää, miten tämä käytännössä toteutuu. Kannatettava idea on se, että väitelleet pitävät täysimittaisen luentosarjan väitöskirjansa aihepiiristä. Henkilökunta luennoi tekeillä olevista tai valmistuneista tutkimuksistaan. Työelämätarpeita on kartoitettu selvityksellä sekä alumnipäivän avulla. Aktivoivat, vuorovaikutteiset opetusmenetelmät ovat lisääntyneet; opetuksessa korostetaan työelämästä nousevia tarpeita: vuorovaikutusta, suullista ja kirjallista ilmaisua sekä esiintymistaitoa. Opiskelijoille on laadittu menestyksellisesti henkilökohtaisia opetussuunnitelmia, joiden päivittämisestä ei tosin synny selvää kuvaa. Koulutuksen toteutus Käytettävät opetusmenetelmät ovat mielekkäitä tavoitteisiin ja sisältöihin nähden. Laitoksella on tehty useita opetuskokeiluja, useimmiten opiskelijoiden ideoimina, jotka ansaitsevat huomiota. Lievän ristiriidan tosin herättää luentomaisen opetuksen korostaminen monessa yhteydessä, vaikka toisaalla korostetaankin erilaisten opetusmenetelmien käyttämistä. Tavanomaisten opetusmenetelmien ohella nousevat esille essee- ja luentopäiväkirjatyöskentely ja niiden laatimisen tarjottu ohjaus, monimuoto-opetus, osallistuminen lehtien toimitus- ja painatustyöhön ja artikkelien popularisointi ja kongressitentti, joka viimeksi mainittu on myös vaihtoehtoinen suoritustapa. Erityisen ansiokasta on se, että monet näistä uusista, alunperin kokeiluina käynnistetyistä opetusmenetelmistä, ovat vakiintuneet laitoksen pysyviksi käytännöiksi. Yhteistyö ja kontaktimahdollisuudet opettajien kanssa ovat olleet erityisen kehittämisen kohteina. Myös tiimityöhön valmentava seminaarimuotoinen opetus on laajasti käytössä. Merkittävää on myös liittyminen tulevaisuuden tutkimuksen verkosto-akatemiaan. Laitoksen ilmapiiri vaikuttaa välittömältä, ohjaus aloitetaan jo hyvissä ajoin ensimmäisen vuosikurssin tiedotustilaisuudessa. Opinnäytteiden tekemiseen tarjotaan kirjallista ja suullista tukea. Keskeyttäneiden opinnäytteet pyritään tukemaan loppuun, valmiiksi asti. Harjoittelupaikkojen vähäisyys on monen muun laitoksen tavoin ongelma; tähän tarjotaan määrärahoja.

183 183 Informaatioteknologian uusia mahdollisuuksia on kokeiltu ja käytetty monipuolisesti hyväksi mm. videoseminaaria etäopetuksessa, Internetiä virtuaalisena oppimisympäristönä sekä sähköpostia tiedonsiirtämisessä. Uusia sovelluksia kehitetään jatkuvasti. Laitoksen yhteistyö on varsin aktiivista paikallisesti ja kansallisesti sekä opetuksen että tutkimuksen alueilla. Useita konkreettisia yhteistyömuotoja nimetään ja kuvataan. Kansainvälinen yhteistyö on kehittymässä; opiskelijavaihdon lisäämiseen tähtäävät ponnistelut ovat tuottamassa tulosta. Sen sijaan opettajavaihto on vähäistä. Työelämäyhteyksiä on pyritty tiivistämään erilaisin opiskelijoiden toimeksiantotehtävin. Harjoittelussa on ongelmia lähinnä resurssien puutteen vuoksi. Opetushenkilökunnan tieteellinen pätevyys on hyvä, mutta pedagogisista taidoista ei synny aivan yhtä pitävää varmuutta. Pedagogiseen koulutukseen on osallistuttu, mutta missä määrin, jää epäselväksi. Portfoliot ja opetuksen meritointijärjestelmä ovat käytössä. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Erityisen ansiokasta laitoksen opetuksen kehittämisessä on yhteistoiminnallisen opetuksen kehittämistyöryhmän (OKTR) käyttäminen opetuksen suunnitteluun, arvioimiseen ja uudistamiseen. OKTR:ssä on neljä opiskelijaa ja neljä opettajaa, ja se toimii yhteistyössä opiskelijoiden, ainejärjestön ja ylioppilaskunnan edustajien kanssa. Opetussuunnitelmia tarkistetaan vuosittain. Osoituksena kehittämisen jatkuvuudesta laitoksella on kehittämissuunnitelma, johon tulevana lukuvuonna kuuluu opintojaksojen keventäminen ja oppimiskeskeisyyden korostaminen. Opiskelijoilla on monta kanavaa sekä säännölliseen että jatkuvaan palautteen antamiseen. Luento- ja seminaaripalautteet kootaan yhteen palautepäivillä, joista tehdään julkinen muistio. Vapaamuotoisempi palaute- ja keskustelufoorumi on pari kertaa lukukaudessa kokoontuva perjantaiklubi. Laitos laatii lisäksi vuosittain itsearviointiraportin. Opiskelijoiden mukaan palautteen huomiointi näkyy opetuksen käytänteissä ja aihevalinnoissa. Oppimisen arvioinnissa painotetaan laajojen asiakokonaisuuksien hallintaa. Laitos on saanut useita tunnustuksia laadukkaasta työstään. Koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Kehittämissuunnitelmat vaikuttavat perustelluilta. Perustutkintojen keskimääräistä suoritusaikaa pyritään alentamaan supistamalla pro gradu -tutkielmien laajuutta ja panostamalla henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan entistä enemmän. Portfolio-piiri on hyvä idea. Viestintään painottuvan maisterikoulun perustaminen on mielenkiintoinen ajatus, mutta edellyttää rahoituskysymysten ja opiskelijavalinnan ratkaisemista Yleisarvio Historian laitos on pitkäjänteisesti opetuksen kehittämiseen panostanut dynaaminen ja opiskelijaystävällinen laitos, jonka pyrkimyksenä on koko

184 184 opetushenkilöstön voimin ponnistella kohti entistä parempaa opetuksen laatua. Monet innovatiiviset opetuskokeilut ovat vakiintuneet pysyviksi käytänteiksi, ja niiden vaikutuksesta koulutuksen laatuun on konkreettista näyttöä. Laitoksen vahvuutena ovat monipuoliset, tavoitteiden kannalta perustellut opetusmenetelmät, kehittynyt ohjaus, ansiokkaat arviointi- ja opetussuunnitelman kehittämiskäytännöt sekä opiskelijoiden panosta arvostava kehittämismyönteinen ilmapiiri. Puutteita laitoksella on etenkin harjoittelumahdollisuuksissa ja kansainvälisessä yhteistyössä, mitkä seikat laitos itsekin tunnistaa.

185 185 Oulun yliopisto: Matemaattisten tieteiden laitos Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 2001Ð2003 Matematiikan koulutusohjelmassa annetaan opetusta viidessš suuntautumisvaihtoehdossa, jotka ovat aineenopettajan, matematiikan, matematiikan ja tietotekniikan, sovelletun matematiikan ja tilastotieteen suuntautumisvaihtoehdot. Kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa on lehtori ja yhden lehtorin tehtšviin on liitetty koko laitoksen tutortoiminnan kehittšminen ja yllšpito. TŠllŠ hetkellš laitoksella on noin kuusisataa matematiikan pššaineopiskelijaa. Matemaattisten tieteiden laitos on tehnyt henkilškohtaiseen neuvontaan ja lšhikontaktiin pohjautuvasta tutoropetuksesta opiskelijan koko perustutkinnon ajan kattavan oppimisen ja opiskelun tukimuodon. TŠmŠn ansiosta opettajien ja opiskelijoiden všlinen vuorovaikutus on laitoksella kehittynyt todella innostuneeksi ja keskustelevaksi. Vuorovaikutteisen opetusmenetelmšn avulla on vaikeana pidetyn matematiikan oppimista kyetty merkittšvšsti helpottamaan. Laitos on nimetty vuosiksi 1999Ð2000 valtakunnalliseksi koulutuksen laatuyksikšksi. Tunnustus antoi pontta mššrštietoisen kehittšmistyšn jatkamiseksi. Olemme tutoroinin kehittšmisen lisšksi keskittyneet erityisesti opetussuunnitelmatyšhšn sekš opetuksen ja tutkimuksen yhteyden lujittamiseen. LisŠksi olemme tehneet kehittšmistyštš myšs valtakunnallisella tasolla. Myšs kansainvšlistš yhteistyštš on lisštty. Seuraavassa kerromme pššpiirteet laitoksen opetuksen toteuttamisesta, mutta painotamme erityisesti vuonna 1997 tai sen jšlkeen toteutettuja kehittšmistoimia ja uudistuksia.opetuksen kehittšmisen historiasta laitoksella voi lukea julkaisusta: Óopetus uusiksi matemaattisten tieteiden laitoksellaó. 1 Laitoksen mššršllinen tulos on jatkanut kasvuaan edellisessš huippuyksikkšhakemuksessa ilmoitetusta vuoden 1996 tilanteesta. TŠstŠ kerromme myšs. Olemme noudattaneet pššsššntšisesti edellisen hakemuksen tekstipohjaa, jotta tarvittaessa helposti voidaan hahmottaa, mitš muutosta ja uutta laitoksellamme on tapahtunut. 1.Huovinen, A Opetus uusiksi matemaattisten tieteiden laitoksella. Uutisia opetuksen kehittšmisestš Oulun yliopiston laitoksilla 2/ Oulun yliopistopaino. Vuoden 1997 huippuyksikkšhakemus lšytyy teoksesta yliopistokoulutuksen laatuyksikšt. Arviointineuvoston julkaisuja 5/1998, s. 94Ð 105.

186 186 1 Koulutuksen tavoitteet ja sisšltš Tavoitteet ja niiden toteutuminen Laitoksen toiminta-ajatuksena ja -tavoitteena on všlittšš ja edistšš matemaattista ja tilastotieteellistš asiantuntemusta ja yleistietšmystš Oulun yliopiston muodostamassa tiedeyhteisšssš sekš ympšršivšssš yhteiskunnassa; kouluttaa edustamiensa alojen kansainvšlisiš asiantuntijoita elinkeinoelšmšn, hallinnon, opetuksen ja tutkimuksen tehtšviin; tehdš korkeatasoista teoreettista, metodista ja soveltavaa tutkimusta kansainvšliselle forumille ja ympšršivšn yhteiskunnan sekš teollisuuden kšyttššn; valmistaa vuosittain noin 35 korkeatasoista matemaattisten aineiden opettajaa sekš yhteensš noin 20 matemaatikkoa tai tilastotieteilijšš Koulutuksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain kšyttšmšllš riittšvšsti aikaa opiskelijoiden yksilšlliseen ohjaamiseen ja kehittšmšllš jatkuvasti opetus- ja tenttikšytšntšjš. TŠllaista kehitystyštš on jšrjestelmšllisesti tehostettu koko ajan, mikš on johtanut niin opintoviikkomššrien kuin perustutkintojenkin mššršn dramaattiseen kasvuun. Vuosikymmenen vaihteessa laitokselta valmistui vuosittain noin 20 matematiikan tai tilastotieteen filosofian maisteria. Vuonna 1996 valmistui jo 41 perustutkintoa, 1997 perustutkinnon suorittaneita oli 49 ja viime vuonna 45. TŠnŠ vuonna on syyskuun puolivšliin mennessš hyvšksytty 40 pro gradu -tutkielmaa. TŠmŠ kertoo opetuksen kehittšmisen vaikutuksesta kšytšntššn Perustutkintojen mššršn voimakas kasvu viime vuosina nškyy myšs jatkoopiskelijoiden mššršn jatkuvana lisššntymisenš. Laitoksella on kaksi jatkokoulutus-paikkaa valtakunnallisessa matemaattisen analyysin ja logiikan tutkijakoulussa, yksi paikka valtakunnallisessa sovelletun sšhkšmagnetiikan tutkijakoulussa sekš yksi paikka opettajien matematiikan, fysiikan ja kemian valtakunnallisessa tutkijakoulussa. Edelleen kaksi opiskelijaa kuuluu paikalliseen Infotech Oulu Graduate School- tutkijakouluun. Suoritettujen lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen lukumššrš on vuosikymmenen kuluessa nopeasti lisššntynyt. Jatkoopiskelijoita (lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon tšhtššviš) on laitoksella tšllš hetkellš hiukan yli kuusikymmentš, joista syyslukukaudella 1999 lšsnšolevaksi ilmoittautuneita on 28. Jatko-opiskelijoista vierasmaalaisia on kaksi Opetus on nopeasti kansainvšlistymšssš: laitoksen opiskelijoita osallistuu vaihto-ohjelmiin ja ensimmšiset ulkomaiset opiskelijat ovat valmistuneet omista suuntautumisvaihtoehdoista Opetuksen ja opetussuunnitelman kehittšmiskšytšnnšt Laitoksella on toiminut syksystš 1991 lšhtien opetuksen kehittšmistyšryhmš, jonka tyš nškyy laitoksen opetuskšytšnnšssš ja opetuksen arvostuksessa. Matemaattisten tieteiden koulutusohjelman opiskelijat osallistuvat aktiivisesti opetuksen kehittšmiseen ja tuovat rohkeasti omat kehittšmisideansa laitoksen kšyttššn. KehittŠmistyšryhmŠssŠ on ollut alusta lšhtien opiskelijajšseniš ja

187 187 nykyisessš organisaatiossa on peršti kuusi opiskelijajšsentš eri vuosikursseilta ja suuntautumisvaihtoehdoista. TŠmŠ sekš tutortoiminta mahdollistavat jatkuvan opiskelijapalautteen saannin ja edesauttavat hyvšn opiskeluilmapiirin syntymistš. EpŠkohtiin voidaan puuttua všlittšmšsti niiden ilmaannuttua. Opetuksen kehittšmistyšryhmšn jšsenistš ja toiminnasta tiedotetaan ilmoitustauluilla ja kansioissa, joihin on koottu laitoksen opetuksen kehittšmisen historia sekš opetuksen kehittšmiseen liittyvšš kirjallisuutta. NŠmŠ kansiot muodostavat matematiikan laitoksen OPETUSPORTFOLION. Sen avulla luotu tietoisuus opetustehtšvšn arvostuksesta ja kehittšmisen perinteestš laitoksella on entisestššn lisšnnyt opiskelijoiden mielenkiintoa kehittšmistyštš kohtaan. LisŠksi opiskelijat ovat alkaneet arvostaa opetusta entistš enemmšn: luentosalit ovat tšyttyneet ŠŠriŠŠn myšten. ErŠs huomionarvoinen toimenpide on ollut kšyttšš ulkomaisissa yliopistoissa opintojaan suorittaneiden opiskelijoiden mukanaan tuomaa materiaalia ja kokemuksia opetuksen kehittšmisessš. Myšs toiminta yliopiston opetuksen kehittšmistoimikunnassa (lyhenne KOTKA) on tuonut uusia virikkeitš laitostasolle. Erityisesti kurssien sisšllšlliseen ja pedagogiseen kehittšmiseen on panostettu ja tštš tyštš tullaan myšs tulevaisuudessa jatkamaan. Kun vuonna 1995 opetussuunnitelmaa kehitettiin mššrittelemšllš tutkinnon ydin, on nyt siirrytty kurssien tasolle: jokaisesta oppikurssista mššritellššn vuoden 1999 aikana osaamisydin ja samalla kiinnitetššn huomiota kurssin kuormittavuuteen. TŠllŠ tavoin opiskelijalle jšrjestetššn optimaalinen viitekehys paitsi oppimiseen, myšs tutkinnon suorittamiseen mššršajassa Kohti opetuksen ja tutkimuksen yhteyttš Matematiikan opetuksessa on pyritty entisestššn lšhentšmššn tutkimusta ja opetusta. TŠhŠn pššmššrššn on ponnisteltu kahdella tavalla: lisššmšllš oppijalšhtšistš tyšskentelyš ja tuomalla uusinta tutkimustietoa opetukseen. Onnistuneita esimerkkejš viimeksimainitusta toiminnasta on laitoksella useita. KesŠllŠ 1999 jšrjestettiin laitoksella konferenssi sekš analyysin alalla (FSDONA-99, Function Spaces, Differential Operators and Nonlinear Analysis) ettš algebrassa (Groups and Combinatorics). Tilaisuuksiin osallistui kotimaisten ja ulkolaisten asiantuntijoiden lisšksi myšs runsaasti laitoksen omia jatko- ja perustutkintoopiskelijoita. Vuosittain jšrjestetššn parin viikon mittaisia tiiviskursseja laitoksen tutkimustoimintaan liittyviltš matematiikan osa-alueilta. NŠihin kursseihin pyritššn saamaan sekš opiskelijoita ettš opettajia myšs yliopiston ulkopuolelta. TilastotieteessŠ, erityisesti parametrittomien menetelmien, yleistettyjen lineaaristen mallien ja aikasarja-analyysin kursseilla on esitelty ja harjoiteltu kaikkein uusimpienkin tutkimustulosten soveltamista. Koulutuksen yhteys tieteelliseen tutkimukseen on luonnollisesti parhaimmillaan tutkijakoulujen toiminnassa sekš jatkokoulutusseminaarien yhteydessš. Toinen puoli asiaa on kuitenkin tutkijamaisen tyšskentelyn opettaminen jo perustutkinnon ensimmšisistš kursseista alkaen. TŠhŠn pyrimme kehittšmšllš opiskelijoiden kykyš ja rohkeutta matemaattisten ongelmien muotoiluun ja ratkaisuun erilaisten kotitehtšvien, mutta myšs workshoptyylisen opetuksen jšrjestšmisen avulla. 1009

188 188 TyšelŠmŠn tarpeet Laitokselta valmistuneiden rekrytointi teollisuuden palvelukseen on voimakkaasti lisššntynyt. MikŠ ilahduttavinta, yritysten suhtautuminen myšs jatko-opiskelijoiden sekš lisensiaaatin tai tohtorintutkinnon suorittaneiden palkkaamiseen on viime vuosina muuttunut positiiviseksi.vaativat ongelmat johtavat usein ilmišn kuvaamiseen matemaattisilla malleilla, nšiden mallien ominaisuuksien tutkimiseen ja tehokkaiden ratkaisumenetelmien kehittšmiseen. Tekniikan kehittyvšt alat painiskelevat sellaisten ongelmien parissa, joiden ratkaisemisessa vahva matemaattinen koulutus on ehdoton edellytys. Yliopiston lšheisyydessš sijaitsevissa teollisuusyrityksissš on jo niin paljon matemaattisesti koulutettua vškeš, ettš laitoksella on harkittu pysyvšisluonteisen elimen perustamista koordinoimaan ulkopuolelta tulevia opinnšyteaiheita. Toiminta tapahtuisi tietysti yhteistyšssš yksityisen sektorin kanssa ja se helpottaisi opinnšytteiden ohjaajien tehtšviš Perustutkintotasolla tyšelšmšn vaatimusten huomioiminen konkretisoituu edelleen kasvavana mššršnš opinnšytetšitš, jotka on tehty kšyttšen hyvšksi yhteistyškumppaneiden tietšmystš sovelluksista ja laitoksen tarjoamaa matematiikan asiantuntemusta. Myšs tilastotieteessš tutkielmien aiheet pyritššn mahdollisuuksien mukaan valitsemaan opiskelijoiden tyšnantajien intressien mukaisiksi. Oulun toimintaympšristšssš ylivoimaisesti tšrkeimpiš tilastotieteen yhteistyštahoja ovat lššketieteelliset tutkimuslaitokset ja projektit, ja juuri tšmš erikoisala tarjoaa myšs tilastotieteen opiskelijoille hyvšt tyšllistymismahdollisuudet. Laitokselle on vastikššn perustettu sekš biometrian ettš ekonometrian professorin virat. Biometrian virka kattaa lššketieteellisten sovellutusten lisšksi myšs metsštieteelliset ja biotieteelliset sovellutukset Opiskelijoiden tyšharjoittelun kehittšmiseen on kiinnitetty erityistš huomiota, mikš on parantanut opiskelumotivaatiota. Harjoittelun pšštteeksi opiskelijat pššsevšt nyt esittelemššn omia kokemuksiaan tyšelšmšseminaareissa. NŠin muutkin opiskelijat pššsevšt tutustumaan toistensa všlityksellš moniin sovelluksiin. TŠmŠn lisšksi useat laitokselta valmistuneet ja teollisuuden palvelukseen siirtyneet matemaatikot ovat kšyneet kertomassa kokemuksistaan palautepšivien tilaisuuksissa: laitoksen koko ajan lisššntyviš yhteyksiš tyšelšmššn on hyšdynnetty jšrjestšmšllš palautepšivinš tilaisuuksia, joissa laitokselta valmistuneet, sittemmin yliopiston ulkopuolelle siirtyneet valmistuneet opiskelijat ovat kertoneet kokemuksistaan ja antaneet hyviš vihjeitš opetussuunnitelman kehittšmistš varten. Laitoksen kasvatteja on pyydetty pitšmššn sššnnšllisesti yhteyttš opetushenkilškuntaan ja palautetta onkin saatu mm. sšhkšpostitse runsaasti. Saatua informaatiota on sitten všlitetty opiskelijoille ns. pedagogisten luennonavauksien yhteydessš Yksilšlliset opintosuunnitelmat ja vaihtoehtoiset suoritustavat On ilmeistš, ettš perinteinen tentti, jossa sangen rajatussa ajassa muistitiedon pohjalta ratkaistaan joukko vaativia tehtšviš, ei aina anna oikeaa kuvaa opiskelijan kyvykkyydestš. Vaihtoehtoisten kurssien suorittamismahdollisuuksien etsintššn on laitoksella kiinnitetty suurta huomiota yhš enenevissš mššrin. TenttikŠytŠntšjŠ parannettaessa on laitoksen tuottamilla kursseilla kehitetty perinteisten tenttien rinnalle lukuisia vaihtoehtoisia menettelyjš. NŠitŠ ovat: 1) tentti korvataan tai tšydennetššn harjoitustyšllš, 2) osa kurssista suoritetaan tentillš, osa seminaarityšllš

189 189 ja -esitelmšllš, 3) hylštty koesuoritus tšydennetššn kotitentillš ja suullisella kokeella, 4) koesuoritusta tuetaan ohjatuilla pistelaskuharjoituksilla, 5) koesuoritusta tuetaan testikokeilla ja suullisella palautteella, 6) kšytetššn yhdistettyš koti- ja perinteistš tenttiš ja 7) sovelletaan jatkuvaa arviointia ja jšrjestetššn koko kurssin kattava loppukuulustelu, 8) suoritetaan tentti tietokoneen avulla ns. mikrotietokonekuulusteluna. LisŠksi tenttitehtšvien laadintaan on kiinnitty entistš enemmšn huomiota. TenteistŠ jšrjestetššn yleensš palautetilaisuudet, joissa selvitetššn epšselviksi jššneet asiat ja joissa on mahdollisuus molemminpuoliseen kritiikkiin.1009 Yhteiskunnan ja tyšelšmšn vaatimusten nopea lisššntyminen tšllš vuosikymmenellš on tehnyt všlttšmšttšmšksi myšs matematiikan koulutuksen monipuolistamisen tšmšnhetkisiš vaatimuksia vastaavaksi. TŠhŠn haasteeseen on Oulussa matemaattisten tieteiden laitoksella vastattu jo vuosien ajan lisššmšllš kurssitarjontaa ja etsimšllš erilaisia kurssien suoritustapoja sekš parantamalla yksilšllistš ohjausta ja opinto-ohjelmien joustavuutta. Myšs aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat voivat valita opintojaan soveltavien kurssien valikoimasta. TŠllŠ tavoin voidaan antaa tuleville opettajille laajempi kšsitys sekš matematiikan sovelluksista ettš matematiikasta itsestššn. Yksilšllisten opintosuunnitelmien tarjonta nškyy myšs lisššntyneenš mššršnš opiskelijoita, jotka valitsevat sivuaineopintojaan muistakin tiedekunnista, kuten teknillisestš tiedekunnasta. TŠllaisille opiskelijoille annetaan ohjausta yksilšllisten opintoohjelmien rakentamiseen, jotta matematiikan opinnot ja valittujen sovellusalojen opinnot tukisivat mahdollisimman hyvin toisiaan Yhteistyš Matemaattisten tieteiden laitoksen yhteistyš yliopiston sisšllš on vilkasta ja luontevaa. Erilaisia yhteishankkeita sekš opetuksen ettš tutkimuksen alueella on kaikkien tiedekuntien kanssa. Yhteydet Oulun Normaalikouluun kehittyvšt jatkuvasti: laitoksella pitkššn tyšskennellyt tohtori siirtyi normaalikoulun opettajaksi, mikš entisestššn lisšš yhteistyšn syvyyttš. Laitoksen yhteistyš koulujen kanssa ulottuu lšhes koko maahan. Henkilškunta (opettajat ja tutortoiminnassa harjaantuneet eri vuosikurssien opiskelijat) ovat vierailleet kymmenissš lukioissa puhumassa matemattisista tieteistš mahdollisena elšmšnurana. Edelleen laitoksen kursseille on otettu opiskelijoita myšs lukioista, esim. Salakirjoitukset-kurssin suoritti viime vuonna yli kolmekymmentš lukiolaista, joiden kouluille luennot všlitettiin videoopetuksena. Tilanteessa, jossa kilpailu opiskelijoista on kiihtynyt, on matemaattisten tieteiden laitos onnistunut tšyttšmššn aloituspaikkakiintišnsš hyvin, mihin lukioyhteistyšllš tietysti on tšhdšttykin. KansainvŠlisen opiskelijavaihdon osalta mainittakoon, ettš matemaattisten tieteiden laitos on solminut kahdenvšlisiš Socrates-sopimuksia 12 kappaletta (Graz, Kššpenhamina, Leeds, Leibniz, Liege, Lund, Praha, Reykjavik, Rooma, Santader, TŸbingen, Utrecht). Lukuvuoden 98Ð 99 aikana vaihtoon osallistuu 9 laitoksen opiskelijaa TeollisuusyhteistyštŠ lšhinnš tutkimukseen painottuen laitos tekee mm. VTT-Elektroniikan ja VTT- Tietotekniikan, Soneran, Rautaruukin, Outokummun, Nokian, Teknillisen korkeakoulun ja JyvŠskylŠn yliopiston kanssa. 1009

190 190 2 Koulutuksen toteutus Opetuksen taso, opiskelijoiden arviot Opiskelijapalautteen perusteella laitoksen opetus on kiistatta korkeatasoista. Palautetta kerštššn sekš kirjallisesti ettš jatkuvana keskustelupalautteena opetustilanteiden yhteydessš, tutorointitilanteissa ja kurssien palautekeskusteluissa. Palaute on viime vuosina ollut erittšin yhdensuuntaista. Kiitosta saavat tutorit, opettajaðoppilasvuorovaikutus ja opettajien hyvš ammattitaito. HyvŠn ilmapiirin kautta saatu opiskelumotivaatio on lisšnnyt myšs opintomenestystš. Opiskelijoilta on tiedusteltu kyselylomakkeilla vaikutelmia ensimmšisen opiskeluvuoden opinnoista. Seuraavassa on viimeisimpiš (1998/1999) kokemuksia opiskelusta laitoksella: 1009 Óinnokas ja ystšvšllinen ilmapiirió 1009 Ópakko kehaista ettei musta missššn aiemmin ole nšin hyvšš huolta pidettyó 1009 Óopintoja on mahdollista suorittaa omaan tahtiin, apua saa jokainen henkilškohtaisesti, opiskelu mahdollistettu muidenkin tiedekuntien opiskelijoille, harjoituksia pitkin pšivšš, moneen makuun aikojaó 1009 Ójatkuva opetuksen kehitys ja opiskelijoiden huomioiminenó 1009 Ótutortuvasta saa opastusta ja rohkaisuaó 1009 Ótutortoiminta ja lukupiirit ovat ehdottomasti ylihyviš juttujaó 1009 Óbyrokratia on všhšistšó 1009 ÓselitetŠŠn asiat moneen kertaan ja jaksetaan neuvoaó 1009 ÓkysymistŠ ei tarvinnut kainostellaó 1009 Samat asiat korostuvat kaikkien vuosikurssien palautteista. ErityistŠ kiitosta opettajat ovat jo vuosien ajan saaneet hyvin valmistelluista ja selkeistš luennoista ja harjoituksista sekš luentomonisteista. Myšs kansainvšlisissš vaihto-ohjelmissa mukana olevien vierasmaalaisten opiskelijoiden palaute on ollut positiivista. Prahan Kaarlen yliopiston opiskelijat olivat yllšttyneitš luentomateriaalien kattavuudesta ja totesivat opetuksen olevan niin hyvin suunniteltua, ettš všhšisellškin suomen kielen taidolla kykenee luentoja seuraamaan Palautteen ansiosta luento-opetusta ja sitš tukevia opetusmuotoja on pyritty kehittšmššn entistš vuorovaikutteisemmiksi. Tutortoiminnalla, opintopiireillš ja erilaisilla laskuharjoituskšytšnnšillš aktivoidaan opiskelijoita jatkuvaan opiskeluun. Workshop-tyšskentely pienissš ryhmissš, joissa opiskelijat tekevšt assistentin opastuksella harjoitustehtšviš luentomuistiinpanoihin nojautuen on vakiintunut yleiseksi tutkimuslšheiseksi tyštavaksi. LisŠksi tietokoneiden kšyttšš on lisštty erityisesti sovellusorienteisen matematiikan ja tilastotieteen koulutuksessa. Harjoitustšiden ja kotitehtšvien teossa kšytetššn apuna sšhkšpostia aina tarvittaessa Opetushenkilškunnan pedagogiset taidot ja tieteellinen pštevyys Laitoksen henkilškunnan tieteellinen pštevyys ja pedagogiset taidot ovat hyvšt. Laitoksen professorit, yliassistentit ja lehtorit ovat poikkeuksetta tieteellisesti hy-

191 191 vin ansioituneita ja aktiivisia tutkimustyšssš. Vuonna 1996Ð1998 laitoksen henkilškunta julkaisi keskimššrin 40 kansainvšlistš artikkelia vuosittain. Henkilškunnasta on tohtoreita 21 ja lisensiaatteja 4, jos jatkokoulutuspaikkoina olevia assistentuureja ei lueta mukaan. Laitoksella pohditaan sššnnšllisesti matematiikan opetukseen liittyviš ongelmia ja opettajat kehittšvšt aktiivisesti henkilškohtaisia taitojaan. Opetusansiot otetaan huomioon virantšytšissš ja opetuksen kehittšmisyksikšn jšrjestšmš pedagoginen koulutus hyšdynnetššn tehokkaasti. Viimeisin tenttien ja oppimisen arvioinnin kehittšmistš kšsittelevš koulutus (kevššllš 1999) oli mm. mainio virikkeistšjš laitoksen tenttikokeiluille. LŠhitulevaisuudessa jšrjestettšvššn draamapedagogiikka koulutukseen osallistuu laitokselta yksi henkilš. KevŠŠllŠ 1999 kolme laitoksen opettajaa (koulutuksen aloitti syksyllš 1997 kahdeksan lisensiaattia ja tohtoria) sai jo valmiiksi 35 ov:n laajuiset pedagogiset opinnot Tunnustukset ja palkinnot Matemaattisten tieteiden laitos on nimetty vuosiksi 1999Ð2000 valtakunnalliseksi koulutuksen laatuyksikšksi. Muita laitoksen hyvšstš opetuksestaan saamia tunnustuksia ovat muiden muassa seuraavat: (i) Oulun yliopiston hallitus on myšntšnyt matemaattisten tieteiden laitokselle opetuksen kannustusrahaa vuonna 1994 ja palkitsemisrahaa vuosina 1995 ja Vuonna 1997 laitos nimettiin yhdeksi yliopiston kolmesta opetuksen huippuyksikšstš. (ii) Kolme laitoksen opettajaa on saanut 1990-luvulla yliopiston rehtorin myšntšmšn hyvšn opettajan palkinnon; (iii) laitoksen tutor-toiminnan kehittšmisestš vastaava lehtori sai 1999 Yliopistonlehtorienliiton 30-vuotisjuhlien yhteydessš valtakunnallisen tunnustuspalkinnon yliopisto-opetuksen hyvšksi tehdystš tyšstš Oppimisen ohjaus, tutortoiminta ja opintoneuvonta Laitoksen opinto-ohjaus ja oppimisen ohjaus on jo maankuulua ja se on vakiinnuttanut asemansa. Paluu perinteiseen opetus ja opiskelumalliin ei ole enšš kuviteltavissa. Ohjausta antavat opintoneuvojan ja amanuenssin lisšksi pienryhmšohjaajat, tutorit ja kšytšnnšssš koko laitoksen henkilškunta. Opinto-ohjausta ei ole eristetty muusta opetustoiminnasta, vaan on pyritty opiskelijan kokonaisvaltaiseen ohjaukseen ja tukemiseen. Opintojen aloitusvaiheen ohjauksella varmistetaan oppilaiden myšnteinen sitoutuminen opiskeluun ja tšhdštššn siihen, ettš jokaisen tavoitteellinen oppiminen kšynnistyisi mahdollisimman kitkattomasti. Laitoksen tutoropetuksen sydšmen muodostaa taukotupa: Laitoksen kšytšvšlle on jšrjestetty ns. pšivystyspiste/taukotupa. Se on kaikille opiskelijoille avoin tila. PŠivystys tilassa on arkisin 8Ð16, jolloin on paikalla sekš opiskelija- ettš opettajatutoreita. Tilassa autetaan kotitehtšvien ratkaisemisessa, oppimateriaaliin tutustumisessa, kokeisiin valmistautumisessa sekš muissa opiskeluun liittyvissš kysymyksissš. Taukotupaan on kerštty myšs kursseihin liittyvšš oppimateriaalia.1009 Uusien opiskelijoiden taival alkaa infoviikon kautta. Infoviikko toteutetaan yhteistyšssš pienryhmšohjaajien, opintoneuvojan, tutorvastaavan ja laitoksen muun henkilškunnan kanssa. Mukana on myšs laskututoreita. PienryhmissŠ annetaan tietoa opiskelusta, tutoroinnista, suuntautumisvaihtoehdoista, sivuainevalinnoista ja tutustutaan opintoneuvojaan, tutorvastaavaan ja opettajiin. Opiske-

192 192 lijoita autetaan myšs lukujšrjestyksen suunnittelussa. PienryhmŠtapaamisten lisšksi infoviikkoon kuuluu koulutusohjelman esittelytilaisuus, jossa kerrotaan myšs laitoksen tutkimustoiminnasta ja valmistuneiden tyšhšnsijoittumisesta. TŠllŠ koko ensimmšisen opiskeluviikon kestšvšllš projektilla on ollut opiskelijoita motivoiva vaikutus: opiskelijat ovat sitoutuneet tyšhšnsš aikaisempaa paremmin ja alkuvaiheen keskeyttšminen on všhentynyt Koulutusta pienryhmšohjaukseen jšrjestetššn sekš syksyllš ettš kevššllš. Jokainen pienryhmšohjaaja tekee tulevasta ohjaustyšstššn ns. ohjaussuunnitelman, joka tarkastetaaan laitoksella. Erityisen positiivisena on koettu laskututorien esiintyminen pienryhmšohjaajina, nšmš kun jo tuntevat laitoksen henkilškunnan ja toiminnan Opiskelijatutorit (laskututorit) tyšskentelevšt tutoropettajien kanssa lšpi vuoden. Ohjattavista kursseista riippuen opiskelijatutoreiksi valitaan toisen vuoden tai sitš vanhempia opiskelijoita. Usein opiskelija voi olla tutorina myšs kurssilla, jota hšn itse suorittaa. Tutortoiminta koskee kaikkia matematiikan pššaineja sivuaineopiskelijoita. Toimintaa ryhdyttiin jatkamaan ÓkesŠlukukaudelleÓ muutama vuosi sitten, siten ettš matematiikan kursseja opiskeltiin kesšaikaan opiskelijatutoreiden ohjaamissa pienryhmissš (opiskelupiirit), jolloin korostui opiskelijoiden itsenšinen tyšskentely. KesŠtutorkokeilut onnistuivat yli odotusten ja viimeisen kahden vuoden aikana kesštutoropetusta on annettu useista kursseista. KesŠllŠ 1999 nšin toteutettiin viisi kurssia Opiskelupiirissä opiskelijaryhmä käy tutorin ohjaamana läpi haluamansa kurssin materiaalin (luennot ja harjoitukset), josta sen jälkeen järjestetään tentti. Toiminta on saanut osallistujilta vankan kannatuksen. Tätä menettelytapaa voi pitää myös yhtenä uutena suoritus- ja tenttimetodina Opiskelupiirit on otettu kšyttššn jokseenkin kaikilla tavallisillakin luentokursseilla syksystš 1999 lšhtien Tutorit ovat kokeneet opiskelijoiden ohjauksen ja motivoimisen myšnteisenš ja haastavana tehtšvšnš. Toiminnan positiivisina puolina mainitaan uudet kokemukset, ystšvystyminen toisiin opiskelijoihin, aiemmin opittujen asioiden kertaus ja syvšllinen oppiminen sekš harjoittelu tulevia aineenopettajaopintoja varten. Tutorointi sopii hyvin laitokseen tulevien opettajien tyšhšn perehdyttšmiskoulutukseksi Tutoroinnista osallisiksi pššsseillš opiskelijoilla opinnot sujuvat aikaisempaa joustavammin ja kirjalliset tyšt ovat parempia. KotitehtŠviŠ ratkaistaan ahkerammin, mikš nškyy tenttivastauksissa lisššntyvšnš osaamisena. SyvŠllisesti opittu asia on helppo palauttaa mieliin, mikš auttaa jo opetetun asian varaan rakentuvien jatkokurssien ohjaamista. Tutoroinnin merkitys kuvastuu hyvin erššn opiskelijapalautteen lauseesta: ÓOn se hyvš, ettš meitš ei jštetš tšysin oman onnemme nojaan, kun tulemme lukiosta, missš vastuu ei ollut itsellš, vaan toimittiin tšysin opettajan johdolla.ó Muutoinkin saatu palaute on ollut erittšin myšnteistš. Opiskelijatutortoiminta on lisšnnyt ryhmštyšskentelyš ja piristšnyt perinteisiš opetusmuotoja lisššmšllš vuorovaikutusta opetustilanteissa. SillŠ on edistetty opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja epšmuodollisen, yhteistoimintaan

193 193 kannustavan oppimisilmapiirin syntymistš, kommunikaatiotaitojen kehittymistš, opiskelijoiden toisiinsa tutustumista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tutortoiminnasta hyštyvšt kaikki suuntautumisvaihtoehdot ja myšs sivuaineopiskelijat. Tutorointi auttaa ulkomaalaisten opiskelijoiden integroitumista laitokseen, mikš edistšš kansainvšlistymistš Matemaattisten tieteiden laitoksella kehitetyt tutorointimuodot soveltuvat myšs kouluihin. Laitoksen tuella on useissa kouluissa kokeiltu tutortoimintaa ja saatu palaute on ollut rohkaisevaa. Tavoitteena kokeilussa on yhteistoiminnallinen oppiminen. Myšs matematiikan arvostusta ja opiskelumotivaatiota oppilaiden keskuudessa pyritššn kasvattamaan kouluvierailuilla, joiden aikana opiskelijat esittelevšt koulujen oppilaille laitosta ja opiskelua siellš. Kuten aikaisemmin mainittiin, on kiinnostus matemaattisiin aineisiin saatu kasvamaaan ja laitoksen on onnistunut lisštš opiskelijamššriššn eri suuntautumisvaihtoehdoissa Laitoksen tutortoimintaan on kšyty tutustumassa Oulun yliopiston laitosten lisšksi myšs Helsingin, Kuopion, Rovaniemen ja Tampereen yliopistoista sekš Kajaanin ja Rovaniemen teknillisestš oppilaitoksesta ja monista Oulun seudun lukioista. Laitoksemme opiskelijat ovat puolestaan olleet mukana lukuisissa valtakunnallisissa tapahtumissa ja koulutustilaisuuksissa. Joihinkin lukioihin on rakennettu sšhkšpostin kautta toimiva tutorointilinja, jossa matematiikan opiskelijat ohjaavat koulun oppilaita Matemaattisten tieteiden laitoksen opettajien innostus vuorovaikutteiseen opetusmenetelmššn ja tutoroinnin kehittšmiseen on nškynyt myšs julkaisutoiminnassa. 1 Matemaattisten tieteiden laitos on ottanut yhdeksi tehtšvškseen matematiikan arvostuksen nostamisen koko maassa. 2 Ehdottomana erityisyytenš voi pitšš laitoksen opettajan suorittamaa ÓMatkaopas tiedeyhteisššnó- kirjasen kššnnšstyštš italian kielelle. 3 Oulun yliopistossa tšmš kirja annetaan kaikille uusille opiskelijoille, ja sitš on nyt testattu myšs Rooman yliopiston matematiikan laitoksella Huovinen, Hannula, Palovaara Tutoroinnin monet kasvot. Teoksessa: Tiedeyhteisšn tuli. Dialogeja 1.Oulun yliopistopaino; KesŠllŠ 1999 laitoksen opetusmenetelmšstš on kirjoitettu englanninkielinen artikkeli, joka julkaistaan vuoden 2000 aikana. Juttuja laitoksen opetusuudistuksista on ollut mm. Kalevassa, Pohjolan Sanomissa, Koillissanomissa, Savon Sanomissa, Lapin Kansassa ja Dimensiossa. Tulossa on myšs artikkeli: Keranto, VŠŠnŠnen; ÓMatematiikan aineenopettajien pro gradut palvelemaan paremmin kouluopetusta ja sen kehittšmistš: yhteistyšprojektin luonnehdintaa ja erittelyšó. 2.Laitoksen edustajat puhuvat matematiikan ja luonnontieteiden aseman ja niiden oppimisen ja laadukkaan opettamisen puolesta vuosittain useissa julkisissa tilaisuuksissa Laitoksen professori Vesa Mustonen on OPM:n johtaman LUMAtalkoiden tukiryhmšn jšsen. 3.Julkaistu nimellš Karjalainen ja Kumpula GUIDA NEL VIAGGIO VERSO LA COMUNITA«DEL SAPERE. Oulun yliopistopaino. KŠŠntŠjŠ on Barbara D«Ambrogi.

194 194 3 Koulutuksen arviointi Tutkinnot ja opintoviikot Laitoksella 90-luvun alussa aloitettu voimakas ja mššrštietoinen opetuksen kehittšmistoiminta nškyy hyvin tutkintojen ja opintoviikkojen mššrissš. Tutkintojen mššrš on kohonnut selvšsti, kuten seuraavasta taulukosta nškyy Matemaattisten tieteiden laitoksella suoritetut tutkinnot vuosina 1992Ð FK+FM FL FT Vuosi 1997 oli laitoksen historian ennštysvuosi maisterien ja tohtorin tutkintojen mššršllš mitattuna. Nyt nšyttšš, ettš tšnš vuonna valmistuvien mššrš nousee všhintšinkin samalle tasolle, ehkš jopa uuteen ennštykseen. Tulevina vuosina halutaan nostaa maisterien tutkintojen lukumššršš; tavoitteena on 55 tutkintoa vuodessa. Tohtorien lukumššršssš pyritššn kolmeen tutkintoon vuodessa OpintoviikkomŠŠrŠt vuosittain opintov Vuosien 1993 ja 1994 valtava opintoviikkoršjšhdys havainnollistaa hyvin, kuinka tutoroinnin ja opetuksen kehittšmisen aloittaminen aktivoi opinnoissa viivšstyneitš. 1 TŠssŠ on erityisesti huomattavaa se, ettš syventšvien opintojen kertymš on noussut pysyvšsti noin kolminkertaiselle tasolle edelliseen vuosikymmeneen verrattuna SyventŠvŠt opinnot vuosittain syv. opinnot TŠmŠ osoittaa, ettš oman koulutusohjelman opinnoissa keskeyttšminen on oleellisesti všhentynyt ja tutkintojen mššršn voidaan olettaa pysyvšn korkeana myšs lšhivuosina Matematiikan aineenopettajakoulutuksessa laitoksella on ollut vuosia valtakunnallinen johtoasema. Vuonna 1996 valmistui 30 aineenopettajaa, vuonna Tilastoissa tuolloin nškyvš voimakas kertymš johtuu myšs kasautumisilmišstš. Uudemmat vuosikurssit suorittavat opintojaksoja samanaikaisesti vanhempien vuosikurssien kanssa. TŠmŠ pššllekkšisyys poistuu seuraavina vuosina.

195 195 valmistui 36 ja vuonna 1998 luku oli 27. TŠmŠ linja on ollut koko ajan suosittu, joskin muut suuntautumisvaihtoehdot ovat kasvattaneet suhteellista osuuttaan valmistuneista. Laitoksen tavoite valmistaa 35 aineenopettajaa vuosittain nšyttšš siten toteutuvan. Muista suuntautumisvaihtoehdoista valmistuneiden mššrš oli 11 vuonna 1996, 13 vuonna 1997 ja 18 vuonna NŠmŠ luvut merkitsevšt selvšš parannusta aikaisempiin vuosiin verrattuna. Valmistuneiden mššršš pyritššn edelleen kasvattamaan suunnittelemalla opiskelijoille henkilškohtaiset opintoohjelmat yhteistyšssš sivuainelaitosten kanssa, ohjaamalla opiskelijat kontaktiin mahdollisten tyšnantajien kanssa jo opintojen keskivaiheessa, kartoittamalla ne ominaisuudet, joita matemaatikolta vaaditaan tyšelšmšssš ja etsimšllš aiheita opinnšytetšihin yliopiston ulkopuolelta SuoritusmŠŠrien lisššntyessš on laitoksella koko ajan kiinnitetty huomiota myšs koulutuksen laadun kehittšmiseen. KehittŠmissuunnitelmissa pyritššn edelleen vahvistamaan koulutuksen laadullista tasoa ArviointikŠytŠnnšt ja palautteen hyšdyntšminen Opetukseen ja opiskeluun liittyviš ongelmia ja parannusehdotuksia kartoitetaan sekš kurssikyselyillš ettš yleislomakkeilla. Laitoksen jokaisesta kurssista kerštššn ja saadaan monipuolinen palaute, kuten edellš luvussa 2.1. jo selitettiin. Lukukausikohtaiset palautepšivšt ovat olleet laitoksen ohjelmassa jo syksystš -91 lšhtien ja ne ovat viime vuosina muodostuneet lukukauden kohokohdaksi. PalautepŠivŠssŠ on oppikursseihin liittyvšn keskustelun lisšksi runsaasti ohjelmaa ja vierailijoita Opiskelijoiden tyšn ja oppimisen arviontia on kehitetty ja tullaan kehittšmššn jatkuvan arvionnin suuntaan, jolloin kurssin suorittaminen ei aina jšš pelkšn tentin varaan. Erilaisia tenttikšytšntšjš on esitelty jo edellš. Perinteisten tenttien ongelmana on ollut opiskelijoiden pyrkimys ulkolukuun ja tenttiinvalmistautumisajan minimointiin. TŠtŠ ongelmaa on všhennetty tehokkaalla tutorohjauksella, jolla opiskelijat totutetaan jatkuvaan tyšskentelyyn ja pyritššn siten muistiin painamisen sijasta asioiden ymmšrtšmiseen. ErityistŠ huomiota on kiinnitetty opintonsa aloittaviin. Harjoitusten yhteydessš pidetššn testikokeita, joiden palautus ja henkilškohtainen ohjaus tapahtuu laitoksella. Henkilškohtaisten tapaamisten yhteydessš sekš opettajilla ettš opiskelijatutoreilla on tilaisuus motivoida ja kannustaa opiskelijaa hšnen opinnoissaan. Samalla palautetilaisuudet toimivat tutoreiden koulutustilaisuuksina. EnemmŠn palautejšrjestelmšš ja sen hyšdyntšmistš on kšsitelty jo edellš kappaleissa opetussuunnitelman kehittšmiskšytšnnšt ja opetuksen taso, opiskelijoiden arviot. 1009

196 Palautejärjestelmä tarvitsee ollakseen tehokas jatkuvaa huoltoa ja vaihtelevia toimintamalleja. Uusimpana ideana on tällä hetkellä vertaistutoroinnin ja palautejärjestelmän yhteiskehittäminen seuraavasti. Kurssien harjoitusryhmistä valitaan 1 5 opiskelijatutoria, jotka ovat tavoitettavissa paitsi tutortuvassa, myös harjoitusryhmissä, luennoilla tai vaikkapa yliopiston käytävillä. Nämä opiskelijat toimivat nopeana palautekanavana suuresta opiskelijaryhmästä (enimmillään 200 opiskelijaa) opettajille. Heidän avulla taataan jatkuva ja luonteva palautteen saanti. Idean mukaan tämä palautetyöhön koulutettu ydinjoukko toimisi opiskelijoiden ja laitoksen välisenä linkkinä koko opintokaaren ajan ja olisi apuna myös opetussuunnitelmatyössä. Valmistuneiden maine ja tyšllistyminen Laitokselta valmistuneet filosofian kandidaatit ja maisterit ovat tyšllistyneet hyvin, mitš osoittavat myšs tyšllisyystilastot. Vuosien 1997Ð99 aikana erityisesti vastavalmistuneiden tyšllisyys (vuoden sisšllš valmistumisesta tyšllistyneet) on ollut hyvš. KyseisenŠ ajanjaksona keskimššrin vain alle kaksi vastavalmistunutta maisteria on ollut tyšttšmšnš Oulun alueella. Monet valmistuneet jatko-opiskelijat ovat sijoittuneet yliopiston ohella esimerkiksi ammattikorkeakouluihin ja teknillisiin oppilaitoksiin. Jotta sovelletun matematiikan, matematiikan ja tietotekniikan sekš tilastotieteen suuntautumisvaihtoehdoista lisššntyvšssš mššrin valmistuville kyettšisiin varmistamaan sijoittuminen tyšelšmššn, on laitos kehittšnyt yhteistyštš tyšelšmšn kanssa. NŠissŠ suuntautumisvaihtoehdoissa opiskeleville pyritššn jšrjestšmššn mahdollisimman paljon tilaisuuksia tehdš opinnšytteitš yliopiston ulkopuolelle. YhteisissŠ projekteissa tehtšvien pro gradu -tutkielmien mššrš vaihtelee vuosittain viiden ja viidentoista všlillš. Matemaattisten tieteiden laitos on joutunut kohtaamaan myšs uuden ongelman: useat varttuneet tutkijat ja opettajat ovat saaneet yliopiston ulkopuolelta niin houkuttelevia tyštarjouksia, ettš laitoksella olisi ilman toimivaa tutoropetusjšrjestelmšš ollut vaikeuksia turvata oma opetus ja tutkimus. Toisaalta yhteydet yliopiston ulkopuolelle tietysti paranevat nšiden siirtymisten myštš. Opiskelijakiintišiden tšyttymiseen kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa tullaan luonnollisesti myšs tulevaisuudessa kiinnittšmššn erityistš huomiota. Valmistuneiden tehokas sijoittuminen tyšelšmššn ja koulujen kanssa tehtšvš yhteistyš auttavat tavoitteiden saavuttamisessa ja ovat myšs laitoksemme kunnia-asia Koulutuksen tulevaisuudennškymšt ja kehittšmissuunnitelmat EdellŠ mainittiin jo tutoropetuksen jatkuva toteuttaminen, palautejšrjestelmšn hiominen ja opetussuunnitelmatyš laitoksen pysyvinš kehittšmiskohteina. Opetussuunnitelman kahden lšhivuoden erityisenš sisšltškohteena on aiemman suunnitelman mukaisesti erityisesti sovellettuun matematiikkaan, matematiikkaan ja

197 197 tietotekniikkaan sekš tilastotieteeseen liittyvš koulutus. KeskeisenŠ tavoitteena on informaatiotekniikkaan liittyvšn matemaattisen koulutuksen lisššminen, teollisuusyhteistyšn hyšdyntšminen koulutuksen apuna ja edellš mainittujen suuntautumisvaihtoehtojen kurssitarjonnan ja oppimateriaalin monipuolistaminen. Teollisuusyhteistyš on suunniteltu tapahtuvan projekteissa, jotka kytketššn laitoksen opetusohjelmaan. OpetussuunnitelmatyšstŠ kannattaa mainita vielš sekin, ettš laitoksen kurssikuvausten siirtyessš ensi vuoden alkupuolella elektroniseen muotoon on kurssisisšltšjen tarkistaminen ja painottaminen nykyistš paljon helpompaa Opetuksen ja tutkimuksen yhteyden luomista jatketaan. TŠmŠ tarkoittaa myšs aineenopettajien gradujen kehittšmistš. KevŠtlukukaudella 1998 aloitettiin yhteistyšnš OKL:n kanssa pro gradu -seminaari, jonka tarkoituksena on ohjata aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa opiskelevia sellaisten tutkielmien teossa, joissa keskitytššn aineosaamisen ohella aikaisempaa enemmšn myšs didaktisiin kysymyksiin. TŠhŠn seminaariin osallistui 15 opiskelijaa, joista viimeiset valmistuvat syksyllš Toinen tšllainen ryhmš kšynnistyi kevššllš Projektia pyritššn hyšdyntšmššn myšs laitoksen opetussuunnitelman kehittšmistyšssš Aineopintojen ja pedagogisten opintojen integrointia tehostetaan jo tšstš syksystš lšhtien siten, ettš heti opintojen alusta lšhtien opiskelijat voivat toimia tutoreina kouluilla ja saavat lukea tšmšn hyvšksi opetusharjoittelussaan EnglanninkielistŠ opetusta lisštššn ensi vuonna. Toteutuksessa kšytetššn apuna mm. ulkomaisten alan huippujen videoituja luentoja ja tyšpajoja Laitos ottaa vuoden 1999 aikana yhteyden kaikkiin 1980-luvulla aloittaneisiin opiskelijoihin, joilla on 100 opintoviikkoa, mutta joiden opinnot eivšt ole edenneet. Henkilškohtaisen opetussuunnitelman ja tutoroinnin avulla pyrimme siihen, ettš mahdollisimman moni heistš saisi opintonsa pšštškseen nopeasti Laitoksella on selkeš ajatus kehittšmistyšssššn. Se kuuluu: 1009 ÓOPPIMISEN KEHITT MISEENÓ 1009 TŠmŠ tarkoittaa sitš, ettš: opettajien opetustaitojen kehittšmisen tulee suoraan heijastua kšytšnnšn opetustilanteisiin tukemaan siellš tapahtuvaa oppimista opiskelijoiden oma ajattelu ja ymmšrtšminen on matematiikan kaltaisessa deduktiivisessa ja kumuloituvassa tieteessš ensisijaisen tšrkešš ja kehittšmistyšssš on kaikin keinoin pyrittšvš siihen, ettš opiskelija saavuttaa myšnteisiš oppimiskokemuksia ensimmšisestš pšivšstš lšhtien opiskelijoiden asemaa ja vastuun ottamisen taitoa ja aktivista asennetta kehitetššn kaiken aikaa. TŠmŠ koskee paitsi toimintaa palautejšrjestelmšssš, myšs toimintaa muutoinkin laitoksen tehtšvissš TŠmŠn opetusfilosofia ohjaa matematiikan laitoksen toimintaa opiskelijoita houkuttelevana ja matematiikan asemaa lujittavana oppimiskeskuksena, ei ainoastaan Oulun ja sen lšhiympšristšn nškškulmasta vaan myšs valtakunnallisessa viitekehyksessš

198 198 Ehdotus korkealaatuisen perus- ja/tai jatkokoulutuksen yksiköksi ehdotusta täydentävät tilasto- ja taustatiedot 1009 Korkeakoulujen arviointineuvosto pyytää laatutyksikköehdotusta täydentäviä tilasto- ja taustatietoja, koska vuonna 1998 ehdotusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat toivoivat käsittelyn tueksi myös määrällisiä tietoja. Tilasto- ja taustatiedot pyydetään täyttämään lomakkeeseen siltä osin kuin se koulutuksen luonteen ja saatavilla olevien tilastojen mukaan on mahdollista sekä perustelemaan syy puuttuviin tietoihin. Arvioinnissa painotetaan koulutuksen laatua; määrällisiä tietoja käytetään lähinnä kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta. Yliopisto Laitos/yksikkö Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Lisätietoja antaa: Nimi ja asema Juha Kortelainen, lehtori Puhelinnumero Sähköpostiosoite Yliopiston ehdotus koskee (ympyröikää oikea vaihtoehto) 1 tiedekuntaa 5 tutkijakoulua 2 osastoa 6 yhteishanketta 3 laitosta 7 muuta, mitä? 4 koulutusohjelmaa Perustelkaa, miksi puuttuvia tilastotietoja ei voida antaa. (Esim. tutkintojen määriä ei voida ilmoittaa, koska kyse ei ole tutkintoon johtavasta koulutuksesta.) Sivuaineopiskelijoiden suorittamat opintoviikot on laskettu tarkasti vain vuoden 1998 osalta. Edellisten vuosien arvot ovat suunnilleen samaa tasoa.

199 Yksikön opiskelijat ja koulutus Perustutkinto-opiskelijat Uudet opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut ylemmät perustutkinnot Ylemmän kk-tutkinnon keskimääräinen suoritusaika vuosina 7,6 7,1 6,7 Jatko-opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut lisensiaatin tutkinnot Suoritetut tohtorin tutkinnot Sivuaineopiskelijat (muualta kuin omasta yksiköstä) Opiskelijat yhteensä (arvio) 340 Ulkopuolisten sivuaineopiskelijoiden suorittamat opintoviikot Erilliskoulutus (esim. opettajan pedagogiset opinnot) Opiskelijat yhteensä Yksikössä erilliskoulutuksessa suoritetut opintoviikot yhteensä Muu yksikön antama koulutus Yksikössä suoritetut muut opintoviikot yhteensä Mitä koulutusta? LUMA-koulutusta pääosin luokanopettajille (n ov:n suoritusta). Lukioyhteistyö (Kuusamo, Paltamo, Kempele) 2. Opetus-, tutkimus- ja muu henkilökunta Professorit (nimet pyydetään alla) Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat henkilötyövuosina 2 0,7 0,8 Yliassistentit Assistentit Tutkijat Muun henkilökunnan määrä 5 5 5

200 Yksikön rahoitus Toimintamenomäärärahat, 1000 mk Ulkopuolinen rahoitus, 1000 mk Tutkijakoulutoiminta Toiminta tutkijakoulun koordinaattorina tai partnerina (p) eri vuosina Matemaattinen mallintaminen (k), 3 päätoim. opisk. Analyysi ja matem. logiikka (p), 2 päätoim. opisk. Soveltava sähkömagnetismi (p), 1 päätoim. opisk. Infotech (p), 2 päätoim. opisk. Aineenopettajien (matem., fys. ja kemia) tutkijakoulu (p) 1 päätoim. opisk. 5. Ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen valmistumisvuoden mukaan Työllistymisprosentti tutkinnon suorittamis vuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa 95 (91,5)* 95 (92,7)* 95 (91,8)* sijoittumistietojen lähde Arvio perustuu Oulun TE-keskuksen tilastoihin * Lähde: Tilastokeskuksen sijoittumisselvitys 1998 arviointi tiedon luotettavuudesta, esim. sijoittumisselvitysten vastaus-% Sijoittumisselvityksiä ei ole saatavissa. 6. Kansainvälinen toiminta Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) lähteneet Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) saapuneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) lähteneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) saapuneet Toteutunut vieraskielinen opetustarjonta (ov)

201 201 Arviointipalaute Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt Matemaattisten tieteiden laitos on opetusministeriön nimeämä koulutuksen laatuyksikkö vuosille Hakemus antaa vakuuttavan kuvan koulutuksen laadusta. Koulutuksen suunnitteluun on panostettu voimakkaasti, tavoitteet ovat selkeät ja niihin on sitouduttu. Näytöt koulutuksen kehittymisestä sitten edellisen laatuyksikkövalinnan ovat selkeät. Opetuksen kehittämisestä vastaa vuodesta 1991 alkaen toiminut opetuksen kehittämistyöryhmä. Laitoksen opetuksen kehittämisen historia ja opetuksen kehittämiseen liittyvää kirjallisuutta on koottu ansiokkaasti laitoksen opetusportfolioon, joka tukee arjessa opetuksen kehittämistä. Koulutuksen suunnittelussa on muutaman viime vuoden aikana siirrytty aiempaa yksityiskohtaisempaan keskeisten opetussisältöjen määrittelyyn, ja kurssien kuormittavuutta pyritään seuraamaan. Yksilöllisten opintosuunnitelmien tarjonta näyttää lisääntyneen; samoin kurssien vaihtoehtoisia suoritustapoja on lisätty. Opetuksen ja tutkimuksen yhteyden lisäämisestä on näyttöjä, ja erityisen arvokas lähtökohta on tutkijamaisen työtavan opetus jo perustutkinnon alussa. Työelämän haasteet on otettu vastaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti, mikä ei ole itsestäänselvyys perustieteissä. Tosin yhden arvioitsijan mukaan työelämäyhteyksiä tulisi entisestään tehostaa. Koulutus- ja asennekasvatusyhteistyötä on laajennettu lukioihin; laitoksen rooli matemaattisten aineiden puolestapuhujana on valtakunnallisestikin merkittävä. Koulutuksen toteutus Henkilöstö on poikkeuksellisen pedagogisesti suuntautunutta ja sitoutunutta opetuksen kehittämiseen. Tämän lisäksi laitoksella on tieteellisiä näyttöjä sekä julkaisuina että kanssakäymisenä. Opetussuunnitelmassa on ideana opetuksen ja tutkimuksen yhdistäminen. Tosin hakemuksesta puuttuu opetuksen sisältöjen, rakenteen ja jatkumon esittely. Sen sijaan laitos kuvaa rikkaasti ja runsaasti matematiikan oppimisympäristöä, joka on sosiaalisesti ja ajattelullisesti osuvaa ja monipuolista. Laitoksella on laaja toimintakenttä ja innovatiiviset työtavat lukioista aina elinkeinoelämään. Hakemuksessa on ansiokkaasti otettu huomioon matemaattisen asiantuntemuksen tarpeen kehitys. Erityisesti matematiikan opettajien koulutukseen sekä lukiolaisten matematiikasta kiinnostumisen rakentamiseen on panostettu. Muiden kuin matematiikan opettajien asiantuntijuuden systemaattiseen rakentamiseen ei sen sijaan hakemuksen perusteella arvioituna ole paneuduttu. Opiskelijapalautteen perusteella luento-opetusta ja sitä tukevia työmuotoja on kehitetty entistä vuorovaikutteisemmiksi. Harjoitustehtäviä tehdään workshop-työskentelynä pienryhmissä, joiden ohjaajina toimivat assistentit. Laitoksen menestyksellistä ja muillekin mallin tarjoavaa tutor-toimintaa on kehitetty ja monipuolistettu. Tutor-toiminnan ytimen muodostaa

202 202 edelleen päivystyspiste, jossa opiskelijat voivat päivittäin saada opintoihinsa tukea päivystäviltä opettaja- ja opiskelijatutoreilta. Opiskelijatutoreiden toimintaa on laajennettu viime vuosina siten, että opiskelijat voivat opiskella eri kursseja kesäkuukausina opiskelijatutoreiden ohjaamissa opiskelupiireissä. Vaikka hakemuksessa tuodaan esiin nopea kansainvälistyminen, opiskelija- ja opettajavaihdon luvut ovat toistaiseksi olleet alhaiset. Yhteistoiminnallinen, vuorovaikutteinen oppiminen näkyy myös koulutuksen määrällisissä tuloksissa. Suurista pää- ja sivuaineopiskelijoiden määristä huolimatta koulutuksen laadusta ei ole tingitty. Tosin yhden arvioitsijan mukaan koulutuksen määrällisessä tuloksessa tapahtunut kasvu on tasaantunut, vastaten lähinnä matemaattis-luonnontieteellisessä koulutuksessa tapahtunutta opiskelupaikkojen lisäystä. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Sekä opetuksen että oppimisen arvioinnissa käytetään monipuolisia menettelyjä, joiden kohdennus on osuvaa. Tenttejä korvaavia suoritusmahdollisuuksia on etsitty ja kehitetty aktiivisesti. Arviointitoiminta on sisäistetty ja omaksuttu osaksi normaalia toimintaa. Opetuksen suunnittelussa hyödynnetään poikkeuksellisen monipuolisesti opetus-, tiede- ja elinkeinoelämäyhteyksiä. Opiskelija- ja työelämäpalautteen hyödyntämistä koulutuksen kehittämisessä on edelleen tehostettu. Laitos on saanut korkealaatuisesta toiminnastaan merkittävän määrän valtakunnallisia ja yliopistokohtaisia tunnustuksia. Koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Konkreettinen kehittämissuunnitelma osoittaa, että kehittämistyö on pitkäjänteistä. Kehittämissuunnitelmissa keskeistä ja samalla tarpeellista on aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon tehostaminen. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kouluissa tapahtuvan tutortoiminnan lukeminen hyväksi opetusharjoitteluun. Opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä pyritään edelleen lujittamaan, mikä on suuri haaste matematiikassa. Yleisarvio Matemaattisten tieteiden laitoksen koulutuksen suunnittelua ja toteutusta leimaa pyrkimys, ei vain säilyttää nykyinen korkea taso, vaan myös jatkuvasti parantaa toimintaa. Opetushenkilökunta on tieteellisesti pätevää, pedagogisesti kouluttautunutta, motivoitunutta ja koulutuksen tavoitteisiin erittäin sitoutunutta. Uusia opetusmenetelmiä kehitetään ja kokeillaan jatkuvasti, opiskelijat on integroitu mukaan kehittämisprosesseihin, ja toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan systemaattisesti. Erityisestä pedagogisesta osaamisesta kertoo sekin, että matemaattisten tieteiden laitoksen toiminta säteilee mallina monille muille. Tulevat kehittämishaasteet kohdistuvat tutkijakoulutuksen kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja entistä parempaan työelämän tarpeiden huomiointiin.

203 Tampereen yliopisto: Aluetieteen ja ympšristšpolitiikan laitos Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 2001Ð Henkilökunta 1. Vakinainen henkilökunta professori (ympäristöpolitiikka) Yrjö Haila professori (aluetiede) Olli Kultalahti professori (aluetiede) Seppo Siirilä yksi professorin virka (aluetiede) avoinna, mvs. Markku Sotarauta yliassistentti Pekka Jokinen assistentti Markku Anttonen, virkavapaana, mvs. Jarkko Pietilä tutkimusassistentti Tomi Numento osastosihteeri Sisko Rytkönen dosentteja Määräaikainen henkilökunta päätoimisia tutkijoita 26 tutkimusapulaisia 7 Tampereen yliopisto on vahvasti erikoistunut yhteiskuntatieteellinen yliopisto. Aluetiede ja ympšristšpolitiikka edustavat yhteiskuntatieteissš tieteenaloja, joita koulutustavoitteiltaan ja sisšllšiltššn samanlaisina ei ole muissa Suomen yliopistoissa. Koulutustarve molemmissa oppiaineissa on viime vuosina noussut aikaisempaa suuremmaksi: aluetieteessš EU:n ohjelmaperusteisen aluepolitiikan, ympšristšpolitiikassa ympšristšongelmien kšrjistymisen ja ongelmien yhteiskuntapoliittisten ratkaisujen noustua keskeisiksi Laitos on perusresursseiltaan pieni: aluetieteessš 4 ja ympšristšpolitiikassa 2 opetusvirkaa. EnsimmŠiset ympšristšpolitiikan pššaineopiskelijat otettiin 1994, joten laitoksessa suoritettujen tutkintojen mššrš on tšhšn saakka kuvannut lšhinnš aluetieteen tuotosta. YmpŠristšpolitiikka, joka on erittšin suosittu sivuaine, on luonut vahvan tutkimuksellisen perustan ja monet projektit takaavat sen, ettš seuraavina vuosina myšs ympšristšpolitiikassa maisteritutkintojen lisšksi suoritetaan jatkotutkintoja Opetusministeriš on nimennyt aluetieteen ja ympšristšpolitiikan laitoksen korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi kaudelle 1999Ð2000. Perustelujen yhteenveto oli seuraava: ÓKyseessŠ on erinomainen tutkimukseen paneutuva kokonaisuus, joka sisšltšš omaperšisiš koulutusratkaisuja. Opetuksen kehittšmiskšytšnnšt ovat konkreettisia ja monipuolisia. Samoin uudenmuotoisista ja 1.Hakemus on kšsitelty opiskelijoiden, ainejšrjestšjen ja henkilškunnan yhteisessš palaverissa.

204 204 innovatiivisista opetus- ja oppimismenetelmistš on konkreettisia nšyttšjš. Edustaessaan uutta alaa laitos joutuu kiinnittšmššn erityistš huomiota opiskelijoiden rekrytointiin ja opintojen tukemiseen, missš on onnistuttu erinomaisesti.ó 1010 Vahvuudet, joihin edellš esitetty yleisarvio perustui, ovat edelleen laitoksen vahvuuksia ja vielš paljon selvemmin kuin kaksi vuotta sitten. TŠtŠ ilmentšvšt mm. ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kasvu ja sille rakennettu jatkokoulutus sekš tutkimuksen ja opetuksen kiinteš yhteys, yhteiskunnallinen palvelutoiminta (alueellisen johtamisen tutkimus- ja koulutusyksikšn Senten perustaminen), opetusmuotojen ja -menetelmien monipuolisuus sekš tyšelšmšsuhteet Opiskelijat ( ) Aloittaa vuosittain Ennen Aluetiede: perustutkinto-opiskelijat jatko-opiskelijat 36 ylimääräiset/ täydennysopiskelijat 13 Ympäristö- perustutkinto-opiskelijat politiikka: jatko-opiskelijat 8 ylimääräiset/ täydennysopiskelijat 20 Suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot / 1999 Vuosina jatko-opiskelun aloittaneet ja suoritetut tutkinnot yht. HM-tutkinto / 1999 yht. aloittaneita HL-tutkinto HT-tutkinto PŠŠaineopiskelun aluetieteessš on vuosittain aloittanut 14Ð17 opiskelijaa ja ympšristšpolitiikassa vuodesta 1994 alkaen 8 opiskelijaa (vuonna 1998 sisššnottoluvut valmistuneiden kysynnšn kasvun seurauksena nostettiin: 20 ja 10). Vuosittain maisteritutkinnon on suorittanut 15Ð17 opiskelijaa eli lšhes yhtš paljon kuin aloittaneiden mššrš aluetieteessš vuosikymmenen alkuvuosina. Vuoden 1999 luku tulee olemaan yli 20 (tšhšn mennessš hyvšksyttyjš pro gradu -tutkielmia 17, joista 7 ympšristšpolitiikassa). Viime aikoina tyšllistyminen on ollut erinomainen. 1010

205 205 Jatko-opiskelijoita viime vuoden lopussa oli 44, nyt 59, joista 40 on aktiivisesti mukana. PŠŠtoimisia jatko-opiskelijoita (tutkijakouluissa, projekteissa ja apurahatutkijoina) on tšllš hetkellš Lisensiaattitutkintoja on 1990-luvulla suoritettu 27 ja tohtoritutkintoja 10. Vuosikymmenen vaihteessa kšynnistyneet tutkimusprojektit vaikuttivat siihen, ettš 1994Ð96 suoritettiin 7 tohtoritutkintoa. Suhteessa aluetieteen opetusresursseihin mššršt ovat selvšsti enemmšn kuin muissa oppiaineissa. Uudet projektit ja jatko-opiskelijoiden mššršn kasvu varmistavat sen, ettš seuraavien vuosien aikana tohtoritutkintojen mššrš tulee olemaan varovaisenkin arvion mukaan 3/vuosi. TŠnŠ vuonna kevštlukukaudella on suoritettu yksi lisensiaattitutkinto (ensimmšinen ympšristšpolitiikassa) ja syksyn aikana mššrš kasvaa. Tohtoritutkintojen mššršksi v tulee kaksi Vuosittain laitokselle on myšnnetty perusvoimavaroja noin 2 milj. markkaa (ilman vuokrakuluja). Ulkopuolinen rahoitus on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 1998 ulkopuolista tutkimusrahaa kšytettiin 4,1 milj. markkaa, josta puolet Suomen Akatemialta. TŠnŠ vuonna ulkopuolista tutkimusrahaa tšhšnastisten pšštšsten mukaan on kšytettšvissš 5,5 milj. markkaa, josta Suomen Akatemian projekti- ja tutkimusohjelmarahaa 3,5 milj. markkaa. Laitoksen kokoon suhteutettuna ulkopuolinen rahoitus on muihin yliopiston laitoksiin verrattuna moninkertainen. Projekti-, tutkijakoulu- ja stipendirahoituksen ansiosta laitoksen henkilškunnan mššrš on viime aikoina ollut 35Ð Ulkopuolinen, erityisesti Suomen Akatemian tutkimusrahoitus varmistaa laitoksen tieteellisen tutkimuksen mššršn ja laadun. TŠtŠ voidaan pitšš vastauksena professori Johan von Wrightin (1995) arviointiryhmšn kysymykseen, miten perinteisistš tieteenaloista poikkeavat tieteet varmistavat koulutusohjelmansa tieteellisen tason Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisšllšt Laitoksen suunnitelmat perustuvat strategiatyšhšn, jonka lšhtškohtana on visio korkeatasoisesta koulutuksen ja tutkimuksen yksikšstš. Strategiaprosessissa mššritetššn pššmššršt sekš tehdššn analyysit ympšršivšn yhteiskunnan muutoksista sekš laitoksen vahvuuksista ja resurssien antamista mahdollisuuksista. Tuloksena on linjaukset tavoitteista, sisšllšistš ja vastuunjaosta Laitoksen yhteiskunnallinen tehtšvš voidaan kuvata seuraavasti: laitos tuottaa korkeatasoista tutkimusta, joka liittyy yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja niiden hallintaan, ja kouluttaa kansainvšlisyyden vaatimukset tšyttšviš, julkisen ja yksityisen rajan ylittšviš, osaavia ammattilaisia, joilla on tietoa, taitoa, luovuutta ja sivistystš KehittŠmisen avainalueina ovat olleet ja ovat edelleen tutkimuksen ja perusopetuksen kiintešn yhteyden rakentaminen, tutkimustoiminnan tehostaminen ulkopuolisella rahoituksella sekš jatkokoulutuksen kehittšminen niin, ettš opiskelijat voivat pšštoimisesti paneutua všitšskirjatyšhšn Laadullisena tavoitteena on kouluttaa korkeatasoisia ja osaavia maistereita ja tohtoreita. MŠŠrŠllisenŠ tavoitteena aluetieteessš on ollut 14Ð15 maiste-

206 206 ria, 3 lisensiaattia ja 1Ð2 tohtoria vuodessa. YmpŠristšpolitiikan toiminnan pššstyš tšyteen laajuuteensa tšstš vuodesta alkaen mššršlliset tavoitteet nousevat maistereiden osalta 21Ð22:een. Myšs jatkotutkintojen mššršllisiš tavoitteita nostetaan. Ulkopuolisen projektirahoituksen ja jatko-opiskelijoiden rahoituksen kehitys on ollut tavoitteiden suuntainen (80 % henkilškunnasta ulkopuolisella rahoituksella). Tulokset osoittavat, ettš tavoitteisiin on sitouduttu hyvin ja laitoksen laadunvarmistusjšrjestelmš johtamisen všlineenš toimii hyvšnš seurantakeinona (ks. laitoksen kotisivu; opetus/opetuksen kehittšminen/opetuksen laadunvarmistusjšrjestelmš) Koulutuksen sisšltšš ja opetuksen muotoja suhteessa opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin arvioidaan ei vain opetussuunnitelmaa laadittaessa joka toinen vuosi vaan myšs jatkuvasti laitoksen henkilškunnan ja opiskelijoiden yhteisissš palavereissa erityisesti lukuvuoden lopussa pidettšvšssš seminaarissa Koulutuksen yhteys tieteelliseen tutkimukseen Laitoksen lukuisat tutkimusprojektit ja professoreiden aktiivinen tutkimustoiminta takaavat sen, ettš tutkimuksen ja opetuksen yhteys on kiinteš asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Ajankohtainen ja laadukas tutkimus nšhdššn yliopistollisen koulutuksen perustana. Laitoksen omat julkaisusarjat ja vuosikertomus (ks. kotisivu; laitos/vuosikertomus) ovat tehokas tapa pitšš opiskelijat ja tietoisina oman laitoksen tutkimustoiminnasta. Opettajien julkaisemia oppikirjoja kšytetššn yleisesti myšs muissa yliopistoissa ja oman yliopiston muilla laitoksilla. Laitoksen opetusohjelmaan on sisšltynyt erikoiskursseja, jotka on luotu kšynnissš olevien tutkimushankkeiden pohjalta. Siirtyminen varttuneesta opiskelijasta ja graduntekijšstš tutkijaksi on pyritty saamaan mahdollisimman helpoksi niille, joilla on tšhšn haluja ja taipumuksia. Muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoita on kšynyt runsaasti vierailijoina erikoiskursseilla ja ympšristšpolitiikan viikottaisessa seminaarissa. Laitoksen tutkijat osallistuvat talkoohenkisesti opetukseen (kursseilla ja seminaareissa) ja opinnšytteiden ohjaukseen vakinaisen opettajakunnan lisšksi TyšelŠmŠn tarpeiden huomioiminen Aluetieteen ja ympšristšpolitiikan laitoksella on sššnnšllisesti seurattu valmistuneiden tyšllistymistš ja tyštehtšviš. TŠllŠ seurannalla on oleellinen merkitys koulutusohjelmien kehittšmisessš, koska sekš valmistuneilta ettš edelleen opiskelevilta saatava palaute on avainasemassa suunniteltaessa ja muokattaessa kurssien opetussisšltšjš ja tyšskentelymuotoja. TyšelŠmŠn tarpeita kartoitetaan jatkuvana prosessina. Tyšnantajien odotuksista tehtiin selvitys vuonna 1995 sekš valmistuneiden tyštehtšvistš ja koulutuksen laadusta vuonna Viimeinen laaja tutkimus tehtiin vuoden 1998 lopussa (Mari Tiainen: Aluetieteen pššainekoulutuksen ja tyšelšmšn kvalifikaatiovaatimusten vastaavuusó). Tutkimuksen valmistuttua jšrjestettiin iltapšivšseminaari, jossa potentiaalisten tyšantajien edustajat tutkimuksen tekijšn lisšksi kertoivat nškemyksiššn tyšelšmšn vaatimuksista Yksilšllisten opintosuunnitelmien ja vaihtoehtoisten suoritustapojen tarjonta Opiskelijat suunnittelevat kukin oman aineyhdistelmšnsš ja laativat opiskelu-

207 207 suunnitelmansa. He voivat myšs valita vapaasti opinnšytteensš ja harjoitustšidensš aiheet, jolloin jokainen voi erikoistua jo opintojensa varhaisessa vaiheessa. NŠin on varmistettu, ettš aluetieteessš ja ympšristšpolitiikassa valmistuneilla on monia erilaisia erikoistumisvaihtoehtoja. TŠtŠ edistšš myšs se, ettš Tampereen yliopistossa sivuaineet voi valita vapaasti ilman tiedekuntarajoja ja myšs muista yliopistoista ja korkeakouluista (JOO-sopimukset) KŠytšssŠ on tavanomaisten tenttien ohella vaihtoehtoisia suoritusmuotoja, esimerkiksi ongelmakeskeisten esseiden ja luentopšivškirjojen kirjoittamista. Myšs tyšelšmšssš saadut tiedot ja taidot voivat joissakin tapauksissa korvata tietyn opintojakson, jolloin opiskelija laatii asiaa koskevan raportin Koulutuksen toteutus Opetushenkilškunnan pedagogisten taitojen nykytila, kehittšminen ja arvostaminen Laitoksen opettajakunnalla on laaja kokemus opetusalansa kšytšnnšn tehtšvistš Suomessa ja ulkomailla sekš myšs pedagogista koulutusta. Perinteiselle luentoopetukselle vaihtoehtoisia seminaarityšskentelyn muotoja prof. Haila on kehittšnyt yhdysvaltalaisen kollegan kanssa (julkaisu: P. Taylor & Y. Haila: Mapping workshops for teaching ecology. Bulletin of the Ecological Society of America 70:123Ð125). Muina pedagogisten taitojen kehittšmiseen liittyvinš esimerkkeinš voidaan mainita useat laitoksella jo 1980-luvulta lšhtien jšrjestetyt opetuksen kehittšmiskurssit, joihin ovat osallistuneet opettajat, tutkijat ja aktiiviset opiskelijat. Laitoksen opetuksen kehittšmistš on esitelty viime aikoina myšs kansainvšlisissš konferensseissa ja julkaisuissa (mm. Sotarauta, M Teaching Futures Seeking Communicative Policy-Processes. American Behavioral Science). Sotaraudan mukaan laitoksen aluesuunnitteluopetus edustaa korkeaa kansainvšlistš tasoa ja siinš on otettu hyvin huomioon suunnittelussa tarvittava ydinosaaminen. SyksyllŠ 1999 jšrjestetššn laitoksen oma yliopistopedagoginen kurssi ja assistentti aloittaa yliopistopedagogisen opintokokonaisuuden (15 ov) suorittamisen. Opetustaitojen arvostus on noussut opiskelijoiden kasvavien odotusten myštš. Virkojen tšytšssš ÓopetusportfolioÓ on otettu tšrkešksi arvioinnin kohteeksi Opetushenkilškunnan tieteellinen pštevyys Kaikki professorikuntaan kuuluvat ovat koko uransa ajan toimineet aktiivisina tutkijoina sekš johtaneet laajoja Suomen Akatemian rahoittamia tutkimusprojekteja. Myšs yliassistentilla on dosentin pštevyys ja laaja kokemus tutkimusprojektien johtamisesta KŠytettŠvŠt opetusmenetelmšt Laitoksella on otettu kšyttššn uusia traditionaalista luennoimista korvaavia opetusmenetelmiš oppimisen tehostamiseksi ja opiskelijoiden motivaation lisššmiseksi. Seuraavia periaatteita on korostettu: a) oppimaan oppiminen, b) learning by doing, c) opettajasta valmentajaksi sekš d) teorian ja kšytšnnšn yh-

208 208 distšminen ja e) tyšelšmšn tilanteiden harjoittelu kšytšnnšssš ja simulointi opetustilanteessa ryhmštyšnš. Toisin sanoen jokaiselle opintojaksolle on mššritetty tiedollisten tavoitteiden lisšksi opetuksen muodot ja harjoiteltavat taidot (ATK, GIS, raportointi, keskustelu, ryhmštyš, sosiaalisuus) Seuraavat kurssiesimerkit kuvaavat em. opetuskšytšntšjš: Aluesuunnittelukurssien roolipeleissš oppiminen perustuu a) teorian opetukseen, b) todelliseen ohjelmaprosessiin ja ohjelma-asiakirjoihin perehtymiseen, mikš sisšltšš harjoitustšitš ja synteesien muodostamista sekš c) todellisuutta vastaavan tilanteen simuloimiseen roolipelinš. RoolipeleissŠ opiskelijat toimivat asukkaiden, kuntien, elinkeinoelšmšn ja poliittisten puolueiden edustajien rooleissa. Opettajat ovat kšytšnnšssš toimineet vastaavissa tehtšvissš ja pystyvšt siksi jšljittelemššn todellisia tilanteita opetusprosessissa. Opiskelijat saavat kursseilla ammatillisia valmiuksia tulevia tyštilanteita varten. Teorian ja kšytšnnšn všlinen etšisyys pienenee. Viimeksi roolipelinš toteutettiin Tampereen kaupunkiseudun strateginen kehittšminen yhteistyšssš kaupungin elinkeinotoimen kanssa TŠrkeŠ osa ympšristšpolitiikka -oppiaineen kehittšmistš on ollut luoda pitkšjšnteisesti yhteyksiš laitoksen ja ympšristšalan tšrkeiden organisaatioiden všlille. Lukuvuonna 1999Ð2000 jšrjestetššn Tampere-foorumin kanssa kurssi ÓKonfliktin ratkaisuja kansalaisyhteiskunnassaó. HŠmeen Ð nykyisin Pirkanmaan Ð alueellisen ympšristškeskuksen kansssa jšrjestettiin 1996Ð97 harjoituskurssi sosiaalisten vaikutusten arvioinnista aluesuunnittelussa sekš kevššllš 1999 ympšristšasiantuntemuksesta. NŠitŠ ovat edeltšneet monet yhteistyškurssit. Erityisen tšrkešssš asemassa on ollut Tampereen kaupunki, jonka kanssa yhteistyš alkoi vuonna 1993 luentoseminaarina ÓYmpŠristšn tila TampereellaÓ. Opiskelijoiden kokoamasta materiaalista tyšstettiin kirja ÓSe on pieniš askelia Ð YmpŠristšpolitiikan tila TampereellaÓ. Yhteistoiminta jatkui vuonna 1995Ð1996 ns. ÓTampereprosessinaÓ. YhteistyšssŠ, jonka tuloksena julkaistiin kaupungin ympšristšpolitiikan toteuttamista edistšvš raportti ÓYmpŠristš yksikšssšó. YhteyksiŠ on laajennettu kansalaisjšrjestšjen suuntaan syksyllš 1996 ja 1997 jšrjestetyillš kursseilla ÓPaikallisen ympšristšpolitiikan muotoutuminenó sekš ÓPaikallinen ympšristšpolitiikka ja asukasosallistuminenó ErŠisiin kursseihin kuuluvat kotimaiset ja ulkomaiset ekskursiot, joilla opiskelijat tutustuvat opetuksessa kšsiteltšviin asioihin kšytšnnšssš Monilla kursseilla on laadittu luentopšivškirja, josta opettaja antaa henkilškohtaisen palautteen kurssin lopussa Luennoilla kšytetššn paljon vierailijoita, jotka edustavat korkeaa asiantuntemusta (esim. Kaupunkipolitiikan kurssi 1998 ja ympšristšpolitiikan tiistaiseminaarit) ErityistŠ huomiota kiinnitetššn pienryhmštyšskentelyyn sekš opiskelijoiden henkilškohtaiseen ohjaukseen, joka huipentuu pro gradu -tyšn laadintaan. Opettajat mieltšvšt itsensš ÓvalmentajaksiÓ, joka auttaa opiskelijoita itse oppimaan tekemisen kautta Monipuoliset opetus- ja tyšmuodot ovat johtaneet siihen, ettš on nšhty hyvšksi valita kurssin opiskelijoista oppilasassistentti, joka toimii opettajan avustajana jšrjestelyissš ja ennen kaikkea varmistamassa informaation kulun opettajan ja opiskelijain všlillš reaaliajassa. 1010

209 Laitoksen tutkijat osallistuvat talkoohenkisesti opetukseen ja ohjaukseen vakinaisen opettajakunnan lisšksi. Jatko-opiskelijat, ns. tutormaisterit ja post doc -tutkijat ovat tarvittaessa lisšohjaajina pro gradu -tšissš ja tohtorit ns. coachit ovat 2-ohjaajina všitšskirjatšissš Oppimateriaalia tuotetaan entistš enemmšn laitoksen kotisivuilla Uusina opetusmuotoina on aloitettu GIS (Geographic Information System) -aiheinen luku- ja keskustelupiiri. Lukupiiri on otettu kšyttššn myšs ympšristšsuunnittelun erikoiskurssilla, joka on ollut aluetieteen ja ympšristšpolitiikan yhteinen kurssi. GISÐkurssilla on kokeiltu vuorovaikutteisten verkkosivujen kšyttšš. Verkon kautta tullut vastaus saa opettajalta palautteen sšhkšpostissa. NŠin on voitu tehostaa ohjausta ja palautteen antamista kurssien tuotoksista (verkkosivut) YmpŠristšpolitiikka jšrjesti opiskelijoiden aloitteesta vuosina 1996, -98 ja - 99 ns. ekokampus-kurssit, jotka ovat johtaneet yliopiston ympšristšjohtamisjšrjestelmšn syntyyn Ulkomaisia asiantuntijat ovat pitšneet muutaman pšivšn mittaisia intensiiviseminaareja, joihin on kutsuttu sekš jatko-opiskelijoita ettš graduntekijšitš: toukokuussa 1998 prof. Pieter Glasbergen (Envinronmental Policy, Utrecht) ÓNegotiations and social learning in environmental policyó; syyskuussa 1998 prof. Charles Dyke (Philosophy, Temple University, Philadelphia) ÓNonlinear thinkingó; marraskuussa 1998 prof. Thomas Hughes (History of technology, Univ. of Pennsylvania) ÓTechnological momentumó; toukokuussa 1999 prof. Andrew Jamison (Univ. of Aalborg) workshop ÓMayDaysÓ; elokuussa 1999 prof. Peter Elbow (English department, Univ. of Massachusetts) ÓCreative Writing in EnglishÓ Opetusteknologian hyšdyntšminen 1) SŠhkšpostia kšytetššn laitoksen ja opiskelijoiden všliseen yhteydenpitoon opetusta koskevissa yleisissš asioissa, kurssikohtaisen informaation všlittšmisessš sekš kurssitšistš annettavassa henkilškohtaisessa palautteessa Ð myšs opiskelijoiden palautteissa opettajille ) AluetieteellisessŠ ja ympšristšpoltiittisessa tutkimuksessa on kansainvšlisesti noussut esiin ns. paikkatietojšrjestelmš eli GIS. Laitokselle perustettiin 1993 GIS-laboratorio, jossa ao. sovellutuksiin perehtynyt tutkimusassistentti tyšskentelee sekš ohjaa harjoituksia. KyseessŠ on tehokas tapa analysoida ja kuvata alueellisia ilmišitš ja niiden všlisiš suhteita. GIS-teoriat ja menetelmšt ovat kšyttškelpoisia useimmilla tieteenaloilla ja niiden merkitys on voimakkaassa kasvussa sekš tieteellisenš tutkimusmenetelmšnš ettš yliopistosta valmistuvan ammattitaidollisena vahvuutena ) Laitoksen Internet -kotisivulla tarjotaan monenlaista informaatiota opiskelijoille, mm. eri kurssien opetusaineistoja ja internet-julkaisuja (Net Series). Laitoksella kšytetššn hyvin tehokkaasti automaattista tietojen kšsittelyš tutkimuksessa. Jokainen opiskelija tekee itsenšisiš harjoitustšitš, joissa hšn joutuu kšyttšmššn moderneja atk-ohjelmia ) Aluetieteen syventšvissš opinnoissa opetetaan piirrosohjelmien kšyttšš ja opiskelijat laativat lopputyšnššn posterin, joita on nšytteillš laitoksen aulasssa. NŠmŠ posterit ovat saaneet ansaittua huomiota. 1010

210 210 Opetus- ja oppimisympšristšn innostavuus Laitoksen tuloksellisuus suhteessa resursseihin on omiaan nostamaan imagoa opiskelijoiden keskuudessa. Laitoksen tutkimus- ja koulutusalat on jo perinteisesti liitetty yhteiskunnallisesti tšrkeisiin ympšristš- ja alueongelmiin. TŠmŠ tukee yliopiston ja yhteiskunnan vuorovaikutusta esimerkiksi vahvistamalla henkilškunnan ja opiskelijoiden valmiuksia osallistua julkiseen keskusteluun ja moninaiseen kansalaistoimintaan. Tutkimusaiheita tarjotaan ulkopuolelta runsaasti ja monelle tarjoutuu tilaisuus tehdš opinnšytteensš palkallisesti. Laitoksessa tyšskentelevšt nuoret tutkijat ja jatko-opiskelijat nšyttšvšt kannustavaa esimerkkiš tutkijan ja muutoksen agentin urasta. Innostavuutta on lisšnnyt myšs monien kurssien saama hyvš maine ja laitoksen valinta korkeatasoisen koulutuksen yksikkšksi vuosille 1999Ð Oppimisen ohjaus, tutortoiminta ja opintoneuvonta Lukukauden alussa uusille opiskelijoille jšrjestetššn useita tilaisuuksia, joissa tutustutaan laitoksen henkilškuntaan ja keskustellaan opintojen suunnittelusta, sivuaineista sekš ammattikuvista. Opiskelijoita rohkaistaan jatkossa kššntymššn kysymyksineen suoraan opettajien puoleen. Kaikkien opiskelijoiden kanssa jšrjestetššn keskustelutilaisuuksia jatkuvasti. Tilaisuuksissa keskustellaan kaikista opiskelijoiden toivomista asioista ja annetaan opintoneuvontaa. Tilaisuudet ovat saaneet opiskelijoiden taholta myšnteisen vastaanoton AinejŠrjestšjen vapaaehtoiset tutorit opastavat uusia opiskelijoita alkuun kšytšnnšn kysymyksissš. Esimerkin innovatiivisesta opintoneuvonnasta antaa opiskelijoille lukukauden alussa jaettu ns. vaihtoehtoinen opinto-opas (ks. kotisivu; opiskelu/ay-opas). Se sisšltšš asioita, joita ei ole voitu sisšllyttšš tiedekunnan opinto-oppaaseen. TŠllaisia ovat kurssikohtaiset vinkit, ammattikuvat, laitoksen tutkimusaiheisto jne. Oppaalla on tšrkeš merkitys uusien opiskelijoiden integroinnissa sekš itse opiskeluun ettš myšhemmin opetuksen kehittšmistyšhšn. Opas jaetaan opiskelijoille orientoivien opintojen yhteydessš portfoliossa, johon opiskelijat kerššvšt jatkossa opinnšytteitš ja CV-tietonsa Kotimainen ja kansainvšlinen yhteistyš koulutuksen jšrjestelyissš Perusopetus YhteistyšssŠ muiden laitosten kanssa on rakennettu mielekkšitš sekš suomenkielisiš ettš englanninkielisiš opintokokonaisuuksia: ) Hallintotieteiden yhteinen opintokokonaisuus ÓJulkinen hallinto ja EurooppaÓ (všh. 10 ov) ) YmpŠristšpolitiikan vastuulla oleva ympšristšalan opintokokonaisuus (všh. 15 ov) ) Opetusyhteistyš on sekš aluetieteessš ettš ympšristšpolitiikassa vilkasta. Myšs opettajanvaihto muiden laitosten ja yliopistojen všlillš kuuluu tšhšn opetusyhteistyšhšn ) Englanninkielinen opetus jšrjestetššn pššosin yhteistyšssš Tampereen yli-

211 211 opiston ISSS:n (International School of Social Sciences) kanssa. Eurooppaohjelmaan lšheisesti liittyvšssš gateway-ohjelmassa 1998 alkaen aluetiede on yhtenš pššaineena MA-tutkinnossa. Ohjelmaan otetaan sekš suomalaisia ettš ulkomaisia kandidaattitason opiskelijoita. Ohjelmaan kuului mm. viikon kestšvš Summer School Moskovassa elokuussa ) Osallistuminen neljšn laitoksen yhdessš jšrjestšmšn, EU:n rahoittaman ÓEuropean Module: Basic Course on European IntegrationÓ -kurssin toteuttamiseen seitsemšn vuoden aikana 1999Ð2000 alkaen ) YmpŠristšpolitiikassa on mahdollisuus suorittaa BA-tutkinto ISSS:ssa Jatkokoulutus Laitos on mukana neljšssš tutkijakoulussa, yhdessš koordinaattorina ja kolmessa edustettuna johtoryhmšssš. TŠmŠ on yksi tapa tehdš valtakunnallista yhteistyštš, joka on monipuolistunut viime vuosien aikana Avoin yliopisto-opetus ja tšydennyskoulutus Avointa yliopisto-opetusta on jšrjestetty yhteistyšssš kesšyliopistojen, kansalaisopistojen ja Tampereen yliopiston tšydennyskoulutuskeskuksen (TYT) kanssa avoimena mutta myšs valituille kohderyhmille. Erityisesti ympšristšpolitiikan kysyntš on ollut suurta KansainvŠlinen toiminta on moninkertaistunut kahdessa vuodessa jšrjestettiin 6 kansainvšlistš seminaaria (kotisivun vuosikertomus). Perinteiseksi (jo kuutena vuotena) on muodostuneet Porissa jšrjestetyt ympšristšpolitiikan ÓworkshopitÓ, joilla on luotu yhteydet yli 10 maahan. KansainvŠlistŠ yhteistyšverkostoa on kehitetty voimakkaasti sekš tutkimuksessa ettš opetuksessa. YhdestŠ neljššn jatko-opiskelijaa on vuosittain jo 1980-luvun alkupuolelta lšhtien tyšskennellyt pitkiš periodeja ulkomailla. Perusopintoihin liittyviš opiskelija- ja opettajavaihtoohjelmia aluetiede ja ympšristšpolitiikka ovat kšynnistšneet Erasmus/Sokrates ohjelman puitteissa kuuden yliopiston kanssa KansainvŠlisiŠ yhteyksiš on luotu ulkomaisiin yliopistoihin (mm. Pohjoismaat, Baltian maat, Ranska, Italia, Englanti, Puola, USA, Australia, Japani, ItŠvalta, Tsekki, VenŠjŠ) suuntautuneilla tutkimusvierailuilla, jotka ovat kestšneet muutamasta kuukaudesta runsaaseen vuoteen. Ulkomaisia opettajia on kšytetty laitoksella jšrjestetyillš kursseilla. Opetusvierailut laitokselle ja laitokselta ulkomaille ovat pššasiassa kestšneet alle kaksi viikkoa YmpŠristšpolitiikan Ilmastokurssin yhteydessš syksyllš 1999 jšrjestetššn opiskelijoille kaksiviikkoinen tutustumismatka Bonniin, jossa osallistutaan tarkkailijoina YK:n ilmastosopimuksen neuvotteluihin, tieteellisiin oheisseminaareihin ja tutustutaan saksalaisiin ympšristšalan tutkimusinstituutteihin Harjoittelu ja muut koulutuksen tyšelšmškytkennšt Opiskeluun kuuluu kolmen kuukauden tyšharjoittelu, josta laaditaan raportti. Raporteissa on vaadittu itsearviointia koulutuksen antamista valmiuksista annettuihin tyštehtšviin. Raportit ovat 5Ð10-sivuisia. Ne analysoidaan (yhteenvedot luettavissa laitoksen kirjastossa) ja niistš saatu palaute otetaan huomioon uusien

212 212 harjoittelupaikkojen valinnassa sekš opetusohjelmiin sisšltyvien harjoitusten kehittšmisessš SyksystŠ 1999 lšhtien toimii aluetieteen oma Alumni, johon on kutsuttu ryhmš 1990-luvulla valmistuneita ja jolla lisštššn tyšelšmškytkentšjš. Laitoksen yhteiskuntasuhteet ovat tiiviit. Vuoden 1998 alusta on toiminut alueellisen johtamisen tutkimusyksikkš Sente SeinŠjoella (osin Tampereella). Sente všlittšš laitoksen osaamista tutkimuksen ja opetuksen muodossa yhteiskuntaan. Laitoksen edustajat toimivat asiantuntijoina lukuisilla yhteiskunnan aloilla (ministerišissš, ympšristškeskuksissa, maakuntaliitoissa, kunnissa, pienyhteisšissš ja jšrjestšissš) sekš tekevšt soveltavaa tutkimusta yhteiskunnan tarpeisiin. Yhteiskuntasuhteiden kautta saadaan arvokasta tietoa koulutuksen kehittšmiseen Koulutuksen arviointi ja kehittšminen Opetussuunnitelman kehittšmiskšytšnnšt Opetussuunnitelman kehittšminen perustuu henkilškunnan ja opiskelijain monipuoliseen yhteistyšhšn, jossa otetaan huomioon tyšelšmšn muuttuvat tarpeet ja kansainvšlisen tiedeyhteisšn kehityssuunnat. Kahden vuoden všlein tarkistettavat opetussuunnitelmat syntyvšt noin puolen vuoden tyšprosessin tuloksena. LŠhtškohtana ovat opiskelijapalautteet kursseista ja kirjallisuudesta, tyšelšmšpalautteet sekš opettajien itsearvioinnit, joiden pohjalta syntyvšt opettajien ehdotukset opintojaksojen tavoitteista, sisšllšstš ja tentittšvistš kirjoista. NŠistŠ ehdotuksista keskustellaan sekš opettajakokouksissa ettš avoimissa laitoskokouksissa. Laitosneuvoston opiskelijajšsenet ovat keskeisessš roolissa arviointien kerššmisessš. Lopulliset pšštškset tehdššn laitosneuvostossa Opiskelijoiden arviot opetuksen tasosta ja luonteesta Laitoksessa on kerštty jo monia vuosia kirjallista palautetta luennoista ja kursseista. Palautetta kerštššn myšs luentopšivškirjojen avulla ja seminaarikeskustelujen kautta. TŠmŠn ohella opettajat saavat palautetta opiskelijoilta laitoskokouksissa ja ennen muuta sšhkšpostin všlityksellš. Palaute on ollut pššosin myšnteistš. Kiitosta on annettu avoimuudesta, joustavuudesta ja hyvšstš ilmapiiristš Oppimisen ja muun toiminnan arviointikšytšnnšt Valintakokeiden tiheš seula takaa motivoituneen ja valveutuneen opiskelijajoukon (pššsykokeen kautta hyvšksytty 6Ð20 % pyrkijšistš). Oppimistulosten arviointia on monipuolistettu ottamalla kšyttššn 1. opiskeluvuodesta lšhtien ÓnormaalienÓ tenttien lisšksi mm. luentopšivškirjat, esseet, posterit, kurssien kirjalliset tuotokset, suullinen esitys ja keskusteluaktiivisuus. Uusille opiskelijoille on annettu vuodesta 1994 alkaen tyškansio, portfolio, johon opiskelijat voivat kerštš opinnšytteensš ja esitellš ne esimerkiksi tyšnhaun yhteydessš Koulutuksen laatua kuvaavat korkeat opinnšytteiden arvosanat ja valtakunnalliset pro gradu -palkinnot, joita on tullut vuosittain. Myšs ulkopuolisen erityisesti Suomen Akatemian rahoituksen suuri mššrš osoittaa laatua. 1010

213 213 Opettajat tekevšt opintojaksoista itsearvioinnin ja nšmš kšsitellššn lukukausien lopussa yhteisessš seminaarissa, jossa ovat mukana opiskelijat, opettajat ja henkilškunta. Myšs kollegapalaute on otettu kšyttššn SiinŠ tarkastellaan paitsi yksittšisiš opintojaksoja myšs koulutuksen kokonaisuutta ja sen kehittšmistš Opiskelijapalautteen ja muun arviointitiedon hyvšksikšyttš Kuten edellš jo tuli esiin kursseilta kerštty opiskelijapalaute, joka jaetaan kaikille opettajille, on hyvin keskeisessš asemassa uudistustyšssš. Palaute on johtanut entistš syvšllisempššn itsearviointiin ja koko koulutusohjelman tavoitteiden ja sisšltšjen arviointiin Palautteen ja muun arviointitiedon hyvšksikšyttš on johtanut opiskelijoiden oman aktiivisuuden lisššmiseen opetuksessa, ts. on siirrytty opetuspainotteisesta toiminnasta oppimisprosessia painottavaan suuntaan Valmistuneiden tyšllistyminen ja tyšelšmšpalautteen hyvšksikšyttš Yleisesti ottaen tyštilanne on viimeisten vuosien aikana ollut erittšin hyvš. Parhaimmat valtit ovat olleet modernin tietojenkšsittelyohjelmien hallinta, EU:n ohjelmaperusteisen alueellisen kehittšmispolitiikan osaaminen, hankesuunnittelu ja hankkeiden arviointi, uudenlainen suunnitteluajattelu ja hyvš tutkijan taito, mikš on kšynyt ilmi laitoksen saamasta palautteesta. Laitoksella valmistuneiden tohtoreiden kysyntš tyšmarkkinoilla on ollut erinomainen. Esim. 1994Ð96 všitelleistš 2 toimii tšllš hetkellš mvs. professorina, yksi Suomen Akatemian vanhempana tutkijana, yksi vanhempana tutkijana kansainvšlisissš tehtšvissš (Nordregio), yksi tutkimusjohtajana ja yksi yliassistenttina. HeidŠn kysyntšnsš myšs kouluttajina ja konsultteina on suuri Koulutuksesta saadut tunnustukset ja palkinnot Laitoksen opiskelijioden ja tutkijoiden opinnšytteitš on palkittu koko maan tai yliopiston parhaina: HL Kristiina SeppŠlŠlle Suomen kuntaliiton myšntšmš kunniamaininta hyvšstš pro gradu -tyšstš (kunniamainintoja myšnnettiin yhteensš 3) HT Jouni HŠklille palkinto parhaasta všitšskirjasta Tampereen yliopistossa HL Reija Linnamaalle Suomen kuntaliiton myšntšmš kunniamaininta hyvšstš pro gradu -tyšstš (kunniamainintoja myšnnettiin yhteensš 3) HT Markku Sotaraudalle Tulevaisuuden tutkimuksen seuran myšntšmš tulevaisuuspalkinto hšnen vuonna 1996 julkaisemastaan všitšskirjasta HM Sonja Heikkinen Suomen Kuntaliiton kunniamaininta hyvšstš pro gradu -tyšstš YTM Markus Laine Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ensimmšinen palkinto hyvšstš pro gradu -tyšstš. 1010

214 214 Arvio mššršn, laadun ja koulutuksen tarpeen keskinšisestš suhteesta Valmistuneille suunnatusta kyselystš on kšynyt ilmi, ettš aluetieteen opetus on hyvin pystynyt vastaamaan tyšmarkkinoiden muuttuviin vaatimuksiin. Laitoksen koulutusalojen osaajista on kova kysyntš. TŠstŠ syystš laitoksen sisššnottoa lisšttiin KysyntŠŠ laitoksen tuottamille ammatillisille valmiuksille lisššvšt erityisesti 1) alue- ja ympšristšongelmien kšrjistyminen ja niiden ratkaisuun tarvittavat uudenlaiset suunnittelukšytšnnšt 2) kansainvšlistymisen tuomat haasteet mm. EU:n tuomat uudet vaateet alueellisille kehittšmisohjelmille ja niiden arviointiin, 3) ympšristšsuunnittelun mm. ympšristšvaikutusten arvioinnin kasvava kysyntš Tulevaisuuden nškymšt ja kehittšmissuunnitelmat Aluetieteen ja ympšristšpolitiikan laitosta kehitetššn mššrštietoisesti ÓlaatulaitoksenaÓ laadunvarmistusjšrjestelmšn mukaisesti Aluetieteen ja ympšristšpoltiikan ainutkertainen yhdistelmš samassa laitoksessa antaa erityisiš mahdollisuuksia opetuksen kehittšmiselle. Oppiaineiden ja niiden yhdistelmšn laaja-alaisuus on sekš rikkaus ettš niukkojen resurssien vallitessa myšs heikkous (esim. laitoksella on vain yksi assistentti ja yksi yliassistentti). Tavoitteena on laitoksen oppiaineiden sisšinen integrointi mm. niin, ettš koulutusohjelmaan tulee yhš enemmšn yhteisiš kursseja. Integroinnilla ja verkottumisella laitoksen ulkopuolelle sššstetššn resursseja ja parannetaan tuloksia Laitos pitšš oppiaineidensa asemaa suosittuina sivuaineina erittšin tšrkešnš ja korostaa tštš ÓpalvelutehtŠvŠŠÓ keskeisenš osana strategista suunnitteluaan. Aluetiede voi ottaa kasvavan vastuun kaikille yhteiskuntatieteilijšille yhteisestš suunnittelun opetuksesta. YmpŠristšpolitiikka voi puolestaan antaa kaikkien aineiden opiskelijoille kattavan perusnškemyksen ympšristšongelmien yhteiskunnallisesta luonteesta ÓlŠpŠisyperiaatteenÓ mukaisesti. YmpŠristšpolitiikan koulutuksen ja tutkimuksen lisššminen on nšhty yhtenš painoalueena myšs Suomen Akatemiassa (Tieteen tila 12/97, s. 128) YhteyksiŠ muihin yliopistoihin vahvistetaan. Koska laitoksen oppiaineita ei opeteta samansisšltšisenš pššaineena muissa yliopistoissa, laitokselle on tullut runsaasti opiskelijoita muualta. Erityisasemassa tšssš suhteessa on TTKK, jonka kanssa kehitettšvš yhteistyš voi tulevaisuudessa tuottaa huomattavaa synergiaetua erityisesti ympšristšalan ja yhdyskuntasuunnittelun opetuksessa ja tutkimuksessa; myšs TTKK:n ympšristštekniikkaa sivuavilla laitoksilla pidetššn ympšristšalan yhteiskunnallisen opetuksen lisššmistš suotavana Laitoksen yhteiskunnallista palvelutehtšvšš tehostetaan. Vuoden 1998 alusta SeinŠjoella ja osin Tampereella toimineen SENTEn toimintaa pyritššn kehittšmššn ja laajentamaan GIS-laboratorion palvelumahdollisuuksia parannetaan. PaikkatietojŠrjes-

215 215 telmien kšyttš mahdollistaa perinteisen tilastollisen tiedon esittšmisen havainnollisesti. PaikkatietojŠrjestelmŠt eivšt kuitenkaan ole pelkkš visualisointikeino tai tietokonekartta vaan monipuolinen tutkimusmenetelmš, jonka avulla pystyy kšsittelemššn ja analysoimaan aineistoja ja tutkimusongelmia, jotka aiemmin olivat erittšin hankalia ErityisinŠ painopisteinš ovat tyšelšmšyhteyksien ja kansainvšlisyyden kehittšminen. Valmistuneiden tyšllistymistš seurataan ja yhteydenpitoa tyšelšmššn tiivistetššn mm. oman Alumnin kautta. Opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien kansainvšlistš vaihtoa edistetššn sekš vaihdon edellytyksenš olevaa englanninkielistš opetusta kehitetššn yhteistyšssš muiden oppiaineiden kanssa EU:n vaihto-ohjelmien sekš yliopiston muiden vaihtoohjelmien puitteissa Kotisivun kšyttšš tehostetaan ja verkkojulkaisusarjan kšyttšš lisštššn Laadukkaan perus- ja jatkokoulutuksen sekš tutkimusprojektien kautta edetššn kohti pššmššršš, jossa laitos on sekš korkeatasoisen koulutuksen ettš tutkimuksen huippuyksikkš. TŠhŠn on realistiset mahdollisuudet, koska laitoksella harjoitetaan laajaa ja korkeatasoista tutkimusta Tulevaisuutta rakennetaan jatkuvalla kehittšmistyšllš, joka perustuu laitoksen yhden keskeisen osaamisalueen eli strategisen ajattelun ja strategiatyšn pohjalle Kunnioittavasti Seppo Siirilä Yrjö Haila aluetieteen professori 1010 ympšristšpolitiikan professori 1010 laitoksen johtaja 1010 laitoksen varajohtaja

216 216 Ehdotus korkealaatuisen perus- ja/tai jatkokoulutuksen yksiköksi ehdotusta täydentävät tilasto- ja taustatiedot 1010 Korkeakoulujen arviointineuvosto pyytää laatutyksikköehdotusta täydentäviä tilasto- ja taustatietoja, koska vuonna 1998 ehdotusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat toivoivat käsittelyn tueksi myös määrällisiä tietoja. Tilasto- ja taustatiedot pyydetään täyttämään lomakkeeseen siltä osin kuin se koulutuksen luonteen ja saatavilla olevien tilastojen mukaan on mahdollista sekä perustelemaan syy puuttuviin tietoihin. Arvioinnissa painotetaan koulutuksen laatua; määrällisiä tietoja käytetään lähinnä kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta. Yliopisto Laitos/yksikkö Tampereen yliopisto Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Lisätietoja antaa: Nimi ja asema Seppo Siirilä, professori, laitoksen johtaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Yliopiston ehdotus koskee (ympyröikää oikea vaihtoehto) 1 tiedekuntaa 5 tutkijakoulua 2 osastoa 6 yhteishanketta 3 laitosta 7 muuta, mitä? 4 koulutusohjelmaa Perustelkaa, miksi puuttuvia tilastotietoja ei voida antaa. (Esim. tutkintojen määriä ei voida ilmoittaa, koska kyse ei ole tutkintoon johtavasta koulutuksesta.) - 1. Yksikön opiskelijat ja koulutus Perustutkinto-opiskelijat Uudet opiskelijat *

217 217 Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut ylemmät perustutkinnot ** Ylemmän kk-tutkinnon keskimääräinen suoritusaika vuosina * sisältää Master-tutkintoon valitut 4 opiskelijaa; sisäänotto valintakokeiden perusteella v. 95/23, 94/23, 93/18, 92/18 ** ympäristöpolitiikkaan otettiin ensimmäiset pääaineopiskelijat 1994 Jatko-opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut lisensiaatin tutkinnot Suoritetut tohtorin tutkinnot 2 1 Sivuaineopiskelijat (muualta kuin omasta yksiköstä) Opiskelijat yhteensä (arvio) Ulkopuolisten sivuaineopiskelijoiden suorittamat opintoviikot Erilliskoulutus (esim. opettajan pedagogiset opinnot) Opiskelijat yhteensä Yksikössä erilliskoulutuksessa suoritetut opintoviikot yhteensä Muu yksikön antama koulutus Yksikössä suoritetut muut opintoviikot yhteensä Mitä koulutusta? Laitoksen pääaineopiskelijoiden ov:t omalla laitoksella 2. Opetus-, tutkimus- ja muu henkilökunta Professorit (nimet pyydetään alla) Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat henkilötyövuosina Yliassistentit Assistentit Tutkijat (8 htv) (12 htv) (15 htv) Muun henkilökunnan määrä 1 (4 htv) 1 (5 htv) 1 (4 htv)

218 218 Virat; lisäksi suluissa henkilötyövuodet kahden ryhmän osalta, lisäksi on ollut apurahatutkijoita 3 6 henkilötyövuotta/vuosi 3. Yksikön rahoitus Toimintamenomäärärahat, 1000 mk Ulkopuolinen rahoitus, 1000 mk Tutkijakoulutoiminta Toiminta tutkijakoulun koordinaattorina tai partnerina (p) eri vuosina ntatieteellisen ympäristöntutkimuksen valtakunnallisen yhdysverkon koordinoima jatkokoulutus (k) 2) Maantieteen valtakunnallinen tutkijakoulu (p) 3) VALHAL - valtakunnallinen hallintotieteellisen koulutusalan tutkijakoulu (p) 4) Kulttuurisen vuorovaikutuksen ja integraation tutkijakoulu (p) 5. Ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen valmistumisvuoden mukaan Työllistymisprosentti tutkinnon suorittamis vuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa sijoittumistietojen lähde TaY:n kysely valmistuneille, tilanne vuoden kuluttua valmistumisesta arviointi tiedon luotettavuudesta, esim. sijoittumisselvitysten vastaus-% Vastausprosentti: 95: 82 %, 96: 80 %, 97: 75 % 6. Kansainvälinen toiminta Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) lähteneet Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) saapuneet 4 Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) lähteneet 4 Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) saapuneet Toteutunut vieraskielinen opetustarjonta (ov)

219 219 Arviointipalaute Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos on opetusministeriön nimeämä korkealaatuisen koulutuksen yksikkö vuosille , jonka koulutusta on edelleen kehitetty syventämällä tutkimuspanostusta ja käynnistämällä uusia projekteja ulkopuolisen rahoituksen turvin. Laitoksen strategia-ajattelu on omaperäistä ja toiminta jäsentynyttä. Toiminnan yhtenä lähtökohtana ja jatkuvan kehittämisen kohteena on tutkimuksen ja opetuksen läheinen yhteistyö. Konkreettisena osoituksena tästä ovat mm. käynnissä olevien tutkimushankkeiden pohjalta luodut erikoiskurssit. Laitokselle leimallista on myös työelämän tarpeiden aktiivinen kartoitus ja seuranta. Tehdyt seurantakyselyt osoittavat, että aluetieteen koulutus on onnistunut erinomaisesti vastaamaan työelämän tarpeisiin. Ympäristöpolitiikan koulutus on vuonna 1994 käynnistettynä vielä sen verran uutta, että tuloksia ei sen osalta ole käytettävissä. Aluetieteen Alumni on ollut tärkeä kanava työelämäyhteyksien vahvistamiseen. Laitoksen pienestä koosta johtuen opiskelijoiden on mahdollista suunnitella omat aineyhdistelmänsä ja opiskelusuunnitelmansa. Tavanomaisten tenttien lisäksi käytössä on vaihtoehtoisia suoritustapoja, kuten ongelmakeskeisten esseiden ja luentopäiväkirjojen kirjoittamista. Samoin alan työelämäkokemuksen korvaavuuskäytäntöjä on luotu. Koulutuksen toteutus Opetushenkilökunnan pedagoginen ja tieteellinen pätevyys ovat hyvin dokumentoituja. Laitoksella on kansainvälisen tason täyttävää, tutkimukseen perustuvaa opetuksen ja opetusmenetelmien kehittämistyötä. Virkojen täytössä on käytössä opetusportfolio ainoana laatuyksikköhakijoista. Myös tutkijat osallistuvat talkoohenkisesti opetukseen, mutta mitä tämä talkoohenkisyys käytännössä tarkoittaa, jää hieman epäselväksi Laitoksella on otettu käyttöön uusia opetusmenetelmiä oppimisen laadun parantamiseksi. Trendikkäisiin periaatteisiin, kuten oppimaan oppiminen, learning by doing ja opettajasta valmentajaksi, perustuvien menetelmien muuttumista käytännöksi ei hakemuksessa kuitenkaan yksityiskohtaisesti kuvailla. Esimerkinomaisissa kurssikuvauksissa sen sijaan mainitaan mm. roolipelit, ekskursiot, luku- ja keskustelupiirit sekä pienryhmätyöskentely. Näiden menetelmien yleisyydestä ei tosin ole mainintaa. Pedagogisena ansiona voidaan pitää sitä, että jokaiselle opintojaksolle on määrätty akateemisten tavoitteiden lisäksi opetuksen muodot ja harjoiteltavat taidot. Laitoksella on kiinnitetty huomiota opiskelijoiden opiskelun ohjaukseen ja neuvontaan. Samoin välitöntä vuoropuhelua laitoksen henkilökunnan ja opiskelijoiden kesken on lisätty keskustelutilaisuuksien avulla. Erityisen mielenkiintoisena esimerkkinä innovatiivisesta opintoneuvonnasta on vaihtoehtoinen opinto-opas, jonka avulla opiskelijat voivat saada

220 220 tavallista laajemman käsityksen sekä yksittäisistä kursseista että opintojensa kokonaisuudesta suhteessa tuleviin työtehtäviinsä. Opetusteknologian hyödyntämisessä on edetty varsin pitkälle. Internetin välityksellä tarjotaan oppimateriaalia ja julkaisuja opiskelijoiden käyttöön, ja sähköpostia käytetään myös suoraan opiskeluvälineenä. Laitoksen kansainväliset yhteydet vaikuttavat melko vilkkailta. Laitos järjestää kansainvälisiä seminaareja, ympäristöpolitiikan workshoppeja, opiskelija- sekä lyhytkestoista opettajavaihtoa. Kansainvälisyys heijastuu lähinnä graduntekijöiden ja jatko-opiskelijoiden opintoihin ulkomaisten asiantuntijoiden pitäminä intensiiviseminaareina. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Opetuksen ja opetussuunnitelmien arviointi on jatkuvaa ja systemaattista ja perustuu vuorovaikutukseen, jossa sekä opiskelijoiden että koulutuksesta valmistuneiden, työelämässä toimivien näkemyksillä on tärkeä rooli. Arviointikäytäntöjä on monipuolistettu tukemaan nimenomaisesti oppimisprosessia. Arviointimenetelminä käytössä ovat portfolio-arvionti, kirjalliset ja suulliset esitykset sekä opiskelijoiden keskusteluaktiivisuus. Myös opettajien itsearvioinnilla pyritään tukemaan opetuksen laatua. Arviointitiedon hyväksikäyttö koulutuksen kehittämisessä toteutuu ansiokkaalla tavalla. Laadunvarmistusjärjestelmä on käytössä aktiivisena seurantavälineenä. Sen sijaan erillistä opiskelijalausuntoa hakemuksessa ei ole. Laitoksen opiskelijat ja tutkijat ovat saaneet poikkeuksellisen paljon palkintoja ja tunnustuksia lopputöistään. Valmistuneiden työllistyminen on parantunut jatkuvasti. Koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Kehittämissuunnitelmina on hyvin selkeä ja yksityiskohtainen esitys jo varsin tehokkaalta vaikuttavan koulutusjärjestelmän edelleen tehostamiseksi. Yleisarvio Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos on aktiivisesti kehittänyt koulutusta edelleen edellisen laatuyksikkövalintansa jälkeen. Innovatiivisia opetusmuotokokeiluja on jatkettu käyttäen taitavasti hyväksi opetusteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Samoin koulutuksen ja tutkimuksen yhteyksiä on vahvistettu. Vapaamuotoinen yhteisöllinen kommunikaatio on varsin runsasta, ja sitä käytetään muun arviointipalautteen ohella ansiokkaasti hyväksi koulutuksen kehittämisessä. Tietoisuus ja näytöt siitä, mistä koulutuksen korkea laatu muodostuu, on laitoksella korkealla tasolla, ja tätä kuvaa vahvistaa selkeä kehittämissuunnitelma

221 221 Tampereen yliopisto: Historiatieteen laitos Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 2001Ð2003 Korkeakoulujen arviointineuvostolle Tampereen yliopiston historiatieteen laitos hakee korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi vuosille 2001Ð2003. TŠllŠ sivulla on laitoksen lyhyt esittely. Opetuksen tavoitteita, sen jšrjestšmistš ja onnistumista kuvataan hakemuksen seuraavilla sivuilla ja liitteissš. HyvŠn kuvan toiminnastamme saa laitoksen kotisivuilta ( / Historiatieteen laitoksessa voi suorittaa tutkinnon ja jatkotutkinnon Suomen historiassa ja yleisessš historiassa. Muita oppiaineita ovat talous- ja sosiaalihistoria, oppihistoria sekš monitieteinen American Studies -opintokokonaisuus. Ulkomaalaisille opiskelijoille on englanninkielinen On the Edge of Europe - opintokokonaisuus, pohjoinen nškškulma Euroopan historiaan. Myšs Suomen historian perusopinnot voi suorittaa englanniksi Laitos on 1990-luvulla kasvanut toiminnallisesti. TŠmŠ koskee opetuksen ohella erityisesti tutkimustoimintaa. Historiatieteen laitoksella on meneillššn laajoja ja monitieteisiš projekteja kaupunkihistoriasta, terveyden ja ympšristšn historiasta, keskiajan historiasta, naisten historiasta sekš innovaatioiden levišmisestš ja teknologian omaksumisesta. Laitos on jšrjestšnyt viime vuosina useita kansainvšlisiš tieteellisiš kokouksia. Vuoden 1999 alusta laitos on koordinoinut valtakunnallista historiatieteiden tutkijakoulua Laitoksen pšštehtšvšksi on asetettu hyvš opetus, jota monipuolinen tutkimustoiminta tukee. Opetuksen tavoitteiden pohtiminen ja opiskelijoiden valmistumisen edistšminen on ollut laitoksen toiminnan suunnittelussa ensimmšisenš. Kun vakinaisten opetusvirkojen mššrš ei ole lisššntynyt, tutkijat ovat tuoneet tarpeellisia voimavaroja opetuksen kehittšmiseen. Opetuksessa on kiinnitetty viime vuosina erityisesti huomiota opiskelijoiden ammatillisiin valmiuksiin, opintojen joustavuuteen ja tehokuuteen sekš korostettu kansainvšlisyyttš ja uuden opetusteknologian mahdollisuuksia. Laitoksen opetustyšn tuloksellisuudesta kertoo opiskelijoiden korkea valmistumisprosentti ja hyvš sijoittuminen tyšmarkkinoille Tampereella Pertti Haapala, prof laitoksen johtaja 1011 Liitteet: tutkimushankkeet, oppiaineet, opettajat; opetussuunnitelma, tilasto

222 1 Maailma pienenee, menneisyys laajenee Ð eli mitš on laadukas historianopetus yliopistossa 222 Historian opetuksen tavoite on auttaa ihmisiš ymmšrtšmššn omaa maailmaansa ja erilaisia kulttuureja. Kulttuurien kohtaaminen ja tšrmššminen, johon ns. globaalisaatio tai Euroopan yhdentyminen johtavat, tuo mukanaan yhš enemmšn vaatimuksia kšsittšš muutosta ja erilaisuutta. TŠmŠ on kšytšnnšllinen haaste, johon koulutuksen on vastattava. Historiatieteen laitos nškee tehtšvškseen kouluttaa menneisyyttš koskevan tiedon osaajia, jotka sijoittuvat erilaisiin asiantuntijatehtšviin niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille, tutkijoiksi ja opettajiksi sekš tiedotusvšlineiden ja erilaisten jšrjestšjen palvelukseen. He soveltavat historiallista tietoa oman aikamme tarpeisiin. Historia-alan koulutus tšhtšš siihen, ettš valmistuneet ovat syvšllisesti perehtyneet esineellisen ja henkisen perintšmme kerroksellisuuteen, ja pystyvšt nšin sitomaan ilmišt ja tapahtumat aikaan ja paikkaan. TŠmŠ mahdollistaa pitkšn aikavšlin kehityskulkujen analysoinnin ja parhaiden ratkaisujen sekš selviytymisstragioiden lšytšmisen vaikeissa pšštšksentekotilanteissa. Historian opiskelu on tšten tulevaisuuteen katsovaa. TŠmŠ kšytšnnšllinen lšhtškohta ei ole ristiriidassa akateemisen perinteen kanssa: tieteellisen tyšn ydin on tiedon kriittinen tarkastelu, siihen sisšltyvien merkitysten ymmšrtšminen Opetuksen laadun mittarina on, millaiset valmiudet se antaa opiskelijoille mainittuihin tehtšviin sisšllšllisesti ja ammatillisesti. Edellinen tarkoittaa yhteyttš tutkimukseen, jšlkimmšinen praktisia valmiuksia toimia eri ammateissa. Opetuksen tavoitteet voidaan lyhyesti mššritellš: opiskelija osaa hankkia ja kšsitellš tietoa kriittisesti, oppii tuottamaan sitš itse ja osaa soveltaa sitš eri ammateissa sekš hallitsee viestinnšn eri všlineillš Tiedollinen ja ammatillinen puoli on monilla akateemisilla aloilla perinteisesti yhdistetty huonosti, so. on ollut opiskelijan oma asia hankkia erityisesti ammatillisia valmiuksia. Historiatieteen laitos nškee asian toisin Ð ei riitš, ettš yliopistossa on vapaa sivuaineoikeus, vaan ettš myšs oman opetuksen suunnittelussa otetaan huomioon opiskelijoiden ammatilliset tarpeet Opetuksen tavoitteet voidaan mššritellš myšs tuloksellisuuden mukaan. Laitos pitšš ensiarvoisena, ettš opiskelijat valmistuvat ja saavat tutkinnon; tutkinto vastaa yhteiskunnan tarpeita ja opetus opiskelijoiden odotuksia; valmistuneet sijoittuvat tyšelšmššn Viime vuosina valmistumisprosentti on suhteessa sisššnottoon ollut korkea (ajoittain yli 100). Samaten sijoittuminen on parantunut ja ylittšnyt 90 %:n rajan (liite). KeskimŠŠrin opiskeluaika on edelleen korkea (7 vuotta). PŠŠsyynŠ tšhšn ei kuitenkaan voida pitšš historianopiskelua, vaan pikemminkin opintojen ulkopuolisia syitš sekš tutkintojen laajuutta (keskimššrin 212 ov), mikš toisaalta on yhtš kuin monipuolisuus ja auttaa ratkaisevasti sijoittumista tyšelšmššn. Laitos pyrkii lyhentšmššn valmistumisaikaa opetusjšrjestelyin (ennakoitavuus ja joustavuus), tukemalla graduohjausta ja jšrjestšmšllš itse ÓkŠytŠnnšllistŠÓ opetusta (museologia, viestintš, arkisto-opetus, tilastointi, www-taidot). 1011

223 223 2 MitŠ tulee oppia Ð eli opetussuunnitelma tyškaluna Opetuksen tavoitteet ja kriteerit on kirjattu opetussuunnitelman tavoitteisiin ja rakenteeseen. Toteutumista tuetaan tarkoituksenmukaisilla opetusjšrjestelyillš, sekš valvotaan palautteen ja itsekritiikin avulla. Opiskelijat ovat mukana opetuksen suunnittelussa ja dialogi on vakiintunut tapa hoitaa asioita Opetussuunnitelma (tutkintovaatimukset) on jaettu perus-, aine- ja syventšviin opintoihin siten, ettš tiedesisšltš, opiskelutavat ja opiskelijan omat tavoitteet ja valmiudet vastaavat hyvin toisiaan. On pyritty eroon ÓtenttilistastaÓ, jossa sisšltš helposti mššršytyy kirjojen eikš oppimisen mukaan Opetussuunnitelman rakenne on yksinkertainen ja helposti hahmotettava mutta samalla joustava. Oletus on, ettš pššaineopiskelija jakaa historian opinnot pro gradua lukuun ottamatta 3Ð4 vuodelle, jolloin hšn voi osallistua vaihtuville kursseille. Nopea valmistuminen on mahdollista mutta ei pakollista. LiitteessŠ on kuvattu opetussuunnitelman sisšltš kaavamaisesti. OpetusjŠrjestelyitŠ kuvataan jšljempšnš Opetuksessa on mallina tutkimuksen nškškulma menneisyyteen: miten menneisyyttš koskeva tieto muodostuu ja miten sitš kšytetššn, mikš on alan tieteellinen perinne ja sen suhde kansalaisten historiatietoisuuteen. NŠin opetuksen alue ulottuu tieteen peruskysymyksistš arkipšivšn diskursseihin ja merkityksiin. KŠytŠnnšssŠ tšmš tarkoittaa: opiskelija saa yhš syvšllisempšš tietoa menneisyydestš tutustuessaan uusiin lšhdemateriaaleihin ja soveltaessaan uusia metodeja tiedon hankinnassa ja sen kšsittelyssš. Opetus alkaa perehtymisellš historiantutkimuksen ja -kirjoituksen kšsitemaailmaan ja pššttyy omaan kokemukseen historiallisen tiedon (menneisyyskuvan) rakentamisesta. VŠliin sijoittuu Ótieteellinen harjoitteluó eli menetelmšopinnot ja niiden suppea soveltaminen. Oppimisen omakohtaisuus on opiskelijoiden motivoinnissa oleellista. Tavoitteena on, ettš opiskelija etenee omassa historian ymmšrryksessššn samaan tapaan kuin tutkimus etenee. MitŠ syvemmšlle mennššn, sitš monipuolisemmaksi kuva historiasta muuttuu, ja samalla tarjoutuu všlineitš opiskelijan oman maailmankuvan hahmottamiseen. Opetusmallia voi kutsua ongelmaperustaisen oppimisen (PBL) malliksi, so. oppiminen tapahtuu omakohtaisen ongelmaratkaisun avulla. LŠhtškohtana voi olla niin tieteellinen kuin kšytšnnšllinenkin kysymys, so. tutkimuksesta lšydetty tai omasta ajasta nouseva tiedon intressi. Omaa historiakuvaa reflektoidaan teoriakurssilla (S1), harjoitustšissš, seminaareissa ja pro gradussa Miten tyštš tehdššn ja opitaan Ð eli opetuksen jšrjestšminen Opetuksen jšrjestšminen suurelle opiskelijajoukolle pienryhmissš laajalla opetusalalla on vaikeata. Laitos tyšllistšškin paljon dosenttejansa ja varsinkin tutkijoita. Opetuksen laaja-alaisuus ja monipuolisuus voikin perustua vain tšhšn. Laitoksen puolesta on opiskelun tehokkuus varmistettu siten, ettš kaikista pakollisista opintojaksoista on aina tarjolla opetusta; joillekin erikoiskursseille on jonotusmenettely. Toinen keino, jolla opetustarjontaa on lisštty on rotaatio, eli tiettyjš kursseja

224 224 opetetaan joka toinen tai kolmas vuosi. Opiskelija voi tšllšin valita kursseja ennakoiden usean vuoden tarjonnasta ÓLaajat kurssitó Laitoksen nykyisessš opetussuunnitelmassa (1998Ð2000) pelkistš luennoista on lšhes kokonaan luovuttu. Opiskelijat tekevšt ns. laajojen kurssien aikana harjoituksia, esseitš, kirjallisuusarvosteluita ja suullisia esityksiš. Kurssista voi tšten saada opintoviikkoja 1Ð5 suorituksen mukaan. Kurssit voidaan tšllšin suunnitella ÓomaehtoisiksiÓ ja opettaja voi sopia opiskelijoiden kanssa erilaisista tilanteeseen ja ryhmškokoon sopivista suoritustavoista. Laajojen kurssien yleistyminen on tehostanut ja systematisoinut opintoja sekš mahdollistanut kokonaisvaltaisemman asiaan paneutumisen niin opettajan kuin opiskelijankin taholta. Kontaktiopetuksen lisššntyminen on koettu myšnteiseksi, joskin se on lisšnnyt kaikkien tyštš. Ongelmaa on hoidettu lisššmšllš opetusryhmiš. Se on hyvš mutta kallis ratkaisu ja sikšli vaikea nykyisessš yliopistossa TutkimusryhmŠt tyšpajoina Temaattiset tutkimusryhmšt ovat laitoksen oma innovaatio. NiissŠ yhdistyy workshop-idea harjoitteluun ja oman tutkimuksen tekoon. RyhmŠt toimivat omaehtoisesti kšsitellen tutkimuksia, omia suunnitelmia, arvioiden toistensa kirjoituksia jne. Monet kaipaavat tšllaista rohkaisua ja erityisesti lopputšiden tekemisessš tutkimusryhmšt ovat tšrkeš tuki. Tuloksena on paitsi opinnšytteitš myšs esitelmiš ja julkaisukelpoisia artikkeleita. RyhmŠt ovat avoimia kaikille opiskelijoille, mutta tarkoitus on tukea erityisesti HuK-tutkielman ja pro gradun tekijšitš. RyhmiŠ on tšllš hetkellš kymmenen. Ohjaajina toimii virassa olevien lisšksi laitoksen nuoria tutkijoita, jotka nšin saavat myšs pedagogista harjoitusta Laitoksen tutkimustoimintaan opiskelijat otetaan mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. TŠstŠ syystš laitos ottaa vastaan ja teettšš myšs tilaustšitš opiskelijoilla. NŠiden turvin (ja innostamana) onkin valmistunut lukuisia opinnšytteitš sekš julkaisuja kuten yritysten ja yhteisšjen historiikkeja. TekeillŠ on tšllš hetkellš kymmenkunta tilaustyštš. Tilaustyšt antavat opiskelijalle myšs tilaisuuden nšyttšš kykynsš kirjoittajana tai muutoin perehtyš alaan, jossa omasta koulutuksesta voi olla hyštyš. OpiskelijalŠhtšisestŠ tutkimustoiminnasta kertoo myšs laitoksen tšnš vuonna julkaisema opiskelijoiden artikkelikokoelma Ihminen katastrofissa Uusia tyš- ja opetustapoja Laitoksella on runsaasti ja sššnnšllisesti opetusta, jota voidaan pitšš edistyksellisenš. Opintojen suoritustavat ovat moninaisia ja vaihtoehtoisia. Kirjatentit ovat oleellisesti všhentyneet ja harjoitustyšt, esseet sekš suulliset esitykset opiskelutapana lisššntyneet. SyventŠvien opintojen ÓprojektiopintojaÓ voidaan suorittaa sopimuksen mukaan laitoksen ulkopuolella (arkistossa, museossa, tutkimushankkeessa jne.). TŠnŠ lukuvuonna aloitetaan ÓtenttiakvaarioÓ. Laitos on pilottina jšrjestelmšssš, jossa opiskelija voi kšydš tietokonetentissš lšhes milloin tahansa. Kokeilun jšrjestšš ylioppilaskunta yliopiston kanssa. 1011

225 225 Proseminaarissa, menetelmšopinnoissa ja erillisillš kursseilla perehdytššn internetin kautta saatavissa oleviin arkistoihin ja tutkimusaineistoihin. TŠnŠ vuonna opetusohjelmassa ovat ensi kerran myšs digitaaliset kuva- ja ŠŠniarkistot, joiden kšyttššn tutustutaan harjoittelemalla paikan pššllš. Digitaalisten aineistojen hyšdyntšmisessš ja luomisessa laitos on ollut poikkeuksellisen aktiivinen (ks. alla) Perinteisen paleografian lisšksi tilastollisten menetelmien opettamisessa laitoksella on jo pitkš perinne. Opiskelijat saavat valmiudet suurten data-aineistojen kšsittelyyn. Asiat opetetaan tietokonepohjaisesti ja kšyttšmšllš todellisia empiirisiš aineistoja Erityisesti všestšhistorian, mikrohistorian ja antiikintutkimuksen tutkimusalat ja metodit opitaan perehtymšllš alkuperšisiin lšhteisiin pienissš ryhmissš ja kšyttšmšllš laitoksen omia mikrofilmikokoelmia. Arkeologian opetukseen kuuluu maastoretki: mitš maisema kertoo itsestššn. Osa antiikin ja keskiajan historian kursseista jšrjestetššn myšs Ópaikan pššllšó eli Roomassa ja Kreikassa Historian viestinnšn kursseilla opetellaan kirjoittamista, erityisesti tieteellisen tiedon popularisointia. Opiskelijat ovat kurssin tuloksena mm. laatineet artikkelisarjoja lehtiin Perinteisen kirjallisen lšhdeanalyysin ja arkistotyšn opetuksen rinnalle on nostettu suullisen historian tutkimisen opetus. TŠnŠ vuonna jšrjestetty kurssi perehdytti opiskelijat haastattelumenetelmiin ja opiskelijoiden harjoitustyšt olivat osa Tampereen yliopiston historiaa, jonka kirjoittamisesta laitos vastaa Laitoksen opettajat ovat tuottaneet lukuisia kirjoja, joita kšytetššn oppimateriaalina omassa laitoksessa, muissa yliopistoissa ja kouluissa. Verkko- ja cdhankkeet tuottavat oppimateriaalia jatkuvasti lisšš. Elokuvan ja muun kuvallisen materiaalin kšyttš opetuksessa on ollut yleistš Verkko-opetu Laitos jšrjestšš sššnnšllisiš verkkokursseja ja on siten alallaan kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman kšrjessš. Kursseja on kolmenlaisia: opetus tapahtuu Internetin kautta, internetin kšyttšš opetetaan tiedonhaussa ja tutkimusvšlineenš, sekš opetetaan tieteellistš verkkojulkaisemista. NŠin laitos valmistaa osaajia digitaaliseen sisšltštuotantoon, jolle veikataan ripeštš kasvua. Suunnitelmissa on osallistua aktiivisesti valtakunnalliseen verkkoyliopistoon ja tulevaan ÓSisŠltš-SuomiÓprojektiin Laitos oli aloitteentekijš (Opetusmisnisterišn rahoittaman) kansallisen Agricola-verkon perustamisessa ja on johtanut hanketta. Nyt laitos vastaa sen yllšpidosta. Agricola on laajasti kšytetty, hyvin toimitettu ja alati kasvava wwwliittymš, historiantutkimuksen sšhkšinen arkisto ja verkosto. Sen perusteet opetetaan proseminaarissa ja se on hyvš tyškalu tulevalle opettajalle. Laitoksen opettajat ja opiskelijat ovat tehneet Agricolaan aineistoja ja lisšosia, tšnš vuonna mm. lšhdehakemiston. Viime lukuvuonna prof. Arthur Imhof BerliinistŠ ja Peter Such Kanadasta pitivšt kurssit, joissa opiskelijat tekivšt harjoitustyšnsš suoraan verkkoon Laitos on tehnyt verkkoon julkaisun Suomi 80. Kurssilla opetettiin vuosien 1917Ð1918 historiaa siten, ettš opiskelijat suorittivat oman osuutensa laatimalla ÓviikkosivutÓ ja kirjoittamalla linkkiartikkeleita. Heille pidettiin erillinen tek-

226 226 niikkakurssi, ohjattiin aineiston hankinnassa sekš arvioitiin yhdessš tehdyt sivut. Opiskelija sai tšten valmiuden toteuttaa itse samanlaisen projektin TŠnŠ vuonna kšynnistyi monivuotinen verkkoprojekti Koskesta voimaa. Laitos toteuttaa sen Teknologiakeskus Hermian ja Tampereen museotoimen kanssa alan yritysten (Alma, Nokia) tuella. Opiskelijat tuottavat kurssien aikana laajan Tampereen historian. He oppivat vaativan verkkojulkaisun rakentamisen ja joutuvat erityisesti perehtymššn historiallisen tiedon tuottamisen problematiikkaan. KŠynnistymŠssŠ on myšs kansainvšlinen internet-opetuksen projekti (ODL- kurssi) jota Rotterdamin yliopisto koordinoi SŠhkšiset ja interaktiiviset všlineet avaavat aivan uudenlaisia pedagogisia haasteita ns. hypertekstin kautta. Laitos on saanut tšstš jo arvokasta kokemusta Historiakone-projektista. Se on ensimmšinen laaja ja tieteellinen historia-alan multimediatuotanto, joka julkaistaan piakkoin Opetushallituksen ja Sitran kustantamana CD-romina. Historiakone on myšs erinomainen opiskelun ja itseopiskelun všline KansainvŠliset opinnot Opiskelua ulkomailla tuetaan sekš jšrjestšmšllš vaihtopaikkoja ettš myšs taloudellisesti. Viime vuonna viisitoista laitoksen opiskelijaa opiskeli ulkomailla eri vaihto-ohjelmien (Erasmus/Sokrates, Nordplus) tai muiden sopimusten ja kurssien kautta eri tutkimuslaitoksissa (esim. Cimo, kahdenvšliset sopimukset, Suomen Rooman ja Ateenan instituuttien kurssit, European Diploma of Medieval StudiesDkurssi). LŠhtevien opiskelijoiden mššrš on jatkuvasti ollut kasvussa. TŠmŠn lisšksi laitos jšrjestšš itse kursseja ulkomailla. Parhaiten on tšssš ovat menestyneet antiikin ja keskiajan tutkimusryhmšt, jotka ovat yhdistšneet luontevasti tyšn kotimaassa ja ulkomailla (Tallinna, Tartto, Pariisi, Rooma, Ateena). Laitoksen seuraava oma antiikin ja keskiajan kurssi Roomassa on tammikuussa Laitoksen tavoite on, ettš jokaisella valmistuneella opiskelijalla sisšltyy tutkintoonsa ulkomailla suoritettuja opintoja Laitoksen opettajavaihto on vilkasta. Erasmus/Sokrates-vaihdon lisšksi yhteydet muihin pohjoismaihin ovat hyvšt; laitos on Nordplus-koordinaattori. PelkŠstŠŠn tšnš syksynš laitoksella opettaa viisi vierailevaa opettajaa. Laitoksella on myšs FulbrightDohjelman ansiosta kšytšnnšssš jatkuva vieraileva professori Yhdysvalloista. TŠstŠ syystš opettajien yhteydet sinne ovat erikoisen hyvšt ja monet opettajat ovat opettaneet Yhdysvalloissa Laitos on jšrjestšnyt lukuisia laajoja tieteellisiš kokouksia, joihin opiskelijatkin ovat voineet osallistua. Vuonna 1997 laitos jšrjesti mittavan Nordisk historikermšten ja sen jšlkeen muita kansainvšlisiš kokouksia on ollut useita. ViimeisimmŠt ovat olleet huhtikuussa 1999 pidetty kahdeksas Pohjois-Amerikan tutkimuksen kansainvšlinen kongressi ÓCrossing BordersÓ, jossa oli yli 400 osanottajaa. The Sixth Symposium of the International Commission for Research into European Food History kokoaa syyskuussa 1999 tutkijoita 16 eri maasta TŠnŠ lukuvuonna laitos on mukana kahdessa uudessa kansainvšlisessš opetusohjelmassa (Master in Social Science and Tecnology, Jean Monnet European Integration Course) North American Studies -opintokokonaisuuden ja kansainvšlisten tutkimussuhteiden hedelmšt ovat suoraan opiskelijoiden hyšdynnettšvissš. Laitoksen

227 227 opetusohjelmassa on lukuvuonna 1999Ð englanninkielistš kurssia Suomen ja yleisen historian opiskelijoille. Osallistuminen ulkomaalaisen opettajan kurssille on antanut opiskelijoille aivan uusia nškšaloja sekš varsin usein johtanut opiskeluun tai tutkimustyšhšn ulkomailla. Nimenomaan historianopetuksessa on syytš painottaa kansainvšlisten opintojen merkitystš osana kulttuurin ymmšrtšmistš: historiantutkimuksen kulttuurisidonnaisuus nousee esiin konkreettisesti, kun opiskelu ja tutkimus asettuvat kohdemaansa ja sen kulttuurin kontekstiin; historian kerroksellisuus asettuu uuteen perspektiiviin jo uuden visuaalisen ympšristšn kautta ja vieras ympšristš motivoi tutkimuksen tekoon. Huomattava on myšs, ettš useat lšhdeaineistot ovat saatavilla vain ulkomailla, ja historiantutkimuksen tason yllšpito vaatii kansainvšlistš sivistystš. On selvšš, ettš opettajien kielitaito on erittšin hyvš ja laaja ja opiskelijoita kannustetaan (osin myšs vaaditaan) kieliopintoihin MitŠ heistš tulee Ð eli ammatillisten valmiuksien tukeminen Historian maisterin tutkinto ei ole ammattitutkinto, mutta pštevšittšš moneen ammattiin. Noin kolmannes historian pššaineopiskelijoista aloittaa uransa opettajana. Historian laitoksen rooli opettajankoulutuksessa on tarjota sellainen tietšmys ja asenne historiaan, joka vastaa opettajantyšn vaatimuksia, kuten kykyš jšsentšš asioita, ÓyksinkertaistaaÓ ja esittšš niitš sekš kšyttšš omaa luovuutta historiallisen tiedon havainnollistamiseen. Omalla laitoksellaan opiskelijat oppivat tavan, jolla menneisyydestš voidaan puhua ja sen, miten historia tavoittaa myšs tulevaisuuden. Sama koskee toimittajaksi aikovia, jotka ovat toinen suuri tuleva ammattiryhmš opiskelijoiden joukossa. ViimeistŠŠn syventšvissš opinnoissa korostetaan Ótiedon haltijoidenó eettistš vastuuta tyšssššn Opettajan ja toimittajan tyšn ohella laitos suuntautuu siihen, ettš ns. Óuusi sisšltštuotantoó tyšllistšš historian asiantuntijoita. TŠhŠn valmennetaan em. sšhkšisen median opetuksella. Tuntumaa koulutuksen tarpeesta on saatu Savuna verkkoon-kursseista: laitos myy opetusta Teknologiakeskuksen jšrjestšmille digitaalisen median kursseille. Saatu palaute on ollut myšnteistš, mikš todistaa opettajien pštevyyttš ja asiantuntemusta tšllš alalla VŠlittšmŠsti ammattiin valmistavaa opetusta on tšnš vuonna aloitettu Modernin museologian opintokokonaisuus. Se toteutetaan yhteistyšssš TaY:n Kansanperinteen laitoksen ja Tampereen museotoimen kanssa. Opetusta antavat myšs TaY:n Hypermedialaboratorio ja Yrityksen taloustieteen laitos. Opetus keskittyy erityisesti uuden tekniikan hyvšksikšyttššn museo- ja nšyttelytoimessa ja vastaa siten akuuttiin osaamistarpeeseen Opiskelijoiden harjoittelu (ns. valtionharjoittelupaikat ja muu tyšskentely) keskitetššn tyšpaikkoihin, joiden kautta opiskelija saa reaalisen kosketuksen mahdolliseen tulevaan tyšpaikkaansa. Laitos všlittšš Ð vaikka se ei tehtšviin kuulukaan Ð harjoittelupaikkoja erityisesti museoihin ja arkistoihin, koska tšllaisia usein laitokselta kysytššn. Laitoksen omat tutkimushankkeet ja viime aikoina myšs verkkoprojektit ovat antaneet tyštš joillekin opiskelijoille ja sen kautta ÓikkunanÓ tulevaan ammattiin Laitos antaa ns. tšydennyskoulutusta avoimen yliopiston puitteissa. Histo-

228 228 rian peruspintoja suorittaa Tampereen yliopiston tšydennyskoulutuskeskuksessa 82 opiskelijaa ja aineopintoja 22 opiskelijaa. Laitoksella on tštš varten pšštoiminen tuntiopettaja. Opetusohjelma on sama kuin laitoksen omilla opiskelijoilla Tohtorikoulutus Jatkokoulutukseen on kiinnitetty vakavaa huomiota, koska tohtorien kysyntš nšyttšš kasvaneen. Satunnaisten lisensiaattiseminaarien tilalle ovat tulleet tutkijaseminaarit, jotka kokoontuvat tihešsti. KokopŠivŠisen jatko-opiskelijoiden mššrš on kasvanut nopeasti, koska laitoksen opiskelijat ovat onnistuneet saamaan hyvin apurahoja, ovat pššsseet tutkijakouluun ja tutkijoiksi eri projekteihin. TŠmŠ tarkoittaa myšs, ettš všittelijšitš on tulevina vuosina runsaasti (1999 viisi). Laitoksen koordinoiman tutkijakoulun opetus on avoin kaikille kouluun rekisteršityneille opiskelijoille (30 omalta laitokselta). TŠnŠ vuonna kursseja jšrjestetššn 13. Opiskelijoita rohkaistaan osallistumaan tieteellisiin kokouksiin, artikkeleiden julkaisemiseen ja ulkomailla opiskeluun. TŠhŠn annetaan myšs taloudellista apua laitoksen varoista. Jatko-opiskelijoiden liikkuvuus onkin oleellisesti lisššntynyt Miten se onnistuu Ð eli opetuksen palaute ja arviointi Palaute ja arviointi ovat osa opiskelun ja opetuksen arkea. TŠtŠ on systematisoitu ja varmistettu siten, ettš kaikesta opetuksesta kootaan yhdenmukainen palautelomake. LisŠksi laitoksen kotisivulla on elektroninen lomake, jonka voi tšyttšš anonyymisti milloin tahansa. SiitŠ voidaan myšs koota opettajien saama numeerinen arviointi. PŠŠasiana palautteessa pidetššn sitš, ettš opiskelijat saavat ŠŠnensŠ kuuluviin ja opettajat osaavat arvioida tyšnsš tuloksia. TŠmŠ pitšš yllš tarpeellista keskustelua opetuksen laadusta ja tavoitteista. TŠhŠn on tilaisuus myšs ns. laitoskahvitilaisuuksissa, joita ainejšrjestš jšrjestšš sššnnšllisesti laitoksen kanssa. Arvioinnin kehittšmistš kiintešksi osaksi opetus- ja oppimiskšytšntšš pidetššn tavoitteena. TŠhŠn asti tštš on toteutettu osalla kursseja, so. palautetta on pyydetty monessa vaiheessa tai opiskelijat ovat kurssin pššttyessš arvioineet myšs omaa oppimistaan. Opiskelijoilla on edustus kaikissa opetusta suunnittelevissa ja siitš pššttšvissš elimissš, ja he ovat tštš mahdollisuutta aktiivisesti kšyttšneet hyvškseen Palautteen antamisessa ja saamisessa on ollut tšrkešš, ettš yhteydenpito opiskelijoihin laitoksella on vaivatonta ja všlitšntš. Opiskelijoiden mukaan opettajia on helppo lšhestyš ja he ovat joustavia olematta všlinpitšmšttšmiš. SŠhkšposti on yleisesti kšytšssš sekš tavalliseen yhteydenpitoon ettš opetuksen ohjaamisessa. Kotisivujen lisšksi laitoksella on opiskelijoiden ja opettajien yhteinen postilista HIST-OPETUS Ulkoisena palautteena voidaan pitšš opiskelijoiden melko hyvšš sijoittumista, korkeita pyrkijšmššriš (1999 sisššnotto oli 10 %), valmistuneiden mššršš ja laitoksen saamaa tutkimusrahoitusta. Vuonna 1999 tutkimusrahoituksen (n. 3 mmk) osuus on kolmasosa laitoksen koko budjetista. Laitoksella on yleisesti hyvš maine omalla tieteenalalla ja omassa yliopistossa. 1011

229 229 6 Tavoitteet ja tulevaisuus Historiatieteen laitoksen opetuksen tulevaisuus vaikuttaa hyvšltš, sillš eteenpšin katsovia historian ymmšrtšjiš tarvitaan varmasti. NŠin opetuksenkin on tarjottava všlineitš yhš syvšllisempššn ja monitasoisempaan tiedon kšsittelyyn, ymmšrtšmiseen ja tuottamiseen. Luovan oppimis- ja tutkimusympšristšn sšilymiselle ovat edellytyksenš monipuoliset vaikutteet ja liikkuvuus. Tiedelaitoksen kannalta avainasemassa on korkeatasoisen opetuksen ja tutkimuksen yhdistšminen. YhtŠ selvšsti on tiedostettu ympšršivšn yhteiskunnan odotukset ja ns. tyšelšmšyhteydet. Ne ovat viime vuosina oleellisesti monipuolistuneet ja ovat nyt osa tulevaisuuden suunnittelua Laitoksen lšhivuosien tavoitteena opetuksen kehittšmisessš on vahvistaa niitš uudistuksia, jotka on jo aloitettu ja koettu oikeansuuntaiksi. NŠitŠ ovat: Tutkimusryhmien ja muun temaattisen pienryhmšopetuksen lisššminen ja jatkuva kehittšminen. ÓLearning by doingó on osoittautunut hyvšksi opetusmenetelmšksi, jota voidaan muokata entistš systemaattisemmaksi osaksi koko opetusohjelmaa Varmistaa opettajille tilaisuus valmistella pedagogisesti korkealuokkaista opetusta ja kehittšš itseššn. Opettajien tyšmššršš ei voida lisštš mutta heidšn tyštššn voidaan helpottaa kohentemalla opetusympšristšš (erit. tietotekniikan kšyttšš) ja lisššmšllš koulutusta ja tuntiopetusta Modernin museologian opintokokonaisuuden vakiinnuttaminen (edellyttšš uusia opetusresursseja) Uuden teknologian ja siihen liittyvien taitojen opettaminen: laitoksen oman ÓverkkoluokanÓ perustaminen ja verkkotukihenkilšn tai www-informaatikon palkkaaminen Verkkoprojektien toteuttaminen: Agricolan yllšpito ja laventaminen sšhkšisenš arkistona, sekš Koskesta voimaa-projektin jatkaminen v. 2000Ð North American Studies-opetuksen jatkuvuuden varmistaminen Tutkijakoulutuksen ja jatko-opiskelun tukeminen kansainvšlisellš tasolla Kotimaisen ja ulkomaisen vuorovaikutuksen tukeminen; sššnnšlliset ja omiin tarpeisiin hyvin sopivat vaihto- ja yhteistyšhankkeet Tavoitteiden saavuttaminen edellyttšš rohkeata itsearviointia, sitoutumista ja taloudellisia resursseja. TŠllŠ hetkellš voimavarat on viritetty tiukalle. Asema korkealaatuisen opetuksen yksikkšnš antaisi laitokselle nškšalan ja tilaisuuden merkittšviin laadullisiin ja pysyviin opetuksen uudistamishankkeisiin. 1011

230 230 Liite 1: LyhennelmŠ historiatieteen laitoksen opetussuunnitelmasta ja sen toteuttamisesta (Suomen historia ja yleinen historia) Perusopinnot (20 ov) 1. Johdantokurssi (oppiaineiden yhteinen) on ensimmäinen tutustuminen historiantutkimuksen ja -kirjoituksen maailmaan, jossa historiankirjoitus problematisoidaan ja kysytään mitä on historia tieteenä. Johdatus tulevien vuosien opintoihin ja oppimistavoitteisiin Peruskurssit Suomen historiasta, Euroopan historiasta ja maailmanhistoriasta (oppiaineiden yhteinen). Peruskursseilla varmistetaan opiskelijoiden perustiedot, mutta pääasia on antaa tulkintakehys menneisyyteen ja selittää historiankirjoituksen nykytilaa. Laajoja kursseja kirjallisine tehtävineen. Aineopinnot (20 ov) 1. Menetelmäopinnot. Valittava kaksi kurssia 8 vaihtoehdosta, mm. tilastolliset menetelmät, paleografia, suullinen historia, geneologia, internet, tekstianalyysi jne. Useimmat opiskelevat sekä Suomen että yleistä historiaa, ja suorittavat neljä menetelmäkurssia. 2. Temaattiset erikoiskurssit (yht. 8 ov). Vaihtoehtoja on runsaasti, erityisesti ns. vieraista kulttuureista. 3. Proseminaari (2 lukukautta) keskittyy menetelmien hallintaan, lähteisiin ja tieteellisen kirjoittamisen harjoitteluun. Alkuperäislähteisiin perustuva esitelmä, joka opponoidaan. 4. Aineopintojen tutkielma vaaditaan HuK-tutkintoon. Se on kirjallisuuteen perustuva laaja essee (artikkeli), joka suoritetaan useimmiten tutkimusryhmässä. Tavoite on harjoitella tieteellistä julkaisemista. SyventŠvŠt opinnot (20 ov + tutkielma 20 ov) 1. Teoriakurssit (5 ov) keskittyvät tietoteoreettisiin kysymyksiin, historiografiaan, historian diskursseihin ja eettisiin kysymyksiin. 2. Syventävien substanssiopintojen (6 ov) teemana ovat yleistykset historiassa eli Suomen yhteiskuntahistoria ja globaalihistoria. 3. Seminaarissa (2 lukukautta) laaditaan esitelmä, jossa keskitytään erityisesti kysymyksenasettelun pohtimiseen. Seminaarityö toimii usein gradusuunnitelmana. 4. Projektiopinnot ovat tutkielmaa tukevia valinnaisista opintoja, kuten esim. työskentely tutkimushankkeissa, osallistuminen tieteellisiin kokouksiin, julkaiseminen ja opiskelu ulkomailla. Sovitaan erikseen professorin kanssa. 5. Tieteellinen tutkielma on itsenäinen näyte kyvystä tehdä tieteellistä työtä. Työt ovat verrattain vaativia ja laajoja. Valmistumista tuetaan voimakkaasti henkilökohtaisella ohjauksella ja tutkimusryhmillä.

231 Liite 2: Tampereen yliopisto, historiatieteen laitos uta.fi/laitokset/historia Henkilökunta Opiskelijat Opettajat 10 Pääaineopiskelijat 457 Tutkijat 12 Yleinen historia 227 Fulbright-professorit 1 Suomen historia 230 Vierailevat professorit 1 Vuosittainen sisäänotto 40 Hallintohenkilökunta 6 Jatko-opiskelijat 87 Opettajat Yleinen historiasuomen historia 1011 HIETALA, Marjatta, professorihaapala, Pertti, professori 1011 KOSTIAINEN, Auvo, professoriranta, Raimo, professori 1011 HYRKK NEN, Markku, yliassistenttijaakkola, Jouko, yliassistentti 1011 VUOLANTO, Ville, assistenttivares, Vesa, yliassistentti 1011 OIKARINEN, Jarmo, lehtorimattila, Markku, assistentti 1011 Oppiaineet PŠŠaineopintojen (Yleinen historia ja Suomen historia) lisšksi laitos vastaa seuraavista opintokokonaisuuksista: 1011 North American Studies, 40 ov 1011 On the Edge of Europe Ð A Nordic perspective on European History (englanninkielinen), 20 ov 1011 Oppihistoria, 15 ov 1011 Talous- ja sosiaalihistoria, 15 ov 1011 Tutkijakoulut 1011 Historiatieteiden tutkijakoulu 1011 Kulttuurisen vuorovaikutuksen ja integraation tutkijakoulu (johtoryhmšssš ja 1 ohjaaja) 1011 Tutkimus- ja verkkoprojektit 1011 Agricola Ð Suomen historiaverkko 1011 Health, Environment, and Social Change 1750Ð2000 (Pertti Haapala) 1011 Historiakone-CD (Pertti Haapala) 1011 Kirkko ja eurooppalaisen yhteiskunnan moraali keskiajalla (Christian Krštzl 1011 Koskesta voimaa -verkkoprojekti 1011 Kutsumus ja sukupuoli. Kristillis-yhteiskunnallinen tyš Suomessa 1850Ð 1930 (Pirjo Markkola, Seija-Leena Nevala, Sami Uusi-Rauva)

232 232 Lama ja hyvinvointivaltiomallin muutos 1930-luvulta lšhtien (Jarmo Peltola) 1011 Nainen pššmiehenš? Sukupuoli ja kansallinen johtajuus LŠnsi-Euroopassa 1900-luvulla (Sari Oikarinen) 1011 Porin kaupungin historia (Jussi Koivuniemi) 1011 Premises of Urban Governance (Pertti Haapala) 1011 Rikollisuus, mentaliteetti ja eurooppalaisen yhteiskunnan murros 1400Ð 1530 Vatikaanin arkiston lšhteiden perusteella (Christian Krštzl) 1011 Suomalaisten tieteenharjoittajien kansainvšliset yhteydet (Marjatta Hietala) 1011 Suomi 80 -verkkoprojekti 1011 Tampereen yliopiston historia (Mervi Kaarninen) 1011

233 233 Ehdotus korkealaatuisen perus- ja/tai jatkokoulutuksen yksiköksi ehdotusta täydentävät tilasto- ja taustatiedot 1011 Korkeakoulujen arviointineuvosto pyytää laatutyksikköehdotusta täydentäviä tilasto- ja taustatietoja, koska vuonna 1998 ehdotusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat toivoivat käsittelyn tueksi myös määrällisiä tietoja. Tilasto- ja taustatiedot pyydetään täyttämään lomakkeeseen siltä osin kuin se koulutuksen luonteen ja saatavilla olevien tilastojen mukaan on mahdollista sekä perustelemaan syy puuttuviin tietoihin. Arvioinnissa painotetaan koulutuksen laatua; määrällisiä tietoja käytetään lähinnä kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta. Yliopisto Laitos/yksikkö Tampereen yliopisto Historiatieteen laitos Lisätietoja antaa: Nimi ja asema Pertti Haarala, laitoksen johtaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Yliopiston ehdotus koskee (ympyröikää oikea vaihtoehto) 1 tiedekuntaa 5 tutkijakoulua 2 osastoa 6 yhteishanketta 3 laitosta 7 muuta, mitä? 4 koulutusohjelmaa Perustelkaa, miksi puuttuvia tilastotietoja ei voida antaa. (Esim. tutkintojen määriä ei voida ilmoittaa, koska kyse ei ole tutkintoon johtavasta koulutuksesta.) - 1. Yksikön opiskelijat ja koulutus Perustutkinto-opiskelijat Uudet opiskelijat

234 234 Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut ylemmät perustutkinnot Ylemmän kk-tutkinnon keskimääräinen suoritusaika vuosina Jatko-opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut lisensiaatin tutkinnot Suoritetut tohtorin tutkinnot Sivuaineopiskelijat (muualta kuin omasta yksiköstä) Opiskelijat yhteensä (arvio) Ulkopuolisten sivuaineopiskelijoiden suorittamat opintoviikot Erilliskoulutus (esim. opettajan pedagogiset opinnot) Opiskelijat yhteensä Yksikössä erilliskoulutuksessa suoritetut opintoviikot yhteensä Muu yksikön antama koulutus Yksikössä suoritetut muut opintoviikot yhteensä Mitä koulutusta? Pääaineen opiskelijoiden opintoviikot omalla laitoksella 2. Opetus-, tutkimus- ja muu henkilökunta Professorit (nimet pyydetään alla) Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat henkilötyövuosina Yliassistentit Assistentit Tutkijat 10 htv 8 htv 11 htv Muun henkilökunnan määrä 10 htv 8 htv 7 htv 3. Yksikön rahoitus Toimintamenomäärärahat, 1000 mk Ulkopuolinen rahoitus, 1000 mk

235 Tutkijakoulutoiminta Toiminta tutkijakoulun koordinaattorina tai partnerina (p) eri vuosina Historiatieteiden tutkijakoulun koordinaattori North American Studies Graduate School, koordinaattori Talous- ja sosiaalihistorian tutkijakoulun partneri Ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen valmistumisvuoden mukaan Työllistymisprosentti tutkinnon suorittamis vuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa 74 % 87 % 92 % sijoittumistietojen lähde TaY:n kysely valmistuneille arviointi tiedon luotettavuudesta, esim. sijoittumisselvitysten vastaus-% Vastausprosentit 95: 80 %, 96: 75 %, 97: 83 % 6. Kansainvälinen toiminta Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) lähteneet Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) saapuneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) lähteneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) saapuneet Toteutunut vieraskielinen opetustarjonta (ov)

236 236 Arviointipalaute Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt Historiatieteen laitos pitää toimintansa laadun mittarina sitä, millaiset valmiudet opetus antaa erilaisiin historian tuntemusta edellyttäviin asiantuntijatehtäviin. Tältä pohjalta opetuksen tavoitteiksi asetetaan se, että opiskelija osaa hankkia ja käsitellä tietoa kriittisesti; oppii tuottamaan tietoa ja soveltamaan sitä. Nämä tavoitteet ja niiden saavuttamisen kriteerit on kirjattu laitoksen opetussuunnitelmaan. Opetusta on kehitetty yleisen suuntauksen mukaisesti vähentämällä luento-opetusta ja lisäämällä pienryhmissä tapahtuvaa opiskelua ja korvaamalla kirjatenttejä vaihtoehtoisilla suoritustavoilla. Dialogiopetusta suositaan, ja tenttilistasta on pyritty eroon. Edelleen kapeita opintokokonaisuuksia on koottu laajemmiksi kursseiksi. Opetuksen ja oppimisen viitekehyksenä käytetään ongelmaperustaisen oppimisen tai kokemuksellisen oppimisen mallia. Hakemuksesta ei kuitenkaan saa täysin selvää kuvaa siitä, koskeeko tämä malli kaikkea laitoksella annettavaa opetusta vai osaa siitä. Koulutus kiinnittyy tehokkaasti tutkimukseen. Työelämän tarpeet huomioidaan varsin monipuolisesti. Yksilöllisiä opintopolkuja ja vaihtoehtoisia suoritusmahdollisuuksia on tarjolla runsaasti. Koulutuksen toteutus Koulutuksen toteutuksessa on käytössä suuri määrä uusia, ajanmukaisia opetusmenetelmiä. Pelkistä luennoista on lähes kokonaan luovuttu. Laajojen kurssien aikana tehdään esseitä, harjoituksia, kirjallisuusarvosteluita ja suullisia esityksiä, joista suorituksen mukaan voi saada 1 5 opintoviikkoa. Laitos on kehittänyt yhdeksi menetelmäksi temaattiset tutkimusryhmät, jotka omaehtoisesti käsittelevät ja arvioivat tutkimustyötä. Opiskelijat tekevät mm. tilaustöitä varhaisesta opiskeluvaiheesta lähtien. Lisäksi opetuksessa painotetaan kirjoittamisen ja viestinnän taitojen oppimista, kansainvälisten kokemusten tarjoamista sekä teknologisten taitojen oppimista Opintojen suoritustapoja on lavennettu: harjoitustyöt, esseet sekä suulliset esitykset ovat lisääntyneet kirjatenttien vähentyessä. Tenttikäytännöt ovat joustavia; laitos on mukana tenttiakvaario-pilottikokeilussa, jossa opiskelija voi suorittaa tietokonetentin milloin tahansa. Myös tohtorikoulutuksen kehittämiseen on panostettu. Laitoksen pedagogisia vahvuuksia ovat modernin teknologian hyödyntäminen oppimisympäristöjen rakentamisessa sekä monipuolinen kansainvälinen toiminta opiskelun rikastamiseksi. Tavanomaisten teknologisten välineiden lisäksi verkko-opetusta on kehitetty pitkälle; laitos vastaa useista verkkojulkaisuista ja -projekteista ja on ollut aloitteentekijä mm. kansallisen Agricola-verkon perustamisessa. Verkkotyöskentelyä painotetaan opiskelijoiden valmentamisena digitaaliseen sisältötuotantoon. Sähköisten ja interaktiivisten välineiden pedagogiset mahdollisuudet on ymmärretty hyvin.

237 237 Opetushenkilökunnalle ei ole suotu hakemuksessa omaa kappaletta, joten tiedot tieteellisestä pätevyydestä ja pedagogisista taidoista ja niiden kehittämisestä jäävät tulevaisuuden suunnitelmissa olevaa mainintaa lukuun ottamatta kovin vähäisiksi. Hakemuksesta ei käy myöskään ilmi laitoksen koko henkilöstön sitoutuminen mainittuihin uudistuksiin, mitä voidaan pitää pienenä puutteena. Toisaalta viitataan opettajiin oppimateriaalien tuottajina, heidän hyvään kielitaitoonsa sekä korkeaan ulkopuoliseen tutkimusrahoitukseen. Ohjausasioita ei tuoda esiin. Toisaalta opiskelijan ja opettajan väliset suhteet kuvataan avoimiksi, joten edellytykset hyvän ohjauksen saamiseen ovat olemassa. Kotimaista yhteistyötä on jonkin verran. Kansainvälinen toiminta on erinomaisella pohjalla; opiskelijavaihtojärjestelmä on toimiva ja vilkas opettajavaihto tarjoaa uusia ulottuvuuksia ja vaihtelua tutkimukseen ja opetukseen. Laitoksen toimiminen harjoitteluvälittäjänä on myönteinen asia, mutta toisaalta se voi olla myös passivoivaa. Laitoksella näyttäisi olevan kytkentöjä työelämään, mutta selkeät konkreettiset näytöt puuttuvat. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Arviointi- ja palautejärjestelmien esittely hakemuksessa on suhteellisen niukkaa ja herättää pohtimaan, kuinka kestävää ja systemaattista opetuksen kehittäminen laitoksella on. Opetussuunnitelmien kehittämiskäytännöt jäävät täsmentämättä. Opiskelijat arvioivat opetusta lähinnä palautelomakkeiden avulla ja laitoskahvitilaisuuksissa. Lomakkeen voi täyttää myös elektronisessa muodossa laitoksen kotisivuilla. Opiskelija-arviot koulutuksen laadusta jäävät tuntemattomiksi ja arviointipalautteiden hyödyntäminen ja seuranneet kehittämistoimet selvittämättä. Opiskelijoiden erillistä lausuntoa ei ole. Oppimisen arviointikäytännöt ovat verrattain tarkoituksenmukaisia suhteessa koulutuksen tavoitteisiin ja sisältöihin. Koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Laitos listaa kahdeksan kehittämisen painopistealuetta, joista pyritään tulevaisuudessa pitämään erityistä huolta. Kolme näistä liittyy tietotekniikan soveltamiseen ja verkko-opetukseen. Riskinä tässä linjassa saattaa tosin olla opiskelijoiden sosiaalisen vuorovaikutuksen väheneminen, tosin riippuen pitkälti siitä, miten tietokoneavusteinen opetus järjestetään. Yleisarvio Historiatieteen laitos on dynaamisesti hyvää opetusta ja monipuolista tutkimusta tukeva yksikkö. Sen keskeinen innovatiivisuus liittyy monipuolisten uusien, koulutuksen tavoitteita vastaavien opetusmuotojen kehittämiseen, mikä on hyvin merkittävä seikka koko yksikön koulutuksen laadun kohottajana. Laitoksen erityisinä vahvuuksina ovat johtava asema tietoteknologian hyväksikäytössä opetuksessa omalla alallaan sekä aktiivinen kansainvälinen toiminta, joka palvelee sekä tutkimusta että opetusta. Opetuksen arvioinnissa ja systemaattisessa kehittämisessä on sen sijaan puutteita, jotka eivät kuitenkaan ylitä vahvuuksia.

238 238 Tampereen yliopisto: LŠŠketieteellinen tiedekunta, lššketieteen lisensiaatin peruskoulutus Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 2001Ð2003 Tampereen yliopiston lššketieteellisessš tiedekunnassa vuonna 1994 alkanut opintouudistus on jatkunut suunnitelmien mukaisesti ja menestyksellisesti. Opetusohjelmassa oppialat on tšysin integroitu ja oppimismenetelmšnš kšytetššn oppijakeskeistš ja aktivoivaa ongelmalšhtšistš oppimismenetelmšš. Ohjelmassa on nyt entisten uudistusten lisšksi korkealaatuisia opetuksen integraation ja evaluaation sekš ulospšin suuntautuvan yhteistyšn toteutuksia. NŠitŠ ovat mm. jšljempšnš tarkemmin kuvatut: kliinisten opintojen integraatio (s. 218Ð219) perehdyttšminen moniammatilliseen yhteistyšhšn yhdessš Pirkanmaan ammattikorkeakoulun sairaanhoidon, sosiaalialan ja fysioterapian kanssa (s. 222) vuorovaikutustaitojen oppimisen tehostaminen yhteistyšssš potilasjšrjestšjen kanssa (POLKU-projekti, s. 221Ð222) opintojen edetessš kertyvšn tiedon jatkuva arviointi kšyttšen karttuvan tiedon testiš (KT-testi, s. 224) tieteelliseen nšyttššn perustuvan tiedon haku ja arvioiminen (s. 225) kliinisten ja vuorovaikutustaitojen arviointi (s. 226) EnsimmŠiset uuteen ohjelmaan tulleet opiskelijat saavat lššketieteen lisensiaatin tutkintonsa suoritettua kevššn 2000 aikana. 1 Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisšllšt Koulutuksen tavoitteet ja niistš johdettu koulutuksen sisšltš vastaavat nykyaikaisen koulutuksen tarpeita: Ohjelmaa rakennettaessa on otettu huomioon yhteisšllinen suuntautuminen, moniammatillinen yhteistyš, humaani suhtautuminen, hyvšt vuorovaikutustaidot, ongelmien kšsittelyn ja ratkaisun taidot sekš elinikšisen oppimisen valmiudet Koulutuksen toteutuminen on vahvasti yhteydessš tieteelliseen tutkimukseen. OngelmalŠhtšinen oppiminen, johon koulutus nojautuu, sisšltšš menetelmšnš sinšnsš tieteellisen ajattelun ja pššttelyn ainekset. Opiskelijat harjaantuvat opintojensa aikana itsenšiseen tiedon hakuun ja kriittiseen arviointiin. Opintojen varhaisesta vaiheesta lšhtien tietoa haetaan oppikirjojen lisšksi myšs tieteellisistš artikkeleista. Tiedon hankinta perustuu siten kaikissa opintojen vaiheissa osittain tieteellisten artikkeleiden analysoimiseen ja niistš haetun tieteelliseen

239 239 nšyttššn perustuvaan tiedon tulkintaan. NŠitŠ valmiuksia arvioidaan toistuvasti opintojen aikana ja erityisesti painottaen 3. vuosikurssin Diagnostiikka ja hoito - jakson kuulustelussa. Opiskelijoita kannustetaan opintojen alusta alkaen osallistumaan tiedekunnassa toimivien tutkijaryhmien tyšhšn. 30Ð40 % opiskelijoista ovat jossakin opintojensa vaiheessa liittyneet tutkimusryhmien jšseniksi KŠytŠnnšn kliiniset opinnot alkavat ensimmšisen lukukauden alusta ja jatkuvat koko ohjelman ajan. Ohjelmassa on runsaasti kliinisten taitojen harjoittelua ja arviointia. Opiskelijat harjoittelevat terveyskeskuksissa, tavallisessa keskussairaalassa ja yliopistosairaalassa. Kliinisten aiheiden harjoittelu ja opiskelu moniammatillisissa ryhmissš luo valmiudet nykyajan vaatimukset tšyttšvššn lšškšrin kšytšnnšn tyšhšn Ihmisen moniulotteisten ominaisuuksien ymmšrtšmistš tuetaan opintojen vapaavalinnaisilla jaksoilla. Tiedekunnan jšrjestšmien valinnaisten jaksojen toteuttaminen perustuu opiskelijoiden ja opettajien yhteistyšssš valitsemiin aiheisiin TŠssŠ koulutusohjelmassa toteutuvat lšškšrin ammatillinen korkeakoulutus ja tieteellinen koulutus samassa ohjelmassa. NŠiden yhdistšminen on ollut ongelmallista perinteisessš lšškšrikoulutuksessa Koulutuksen toteutus Opiskelussa ja lšškšrin tyšssš keskeisiš ydinvalmiuksia ovat oppimismenetelmšn, ryhmštyštaitojen, kirjastonkšytšn ja tietotekniikan hallinta. Opiskelijat perehtyvšt opintojen ensimmšisten viikkojen aikana johdantojaksolla ongelmalšhtšiseen oppimiseen kšsittelemšllš menetelmšn teoreettista taustaa ja harjoittelemalla sitš tutorryhmissš. Tutortyšskentelyn kautta aloitetaan koko opiskelun lšpi ulottuva ryhmštyštaitojen opiskelu. TutorryhmissŠ arvioidaan jatkuvasti ryhmšn toimintaa. TŠmŠ kehittšš opiskelijoiden taitoja ongelmalšhtšisessš oppimisessa ja ryhmšssš toimimisessa. Kirjasto perehdyttšš opiskelijat johdantojakson kuluessa tiedonhakumenetelmiin, esittelee tieteellisen kirjaston resursseja ja tietokantoja. Tietotekniikan perusteita opetetaan samoin johdantojakson aikana. Johdantojaksoon on sijoitettu ongelmia, joiden kšsittely edellyttšš tietojen hakua kirjaston tietokannoista. Tutorit huolehtivat siitš, ettš jokainen ryhmš analysoi kšytettyjš hakuohjelmia ja niiden tuloksia. Opintojen edetessš opiskelijoiden edellytetššn jatkuvasti kehittšvšn tiedonhankintataitojaan. NŠiden taitojen tasoa arvioidaan tutoristunnoissa Opiskelu etenee pššasiassa ihmisen fysiologian ja sairauksien patofysiologian perusteella valittujen jaksojen myštš. Jaksojen kesto on 3Ð9 viikkoa. Jaksoissa opiskellaan integroidusti lššketieteen perustieteitš ja kliinisiš tieteitš aiheen ja oppimistavoitteiden edellyttšmšllš tavalla. Kahden ensimmšisen opintovuoden aikana ihmisen toiminnot kšydššn lšpi lšhinnš normaalista fysiologisista lšhtškohdista kšsin, kolmannen ja neljšnnen vuoden aikana samat toiminnot kerrataan tuomalla kšsittelyyn lisššntyvšsti kliinisiš tieteitš. Osa perustieteiden oppiaineksesta on siirretty opiskeltavaksi varsinaisessa klinikkavaiheessa, jossa se nivoutuu luonnollisella tavalla muuhun kliiniseen toimintaan. Esimerkiksi elinkohtainen patologia opiskellaan yhtš aikaa kliinisen oppialan

240 240 kanssa Opintojen runsaat 3 1/2 ensimmšistš vuotta on jakso-opiskelua, jossa pššpaino on perustietojen omaksumisella kliinisistš lšhtškohdista kšsin ja jossa mššrštietoisen oppialojen integraation všlityksellš luodaan mahdollisimman kokonainen kuva ihmisestš, hšnen toiminnoistaan ja reaktioistaan ja všltetššn reduktionistisen mallin mukainen traditionaalinen lšhestyminen NeljŠnnen vuoden kevštlukukauden puolivšlissš alkaa se opiskelun vaihe, jossa pššpaino on kliinisten valmiuksien luomisessa. Tavoitteena on tšssškin kokonaisuuksien integroitu hallinta. Koska kliininen lššketiede ja erityisesti yliopistosairaalan erikoissairaanhoito on pirstoutunut lukuisille erikoisaloille, on kokonaisuuksien esittely vaikeata. PitkŠŠn ongelmalšhtšistš oppimismenetelmšš toteuttaneet johtavat yliopistot maailmalla, esimerkkinš mm. Maastrichtin yliopisto Hollannissa ja Harvardin yliopisto Yhdysvalloissa, eivšt ole pitšneet mahdollisena onnistua tšssš tehtšvšssš. Tampereen yliopistossa tšhšn erityiseen haasteeseen on vastattu laatimalla ohjelma, jossa runsaan kahden vuoden ajassa kšydššn lšpi kliinisen lššketieteen osa-alueet toteuttaen integraatiota seuraavalla tavalla: ) Aluksi on 10 viikon integroitu kliininen harjoittelujakso, jossa opiskellaan kansanterveydellisesti ja lšškšrin kšytšnnšn tyšn kannalta keskeisiš tautikokonaisuuksia. Harjoittelu suoritetaan sisštautien, kirurgian, keuhkosairauksien, neurologian, lastentautien ja naistentautien klinikoissa sekš yleislššketieteen osalta terveyskeskuksissa. Kerran viikossa on integroidut teemaseminaarit, joissa kšsitellššn mm. anemiaa, sepelvaltimotautia, verenpainetta, diabetesta, ateroskleroosin aiheuttamia tauteja, tuki- ja liikuntaelinsairauksia (TULE), hengitystieinfektioita, maksan sairauksia, virtsatieinfektioita ja gynekologisia vuotohširišitš. Seminaarit rakentuvat opiskelijoiden etukšteen valmistamiin potilastapausten analyyseihin. LŠsnŠ ovat eri alojen asiantuntijat: kliinikot, perustieteilijšt, kansanterveystieteen ja epidemiologian edustajat sekš laboratorioalojen edustajat soveltuvin osin Jakson harvat luennot, ryhmštyšt ja em. seminaarit toteuttavat siis aihevalintansa ja toteuttamisensa puolesta integraatiota kliinisen lššketieteen ja perustieteiden, kliinisen lššketieteen ja laboratoriotieteiden sekš eri kliinisten erikoisalojen kesken. Oppimistapahtumiin tuodaan yhteiskunnallinen nškškulma sekš eettinen ja terveystaloustieteellinen pohdinta niin usein kuin se suinkin on mahdollista. Jakson jšlkeen on kuulustelu, joka sekin on integroitu jakson tavoitteiden mukaisesti ) Opintojen 5. ja 6. vuosi on jaettu neljššn lukukauden mittaiseen integroituun kliiniseen jaksoon, joista ensimmšisen muodostavat kirurgia ja sisštaudit, toisen lastentaudit, synnytys- ja naistentaudit, korva-, nenš- ja kurkkutaudit ja infektiotaudit, kolmannen perusterveydenhuolto (yleislššketiede), keuhkosairaudet, neurologia, anestesiologia ja tehohoito ja neljšnnen psykiatria, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, syšpštaudit, ihotaudit, silmštaudit ja kuntoutus Jaksojen toteuttamisen periaatteet ovat samat kuin edellš kohdassa 1 kšsitellyssš jaksossa. Viikoittaiset integroidut seminaarit, luennot ja ryhmštyšt on valittu in-

241 241 tegraation periaatteita noudattaen ja keskittyen perustutkinnon kannalta olennaisiin asioihin. Jaksojen pšštteeksi on alakohtaiset potilastentit ja integroitu kirjallinen kuulustelu Kuvassa 1 on kaavamainen esitys opintojen etenemisestš sekš integraation toteutumisesta kšyttšen esimerkkinš aloja, jotka johtavat tartuntatautien patofysiologian, diagnostiikan ja hoidon tietojen ja taitojen hallintaan Viidennen ja kuudennen vuoden opiskelijat opiskelevat kukin kolme kertaa kahden viikon jaksoissa SeinŠjoen keskussairaalan sisštautien ja kirurgian klinikoissa sekš EtelŠ-Pohjanmaan terveyskeskuksissa. NŠiden jaksojen aikana jšrjestetššn viikoittaiset integroidut potilasseminaarit, joissa kšsitellššn opiskelijoiden valmistamia potilastapauksia painottaen sisštautien ja kirurgian erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyškysymyksiš ympšristšssš, joka vastaa sitš tyšympšristšš, jossa useimmat lšškšrit toimivat tutkinnon suoritettuaan Osa tiedekunnan jšrjestšmistš vapaavalintaisista jaksoista on suunniteltu ja toteutettu yhteistyšssš Tampereen yliopiston eri tiedekuntien opettajien ja opiskelijoiden kanssa (Samanismi ja luontaislššketiede: kansanperinteen laitos; Kuntoutus Ð moniammatillista yhteistyštš: psykologian ja sosiaalipolitiikan laitokset sekš parhaillaan suunnitteilla oleva Taide ja taudit taideaineiden laitoksen kanssa). LŠŠketieteen historia -jakson toteutuksessa on tehty yhteistyštš Tarton yliopiston lššketieteellisen tiedekunnan kanssa. Omista vapaavalintaisista jaksoista mainittakoon PŠihdelŠŠketiede, KansainvŠlinen lššketiede, LiikuntalŠŠketiede sekš Manuaaliset taidot selkšsairauksien tutkimuksessa Jaksojen suunnitteluun osallistuvat jakson oppimistavoitteiden mukaiset opetusalat jaksovastaavan johdolla. SuunnitteluryhmŠssŠ on aina myšs opiskelijajšseniš, jotka ovat suorittaneet kyseisen jakson edellisenš vuonna. Professoreiden ja muiden senioriopettajien rooli korostuu suunnittelussa ja alojen kesken tapahtuva yhteistyš auttaa ydinohjelman (core curriculum) lšytšmisessš. Jaksojen suunnittelu on jatkuva prosessi. Jaksot suunnitellaan joka vuosi ajan tasalle ottaen huomioon opiskelijoilta ja opettajilta saatu palaute. LŠŠketieteen perustutkintojen suunnittelutoimikunta (TST) valvoo ja koordinoi kehittšmisprosessia. Opettajista ja opiskelijoista koostuva ryhmš kokoontuu všhintššn kerran kuussa lukukausien aikana Tutkinnon rakenne ja yksityiskohtainen opiskeluohjelma on nšhtšvissš yliopiston kotisivuilla, samoin opetuksen suunnittelua ja arviointia tukeva kurssipalaute kerštššn verkon kautta Oppimisen tukena ovat kšytettšvissš kliinisten taitojen laboratorio, tietopalveluverkot, CD-rom-, videoaineistot ja kirjastopalvelut. Tiedekunnassa on opiskelijoiden kšytšssš tietokoneluokkia, joissa opetetaan ja harjoitellaan tietokoneen kšyttšš ja opiskellaan itsenšisesti. Kirjasto muodostaa modernin oppimisympšristšn, jossa tietokoneet ja verkkoyhteydet mahdollistavat tiedonhaun ja elektronisten lehtien seurannan. Kliinisten taitojen laboratorio on toisentyyppinen, kšytšnnšnlšheinen oppimisympšristš, jossa opiskelijoilla on myšs mahdollisuus kšyttšš tietokoneita ja CD-rom -ohjelmia. SeinŠjoelle sijoitetun kliinisen opintojen vaiheen aikana kšytetššn hyvšksi myšs videoyhteyteen perustuvaa potilastapausten ja muiden aiheiden kšsittelyš

242

243 243 Kuva 1 (edellisellš sivulla). Kaavakuva opintojen etenemisestš ja integraation toteutumisesta opintojen kuluessa kšyttšmšllš esimerkkinš aloja, jotka johtavat tartuntatautien patofysiologian, diagnostiikan ja hoidon tietojen ja taitojen hallintaan. II vuosikurssin kevššllš aloitetaan eri mikrobien rakenteen ja virulenssitekijšiden, puolustusmekanismien ja epidemiologian perusteiden opiskelu. Tartuntatautien tutkimisessa ja hoidossa tarvittavia tietoja ja taitoja opiskellaan uudelleen hoidon nškškulmasta III vuosikurssin infektiojaksolla Integroidussa ohjelmassa oppiaines pyritššn tarjoamaan opiskeltavaksi mahdollisimman todenmukaisessa ympšristšssš, liittyneenš aloihin, joilla on paljon yhtymškohtia. Tartuntatautien osalta tštš periaatetta sovelletaan mm. niin, ettš tartuntatautien ehkšisyš kšsitellššn III vuosikurssin ennaltaehkšisyjaksolla, autoimmuunitauteja nivelkipujaksolla ja sieniin liittyvšš mikrobiologiaa ihotautien kliinisessš vaiheessa Klinikkavaiheen opinnoissa tartuntatautien ydinvalmiuksiksi on mššritetty tartuntatautien diagnostiikka ja nšyttššn perustuva mikrobilšškehoito. NŠitŠ kšsitellššn esim. integroiduissa seminaareissa kautta klinikkavuosien. KliinisellŠ infektiotautijaksolla kšsitellššn sairaalapotilaan mikrobilšškehoitoa ja perusterveydenhuollon opetuksessa samaa aihealuetta kšsitellššn avoterveydenhuollon nškškulmasta Teoreettisen opetuksen rinnalla etenee heti ensimmšisestš viikosta alkaen ns. kliinisten taitojen juoste, jonka tarkoituksena on antaa opiskelijalle lšškšrin tarvitsemat perustaidot. Potilaiden kohtaaminen alkaa ensimmšisestš opintoviikosta, jolloin opiskelijat toimivat tarkkailijoina lšškšrin vastaanotolla. Varsin pian opiskelijan oma rooli tulee aktiivisemmaksi. Kliinisten taitojen koulutusohjelman edetessš opitaan haastattelemaan ja tutkimaan eri-ikšisiš ja eri tavalla sairaita potilaita Kliinisten taitojen laboratoriossa jšrjestetššn ohjattua opetusta, mutta pššpaino on opiskelijoiden omatoimisessa opiskelussa ja harjoittelussa. Laboratorion tiloissa on tšysin varustettu lšškšrin vastaanottohuone, jossa harjoitellaan vastaanottotilannetta, videoidaan harjoituksia ja arvioidaan yhdessš taitojen kehittymistš. Muissa huoneissa voidaan harjoitella eri lššketieteen alojen kšden taitoja vaativia toimenpiteitš. KŠytšssŠ on fantomeja esimerkiksi gynekologiseen tutkimukseen, rintojen ja peršsuolen tunnusteluun, erilaisten neulojen tai katetrien laittoon jne. Kliinisten taitojen laboratoriossa opetusvšlineinš kšytetššn lisšksi multimediaa, videoita, diasarjoja, opaskirjasia, oikeita sydšnfilmejš ja ršntgenkuvia. Kliinisten taitojen opetusta opinto-ohjelmassa on sekš ensimmšisenš ettš toisena opintovuotena 80 tuntia ja kolmantena vuotena 100 tuntia opiskelijaa kohti. TŠmŠn lisšksi opiskelijat opiskelevat omatoimisesti kliinisten taitojen laboratoriossa Haastattelu- ja vuorovaikutustaitojen opiskelu alkaa jo ensimmšisen jakson aikana ja jatkuu juosteenomaisena koko opintojen ajan siten, ettš tehtšvien vaativuus asteittain kasvaa. Alkuvaiheessa keskitytššn potilaan haastattelun sisšllšlliseen puoleen; siihen, mitš kysytššn. Taitojen karttuessa aletaan kiinnittšš enenevšsti huomiota lšškšrin ja potilaan všlisen vuorovaikutuksen luonteeseen; siihen miten kysytššn. Opiskelu toteutetaan kšyttšen useita eri menetelmiš siten, ettš liikkeelle lšhdetššn todellisen tilanteen seurannasta ja haastatteludemonstraatioista, edetššn opiskelijatovereiden kanssa tehtšviin roolipeliharjoituksiin (ns. medidraama) ja videoitaviin harjoituksiin ns. nšyttelevien potilaiden

244 244 kanssa TŠrkeŠ osa vuorovaikutustaitojen opiskelusta perustuu yhteistyšhšn potilasjšrjestšjen yhteishankkeen eli POLKU-projektin kanssa. Projektin 12 potilas- ja vammaisjšrjestšš ovat tarjonneet ÓpotilastutoreiksiÓ jšseniššn, jotka sairastavat jotain kroonista sairautta. Vuorovaikutustaitojen opetuksesta vastaavat tiedekunnan opettajat ovat kouluttaneet nšmš henkilšt osallistumaan vuorovaikutustaitojen opetukseen. YhteensŠ 32 POLKU-projektin potilastutoria osallistui eri jaksojen haastattelu- ja vuorovaikutustaitojen harjoituksiin kevššn 1999 aikana toimimalla potilaan roolissa opiskelijoiden haastateltavana. Kahdenkeskiset haastattelutilanteet videoitiin, jonka jšlkeen ne analysoitiin lšškšriopettajan ja/tai psykologin johdolla kahdeksan hengen ryhmissš. POLKU-projektilaiset osallistuivat myšs tšhšn tilaisuuteen ja antoivat oman palautteensa haastattelusta potilaan nškškulmasta. Kokemukset ensimmšisestš lukuvuodesta ovat olleet hyviš, ja yhteistyštš POLKU-projektin kanssa jatkuu ja laajenee lukuvuonna 1999Ð LŠŠketieteen opiskelijoita harjaannutetaan toimimaan moniammatillisen asiantuntijaryhmšn yhtenš jšsenenš Pirkanmaan ammattikorkeakoulun sairaanhoidon, sosiaalialan ja fysioterapian opiskelijoiden kanssa aloitetun yhteistyšprojektin puitteissa. NŠiden terveydenhoitoalan eri ammatteihin valmistavien koulutusohjelmien opiskelijoista ja lššketieteen opiskelijoista muodostetaan moniammatillisia ryhmiš, jotka perehtyvšt opiskelun eri vaiheissa yhdessš pakolaisuuteen ja monikulttuuriseen yhteiskuntaan, liikuntarajoitteisen potilaan ongelmiin, vanhuksen toimintakyvyn arviointiin ja etenevšn, vaikeasti vammauttavan sairauden, nivelreuman, vaikutuksiin potilaan elšmšssš. NŠin opiskelijat oppivat jo ennen valmistumistaan tuntemaan ja tunnistamaan eri ammattiryhmien osaamisen vahvuusalueet ja hyšdyntšmššn niitš omassa toiminnassaan potilaan hyšdyksi. He harjaantuvat kommunikoimaan luontevasti keskenššn kyetškseen tasavertaisiksi yhteistyškumppaneiksi tyšelšmšssš Integroidun ja ongelmalšhtšiseen oppimismenetelmššn perustuvan ohjelman keskeinen oppimistapahtuma on kaksi kertaa viikossa pidettšvš tutoristunto. Jakson ydinsisšltš kšsitellššn istunnoissa ongelmien avulla, jotka on suunniteltu aktivoimaan opiskelijoiden aikaisempaa tietšmystš ja johtamaan kysymysten kautta oppimistavoitteiden muodostamiseen ja niiden toteutumiseen. TutorryhmŠt tyšskentelevšt systemaattisesti yhteisesti sovitun metodin avulla. Opiskelijoiden aktiivisuus ja sitoutuminen oppijakeskeiseen tyšskentelyyn on perusedellytys opiskelun onnistumiselle. Tutorina toimivien tiedekunnan opettajien paneutuminen opiskelumenetelmššn, omaan rooliinsa siinš ja jatkuva itsensš kehittšminen tutorina on toinen perusedellytys oppimismenetelmšn soveltamiselle Tiedekunnalla on oma jatkuva tutoreiden koulutus- ja jatkokoulutusohjelma, johon kaikkien tutorina toimivien on osallistuttava. Tiedekunnassa on koulutettu yli 100 tutoria, joista 40Ð50 toimii jatkuvasti tšssš tehtšvšssš. Tutoreina toimivat professorit, apulaisopettajat, yliassistentit ja assistentit. Opettajien tieteellinen pštevyys on korkeata tasoa; tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus on 80 % Viime vuosina on opetusansiot enenevšsti otettu huomioon virantšytšissš. LŠŠketieteellinen tiedekunta edellyttšš professorin, apulaisopettajan, yliassistentin ja lehtorin virkojen hakijoilta selvityksen opetusansioista yhtenš hakemukseen liitettšvistš asiakirjoista. Selvityksen tulee perustua dokumentteihin ja se

245 245 tulee ryhmitellš seuraavien otsikoiden mukaan: pedagoginen koulutus, opetuskokemus, oppimateriaalin tuottaminen, muut opetukselliset ansiot ja hyvšksytyt opetusnšytteet (ns. opetusportfolio). Opintouudistuksen kuluessa on myšs opetusansioiden palkitseminen ollut erityisen huomion kohteena. Vuosittain on jaettu Ð markkaa uudistusprosessiin osallistuneiden oppialojen kesken. Oppialojen ansiot ovat vaihdelleet muutamasta sadasta markasta markkaan osallistumisaktiviteetin mukaan Tutorkoulutuksen seuraava vaihe alkaa syyskuussa 1999, jolloin kouluttajatutorit seuraavat jokaisen ensimmšisen vuosikurssin tutorryhmšn toimintaa. Havainnot kirjataan etukšteen laaditun suunnitelman mukaan. Istunnon lopuksi kouluttajatutorit keskustelevat ryhmšn kanssa, jolloin opiskelijoilla ja tutorilla on tilaisuus antaa palautetta ryhmšn toiminnasta ryhmšn ulkopuolisille henkilšille. He voivat myšs esittšš kysymyksiš ongelmalšhtšisestš menetelmšstš. Tutoristuntojen seuranta on osa uusien opiskelijoiden perehdyttšmisestš ongelmalšhtšiseen oppimismenetelmššn, se on myšs viesti siitš, ettš tiedekunta pitšš menetelmšn onnistunutta toteuttamista tšrkešnš. Seuranta on myšs ennen kaikkea tšrkeš uusi osa tutorkoulutusta ja tyšnohjausta. Seurannassa ilmenneet seikat otetaan huomioon tutorien jatkuvaa koulutusta suunniteltaessa Istuntojen seurannan tulokset esitetššn muille tutoreina toimiville tutorien tuuletuspšivillš. TŠmŠ tilaisuus on vapaamuotoinen tutorina toimivien opettajakunnan jšsenten tapaaminen, joka jšrjestetššn 1Ð2 kertaa lukukaudessa ja jossa voidaan keskustella mistš tahansa esiin nousevasta asiasta Muiden lššketieteellisten tiedekuntien ja muiden tieteenalojen edustajia on osallistunut Tampereen lššketieteellisen tiedekunnan tutorkoulutukseen. Tampereen lššketieteellisen tiedekunnan edustajat ovat myšs kšyneet kouluttamassa eri tiedekuntien ja ammattikorkeakoulujen henkilškuntaa soveltamaan ongelmalšhtšistš oppimismenetelmšš Jokainen lššketieteen opiskelija saa ns. omaopettajan (study councellor), joka seuraa kahdeksan opiskelijan ryhmšn opintojen edistymistš koko kuuden vuoden ajan. Opiskelijat tapaavat omaopettajansa kerran lukukaudessa ja sen lisšksi he voivat ottaa hšneen yhteyttš tarvitessaan neuvoja tai ohjausta tai joutuessaan vaikeuksiin esim. kuulusteluissa. On myšs tarkoitus, ettš tutorit voisivat olla yhteydessš opiskelijan omaopettajaan, jos hšnen osallistumisensa tutorryhmšn tyšskentelyyn on passiivista tai ryhmšn toimintaa muuten haittaavaa eikš tšhšn ongelmaan lšydy ryhmšn puitteissa rakentavaa ratkaisua KansainvŠlinen yhteistyš suuntautuu ennen kaikkea niihin kansainvšlisiin koulutusyksikšihin, joissa ongelmalšhtšinen oppimismenetelmš on kšytšssš. Eniten yhteistyštš on hollantilaisen Maastrichtin yliopiston kanssa solmitun opiskelija- ja opettajavaihdon kšsittšvšn Erasmus-sopimuksen puitteissa. Vuosittain Maastrichtissa on opiskellut kuusi Tampereen tiedekunnan opiskelijaa. Tamperelaiset lššketieteen opiskelijat ovat opiskelleet Erasmus-vaihto-opiskelijoina myšs Maarburgissa, Saksassa, josta on vastavuoroisesti tullut opiskelijoita Tampereelle. Useat opiskelijat ovat vuosittain lšhteneet Nordplus-vaihtostipendiaatteina Ruotsiin ja Norjaan. Tampereen lššketieteellinen tiedekunta osallistuu Euroopan unionin lššketieteellisten tiedekuntien verkoston Med-Netin toimintaan. TŠmŠ verkosto kehittšš opiskelija- ja opettajavaihtoa sekš edistšš lššketieteen opetusuudistusten toteutumista EU:n jšsenmaissa. 1012

246 246 3 Koulutuksen arviointi ja kehittšminen Opiskeluohjelma on asettanut tavoitteeksi tasapainoisen tietojen, kliinisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittšmisen. Kaikkia nšitš osa-alueita myšs arvioidaan sššnnšllisesti. ArviointimenetelmŠt perustuvat lššketieteen arviointia kšsittelevššn kansainvšliseen tieteelliseen tutkimustietoon Tietoja testataan jokaisen jakson pšštteeksi jšrjestettšvšssš jaksokuulustelussa. TŠmŠ kuulustelu muodostuu kaikista niistš oppialoista, jotka on integroitu jaksoon. Kysymykset ovat esseetyyppisiš tai lyhyitš oikein/vššrin-všittšmiš, joihin on liitettšvš vastauksen perustelu. Osa kysymyksistš on integroituja. Jaksokuulustelussa pyritššn saamaan mahdollisimman monipuolinen kšsitys opiskelijoiden tiedosta ja kyvystš soveltaa hankittua tietoa vaativiin tehtšviin. Arvioinnin keskeinen periaate on, ettš se on kiinteš osa oppimistapahtumaa, jossa opiskelija voi varmistaa, ettš hšn on saavuttanut asettamansa tavoitteet Kumulatiivista tietoa mitataan karttuvan tiedon testillš (KT-testi, progresstesti) joka on hiukan yli 200:sta lššketieteen kaikki oppialat kšsittšvšstš oikein/ vššrin-všittšmšstš muodostettu testi, jonka kaikki tiedekunnan opiskelijat suorittavat samana pšivšnš kolme kertaa lukuvuodessa lšpi opintojen. Testiin osallistuminen on pakollista. Kukin opiskelija voi seurata henkilškohtaisesti tietojensa karttumista opintojen kestšessš. Opettajakunta seuraa kurssien keskiarvon ja keskihajonnan avulla, ettš tietotaso nousee jatkuvasti. Testin avulla voidaan seurata myšs tasapainoa perus- ja kliinisten tieteiden všlillš Kuva 2. Kuuden perškkšisen KT-testin tulokset vuosikursseittain ilmaistuna prosentteina teoreettisista maksimipistemššristš (= suoritustaso) KT-testiŠ varten on kerštty všittšmiš pankkiin, jonne niitš tšhšn mennessš on kertynyt n kappaletta. KT-testi on jšrjestetty sššnnšllisesti kolmen viime vuoden aikana. Kahden viimeisen vuoden, siis kuuden testin tulokset on esitetty kuvassa 2. kaikkien testeihin osallistuneiden vuosikurssien osalta. Tulokset on ilmaistu kurssien suoritustasoina, jotka on saatu laskemalla kurssin saavuttama keskiarvotulos prosenttina testin maksimipistemššršstš. Vuonna 1992 ja 1993 opintonsa aloittaneet kurssit ovat opiskelleet traditionaalisen, oppialakohtaisen

247 247 opetusohjelman mukaan, vuodesta 1994 lšhtien on noudatettu uudistettua ongelmalšhtšistš ja integroitua ohjelmaa. Eri oppialojen edustajia on pyydetty laatimaan kysymykset edustamaan sitš vaatimustasoa, jota he edellyttšvšt opintonsa juuri pššttšneeltš tiedekunnan opiskelijalta. Tuloksista on nšhtšvissš, ettš tieto karttuu tasaisesti opintojen ensimmšisestš vuodesta lšhtien oppijakeskeisessš oppimismenetelmšssš, missš luennot eivšt rajaa tai mššrittele tarkasti omaksuttavan tiedon rajoja. KansainvŠlisissŠ tutkimuksissa tšmšntyyppisissš testeissš lopullinen kurssin suoritustaso asettuu noin 40 %:iin kuuden vuoden opintojen pšštteeksi. Traditionaalisen opinto-ohjelman mukaan opiskellut vuonna 1992 aloittanut kurssi ei aivan saavuttanut tštš tasoa viimeisissš testeissššn, vuonna 1993 aloittanut kurssi sivusi sitš. Uudistetun ohjelman mukaan opiskelleista vanhin, vuonna 1994 aloittanut kurssi suoritti toistaiseksi viimeisen testinsš V vuosikurssin kevššllš ja saavutti suoritustason 37 %, mikš ennakoi kansainvšlisesti hyvin vertailukelpoista suoritustasoa opintojen lopussa KT-testi on tšrkeš všline seurattaessa tiedon karttumista yleensš, perustieteiden ja kliinisten tieteiden osalta sekš eri oppialojen kesken lšpivietšessš opintouudistusta. KansainvŠliset tutkimukset ovat osoittaneet, ettš tšmšntyyppisessš testissš ei havaita suuria eroja ongelmalšhtšisen oppimismenetelmšn tai traditionaalisen, luentovaltaisen menetelmšn mukaan opiskelleiden všlillš. Kuitenkin, jos koulutusohjelma on vššrin suunniteltu tai toteutettu, tiedon karttumista ei havaita lainkaan tai se etenee epštasaisesti ohjelman kuluessa. Tampereen lššketieteellisessš tiedekunnassa toteutetut KT-testit osoittavat, ettš opetusuudistus johtaa jatkuvaan ja tasaiseen tiedoin karttumiseen Tiedon hakua ja lšydetyn tiedon arvioimista ja soveltamista tieteelliseen nšyttššn perustuvalla tavalla (evidence based health care) arvioidaan Diagnostiikka ja hoito -jakson loppukuulustelussa. Opiskelija saa kaksi tehtšvšš, joista toinen kšsittelee sisštautien, neurologian tai tartuntatautien uusimpia hoitokšytšntšjš ja toinen radiologista, hematologista tai tartuntatautien diagnostiikkaa. HŠn saa useita viikkoja aikaa hakea tietoa ja vastata laajalla kirjallisella esityksellš annettuihin tehtšviin. HŠntŠ kehotetaan pohdiskelemaan annettua tehtšvšš mahdollisimman monipuolisesti olemassa olevan julkaisutiedon perusteella ja pšštymššn esitetyn nšytšn perusteella johonkin ratkaisuun. HŠn liittšš myšs tekemšnsš kirjallisuushaut vastaukseensa arvostelua varten. Opettajakunnan jšsenet arvostelevat opiskelijan suoritukset yhteisesti sovittujen arvostelukriteerien perusteella ottaen huomioon kysymyksenasettelun, kirjallisuushakujen teknisen suorituksen, eri julkaisujen painoarvon pohtimisen ja lopulliset johtopšštškset. TŠllŠ kuulustelumuodolla voidaan strukturoidusti arvioida tiedonhaun ja kriittisen arvioinnin valmiuksia sekš nšyttššn perustuvan lššketieteen periaatteiden sisšistšmistš. Laaja kirjallinen esitys antaa mahdollisuuden myšs opiskelijoiden kirjallisen esityksen arviointiin ja ohjaamiseen Tavallista tenttivastausta laajempia kirjallisia tai suullisia esitelmiš tai vastaavia kšytetššn arviointimuotona silloin, kun se soveltuu jakson sisšltššn ja toteuttamistapaan. TŠmŠntyyppinen arviointi toteutetaan mm. ensimmšisen vuoden lopuksi Tieteellisen tutkimuksen perusteet jaksossa, jossa opiskelijat laativat tutkimussuunnitelman jakson pšštteeksi Opiskelijat suorittavat kliinisten taitojen testin kliinisten taitojen laboratoriossa annettuun opetukseen liittyen kolmannen ja neljšnnen opiskeluvuoden aikana. TŠmŠ tentti perustuu ns. Objective Structured Clinical Examination (OSCE) periaatteeseen, jossa kliinisistš hoito- ja tutkimustoimenpiteistš on muo-

248 248 dostettu testiasemia. Toimenpiteet on etukšteen pisteytetty tarkasti asteikolla 0:sta 10:een ja tiedekunnan opettaja valvoo testin suoritusta tšmšn pisteytyksen mukaan. Kukin tentti muodostuu 10Ð12 kliinisestš toimenpiteestš tai tutkimusmenetelmšstš, jotka ovat sisšltyneet kurssin opetusohjelmaan siihen mennessš. Esim. kevštlukukaudella 1999 kolmannelle vuosikurssille jšrjestetyssš testissš arviointiin seuraavia kohteita: inspektio, haavan ompelu, lšškeaineen siirtšminen aseptisesti ruiskuun annettavaa pistosta varten, lannepisto, silmšn toiminnan tutkiminen, valtimoiden tunnustelu ja kirjaaminen, kaulan ja kilpirauhasen tunnustelu, suonen kanylointi ja infuusion aloitus, verenpaineen mittaaminen, ršntgenkuvien tulkinta, haavan sidonta ja kestokatetrin asettaminen virtsarakkoon Kliinisten taitojen tentti antaa opiskelijoille palautetta heidšn osaamisestaan, Se kertoo opettajakunnalle, mikš opetus on johtanut taidon omaksumiseen ja missš opetustilanteissa kehitystyštš on jatkettava. Kliinisten taitojen opetuksen ulottaminen arviointiin saakka lisšš tšmšn osa-alueen arvostusta ja opiskelumotivaatiota. Opiskelijoilta kliinisten taitojen tenttitilanteessa kerštty palaute on ollut pššsššntšisesti positiivista ja innostunutta Moneen kliinisen vaiheen jaksoon sisšltyy myšs ns. potilastentti, jossa opiskelija haastattelee ja tutkii potilaan ja raportoi lšydšksensš tentaattorille. Joissain potilastenteissš opettaja myšs seuraa potilaan tutkimista antaen palautetta suorituksesta Vuorovaikutustaitoja arvioidaan jatkuvasti opintoihin liittyvšn harjoittelun yhteydessš. Opiskelijoiden edistymistš arvioidaan potilasðlšškšri-kohtaamisen yhteydessš ja potilastutoreita kšyttšen. Tapahtuma tallennetaan videolle ja se arvioidaan ryhmšssš opiskelijoiden, opettajan ja potilastutorin toimesta. Vuorovaikutustaitojen arvioinnin tarkoituksena ei ole lšytšš hylkššmiseen johtavia suorituksia, vaan toimia luonnollisena vuorovaikutustaitojen omaksumisprosessissa Koulutuksen sisšltšš ja toteuttamista evaluoidaan jatkuvasti. Jokaisen jakson jšlkeen opiskelijat antavat kirjallisen, osin strukturoidun palautteen jakson toteutumisesta tietoverkon všlityksellš. Verkkopalaute mahdollistaa tulosten nopean kšsittelyn ja jakamisen kaikille asianosaisille. Jaksojen jšlkeen on lisšksi aina palautekeskustelu opiskelijoiden ja jakson opettajien kesken. Myšs tutorit antavat kirjallisen palautteen jakson toteutumisesta. Kaikki palaute kirjataan ja lšhetetššn tiedoksi lššketieteen perustutkinnon suunnittelutoimikunnalle, jaksojen suunnitteluryhmille, opiskelijoille ja kaikille jaksoon osallistuneille opettajille. KeskimŠŠrin 70 % opiskelijoista osallistuu sššnnšllisesti palautteen antoon, mikš on korkea luku ja kuvastaa sitš, ettš opiskelijat kokevat palautteen annon mielekkššksi ja itseššn hyšdyttšvšksi Dekaani kšy kerran vuodessa jaksoissa opiskelleiden ryhmien edustajien kanssa palautekeskustelun yhdessš suunnittelusihteerin ja opintosihteerin kanssa. TŠssŠ vapaamuotoisessa keskustelussa tulee esille sellaista arvokasta tietoa, jota ei ehkš kšsiteltšisi yleisessš palautekeskustelussa. Opiskelijoiden arvio opintojen sisšllšstš ja toteutumisesta on pššosin myšnteistš. OngelmalŠhtšinen oppimismenetelmš sinšnsš koetaan mielekkššksi. Erilaisia ongelmatilanteita toki syntyy ja niihin pyritššn reagoimaan mahdollisimman nopeasti Palautteen keruu on ulotettu myšs opiskelijoiden harjoittelujaksoihin, jolloin he toimivat amanuensseina tai lšškšrin sijaisina sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Kun ensimmšiset uudistetun ohjelman mukaan opiskelevat olivat edenneet opinnoissaan niin pitkšlle, ettš he voivat hakeutua amanuensseiksi sairaaloi-

249 249 hin, tiedekunta laati uudistettua opinto-ohjelmaa selostavan kirjeen, joka yhdessš tiedekunnan esitteen kanssa annettiin opiskelijoille mukaan harjoittelusairaalaan informoimaan tyšyhteisšš opiskelijoiden valmiuksista. Kesien 1998 ja 1999 aikana on hankittu palautetta tyšnantajilta ja opiskelijoilta itseltššn harjoittelun toteutumisesta ja opiskelijan kliinisistš valmiuksista sekš vuorovaikutustaidoista. Tyšnantajien palautteet ovat olleet hyvin myšnteisiš ja viestivšt siitš, ettš opinnot ovat luoneet hyvšn pohjan kšytšnnšn tyšskentelylle vuosikurssin opiskelija Riitta Saarinen: 1012 ÓMe opiskelijat olemme olleet tyytyvšisiš saamiimme valmiuksiin tyšelšmšš varten. Kahden vanhimman uusimuotoista opetusta saaneen kurssin kandidaatit ovat harjoittelun lisšksi olleet jo mukana tyšelšmšssš kesš- ja muina lomakuukausina. Saamiemme kokemusten mukaan opetus on luonut hyvšt edellytykset omaksua uusia asioita nopeasti ja etsiš tietoa tarpeen mukaan, mikš on nykyaikaisessa jatkuvasti kehittyvšn tieteen maailmassa ensiarvoisen tšrkeštš. LisŠksi olemme kokeneet saaneemme valmiuksia kohdata uusia haasteita ja samalla suhtautua kriittisesti omaan tyšhšmme ja vallitseviin hoitokšytšntšihin. Kliiniset jaksot ovat antaneet kattavan kuvan kšytšnnšn lšškšrintyšstš teoriaopetuksen ohella. mikš on mahdollistanut sujuvan siirtymisen yliopistomaailmasta tyšelšmššn.ó 1012 Koulutus on saanut tunnustusta lššketieteellisen tiedekunnan tultua valituksi korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 1999Ð Koulutuksen tulevaisuudennškymšt ja kehittšmissuunnitelmat LŠhivuosien ensisijaisia kehittšmishankkeita ovat 1012 arvioinnin kehittšminen 1012 moniammatillisen opiskelun laajentaminen 1012 tutoroinnin laadun yllšpitšminen ja parantaminen 1012 opetushenkilškunnan pedagogisen tietšmyksen syventšminen 1012 opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutustaitojen oppimisen tehostaminen1012 kansainvšlisen yhteistyšn laajentaminen Tiedon arviointia kehitetššn laajentamalla karttuvan tiedon testin kysymyspankkia ja parantamalla všittšmien laatua. Syyslukukaudella 1999 pyydetššn opiskelijoita kehittšmššn oma menettelynsš, jolla he kšyvšt lšpi kunkin testin všittšmšt ja esittšvšt perustellut hylkšysesitykset niistš všittšmistš, jotka ovat heidšn mielestššn vššrin muotoiltuja tai kohtuuttomia vaatimustasoltaan. Menettely lisšš testin oikeudenmukaisuutta ja myšs sen arvoa tiedon mittarina sekš sen kansainvšlistš vertailukelpoisuutta Tiedon, kliinisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen arvioinnista seuraava askel on suorituksen arviointi (performance testing), joka voi tapahtua joko nšytteleviš tai varsinaisia potilaita kšyttšen. TŠmŠ merkitsee jo nyt kliinisessš vaiheessa kšytšssš olevien ns. potilastenttien jalostamista strukturoituun muotoon, jossa sekš arvioija ettš arvioinnin kohteena oleva opiskelija saavat selkešn palautteen suorituksesta. Kokonaisen suorituksen korkealaatuinen arviointi

250 250 on tyšlšs, opetushenkilškuntaa sitova ja nšin ollen kallis menetelmš. LŠŠketieteen koulutuksen oppimistulosten arviointi on kansainvšlisesti siirtymšssš tšmšntyyppisiin arviointikšytšntšihin. Kun halutaan arvioida opiskelijan pštevyyttš mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti, suoritusten arvioinnin kehittšminen on všlttšmštšntš Moniammatillinen yhteistyš laajenee saatujen kokemusten pohjalta. Opiskelijaryhmien erilaiset koot, opettaja- ja tilaresurssit asettavat kuitenkin ehkš rajoituksia toiminnan laajenemiselle. KerŠttŠvŠ opiskelija- ja opettajapalaute tulee olemaan ratkaisevassa asemassa, kun suunnitellaan, mille sektoreille toimintaa laajennetaan Tutortoiminta on ongelmalšhtšisen oppimismenetelmšn kulmakivi. VielŠ sitškin tšrkešmpi on motivoitunut ja menetelmšn sisšistšnyt opettaja- ja opiskelijakunta. Korkealaatuisen tutortoiminnan yllšpito edellyttšš jatkuvaa koulutusta ja opetushenkilškunnan rekrytointia sekš tutorien antaman palautteen huomioimista ohjelmaa kehitettšessš. Tiedekunta rohkaisee opetushenkilškuntaa hankkimaan pedagogista koulutusta ja asiantuntemusta myšs tiedekunnan ulkopuolisesta koulutuksesta ja kansainvšlisistš kokouksista Opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja kehitetššn luomalla uusia oppimiskšytšntšjš. Koulutusta ulotetaan myšs yliopistosairaalan henkilšstššn tietoisena siitš, ettš vuorovaikutustaitojen omaksumisessa nuoret opiskelijat kšyttšvšt tyšyhteisšn jšseniš mallioppimiseen KansainvŠlistŠ yhteistyštš laajennetaan erityisesti Maastrichtin yliopiston lššketieteellisen tiedekunnan kanssa. TŠmŠn yhteistyšn puitteissa on sovittu siitš, Tampereen lššketieteellisen tiedekunnan opiskelijat pššsevšt mukaan kansainvšliseen vertailututkimukseen, jossa usean eurooppalaisen lššketieteellisen tiedekunnan opiskelijat suorittavat samanaikaisesti karttuvan tiedon testin

251 251 Ehdotus korkealaatuisen perus- ja/tai jatkokoulutuksen yksiköksi ehdotusta täydentävät tilasto- ja taustatiedot 1012 Korkeakoulujen arviointineuvosto pyytää laatutyksikköehdotusta täydentäviä tilasto- ja taustatietoja, koska vuonna 1998 ehdotusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat toivoivat käsittelyn tueksi myös määrällisiä tietoja. Tilasto- ja taustatiedot pyydetään täyttämään lomakkeeseen siltä osin kuin se koulutuksen luonteen ja saatavilla olevien tilastojen mukaan on mahdollista sekä perustelemaan syy puuttuviin tietoihin. Arvioinnissa painotetaan koulutuksen laatua; määrällisiä tietoja käytetään lähinnä kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta. Yliopisto Laitos/yksikkö Tampereen yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Lisätietoja antaa: Nimi ja asema Eeva Mattila, suunnittelusihteeri Puhelinnumero (03) Sähköpostiosoite Yliopiston ehdotus koskee (ympyröikää oikea vaihtoehto) 1 tiedekuntaa 5 tutkijakoulua 2 osastoa 6 yhteishanketta 3 laitosta 7 muuta, mitä? 4 koulutusohjelmaa Perustelkaa, miksi puuttuvia tilastotietoja ei voida antaa. (Esim. tutkintojen määriä ei voida ilmoittaa, koska kyse ei ole tutkintoon johtavasta koulutuksesta.) - 1. Yksikön opiskelijat ja koulutus Perustutkinto-opiskelijat Uudet opiskelijat

252 252 Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut ylemmät perustutkinnot Ylemmän kk-tutkinnon keskimääräinen suoritusaika vuosina 6,3 6,4 6,2 Jatko-opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut lisensiaatin tutkinnot Suoritetut tohtorin tutkinnot Sivuaineopiskelijat (muualta kuin omasta yksiköstä) Opiskelijat yhteensä (arvio) Ulkopuolisten sivuaineopiskelijoiden suorittamat opintoviikot Erilliskoulutus (esim. opettajan pedagogiset opinnot) Opiskelijat yhteensä Yksikössä erilliskoulutuksessa suoritetut opintoviikot yhteensä Muu yksikön antama koulutus Yksikössä suoritetut muut opintoviikot yhteensä Mitä koulutusta? Lääketieteen opiskelijoiden suorittamat opintoviikot lääketieteen laitoksessa 2. Opetus-, tutkimus- ja muu henkilökunta )* Professorit (nimet pyydetään alla) Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat henkilötyövuosina Yliassistentit Assistentit Tutkijat (18 htv) (21 htv) (26 htv) Muun henkilökunnan määrä 49 (97 htv) 45 (93 htv) 47 (102 htv) * Lääketieteellisen tiedekunnan ja lääketieteen laitoksen yhteiset resurssit

253 Yksikön rahoitus)* Toimintamenomäärärahat, 1000 mk Ulkopuolinen rahoitus, 1000 mk * Lääketieteellisen tiedekunnan ja lääketieteen laitoksen yhteiset resurssit 4. Tutkijakoulutoiminta Toiminta tutkijakoulun koordinaattorina tai partnerina (p) eri vuosina Tampereen biotieteiden tutkijakoulu (Tampere Graduate School of Biosciences): 1) Steroiditutkijalinja (vast. joht.: prof. Pentti Tuohimaa) (k) 2) Neurotieteiden tutkijalinja (vast. joht.: prof. Simo Oja) (k) 3) Lääketieteellisen teknologian instituutin (LMT) tutkijalinja (vast. joht.: prof. Howard Jacobs) (k) Tiedekunta on mukana myös kansanterveyden tutkijakoulussa ja hoitotieteen valtakunnallisessa tutkijakoulussa (p) 5. Ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen valmistumisvuoden mukaan Työllistymisprosentti tutkinnon suorittamis vuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa sijoittumistietojen lähde TaY:n kyselyt valmistuneille, tilanne vuoden kuluttua arviointi tiedon luotettavuudesta, esim. sijoittumisselvitysten vastaus-% Kansainvälinen toiminta Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) lähteneet Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) saapuneet 3 Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) lähteneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) saapuneet 4 5 Toteutunut vieraskielinen opetustarjonta (ov) 1 5

254 254 Arviointipalaute Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt Lääketieteellinen tiedekunta, lääketieteen peruskoulutus on opetusministeriön nimeämä koulutuksen laatuyksikkö vuosille Koska kehitystyötä kuvataan usean vuoden ajalta, hakemuksesta ei täysin selviä edellisen laatuyksikkövalinnan jälkeen tapahtunut kehitys, mutta koulutuksen pedagogiset ansiot ovat suuret. Tiedekunnassa käynnistettiin viisi vuotta sitten opintouudistus, joka on jatkunut suunnitelmien mukaisesti ja todettu onnistuneeksi. Uudistuksessa on kaksi pedagogista periaatetta: uusien opiskelijakeskeisten opetusmenetelmien käyttäminen opetuksessa sekä kliinisten oppiaineiden integroiminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Koulutukseen on yhdistetty paljon käytännön työskentelyä. Vapaavalintaisuus kuuluu koulutuksen vahvuuksiin. Tämän lisäksi opetuksen kehittämisessä on paneuduttu systemaattisen arviointi- ja palautejärjestelmän luomiseen palvelemaan opetuksen laadun parantamista. Koulutuksen tavoitteet on mielenkiintoisesti johdettu koulutuksen tarpeista. Koulutusohjelman rakenteessa on otettu huomioon yhteisöllinen suuntautuminen, yhteistyö, potilas lääkäri-suhteeseen liittyvät vuorovaikutustaidot, ongelmien käsittely sekä elinikäisen oppimisen valmiudet. Opetus on eri opiskelujaksoilla pyritty järjestämään niin, että edellä mainitut tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Hakemuksesta ei selvästi ilmene, mikä on opetussuunnitelman merkitys koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Opetusta koskevaa tutkimustoimintaa on vähän. Myöskään yhteistyö pedagogisten asiantuntijoiden kanssa ei nouse esiin. Sen sijaan opetusfilosofia oppimisesta jatkuvaan opiskeluun nousee kirkkaasti esille. Koulutusohjelmassa pyritään yhdistämään lääkärin ammatillinen koulutus ja tieteellinen koulutus. Arvioitsijoiden näkemykset opetuksen yhteydestä tutkimukseen vaihtelevat; toisten mielestä tämä yhteys tulee esiin riittämättömänä, kun taas toisten mielestä sekä opetusmenetelmä että opiskelijoiden toimiminen tutkimusryhmien jäsenenä turvaavat opetuksen ja tutkimuksen yhteydet. Koulutuksen toteutus Opetusta on kehitetty vähentämällä luento-opetusta ja lisäämällä seminaareja, harjoituksia ja yksilöllistä opiskelua. Oppimisen tukena käytetään laboratorioita, tietoverkkoja, videoaineistoja sekä kirjastojen tarjoamia sähköisiä ja perinteisiä palveluita. Integraatio näyttää olevan keskeinen periaate tiedekunnan opetuksen kehittämisessä. Ongelmalähtöinen oppiminen mainitaan pääasiallisena opetusmenetelmänä. Tutortoimintaa on määrätietoisesti kehitetty vahvistamaan opiskelua ja ohjaamaan oppimista. Tiedekunta järjestää jatkuvaa tutoreiden koulutusta ja jatkokoulutusta, johon on osallistunut jo yli 100 tutoria näistä noin puolen toimiessa edelleen tutortehtävissä. Tutortoiminnan seuraamiseksi ja tutoreiden työnohjauksen järjestämiseksi ollaan myös käynnistämässä kouluttajatutortoimintaa.

255 255 Opetusansiot otetaan huomioon sekä virkoja täytettäessä että opetusansioista taloudellisesti palkittaessa. Opetuksen palkkiojärjestelmä tukee ja ohjaa ansiokkaasti kehittämistyötä. Mielenkiintoiseksi kysymykseksi jää, miten se on vaikuttanut opetushalukkuuteen. Toinen ansiokas uudistus on omaopettaja-järjestelmä. Opetushenkilöstön tieteellinen pätevyys on korkea; yli 80 % on suorittanut tohtorin tutkinnon. Tutorkoulutusta lukuun ottamatta opettajien muusta pedagogisesta koulutuksesta ei juurikaan kerrota. Kansainvälinen yhteistyö on melko vähäistä. Kotimaassa yhteistyö on sen sijaan vilkasta. Yhteistyö potilasjärjestöjen kanssa POLKU-projektin kautta on tärkeä uusi avaus Suomessa. Projektin myötä opiskelijoille on avautunut tilaisuus aitoon, ohjattuun vuorovaikutukseen potilaiden kanssa. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Koulutuksen arviointiin ja palautteen keräämiseen on kiinnitetty huomiota. Oppimisen arvioinnissa käytetään kolme kertaa vuodessa ansiokasta karttuvan tiedon testiä, joka on mahdollistanut vuosikurssien väliset vertailut. Muutoin arviointi on pääasiassa perinteistä tentteihin ja kuulusteluihin perustuvaa. Esimerkiksi vuorovaikutustaitojen arvioimiseen on käytössä ainoastaan jatkuvaan havainnointiin perustuva menetelmä. Koulutuksen toteuttamista seurataan kyselyillä. Merkittävää on, että palautteen keruu on ulotettu myös opiskelijoiden harjoittelujaksoihin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, mikä antaa samalla kentälle tärkeää tietoa ongelmakeskeisen oppimisen metodista. Saadut tiedot käsitellään ja toimitetaan suunnittelutoimikunnalle. Koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Varsinaisia uusia kehittämissuunnitelmia ei esitetä, vaan suunnitellut toimenpiteet liittyvät jo olemassa olevien järjestelmien jatkuvaan kehittämiseen, kuten karttuvan tiedon testin kehittämiseen, suorituksen arviointiin potilastenttinä, tutortoiminnan ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen, kansainväliseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Yleisarvio Lääketieteellinen tiedekunta on vakiinnuttanut asemansa ensimmäisenä ongelmakeskeiseen oppimiseen perustuvana koulutusyksikkönä, jossa uudistukseen sitoutuminen on laaja-alaista. Oppimisprosessiin ja opiskelijoiden ohjaukseen kiinnitetään tuntuvaa huomiota usealla eri tasolla, mistä näyttöinä opiskelijakeskeinen, ongelmalähtöinen oppimismenetelmä, sitä tukeva laaja tutortoiminta ja omaopettajajärjestelmä. Uusia innovatiivisia arviointimuotoja edustaa karttuvan tiedon testi, jolla voidaan osoittaa oppimistulosten vastaavuus perinteisen koulutuksen saaneiden kanssa. Muissa arviointimuodoissa on sen sijaan vielä kehittämisen varaa, mihin laitos seuraavaksi paneutuukin. Yhteistyö potilasjärjestöjen kanssa on ollut uraauurtavaa.

256 256 Turun yliopisto: Biokemian koulutusohjelma Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 2001Ð2003 Biokemian koulutusohjelma Ð ainutlaatuinen kokonaisuus Nobelisti Artturi I. Virtasen viitoittamalta pohjalta toimintansa vuonna 1957 aloittaneesta laitoksesta on vuosien myštš muotoutunut kolmen tieteenalan ja niistš muodostuneiden koulutuslinjojen Ð perinteisen biokemian, soveltavan elintarvikekemian ja modernin biotekniikan Ð dynaaminen opetus- ja tutkimusyksikkš. Biokemian koulutusohjelma on Suomessa ainutlaatuinen ja monipuolinen opetus- ja tutkimuskokonaisuus. Elintarvikekemia sisšltšš erillisenš opintosuuntana kalateknologian ja biotekniikan linjalle on suunnitteilla ensimmšisenš Suomessa diagnostiikan opintosuunta. SekŠ opetuksessa ettš tutkimuksessa biokemia, elintarvikekemia ja biotekniikka niveltyvšt saumattomasti toisiinsa ja antavat opiskelijoille erinomaisen mahdollisuuden joko erikoistua syvšllisesti valitsemaansa tieteenalueeseen tai joustavasti monipuolistaa opintojaan. Laitoksen koulutusvastuu on hyvin monipuolinen. Biokemian koulutusohjelmasta valmistuu luonnontieteiden kandidaatteja, filosofian maistereita, filosofian lisensiaatteja ja filosofian tohtoreita. Laitos on keskeisesti mukana matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan jšrjestšmšssš kansainvšlisessš maisteritutkintoohjelmassa, TEMMPRO-ohjelmassa. LisŠksi laitoksen koulutusvastuulla on terveyden biotieteiden koulutusohjelman elintarvikelinjan opetus sekš saman koulutusohjelman biokemian ja mikrobiologian opetus. Monipuolista opetus-vastuuta tšydentšš valtakunnallinen terveysvalvontakemistin erikoistutkintokoulutus. Laitos on aktiivisesti mukana EU:n rahoittamissa hankkeissa, joiden puitteissa syventšvšn vaiheen opiskelijat ja erityisesti jatko-opiskelijat vierailevat ja hankkivat tietoa uusista tutkimusmenetelmistš ulkomaisissa, EU-hankkeisiin osallistuvissa partneriyliopistoissa. Parhaillaan laitoksella on seitsemšn EU:n rahoittamaa tutkimusprojektia. Vuoden 1998 aikana viisi laitoksen jatko-opiskelijaa tyšskenteli všhintšin kaksi viikkoa EU-yhteistyšyliopistoissa. Sokrates/Erasmus-vaihto-ohjelman puitteissa laitokselta lšhtee sopimusyliopistoihin ulkomaille 8Ð10 opiskelijaa ja laitokselle tulee saman verran ulkomaisia opiskelijoita. Jatkotutkintokoulutuksessa laitos on mukana neljšssš valtakunnallisessa graduate school -ohjelmassa: Bio-Organic Chemistry; Applied Bioscience: Bioengineering, Food & Nutrition,

257 257 Environment; General Microbiology; Informational and Structural Biology. 1 Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisšllšt Koulutusohjelman vuosittainen sisššnotto on 35. LisŠksi kansainvšlisen TEMMPRO-ohjelman molekyylibiologian alan sisššnottokiintiš on 10 opiskelijaa. Opiskelijat valitaan matematiikan ja kemian tai biologian pššsykokeiden perusteella. Koulutusohjelmaan valikoituva opiskelija-aines on korkeatasoista. Koulutusohjelman suosio on niin suuri, ettš vielš toisen ja kolmannen vuoden jšlkeen vaihtoanomuksia muista koulutusohjelmista tulee PŠŠaineen valinta tapahtuu ensimmšisen opiskeluvuoden jšlkeen. Elintarvikekemiaan ja biotekniikkaan valitaan vuosittain enintššn 10 opiskelijaa. Muiden pššaineena on biokemia Tavoitteet Laitos on sitoutunut luomaan opiskelijoilleen joustavat mahdollisuudet laaja-alaiseen opiskeluun ja itsensš kehittšmiseen Kullakin linjalla on oma opetusohjelmansa eriasteisine pakollisine ja vaihtoehtoisine opintojaksoineen. YhteistŠ linjoille on se, ettš koulutus antaa vankan biokemian ja kemian perusopetuksen. Opetussuunnitelmat on laadittu hyvin joustaviksi, joten ne antavat opiskelijoille erinomaiset edellytykset myšs henkilškohtaisiin ratkaisuihin. Opiskelijoita ei kuitenkaan jštetš yksin, vaan opintojen etenemistš seurataan systemaattisesti. Kullakin linjalla on oma opettajatutor, joka vastaa toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoiden neuvonnasta. Linjan professori toimii neljšnnen ja viidennen vuoden opiskelijoiden ohjaajana ja tutorina. ErityistŠ huomiota on kiinnitetty Pro gradu-tutkielmien ohjaukseen ja jatko-opintojen tehostamiseen Valintamahdollisuudet eivšt rajoitu oman koulutusohjelman monipuoliseen tarjontaan, vaan laajuutta ja syvyyttš hankitaan myšs tiedekunnan muiden laitosten (biologia ja kemia), lššketieteellisen tiedekunnan ja bo Akademin (etenkin bioinformatiikka) tarjoamasta opetuksesta sekš ulkomailla suoritetuista opinnoista Tavoitteena on antaa opiskelijoille motivoiva, interaktiivinen ja kansainvšlisesti korkeatasoinen koulutus Laitos kehittšš ja ajanmukaistaa opetustaan ottamalla kšyttššn uusia opetus- ja harjoitustyšmenetelmiš huomioimalla opiskelijoilta saatu palaute. Vanhemmat opiskelijat, jotka ovat jo ko. opetustapahtuman suorittaneet, osallistuvat opetukseen ja sen suunnitteluun. Opintojaksojen jšlkeen opiskelijat antavat kirjallisen arvioinnin kurssista. Lukuvuoden pššttyessš pidetššn myšs opettajien ja eri opiskelukurssivaiheen opiskelijoiden yhteinen opetuspalaute- ja opetuksen suunnittelua kšsittelevš palaveri KansainvŠlisyyden lisššmiseen kiinnitetššn erityisesti huomiota. Osa kurs-

258 258 seista luennoidaan sššnnšllisesti englanniksi ja osalla syventšvien opintojen kursseista opiskelijat pitšvšt englanninkielisen esitelmšn, jonka jšlkeen siitš kšytšvš keskustelu on myšs englanniksi. Oppimateriaalina laitos kšyttšš englanninkielisiš oppikirjoja, kokooma-artikkeleita ja alkuperšisjulkaisuja Tavoitteena on 30 maisterin tutkintoa ja 8 tohtorin tutkintoa luvun alkupuolelta lšhtien valmistuneiden mššrš on tasaisesti lšhestynyt sisššnottomššršš (kuva 1). Viime vuonna FM-tutkinnon suorittaneita oli 33. KansainvŠlisen M.Sc-tutkinnon suoritti 4. VŠitelleiden mššrš on 1990-luvulla ollut vuosittain keskimššrin 5Ð Kuva 1. Opetus on kehitetty motivoivaksi ja opiskelijoita kiinnostavaksi. Korkea valmistumis-% osaltaan kuvastaa sitš, ettš myšs opettajat ovat sitoutuneet laitoksen asettamiin koulutustavoitteisiin Tavoitteena on taata kaikille valmistuneille tyšpaikka Yhteiskunta edellyttšš valmistuneilta aloitteellisuutta, itsenšisyyttš, yhteistyškykyš sekš sopeutumista erilaisiin ympšristšihin. Laitos onkin mššrštietoisesti kehittšnyt aktivoivien opetusmenetelmien kšyttššnottamista ja tyšelšmšn tarpeiden huomioimista. Opiskelijat oppivat kurssien ja harjoitustšiden aikana mm. itsensš ilmaisemista, tutkimusten raportointia, itsenšistš tiedonhakua ja tietotekniikan soveltamista oppimisen apuvšlineenš. Kursseihin kuuluu sekš ryhmštšitš ettš itsenšistš tšiden suunnittelua ja toteutusta. Koulutukseen on liitetty kaikille linjoille pakollisena laatujšrjestelmien, bioetiikan ja geenitekniikan sššdšsten opetus Koulutuksen yhteys tieteelliseen tutkimukseen Tutkimuksen ja opetuksen yhteys toisiinsa on kiinteš Ð teoriaopetus ja kšytšnnšn tyšskentely tutkimusryhmissš kulkevat rinnakkain. Jo toisen opiskeluvuoden alussa opiskelijoille pidetššn laitoksen tutkimusta koskeva esittely, jossa laitoksen kaikki tutkimusprojektit esittšytyvšt. Tapahtuman tarkoituksena on lisštš jo opiskelun alussa kiinnostusta laitoksen tutkimukseen ja kuuluvuutta laitoksen opetus- ja tiedeyhteisššn. Opiskelijat pššsevšt mukaan tieteelliseen tyšhšn jo tehdessššn syventšviš harjoitustšitš ja erikoistyštš laitoksen omissa tai ulkopuolisissa tutkimusprojekteissa. Tutkijat ja pidemmšlle ehtineet jatko-opiskelijat ovat

259 259 oman erikoisalansa asiantuntijoita. Laitoksen projekteissa toimii yhteensš 22 budjettivaroin palkattua opettajaa ja tutkijaa sekš 54 ulkopuolisin varoin palkattua tutkijaa ja jatko-opiskelijaa. Toimiessaan tšiden ohjaajina he monipuolistavat opiskelijoille suunnattua tyš- ja tutkimusharjoittelua. Laitoksella on kymmeniš tutkimusprojekteja, joista seitsemšn on EU:n rahoittamia kansainvšlisiš projekteja. Tutkijavaihto EU-projektien sisšllš lisšš laitoksen kansainvšlistš toimintaa, johon sekš perus- ettš jatko-opiskelijat pššsevšt osallistumaan Perustutkinto-opiskelijat, jatko-opiskelijat ja tutkijat tuovat laitoksen opetukseen voimavaran, jolla monipuolistetaan opetusta, kehitetššn opettajina toimivien opetustaitoja, parannetaan yhteistyšilmapiiriš sekš kartutetaan esiintymistaitoja Jatkotutkintovaatimuksiin on sisšllytetty pakollisena 2Ð4 ov:n opetusharjoittelu, joten jokainen jatko-opiskelija osallistuu tavalla tai toisella opetukseen. Tutkimusryhmien ja opinnoissaan pidemmšlle edenneiden opiskelijoiden yhteistyš on tiivistš. Opiskelijat osallistuvat laitoksen tutkimustšitš esitteleviin sššnnšllisesti pidettšviin seminaareihin, joten he ovat hyvin selvillš laitoksen tutkimusprojekteista TyšelŠmŠn tarpeiden huomioonottaminen Laitoksen viidestš professorista kolmella on usean vuoden kokemus toimimisesta teollisuuden johtotehtšvissš. TŠmŠ tausta on edesauttanut kiintešn yhteistyšn luomisessa elinkeinoelšmšn kanssa (esim. Wallac Oy, Leiras Oy, Orion YhtymŠ, Raisio YhtymŠ, Galilaeus Oy, InnoTrac Oy). Laitoksen edustamilla tieteenaloilla, biokemiassa, biotekniikassa ja elintarvikekemiassa kehitys on niin nopeaa, ettš kiintešn yhteyden sšilyttšminen on kummallekin osapuolelle elintarkešš Ð teollisuus saa tutkimustietoa yhteistyšn kautta ja vastavalmistuneet maisterit ja tohtorit saavat tyšpaikkoja teollisuudesta. Tietoa elinkeinoelšmšn tarpeista saadaan myšs vastavalmistuneilta ja tyšelšmšn eri sektoreille sijoittuneilta Ólaitoksen kasvateiltaó, jotka toimivat opettajina alan kursseilla tai osallistuvat laitoksen jšrjestšmiin jokavuotisiin opiskelija- ja opetustapahtumiin, kuten vanhempainpšiville tai orientoiviin opintoihin Laitokselta valmistuneet kertovat opiskelunsa aloittaneille, mitš vaatimuksia tyšelšmš asettaa ja miten biokemian koulutusohjelmassa suoritetut opinnot vastaavat tyšelšmšn haasteisiin Koulutusohjelman opetussuunnitelmaan on všhitellen lisštty yhš useampia ulkopuolisten asiantuntijoiden luennoimia kursseja. EsimerkkejŠ tšllaisista kursseista ovat: ÓLaatujŠrjestelmŠtÓ, ÓSolu- ja entsyymiteknologiaó, ÓElŠinperŠiset elintarvikkeetó, ÓProduct developmentó ja ÓAdvanced course in prostate biologyó Laitoksen professorit ovat toimineet ja toimivat asiantuntijoina useissa kansainvšlisissš ja kansallisissa elimissš (mm. BioCity Turun tieteellisen neuvottelukunnan pj., kansainvšlisen terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittšmis-keskuksen suunnitteluryhmšn pj., Elintarvikkeiden tutkimussšštišn tieteelli-

260 260 sen neuvottelukunnan pj., International Dairy Federation Group pj., Wallac Oy:n hallituksen jšsen) Koulutusohjelman eršs erikoisuus on kalateknologian opintolinja, jonka tavoitteena on ainoana Suomessa kouluttaa kalan biokemian ja elintarvikesovellusten asiantuntijoita kotimaisen kalanjalostuksen, tutkimuksen, kaupan ja teollisuuden pavelukseen. Opetusta toteutetaan yhteistyšssš Paraisten kalatalousoppilaitoksen kanssa. Myšs oppilaitoksesta valmistuneilla iktyonomeilla on mahdolisuus jatkaa opintojaan yliopistossa ja suorittaa maisterin tutkinto Laitoksella on keskeinen rooli uuden terveyden biotieteiden koulutusohjelman (lšškekehitys ja elintarvikekehitys) toteuttamisessa. Koulutusohjelman avulla pyritššn vastaamaan uusiin teollisuuden haasteisiin. Laitoksella on uusi diagnostiikan kehittšmishankesuunnitelma, joka tšhtšš alan koulutuksen aloittamiseen teollisuuden tarpeisiin Koulutuksen toteutus 2.1 Opetushenkilškunnan pedagogiset taidot Laitoksen opettajat ovat tehtyjen opiskelija-arvioiden mukaan hyviš ja innostavia. Opettajien pedagogisia taitoja arvostetaan ja laitos tukee nšiden taitojen kehittšmistš. Opettajat ovat sekš kiinnostuneita kehittšmššn pedagogisia taitojaan ettš kšyttšmššn opetusmenetelmiš monipuolisesti. Opettajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan oman yliopiston jšrjestšmššn koulutukseen ja valtakunnallisiin tapahtumiin. Moni opettajista on tehnyt oman opetusportfolionsa. Biokemian koulutusohjelman opiskelijat ovat hyvin motivoituneita. Ainakin osittain tšhšn on vaikuttanut laitoksen strateginen valinta sijoittaa ÓsynnynnŠisetÓ, parhaan arviointipalautteen saaneet opettajat perusopetukseen. Osoituksena laitoksen panostuksesta opetukseen ja opetuksen arvostuksesta on, ettš biokemian koulutusohjelman opettaja valitiin Turun yliopiston vuoden opettajaksi v ja ettš laitos valittiin opetuksen huippuyksikšksi v Opetushenkilškunnan tieteellinen pštevyys Opetuksen sisšltššn ja uusimpien tyšmenetelmien kšyttššnottoon on vaikuttanut mm. se, ettš kaikki opettajat, nuorempia assistentteja lukuunottamatta, ovat tyšskennelleet keskimššrin kaksi vuotta ulkomaisissa yliopistoissa ja osa opettajista teollisuuden tutkimus-, kehitys- ja johtotehtšvissš. Laitoksen julkaisutuotanto on laajaa ja korkeatasoista. Suurin osa julkaisuista on ilmestynyt hyvissš ja n. neljšsosa erittšin korkeatasoisissa julkaisusarjoissa. Julkaisujen mššrš on kasvanut tasaisesti ollen vuonna 1998 mššršllisesti lšhes 50 % suurempi kuin v Laitoksella on všitellyt 1990-luvulla yhteensš 59 jatko-opiskelijaa. Yksi laitoksella valmistunut tyš on palkittu parhaana suomalaisena kemian alan všitšskirjatyšnš (Kompan palkinto PŠivi Laaksolle v. 1992). ErŠŠnŠ osoituksena laitoksen tieteellisen tason noususta on Suomen Akatemialta saadun rahoituksen mššrš, joka on kolmen viime vuoden aikana kasvanut lšhes 70 % ( mk (v. 1996), mk (v. 1997), mk (v. 1998)(. TŠllŠ hetkellš laitoksella on neljš SA:n tutkijatohtoria ja yksi varttuneen tieteen harjoittajan apurahan saanut. Yksi laitok-

261 261 sen tutkija oli mukana myšs valtakunnallisessa tutkimuksen huippuyksikšssš (BioCity Turku v. 1995Ð1998) KŠytettŠvŠt opetusmenetelmšt, oppimateriaalit ja opetusvšlineet Opetusmuotoina ovat luennot, pienryhmšopetus, seminaarit, harjoitustyšt ja itseopiskelu. Perusopintovaiheessa yleisin opetusmuoto on perinteinen luento-opetus, mutta opintojen edistyessš ja eriytyessš pienryhmšopetus ja itseopiskelu lisššntyvšt. PienryhmŠopetus ja seminaarityyppinen keskusteleva opetusmuoto on lisššntynyt laitoksella voimakkasti 1990-luvun puolivšlin jšlkeen Osa luennoista pidetššn ns. journal club -tyylisinš, jolloin kukin opiskelija tutustuu annettuun aiheeseen valittujen julkaisujen avulla ja pitšš aiheesta esitelmšn englanniksi. Harjoitustšiden pšštteeksi pidetššn Óshow and telló -tilaisuus, jossa kukin opiskelija esittšš englanniksi, mitš on tyšssššn tehnyt ja mitš tuloksia saavuttanut TiedonhakujŠrjestelmŠt opetetaan jo aikaisessa vaiheessa. EsseitŠ kšytetššn myšs jonkin verran. Opetusmenetelmien monipuolisuudesta kertoo mm. se, ettš kšytšssš ovat perinteisten menetelmien lisšksi uudenaikaiset av-menetelmšt, tietokoneet, multisync-projektori sekš jossain mššrin myšs opetusvideot KansainvŠlisiin kongresseihin osallistumisen taitoja opiskelijat harjoittelevat joka kevšt jšrjestettšvšssš viikon pituisessa Nuoret tutkijat -tapahtumassa. NŠissŠ tapahtumissa, joita on jšrjestetty vuodesta 1983 lšhtien, opiskelijat esittelevšt posterein ja esitelmin erikoistyštššn. Esitykset ja posterit arvostellaan ja parhaat palkitaan TŠrkeŠnŠ osana tiede- ja kansainvšlisyyskoulutusta ovat kongressimatkat. Elintarvikekemian perustutkinto-opiskelijat ovat jo vuodesta 1987 lšhtien osallistuneet ryhmšnš alan ulkomaisiin kongresseihin. Biotekniikan perustutkinto- ja jatko-opiskelijat ovat myšs vuodesta 1995 lukien osallistuneet kerran vuodessa ryhmšnš alan kongresseihin. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus perehtyš konkreettisesti kansainvšliseen kongressiesiintymiseen ja -ilmapiiriin ja he ovat myšs voineet luoda kontakteja ulkomaisiin alan asiantuntijoihin. Samalla laitoksen edustama tutkimus on tullut nšyttšvšsti esille runsaan osanoton ja lukuisten postereiden muodossa Opetus-ja oppimisympšristšn innostavuus Opiskelijoille kerrotaan laitoksen opetus-, tutkimus- ja kehittšmishankkeista jo niiden suunnittelu- ja keskusteluvaiheessa, jolloin he tuntevat osallistuvansa asian kehittšmiseen. Laitoksen tutkimus on soveltuvin osin mukana opetuksessa. Monien kurssien aikana seurataan asiaan liittyviš uutisia tiedotusvšlineistš (lehtileikkeet, videoidut ohjelmat) Laitos toimii kahdessa melko uudessa rakennuksessa, vuonna 1993 valmistuneessa Arcanumissa, jossa sijaitsevat biokemian ja elintarvikekemian tilat sekš vuoden 1992 syksyllš valmistuneessa BioCityssŠ, jossa ovat biotekniikan tilat. Ope-

262 262 tus- ja tutkimustilat ovat ajanmukaiset ja toimivat. LisŠksi BioCityssŠ toimiminen mahdollistaa tiiviin yhteistyšn biotekniikan ja molekyylibiologian alalla toimivien yritysten ja muiden korkeakoulujen tutkimusryhmien kanssa. Arcanumissa on opiskelijoiden kšytšssš erillinen atk-luokka ja molemmissa rakennuksissa on lisšksi opiskelijoiden kšyttššn varattu ajanmukaiset mikrotietokoneet. Opetuslaboratoriot on varustettu ajanmukaisilla tutkimuslaitteilla Tutortoiminta ja opintoneuvonta Koulutusohjelmaan hyvšksytyille uusille opiskelijoille lšhetetššn infopaketti, joka sisšltšš mm. opiskelua ja oppimista kšsittelevšn yliopiston johtosššnnšn, Matkaopas tiedeyhteisššn -kirjasen, orientoivien opintojen ohjelman sekš ennakkotietoa ensimmšisen vuoden opinnoista. Opiskelijoiden saavuttua laitokselle ensimmšinen opintojakso, jolle he osallistuvat, on orientoivat opinnot, joka sisšltšš laitoksen yleisesittelyn, opettajien ja linjojen esittelyn sekš ÓOpiskelu ja oppiminen tiedeyhteisšssšó -kurssin. EnsimmŠisen vuoden aikana opiskelijoille pidetššn 4Ð5 tutorointitilaisuutta eri aiheista. Vastuullisena opettajatutorina toimii biokemian lehtori ja linjakohtaisina tutoreina toimivat yliassistentit. Kuluvana syksynš on opettajille jšrjestetty yhden aamupšivšn kurssi opettajatutoroinnista SyksyllŠ 1998 kšynnistettiin kokeilu opintojen suunnittelusta ja seurannasta. Opiskelijoille jaettiin ensimmšisen vuoden opintojen alussa lomake, johon merkittiin lukuvuoden suunnitellut kurssit. Lukuvuoden kevššllš katsottiin miten suunnitelma oli toteutunut. Samassa yhteydessš opiskelija teki yhdessš linjatutorin kanssa opintosuunnitelman seuraavaksi vuodeksi Biokemian koulutusohjelman tutor-toimintaa on kšytetty mallina myšs eršissš muissa Turun yliopiston koulutusohjelmissa Opiskelijan ja opettajan všlinen vuorovaikutus Opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutus on koko opiskeluajan tiivistš. SyventŠvissŠ harjoitustšissš ryhmšt ovat pieniš, jolloin opiskelijan ja opettajan všlille syntyy luonnollisesti hyvš kontakti ja erityisesti syventšvissš opinnoissa opiskelijat saavat hyvin yksilšllistš ohjausta Opiskelijan ja opettajan všlinen vuorovaikutus tulee myšs hyvin esille erilaisten tapahtumien jšrjestšmisessš. Vuodesta 1993 lšhtien jšrjestetty vanhempainpšivš on toteutettu yhteisvoimin opiskelijoiden ja opettajien kanssa. EnsimmŠisen vuoden opiskelijoiden vanhemmilla on mahdollisuus pšivšn ajan tutustua laitoksen tiloihin ja toimintaan. Tapahtuma on koettu tšrkešksi ja kaikkia osapuolia hyšdyntšvšksi Opiskelijoiden ja opettajien yhteistyšssš on toteutettu myšs eurooppalaista elintarvikekemian opiskelijoiden liikkuvuusohjelmaa. Laitoksen opiskelijat ovat aktiivisesti osallistuneet opetuksen ja opiskelijavaihdon edistšmiseen. Hanke on merkittšvšsti edistšnyt opetuksen tasoa, asemaa ja kansainvšlistymistš. 1013

263 KansainvŠlinen yhteistyš Laitoksen toteuttamisvastuulla on syksyllš 1995 kšynnistynyt kansainvšlinen Master of Science tutkinnon (TEMMPRO) yksi osa-alue: Degree Programme in Molecular Biology and Biotechnology. Koulutusohjelmaan voidaan vuosittain valita enintššn 10 opiskelijaa. KansainvŠlisen maisterin tutkinnon on tšhšn mennessš suorittanut kahdeksan. Toteuttamisen lšhtškohtana on ollut kansainvšlistyminen, monitieteisyys, korkeakoulu- ja tiedekuntarajat ylittšvš ja joustava tutkintorakenne sekš vahva kytkentš korkeatasoisiin tieteellisiin tutkimusprojekteihin. Opetusohjelmalla on modulimuotoinen rakenne, joka ottaa joustavasti huomioon myšs tarvittavat muutokset ja koko ohjelman rakenteen myšhemmšt kehitystarpeet. Useat ohjelman opintojaksoista soveltuvat ristiin kahden tai kolmen koulutusohjelman opinnoiksi. Tutkimustyš on keskeistš. Ohjelma on suunniteltu pššosin ulkomaalaisia opiskelijoita varten, mutta se on avoin myšs suomalaisille luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon tai vastaavat tiedot omaaville opiskelijoille Laitoksen opettajien ja tutkijoiden henkilškohtaiset suhteet ovat mahdollistaneet useiden perustutkinto- ja jatko-opiskelijoiden opinnot ulkomailla. Myšs useita ulkomaisia luennoitsijoita on vieraillut laitoksella Nordplus-ohjelman puitteissa, jossa laitos on ollut mukana vuodesta 1990, on kymmenen opiskelijaa suorittanut opintojaan Ruotsissa, useimmiten Lundin yliopistossa. Erasmus/Sokrates opiskelijavaihdossa laitos on ollut mukana alusta alkaen. TŠmŠn ohjelman puitteissa alkaneena lukuvuonna ulkomaille lšhtee seitsemšn vaihto-opiskelijaa ja laitokselle tulee kahdeksan. Ohjelmaa on laajennettu niin, ettš nykyisellššn vaihtosopimus on viiden yliopiston (University of Surrey, Englanti, University of Oviedo, Espanja, University of Porto, Portugali, University of Leuven, Belgia ja University of Rostoc, Saksa) kanssa. Lyonin yliopiston kanssa ohjelma on suunnitteilla Laitoksella on myšs toimiva opiskelija ja tutkijavaihto-ohjelma australialaisen Royal Melbourne Institute of Technology (RMIT) kanssa. TŠmŠn sopimuksen puitteissa on jo kolme perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa vieraillut Australiassa. Vastaavasti Australiasta on tullut jatko-opiskelija laitokselle Leonardo da Vinci -ohjelman puitteissa on toteutettu vaihtoa Brestin yliopiston kanssa. LisŠksi Tarton yliopiston kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa on toteutettu vierailuja. Vuosittain laitokselta lšhtee sopimusyliopistoihin ulkomaille 8Ð10 opiskelijaa ja laitokselle tulee saman verran ulkomaisia opiskelijoita Nuoret tutkijat -tapahtuman yhteydessš on jšrjestetty kansainvšlinen pšivš, johon on kutsuttu esitelmšn pitšjiksi laitoksen sopimusyliopistojen edustajia. Viime kevššnš PhD Georg Kass University of Surreysta piti kurssin ÓInformation processing in cells Ð a matter of life and deathó. Kurssi kokosi yhteensš 80 kuulijaa ja se sai erittšin hyvšn palautteen Kotimainen yhteistyš Yhteistyš Turun tiedekorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulun kanssa on vilkasta. Korkeakoulujen všlinen opetusta koskeva yhteistyšsopimus antaa kaikille koulutusohjelman opiskelijoille mahdollisuuden laajentaa opiskelureviiriššn, mikš

264 264 omalta osaltaan merkittšvšsti lisšš opetuksen valinnaisuutta ja laaja-alaisuutta.1013 Suomessa ainoa koulutusohjelma, jossa yhdistetššn lššketieteellinen ja luonnontieteellinen osaaminen peruskoulutustasolla on terveyden biotieteiden koulutusohjelma, jonka suunnittelussa ja toteuttamisessa laitos on keskeisesti mukana. Laitoksen toteuttamisvastuulla on elintarvikealan linjan elintarvikekehityksen sekš biokemian ja mikrobiologian opetus. Linja keskittyy funktionaalisiin elintarvikkeisiin ja uuselintarvikkeisiin. Koulutusohjelma on rakennettu niin, ettš sen opetus tukee opiskelijoiden siirtymistš tyšelšmššn. Koulutusohjelman vahvuus on sen poikkitieteellisyys Harjoittelu ja muut koulutuksen tyšelšmškytkennšt Tiivis yhteistyš teollisuuden kanssa luo opiskelijoille harjoittelumahdollisuuksia ja valmistumisen jšlkeen monelle myšs tyšpaikan. Laitos toteuttaa palkatonta kahden kuukauden harjoittelujšrjestelmšš paikallisen lšške-, elintarvike- ja diagnostiikkateollisuuden kanssa. Kolme vuotta kšynnissš olleeseen kokeiluun, on osallistunut kuusi laboratoriota seuraavilta aloilta: mikrobiologia (Orion-YhtymŠ ja Leiras), laadunvalvonta (Marli Oy), biokemia/toksikologia (Orion-YhtymŠ) ja diagnostiikka (Wallac Oy ja Orion-YhtymŠ) Harjoitteluaika on kaksi kuukautta, josta opiskelijat saavat kaksi opintoviikkoa. Palkkaa he eivšt saa, mutta erinomaisen mahdollisuuden tutustua tyšelšmššn ja luoda kontakteja, joista on hyštyš myšhemmin tyšhšn sijoittumisessa. Koulutusohjelmasta valmistuneet ovat tyšllistyneet erittšin hyvin. Tyšllistymisprosentti on tilastojen mukaan Koulutuksen arviointi ja kehittšminen 3.1 Opetussuunnitelman kehittšmiskšytšnnšt Laitos pitšš sššnnšllisesti linjakohtaisia ja koko laitosta koskevia opetuspalavereita. LisŠksi opetus on aina aiheena myšs laitoskokouksissa ja viikkopalavereissa. Opiskelijoiden ja opettajien kiinteš yhteistyš takaa, ettš tiedot epškohdista tulevat hyvin opettajien tietoon, jolloin niihin on voitu všlittšmšsti puuttua Euroopan eri yliopistojen elintarvikekemian opetusta vertaileva tyšryhmš on hyvšksynyt elintarvikekemian opetukselle yhteisen standardin, European Food Chemistry Curriculumin, joka lšhes tšydellisesti noudattelee laitoksen elintarvikekemian opetusta Opiskelijoiden arvioinnit opetuksen tasosta ja luonteesta Suoritettujen arviointien mukaan biokemian opiskelijat olivat selvšsti muita tiedekunnan opiskelijoita tyytyvšisempiš omassa koulutusohjelmassaan annettavaan opetukseen. LisŠksi tyšelšmššn siirtyneiden valmistuneiden mielestš heidšn saamansa opetus on ollut tyšelšmšn kannalta hyšdyllistš ja relevanttia Laitos on toteuttanut kurssiarviointia kevššstš 1994 lukien. Opiskelijoille

265 265 jaetaan jokaisen kurssin alussa arviointilomake, jonka he palauttavat kurssin jšlkeen. LisŠksi on jšrjestetty erilaisia kurssikohtaisia arviointeja. Harjoitustyškurssien pšštteeksi pidetššn kurssitšiden palautepalaveri, jossa opiskelijat arvostelevat jokaisen kurssityšn antaen siitš arvosanan. Seuraavia kursseja ja seuraavan lukuvuoden opetussuunnitelmaa laadittaessa arvioinneissa esille tulleet seikat otetaan huomioon Tentit, lopputyšt ja muut oppimisen arviointikšytšnnšt Opetussuunnitelmaan kuuluu kirjatentti sekš aineopintojen ettš syventšvien opintojen lopussa. Kuulusteluissa pyritššn kokonaisnškemyksen luomiseen opetetuista asioista. LisŠksi vaihtoehtoisena opintojaksona voi suorittaa erikoisteoksen. YleisinŠ tenttipšivinš voi osallistua mihin tahansa koulutusohjelman tenttiin. Kun kukin opiskelee omaan yksilšlliseen tahtiinsa, mahdollistaa kšytšntš opiskelijoille jšrkevšn ja yksilšllisen tenttijšrjestyksen laatimisen joka lukukaudella, mutta toisaalta myšs mahdollisuuden poiketa siitš, kun tarvetta ilmenee Koulutuksen tulevaisuudennškymšt ja kehittšmis-suunnitelmat Ð opetuksen huippuyksikkš 1995 Ð mitš uutta Laitos kehittšš ja monipuolistaa opetustaan integroitumalla Turun yliopistossa oleviin tai kehitteillš oleviin uusiin opetushankkeisiin (mm. terveyden biotieteiden koulutus, TEMMPROn kehittšminen). TŠllŠ tavalla opetusta voidaan monipuolistaa, antaa lisšš valinnaisuutta sekš ottaa entistš paremmin huomioon tyšelšmšn vaatimukset. Laitos tukee opettajien osallistumista sekš valtakunnalliseen ettš Turun yliopiston jšrjestšmššn pedagogiseen koulutukseen Laitos on ollut Suomessa edellškšvijš makromolekyylien 3-ulotteisen rakenteen tutkimuksessa ja opetuksessa. TŠmŠn alan opetusta ollaan edelleen kehittšmšssš ja tehostamassa. Yhden professuurin opetusala tullaan v mššrittelemššn siten, ettš se on proteiinien rakenne ja toimintavuorovaikutukset. Laitos on Suomessa ainoa, jonka yksi keskeinen opetussuunta on proteiinikemian opetus Uutena valtakunnallisesti merkittšvšnš koulutushankkeena laitos kšynnistšš diagnostiikan linjan opetuksen. TŠllŠ hetkellš avoinna olevan biotekniikan ja biokemian professorin viran opetusalaksi tulee molekulaarinen biotekniikka ja in vitro diagnostiikka. Opetusalan muutoksen seurauksena laitos ottaa vastuun valtakunnallisesta diagnostiikan alan opetuksen kehittšmisestš. Uusina opinto-jaksoina ovat diagnostiikan perusteet, immunologia, diagnostinen mikrobiologia, kliininen kemia, molekyylilššketiede sekš diagnostiikkaan liittyvš kokeellinen opetus Laitos on mššrštietoisesti suuntautunut funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimukseen ja opetukseen. Uudessa terveyden biotieteiden koulutusohjelmassa oleva elintarvikekehityksen linjan opetuksen suunnittelu ja toteutus on laitoksen vastuulla. Elintarvikekehityksen opetus ja tutkimus tullaan integroimaan sekš laitoksen toimintaan ettš suunnitteilla olevan kansainvšlisen funktionaalisten elintarvikkeiden kehittšmiskeskuksen toimintaan. 1013

266 266 Opiskelijoiden tutorointitoimintaa tehostetaan edelleen. Opettajatutorointi ulotetaan kattamaan koko viiden vuoden opiskelujakso. ErityistŠ huomiota kiinnitetššn 3. vuoden opiskelijoiden ohjaukseen. SiinŠ vaiheessa opiskelijat suorittavat oman linjansa kurssien lisšksi valinnaisia, omaa alaa tšydentšviš opintoja. Toinen tšrkeš opiskeluvaihe, johon opettajatutorointia erityisesti kohdistetaan on pro gradu -tutkielman valmistaminen Laitos nimettiin opetuksen huippuyksikšksi vuonna SiitŠ lukien suoritettujen maisteritutkintojen mššrš on tasaisesti noussut lšhestyen sisššnottomššršš (katso kuva 1). Huippuyksikkšrahoituksen avulla laitos kehitti ja tehosti opetustaan monin eri tavoin. TyšelŠmŠn vaatimuksia pyrittiin huomioimaan kšyttšmšllš elinkeinoelšmšn edustajia luennoitsijoina. Opetuksen kansainvšlisyyttš kehitettiin huippuyksikkš-rahoituksen turvin. Erasmus-vaihto-ohjelman yliopistojen tutkijoita ja opettajia on viimeisten kolmen vuoden aikana kšynyt laitoksella pitšmšssš luento- ja harjoitustyškursseja. Huippuyksikkšrahan turvin pystyttiin hankkimaan myšs uutta kurssikirjallisuutta. Opetuksen edellyttšmšš infrastruktuuria pystyttiin parantamaan hankkimalla kšyttššn opetuslaitteita ja mikrotietokoneita. Aistinvaraisen arvioinnin laboratorio varustettiin ajanmukaisilla, tutkimuksen edellyttšmillš tietokoneilla. Mikrobiologian laboratorion varustusta parannettiin hankkimalla anaerobikaappi ja proteiinikemian opetusta hankkimalla opetuksen tarvitsemaa laitteistoa. 1013

267 267 Ehdotus korkealaatuisen perus- ja/tai jatkokoulutuksen yksiköksi ehdotusta täydentävät tilasto- ja taustatiedot 1013 Korkeakoulujen arviointineuvosto pyytää laatutyksikköehdotusta täydentäviä tilasto- ja taustatietoja, koska vuonna 1998 ehdotusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat toivoivat käsittelyn tueksi myös määrällisiä tietoja. Tilasto- ja taustatiedot pyydetään täyttämään lomakkeeseen siltä osin kuin se koulutuksen luonteen ja saatavilla olevien tilastojen mukaan on mahdollista sekä perustelemaan syy puuttuviin tietoihin. Arvioinnissa painotetaan koulutuksen laatua; määrällisiä tietoja käytetään lähinnä kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta. Yliopisto Laitos/yksikkö Turun yliopisto Biokemian ja elintarvikekemian laitos Lisätietoja antaa: Nimi ja asema Marja-Liisa Knuuti, korkeakoulusihteeri Puhelinnumero Sähköpostiosoite Yliopiston ehdotus koskee (ympyröikää oikea vaihtoehto) 1 tiedekuntaa 5 tutkijakoulua 2 osastoa 6 yhteishanketta 3 laitosta 7 muuta, mitä? 4 koulutusohjelmaa Perustelkaa, miksi puuttuvia tilastotietoja ei voida antaa. (Esim. tutkintojen määriä ei voida ilmoittaa, koska kyse ei ole tutkintoon johtavasta koulutuksesta.) - 1. Yksikön opiskelijat ja koulutus Perustutkinto-opiskelijat Uudet opiskelijat

268 268 Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut ylemmät perustutkinnot Ylemmän kk-tutkinnon keskimääräinen suoritusaika vuosina 8,1 5,9 6,7 Jatko-opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut lisensiaatin tutkinnot Suoritetut tohtorin tutkinnot Sivuaineopiskelijat (muualta kuin omasta yksiköstä) Opiskelijat yhteensä (arvio) Ulkopuolisten sivuaineopiskelijoiden suorittamat opintoviikot Erilliskoulutus (esim. opettajan pedagogiset opinnot) Opiskelijat yhteensä Yksikössä erilliskoulutuksessa suoritetut opintoviikot yhteensä Muu yksikön antama koulutus Yksikössä suoritetut muut opintoviikot yhteensä Mitä koulutusta? Perus- ja jatkotutkinto 2. Opetus-, tutkimus- ja muu henkilökunta Professorit (nimet pyydetään alla) Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat henkilötyövuosina 0,1 0,1 0,1 Yliassistentit Assistentit Tutkijat Muun henkilökunnan määrä Yksikön rahoitus Toimintamenomäärärahat, 1000 mk Ulkopuolinen rahoitus, 1000 mk Tutkijakoulutoiminta

269 269 Toiminta tutkijakoulun koordinaattorina tai partnerina (p) eri vuosina Bio-Organic Chemistry (p); Applied Bioscience, Bioengineering, Food&Nutrition, Environment (p); Protein Structure and Function (p); General Microbiology (p); Informational and Structural Biology (p) 5. Ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen valmistumisvuoden mukaan Työllistymisprosentti tutkinnon suorittamis vuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa sijoittumistietojen lähde arviointi tiedon luotettavuudesta, esim. sijoittumisselvitysten vastaus-% 95 % Kansainvälinen toiminta Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) lähteneet Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) saapuneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) lähteneet 1 Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) saapuneet Toteutunut vieraskielinen opetustarjonta (ov) Suoritetut opintoviikot * 218 * mukana harjoitustyöt ko. vuotena

270 270 Arviointipalaute Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt Biotieteiden laitosten tapaan Turun yliopiston biokemian koulutusohjelman sekä biokemian ja elintarvikekemian laitoksen hakemuksessa on vaihdellen kuvattu välillä koulutusohjelmaa ja välillä laitosta. Hakemuksessa kuvataan alan ammattilaisten osaamiselle asetettavia vaatimuksia monipuolisesti sekä teollisuuden, tuotekehittelyn että tutkimuksen nykytilanne tuntien. Opetusta annetaan myös hyvin uusilta sisältöalueilta, kuten terveyden biotieteet, kalateknologia ja diagnostiikka. Opetussuunnitelmassa nivoutuvat hyvin yhteen biokemia, elintarvikekemia ja biotekniikka. Moduulien tarjoamaa joustavuutta ja opiskelijan omiin tavoitteisiin vastaavaa valinnaisuutta on varsin runsaasti. Koulutukselle on asetettu myös määrälliset ja kestolliset tavoitteet. Koulutusohjelman sisällöllisestä rakenteesta ei kuitenkaan synny kokonaiskuvaa, sillä sisältöjä on hakemuksessa esitelty eri yhteyksissä. Sen sijaan opintojen sisältöä ja menetelmällisiä ratkaisuja on kuvattu suhteessa opintojen etenemiseen. Oppimistavoitteet on poikkeuksellisella tavalla ilmaistu myös yksittäisen opiskelijan osaamisena. Koulutusohjelman vahvuutena on opetuksen ja tutkimuksen yhteys, tieteidenvälisyys ja kansainvälisyys. Kansainvälisyys ei ole pelkästään tutkimusyhteyksiin pohjautuvaa, vaan laitos on myös mukana kansainvälisesti toteutettavassa koulutusohjelmassa. Yksiköllä on myös runsaasti yhteyksiä alan teollisuuteen ja työelämään; näistä on dokumentoitu monenlaisia tieteellisen laitoksen ja työelämän kanssakäymisessä käytettäviä työskentelytapoja. Koulutuksen toteutus Opetusmuodoiltaan laitoksen antama koulutus on perinteistä: luentoja, seminaareja, pienryhmiä, harjoitustöitä ja itsenäistä opiskelua. Samoin oppimisen arvioinnissa käytetään perinteisesti tenttejä, joskin myös laajoja kokonaisuuksien hallintaa vaativia lopputenttejä. Perinteisen opetuksen kytkee kuitenkin ansiokkaasti opetuksen ja tutkimuksen monipuolinen yhdistäminen: toistuva laitoksen tutkimustoiminnan esittely, opiskelijoiden työskentely tutkimushankkeissa ja tutkijoiden toimiminen opettajina. Laitos on kehittänyt opintoneuvonta- ja tutor-ratkaisun, joka on otettu käyttöön myös muilla laitoksilla Turun yliopistossa. Ratkaisuun on yhdistetty kirjallinen ohjantakokonaisuus, laitoksen esittely, Opiskelu ja oppiminen tiedeyhteisössä -kurssi, opettajatutorit, opintosuunnitelman laadinta ja sen toteutumisen seuranta. Laitoksen opiskelijoita on sitoutettu omaan opiskeluyhteisöön myös järjestämällä ensimmäisen vuoden opiskelijoiden vanhemmille mahdollisuus tutustua laitokseen, opetukseen ja tutkimukseen. Koulutusohjelman kansainväliset yhteydet ja -opiskelumahdollisuudet ovat runsaat. Erikoisuuksin koulutuksessa ovat Journal club -tyyliset kurssit ja Nuoret tutkijat -tapahtuma, joissa opiskelijat saavat tuntumaa

271 271 kansainvälisiä kongresseja ja kontakteja varten, ja parhaat posterit ja esitykset palkitaan. Kiintoisa ja merkityksellinen asia on myös se, että laitos järjestää elintarvikekemian perusopiskelijoille ja biotekniikan perus- ja jatko-opiskelijoille vuosittain mahdollisuuden osallistua johonkin alan kansainväliseen kongressiin. Laitos osallistuu myös kansainvälisen koulutusohjelman toteuttamiseen. Liitteessä mainittu järjestetyn englanninkielisen opetuksen määrä on kuitenkin vähäinen. Laitos on opetusministeriön nimeämä opetuksen huippuyksikkö vuodelle Tuolloin saadut resurssit on sijoitettu fyysisen oppimisympäristön kohentamiseen mm. parantamalla laboratorioiden varustetasoa. Myös runsas yhteistyö teollisuuden kanssa mm. organisoidun harjoittelun muodossa tarjoaa alan opiskelijoille laitteistoiltaan laadukkaan oppimisympäristön. Laitoksella on normaalin työharjoittelumahdollisuuden lisäksi 2 kuukauden palkaton harjoittelu paikallisen teollisuuden kanssa, mihin lähes kaikki toimialueen lääke-, elintarvike- ja diagnostiikka-alan yritykset ovat sitoutuneet. Opetuspalavereita pidetään säännöllisesti sekä linjoittain että laitostasolla. Opettajien ja opiskelijoiden kiinteää yhteistyötä pidetään ratkaisevana opetuksen tasokkaalle kehittämiselle. Sen sijaan opettajakunnan pedagogisista taidoista ole tarkkaa osoitusta, vaikkakin niihin näytetään panostettavan vakavasti. Monet opettajista dokumentoivat opetusosaamisensa portfolioksi. Hakemuksessa mainittu opettajuuden synnynnäisyys herätti arvioitsijoissa kysymyksen, eikö opettajuuskin ole taito, jota voi kehittää. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Arviointi on järjestetty asianmukaisella tavalla, mutta mitään suuria erikoisuuksia ei arvioinnissa näytä olevan. Hakemuksessa todetaan, että Suoritettujen arviointien perusteella biokemian opiskelijat olivat selvästi muita tiedekunnan opiskelijoita tyytyväisempiä omassa koulutusohjelmassa annettavaan opetukseen. Opiskelijoille on järjestetty palautteenantomahdollisuus koko kurssin ajan eräänlaisen kurssipäiväkirjan avulla, mikä on vielä varsin harvinaista. Oppimisen arviointikäytäntöinä tuodaan esiin ainoastaan perinteiset kirjatentit sekä aine- että syventävien opintojen lopussa. Koulutuksen suunnittelu on organisoitu hyvin siten, että siihen liittyy jatkuvaa kanssakäymistä opettajien ja opiskelijoiden välillä. Koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Kehittämissuunnitelmissa korostetaan valinnaisuuden lisäämistä, työelämäkytkentöjen parantamista, pedagogista koulutusta ja tutortoiminnan laajentamista. Yleisarvio Biokemian ja elintarvikekemian laitos ja biokemian koulutusohjelma ovat monessa suhteessa suunnannäyttäjiä. Laitos on toiminut edelläkävijänä

272 272 omassa yliopistossaan kansainvälisyyden alueella, osallistunut aktiivisesti alan koulutuksen suunnitteluun, ollut merkittävässä asemassa suunniteltaessa elintarvikekemian eurooppalaisia opetusstandardeja sekä toiminut kansallisena mallina vastaaville muille aloille. Biokemian koulutusohjelman muita vahvuuksia ovat vuorovaikutteinen korkeatasoinen koulutus, joka nivoutuu läheisesti tutkimukseen, vahva tietoisuus työelämän tarpeista sekä hyvät yhteydet biokemian teollisuuteen. Oppimistavoitteita on tarkasteltu ansiokkaasti yksilön kannalta, ja asiantuntijaksi kasvua tuetaan erinomaisella tavalla. Opettajien pedagogisessa koulutuksessa näyttää hakemuksen perusteella vielä olevan puutteita.

273 273 Turun yliopisto: Sosiaalipolitiikan laitos Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 2001Ð Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisšllšt 1.1 Tavoitteet, niihin sitoutuminen ja niiden toteuttaminen koulutusratkaisuissa Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen toiminnan lšhtškohdat ovat tiivistettšvissš yliopiston yleisiin tehtšviin: tutkimukseen ja opetukseen. Tavoitteena on yhdistšš korkeatasoinen tutkimus ja hyvš opetus toisiaan tukevalla tavalla, sekš ammattitaitoisen henkilškunnan kouluttaminen julkisyhteisšjen, yritysten ja jšrjestšjen hallinnon, suunnittelun, koulutuksen ja tutkimuksen tehtšviin. Opetuksessa tšmš merkitsee itsenšisen, kriittisen ajattelun, ongelmien ratkaisukyvyn ja yhteistyškyvyn korostamista. Koulutusratkaisuissa opetuksen tavoitteita on toteutettu lisššmšllš moniopettajuutta, keskusteluja, pienryhmšopetusta, harjoituksia ja yksilškohtaista ohjausta erityisesti tutkielmaopetuksessa Koulutuksen perustana on tutkimus, jatkuva opetuksen arviointi, tyšmarkkinoiden, sosiaalipolitiikan ja sosiaalipoliittisen tutkimuksen sekš muun yhteiskunnallisen ja kansainvšlisen kehityksen seuraaminen niin, ettš valmistuvien tiedot ja taidot vastaavat mahdollisimman hyvin ajankohtaisia tarpeita. NŠin varmistetaan se, ettš opiskelijoiden tietotaitotaso vastaa tyšmarkkinoiden vaatimuksia, olipa kyse sitten kansallisista tai kansainvšlisistš tyštehtšvistš Oleellinen osa koulutuksen suunnittelua on ollut opetussuunnitelmien sisšllšn ajankohtaistaminen. Tutkintoon, opetukseen ja oppimiseen liittyviin kysymyksiin on opetuksen arvioinnin lisšksi etsitty vastauksia kaksi kertaa lukuvuodessa pidetyissš opetus-henkilškunnan ja opiskelijoiden yhteisissš suunnittelu- ja kehittšmiskokouksissa sekš sššnnšllisesti kokoontuvissa laitoskokouksissa. Opiskelijapalautetta opetuksesta ja oppimisesta on kerštty kunkin kurssin yhteydessš, ainejšrjestšn toimesta sekš kuukausittain tapahtuneissa laitosjohdon ja opiskelijoiden tapaamisissa. Laitoksella on katsottu, ettš eri opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden osallistuminen tavoitteiden laadintaan ja opetuksen suunnitteluun edistšš kaikkien sitoutumista tavoitteiden toteuttamiseen Koulutuksen yhteys tieteelliseen tutkimukseen: innostunut tutkija Ð innostunut opettaj Laitoksen opetus perustuu henkilškunnan aktiiviseen tieteelliseen tutkimukseen. Opetushenkilškunnan lisšksi laitoksella tyšskenteleviš tutkijoita kšytetššn opetuksessa. Tieteenalan yleisvalmiuksien ohella opetusta jšrjestetššn niillš sosiaalipolitiikan erityisaloilla, joille laitoksen oma tutkimus ja asiantuntemus ovat suuntautuneet. SosiaaliturvajŠrjestelmien yhteiskuntapoliittisten vaikutusten arviointi muodostaa yhden laitoksen koulutuksen ja tutki-muksen painopistealueen. Eri-

274 274 tyistš huomiota kiinnitetššn siihen, miten eri sosiaalipoliittiset ratkaisut vaikuttavat palveluiden saatavuuteen, tulonjakoon, kšyhyyteen ja yleensš všestšn hyvinvointiin Koska sosiaalipoliittiset ratkaisut ovat yhš enenevšssš mššrin kansainvšlisiš, kansainvšliset vertailut ja niihin liittyvšt metodiset valmiudet ovat keskeisellš sijalla laitoksen tutkimustoiminnassa ja opetuksessa. TŠmŠ keskittyminen on merkinnyt laitoksen nousua Suomen mitassa ainoaksi empiirisen hyvinvointitutkimuksen yliopistoyksikšksi Laitoksella on kšytšssššn laajoja kotimaisia ja ulkomaisia aineistoja, kuten esimerkiksi koko všestšš edustavat kotitaloustiedustelut (vuodesta 1966 lšhtien), ajankšyttštiedustelut (1977Ð87), elinolotiedustelut (1986Ð1994), všestšlaskentojen pitkittšisaineistot (1970Ð1995) sekš runsaasti kansalaisten elinoloihin ja mielipiteisiin liittyviš survey-aineistoja. Kotimaisten aineistojen lisšksi opetuksessa ja tutkimuksessa kšytetššn kansainvšlisiš aineistoja, kuten Luxemburg Income Studya (LIS). Mainittakoon, ettš laitos oli vuonna 1998 kolmanneksi suurin LISaineiston kšyttšjš maailmassa Peruskoulutuksen yhteyttš tieteelliseen tutkimukseen on vahvistettu integroimalla opiskelijoita laitoksen tutkimustoimintaan ns. Óoppipoika/-tyttš-metodiaÓ kšyttšen (ks. luku 2). LŠhes kaikkien pšštoimisten, projektirahoituksella tai tutkijakouluissa tyšskentelevien jatkokoulutettavien Ð tšllš hetkellš 15 tutkijaa Ð aiheet liittyvšt laitoksen tutkimusprojekteihin, joiden yhteydessš he saavat ohjausta Yksilšllisten opintosuunnitelmien ja vaihtoehtoisten suoritustapojen tarjonta Opiskelijoiden integroiminen tutkimukseen ei kuitenkaan merkitse yksilšllisyyden kieltšmistš. Opiskelijoita ohjataan suunnittelemaan aineyhdistelmšnsš omien intressiensš mukaan. He tekevšt aineyhdistelmšnsš ja opintosuunnitelmansa pitkšlti itsenšisesti laitoksen ohjeellisen opintosuunnitelman ja alakohtaisen ohjauksen pohjalta. Opiskelijoita kannustetaan valitsemaan tavanomaisesta poikkeavia aineyhdistelmiš ja opintoja myšs muista korkeakouluista niin kotimaassa kuin ulkomailla. He voivat myšs valita vapaasti opinnšytteensš ja harjoitustšidensš aiheet, jolloin jokainen voi erikoistua jo opintojensa varhaisessa vaiheessa. Kullekin jatko-opiskelijalle laaditaan yksilšllinen opiskelusuunnitelma, jossa otetaan huomioon aikaisemmat opinnot, osaamisen taso, elšmšntilanne ja opiskelulšhtškohdat Laitoksella on kšytšssš useammanlaisia vaihtoehtoisia suoritustapoja. Tavanomaisten tenttien ohella ovat yleistyneet ongelmakeskeisten esseiden ja luentopšivškirjojen kirjoittaminen sekš erilaiset ryhmštentit. Metodikurssien suoritus tapahtuu konkreettisten harjoitusten ja harjoitustyšn arvioinnin ja palautteen perusteelta. Metodikurssit on pyritty kytkemššn opinnšytetyšhšn siten, ettš opiskelija tekee metodiharjoitustyšnsš opinnšytetyšnsš teemasta. NŠin harjoitustyš vie opinnšytettš eteenpšin. 1014

275 275 2 Koulutuksen toteutus 2.1 Opetushenkilškunnan pedagogisten taitojen nykytila, kehittšminen ja arvostaminen Laitoksen opettajakunnalla on monivuotinen ja laaja kokemus alansa opetuksesta. Useimmilla opetushenkilškuntaan kuuluvilla on kokemusta opetustyšstš myšs ulkomaisissa yliopistoissa. Henkilškunta on erityisen kysyttyš luennoitsijoina alan jatko- ja tšydennyskoulutuksessa sekš akateemisen maailman ulkopuolella. Vuodesta 1995 lšhtien laitoksella on ollut meneillššn opetuksen seurantajšrjestelmš, jonka tarkoituksena on kehittšš kunkin opettajan taitoja ja laitoksen opetuksen tasoa. SeurantajŠrjestelmŠ pohjautuu jokaisesta opintokokonaisuudesta keršttšvššn opiskelija-arviontiin. Laitoksen henkilškunnalle on jšrjestetty tšydennyskoulutusta uusien atk-ohjelmien, videon ja muun kuvamateriaalin kšytšssš. Laitos tukee opetushenkilškunnan osallistumista alansa koulutukseen ja pedagogisten taitojen kehittšmiseen Opetushenkilškunnan tieteellinen pštevyys Opetushenkilškuntaan kuuluu kaksi professoria, kaksi lehtoria, kaksi assistenttia ja yliassistentti. Henkilškunnasta kuusi on tohtorin tutkinnon suorittaneita. Opetushenkilškuntaan kuuluvat ovat koko uransa ajan toimineet myšs aktiivisina tutkijoina. Professorit ovat hankkineet ja johtaneet mm luvulla laajoja Suomen Akatemian rahoittamia tutkimusprojekteja osallistuen samalla itse tutkimustoimintaan. SA:n ja muun ulkopuolisen rahoituksen mššrš 1990-luvulla on ollut lšhes 10 miljoonaa. Viisi henkilškuntaan kuuluvaa ja kolme jatkokoulutettavaa on toiminut vuosien 1995Ð1999 aikana vierailevana tutkijana tai professorina ulkomaisissa yliopistoissa. Henkilškunnalle on myšnnetty sekš kotimainen ettš ulkomainen palkinto tutkimustoiminnasta (ks. kohta 3.4.). Laitoksen tutkimustoiminnan laadusta kertoo jotain se, ettš laitoksella on 1990-luvulla ollut Social Science Citation indeksin mukaan yhtš paljon ulkomaisia viitteitš kuin henkilškunnaltaan moninkertaisella Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella ja selvšsti enemmšn kuin muilla Suomen sosiaalipolitiikan laitoksilla. (ks. Janus 3/96) OpetusmenetelmŠt, oppimateriaalit ja opetusteknologian hyšdyntšmin Opintojen painopistettš on siirretty luennoista ja kirjatenteistš seminaari- ja ryhmšopetukseen. Samalla on korostettu oppimisen tavoitteita. Opiskelijoille annetaan seikkaperšiset kirjalliset ohjeet kaikkien opintojen yhteydessš. Ohjeissa esitetššn eksplisiittinen tavoite, jonka saavuttamista myšs seurataan oppimisen osalta. Seminaarityšskentely on lisšksi vaiheistettu niin, ettš alkuistunnon ja pššteseminaarien všliin on lisštty ns. všli-istuntoja, joilla tarkastetaan, ettš suunta, johon opiskelijat kulkevat, on oikea. Samalla on lisštty henkilškohtaista ohjausta, mikš on vahvistanut opettajan ja opiskelijan vuorovaikutusta ja oppimisen ohjausta.1014 Viime vuosina on erityisesti kehitetty hyvin tuloksin tutkielmaopetusta. Perustavoitteena on ollut kytkeš tutkielmaopinnot entistš kiintešmmin tutkielman substanssiin. Ajatuksena on valmistaa opiskelijoita metodiopetukseen, niin

276 276 ettš heillš olisi jšsentynyt kšsitys sosiaalipoliittisen tutkimuksen fragmentoitumisesta paitsi substanssiin, niin myšs metodin mukaisiin osa-alueisiin. Luentotyyppisen opetuksen ohella kurssiin kytkettiin jakso, jolla opetellaan tutkimushankkeiden ideointia sekš alan tutkimuksen lukemista niin, ettš keskitytššn substanssin sijasta sisšllšn tuottamisen metodiin. PyrkimyksenŠ on opettaa opiskelijoita kriittiseen lukutaitoon ja sen kautta edistšš heidšn omaa tutkielmantekotaitoaan. SyventŠvien opintojen vaiheessa yksilšllisen ohjauksen ja opetuksen kautta on syvennetty opiskelijan tutkielmansa perustaksi valitseman menetelmšn tuntemusta MenestyksellisenŠ opetusmenetelmšnš on vuodesta 1995 lšhtien kšytetty opiskelijoiden rekrytointia laitoksen laajentuneeseen tutkimustoimintaan. Opetuksen painoa suunnattiin laitoksen tutkimustoiminnan vahvuusalueisiin. Projekteihin osallistuvia opiskelijoita on opetettu tutkimushankkeiden yhteydessš erššnlaisella Óoppipoika/-tyttš-metodillaÓ. Projektissa opiskelija saa selkešn kuvan siitš, miten tutkimus etenee teoreettisten ideoiden kautta tutkimussuunnitelmaksi, aineiston keruuksi, tietojen analysoinniksi pšštyen raportoinnin kautta painotuotteeksi, kirjaksi tai artikkeliksi. EsimerkkinŠ tšllaisesta on ns. konsensuaalisen kšyhyyden projekti, joka eteni edellš kuvatulla tavalla kirjaksi: Kangas & Ritakallio (toim.) Kuka on kšyhš? Helsinki Jatkotutkinto-opiskelijoiden osalta tšmš opetus-menetelmš on tuottanut useita teoksia: Salavuo (toim.) Onko sosiaalipolitiikalla vaikutusta? Helsinki 1997, Kangas & Myhrman (toim.): Social Policy in Tandem with the Labour Market in the European Union. Helsinki 1999 ja Kangas (toim.) Sosiaalipoliittiset mallit, niiden toiminta ja kannatuspohja. Helsinki Kyseiset projektit ovat myšs esimerkkejš siitš, miten eritasoisia opinnšytteitš (pro gradut, lisensiaattityšt ja všitšskirjat) tekevšt voivat toimia hedelmšllisellš tavalla yhdessš: pidemmšlle ehtineet auttavat ja neuvovat teoreettisissa nškškulmissa ja menetelmissš ja vastavuoroisesti nuoremmat tekevšt kšytšnnšn tutkimustehtšviš kasvaen samalla omassa tutkijan roolissaan. Projektien tuloksia on myšs kšytetty opetusmateriaalina. Perustutkinto-opiskelijoita rohkaistaan laitoksen tutkimusprojektien ohella kšyttšmššn niitš mahdollisuuksia, joita laitoksen aiemmin hankkimat tai laitoksen kšytšssš olevat aineistot tarjoavat (ks. kohta 1.2). Pro gradu -tutkielmia on valmistunut mm. kotitalous-/tulonjakotiedostoista, mielipideaineistojen ja Luxemburg Income Studyn pohjalta Tutkielmaopetuksen kehittšminen nškyy sekš tutkimusmenetelmien laajemmassa hallinnassa ettš tutkielmista saatujen arvosanojen parantumisena ja valmistumisaikojen lyhentymisenš. Laitos on perustutkintojen tehokas tuottaja. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan perustutkinnoista vuosittain viidennes tulee sosiaalipolitiikan laitokselta. Myšs jatkotutkintojen mššrš on ollut tasaisessa kasvussa (ks. liitelomake) Laitoksen internet-kotisivuilla tarjotaan perusinformaatiota laitoksesta ja sen tutkimustoiminnasta. Internet on myšs ajankohtaisten asioiden tiedotuskanava. SŠhkšpostia kšytetššn laitoksen ja opiskelijoiden všliseen yhteydenpitoon. Viime aikoina sšhkšpostissa annettava henkilškohtainen palaute seminaaritšistš ja tutkielmista on selkešsti lisššntynyt. Vuodesta 1998 laitos on tarjonnut opiskelijoille ns. Internet-kurssia, jossa pššpaino on opetella uusimman tiedon hakua internetistš ja tiedon soveltamista tutkimuksessa ja harjoitustšissš. Kurssi on toteutettu yhteistyšssš Bathin (U.K.) yliopiston kanssa. 1014

277 OppimisympŠristšn innostavuus, oppimisen ohjaus, opiskelijan ja opettajan všlinen vuorovaikutus ja tutortoiminta Laitoksella on pyritty yllšpitšmššn opiskelijoihin avointa ja auttavaa suhdetta, mikš nškyy opiskelijoiden antamasta myšnteisestš palautteesta (ks. kohta 3.2.) Lukukauden alussa uusille opiskelijoille jšrjestetššn tutustumistilaisuus, jossa laitoksen opettajat ja tutkijat esittelevšt itsensš ja erikoistumisalansa. Tilaisuudessa keskustellaan opintojen suunnittelusta, sivuaineista sekš ammattikuvista. Opiskelijoita rohkaistaan jatkossa kššntymššn kysymyksineen suoraan opettajien puoleen Kaikkien opiskelijoiden kanssa jšrjestetššn tapaamisia/illanviettoja kaksi kertaa lukukaudessa. LisŠksi ajankohtaisista asioista (mm. kansainvšlisestš opiskelijavaihdosta) jšrjestetššn tarvittaessa keskustelutilaisuuksia, joissa annetaan kšytšnnšn informaatiota ja joissa aiemmat vaihto-opiskelijat kertovat kokemuksistaan. Kerran vuodessa jšrjestettšvšnš rekrytointipšivšnš laitokselta valmistuneet eri tehtšvissš ja eri sektoreilla tyšskentelevšt kertovat kokemuksistaan tyšelšmšssš, mm. siitš mihin koulutus valmistaa ja mihin ei. NŠissŠ tilaisuuksissa keskustellaan kaikista opiskelijoiden toivomista asioista ja annetaan opintoneuvontaa. Tilaisuudet ovat saaneet opiskelijoiden taholta myšnteisen vastaanoton Tiedekunta jšrjestšš uusille opiskelijoille tarkoitettua opintoneuvontaa. Oppiaineittain valitut opiskelijatutorit opastavat uusia opiskelijoita alkuun kšytšnnšn kysymyksissš ja tutustuttavat opiskelijat laitoksen opiskeluympšristššn ja opettajakuntaan. Opettajat kšyvšt pššaineopiskelijoiden kanssa henkilškohtaisia keskusteluja, joissa pohditaan henkilškohtaisia oppimissuunnitelmia ja rohkaistaan opiskelijoita kiinnostumaan laitoksen tutkimuksen painopistealueista. ErŠŠnŠ keinona tšssš on opettajilta saatavat graduaihelistat Kotimainen yhteistyš koulutuksen jšrjestšmisessš Yhteistyš on koettu tšrkešksi opetuksen ja tutkimuksen kehittšmiseksi. Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessš tiedekunnassa on yhteistyštš erityisesti menetelmšopetuksen osalta sosiologian ja tilastotieteen laitoksen kanssa. Psykologian laitoksen kanssa on kehitetty ns. moniammatillista klinikkaopetusta, joka on ainutlaatuista suomalaisissa yliopistoissa (ks. luku 4). LŠŠketieteellisen tiedekunnan hoitotieteen laitoksen kanssa tuotetaan 12 opintoviikon vanhusten huollon ja hoidon opintojakso. Laitoksen johdolla ja koordinoimana on kehitetty yhdessš humanistisen tiedekunnan usean laitoksen kanssa siirtolaisuus- ja monikulttuurisuusopintokokonaisuus (15 ov.). Laitos kuuluu sosiaalityšn valtakunnalliseen yliopistoverkostoon Turun yliopiston tšydennyskoulutuskeskuksen kanssa on jšrjestetty avointa yliopisto-opetusta, missš viimeisten kymmenen vuoden aikana laitoksen panos on ollut melko suuri. Avoimessa yliopistossa suoritettujen sosiaalipolitiikan opintoviikkojen mššrš on nyttemmin všhentynyt. Sen sijaan laitos osallistuu aktiivisesti erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tšydennyskoulutukseen (mm. Sosiaali- ja terveysjohdon PD-koulutus) Viime vuosina yhteistyš tšydennyskoulutuskeskuksen kanssa on painottunut monivuotisiin kehittšmisprojekteihin, kuten sosiaalipalveluiden kehittšminen maaseutukunnissa, vanhustenpalveluiden priorisointimenetelmšn kehittšminen

278 278 ja vuoden 1999 lopulla kšynnistyvš pšihdevapaan vankilayhteisšn kehittšmis- ja koulutusprojekti. Opiskelunsa loppuvaiheessa olevat opiskelijat ovat voineet osallistua erityisryhmille jšrjestettyyn ammatilliseen opetukseen ja he ovat tehneet kehittšmisprojekteista useita pro gradu -tutkielmia Laitoksella on yhteistyšsopimukset Satakunnan ammattikorkeakoulun Harjavallan yksikšn ja Varsinais-Suomen všliaikaisen ammattikorkeakoulun Kaarinan yksikšn kanssa, joissa on toteutettu yhteisiš opetuskokeiluja. Laitoksella on opetussosiaalikeskussopimus Turun kaupungin kanssa. Opetussosiaalikeskuksessa on jšrjestetty ohjaavaa harjoittelua laitoksen sosiaalityšn opiskelijoille. Laitoksen opettajat ovat antaneet ammatillista ja tiedollista tšydennyskoulutusta Sosiaaliviraston henkilškunnalle. TŠydennyskoulutuskeskuksen kehittšmishankkeiden ja koulutuksen kautta laitoksella on yhteistyštš yli 20 kunnan kanssa LŠnsi-Suomessa, Satakunnassa ja myšs Pohjois-Karjalan alueella. Laitoksella on sopimus A-klinikkasŠŠtišn kanssa projekteihin, tutkimukseen ja addiktiokysymyksiin liittyvšstš yhteistyšstš, jonka puitteissa tuotetaan 6 opintoviikon opintokokonaisuus addiktio-ongelmista ja sen hoitomalleista. Vastaavaa opintokokonaisuutta ei ole maamme muissa yliopistoissa TieteellisessŠ jatkokoulutuksessa yhteistyš painottuu kansainvšliseen yhteistyšhšn, kotimaisen yhteistyšn tapahtuessa tutkijakoulujen yhteydessš. Laitoksen opiskelijoita kuuluu kahteen tohtorikoulutusohjelmaan: sosiaalityšn valtakunnalliseen tohtorinkoulutusohjelmaan ja kulttuurisen vuorovaikutuksen ja integraation tutkijakouluun. TieteellisessŠ jatkokoulutuksessa yhteistyš on tiiveintš Turku Center for Welfare Researchin (TCWR:n) kanssa. TCWR on bo Akademin kansantaloustieteen ja tilastotieteen laitoksen, Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen ja sosiologian laitoksen sekš Turun kauppakorkeakoulun taloussosiologian laitoksen yhteinen yksikkš, joka tutkimustoiminnan lisšksi tarjoaa postdoctoral-koulutusta ns. perjantaiseminaareina. Sosiaalipolitiikan laitoksen jatkokoulutettavat ja henkilškunta osallistuvat nšihin seminaareihin, esittšen papereitaan ja saaden tieteellistš ohjausta ja kokemusta esiintymisestš kotimaisilla ja ulkomaisilla kielillš. TCWR:n kautta on syntynyt laaja ulkomaisten tutkijoiden verkosto, joita on voitu kšyttšš tutkielmien ohjaajina ja tarkastajina KansainvŠlinen yhteistyš koulutuksen jšrjestšmisessš Laitoksen tavoitteena on, ettš opiskelijat saavat mahdollisimman paljon kansainvšlistš kokemusta opintojensa aikana. Suosituksena on, ettš jokaisen opiskelijan opintoihin kuuluu kansainvšlisiš opintoja. Euroopan yhteisšn SOKRATES-ohjelman ERASMUS-vaihto-ohjelmassa sosiaalipolitiikan laitoksella on vaihtosuhteet Bathin, Lancasterin ja Sheffieldin yliopistoihin Englannissa, Trinity Collegeen Irlannissa, Bremenin yliopistoon ja Brabantin yliopistoon Hollannissa. Yhteistyšsopimuksia on myšs Espanjaan ja muihin EtelŠ-Euroopan maihin. NordPlus ja Nord Lys -vaihdon kautta tai erillisellš stipendillš on opiskelijavaihtoa pohjoismaisiin yliopistoihin Sosiaalityšn kansainvšlinen verkosto (Priamus-yhteistyš, johon kuuluu seitsemšn yliopistoa ja ammattikorkeakoulua: University of Zaragoza, Fachhochschule Bielefeld ja Potsdam, Danish School of Social Work, Hogesschool van Amsterdam IRTS, Nancy) jšrjestšš viikon intensiivikursseja vuorotellen eri maissa. Vastaavalla tavalla opetusta tukevia systemaattisia opetusmuo-

279 279 toja ei eurooppalaisessa kontekstissa juuri ole. NŠihin on osallistunut vuosittain 5Ð10 sosiaalityšn/ sosiaalipolitiikan opiskelijaa. TŠmŠn verkoston puitteissa on Turussa vieraillut useampia opettajia ja laitoksen lehtori on osallistunut opettajana intensiivikursseihin. Verkoston opettajien kokous jšrjestettiin laitoksen toimesta Turussa kesšllš Sosiaalityšn opintoihin kuuluva ohjattu harjoittelu on mahdollista suorittaa Englannissa tai Pohjoismaissa Vuosittain opiskelijavaihdossa olevien mššrš on jatkuvasti kasvanut. Ulkomaisia perusopinto-opiskelijoita on ollut laitoksella vuosittain muutamia. Sosiaalityšn harjoittelijoita on viime vuosina ollut Englannista, Ranskasta ja Hollannista (10 opiskelijaa). Vaihto-opiskelusta laaditaan erillinen opintosuunnitelma, jonka mukaan ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyvšksi KansainvŠlisyyttŠ on myšs osallistuminen tiedekunnan muiden laitosten ja turkulaisten korkeakoulujen tarjoamaan kansainvšliseen opetukseen ja ulkomaisten vaihto-opettajien ja asiantuntijoiden pitšmille kursseille ja luennoille. Laitoksella on kšytšssš ns. vierailuluentojen opintosuorituspassi, johon koottujen merkintšjen ja luentopšivškirjojen perusteella saa korvauksia erikseen sovittavista opintojaksoista KansainvŠliset opinnot ovat oleellinen osa tieteellistš jatkokoulutusta. Viime vuosina laitoksen pšštoimisista jatko-opiskelijoista jokainen on osallistunut ulkomaisiin opintoihin. He ovat myšs osallistuneet ja esittšneet omia papereitaan kansainvšlisissš tieteellisissš kokouksissa. Laitos on lšhettšnyt vuosittain 2Ð4 opiskelijaa Ð mukana on ollut myšs perustutkinto-opiskelijoita Ð LIS:n kesškouluun. Laitos on mukana EU:n rahoittamassa kansain-všlisessš tohtorikoulutusohjelmassa, johon kuuluvat Turun ohella Barcelonan Pompeu Fabran yliopisto ja Bathin, Bremenin, Trenton, Tilburgin ja Tukholman yliopistot. Koulutusohjelman puitteissa jšrjestetššn vuosittain intensiivikurssina 10 pšivšn kesškoulu, joka koostuu luennoista, seminaareista ja opiskelijoiden omien papereiden kšsittelystš. Laitoksen pšštoimisista jatkokoulutettavista kaikki ovat osallistuneet tšhšn koulutukseen. KevŠŠllŠ 1999 ko. kesškoulu jšrjestettiin Turussa. TŠmŠn yli 30-henkisen kesškoulun kšytšnnšn jšrjestelyistš huolehtivat laitoksen jatkokoulutettavat Em. kesškouluverkoston ohella laitoksen opettajia on osallistunut perus- ja jatkokoulutettavien opetukseen ja ohjaukseen Aalborgin, Maynoothin, Oslon, Roskilden, Tarton ja Tukholman yliopistoissa sekš sosiaalityšn yliopistoverkostossa. Laitoksen opettajat ovat mukana jšrjestšmšssš kansainvšlistš kurssitarjontaa Turun yliopistossa, mm. monikulttuurisuuteen, marginalisoitumiseen, sosiaalityšhšn ja hyvinvointitutkimukseen liittyen. Tiedekunnan englanninkielistš Master of Art in Social Institutions and Public Policy -maisteriohjelmaa ovat olleet suunnittelemassa laitoksen opettajat, ja laitos antaa myšs tšssš ohjelmassa opetusta Laitoksella vierailee vuosittain useita ulkomaisia tutkijoita. He ovat antaneet opetusta sekš perustutkintoa suorittaville ettš jatkokoulutettaville ja laitoksen henkilškunnalle. LŠheinen yhteistyš Tukholman yliopiston kanssa on merkinnyt mm. sitš, ettš Tukholman yliopiston opettajia on sššnnšllisesti vieraillut Turussa. 1014

280 Harjoittelu ja muut koulutuksen tyšelšmškytkennšt Laitoksen opetussuunnitelmaan on perinteisesti sisšltynyt harjoittelua. Sosiaalipolitiikan linjalla harjoittelu kestšš kolme kuukautta, jonka aikana opiskelija konkretisoi teoreettista tietšmystššn ja perehtyy tyšelšmšn kysymyksiin. Tyšharjoitteluun liittyy seminaari ja kirjallinen tyš, joka toimii reflektiivisenš ammatillisuuden ja tyšelšmšn haasteiden arviointimenetelmšnš. Harjoittelijat osallistuvat laitoksen jšrjestšmššn ns. rekrypšivššn (ks. jšljempšnš) Sosiaalityšn linjalla kšytšnnšn opetus ja ohjattu harjoittelu on tšrkeš osa koulutusta. Harjoittelu toteutetaan kahtena jaksona. I-harjoittelu on 35 tyšpšivšn mittainen opintojakso, jonka aikana opiskelija harjoittelee sovitussa sosiaalityšn harjoittelupaikassa. KŠytŠnnšn opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle mm. omakohtainen kokemus sosiaalityšn ammatillisuudesta kšytšnnšssš, perehdyttšš hšnet sosiaalityšntekijšn ammatissa toimimisen ympšristšihin ja toimintatapoihin sekš keskeisiin tyšmenetelmiin. PyrkimyksenŠ on tarjota oppimisympšristš, missš jo opittu teoreettinen aines voi jšsentyš toimintaa rakentavaksi orientaatioksi ja missš myšs uuden oppimisen tarpeet jšsentyvšt. KŠytŠnnšn opiskeluun voi liittyš tutkimuksellista nškškulmaa ja tyšskentelytapaa. I-harjoittelujakso tavoittelee sosiaalityšn reflektiivisen ammatillisuuden perusteiden omaksumista. OpetusmenetelminŠ kšytetššn harjoittelusuunnitelmaa, harjoittelupaikan lšhiohjaajan antamaa tyšnohjausta ja opintopšivškirjaa/portfoliota. Harjoittelussa opiskelija on vastuussa oman oppimisprosessinsa etenemisestš. Opiskelija kšyttšš opintopšivškirjaa ja portfoliota oman oppimisprosessinsa kuvaukseen ja analysointiin. NŠitŠ kšytetššn opiskelijan ja lšhiohjaajan keskustelujen ja tyšnohjauksen lšhdemateriaalina Sosiaalityšn toinen harjoittelu on kolmen kuukauden mittainen ja se ajoittuu kolmanteenðneljšnteen opiskeluvuoteen. TŠmŠn opintojakson aikana ja siihen liittyvissš seminaarityšskentelyissš opiskelija syventšš sosiaalityšn ammatillisia valmiuksiaan, ymmšrrystššn ja asiantuntemustaan itsenšisessš sosiaalityšn ammattialaan kuuluvassa tyšssš. OpetusmenetelminŠ kšytetššn tyšharjoittelun ohella tyšnohjausta, oppimispšivškirjatyšskentelyš, harjoittelusuunnitelmaa sekš asiakastapauskuvausta, joita kšsitellššn erillisessš teoriaseminaarissa ErŠisiin kursseihin kuuluvat pakolliset ekskursiot, joilla opiskelijat tutustuvat opiskelussa kšsiteltšviin asioihin kšytšnnšssš. SyventŠvien opintojen vaiheessa opiskelijoita kehotetaan vapaaehtoisesti osallistumaan tšydennyskoulutuskeskuksen jšrjestšmiin tyšmarkkinavalmiuksien kehittšmiseen liittyviin kursseihin. LisŠksi laitos jšrjestšš syventšvien opintojen vaiheessa oleville opiskelijoille ns. rekrypšivšš, jossa valmistuneet, eri tehtšvissš tyšskentelevšt kertovat kokemuksistaan tyšelšmšssš Koulutuksen arviointi ja kehittšminen 3.1 Opetussuunnitelman arviointi- ja kehittšmiskšytšnnšt Opetussuunnitelmien kehittšmiskšytšnnšt perustuvat eri tasoilla tapahtuvaan oppimistulosten seurantaan ja siitš saadun palautteen huomioon ottamiseen. Ope-

281 281 tuksen kehittšmisen lšhtškohdaksi on otettu henkilškunnan ja opiskelijoiden nškemykset. Seuranta painottuu opiskelijoiden arvioihin kursseista ja laitoksen opettajakunnan omiin arvioihin ko. palautteesta sekš opettajakunnan ja opiskelijoiden yhteistyšhšn opetusohjelmien kehittšmiseksi. Opiskelijat osallistuvat opetussuunnitelmien kehittšmiseen suunnittelutyšryhmissš ja osallistumalla yhteiseen arviointiin. Laitoksen opettajat ja tutkijat osallistuvat seminaareihin ja kokouksiin yhdessš potentiaalisten tyšnantajien kanssa ja keskustelevat heidšn kanssaan tyšelšmšn tarpeista. Ohjatun harjoittelun raportteja kšytetššn myšs tyšelšmšn tarpeiden arvioimiseen Vuonna 1995 laitos valittiin yhdeksi Turun yliopiston opetuksen laadun arvioinnin kokeiluyksikšksi. Kokeilun alussa opettajien keskuudessa vallitsi epšily arviointijšrjestelmšn tarpeellisuudesta, mutta melko pian oivallettiin arviointijšrjestelmšn positiivinen merkitys opetuksen kehittšmisen všlineenš. Kokeilusta saatujen myšnteisten kokemusten tuloksena arviointi on asetettu kiintešksi osaksi opetusta. ArviointijŠrjestelmŠn runko on seuraava Kerran vuodessa tapahtuva laaja koko tutkinnon sisšltšš koskeva arviointiseminaari, johon osallistuvat sekš henkilškunta ettš opiskelijat. NŠiden arviointien pohjalta muokataan tutkintovaatimukset EdellistŠ tarkempi eri oppisisšltšjen arviointi, joka tapahtuu em. arviointiseminaarissa Vuosittain tapahtuva arvosanojen ja niihin liittyvien osien arviointi, josta vastaavat ko. osien vastuuhenkilšt yhdessš opiskelijoiden kanssa YksittŠisten kurssien arviointi, josta vastaavat kurssien opettajat. Arviointi on opettajan ja laitoksen johtajan kšytettšvissš Pro gradu -tutkielmien seuranta: gradujen valmistuminen ja laadukkuus Opiskelijavetoinen arviointi, josta vastaa opiskelijoiden ainejšrjestš Valmistumisen ja tyšhšn sijoittumisen seuranta ArviointijŠrjestelmŠn soveltaminen on ollut joustavaa ja se on johtanut opetussuunnitelmien ja opetuksen sisšltšjen muutoksiin ja kehittšmiseen. ArviointijŠrjestelmŠn heikoin kohta on ollut tyšhšn sijoittumisen seuranta, jota on vielš kyettšvš kehittšmššn. Arviointi jšš nyt hajahavaintojen ja yliopiston tekemien yleiskartoitusten varaan. Jatkossa valmistuneille lšhetetššn tyšmarkkinatilannetta koskeva seurantakysely Oppimisen mittaaminen on painottunut perinteiseen tenttikšytšntššn. TenteistŠ annetaan numeroarvosana, jota joissain tapauksissa on tšydennetty mallivastauksilla. Opetuksen painopiste on siirtynyt enemmšn pienryhmšopetukseen ja ongelmakeskeisten esseiden ja luentopšivškirjojen kirjoittaminen on yleistynyt. NŠissŠ on oppimisen arviointi toteutettu henkilškohtaisen palautteen ja opiskelijan/ryhmšn itsereflektion muodossa. TutkimusmenetelmŠopetuksessa harjoitustšiden arviointi sisšltšš henkilškohtaisen ohjauksen ja opitun všlittšmšn arvioinnin Sosiaalityšn opetuksessa on kehitetty tenttikšytšnnšn sijalle ja rinnalle uusia oppimisen mittaamisen tapoja. Erilaiset ryhmštentit ja pienryhmštilanteet sekš niiden videointi tarjoavat opettajalle mahdollisuuden arvioida, mitš opiskelijat ovat oppineet ja antaa všlittšmšsti suoraa palautetta. Ohjattu harjoittelu perustuu myšs všlittšmššn palautteeseen. 1014

282 3.2 Opiskelijoiden arvioinnit opetuksen tasosta ja luonteesta 282 Turun yliopiston opetuksen laadun kokeiluprojektin yhteydessš tehdyt arvioinnit ja kevššllš 1999 toteutettu laitoksen arviointijšrjestelmšn mukainen arviointi on antanut laitoksen opetuksesta positiivisen kuvan. KevŠŠllŠ 1999 ensimmšisen vuoden opiskelijoille suunnatun kyselyn (Mirka MŠkinen: EnsimmŠiset puoli vuotta. Turun yliopisto rehtorinviraston julkaisuja 3/1999) mukaan sosiaalipolitiikan laitos oli koko Turun yliopistoon verrattuna keskimššršistš laadukkaampi useimpien opetukseen liittyvien všittšmien osalta. Laitos saa keskimššršistš suurempia arvoja opettajien opetustaidosta ja opettamansa asian hallinnasta. OpetusmenetelmiŠ opiskelijat pitivšt monipuolisina ja opetuksen sisšltšjš mielenkiintoisen ajankohtaisina. Tenttikirjoja ja oppimateriaalia pidetššn korkeatasoisina ja laitoksen ilmapiiriš positiivisena ja avuliaana. LiitteenŠ on esitetty sosiaalipolitiikan opiskelijoiden arviot opetuksen tasosta ja luonteesta Valmistuneiden tyšllistyminen ja tyšelšmšpalautteen kšyttš Tutkimukset ja korkeakoulutilastot Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisestš tiedekunnasta valmistuneista osoittavat, ettš sosiaalipolitiikkaa pššaineena opiskelleet ovat sijoittuneet tyšmarkkinoille keskimššršistš paremmin. Tutkimuksellisesti lahjakkaat ja tutkimusmenetelmiš hallitsevat sosiaalipolitiikasta valmistuneet ovat sijoittuneet erittšin hyvin tutkimuslaitoksiin. Tyšnantajien palaute heistš on ollut myšs sangen myšnteinen. Yhteiskunnassa meneillššn olevat muutokset mahdollisesti všhentšvšt julkisen sektorin tyšpaikkoja. Tulevaisuudessa sosiaalipoliittista asiantuntemusta tarvitaan erilaisissa jšrjestšissš ja palvelualan yrityksissš samoin kuin erilaisissa kansainvšlisissš organisaatioissa. Laitos onkin oma-aloitteisesti hankkinut harjoittelupaikkoja sosiaali- ja terveysalan jšrjestšistš. Tulevaisuuden haasteet voivat vaatia, ettš yhš suurempi osuus valmistuneista Ð niin sosiaalipolitiikasta kuin muistakin maistereista Ð tyšllistšš itse itsensš. TŠrkeŠ kysymys on, mitš tšmš edellyttšš yliopisto-opetukselta. Kriittinen kohta opetuksen kehittšmisessš on tyšelšmšpalautteen hyvšksikšyttš. Palautetta laitos saa ohjatun harjoittelun kautta ja opettajien kontakteista tyšelšmšnedustajiin. Palautetta on sovellettu mahdollisuuksien mukaan opetuksen suunnittelussa, mutta tarvittaisiin systemaattisempaa tietoa siitš, miten hyvin saadut valmiudet vastaavat tyšelšmšn asettamia vaatimuksia Koulutuksesta saadut tunnustukset ja palkinnot Vuonna 1998 laitoksen professori (Olli Kangas) valittiin Turun yliopiston vuoden opettajaksi Vuonna 1998 Sosiaalipoliittinen yhdistys ry. palkitsi Johanna Hakasen alan parhaasta pro gradu -tutkielmasta Suomessa Vuonna 1998 Raha-automaattiyhdistys ry. myšnsi miljoonan markan tunnustuspalkinnon laitoksen harjoittamasta syrjšytymiseen liittyvšstš opetus- ja tutkimustyšstš Vuonna 1996 STAKES palkitsi laitoksen kaksi tutkijaa (Olli Kangas ja Veli-Matti Ritakallio) ansiokkaasta hyvinvointivaltio- ja kšyhyystutkimuksesta, julkisesta keskustelusta ja opetuksesta Vuonna 1995 Veli-Matti Ritakallio sai Aldi Hagenaars -muistopalkinnon parhaasta LIS-aineistolla tehdystš monografiasta. 1014

283 283 4 Koulutuksen tulevaisuuden nškymšt ja kehittšmissuunnitelmat Yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoasetuksen muutos (A615/99) asettaa yhden selkešn tulevaisuuden haasteen laitoksen opetuksen ja tutkimuksen kehittšmiselle sosiaalityš saa myšs Turun yliopistossa pššaineisen oppiaineen statuksen. TŠmŠn seurauksena Turun yliopistoon perustetaan sosiaalityšn professorin virka ja jokin avustava virka. NŠin sosiaalityšn opetuksen kehittšminen muodostaa yhden osan opetuksen ja tutkimuksen kehittšmisestš. KeskeisenŠ tehtšvšnš on kehittšš sosiaalityšn kohdeongelmien ja niihin soveltuvien monitieteellisten ammatillisten vaatimusten opetusta ja tutkimusta YhtenŠ osana tštš kehittšmistš on vuonna 1999 psykologian laitoksen kanssa aloitettu moniammatillinen klinikkaopetus, joka on ainutlaatuista Suomen yliopistoissa. Tarkoituksena on, ettš vuonna 2001 kaikki sosiaalityšn pššaineopiskelijat suorittavat klinikkaopetusjakson. Moniammatillisessa klinikkaopetuksessa luodaan aitoa tyštilannetta vastaava oppimisympšristš, jossa opitaan sosiaalisen tilannearvion, psykologisen ja lastenpsykiatrisen diagnostiikan perusteet sekš asiakastyšn vuorovaikutustaidot. Opiskelijat tutkivat moniammatillisissa pienryhmissš asiakkaita vastuullisen opettajan ohjauksessa ja konsultoinnissa. Opetuksen painopiste on konsultaatio- ja tyšnohjausmenetelmien kšytšssš. Opetuksessa kšytetššn havainnollistavaa opetus- ja asiakastyšteknologiaa (videointi, cd-rom ja tietokonepohjaiset tutkimus- ja opetusmenetelmšt) Sosiaalipolitiikan opetuksessa laitos tulee painottamaan sosiaalitalouden opetusta valtakunnallisena erikoistumisena. Tavoitteena on lisštš TCWR:n piirissš annettavaa yhteistš, sosiaalitaloudellista opetusta sekš perus- ettš jatkokoulutustasolla. KeskeistŠ tšssš opetuksessa on sellaisten suurten yhteiskunnallisten muutosten, kuten maailmantalouden kehittyminen, Euroopan integraation syveneminen, kansallisvaltion heikentyminen, kytkeminen sosiaalipolitiikan mahdollisuuksiin ja ihmisten elšmisen ehtoihin eri maissa. Tavoitteena on sekš teoreettisesti ettš metodologisesti lisštš valmiuksia, joilla muutosten makro- ja mikrotasoisia vaikutuksia analysoidaan ja ymmšrretššn. TCWR:n puitteissa lisštššn niin ikššn yhteistš, suuriin kansallisiin ja kansainvšlisiin aineistoihin liittyvšš koulutusta. TŠmŠ puolestaan vahvistaa learning by doing -suuntausta Sosiaalitalouden puitteissa laitoksen opetustarjonta laajenee (yhdessš TCWR:n kanssa) PD- ja myšhemmin tohtorikoulutusmoduleiksi, jotka toteutetaan eršiden korkeakoulujen ulkopuolisten tahojen (ElŠketurvakeskus ja KansanelŠkelaitos) henkilškunnalle ja henkilškunnan kanssa. Ideana on tuoda samasta aihepiiristš kiinnostuneita laudatur-vaiheen opiskelijoita ja jatkokoulutettavia yhteen tyšelšmšssš samojen asioiden kanssa tyšskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on, ettš kšytšnnšn ihmiset všlittšisivšt oman alansa kšytšnnšllistš asiantuntemusta ja akateeminen asiantuntijuus puolestaan vastaisi asioiden teo-reettisemmasta analysoinnista ja oppimisesta. Teorioita rikastutetaan kšytšnnšllš ja kšytšntšš jšsennetššn teoreettisella ymmšrryksellš ErityisenŠ kehittšmispainopisteenš on opettajatutorjšrjestelmšn edelleen kehittšminen, tyšelšmšyhteyksien kehittšminen ja valmistuneiden tyšllistymisen seuranta. KansainvŠlisen vuorovaikutuksen yllšpitoa ja kehittšmistš ja uusien opetusmenetelmien sekš opetusteknologian hyvšksikšyttšš pidetššn všlttšmšttšminš keinoina yllšpidettšessš korkeatasoista opetusta ja tutkimusta. 1014

284 284 Liite: Opiskelijoiden arvio opetuksen tasosta ja luonteesta Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityšn opiskelijoiden ainejšrjestšn edustajina haluaisimme julkituoda seuraavat laitoksemme opetuksen laatua koskevat seikat OpetusympŠristš laitoksellamme on kannustava ja laitoksemme ilmapiiri lšmmin. PienessŠ laitoskoossa on etuna, ettš ihmiset tuntevat melko hyvin toisensa. NŠin myšs tukea saa helpommin ja apua on helpompaa pyytšš tutulta ihmiseltš. LaitosvŠki pyrkii aina mahdollisimman paljon auttamaan opiskelijoitaan pulmissaan ja kannustamaan eteenpšin opiskeluissaan. Opiskelijoita on jo opintojen varhaisessa vaiheessa otettu mukaan laitoksen tutkimusprojekteihin. Monipuoliset opetusmenetelmšt kuuluvat osana laitoksellamme annettavaan koulutukseen. TŠrkeŠŠ on tšllšin opiskelijoiden motivoiminen uudenlaisiin keinoihin opiskella ja oppia asioita. TŠssŠ on meillš onnistuttu hyvin. Erilaiset ryhmštyšskentelymuodot kannustavat toimimaan itsenšisemmin ja ajattelemaan enemmšn itse. Opetus toimii tšllšin enemmšn opiskelijoiden kesken. Opiskelijat saavat myšs korvaavia opintosuorituksia vierailevien kansainvšlisten luennoitsijoiden opetukseen osallistumisesta Laitoksellamme kerštššn sššnnšllisesti opiskelijapalautetta jšrjestetyistš kursseista. TŠmŠn palautteen lisšksi opetusohjelmien suunnittelussa on aina mukana opiskelijaedustajia eri opintojen vaiheista, joten opiskelijoiden mielipiteet nškyvšt suoraan opetusohjelmassa. Osoituksena mm. esimerkillisestš opiskelijoiden ŠŠnen huomioimisesta valittiin professori Olli Kangas laitokseltamme vuoden opettajaksi Turun yliopistossa vuonna Myšs epšviralliset tapaamiset opiskelijaedustajien ja opetushenkilškunnan edustajien kanssa ovat tšrkeitš. TŠllšin viestit kulkevat kumpaankin suuntaan paremmin. Tapaamisia on noin kerran kuussa, riippuen siitš onko tšrkeitš asioita kšsiteltšvšnš Pakollinen harjoittelu sekš sosiaalityšn molemmat harjoittelut lšhentšvšt opiskelijoita kšytšntššn merkittšvšsti, mikš auttaa konkreettisemman kšsityksen saamisessa tyšelšmšstš. TŠrkeŠ sija on niin ikššn paluuseminaareilla, joissa puretaan yhdessš harjoittelujaksojen kokemuksia. Harjoittelupaikkoja lšytyy melko paljon ilmoitustauluiltamme ja laitoksen kontaktien kautta. Opetushenkilškunnan oma tyšelšmškokemus on arvokas lisš kšytšntššn orientoitumisessa. Laitoksellamme on muutenkin kiinnitetty erityishuomiota tyšelšmškytkentšihin; tšstš esimerkkinš opiskelijoiden suuren kiinnostuksen saavuttanut tammikuussa 1999 ensimmšistš kertaa jšrjestetty sosiaalipolitiikan rekrytointipšivš, jolloin laitokseltamme aiemmin valmistuneet kertoivat omasta tyšllistymisestššn Laitoksellamme ja tiedekunnassamme on hyvšt mahdollisuudet kšyttšš uusimpia ja tehokkaimpia tietojenkšsittelyjšrjestelmiš. Aina avoinna olevat teknologisesti edistykselliset tiedekunnan atk-luokka ja oman laitoksemme atkluokka antavat kaikille hyvšt mahdollisuudet tyšskennellš aineistojen ja muun materiaalin parissa omaan tahtiin. Myšs metodiopetus laitoksellamme on ollut erittšin kiitettšvšš, ja omaan alaan liittyvšt aineistot ovat antaneet lisšš potkua asioiden opettelulle Turussa Kompleksi ry:n puolesta Maria Suojanen Anna Salminen 1014 puheenjohtaja varapuheenjohtaja 1014

285 285 Ehdotus korkealaatuisen perus- ja/tai jatkokoulutuksen yksiköksi ehdotusta täydentävät tilasto- ja taustatiedot 1014 Korkeakoulujen arviointineuvosto pyytää laatutyksikköehdotusta täydentäviä tilasto- ja taustatietoja, koska vuonna 1998 ehdotusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat toivoivat käsittelyn tueksi myös määrällisiä tietoja. Tilasto- ja taustatiedot pyydetään täyttämään lomakkeeseen siltä osin kuin se koulutuksen luonteen ja saatavilla olevien tilastojen mukaan on mahdollista sekä perustelemaan syy puuttuviin tietoihin. Arvioinnissa painotetaan koulutuksen laatua; määrällisiä tietoja käytetään lähinnä kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta. Yliopisto Laitos/yksikkö Turun yliopisto Sosiaalipolitiikan laitos Lisätietoja antaa: Nimi ja asema Kari Salavuo, professori Puhelinnumero p Sähköpostiosoite Yliopiston ehdotus koskee (ympyröikää oikea vaihtoehto) 1 tiedekuntaa 5 tutkijakoulua 2 osastoa 6 yhteishanketta 3 laitosta 7 muuta, mitä? 4 koulutusohjelmaa Perustelkaa, miksi puuttuvia tilastotietoja ei voida antaa. (Esim. tutkintojen määriä ei voida ilmoittaa, koska kyse ei ole tutkintoon johtavasta koulutuksesta.) - 1. Yksikön opiskelijat ja koulutus Perustutkinto-opiskelijat Uudet opiskelijat

286 286 Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut ylemmät perustutkinnot Ylemmän kk-tutkinnon keskimääräinen suoritusaika vuosina 6,3 5,5 4,8 Jatko-opiskelijat Kirjoilla olevat opiskelijat yhteensä Suoritetut lisensiaatin tutkinnot Suoritetut tohtorin tutkinnot Sivuaineopiskelijat (muualta kuin omasta yksiköstä) Opiskelijat yhteensä (arvio) Ulkopuolisten sivuaineopiskelijoiden suorittamat opintoviikot Erilliskoulutus (esim. opettajan pedagogiset opinnot) Opiskelijat yhteensä Yksikössä erilliskoulutuksessa suoritetut opintoviikot yhteensä Muu yksikön antama koulutus Yksikössä suoritetut muut opintoviikot yhteensä Mitä koulutusta? 2. Opetus-, tutkimus- ja muu henkilökunta Professorit (nimet pyydetään alla) Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat henkilötyövuosina Yliassistentit Assistentit Tutkijat Muun henkilökunnan määrä Yksikön rahoitus Toimintamenomäärärahat, 1000 mk Ulkopuolinen rahoitus, 1000 mk Tutkijakoulutoiminta

287 287 Toiminta tutkijakoulun koordinaattorina tai partnerina (p) eri vuosina (p) Kulttuurisen vuorovaikutuksen ja integraation tutkijakoulu 1995 (p) Sosiaalityön tutkijakoulu Ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen valmistumisvuoden mukaan Työllistymisprosentti tutkinnon suorittamis vuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa 92,3 78,6 72* sijoittumistietojen lähde Tilastokeskus: Yliopistojen sijoituspaketti; *) arvio arviointi tiedon luotettavuudesta, esim. sijoittumisselvitysten vastaus-% Mittari on huono, esim. äitiysloma jää huomiotta 6. Kansainvälinen toiminta Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) lähteneet Opiskelijavaihtoon (väh. 3 kk) saapuneet 5 6 Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) lähteneet Opettajavaihtoon (väh. 2 vk) saapuneet 2 (x) (x) Toteutunut vieraskielinen opetustarjonta (ov) (x) alle 2 vk:n intensiiviopetusta antaneita opettajia oli -97 6, -98 6

288 288 Arviointipalaute Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt Sosiaalipolitiikan laitoksen tavoitteena on yhdistää korkeatasoinen tutkimus ja hyvä opetus, missä on onnistuttu erinomaisesti. Opetuksessa näkyy opiskelijoiden kannustaminen itsenäisyyteen ja suuntautuminen ammatillisesti. Koulutussuunnittelun painopisteeksi on asetettu opetussuunnitelmien sisällön jatkuva ajankohtaistaminen kansainvälisten ja kansallisten työmarkkinoiden vaateita vastaaviksi. Tutkimuksen kytkeminen opetukseen näyttää toimivan toimintaa organisoivana peruslinjana laajojen kansainvälisten tietokantojen toimiessa yhdistävänä linkkinä. Tutkimuspainotteisuudesta huolimatta yksilöllisiä opintopolkuja ja vaihtoehtoisia suoritustapoja on tarjolla. Tosin joidenkin arvioitsijoiden mielestä valinnaisuutta ja joustoa voisi olla enemmänkin. Koulutuksen toteutus Sosiaalipolitiikan laitoksen hakemuksesta välittyy kuva akateemisesta yhteisöstä, jolla on käsitys opetuksen kehittämisen suunnasta: perinteisistä luennoista ja kirjatenteistä pyritään kohti seminaari- ja ryhmäopetusta. Pedagogisen toiminnan laadun näkökulmasta ehdotuksesta voidaan nostaa esiin kaksi ansiokasta ratkaisua. Ensimmäinen niistä on tutkielmaopetuksen kehittäminen. Tutkielmaopinnot on kytketty tutkielmien substansseihin. Luentojen rinnalle on otettu jakso, jonka aikana perehdytään tutkimushankkeiden ideointiin ja oman tieteenalan tutkimusten lukemiseen paneutuen erityisesti tutkielman sisällön tuottamiseen. Erityisesti opiskelijoiden ottaminen mukaan laitoksen tutkimustoimintaan on osoittautunut tehokkaaksi ratkaisuksi, joka helpottaa samalla omaan tutkimukseen ryhtymistä. Opiskelijoita opetetaan tutkimushankkeiden yhteydessä eräänlaisella mestari oppipoikamenetelmällä, jonka avulla opiskelija saa harjaantuneen tutkijan opastuksella kuvan tutkimuksen eri vaiheista. Samoin eri opintojen vaiheissa (pro gradu, lisensiaattitai väitöskirjatyö) olevien opinnäytetyöntekijöiden keskinäinen vuorovaikutus näissä tutkimusprojekteissa on osoittautunut arvokkaaksi ja tuloksekkaaksi. Toinen opetuksen laatuun vaikuttava ratkaisu on laitoksen poikkeuksellisen laaja verkottuminen kansainvälisten ja suomalaisten sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa. Koulutusyhteistyötä tehdään niin yliopiston omien laitosten, täydennyskoulutuskeskuksen, Satakunnan ammattikorkeakoulun kuin myös lukuisten kuntien kanssa. Opiskelijoiden osallistumista kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin voidaan pitää myös opetuksen laadun kannalta hyvänä. Ns. vierailuluentojen opintosuorituspassi on mielenkiintoinen ratkaisu korvata vierailuluennoilla erikseen sovittavia opintojaksoja. Laitos on myös panostanut tuottavan opiskeluympäristön kehittämiseen kiinnittämällä huomiota ilmapiiriin, opiskelijoiden informointiin ja

289 289 neuvontaan. Sähköposti palvelee laitoksen sisäisen yhteydenpidon ja Internet lähinnä laitoksen toiminnan informoinnin sekä tietojen haun apuneuvona. Sen sijaan teknologian käyttämisestä oppimisen välineenä ei hakemuksessa ole mainintaa, mutta kehittämissuunnitelmassa se nostetaan yhdeksi kehittämiskohteeksi. Laitos tukee opettajiensa osallistumista pedagogiseen kehittämiskoulutukseen, mutta selkeää strategista esitystä pedagogisen osaamisen parantamiseksi ei tuoda esiin. Tutkimuksellisilta aktiviteetiltaan ja ansioiltaan laitoksen henkilökunta on korkeaa tasoa; Suomen Akatemian rahoitusosuus on suuri, tutkijat ovat saaneet työstään tunnustuksia ja palkintoja, ja sitaatti-indeksimerkinnöiltään laitos on alansa kärjessä. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Koulutuksen suunnittelussa korostetaan ansiokkaasti opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisiä suunnittelu- ja kehittämiskokouksia. Opiskelijat ovat aidosti mukana laitoksen toiminnan kehittämisessä. Kuvaa laitoksen hyvästä vuorovaikutuksesta vahvistaa se, että opiskelijat arvioivat omassa lausunnossaan laitoksen opiskeluilmapiirin lämpimäksi ja kannustavaksi. Koulutuksen laadunarviointijärjestelmä on hyvin dokumentoitu, toimii jatkuvasti monella tasolla ja vaikuttaa varsin tehokkaalta. Takaisinkytkentä opetussuunnitelmien ja -ohjelmien kehittämiseen on myös harkittu. Työhön sijoittumisen seuranta tiedostetaan heikoksi kohdaksi, mutta senkin parantamiseksi on suunnitelma. Opintosuoritusten arvioinnissa on otettu käyttöön entistä monipuolisempia suoritustapoja, kuten ongelmakeskeisten esseiden ja luentopäiväkirjojen kirjoittaminen sekä erilaiset ryhmätentit. Uusien oppimista tukevien arviointimenetelmien yleistymistä voidaan pitää selvänä ansiona. Työllistymisen laitos toteaa paremmaksi kuin Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa keskimäärin. Painopiste perinteisellä julkisen sektorin työllistymisalalla on järkevästi suunnattu itsetyöllistymisen harjaannuttamiseen. Keskimääräiset valmistumisajat ovat lyhentyneet jatkuvasti, ja viimeisin tilastotieto kertoo, että koulutuksesta on valmistuttu keskimäärin 4,4 vuodessa. Myös jatkokoulutus vaikuttaa tehokkaalta. Koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Koulutuksen kehittämissuunnitelmat hahmottuvat varsin selkeinä. Kehittämissuunnitelmia ohjaa osaltaan se, että sosiaalityö saa Turun yliopistossa pääaineen aseman. Myös klinikkaopetuksen kehittämistä jatketaan, sosiaalitalouden opetusta syvennetään ja opetustarjontaa laajennetaan sekä työelämäkytkennän, opettajatutoroinnin ja kansainvälisten vuorovaikutustaitojen merkitystä koulutuksessa korostetaan. Yleisarvio

290 290 Sosiaalipolitiikan laitoksen hakemus dokumentoi selkeästi, miten koulutus ja tutkimus on onnistuneesti kytketty toisiinsa. Erityisen ansiokas ja suositeltava toimintamalli on laitoksen oppityttö/-poikamenetelmä, jonka avulla perus- tai jatkotutkintoa suorittavat integroituvat laitoksen tutkimustoimintaan. Kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen palvelee suoraan koulutusta. Arviointijärjestelmä on systemaattinen, arviointitiedon hyväksikäyttö hyvin harkittu ja opiskelijoiden rooli koulutuksen kehittämisessä keskeinen. Tuloksena on tehokas ja laadukas kokonaisuus.

291 291 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu: Tuotantotalouden osasto Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 2001Ð Koulutuksen tavoitteet ja sisšltš Tuotantotalouden osaston tuta-2010 strategian mukaisesti osaston toiminta-ajatuksena on tekniikan ja talouden yhdistšminen teollisuuden tarpeisiin valituilla kolmella painopistealueella: teknologian johtaminen, logistiikka ja kansainvšliset toiminnot (erityisesti itšðlšnsi-kauppa). Osaston visiona on, ettš LTKK:n tuotantotalouden osasto on Euroopan johtavia yksikkšjš valitsemillaan painopistealueilla vuonna Tavoitteet Osaston tavoitteena on valmistaa osaavia ja laaja-alaisia diplomi-insinššrejš teollisuuden ja yrityselšmšn palvelukseen. TŠmŠ nškyy myšs opetuksessa siten, ettš opintosuunnitelmissa olevia kursseja kehitetššn ja suunnitellaan jatkuvasti, jotta valmistuneilla olisi mahdollisimman hyvšt tyšllistymismahdollisuudet. Tavoitteena on myšs antaa hyvš pohja jatkotutkinnoille Tuotantotalous on tieteenala, jonka juuret ovat teknis-tieteellisessš ja liiketalous-tieteellisessš lšhestymistavoissa. NŠiden yhteensulauttaminen ei tutkintokokonaisuutta luotaessa ole kovin helppo tehtšvš. Osasto katsoo onnistuneensa tšssš tehtšvšssš hyvin, sillš LTKK:n tuta-tutkinto on osoittautunut erittšin kilpailukykyiseksi tyšmarkkinoilla Tuotantotalouden opetuksessa ja tutkimuksessa on kolme hyvin perustein valittua opintosuuntaa: logistiikka (Suomen metsšteollisuuden voimakas keskittyminen korkeakoulun vaikutusalueelle sekš logististen ongelmien keskeinen merkitys kaikilla toimialoilla); 1015 kansainvšliset toiminnot, erityisesti itšðlšnsi-kauppa (korkeakoulun maantieteellinen sijainti); 1015 teknologian johtaminen (perinteisessš DI- ja tuta-di-koulutuksessa ei ole paneuduttu teknologian johtamisen menetelmiin ja liiketoimintavaikutusten arviointiin teollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnoissa) Tutkintoon liittyvšt tekniset opinnot voidaan valita monipuolisesti joko konetekniikan, kemiantekniikan, energiatekniikan, sšhkštekniikan tai tietotekniikan osastoilta. TeknisissŠ paketeissa sekš kemialliseen ettš mekaaniseen puunjalostustekniikkaan on rakennettu erityiskokonaisuudet. Samoin tietotekniikan pakettiin on rakennettu tietoliikennetekniikasta ja elektroniikasta muodostuva opintokokonaisuus. 1015

292 292 Parasta ja em. opintosuuntiin sopivinta opiskelija-ainesta hankitaan pššsykokeiden lisšksi lukuisin erillisvalinnoin seuraaviin kiintišihin: opistoinsinššrit ja korkeakoulututkinnon suorittaneet, Lahden ja Kouvolan DI-muuntokoulutuskiintišt, venšjšn kieltš lukiossa A-kielenŠ lukeneet, matematiikkaa ja fysiikkaa avoimessa korkeakoulussa suorittaneet sekš avoimen korkeakoulun všylšopinnot suorittaneet Kaikki edellš mainitut tuotantotalouden kolme opintosuuntaa perustuvat tuotantotalouden osaston laatimaan strategiaan ja ovat osoittautuneet kysynnšn perusteella varsin onnistuneiksi. KansainvŠlinen, suomalaisia tuta-osastoja arvioinut arviointiryhmš pitikin LTKK:n tuta-tutkinnon rakennetta hyvšnš ja tasapainoisena (Programme Evaluation of Industrial Management and Engineering in Finnish Higher Education Institutions, Edita 1998). Yliopiston muilta osastoilta on vuosittain merkittšvš vaihtohalukkuus tuotantotalouden osastolle Koulutuksen ja tutkimuksen yhteys Kaikki osaston opettajat tekevšt myšs opetusalueisiinsa liittyvšš tutkimusta ja julkaisevat aktiivisesti. Osaston laboratorioissa toteutetaan tutkimusprojekteja, joihin opiskelijatkin osallistuvat tutkijoina, diplomityšn tai harjoitustyšn tekijšinš. Tutkimusprojekteista siirretššn tuloksia opetusmateriaaliksi TyšelŠmŠn tarpeiden huomioonottaminen Osastolla tehdššn vuosittain n. 500Ð600 harjoitustyštš ja 90 diplomityštš. Diplomityšt tehdššn lšhes poikkeuksetta yrityksiin ja harjoitustšistš yli puolet. Valtaosalla valmistumisvaiheessa olevalla osaston opiskelijalla on tyšpaikka, joka useimmiten on se yritys, johon diplomityš tehdššn. Osasto osallistuu aktiivisesti yritysten kanssa yhteistyšhšn myšs koulutuksessa ja tutkimushankkeissa. Yrityskontakteissa saatu tieto kehittšmistarpeista huomioidaan opetuksen kehittšmisessš. Opiskelijat ovat itse aktiivisia opinnšyteaiheiden hankkimisessa yrityselšmšstš. KysyntŠ harjoitustšiden tekijšistš osastolta on jatkuvasti kasvanut aiheuttaen ajoittaista pulaa tekijšistš. Valtioneuvoston v. 1999Ð2006 osaamiskeskusohjelmassa Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen yhtenš osaamisalana on logistiikka ja VenŠjŠ-osaaminen. Tuotantotalouden koulutusohjelman opintosuunnat logistiikka ja kansainvšliset toiminnot tukevat tštš osaamisalaa Yksilšlliset opintosuunnitelmat ja vaihtoehtoiset suoritustavat Tutkintoon sisšltyy 40Ð50 opintoviikkoa sekš vapaasti valittavia ettš valinnaisia opintoja. Opiskelijoita kannustetaan sisšllyttšmššn tutkintoihinsa ulkomailla ja muissa korkeakouluissa suoritettuja opintoja. Jopa tutkinnon perusrakenteesta voidaan varsin joustavasti poiketa, jos tutkintokokonaisuus sšilyy tarkoituksenmukaisena. Osastolla on myšs tutkintorakennetyšryhmš, joka kšsittelee opiskelijoiden yksilšlliset toivomukset, jotka koskevat omaa tutkintoa tai kurssien korvaamista. 1015

293 293 2 Koulutuksen toteutus Osaston oppimiskšsitys perustuu tekemšllš oppimiseen. LŠhes poikkeuksetta osaston tuottamiin kursseihin sisšltyy seminaari- tai harjoitustyš, jonka painoarvo kurssin kokonaisarvosanasta on 30 %Ð50 %. Osasto ei suosi vain kirjallisuuteen perustuvia kursseja Pedagoginen taso Opetusvakanssit on tšytetty tieteellisesti pštevšllš henkilšstšllš, ja opetuksen tieteellinen taso on jatkuvasti kohonnut. Useat opettajat ovat suorittaneet pedagogisia opintoja tai kursseja. KansainvŠlisen, suomalaisia tuta-osastoja arvioineen arviointineuvoston mielestš tuotantotalouden opettajakunta on kokenutta, erittšin motivoitunutta ja sitoutunutta opettamaan (Programme Evaluation of Industrial Management and Engineering in Finnish Higher Education Institutions, Edita 1998). Kursseille kutsutaan kšytšnnšn tyšelšmšstš pšteviš ja esiintymiskykyisiš vierailuluennoitsijoita Opetuksen laatuun on pyritty kiinnittšmššn erityistš huomiota. Valmistuneiden mššršn ollessa tšrkeš tuloskriteeri on diplomitšiden ohjaukselle annettu erityistš painoa laatutason yllšpitšmiseksi ja nostamiseksi. Oppilaamme ovat vuosien mittaan voittaneet useita kansainvšlisiš diplomityškilpailuja (myšntšjinš mm. University of Nottingham ja European Foundation for Quality Management), ja osastolta julkaistuja všitšskirjoja ovat ulkomaiset tarkastajat pitšneet olennaisesti keskimššršistš eurooppalaista tasoa parempina. Osaston omalla tutkimustyšllš on mm. selvitetty opintojen menestymiskriteerejš omalla ja muilla LTKK:n osastoilla. Kyselyjen tulosten ja saadun palautteen perusteella opetuksen laatu on erinomaista. TŠllaisia tutkimuksia ovat: 1015 Ð Ð Ð Ð Diplomi-insinššrien opintomenestys Lappeenrannan teknillisessš korkeakoulussa, Kola Sari/Diplomityš, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun imago lšhimmissš sidosryhmissš, Tihinen Kimmo / Hallinnon julkaisuja 52, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun jšrjestšmšn tšydennyskoulutuksen vaikuttavuus koulutukseen osalllistuneiden nškškulmasta, Raimo Rissanen / Hallinnon julkaisuja 71, LTKK:n vaikuttavuus tutkinnnon suorittaneiden nškškulmasta, Puumalainen Kaisu / Hallinnon julkaisuja 66, Osa opetuksesta, mm. lšhes kaikki kansainvšlisten toimintojen ja markkinoinnin syventšvien opintojen kurssit, tuotetaan englanninkielisinš. Tuotantotalouden osasto tuottaa vuosittain yhdessš kauppatieteiden kanssa erittšin laajan (100 ov/ vuosi/opiskelija) kansainvšlisen ja englanninkielisen International Business and Technology Management -ohjelman. TŠmŠ ohjelma on tuotettu jo vuodesta 1993 lšhtien Opetuksessa kšytetššn alan tuoreimpia ja tšrkeimpiš julkaisuja. Myšs osaston oman opetus- ja tutkimushenkilškunnan julkaisutoiminta on vilkasta sekš oman julkaisusarjan piirissš ettš kansainvšlisillš foorumeilla. TŠmŠ nškyy myšs opetuksen sisšllšssš. Osaston henkilškuntaa pyydetššn jatkuvasti asian- 1015

294 294 tuntijatehtšviin (opetusnšytteiden ohjaus ja tarkastaminen, konsultointiapu, jopa siirtymštalousmaiden talousjšrjestelmien suunnittelu) sekš kotimaahan ettš ulkomaille. Professorikunta on lisšksi luonut henkilškohtaisella tasolla laajoja kansainvšlisiš kontaktiverkostoja (mm. MIT, Nihon University, Portland State University, Michigan Technological University, Nottingham University, Linkšping University ja St. Petersburg State University) Opetusteknologian hyšdyntšminen ja oppimisympšristš Tuotantotalouden osasto ennakoi jo 1980-luvulla mikrotietokoneiden tarjoamat mahdollisuudet ja panosti tietokoneisiin voimakkaasti. Laaja mikrotietokoneiden kšyttš on mahdollistanut korkeatasoisen opetuksen tuotantotalouden eri osa-alueilla. Osasto on maailmanlaajuisestikin merkittšvš yksikkš tietokoneen kšytšn opettamisessa teknologian johtamisen, markkinoinnin, laskentatoimen ja logistiikan pšštšksenteon tukena Opiskelijoilta edellytetššn opiskelussa valmiuksia sekš itsenšiseen tyšskentelyyn ettš ryhmštyšskentelyyn. Sen vuoksi opetuksessa kšytetššn runsaasti opiskelijoiden itsenšistš ongelmanratkaisua ja luovuutta korostavia opetustapoja. NŠitŠ opetustapoja kansainvšlinen, suomalaisia tuta-osastoja arvioinut arviointineuvosto piti erittšin positiivisena opetustapana (Programme Evaluation of Industrial Management and Engineering in Finnish Higher Education Institutions, Edita 1998). Harjoitustšiden puitteissa osallistutaan kilpailuihin, kuten esim. yrityspeleihin ja Innosuomi-kilpailuun Valtaosin omin voimin on osastolle luotu ryhmšpšštšksenteon (GDSS) laboratorio, joka mahdollistaa tietokoneavusteisen strategia-analyysin, innovaatiojohtamisen, SWOT-analyysin ja konfliktitilanteiden hallinnan (liite 1). TŠtŠ teknillisissš korkeakouluissa ainutlaatuista laboratoriota kšytetššn myšs opetuksen arviointiin ja kurssien aktiiviseen kehittšmiseen. Logistiikan sekš kansainvšlisten toimintojen ja markkinoinnin opetuksessa on kšytšssš omat laboratoriot pienryhmštyšskentelyyn ja syventšvšn opetuksen tarpeisiin. Tutkimusprojekteissa kehitettyjš ohjelmistoja hyšdynnetššn opetuksessa Oppimateriaali Osastolla on omaa korkeatasoista oppikirjatuotantoa. Osastolle on perustettu v uusi oppi- ja kšsikirjasarja ÓStudies in Industrial Engineering and ManagementÓ, jossa ilmestyneitš kirjoja kšytetššn niin omaan kuin yrityksissškin tapahtuvaan opetukseen. Osastolla on tehty mm. ÓAsiakastarpeista tuotteiksi Ð kehitystoiminnan tyšvšlineetó -opas, josta TEKESin arviointiraportti mainitsee seuraavaa: ÓThis subproject has been professionally implemented. The manual produced is of high, professional quality. The project researchers have maintained active links with the participating firms. The dissemination of the manual is exemplary, and it has helped deliver significant industry impactó. Oppaasta on muutaman vuoden aikana otettu jo kolme painosta. Opasta kšytetššn perusopetuksessa ja sitš on hyšdynnetty jo 15:ssŠ diplomityšssš. Opas on laajalti kšytšssš myšs Suomen pkt-yritysten koulutuksessa. Osasto on tuottanut aiheesta myšs CD-ROM-ohjelmiston, joka sisšltšš hyšdynnettšvšt asiakastarvetyškalut. Yleisesti ottaen opetuksessa kšytetššn alan tuoreimpia ja tšrkeimpiš julkaisuja.1015

295 295 Diplomitšiden ohjaus Diplomitšiden ohjauskšytšntšš on kehitetty siten, ettš nykyisin diplomitšitš ohjaa kohdeyrityksen edustajista ja professorista koostuva ohjausryhmš tiiviissš yhteistyšssš. TŠmŠ kšytšntš on lisšnnyt diplomitšiden osumatarkkuutta yrityksen tavoitteisiin nšhden sekš tehostanut diplomityšn tekoa tuloshakuisena oppimisprosessina opiskelijan kannalta. LisŠksi tšmš kšytšntš tarjoaa ohjaavalle professorille yhden lisškeinon arvioida koulutuksen vastaavuutta tyšelšmšn tarpeisiin Tutor-toiminta ja opintoneuvonta YhdessŠ ylioppilaskunnan ja tuotantotalouden killan kanssa on jšrjestetty opiskelijoille mahdollisuus saada pšivittšistš ohjausta ja neuvontaa. Kullakin kolmella laitoksella on opettajakunnan keskuudesta valittu ÓkummitutorÓ, joka osallistuu opiskelijoiden ohjaukseen. Opettajat ovat aktiivisesti yhteydessš opiskelijoihin myšs sšhkšpostitse. Opiskelijoiden kanssa on jšrjestetty myšs runsaasti sosiaalista toimintaa Opiskelijan ja opettajan všlinen vuorovaikutus sekš oppimisen ohjaus Opettajat kšyttšvšt kyselytekniikoita ja tekemšllš oppimista tšrkeimpinš keinoinaan mahdollisimman hyvšn vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi kursseillaan. ErŠŠllŠ tuotantotalouden osaston pakollisella peruskurssilla kšsitellššn oppimista ja opetusta tehostavia menetelmiš, kuten Mind Mapping, tehokas lukeminen ja opiskelun suuntautumisstrategiat. NŠmŠ asiat on koettu opiskelijoiden keskuudessa erittšin hyšdylliseksi ja opiskelijat kšyttšvšt kurssin jšlkeen mm. ajatusrunkomenetelmšš aktiivisesti hyšdyksi tentteihin valmistautuessaan ja tenttivastauksissaan Kotimainen yhteistyš koulutuksessa Osaston henkilškunta on toiminut aktiivisesti sekš tuotantotalouden ettš kauppatieteiden valtakunnallisissa jatkokoulutusohjelmissa niin hallinnossa, opetuksessa kun koulutukseen osallistumisessakin. Osastolla on myšs vilkasta luennoitsijavaihtoa sekš suomalaisten ettš ulkomaisten yliopistojen kanssa Tuotantotalouden osaston kotimainen yhteistyš muiden yliopistojen ja oppilaitosten kanssa on varsin laaja-alaista. LTKK:n ja TKK:n tuotantotalouden yksikšt kšynnistivšt yhteistyšssš vuonna 1996 Lahdessa ÓinsinššristŠ diplomi-insinššriksió -koulutuspaketin, ja vastaavanlainen kurssi on parhaillaan menossa Kouvolassa. Lukuvuonna 1994Ð95 jšrjestettiin Kotkassa osaston opettajien vetšmšnš logistiikan koulutusohjelma insinššristš diplomi-insinššriksi. LisŠksi osasto on mukana lukuisissa alueellisissa, toimialakohtaisissa ja tuotantotalouden erityisosaamisen projekteissa. Osasto on tuottanut ItŠ-Suomen yliopistojen yhteistyšn puitteissa tuotantotalouden opetusta Joensuun ja Kuopion yliopistoille sekš eri ammattikorkeakoulujen opettajille pštevšitymiskoulutusta ja insinššreille muuntokoulutusta TŠllŠ hetkellš osasto on voimakkaasti mukana itšðlšnsi-suhteiden kehittš-

296 296 misessš ja niitš koskevassa tutkimus- ja selvitystyšssš mm. KTM:n ja Euroopan Unionin TACIS-rahoituksella. Tyšpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittšmiseksi osasto on mukana Leonardo da Vinci -rahoitteisessa EU-projektissa ÓROADSÓ. Tuotantotalouden osaston professorit ovat myšs esiintyneet seitsemšssš MTVakatemian ohjelmassa 1998Ð99 aikana Oman korkeakoulun sisšllš osastolla on selvitetty mm. LTKK:n ulkoinen ja sisšinen imago, mikš on katalysoinut runsaasti kehittšmistoimenpiteitš. Osasto on toteuttanut myšs laajan tyšviihtyvyyden ja -motivaation kohottamiseen tšhtššvšn KOTO-projektin. Samoin osasto oli mukana ItŠ-Suomen yliopistojen vaikuttavuusarviointiprojektissa 1997Ð98 vahvalla tutkimus- ja asiantuntijapanoksella Osasto on antanut myšs voimakkaan panoksen tšydennyskoulutukseen. EsimerkkeinŠ mainittakoon TUTA Profil-, Laatumatka- ja TEKEV -projektit. TUTA-Profil on laaja, vuosittain toistuva (jo 12. kurssi menossa) tuotantotalouden tšydennyskoulutusohjelma prosessiteollisuudelle. Laatumatka-projekti toteutettiin 1997Ð99. Projektissa juurrutettiin erilaisia laatujohtamismalleja LTKK:n toiminta-alueen yrityksiin. TEKEV -projekti kšynnistyy syksyllš 1999 ja sen tavoitteena on kehittšš pk-yritysten toimintaedellytyksiš tarjoamalla toimintatapoja yrityksen strategiseen suunnitteluun, talouden ja markkinoinnin hallintaan sekš laadun, turvallisuuden ja henkilšstšn kehittšmiseen. Projektissa luodaan malleja pk-yritysten ja LTKK:n pitkšjšnteisen yhteistyšn toteutukseen KansainvŠlinen yhteistyš koulutuksessa Tuotantotalouden osasto asetti aktiivisen kansainvšlistymisen tavoitteekseen jo ennen kuin asiasta tehtiin yleinen tuloskriteeri. Osastolla onkin erittšin vahva kotimainen ja kansainvšlinen koulutusyhteistyš ja opiskelijavaihto. Opiskelijavaihto kšynnistyi kahden-všlisinš sopimuksina ulkomaisten yliopistojen kanssa 1970-luvulla. Myšhemmin nšitš yhteyksiš hyšdynnettiin, kun ERASMUS- ja Sokrates-verkot syntyivšt. Vaihto laajeni niiden myštš huomattavasti mm. niiden alaisissa erillisohjelmissa. Osasto liittyi 1994 kansainvšliseen tuotantotalouden vaihto-ohjelmaan (ESTIEM-ICP), jossa osastolla on 14 opiskelijapaikkaa/vuosi eli saman verran kuin muilla Suomen tuotantotalouden laitoksilla yhteensš. Vuonna 1998 solmittiin pietarilaisen Leontieff-instituutin kanssa yhteistyšsopimus, jonka yhtenš tarkoituksena on opetuksellinen yhteistyš Lukuvuonna 1993Ð94 kšynnistettiin yhdessš LTKK:n kauppatieteiden osaston kanssa englanninkielinen International Business and Technology Management-ohjelma, johon liittyen annetaan opetusta lšpi lukuvuoden. Ohjelmaan on hakeutunut runsaasti ulkomaisia opiskelijoita, mikš vastaavasti on taannut omille opiskelijoillemme ilmaisia paikkoja ulkomaisissa vaihtokorkeakouluissa. Taulukot 1 ja 2 antavat kuvaa opiskelijamššristš ja opiskelijavaihdon positiivisesta kehityksestš

297 297 Taulukko 1. Ulkomaisten IBTM-opiskelijoiden mššrš LTKK:ssa vuosina 1994Ð Lukuvuosi Opiskelijoita vuosittain 1995/ / / / Taulukko 2. Tuotantotalouden opiskelijoiden kansainvšliseen opiskelijavaihtoon osallistuminen vuosina 1995Ð Lukuvuosi Vaihtoon osallistuneita Osuus 4. vuosikurssin opiskelijoista 1995/ % 1996/ % 1997/ % 1998/ % 3 Koulutuksen arviointi Opetussuunnitelman kehittšmiskšytšnnšt Osaston antama opetuskokonaisuus on johdettu opiskelijan tulevaa tehtšvšnkuvaa tutkimalla. Vastaavuus tehtšvšnkuvaan on lšydetty todella hyvin, sillš valmistuneet diplomi-insinššrit eivšt kšrsineet tyšttšmyydestš edes menneen laman aikana. Osastolla on seurantajšrjestelmš valmistuneiden urakehityksestš. Osasto suorittaa myšs vuosittain tutkimuksen tyšelšmšn tarpeiden kartoittamiseksi opetuksen kehittšmistš varten Opiskelijoiden arvioinnit opetuksen tasosta ja luonteesta Opiskelijoiden arvioita kursseista seurataan kahdella eri tavalla: tenttitilaisuuksien yhteydessš tšytettšvšllš arviointilomakkeella ja opettajien itse teettšmillš arvioinneilla. Tenttien yhteydessš tšytetyt arviointilomakkeet toimitetaan ylioppilaskunnalle, jossa arvioista tehdššn yhteenveto. TŠmŠn jšlkeen yhteenveto ja arviointilomakkeet toimitetaan ko. kurssista vastaavalle opettajalle, joka ottaa saamansa palautteen huomioon kurssejaan kehittšessššn. LisŠksi yhteenvetolomakkeet toimitetaan myšs osastonjohtajalle, jolla nšin menetellen on koko ajan kokonaisnškemys osaston opetuksen laadusta. TŠmŠn lisšksi luennoitsijat ja harjoitusten pitšjšt hankkivat omilla kirjallisilla kyselyillššn palautetta kursseistaan. TŠtŠ palautetta he hyšdyntšvšt všlittšmšsti seuraavan kurssin toteutuksessa. Kurssien sisšltšš kehitetššn myšs aktiivisesti ryhmšpšštšksenteon (GDSS) laboratoriossa. 1015

298 298 Koulutuksen mššršllinen taso Tuotantotalouden osasto on tuottanut tutkintoja viiden viime vuoden aikana seuraavasti (taulukko 3 ja kuvio 1) Taulukko 3. Tuotantotalouden osaston tuottamat tutkinnot 1994Ð DI TkL TkT Perustutkintojen mššrš on suoraan verrannollinen opiskelijoiden sisššnottomššriin, sillš opintojen vuotuinen keskeyttšmisprosentti on osastolla vain 3,9 %. TŠmŠ osoittaa, ettš tuotantotalouden osastolla opiskeleminen on erittšin motivoivaa Kuvio 1. Tuotantotalouden osastolta valmistuneiden opiskelijoiden kumulatiivinen lukumššrš Osaston tuottamien diplomi-insinššrien mššrš on kolmasosa LTKK:sta valmistuneista diplomi-insinššreistš ja yli puolet kaikista Suomen tuotantotalouden diplo-

299 299 mi-insinššreistš Tuotantotalouden osaston professorien mššrš on n. 15 % koko yliopiston professori-kunnasta, mutta valmistuneista diplomi-insinššreistš osasto tuottaa kolmasosan. Opetushenkilškunta/opiskelijasuhde onkin selvšsti alle LTKK:n keskiarvon. NŠin ollen tuotantotalouden osaston toimintaa voidaan pitšš varsin tehokkaana 1015 LTKK:n Tuotantotalouden diplomi-insinššrien kysyntš tyšmarkkinoilla on jatkuvasti tarjontaa suurempi. Jopa 85 %:lla valmistuvista diplomi-insinššreistš on valmistumisvaiheessa tyšpaikka valmiina. Tehdyn tutkimuksen mukaan LTKK:sta valmistuneiden tuotantotalouden diplomi-insinššrien tyšttšmyysprosentti on vain 1,8 % (Kaisu Puumalainen: LTKK:n vaikuttavuus tutkinnon suorittaneiden nškškulmasta, 1997). Taulukossa 4 on esitetty valmistuneiden tyšllisyystilanne valmistumispšivšnš ajalta 1.1.Ð Taulukko Ð valmistuneiden tyštilanne valmistumispšivšnš 1015 Valmistuneet Työpaikka % Tuta % Koko korkeakoulu % 1015 Koulutuksesta saadut tunnustukset ja palkinnot Opiskelijoilta saadun palautteen (kurssiarvioinnit) perusteella opetuksen taso on pššsššntšisesti erinomainen. Osaston opettajista on kova kysyntš ulkopuolisina luennoitsijoina. Osaston henkilškunta ja opiskelijat ovat saaneet lukuisia kansainvšlisiš ja kansallisia tunnustuspalkintoja, myšntšjinš mm. European Foundation for Quality Management, International Cargo Handling Co-Ordination Association, Kotimaisen Tyšn Liitto, Nottinghamin yliopisto, Cranfieldin teknillinen korkeakoulu, Tekniikan Akateemisten Liitto ja Suomen kuljetustaloudellinen yhdistys Tuotantotalouden osaston antamaa koulutuksen tasoa kuvannee seuraava amerikkalainen lausunto; Prof. Karol I. Pelc, Michigan Tech University (1995): ÓThis department is one of the leading institutions in its speciality in Europe... Several members of the faculty achieved high international recognition in professional and academic organizations... The system owns an extremely valuable facility: The Group Decision Support System Laboratory. This lab is absolutely at the world class level.ó Koulutuksen tulevaisuudennškymšt ja kehittšmissuunnitelmat Tuotantotalouden osasto tarjoaa uutuutena (vuoden 1999 alusta) teknologiayrittšjyyden erikoistumisohjelman (19 ov) sekš oman ettš muiden LTKK:n osastojen kšyttššn (sijoitettu valinnaiseksi kaikkien tekniikan osastojen koulutusohjelmiin). SeitsemŠn eri opintojakson paketti sisšltšš valmiuksien luomista teknologisten ideoiden tuotteistamiseen, yritysten kšynnistšmiseen/pyšrittšmiseen, liike-

300 300 toimintasuhteiden rakentamiseen ja kehitys-hankkeiden toteuttamiseen Uuden keinon tyšelšmšyhteyksien hyšdyntšmiseen koulutuksen kehittšmisessš tarjoaa syksyllš 1999 alkava alumnitoiminta. Tuotantotalouden osasto hyšdyntšš alumnitoimintaa neljšllš eri tavalla: 1) asiantuntevan tyšelšmšpalautteen hankkiminen kurssien ja tutkintokokonaisuuksien kehittšmiseen, 2) diplomitšiden ja harjoitustšiden markkinointi, 3) vierailevien luennoitsijoiden všrvššminen ja 4) jatko-opiskelijoiden rekrytointi Osasto on ryhtynyt voimakkaisiin toimenpiteisiin jatkotutkintojen mššršn nostamiseksi. Suhteellisen vaatimattomat tšhšnastiset mššršt ovat paljolti sen seurausta, ettš potentiaalisista jatkotutkinnon suorittajista on kova kysyntš teollisuuden piirissš, eikš osasto voi kilpailla palkkatasolla edes apurahajšrjestelyjen turvin. LTKK ja Sonera solmivat merkittšvšn strategisen yhteistyšsopimuksen tutkimuksellisesta yhteistyšstš, jossa tuotantotalouden osasto on vahvasti mukana mm. elektronisen kaupankšynnin tutkimuksessa. Jo yhteistyšn ensimmšinen (TEKESin rahoittama tutkimushanke) tulee tuottamaan lukuisia tuotantotalouden alan všitšskirjoja. Yhteistyš Soneran kanssa tulee helpottamaan myšs opiskelijarekrytointia sekš luennoitsijavaihtoa. Strategiset painopistevalinnat koulutuksessa ovat osoittautuneet onnistuneiksi, joten osasto panostaa niihin tulevaisuudessakin 1015 Yhteenveto 1015 jo yli kilpailukykyistš diplomi-insinššriš LTKK:sta %:lla valmistumisvaiheessa tyšpaikka 1015 vuotuinen keskeyttšmisprosentti vain 3,9 %, keskim. valmistumisaika 5 v 2 kk 1015 kokenut, motivoitunut ja opettamiseen sitoutunut opetushenkilšstš 1015 erinomainen opetuksen laatu saadun palautteen perusteella 1015 opetusteknologian ja mikrotietokoneiden tehokas hyšdyntšminen opetuksessa 1015 omaa korkealaatuista oppikirjatuotantoa 1015 diplomitšiden ohjaus tiimityšskentelynš (professori + yrityksen edustajat) 1015 erittšin vahva kotimainen ja kansainvšlinen koulutusyhteistyš ja opiskelijavaihto Liite: Opiskelijoiden kannanotto Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan lausunto korkealaatuisen koulutuksen yksikšstš. Tuotantotalouden osasto Lappeenrannan teknillisestš korkeakoulusta on jštetty hakemus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi tuotantotalouden osastolta. Osasto tuottaa diplomi-insinššrejš suomalaista keskimššršistš valmistumisaikaa nopeammin ja valmistuvien tyšllistyminen on lšhes 100 %:sta. Valmistuneet sijoittuvat tyšmarkkinoilla vastuullisiin tehtšviin Yksikkš on panostanut koulutuksen kehittšmiseen ja opetuksen laatuun kiinnitetššn huomiota jatkuvasti. Opiskelijoiden mielipiteille on annettu painoa

301 301 opetuksen ja tutkintojen kehittšmisessš. Voimme myšs ilolla todeta, ettš opettajien pedagogisiin taitoihin on kiinnitetty erityistš huomiota. Osasto on osoittautunut erittšin muuntautumiskykyiseksi ja joustavaksi opetuksen kehittšmisen suhteen Osaston vahvuutena on kiinteš yhteistyš yliopiston muiden osastojen kanssa. Opiskelijat valitsevat heti opintojensa alkuvaiheessa teknisen suuntautumisvaihtoehdon, mikš luo monipuolisen ja erittšin kilpailukykyisen tutkintorakenteen Yhteistyš alueen yritysten kanssa on vilkasta, erityisesti harjoitustšiden ja opinnšytteiden muodossa. Suurin osa opinnšytteistš ja yhš enenevšssš mššrin myšs harjoitustšistš tehdššn yritysmaailmalle, jolloin voidaan taata opiskelijoiden tyšelšmšn tuntemus Myšs osaston kokoon nšhden opiskelijoiden ja henkilškunnan suhteet ovat hyvšt. Osaltaan tšssš auttavat jo opintojen ensimmšisinš viikkoina jšrjestetyt tutustumisillat ja yhteiset tapahtumat Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta suosittaa lšmpimšsti tuotantotalouden osaston nimešmistš korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan puolesta Reni Waegelein 1015 Taru JŠrvinen 1015 Hallituksen puheenjohtaja 1015 Hallituksen opintovastaava

302 302 Arviointipalaute Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt Tuotantotalouden osaston tavoitteet ovat selkeät ja paikallisista olosuhteista hyvin johdetut tavoitteeksi on asetettu osaavien ja laaja-alaisten insinöörien valmistaminen teollisuuden ja yrityselämän palvelukseen. Koulutuksen suuntaaminen metsäteollisuuden logistiikkaan, idänkauppaan ja teknologiajohtamiseen on samoin hyvin perusteltu. Ammattikvalifikaatioiden kehittelyssä osaston maantieteellinen sijainti, itä länsi-suhteet ja aika on huomioitu ansiokkaasti. Opetussuunnitelman sisällöt ovat ajankohtaisia, mutta sen rakenteeseen, suhteutumiseen opiskeluaikaan ja asiantuntijuuden kehittymiseen olisi hakemuksessa voitu kiinnittää enemmän huomiota. Tutkinnon rakenne on ilmeisen monipuolinen ja tarjoaa laajat, ov:n mahdollisuudet yksilöllisiin opinto-ohjelmiin. Koulutuksen ja tutkimuksen yhteys on järjestetty asianmukaisesti siten, että opiskelijat voivat osallistua tutkijoina, diplomi- tai harjoitustyön tekijöinä osaston laboratorioissa toteutettaviin tutkimusprojekteihin. Diplomityöt tehdään lähes poikkeuksetta yrityksiin. Koulutuksen toteutus Koulutuksessa pääasiallisena työmuotona on tekemällä oppiminen ja henkilökohtainen ohjaus. Hakemuksessa todetaan, että laitos on hyvä joidenkin sisältöalueiden opetuksessa, kuten tietokoneen käytön opettamisessa teknologian johtamisen, markkinoinnin, laskentatoimen ja logistiikan päätöksenteon tukena. Oppimisympäristön keskeisiä elementtejä ovat teknologia, kansainvälisyys ja yrityselämäyhteydet. Opetushenkilöstön tieteellinen ja substanssiosaaminen on korkeaa tasoa, ja kansainväliset yhteydet ovat varsin monipuoliset, mitä kuvaa vahvistaa henkilöstön toiminta kotimaisissa ja kansainvälissä asiantuntijatehtävissä. Sen sijaan pedagogisesta asiantuntijuudesta on vain lyhyt toteamus. Osaston oppikirjatuotanto on merkittävää, mikä tosin näyttää tyypilliseltä tuotantotalouden osastoille. Kotimainen yhteistyö muiden yliopistojen ja oppilaitosten sekä yrityselämän kanssa on sangen laajaa. Osasto on mukana lukuisissa erilaisissa yhteistyöhankkeissa, jotka liittyvät mm. itä länsi-suhteiden kehittämiseen, tuotantotalouden täydennyskoulutukseen ja korkeakoulun toiminta-alueen pk-yritysten toimintatapojen kehittämiseen. Osaston kansainväliset yhteydet ovat hyvät, ja kansainväliseen opiskelijavaihtoon osallistuvien määrä on poikkeuksellisen korkea. Osa opetuksesta toteutetaan englanninkielisenä. Valmistumisajat ovat lyhyitä ja keskeyttämisprosentti on alhainen. Kirjoilla olevien jatko-opiskelijoiden määrä on suuri, ja osasto pyrkii määrätietoisesti kehittämään jatkokoulutusta. Osastosta valmistuneiden työllistymisaste on erittäin korkea. Alan huomioon ottaen ulkopuolisen rahoituksen määrä ei sen sijaan ole erityisen korkea.

303 Koulutuksen arviointi ja kehittäminen 303 Opetussuunnitelman kehittämiskäytännöt kytkeytyvät läheisesti työelämän tarpeiden seurantaan. Erityisen ansiokasta on ammattikuvan kehityksen arviointi erilaisin selvityksin. Koulutuksen suunnittelussa hyödynnetään myös olemassa olevia elinkeino- ja yrityselämäyhteyksiä ja alumnipalautteita. Oppimisen arvioinnissa ansiokasta on kursseihin sisältyvien seminaari- tai harjoitustöiden sisällyttäminen osaksi tutkinnon arvosanaa. Muilta osin oppimisen arviointikäytäntöjä ei esitellä. Opetuksen arviointi on rutiininomaista kurssipalautteiden keruuta, jonka uskotaan automaattisesti vaikuttavan opettajien työhön. Osaston hakemuksessa tekemät johtopäätökset opetuksen laadusta hakijoiden määrän ja opintojen vähäisen keskeyttämisen perusteella ovat arvioitsijoiden mukaan yksinkertaistavia, sillä tuotantotalouden opiskelu avaa arvostettuja työpaikkoja ja hyvän palkkauksen opetuksen laadusta riippumatta. Koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Koulutuksen kehittämissuunnitelmia esitellään varsin tiiviisti. Kehittämissuunnitelmiin kuuluvat teknologiayrittäjyyden erikoistumisohjelman, alumnitoiminnan ja Sonera-yhteistyön käynnistäminen. Yleisarvio Tuotantotalouden osaston tarjoama koulutus on käytännönläheistä, alueen elinkeinoelämän tarpeisiin perustuvaa ja selkeästi profiloitunutta. Koulutuksen vahvuusalueiksi nousevat kansainvälisyys, teknologian hyväksikäyttö ja hyvät korkeakoulu- ja työelämäsuhteet. Opetussuunnitelman sisällöt ovat hyvin ajankohtaisia ja opetussuunnitelman kehittämiskäytännöt ansiokkaasti työelämän tarpeiden seurantaan perustuvia. Opiskelijoiden korkeaa motivaatiota osoittavat teknilliselle alalle lyhyet valmistumisajat ja erinomainen työelämään sijoittuminen. Jatko- ja tutkijakoulutuksessa on vielä kehitettävää, mutta osasto on jo määrätietoisesti suunnannut kehittämistoimia tähän suuntaan.

304 304 Teknillinen korkeakoulu: Koneensuunnittelun laboratorio Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi 2001Ð2003 Koneensuunnittelun laboratorio kuuluu Teknillisen korkeakoulun Konetekniikan osastoon. PŠŠosa opetuksesta annetaan Konetekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Laboratorion (vastuualueen) yli 30 opintojakson valikoima kattaa tieteenalan ja sisšltšš myšs ammattietiikan perusteiden opetusta. Opintosuorituksia kertyy vuosittain lšhes 5000 opintoviikkoa. Joihinkin pššaineisiin ja suosituimmille opintojaksoille on jouduttu asettamaan opiskelijakiintišitš. Koneensuunnittelusta vuosittain valmistuvat 30 diplomi-insinššriš saavat erittšin hyvin tšitš alan valioyrityksistš. Laboratorio on mukana kahdessa tutkijakoulussa sekš tietoteollisuuden muuntokoulutuksessa. Vuodesta 1993 lšhtien laboratorion voimin on tuotettu 5 oppikirjaa, lukuisia opetusmonisteita sekš muutama tietokoneavusteinen opetuspaketti. Opetuksen nškškulmana pidetššn oppimisen aikaansaamista, minkš johdosta uusia oppimismenetelmiš ja erikoistuneita oppimisympšristšjš kokeillaan ja kšytetššn. Tietoliikennetekniikkaa sovelletaan tehostamaan opetusta ja yhteydenpitoa opiskelijoihin. Laboratorio on verkottunut TKK:n sisšllš, Suomen muiden yliopistojen kanssa sekš kansainvšlisesti. Perinteisen koneteknisen opetussisšllšn ohella vahvasti kasvaneen sšhkš- ja elektroniikkateollisuuden mekaniikkasuunnittelun tarpeet on otettu lisššntyvšssš mššrin huomioon. Tutkimus ja opetus integroidaan kšyttšmšllš tutkijoita opettajina, kannustamalla opettajat mukaan tutkimukseen sekš rekrytoimalla opiskelijoita tutkimushankkeisiin osa-aikaisiksi tyšntekijšiksi ja diplomityšntekijšiksi. Vuorovaikutus teollisuuden kanssa on vilkasta ja vuosittain henkilškohtaisia teollisuuskontakteja on arviolta 500. Henkilšvahvuus on 60Ð70 projektikannan mukaan. Toiminnan vuosivolyymi on n. 16 mmk, josta yli puolet tuloutuu budjettirahoituksen ulkopuolelta. ( 1 Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisšllšt 1.1 Tavoitteet, niihin sitoutuminen ja niiden toteutuminen koulutusratkaisuissa Koneensuunnittelun perusopetuksen ja jatkokoulutuksen tavoitteena on kouluttaa toimintakykyisiš tekniikan osaajia kone-, sšhkš- ja elektroniikkatuotteiden tuotekehitykseen, tuotesuunnitteluun, projektityšskentelyyn ja tutkimukseen. 1016

305 305 Koneensuunnittelun opiskelijoille tarjotaan valmiudet teknisesti vaativien tuotteiden kehitystoimintaan opettamalla heille 1016 tuotekehitysprosessin vaiheiden, menetelmien ja tyškalujen tuntemusta, 1016 konstruktiotekniikan menetelmien, geneeristen ratkaisujen ja kšytšnnšn tyškalujen hallintaa, 1016 tuotesuunnittelun uusimpien tietoteknisten tyškalujen kšyttšš, 1016 tieteellisen tutkimustoiminnan perusteita, sekš 1016 lšpšisyperiaatteella yleisiš insinššrityšssš tarvittavia valmiuksia ja eettistš vastuullisuutta SyventŠvŠssŠ opetuksessa painotetaan uusia tutkimuslšhtšisiš asioita, joiden oletetaan olevan teollisuuden rutiinia noin viiden vuoden kuluttua Vastuualue tuottaa perusopetukseen neljš pššainetta (30 ov) ja neljš sivuainetta (20 ov) sekš jatkokoulutukseen kolme pšš- ja sivuainetta Koulutuksen sisšllšt suhteessa tavoitteisiin Vastuualueen yli 30 opintojakson tarjonnasta pyritššn tuottamaan opetuksen perustavoitteeseen tšhtššvš looginen kokonaisuus (liite 1) Omaa opetustarjontaa tšydennetššn muiden vastuualueiden ja koulutusohjelmien antamalla opetuksella, mihin TKK:ssa onkin hyvš mahdollisuus. Koneensuunnittelun pšš- ja sivuaineissa itse tuotettujen opintojaksojen osuus vaihtelee noin kolmanneksesta kahteen kolmasosaan Puolet vastuualueelle vuosittain suoritetuista opintoviikoista (yhteensš lšhes 5000 ov) kertyy yleisen koneteknisen perustan opintojaksoista, joissa opetusta annetaan kaikille Konetekniikan koulutusohjelman opiskelijoille ja valikoiden muiden koulutusohjelmien opiskelijoille Koulutuksen yhteys tieteelliseen tutkimukseen Koneensuunnittelu on kšytšnnšnlšheinen ala, jossa yliopiston roolina on toimia yhtššltš ÓammattikoulunaÓ Ð olemassaolevan insinššritiedon ja -taidon siirtšjšnš ammatillisille noviiseille Ð ja toisaalta Óhumboldtilaisena yliopistonaó Ð uuden tutkijana ja tutkimustiedon všlittšjšnš Laboratorion tutkimustoiminnan vuosivolyymi on n. 10 mmk. Tutkimus tyšllistšš 15Ð20 tutkijaa ja saman verran tutkimusapulaisia. Tutkimushankkeiden painopiste on Tekesin ja teollisuuden kanssa tehtšvšssš kšytšntšš sivuavassa tutkimuksessa, mikš tarjoaa hyvšn potentiaalin tutkimuksen ja opetuksen integroinnille KŠytŠnnšssŠ opetuksen ja tutkimuksen yhteyttš edistetššn useilla toimenpiteillš: 1016 jokainen professori johtaa tutkimushankkeita 1016 muut opettajat ovat osa-aikaisesti projektitutkijoina tai projektien asiantuntijoina 1016 varttuneimmat tutkijat luennoivat tutkimusalaltaan ja ohjaavat harjoituksia1016 dosentit osallistuvat opetukseen (viidestš dosentista neljš on tšysipšivši- 1016

306 306 sinš tutkijoina yliopistoissa tai VTT:llŠ) 1016 tutkimusprojekteissa on jatkuvasti tutkimusapulaisina parikymmentš teekkaria toisen vuoden opiskelijoista diplomityšntekijšihin 1016 tutkimusprojekteihin tehdššn vuosittain 5Ð6 diplomityštš 1016 laboratorio koordinoi kansallista SMART-teknologiahanketta, jonka useat tutkimusseminaarit ovat samalla eri opintojaksojen moduuleja TyšelŠmŠn tarpeiden huomioon ottaminen Teollisuuden tarpeisiin laboratoriolla on laaja kontaktipinta tutkimuksen kautta (meneillššn n. 15 Tekes-projektia ja joitakin yrityshankkeita), runsaan diplomityštarjonnan ansiosta (vuosittain n. 30 diplomityštš, joista 80 % teollisuuteen), alan jšrjestšjen kautta sekš tuotekehitysprojektiopintojakson yhteyksinš. Teollisuuden edustajia arvioidaan tavattavan henkilškohtaisesti vuosittain noin 500 kertaa. Opetustarjonta vastannee hyvin teollisuuden tulevia tarpeita. Opetuksen kehittšmisen painopiste on enemmšn jatkuvan parantamisen kuin suunnanmuutosten puolella ErŠŠnŠ konkreettisena yhteistyšmuotona teollisuuden ja laboratorion kesken on ns. CAE-luokka. Sinne on hankittu 15 tyšasemaa ja uusimmat CADohjelmistot korkeakoulun, teollisuuden, eri laboratorioiden ja Koneensuunnittelun vastuualueen yhteisellš panostuksella. Luokkaa kšytetššn paitsi perusopetukseen myšs tšydennyskoulutukseen Yksilšllisten opintosuunnitelmien ja vaihtoehtoisten suoritustapojen tarjont Kaikkiin Koneensuunnittelun pššaineisiin sisšltyy valinnaisten opintojaksojen osuus, jonka laajuus on 8Ð13 ov. Myšs sivuaineessa voi olla valinnaisuutta Keskeisten ammattiaineiden opintojaksot tuotetaan moduuleina, joista osan opiskelija voi valita Jatko-opintojen puolella opinnot ršštšlšidššn opiskelijan elšmšntilanteen ja tyšpaikan mukaan. Ainoastaan tutkimustyšmoduulin suorittaminen vaaditaan kaikilta. Opiskelija voi valita tenttimisen sijasta esim. kirjallisuusreferaatin tai kehitystilanneraportin laatimisen. Toisaalta hšn voi halutessaan suorittaa huomattavan osan opinnoistaan tutkijaseminaareilla ja muilla opintojaksoilla Koulutuksen toteutus 2.1 Opetushenkilšstšn pedagogisten taitojen nykytila, kehittšminen ja arvostaminen Osa opettajakunnasta on osallistunut TKK:n jšrjestšmiin opetuksen kehittšmispšiviin. Myšs omaa sisšistš valmennusta on jšrjestetty. Opettajien pedagogisten taitojen lisššminen on silti alue, jossa on selvšš kehittšmisen ja panostamisen tarvetta Ajankohtaisia teemoja kšsitteleviin opetustilanteisiin pyritššn saamaan substanssiltaan ja opetustaidoiltaan hyviš vierailevia opettajia teollisuudesta.

307 307 Erityisesti tuotekehityksen, teollisen muotoilun ja CAE-tekniikan opetuksessa ulkopuolisten opettajien merkitys on huomattava. Vuosien myštš vierailevien opettajien joukko onkin valikoitunut myšs pedagogisesti osaavaksi Opetushenkilškunnan tieteellinen pštevyys Opettajakunta assistenteista professoreihin kšyttšš huomattavan osan ajastaan tutkimustyšhšn, tutkimusprojektien johtamiseen ja kansainvšlisiin tieteellisiin luottamustehtšviin. Projektitutkijoita kšytetššn vastaavasti opetustehtšviin omilla asiantuntemusalueillaan. Professorit, lehtorit ja yliassistentti ovat tekniikan tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneita. Kaikki viisi dosenttia ovat tekniikan tohtoreita Haasteena on saada nuorempi opetushenkilšstš suorittamaan jatkotutkintonsa nykyistš nopeammin ja tšhtššmššn erityisesti tohtorin tutkintoon KŠytettŠvŠt opetusmenetelmšt, oppimateriaalit ja opetusvšlineet suhteessa koulutuksen tavoitteisiin ja sisšltšihin Opetuksessa nškškulmana opettamisen sijasta on oppimisen aikaansaaminen NŠkškulman valinta johtaa monimuotoisen opetuksen kšyttššn. Luentoopetuksen mššrš pidetššn kohtuullisena ja sitš annetaan vain silloin, kun se todetaan tarkoituksenmukaisimmaksi tavaksi esitellš uusia asioita. Muina opetusmuotoina ovat: 1016 lasku- ja laboratorioharjoitukset yksilš- tai pienryhmštšinš 1016 laboratoriossa pidettšvš luennonomainen asian esittely ja všlitšn demonstraatio 1016 esilukupaketit ennen opintojakson alkua motivaation lisššjšnš ja lšhtštietojen tasaajana 1016 yleisten, esimerkiksi teknologiaohjelmien tarjoamien ajankohtaisseminaarien hyvšksikšyttš, jolloin opiskelijat ovat mukana seminaarissa ja laativat luentopšivškirjoja 1016 teollisuusvierailut, joiden yhteydessš on yrityksen asiantuntijan pitšmš geneerinen esitys 1016 laboratoriossa ryhmštyšnš tehtšvšt koneiden purku- ja kokoonpanoharjoitukset 1016 hydraulisten ja mekatronisten jšrjestelmien laboratorioharjoitukset 1016 todellisen tuotekehitysprojektin toteuttaminen laajana ryhmštyšnš 1016 seminaariesitelmien ja ajankohtaisraporttien laatiminen ja esitelmšn pito Viime vuosien aikana laboratorion henkilšstš on osallistunut seuraavien oppikirjojen tuottamiseen: 1016 Airila, M., Mekatroniikka (Otatieto 1993) 1016 Kivioja, S., Konetekniikka (Otatieto 1993) 1016 Airila, M. et al., Koneenosien suunnittelu (WSOY 1995) 1016 Kauranne, H. et al., Hydraulitekniikan perusteet (WSOY 1996) 1016 Kivioja, S. et al., Tribologia (Otatieto 1997)

308 Oppikirjojen ohella henkilšstš on tuottanut lukuisia sisšisissš julkaisusarjoissa ilmestyneitš opetusmonisteita Opetusteknologian hyšdyntšminen ja uusien sovellusten kehittšminen Laboratoriossa on tehty tietokoneavusteisia opetuspaketteja patenttien, teknisen suunnittelun ja koneakustiikan aihepiireistš. Myšs muualla laadittuja paketteja kšytetššn opetuksen apuna. Koneensuunnittelu kšynnisti ja organisoi TKK:lla lukuvuonna 1998/1999 Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemian opintojakson, joka perustui Turun yliopistoista annettavaan etšopetukseen Opintojaksojen tiedotus ja ilmoittautumiset hoidetaan sšhkšpostilla ja www-sivuilla Pikamallitekniikkaa hyšdynnetššn mm. tuotekehitysprojektin opintojaksolla, jolloin opiskelijat pššsevšt konkretisoimaan suunnittelunsa tuloksia fyysisillš kappaleilla Opettajakunnan edustaja osallistuu aktiivisesti Pedaforumin keskusteluun tuoden sieltš tutkimustuloksia ja virikkeitš opetuksen kehittšmiseen Opetus- ja oppimisympšristšn innostavuus Yli 30 vuotta vanhat rakennukset on suunniteltu perinteiseen liitutauluopetukseen. OppimisympŠristšjen kehittšmiseen joudutaan panostamaan laboratorion resursseja paljon ja pitkšjšnnitteisesti Mm. seuraavia oppimista edistšviš ympšristšjš on kehitetty opetustoiminnan kšyttššn: 1016 Mekatroniikkaluokka (= mekatroniikan jšrjestelmien hands-on-opetustila)1016 Tietokoneluokat (= neljš eri tasoisten CAD-jŠrjestelmien opetusluokkaa)1016 ÓSimultaanisuunnittelun studioó (= tehokkaan tuotekehityksen ja luovan tyšn tyšskentelytila) 1016 ÓPuuhamaaÓ (= koneiden purku- ja kokoonpanotila opiskelijoille) 1016 ÓSuunnittelukonttoriÓ (= peruskurssien tyšskentely- ja itseopiskelutila opiskelijoille) Mikrotietokonepohjaista videoneuvottelutekniikkaa on kokeiltu tuotekehitysprojektin opintojaksossa. Yhteydenpito teollisuuteen ja muihin yliopistoihin saa tštš kautta uusia muotoja Tutortoiminta ja opintoneuvonta Koneensuunnittelun ÓlippulaivakurssitÓ eli tuotekehityksen, mekatroniikan, CAE-tekniikan ja hydraulitekniikan opintojaksot aloitetaan syksyllš yleensš pšivšn kestšvšllš aloitusseminaarilla, jossa opiskelijat ja opettajat tutustuvat toisiinsa ja joka toimii erinomaisena tutorointitilanteena Tuotekehityksen opintojaksolla vedetššn sššnnšllisesti pienryhmškeskusteluita, jotka asian omaksumisen ohella myšs toimivat opintojen ohjaustilan-

309 309 teina Jokaisen teollisuudessa toimivan diplomityšntekijšn asemapaikassa pyritššn kšymššn ainakin kerran tutustumassa opiskelijan aikaansaannoksiin ja saamassa palautetta hšnen osaamisestaan Opiskelijan ja opettajan všlinen vuorovaikutus sekš oppimisen ohjaus Ns. massakursseilla on vuorovaikutusongelmia, joihin tunnetusti on vaikea lšytšš helppoja ratkaisuja. SyventŠvillŠ kursseilla on mahdollisuus henkilškohtaisempaan ohjaukseen ja opiskelijoiden omaohjaukseen tiimityšskentelyn kautta Kotimainen ja kansainvšlinen yhteistyš Oman osaston sisšllš opetusyhteistyš on monimuotoista. Konkreettisena esimerkkinš mainittakoon Koneensuunnittelun lisensiaattiseminaari, joka Ótutkijan peruskurssinaó kuuluu koko osaston yhteiseen jatko-opiskelutarjontaan. Sen muina komponentteina ovat mm. kokeellisten menetelmien jatko-opiskelukurssi, jonka toteutukseen Koneensuunnittelu osallistuu TKK:n muiden osastojen kanssa merkittšvintš yhteistyštš on syntynyt Automaatio- ja systeemitekniikan osaston (AS-osaston) suuntaan: mekatroniikan puitteissa opiskelijat opiskelevat ristiin opintojaksoja ja tekevšt yhteisiš harjoitustšitš. Koneensuunnittelu vastaa AS-osastolla tarjottavista mekatroniikan pššja sivuaineista. YhdessŠ AS-osaston kanssa on perustettu lykkšiden koneiden ja erikoisrobotiikan tutkimuskeskus (IMSRI), joka mm. tarjoaa mahdollisuuksia suorittaa mekatroniikka- ja automaatiopainotteisia tohtoriopintoja Tuotekehitysprojektin opintojaksossa yhteistyštš on mm. TKK:n tuotantotalouden, sovelletun elektroniikan, tietojenkšsittelyn ja konepajatekniikan kanssa siten, ettš projektiryhmšt muodostetaan tieteidenvšlisesti. Koneensuunnittelu on yhtenš osapuolena TKK-vetoisessa ÓGraduate School of Silicon Technology and MicrosystemsÓ -tutkijakoulussa vuosina 1999Ð2002. TKK:n sisšllš laboratorio vastaa tekniikan etiikan kahden opintojakson opetuksesta. Lukuvuonna 1998Ð 1999 kšynnistettiin TKK:n osuus Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemian opetuksesta Tuotekehityksen alueella on sššnnšllistš yhteistyštš ja opettajavaihtoa TaiK:in Teollisen muotoilun osaston ja Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnan kanssa. HKKK:n opiskelijoita osallistuu sššnnšllisesti tuotekehityksen opintojaksoille. Hydraulitekniikassa on opetus- ja oppimateriaaliyhteistyštš TTKK:n kanssa. Koneensuunnittelun aloitteesta ja koordinoimana toteutettiin maan kaikkien viiden teknillisen yliopistoyksikšn yhteisvoimin PaperHiTech-seminaarisarja teollisuudelle ja jatko-opiskelijoille. Koneensuunnittelu koordinoi TKK:n osalta TTKK:n vetšmšš Concurrent Mechanical Engineering -tutkijakoulua, jossa myšs LTKK on mukana. Mekatroniikan opetusta tarjotaan myšs TKK:n Lahden keskuksessa avoimen yliopiston ja muuntokoulutuksen kautta. SMARTteknologiaohjelman koordinaattorina ollaan opetusyhteistyšssš myšs VTT:n kanssa jšrjestšmšllš opiskelijoille ja teollisuuden insinššreille yhteisiš tutkimustulosseminaareja KansainvŠlistŠ yhteistyštš on ennen kaikkea TU Ilmenaun (Saksa) kanssa.

310 310 SikŠlŠiset professorit ja tutkijat ovat kšyneet luennoimassa mm. tarkkuusmekaniikasta ja mekatroniikasta TKK:n perus- ja jatko-opiskelijoille. Vastavuoroisesti Koneensuunnittelu on antanut luentoapua tuotekehityksestš ja paperikonetekniikasta Tohtoriopiskelijoista yksi on opiskellut TU Ilmenaussa lukuvuoden 1999/ 2000, yksi EU:n tutkimuskeskuksessa JRC:ssŠ Italiassa lukuvuoden 1998/1999 ja yksi NTNU:ssa Trondheimissa vuoden 1998 alusta lšhtien toistaiseksi Ranskasta Compiegne`n teknillisestš yliopistosta on ollut kolme opiskelijaa pitkšaikaisessa harjoittelussa laboratorion tutkimusprojekteissa. VŠhintŠŠn kuukauden mittaisia opiskelijavierailuja on kahden viime vuoden aikana ollut Linzin yliopistosta ItŠvallasta, TH Darmstadtista Saksasta sekš em. TU Ilmenausta Harjoittelu ja muut koulutuksen tyšelšmškytkennšt Koneensuunnittelijoilta edellytetššn všhintššn 4 ov:n laajuista eli kestoltaan ainakin 12 viikon teollisuusharjoittelua. KansainvŠlistŠ harjoittelua on aktivoitu omien kontaktien kautta. KesŠllŠ 1999 kaksi opiskelijaa oli harjoittelemassa Saksassa TU Ilmenaun všlityksellš jšrjestetyissš kohteissa TyšelŠmŠkytkennŠt tulevat parhaiten esille pššaineopiskelijoille tarjottavassa tuotekehitysprojektin opintojaksossa. Lukuvuoden mittaisen opintojakson aiheena on todellinen teollisuuskohde DiplomitšistŠ noin 80 % tehdššn teollisuuteen Hydraulitekniikan alueella on jšrjestetty alumnitoimintaa vuosina 1998 ja Koulutuksen arviointi ja kehittšminen 3.1 Opetussuunnitelman kehittšmiskšytšnnšt PŠŠaineiden, sivuaineiden ja jatkokoulutuksen tutkimusalojen tarkoituksenmukaisuus sekš opintojaksopaletin koostumus arvioidaan vuosittain vastuualueen johtoryhmšssš. KehittŠmisajatuksia kootaan jatkuvasti ja tulevan lukuvuoden paletti pšštetššn alkuvuodesta, jolloin uudet ja poistuvat opintojaksot on ilmoitettava opinto-ohjelmaa varten. KehittŠmisajatukset syntyvšt 1016 tutkimusohjelmien ja -projektien yhteydessš 1016 teollisuuden edustajien kanssa pidetyistš tapaamisissa (alumnitilaisuudet, diplomityšneuvottelut, tutkimusprojektikokoukset) 1016 opiskelijapalautteesta 1016 kansainvšlisissš tutkimus- ja opetuskontakteissa 1016 johtoryhmšn omissa ideointi- ja arviointikokouksissa SyventŠvŠn opetuksen opintojaksot ovat moduulirakenteisia, mikš helpottaa sisšllšn jatkuvaa uudistamista. Sama ajankohtainen moduuli voi olla tarjolla useammalla opintojaksolla, mikš sššstšš opetusresursseja. YleensŠ moduuleja tarjotaan enemmšn kuin on všlttšmštšntš opintojakson suoritukselle. TŠmŠ mahdol- 1016

311 311 listaa pienen valinnaisuuden opintojakson sisšllš Moduulirakenne antaa hyvšn mahdollisuuden sisšllyttšš opintojaksoon uusia tutkimuslšhtšisiš, myšs teollisuuden insinššrejš kiinnostavia teemoja. NŠistŠ annetaan opetusta 2Ð3 pšivšn intensiivijaksoilla. EsimerkkeinŠ viime vuosien ajankohtaisista moduuleista ovat mobiilimekatroniikan, koneakustiikan, luotettavan elektroniikan, paperikonetekniikan, sšhkš- ja elektroniikkatuotteiden mekaniikan, ympšristšmyštšisen tuotesuunnittelun sekš tietoliikennetekniikan moduulit. Moduuleilla on helppo testata uuden opetusteeman tarvetta, ja moduuli voidaan myšhemmin laajentaa omaksi opintojaksokseen Opintojaksojen sisšltšš arvioidaan vuosittain. TŠrkeimpien opintojaksojen toteutuksessa on mukana 3Ð5 opettajaa, mikš mahdollistaa monipuolisen itsearvioinnin. Opiskelijapalautetta kerštššn lomakkeilla, palautekeskusteluilla ja vapaamuotoisesti nimenomaan opintojakson kšytšnnšn toteutukseen liittyvšnš ÓasiakaspalautteenaÓ. Myšs TKK:n Lahden keskuksessa kehitettyš QFD-pohjaista palautejšrjestelmšš on testattu Opiskelijoiden arviot opetuksen tasosta ja luonteesta MikŠli opiskelijoiden arvostuksia voi mitata opiskelijamššrillš, laboratorio sijoittuu Konetekniikan osastolla kšrkipššhšn. Suosituimmissa pššaineissa sisššnottoa on jouduttu ajoittain rajoittamaan. Tuotekehitysprojektin opintojakson opiskelijapalaute osoittaa, ettš opintojakso lienee korkeakoulun parhaiten toteutettuja opetuskokonaisuuksia Tentit, lopputyšt ja muut oppimisen arviointikšytšnnšt suhteessa koulutuksen tavoitteisiin ja sisšltšihin PerinteisestŠ opintojaksojen tenttimisestš on pyritty luotettavampiin ja opettajille paremmin palautetta antaviin oppimisen arviointimenetelmiin. NŠitŠ ovat 1016 luentopšivškirjat 1016 julkiset harjoitustyšesittelyt (opiskelijaryhmille) 1016 ÓgaalatilaisuudetÓ (projektityšesittelyt myšs toimeksiantavalle teollisuudelle) 1016 esitteet tehdyistš tšistš 1016 toiminnan esittely arvioitavaksi alan ammattilehdissš Muun toiminnan arviointikšytšnnšt Muuta toimintaa arvioidaan lšhinnš itsearvioinnilla kšyttšen kuitenkin ulkopuolista palautetta hyvšksi Koulutuksen laatu opiskelijapalautteen mukaan LiitteessŠ 2 on opiskelijoiden nškemyksiš Koneensuunnittelun opetuksesta. 1016

312 Opiskelijapalautteiden ja muun arviointitiedon hyvšksikšyttš Tuotekehitykseen liittyvissš opintojaksoissa kšydššn sššnnšllisiš palautekeskusteluita, joiden anti ylittšš selvšsti kirjallisen palautteen hyšdyn. Tuotekehitysprojektin opintojaksolla opiskelijoita kehotetaan huolehtimaan tuntikirjanpidosta, jotta kurssin opintoviikkovastaavuutta voitaisiin paremmin seurata ja sšštšš Valmistuneiden tyšllistyminen ja tyšelšmšpalautteen hyvšksikšyttš Valmistuneiden tyšllistyminen vaikuttaa sataprosenttiselta viimeisen viiden vuoden aikana. MerkittŠvimpiin rekrytoijiin kuuluvat suuret ja keskikokoiset kansainvšlisillš markkinoilla toimivat teollisuusyritykset. Suurimpia diplomitšiden teettšjiš ovat ABB Industry, Datex-Ohmeda, KCI Konecranes, Kone Elevators, Neles Automation, Nextrom, Nokia Mobile Phones, Nokia Research Center, Nokia Telecommunications, Partek, Raute Wood, Santasalo Vaihteet, Sarlin-konserni, Valmet ja WŠrtsilŠ NSD Opetuksessa kiinnitetššn huomiota tulevien insinššrien ÓtoimintakyvynÓ kehittšmiseen: riittšvšn teknisen osaamisen ohella opetetaan lšpšisyperiaatteella yleisiš insinššritaitoja ja ammatillista vastuullisuutta. Valmistuneet sijoittuvat tuotekehityksen, tuotesuunnittelun ja tutkimuksen tehtšviin, mm. projektinvetšjiksi kansainvšliseen nopeasti muuttuvaan ja monitekniseen toimintaympšristššn Koulutuksesta saadut tunnustukset ja palkinnot Lehtori Seppo Kiviojan (et al.) tribologian oppikirja palkittiin Konetekniikan osaston parhaana oppikirjana vuonna Vuonna 1999 Koneensuunnittelun laboratorio valittiin yhdeksi TKK:n korkealaatuisen koulutuksen yksikšksi Arviointi koulutustarjonnan mššršn, laadun ja koulutustarpeen keskinšisestš suhteesta Koulutuksessa on tietoisesti otettu huomioon pšškaupunkiseudun teollisuuden ja yrityselšmšn rakenne. Raskaan konetekniikan ohella on viime vuosina panostettu opetukseen, joka hyšdyttšš kevyen koneteollisuuden sekš sšhkš- ja elektroniikkateollisuuden tehtšviin hakeutuvia insinššrejš. Ammatillisten opintojaksojen sisšllš voi valita moduuleista sopivimpia ja nšin painottaa haluamallaan teollisuudenalalla kšyttškelpoisimpia taitoja. Koneensuunnittelun pššaineista valmistuvista on ollut hyvš kysyntš jo pelkšstššn pšškaupunkiseudulla. Viiden viimeisen vuoden aikana kaikki valmistuneet diplomi-insinššrit nšyttšvšt sijoittuneen koulutuksensa mukaisiin tehtšviin ja diplomityšpaikkoja on jatkuvasti tarjolla enemmšn kuin tekijšitš. 1016

313 313 4 Koulutuksen tulevaisuudennškymšt ja kehittšmissuunnitelmat Opetuksen peruslinjaus sšilytetššn toistaiseksi: opetus suunnataan kolmen keskeisen teollisuudenalan eli raskaan koneteollisuuden (esim. paperikoneet), kevyen kone- ja laiteteollisuuden (esim. terveydenhuollon laitteet) sekš sšhkš-, elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden haasteisiin 1016 tutkimuksen ja opetuksen všlistš yhteyttš tiivistetššn 1016 kaikille opiskelijoille tarjotaan perusvalmiudet koneensuunnittelun kolmella pššlinjalla eli tuotekehitysprosessin, konstruktiotekniikan ja CAEtekniikan alueilla 1016 insinššrin kšytšnnšllistš toimintakykyš ja eettistš vastuullisuutta korostetaan moniteknisessš, kansainvšlisesti verkottuneessa ja nopeasti/yllšttšvšsti muuttuvassa toimintaympšristšssš Opetustoiminnan keskeisimmiksi kehittšmiskohteiksi on tunnistettu: panostaminen jatko-opintojen tuloksellisuuteen (erityisesti lisšš TkT-tutkintoja) 1016 opettajien pedagogisten taitojen jšrjestelmšllinen parantaminen 1016 syventšvien opintojaksojen moduulirakenteen edelleenkehittšminen valintamahdollisuuksia ja ajankohtaisuutta suosivaksi 1016 tutkimuksen ja syventšvšn opetuksen entistškin tiiviimpi integrointi toisiinsa 1016 oppimiskeskeisten toimintatapojen jatkuva kehittšminen tšhšn suuntaan 1016 kansainvšlisyyden lisššminen (englanninkielinen opetustarjonta, kansainvšliset harjoitustyštiimit, opiskelijoiden kansainvšlinen harjoittelu ja opiskelu, opettajavaihto)

314 314 Liite 1: Koneensuunnittelun opintojen logiikka 1016 Liite 2: Opiskelijoiden kannanotto Koneinsinššrikillan hallitus on kokouksessaan tutustunut Koneensuunnittelun laboratorion huippuyksikkšhakemukseen. Opiskelijoiden kokemusten mukaan laboratorio on jatkuvasti kehittšnyt ja kehittšš edelleen opetustarjontaansa ajankohtaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Opiskelijoilta on aktiivisesti haettu palautetta kurssien kehittšmiseksi ja saatu palaute on myšs otettu huomioon. Erityisen hyvšksi on koettu Tuotekehitysprojekti-kurssi. Koska kurssilla tehdššn suuri projektityš suoraan johonkin alan yritykseen, se vastaa loistavasti niitš haasteita, joiden eteen jokainen opiskelija tyšelšmšssš joutuu. Monet ovat arvioineet kurssin jopa parhaaksi, mitš heille on koskaan tarjottu Koneinsinššrikillan hallitus puoltaa Koneensuunnittelun laboratorion koulutuksen huippuyksikkšhakemusta Anna Palonen 1016 Koneinsinššrikillan hallituksen puheenjohtaja