KAAVOITUSKATSAUS 2013 JA KAAVOITUSOHJELMA

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2013 JA KAAVOITUSOHJELMA YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO

2 KAAVOITUSKATSAUS 2013 JA KAAVOITUSOHJELMA SISÄLTÖ: sivu Esipuhe 3 Kaavajärjestelmä 4 Kaavoitusmenettely 6 Maakuntakaavoitus 9 Yleiskaavoitus 11 * Vuonna 2013 valmistuneet yleiskaavat 12 * Vireillä olevat yleiskaavat 14 Asemakaavoitus 15 * Vuonna 2013 valmistuneet asemak. 16 * Vireillä olevat asemakaavat 17 * Vuosina kaavoitettavat alueeet 22 * Lähivuosina kaavoitusta vaativat alueet 24 * Myöhemmin kaavoitettavat alueet 28 Ranta-asemakaavat 30 Muut maankäyttöön liittyvät hankkeet 30 Arvio tonttitarjonnan riittävyydestä 31 Ympäristölautakunta 32 Yhteystiedot 33 LIITTEET: Kartta 1 Kartta 2 Yleiskaavahankkeet Asemakaavahankkeet 2

3 Kankaanpään keskustaa kuva kesältä

4 ESIPUHE Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsaus kertoo siis Kankaanpään kaupunkisuunnittelun ajankohtaisista asioista. Kaavoitusohjelmassa esitellään tulossa olevia hankkeita. Asiakirja on Kankaanpäässä vakiintuneen käytännön mukaisesti laadittu syksyisin liittyen talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun. Hankkeiden kiireellisyysjärjestys elää ja uusia kohteita otetaan ohjelmaan tarpeen mukaan. Tietoa suunnitelmista ja niiden käsittelyvaiheista saa internetistä kaupungin kotisivuilta Vuoden 2013 merkittävimpiä vireillä olevia kaavahankkeita ovat keskustan ja sitä ympäröivien kylien osayleiskaavan ja Kooninkallion tuulivoimayleiskaavan laadinta. Maankäytön suunnittelussa pyritään avoimuuteen. Hankkeista tiedotetaan jo suunnittelun käynnistyessä; jokaisesta kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallisille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun sen eri vaiheissa. Tästä raportista löytyy tietoa kaavajärjestelmästä, kaavojen käsittelyvaiheista ja vaikutusmahdollisuuksista. Kaikissa kaupunkisuunnittelua koskevissa asioissa voi kääntyä ympäristökeskuksen suunnittelutoimiston puoleen. Yhteystiedot löytyvät raportin lopusta ja päivittyvät kaupungin nettisivuilla. Kankaanpäässä YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO Ilmari Mattila Kaupunginarkkitehti 4

5 KAAVAJÄRJESTELMÄ Suomen kaavajärjestelmä koostuu eri asteisista maankäyttöä säätelevistä määräyksistä ja kaavoista, joista järjestyksessä ylemmät on otettava huomioon alempiasteisten sisällössä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yleistavoitteet ovat luonteeltaan periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet taas ovat suunnittelua koskevia velvoitteita, jotka on otettava huomioon kaikilla kaavatasoilla. Alueidenkäyttötavoitteiden pääkohdat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisiin tavoitteisiin voidaan lukea myös: - EU-direktiivien määräykset (esim. liito-orava), - Lait (mm. maankäyttö- ja rakennuslaki, rakennussuojelulaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, muinaismuistolaki ja metsälaki) Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteisin maankäytön suunnittelujärjestelmän kaavoista. Se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteitten kanssa. Maakuntakaavan laatimisesta huolehtii maakunnan liitto, valmiin kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Yleiskaava Yleiskaava on kunnan yleispiirteisen maankäytön suunnitelma. Yleiskaavassa määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö yleispiirteisesti, esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti. Yleiskaavalla ohjataan yksityiskohtaisempaa asemakaavoitusta. Ranta- ja kyläalueilla yleiskaavalla voidaan ohjata suoraan rakentamista. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai osayleiskaavana kunnan osaa. Rantojen rakentamisen säätelyyn on vakiintunut tapa laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka mukaiset rantarakennusluvat voidaan myöntää ilman poikkeamislupamenettelyä. 5

6 Asemakaava Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka säätelee tarkasti rakentamista ja muita ympäristön muotoutumiseen vaikuttavia toimenpiteitä alueellaan. Asemakaavassa määritellään, mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavan laatimisesta vastaa kunta, asemakaavan hyväksyy kunta. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan yleensä laadituttaa maanomistaja omalle maalleen. Ranta-asemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mutta asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoitteita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. 6

7 KAAVOITUSMENETTELY Kaavoitusohjelman kohde Maanomistajan tai haltijan aloite Ympäristölautakunnan päättää aloittamisesta ja palkkiosta (Maankäyttösopimus) Kunta ilmoittaa kaavan vireille tulosta ja laaditusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta valmistelumateriaaleineen (Yleiskaavoituksesta tiedotetaan kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille. Asemakaavoituksesta ilmoitetaan kirjeitse kaikille maanomistajille).tässä yhteydessä osallisille annetaan mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta osalliset ja muut kuntalaiset saavat tietoja lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. MRL 62, 63 Mahdollisesti viranomaisneuvottelu, neuvottelun järjestämisestä tulee keskustella alueellisen Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa 66 Valmisteluvaiheen kuuleminen ja kaavaluonnoksen laadinta merkittävissä kaavahankkeissa. - Ympäristölautakunta asettaa luonnoksen/luonnokset nähtäville, jotta osallisilla on mahdollisuus arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. -tiedottaminen osallistumissuunnitelman mukaisesti (kirje, kuulutus, tiedotustilaisuus). 7

8 Kaavaehdotuksen laadinta Ympäristölautakunta käsittelee ehdotuksen ja esittää hallitukselle ehdotuksen asettamista nähtäville. Kaupunginhallitus asettaa ehdotuksen nähtäville ja pyytää lausunnot, nähtävilläoloaika 30 päivää (14 päivää lähinnä vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos) mahdollisten muistutusten tekemistä varten (Yleiskaavoituksesta tiedotetaan kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille. Asemakaavoituksesta ilmoitetaan kirjeitse kaikille maanomistajille) Yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunnot 1. Satakuntaliitolta, 2. kunnalta, jonka alueiden käyttöön kaava vaikuttaa ja tarpeen mukaan Varsinais-Suomen Ely-keskukselta sekä muilta yleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä esim. tielaitos ja museo. Kirjallinen ilmoitus ulkopaikkakuntaisille viikkoa ennen nähtävillä oloa. - Asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunnot 1. Satakuntaliitolta, jos kaava saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyjä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita, 2. Varsinais-Suomen Ely-keskukselta jos kaava saattaa koskea valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, luonnonsuojelun tai rakennussuojelun kannalta merkittävää aluetta tai kohdetta tai maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi varattua aluetta, 3. kunnalta, jonka alueiden käyttöön kaava vaikuttaa ja tarpeen mukaan muilta viranomaisilta, joiden toimialaa asemakaavassa käsitellään, sekä asemakaavan kannalta keskeisiltä yhteisöiltä. Ympäristölautakunta käsittelee muistutukset ja lausunnot hallitusta varten. Muistutuksen tehneille on ilmoitettava kunnan perusteltu kanta, jos he ovat sitä pyytäneet. Yleiskaavassa viranomaisneuvottelu (jos järjestetty myös aloitusvaiheessa), johon kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Kaupunginhallitus tekee esityksen kaavan hyväksymisestä kaupunginvaltuustolle 8

9 Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan Hyväksymisestä tiedotettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoituksen on oltava taululla vähintään 14 päivää. Nähtäville asettamisesta alkaa valitusaika, joka on kunnallisvalituksessa 30 päivää (kuntalaki 93 ). Kunta toimittaa Varsinais-Suomen Ely-keskukselle hyväksymispäätöksen ja kaavakartan ja selostuksen. Materiaali toimitetaan myös niille, jotka ovat sitä nähtävillä ollessa pyytäneet. (Maanomistajat ja muistutuksentekijät)67 Huom. Voimaantulokuulutus kaavan saatua lainvoiman. Mahdollisuus tehdä perusteltu valitus Turun hallinto-oikeudelle. Ely-keskuksella on mahdollisuus tehdä oikaisukehotus kaavan hyväksymispäätöksestä ennen valituksen tekemistä. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollista valittaa Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen, joka antaa lopullisen päätöksen. Voimaantulokuulutus niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Voimaantulokuulutuksen jälkeen kaava on lainvoimainen. 9

10 MAAKUNTAKAAVOITUS Satakunnan maakuntakaava Maakuntakaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana, eli siinä ovat mukana kaikki maakunnan kunnat sekä kaikki alueidenkäyttömuodot eli toiminnot. Maakuntakaava toimii valtakunnallisten, ylimaakunnallisten, maakunnallisten, seudullisten ja ylikunnallisten alueidenkäyttökysymysten yhteen sovittajana. Se on ohjeena kuntakaavoitukselle ja viranomaisten muulle alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Kuntien paikalliset alueidenkäyttökysymykset käsitellään kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Ote Satakunnan maakuntakaavaehdotuksesta 1: Kankaanpään keskustan kohdalta Satakunnan maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan

11 Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 (tuulivoima) Satakuntaliitossa on vireillä maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 laatiminen, jossa osoitetaan tuulivoimarakentamiselle parhaiten soveltuvat manneralueet Satakunnassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 on edennyt ehdotusvaiheeseen. Vaihemaakuntakaava oli nähtävillä ehdotuksena Saatujen lausuntojen perusteella vaihemaakuntakaavaehdotus saatettiin uudelleen valmisteluun. Uudelleen valmisteltu vaihemaakuntakaavaehdotus oli nähtävillä Arvioitu kaavan hyväksymiskäsittelyn ajankohta on joulukuussa Kankaanpää ja muut Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushankkeessa mukana olevat kunnat ovat luonnos- ja ehdotusvaiheen lausunnoissaan vaatineet Pohjois- Satakunnassa yleiskaavoitettavien tuulivoimapuistojen osoittamista vaihemaakuntakaavassa. Kaava-alueet saatiin mukaan uudelleen nähtäville asetettuun uuteen ehdotukseen lukuun ottamatta Siikaisten Leppijärven yleiskaava-aluetta. Tarkemmat tiedot maakuntakaavoista löytyvät osoitteesta 11

12 YLEISKAAVOITUS (KARTTA 1) VALMIIT YLEISKAAVAT Yleiskaava määrittelee yleispiirteisesti kaupungin alueidenkäytön mm. asumisen, liikenteen ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia joko koko kaupungin alueelle tai rajatulle alueelle, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kankaanpään kaupungissa on osayleiskaavoja yhteensä hehtaarin alueella seuraavasti: Taajamien (Keskusta ja Niinisalo) osayleiskaava 1992 (oikeusvaikutukseton) Majajärven osayleiskaava 1990 (oikeusvaikutukseton) Venesjärven osayleiskaava 1996, tarkistettu 2012 Vihteljärven - Niemenkylän osayleiskaava 1999 Karvianjokilaakson osayleiskaava 2006 Kankaanpään keskustaa kuva kesältä

13 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT Y1 Keskustan osayleiskaava Kaupunginhallituksen päätöksellä on käynnistetty oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta keskustaajamaan ja sen lähikyliin Hapualle, Lohikkoon, Jyränkylään ja Narviin. Keskustan osayleiskaavan on osoitettu eri toiminnoilla parhaiten soveltuvat alueet. Osayleiskaavalla tiivistetään keskustan yhdyskuntarakennetta. Kaavoitusratkaisut tukevat Kankaanpään keskustan kehitystä entistä elinvoimaisemmaksi ja monipuolisemmaksi kaupunkiympäristöksi, jonka vahvuuksia ovat palveluiden ja työpaikkojen läheisyys sekä mielenkiintoiset katutilat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Osayleiskaava tukee tavoitetta ehjästä ja energiagigatehokkaasta kaupunkirakenteesta, mikä antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden tehdä vastuullisia valintoja niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Suunnitelma vastaa ilmastomuutoksen haasteisiin luomalla lähtökohdat vähäenergisen kaupunkiympäristön toteuttamiselle. Keskustan osayleiskaavan vaiheet 1. Kaupunginhallitus teki päätöksen kaavan kaavoitustyön käynnistämisestä Kaavan laatijaksi valittiin Eriksson Arkkitehdit OY. 3. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksesta saatiin 26 lausuntoa, 76 kirjallista huomautusta ja 33 kylätilaisuuksissa saatua huomautusta. Saadun palautteen perusteella kaavaluonnokseen tehtiin yli 60 muutosta. 4. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin 18 lausuntoa ja jätettiin 21 muistutusta. Saadun palautteen pohjalta kaavaehdotukseen tehtiin 24 muutosta, joista merkittävin oli Narvin alueen jättäminen pois hyväksymiskäsittelyyn menevästä osayleiskaavasta. Syynä Narvin alueen pois jättämiseen oli Narvin kyläalueella vireillä oleva louhoslupa. Se että tuleeko Narvin kyläalueelle louhos vai ei vaikuttaa keskeisesti alueen tuleviin maankäyttöratkaisuihin. Narvin kylän osalta yleiskaavoitusta jatketaan kun louhoslupapäätös on saanut lainvoiman. 5. Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan osayleiskaavan Ely-keskus jätti kaavasta oikaisukehotuksen, minkä pohjalta kaupunki lähti valmistelemaan kaavaa asetettavaksi uudelleen nähtäville oikaisukehotuksessa esille nostettujen asioiden osalta. Ely-keskuksen ja Turun hallinto-oikeuden oikaisukehotukseen liittyvistä tulkintaeroista johtuen Turun hallinto-oikeus kumosi kaavan hyväksymispäätöksen Yleiskaava otettiin uudelleen valmisteluun ja päätettiin asettaa nähtäville mielipiteiden saamiseksi ennen kaavan asettamista uudelleen nähtäville kaavaehdotuksena. Kankaanpään keskustan osayleiskaavaan voi tutustua kaupungin nettisivuilla: 13

14 Kooninkallion tuulivoimaosayleiskaava 214OYK7 Valmisteilla olevalla Kooninkallion tuulivoimaosayleiskaavalla ohjataan tuulivoimarakentamista Kankaanpäässä. Kaava on laillisesti sitova ja sitä saa käyttää kaavanmukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Kaava on osa alueellista Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanketta, jossa kaavoitetaan Kankaanpään, Jämijärven, Karvian ja Siikaisten kuntiin yhteensä viisi tuulivoimapuistoa. Kaavoitusprosessissa on tarkoitus aluerakenteellisesti löytää tuulivoimatuotannolle parhaimmat sijoituskohteet. Tuulivoimapuistoilla toivotaan olevan kuntien kannalta merkittäviä investointi- ja verotulovaikutuksia. Kaava-alue sijoittuu Kankaanpään pohjoispuolella sijaitsevaan Alahonkajoen kylään. Suunnittelualue rajautuu lännestä Ristilänperään (etäisyys lähimpään voimalaan noin kilometri) ja idästä Santaskylään (etäisyys lähimpään voimalaan noin kolme kilometriä, kaava-alueen pohjoisosassa etäisyys noin kilometri). Kaava-alue ulottuu idässä puolustusvoimien meluvyöhykkeelle ja etelässä Niinisalon varalaskupaikasta syntyvälle selvitysvyöhykkeelle. Voimaloita ei kaavassa sijoiteta tälle suojavyöhykkeelle. Kooninkallion tuulivoimayleiskaavan alue on kooltaan 10,6 km². Kaavassa esitetään sijoituskohde yhdeksälle tuulivoimalalle. (ote kaavakartasta sivulla 15) Alue muodostaa laajan kokonaisuuden yhdessä Honkajoen puolella sijaitsevan rakenteilla olevan tuulipuiston ja Honkajoella lähiaikoina kaavoitettavan tuulivoimapuiston kanssa. Alue on pääosin metsätalousaluetta. Kaava-alueen läheisyydessä, n. 1,5 km etäisyydellä, kulkee 110 kv voimalinja, johon puistosta tullaan keskijännitteellisillä maakaapeleilla. Kaava-alueesta laadittiin vuoden 2012 aikana laajat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. 14

15 Kaavan käsittelyvaiheet: Ehdotus nähtävillä Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta OAS ja kaavaluonnos nähtävillä Ympäristölautakunta OAS ja selvitystyö nähtävillä Ympäristölautakunta (OAS) Ote kaavaehdotuksesta 15

16 ASEMAKAAVOITUS (KARTTA 2) Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti alueiden käyttö ja rakentamistapa: rakennusoikeus, rakennusten korkeus ja rakennusten sijainti tontilla. Asemakaava tai asemakaavan muutos laaditaan joko kaupungin tai maanomistajien aloitteesta. Kaavat laatii yleensä ympäristökeskuksen suunnittelutoimisto. Kankaanpään kaupungissa on vahvistettua asemakaavaa yhteensä 982 ha (rasteroitu alue kartalla 2). Vanhaa, maalaiskunnan aikaista rakennuskaavaa (nyk. myös asemakaava) on jäljellä vielä 53 ha. 16

17 VUONNA 2013 VALMISTUNEET ASEMAKAAVAT 1. Ruokorinteen asemakaavan muutos AK 5171 Kaavamuutosalue sijaitsee Kankaanpään ydinkeskustassa ns. Ruokorinteen alueella Tapalankadun, Päivikenkadun ja naapurikiinteistöjen rajaamalla alueella. Kaavamuutosalueen pinta-ala on 0,5 ha. Kaavatyö on käynnistetty maanomistaja L&A Kulmala Oy:n aloitteesta. L&A Kulmala Oy omistaa voimassa olevan kaavan mukaisen tontin 1 ja osan tontista 4. Kaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena oli muuttaa kaavaa siten, että parannetaan alueen näkymiä rakennusmassoja vähentämällä. Samalla parannettiin tonttien rakentumismahdollisuuksia. Kaavaa muutettiin siten, että keskimmäinen kerrostalotontti poistettiin ja kahteen jäljelle jäävään tonttiin lisättiin rakennusoikeutta ja kerrosten määrää lisättiin. Suunnittelussa käytettiin apuna kaavoitusyksikön ja rakentajan tekemiä valokuvasovitteita, joiden avulla määriteltiin ympäristön kannalta keskeiset kaavamääräykset. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan

18 2. Maalaistuote Vataja ympäristöineen AK 5170 Suunnittelualue sijaitsee Lorvikylän teollisuusalueella Rautatienkadun molemmin puolin. Kaavatyö on käynnistetty Maalaistuote Vataja Oy:n aloitteesta. Vatajan toimintaa oltiin laajentamassa eikä silloinen asemakaava mahdollistanut suunniteltuja laajennuksia. Lisäksi nähtiin tarpeellisena Rautatienkadun linjauksen muuttaminen alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Teollisuustonttia laajennettiin Rautatienkadun mutkan ja osittain korttelin 847 alueelle siten, että se mahdollistaa yrityksen laajennuksen. Korttelin 847 alueelle osoitettiin autopaikkojen korttelialue, joka on tarkoitettu kaavalla muodostettavan tontin paikoitusalueeksi. Rautatienkadun katualue muutettiin korttelimuutosten johdosta sekä liikenneturvallisuus syistä kulkemaan risteysalueella suorakulmaisesti. Muutos alentaa nopeuksia risteysalueella. Rautatienkatuun siirtyy pieni pala (39 m 2 ) Lorvipuistoa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan

19 3. Eurohamsteri ympäristöineen AK 5172 Kaavamuutosalue sijaitsee Käpylän kaupunginosassa liikerakennusten korttelialueella. Suunnittelualue rajoittuu Keskuskadun, Rauhankadun, Hietikonkadun, Laviantien, Hietikonpuiston ja naapurikiinteistöjen rajaamalle alueelle. Asemakaavamuutos laitettiin vireille Eurohamsterin omistajan esityksestä. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Eurohamsterin kauppaliikkeen laajennushanke sekä Kankaanpään Autotalon ja Tarvikepiste Oy:n mahdolliset tulevat laajennushankkeet. Kaavassa on muutettu liikekiinteistöjen rakennusaloja ja rakennusoikeuksia siten, että kaava mahdollistaa yritysten suunnittelemat laajennukset. Mitoituksessa on huomioitu myös asiakaspysäköinnin riittävyys. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan

20 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 4. Makkaramäki, Karusellin alue AK 5169 Pansiantien etelän puoleisen alueen kaavoittaminen on käynnistetty ympäristölautakunnan päätöksellä Suunnittelualue on kooltaan noin 17 ha ja rajoittuu lounaassa Laviantiehen, luoteessa Pansiantiehen ja muualla maa- ja metsätalousalueeseen. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä (MRL 63 ) välisen ajan. - Ns. lievealueselvityksen yhteydessä v.2006 alueelle on laadittu alustava luontoselvitys ja kaavarunko. Alueella on sekä kaupungin että yksityistä maata. Maankäyttösopimuksin pyritään saamaan mahdollisimman suuri osa alueesta kaavoituksen jälkeen rakentamisen piiriin. - Luontoselvitys on päivitetty kesällä Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Asemakaavaluonnos on laadittu 16,8 ha:n alueelle, joka on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaupungin maalle on osoitettavissa noin viisi tonttia. Asemakaavan laatiminen ja hyväksyminen yksityisille maille edellyttää lähes kaikissa tapauksissa maankäyttösopimusten tekoa, joilla turvataan maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja kaupungin yleinen etu kaavan toteuttamiseksi. - Kaupunki pyrkii laatimaan aluetta koskevat maankäyttösopimukset vuoden 2014 aikana ja jatkaa kaavan valmistelua. Asemakaava-alueen rajaus Makkaramäen kaavarunkokartalla 20

21 5. Kaivolan laajennusalue Kaivola II AK 5173 Kaupunki hankki syksyllä 2011 omistukseensa Järventaustan Kaivolan pientaloalueeseen rajautuvan noin 9 ha alueen Opistonkadun varrelta. Tavoitteenaan laajentaa Kaivolan/ Järventaustan alueen pientaloaluetta. Kaava-alueelle laadittiin luontokartoitus ja kaavoitustyö käynnistettiin vuonna Kaavan tavoitteena on osoittaa Kaivola II alueelle erilaisia pientalotontteja omakoti-, paritalo- ja rivitalorakentamisen tarpeisiin. Tavoitteena on lisäksi osoittaa riittävästi yhteiskäyttöisiä virkistysalueita, jotta alueesta muodostuisi viihtyisä asuinympäristö tuleville asukkaille. Kaavalla pyritään myös turvaamaan liito-oravien liikkuminen alueella sekä alueella sijaitsevan tervahaudan säilyminen. Asemakaavassa on osoitettu yhteensä 26 tonttia, joista 5 paritalotonttia ja 2 rivitalotonttia. Alueen halkaisee Veteraanikatu, joka kaavalla jatketaan Opistonkatuun saakka. Kaavassa on osoitettu lisäksi 4 tonttikatua, joilta on Veteraanikadun ja Torpparinkadun kautta yhteys Opistonkadulle. Kaavassa on kaksi isoa puistoaluetta, jotka jatkavat luontevasti nykyisiä puistoalueita (Harjupuisto ja Lumisuonpuisto). Veteraanikadun eteläpuolella Lumisuonpuistossa sijaitsee tervahauta, joka on osoitettu suojelumerkinnällä. Alueen etelä- ja länsirajojen puistoalueiden osat on osoitettu erityismerkinnällä VL-2, jolla on tarkoitus turvata liito-oravien kulkureitit. Maisemallisesti arvokas kallio alueen kaakkoisosassa on otettu mukaan VL-2 -alueeseen. Asemakaava on ollut nähtävillä luonnoksena

22 22

23 6. Asemakaavan muutos Käpylä AK 5174 Kaavamuutosalue sijaitsee 2. kaupunginosassa Käpylässä Asemakadun, Larumonkadun, Larumonpuiston ja huoltoaseman tontin (St1) rajaamalla alueella. Asemakaavanmuutos laitettiin vireille omistajan esityksestä. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa siten, että nykyisin kokonaisuudessaan liikerakennusten korttelialueeksi ja yhdeksi tontiksi osoitettu alue jaetaan kahteen osaan. Kaavamuutosalueen Larumonkadun puoleinen osa on tarkoitus muuttaa erillispientalojen korttelialueeksi. Alueella sijaitsee perusparannettu omakotitalo, joka halutaan säilyttää asuinkäytössä. Alueen Asemakadun puoleinen osa on tarkoitus jättää liikerakennusten korttelialueeksi. Asemakaava on ollut nähtävillä luonnoksena

24 7. Lohikon teollisuusalueen asemakaavan muutos 14. kaupunginosan (Lohikko) kortteleita koskevan teollisuusalueen asemakaavan tarkistaminen Vuonna 1991 laadittu Lohikon teollisuusalueen asemakaava on toteutunut vain pieneltä osaltaan. Voimassa olevassa kaavassa on useita toteutumattomia katuja ja korttelialueita. Kaavan tarpeellisuutta ja ajanmukaisuutta on syytä tarkastella, ja aluetta koskeva kaava tulee muuttaa kaupungin nykyisiä tavoitteita vastaavaksi. 24

25 VUOSINA KAAVOITETTAVAT ALUEET 8. Keskustan koulu ja ympäristö Keskustan koulun kunnostus- ja laajennussuunnitelma edellyttää asemakaavan muuttamista. Suunnitelmassa on osoitettu pysäköintialue korttelin 24 tonteille 2 ja 3. Asemakaavan muutos käynnistetään koulua koskevien suunnitelmien varmistuttua. 25

26 9. Aarhollin kiinteistön alueen asemakaavan muuttaminen Kaupungin kulttuurikorttelin alueella omistaman Aarhollin kiinteistön kunto on osoittautunut hyvin huonoksi merkittävien kosteus ja homevaurioiden takia. Rakennuksen huonon kunnon takia ei nähdä järkevänä rakennuksen kunnostamista. On päätetty käynnistää asemakaavan muutostyö, missä arvioidaan alueen mahdollisuudet alueen uudisrakentamiselle esimerkiksi asuntorakentamisen tarpeisiin. 26

27 10. Mettälänkankaan asuinpientaloalueen asemakaavoitus Kaupunki on hankkinut omistukseensa maa-alueita Mettälänkankaan alueelta asuntorakentamisen tarpeisiin. Alue sijaitsee kaupungin itäpuolella alle 2 km etäisyydellä torilta. Keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa, maisemalliset seikat ja hyvä maaperä tekevät alueesta hyvin pientalorakentamisen soveltuvan. Mettälänkankaan 1-vaihe tulee käynnistää kaudella vaihtoehtoisen tonttitarjonnan varmistamiseksi. 11. Uuden teollisuusalueen asemakaavoitus Kankaanpään keskustan alueelle Teollisuustonttien kysyntä on ollut viime vuosina odotettua vilkkaampaa. Kaupungin tulee käynnistää vuoden 2014 aikana teollisuustonttien kaavoitus. Ympäristökeskuksessa on käynnistetty neuvottelut ja selvitykset Pansian, Myllymäen/ Halmeen ja Koskenojan alueiden osalta. Kaavoitus tullaan toteuttamaan olemassa olevia teollisuusalueita laajentamalla. Kaavoitettava kohde tullaan määrittelemään kevään 2014 aikana. 27

28 12. Pitkämäen 2. osa.alue Pitkämäen kaavarunko laadittiin vuonna 1992 kaupungin omistamalle noin 140 ha alueelle. Alueen käyttöönotto kuitenkin siirtyi ja ensimmäisen osa-alueen asemakaava vahvistui vuonna Alueen pientalorakentaminen on käynnistynyt ja kaavaaluetta voidaan laajentaa tarpeen mukaan. Luonteva seuraava kaava-alue on rajattu oheiseen kuvaan. Pitkämäen kaavarungon havainnekuva vuodelta 1992 (Arkk.tsto A-konsultit) ja kaavoituksen eteneminen. 28

29 13. Keskustan kulttuurikorttelin kaavoitus asumisen ja palvelurakentamisen tarpeisiin Nykyisin suurelta osin rakentumaton ydinkeskustassa sijaitseva korttelialue on vajaakäyttöinen. Alueen nykyinen asemakaava perustuu ajatukseen ison kulttuurikeskuksen toteuttamiseksi kyseiselle alueelle. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä mahdollisuuksia ja tarpeita laajan kulttuurikeskuksen toteuttamiselle. Koska korttelialue sijaitsee parhaalla mahdollisella paikalla Kankaanpään taajamarakenteessa tulisi se ottaa mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Mahdolliselle kulttuurikeskukselle on löydettävissä myös muita sijoitusvaihtoehtoja esim. taidekoulun ja kaupungintalon väliseltä alueelta. Nykyisen käsityksen mukaan alue soveltuisi erittäin hyvin asuin- ja palvelurakentamisen tarpeisiin. Alueen kaavoituksella olisi mahdollista lisätä keskustan asukasmäärää ja parantaa keskustan viihtyisyyttä. 29

30 14. Käpylä, ent. meijerin alue Kankaanpään entisen osuusmeijerin alue on vanhan rakennuskaavan mukaista teollisuusaluetta. Alueelle ja sitä ympäröivään suurkortteliin (Rautatienkadulta entiselle rautatieasemalle asti) on tarpeen laatia asemakaava. Hanketta viedään eteenpäin yhteistyössä kiinteistönomistajan kanssa meijerialueen ja olevan rakennuskannan tulevan käyttötarkoituksen täsmennyttyä. Ote kaavoitustilannekartasta, josta käy ilmi, että meijerin alue ja sen viereinen rautatiealue ovat asemakaavoitetun alueen keskellä vielä ilman asemakaavaa. 15. Rauhankadun varsi Rauhankadun varren kaavoitusta on kiirehditty maanomistajien taholta ja ympäristölautakunta on jo päättänyt ottaa kohteen kaavoitusohjelmaan. Entisten rakennuskaava-alueiden asemakaavoittaminen on tärkeää mm täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Rauhankadun pohjoispäässä on myös asemakaavan muutostarvetta: Rauhankadun omakotiasutus on luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi sekä maakuntakaavassa että yleiskaavassa. Kohteen säilyttämiseksi tulisikin korttelin 178 rivitalorakentamisen mahdollistavaa, vanhentunutta asemakaavaa muuttaa. 30

31 16. Kooninkallion tuulivoimapuistoalueen laajennus Kooninkallion tuulivoimapuiston kaavoitus on käynnissä ja alue toteutuu yhdeksällä voimalalla. Kooninkallion kaavoituksessa olevan tuulivoimapuiston pohjois- ja eteläpuolella on alueita, jotka soveltuisivat tuulivoimarakentamiselle. Tuulivoimatuotannon keskittäminen yhtenäisiksi aluekokonaisuuksiksi on maisemallisesti tuotantoteknisistä syistä järkevää. Tavoitteena on luoda yhtenäinen laajempi tuulivoimapuisto Honkajoen Kirkkokallion ja Kooninkallion alueille. Kooninkallion tuulivoimapuiston laajennuksen kaavoitus on tarkoitus aloittaa vuonna

32 LÄHITULEVAISUUDESSA KAAVOITUSTA VAATIVAT ALUEET Kaavoitusohjelmaan on sisällytetty uusia kohteita, joiden kaavamuutostarve on tullut esiin yleiskaavatyön tai jonkin muun ajankohtaisen hankkeen yhteydessä. Toisaalta mukana on kohteita, jotka ovat olleet kaavoitusohjelmassa pitkään. Suunnittelun tarve on selkeästi olemassa, mutta kiireellisempien kohteiden mennessä edelle, nämä kohteet ovat siirtyneet. Hankkeiden ajankohtaistuessa mikä tahansa seuraavista kohteista voi nousta ohjelman kärkeen. Ympäristölautakunta päivittää kaavoitusohjelmaa tarpeen mukaan. 17. Halmeen alue, tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alue Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä laaditussa kaupan rakenneselvityksessä todettiin, että Kankaanpään keskustassa olisi mahdollisuuksia tilaa vaativan erikoistavarakaupan kasvulle. Tilaa vaativa erikoistavarakauppa pitää sisällään esim. huonekaluliikkeitä, rakennustarvikeliikkeitä ja autokauppaliikkeitä. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle on yleiskaavassa osoitettu varaus Halmeen alueelta Pori-Parkanotien varrelta. Jotta aluetta voitaisiin markkinoida laajemmin tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle tulisi alueen asemakaava tarkistaa ja laajentaa. 18. Paasikivenkadun varsi, tiivis pientalorakentaminen (townhouse) Keskusta-alueen tiivistämiseksi ja asumismahdollisuuksien monipuolistamiseksi on Kankaanpään keskustan alueelle suunniteltu uudenlaista tiivistä pientaloasutusta (townhouse), jollaiset ovat suosittuja esim. Keski-Euroopassa. Paasikivenkadun varsi soveltuisi hyvin tämän tyyppiseen rakentamiseen. 32

33 19. Päiväkoti Petäjäisen alueen asemakaavamuutos Päiväkoti Petäjäisen laajennusosan rakentamisen yhteydessä tehtiin alueelle tiemuutoksia, jotka tulisi päivittää asemakaavaan. Samassa yhteydessä tulisi ratkaista myös alueen muita liikennejärjestelyjä. 20. Myllymäki, Valkilantien alue Myllymäen kaupunginosan kortteli 213 (Haanpäänkadun ja Vuohiniityntien välissä) rajoittuu kaakkoisreunaltaan Valkilantien katualuevaraukseen. Katualue on leveydeltään 40 metriä, mikä vastaa pääkatujen leveyttä. Pääkatu ei ole toteutunut asemakaavan mukaisesti vaan kaupunginosan pääkatuna toimii Vuohiniityntie, johon Valkilantie nykyisellään liittyy T-liittymällä. Tämä järjestely tulee osayleiskaavaluonnoksen mukaan säilymään myös tulevaisuudessa, joten asemakaavaa tulisi muuttaa korttelin 213 ja Valkilantien katualuevarauksen osalta. Muutoksessa voisi selvittää yritystonttien tarvetta ostaa lisämaata tonttiinsa kavennettavasta katualuevarauksesta. 21. Kankaanpään liittymän alue Valtatien 23 ja kantatien 44 liittymän lounaispuolella olevan maa-alueen omistajan kanssa on jo v neuvoteltu alustavasti alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä ja kohde on päädytty sisällyttämään kaavoitusohjelmaan ns. hankekaavoituskohteena. Alue muodostaa tärkeän sisääntulon Kankaanpäähän ja kaupunki on kaikissa suunnitteluvaiheissa edellyttänyt kohteelta maisemallisesti korkeatasoista toteutusta. Yleiskaavatyön yhteydessä laadittu kohdesuunnitelma Ilmakuva Kankaanpään liittymän alueesta vuodelta Vireillä olevan keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä alueelle laadittiin kohdesuunnitelma, jossa tutkittiin mm. maakuntakaavaehdotukseen sisältyvän eritasoliittymävarauksen ratkaisumallia (kuva yllä). Yleiskaavaluonnoksessa liittymän viereinen alue on osoitettu huoltoasema-alueeksi. Asemakaavatyö käynnistyy mahdollisen hankkeen edellyttämässä aikataulussa. 33

34 22. Jämintien varsi Alue on kaupunkirakenteessa keskeistä, osin kaupungin ja osin yksityisessä omistuksessa olevaa entistä rakennuskaava-aluetta. Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on alueelle visioitu täydennysrakentamista Jämintien varteen vanhan rakennuskaavan puistoalueelle ja osin hyödyntäen ylileveää Jämintien katualuevarausta. Täydennysrakentamisella voitaisiin tarjota vaihtoehtoista keskusta-asumista ja muokata kaupungin sisääntulonäkymää korkeatasoisen houkuttelevaksi. 23. Käpylä, Kruunuhaan alue Ote osayleiskaavatyön yhteydessä laaditusta kohdesuunnitelmasta: Visio Jämintien varren urbaanista kaupunkiasumisesta. Alue on kaupunkirakenteessa keskeistä, yksityisessä omistuksessa olevaa entistä rakennuskaava-aluetta, jonka asemakaavoitus ajankohtaistuu hankkeiden myötä. Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on alueelle laadittu kohdesuunnitelma ja visioitu keskustan kaupallisten palveluiden lisärakentamista Citymarketin ympäristöön. Osayleiskaavaan on osoitettu Paasikivenkadun ja Käpylänkadun jatkeiden muodostama kokoojakatulenkki, jonka etelän puoleinen alue on varattu keskustatoimintojen laajentumisalueeksi. Ote osayleiskaavatyön yhteydessä laaditusta kohdesuunnitelmasta ns. Kankaanpeltojen alueella. Alue tarjoaa mahdollisuuksia keskustatoimintojen laajentamiseen. 34

35 24. Kelankaaren Y-tontti Kaupunginhallitus on varannut Kelankaaren varressa olevan korttelin 744 Kehitysvammaisten Palvelusäätiölle 15-paikkaista asumispalveluyksikön toteuttamista varten. Säätiön ilmoituksen ja alustavien luonnosten mukainen rakennustarve vastaa noin puolta korttelin 2500 kem 2 :n rakennusoikeudesta, mutta 1-kerroksiseen rakentamiseen tarvittaisiin tontin pinta-alasta yli puolet. Hankkeen toteuttamista valmisteltaessa asemakaavaa tulisikin muuttaa siten, että korttelia laajentamalla jätettäisiin mahdollisuus alueen koko rakennusoikeuden hyödyntämiseen tulevaisuudessa. 25. Lohikko Lohikon Metsärinteentien alue on saatu kaupungin jätevesiverkon piiriin. Tämä kylän ydinalue tulisi asemakaavoittaa. Ns. lievealueselvityksen yhteydessä alueelle on laadittu alustava kaavarunko vuonna Alueella on jonkin verran myös kaupungin maanomistusta. Vireillä oleva osayleiskaavatyö ohjaa tulevaa asemakaavoitusta. 26. Jyränkylä Jyränkylän alue on saatu kaupungin jätevesiverkon piiriin. Alueelle kohdistuu rakentamispaineita ja se tulisi asemakaavoittaa. Ns. lievealueselvityksen yhteydessä vuonna 2006 alueelle on laadittu alustava kaavarunko. Vireillä oleva osayleiskaavatyö ohjaa tulevaa asemakaavoitusta. 27. Niinisalon osa-alue (Esan Levykaluste ympäristöineen) Kaavahanke tuli vireille alueella toimivan Esan Levykaluste Oy:n laajennustarpeen vuoksi. Kaavan laatijana toimi AirIx Ympäristö Oy. Suunnittelualue käsitti Niinisalonkadun, Taulunojantien, Kievarinkadun ja Lampisenkadun välisen alueen. Asemakaavaehdotus valmistui 2007 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan Hyväksymispäätöksestä valitettiin Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksellään kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksen. Kaupunki valitti asiasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KH ), joka kuitenkin päätti pysyttää Turun hallinto-oikeuden päätöksen. Kaava kumottiin, koska sen katsottiin perustuneen riittämättömiin selvityksiin. Asemakaavatyö tulisi käynnistää uudelleen alusta ja laatia edellytetyt selvitykset. Suurelta osin voitaisiin kuitenkin hyödyntää jo tehtyä työtä. 35

36 28. Sevionranta Yleiskaavatyön yhteydessä on päädytty luopumaan Ruokojärveä kiertävästä rantapuistosta Kankaanpään Opiston ja Sevionrannan kohdalla, koska niiden etelänpuoleisenkin pientaloalueen tontit ulottuvat rantaan saakka ja tämä tilanne on vahvistettu asemakaavalla vuonna Tontinomistajien niin halutessa voitaisiin asemakaavaa muuttaa ja myydä järven rannassa oleva lisäalue tontteihin. Mahdollinen lisärakentaminen tulee kaavassa määritellä tarkoin maisemaan sopivaksi. Ote osayleiskaavasta Sevionrannan ja Kankaanpään Opiston kohdalta. 29. Reiman pelto Ympäristökeskus ja tekninen keskus ovat yhdessä järjestetyssä suunnittelupalaverissa arvioineet mitkä alueet soveltuisivat parhaiten lähitulevaisuudessa asuntoja teollisuusrakentamiseen. Suunnittelukokouksessa todettiin että Reiman omakotialueen ja Jämintien välinen alue olisi yksi mahdollinen lähitulevaisuuden asuntorakentamisalue. Alueen todettiin soveltuvan asuntorakentamiseen, koska sen toteuttaminen parantaisi liikenneturvallisuutta. Alue soveltuisi hyvin asuntorakentamiseen myös yhdyskuntatekniikan ja rakennettavuuden kannalta. Kyseisen liikenneyhteyden toteuttamisesta on jätetty myös valtuustoaloite Alue on yksityisessä omistuksessa ja edellyttää näin ollen alueen hankkimista kaupungille tai kaavoitussopimuksen laadintaa. Ote valmisteilla olevasta yleiskaavasta 36

37 Entinen rakennuskaava-alue Kaavoitusohjelman kohteet H2, 1, 4, 8, 9 ja 17 sisältävät maalaiskunnan aikana vahvistunutta rakennuskaavaa. Näiden lisäksi ko. aluetta on vielä Ruokojärven rannassa. Alue on ollut rakennuskiellossa kuntamuodon muutoksesta 1967 lähtien. Kielto umpeutui ja kaavat tulivat voimaan asemakaavana. Kaupunginhallitus arvioi kaavojen ajantasaisuutta , mistä lähtien ko. alueet ovat jälleen olleet rakennuskiellossa kaavojen vanhentuneisuuden vuoksi. Kieltoa on jatkettu KH:n päätöksellä ja se on voimassa vielä asti. MYÖHEMMIN KAAVOITETTAVAT ALUEET Ohjelmakauden ulkopuolelle jäävät kohteet (mustalla rajatut alueet kartalla 2) Ohjelmakauden ulkopuolelle jää kohteita, joiden kaavoitus on kuitenkin arvioitu lähitulevaisuudessa tarpeelliseksi. Asuntorakentamisen tulevia kaavoituskohteita ovat: 30. Mettälänkangas laajennus 31. Myllymäen laajennusalue 32. Pitkämäen laajennusalue 33. Lohikkoon osoitettu alue Teollisuusrakentamisen tulevia kaavoitushohteita ovat : 34. Pansian teollisuusalueen laajennus 35. Koskenojan teollisuusalueen laajennus Muita kaavoitusta vaativia kohteita: 36. Ruokojärven länsireunan kulttuuri-, maisema- ja virkistysalue 37. Myllymäen Y-tontin asemakaavan muutos 37

38 RANTA-ASEMAKAAVAT Kankaanpään kaupungin alueella on eri järvien rannoilla rantakaavoitettua aluetta yhteensä 607,44 ha. Pinta-alaa on viimeksi kasvattanut vuonna 2009 hyväksytty Pikku- Mateen lounaisosan ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavan laatiminen on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pääsääntöisesti maanomistajien asia. Rantojen suunnittelutilanne on Kankaanpäässä melko hyvä, kun lisäksi Venesjärven, Vihteljärven ja Karvianjokilaakson alueilla on kaupungin laatimat oikeusvaikutteiset yleiskaavat. Kankaanpäässä ei tätä kaavoituskatsausta laadittaessa ole vireillä yhtään rantaasemakaavahanketta. 38

39 MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT HANKKEET Pohjois-Satakunnan aluearkkitehtitoiminta Kankaanpään kaupunki on tehnyt sopimuksen Honkajoen, Jämijärven, Siikaisten, Karvian ja Merikarvian kanssa aluearkkitehtipalveluiden myymisestä. Kankaanpään kaupungin ympäristökeskus tarjoaa asiantuntijapalveluita kaavoitukseen, rakentamiseen, kulttuuriympäristön hoitoon, kiinteistön muodostukseen ja kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Palveluita myydään resurssien puitteissa. Ilmari Mattila toimii kuntien asiantuntijana ja osallistuu viranomaisyhteistyöhön maakunnallisissa hankkeissa. Ilmari Mattila toimii aluearkkitehtitoiminnasta vastaavana henkilönä Kankaanpään kaupungilla. Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Jämijärven, Kankaanpään, Karvian ja Siikaisten kunnat ovat käynnistäneet yhteisen hankkeen, jossa kunnat yhdessä pyrkivät valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kaavoittamaan seudullisesti tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvia alueita. Hankkeeseen on haettu rahoitusta Ympäristöministeriöltä, jolla katetaan pääosa hankkeen kustannuksista. Kaavoitustyö lähti käyntiin neljän kunnan kaikki alueet kattavalla esiselvityksellä, jossa haettiin tuulivoimatuotannolle parhaiten sopivat alueet. Kaavoitustyö käynnistettiin viidellä alueella samanaikaisesti. Alueiden yhteispintaala on 90 km 2. Alustavien suunnitelmien mukaan kaava-alueet mahdollistaisivat 110 tuulivoimalan rakentamisen. Kaavoitustyö on käynnistynyt mittavilla selvitystöillä ja tuulivoimakaavoituksen vaikutuksiin liittyvillä arvioinneilla. Hankkeen tavoitteena on edistää tuulivoimatuotantoa kuntien alueilla. Toisena tavoitteena on turvata maanomistajien etu luomalla yhtenäisiä käytäntöjä mm. tuulivoimatuotantoon käytettävien maiden vuokraukseen. Kaavat on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2014 alussa. Toteutuessaan tuulivoimapuistoilla olisi merkittävät investointi-, työllisyys- ja verovaikutukset seutukunnalle. 39

40 ARVIO TONTTITARJONNAN RIITTÄVYYDESTÄ Pitkämäen alueelta on vuoden 2013 aika varattu neljä tonttia ja myyty neljä tonttia. Käpylästä saatiin keväällä myyntiin uusia omakoti- ja rivitalotontteja sekä yksi asuin-/liiketontti. Alueelta varattiin muutaman kuukauden kuluessa kaikki omakotija rivitalotontit, yhteensä 14 tonttia, joista 4 on jo myyty. Pitkämäessä on vielä vapaana tontteja ja talousarviossa on varauduttu alueen yhdyskuntatekniikan laajentamiseen vuodelle 2014, jolloin alueelle saadaan myyntiin uusia tontteja. Kaivola II alueen kaavoitus on käynnistetty, ja alueen puuston harvennus on aloitettu. Yhdyskuntatekniikkaa aletaan rakentaa ensisijaisesti Höyläkadun ja Talttakadun osalta, jolloin myyntiin saadaan 14 tonttia. Tämä sijoittuu aikataulullisesti vuoden 2014 kevätkesään. Syksyllä 2013 saatiin myös hankittua Mettälänkankaalta alue kaupungin omistamien alueiden yhteydestä. Alueella voidaan vuoden 2014 aikana käynnistää asemakaavoitus asuntoalueeksi. Lisäksi Makkaramäen Karusellin alueella on käynnissä kaavoitus, jota jatketaan vuoden 2014 aikana. Kaavoituksen aikana täsmentyy uusien tonttien lukumäärä. Voidaan siis todeta, että tällä tonttitarjonnalla pystytään vastaamaan tonttien kysyntään. Maapoliittisin ja kaavoituksen keinoin turvataan riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta kaupungin strategian mukaisesti tontteja oli varattavissa keskustassa seuraavasti: Pitkämäki 16 omakotitonttia ja yksi paritalotontti. Kylissä tontteja on tarjolla seuraavasti: Veneskoski 2, Venesjärvi 1. Kaupungilla on lisäksi rivitalotontteja Kirnukalliolla 2 ja Kangasmoisionkadun varrella 1. Kerrostalotontteja on Paasikivenkadun ja Alpinkadun jatkeen varrella. Yritystontteja on tarjolla mm. Lorvikylässä Ruukinkadun varrella ja Halmeen teollisuusalueella sekä Metallikylän kaavojen alueilla. Tonttitarjontaan on pystytty vastaamaan. Suurin kysyntä vuoden sisällä on ollut kooltaan m²:n teollisuustonteista. Tonttitarjontaan voi tutustua kaupungin nettisivujen etusivun linkistä Kaupungin tonttitarjonta. 40

41 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Maankäytön suunnittelusta vastaa Kankaanpäässä ympäristölautakunta, jolle kuuluvat myös mittaus- ja kiinteistötoimen sekä rakennusvalvonnan asiat. Ympäristölautakunnan kokoonpano kaudella on: Jäsen Jari Koivisto, pj. Sami Ojala, vpj. Anne Hakala Kauko Kerola Kalle Komppa Arno Koskela Oili Lehtonen Irmeli Rosenberg Eevaliisa Toivola Henkilökohtainen varajäsen Sari Mäki Marko Leponiemi Elina Lindroos Petri Ylikoski Mikko Korpela Aatos Kangas Ville Kiviharju Nina Rajamäki Kirsi Hietikko Kaupunginhallituksen edustajana ympäristölautakunnassa on Keijo Kerola ja varaedustajana Hely Alhainen. Kaavoitusta koskevat asiat saavat lopulliset päätöksensä yleensä kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. 41

42 YHTEYSTIEDOT - Ilmari Mattila, kaupunginarkkitehti puh ilmari.mattila(at)kankaanpaa.fi - Marjo Lahtinen, suunnitteluavustaja, puh marjo.lahtinen(at)kankaanpaa.fi - Janne Tuomisto, maankäyttöinsinööri, puh janne.tuomisto(at)kankaanpaa.fi - Samir Abboud, projektipäällikkö tuulivoimakaavoitus, puh samir.abboud(at)kankaanpaa.fi Kankaanpään kaupunki laatii kaavoja myös Merikarvian, Siikaisten, Honkajoen, Karvian ja Jämijärven kunnille aluearkkitehtitoimintaan liittyvänä palveluna. KANKAANPÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO Kaupungintalo, 3.kerros, Kuninkaanlähteenkatu 12, PL 36, KANKAANPÄÄ 42

43

44