KAAVOITUSKATSAUS 2012 JA KAAVOITUSOHJELMA

Transkriptio

1 1

2 KAAVOITUSKATSAUS 2012 JA KAAVOITUSOHJELMA SISÄLTÖ: sivu Esipuhe 3 Kaavajärjestelmä 4 Kaavoitusmenettely 6 Maakuntakaavoitus 9 Yleiskaavoitus 11 * Vuonna 2012 valmistuneet yleiskaavat 12 * Vireillä olevat yleiskaavat 14 Asemakaavoitus 15 * Vuonna 2012 valmistuneet asemak. 16 * Vireillä olevat asemakaavat 17 * Vuosina kaavoitettavat alueeet 22 * Lähivuosina kaavoitusta vaativat alueet 24 * Myöhemmin kaavoitettavat alueet 28 Ranta-asemakaavat 30 Muut maankäyttöön liittyvät hankkeet 30 Arvio tonttitarjonnan riittävyydestä 31 Ympäristölautakunta 32 Yhteystiedot 33 LIITTEET: Kartta 1 Kartta 2 Kartta 3 Yleiskaava- ja ranta-asemakaavahankkeet Asemakaavahankkeet Keskustan yleiskaava 2

3 Kankaanpään keskustaa kuva kesältä

4 ESIPUHE Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsaus kertoo siis Kankaanpään kaupunkisuunnittelun ajankohtaisista asioista. Kaavoitusohjelmassa esitellään tulossa olevia hankkeita. Asiakirja on Kankaanpäässä vakiintuneen käytännön mukaisesti laadittu syksyisin liittyen talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun. Hankkeiden kiireellisyysjärjestys elää ja uusia kohteita otetaan ohjelmaan tarpeen mukaan. Tietoa suunnitelmista ja niiden käsittelyvaiheista saa internetistä kaupungin kotisivuilta Merkittävimpänä suunnittelutehtävänä on ollut keskustan ja sitä ympäröivien kylien (Hapua, Jyränkylä, Lohikko, Narvi) osayleiskaavan laadinta, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi Yleiskaava on kaupungin kehittämisen keskeinen ohjausväline. Asemakaavoituksella vastataan ajankohtaisiin haasteisiin, turvataan tonttitarjonta, yrityselämän hankkeiden toteutuminen ja kaavojen ajantasaisuus. Maankäytön suunnittelussa pyritään avoimuuteen. Hankkeista tiedotetaan jo suunnittelun käynnistyessä; jokaisesta kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallisille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun sen eri vaiheissa. Tästä raportista löytyy tietoa kaavajärjestelmästä, kaavojen käsittelyvaiheista ja vaikutusmahdollisuuksista. Kaikissa kaupunkisuunnittelua koskevissa asioissa voi kääntyä ympäristökeskuksen suunnittelutoimiston puoleen. Yhteystiedot löytyvät raportin lopusta ja päivittyvät kaupungin nettisivuilla. Kankaanpäässä YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO Ilmari Mattila Kaupunginarkkitehti 4

5 KAAVAJÄRJESTELMÄ Suomen kaavajärjestelmä koostuu eri asteisista maankäyttöä säätelevistä määräyksistä ja kaavoista, joista järjestyksessä ylemmät on otettava huomioon alempiasteisten sisällössä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yleistavoitteet ovat luonteeltaan periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet taas ovat suunnittelua koskevia velvoitteita, jotka on otettava huomioon kaikilla kaavatasoilla. Alueidenkäyttötavoitteiden pääkohdat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisiin tavoitteisiin voidaan lukea myös: - EU-direktiivien määräykset (esim. liito-orava), - Lait (mm. maankäyttö- ja rakennuslaki, rakennussuojelulaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, muinaismuistolaki ja metsälaki Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteisin maankäytön suunnittelujärjestelmän kaavoista. Se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteitten kanssa. Maakuntakaavan laatimisesta huolehtii maakunnan liitto, valmiin kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Yleiskaava Yleiskaava on kunnan yleispiirteisen maankäytön suunnitelma. Yleiskaavassa määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö yleispiirteisesti, esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti. Yleiskaavalla ohjataan yksityiskohtaisempaa asemakaavoitusta. Ranta- ja kyläalueilla yleiskaavalla voidaan ohjata suoraan rakentamista. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai osayleiskaavana kunnan osaa. Rantojen rakentamisen säätelyyn on vakiintunut tapa laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka mukaiset rantarakennusluvat voidaan myöntää ilman poikkeamislupamenettelyä. 5

6 Asemakaava Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka säätelee tarkasti rakentamista ja muita ympäristön muotoutumiseen vaikuttavia toimenpiteitä alueellaan. Asemakaavassa määritellään, mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavan laatimisesta vastaa kunta, asemakaavan hyväksyy kunta. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan yleensä laadituttaa maanomistaja omalle maalleen. Ranta-asemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mutta asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoitteita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. 6

7 KAAVOITUSMENETTELY Kaavoitusohjelman kohde Maanomistajan tai haltijan aloite Ympäristölautakunnan päättää aloittamisesta ja palkkiosta (Maankäyttösopimus) Kunta ilmoittaa kaavan vireille tulosta ja laaditusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta valmistelumateriaaleineen (Yleiskaavoituksesta tiedotetaan kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille. Asemakaavoituksesta ilmoitetaan kirjeitse kaikille maanomistajille).tässä yhteydessä osallisille annetaan mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta osalliset ja muut kuntalaiset saavat tietoja lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. MRL 62, 63 Mahdollisesti viranomaisneuvottelu, neuvottelun järjestämisestä tulee keskustella alueellisen Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa 66 Valmisteluvaiheen kuuleminen ja kaavaluonnoksen laadinta merkittävissä kaavahankkeissa. - Ympäristölautakunta asettaa Luonnoksen/luonnokset nähtäville jotta osallisilla on mahdollisuus arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. -tiedottaminen osallistumissuunnitelman mukaisesti (kirje, kuulutus, tiedotustilaisuus). 7

8 Kaavaehdotuksen laadinta Ympäristölautakunta käsittelee ehdotuksen ja esittää hallitukselle ehdotuksen asettamista nähtäville. Kaupunginhallitus asettaa ehdotuksen nähtäville ja pyytää lausunnot, nähtävilläoloaika 30 päivää (14 päivää lähinnä vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos) mahdollisten muistutusten tekemistä varten (Yleiskaavoituksesta tiedotetaan kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille. Asemakaavoituksesta ilmoitetaan kirjeitse kaikille maanomistajille) Yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunnot 1. Satakuntaliitolta, 2. kunnalta, jonka alueiden käyttöön kaava vaikuttaa ja tarpeen mukaan Varsinais-Suomen Ely-keskukselta sekä muilta yleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä esim. tielaitos ja museo. Kirjallinen ilmoitus ulkopaikkakuntaisille viikkoa ennen nähtävillä oloa. - Asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunnot 1. Satakuntaliitolta, jos kaava saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyjä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita, 2. Varsinais-Suomen Ely-Keskukselta jos kaava saattaa koskea valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita luonnonsuojelun tai rakennussuojelun kannalta merkittävää aluetta tai kohdetta tai maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi varattua aluetta, 3. kunnalta, jonka alueiden käyttöön kaava vaikuttaa ja tarpeen mukaan muilta viranomaisilta, joiden toimialaa asemakaavassa käsitellään, sekä asemakaavan kannalta keskeisiltä yhteisöiltä. Ympäristölautakunta käsittelee muistutukset ja lausunnot hallitusta varten. Muistutuksen tehneille on ilmoitettava kunnan perusteltu kanta, jos he ovat sitä pyytäneet. Yleiskaavassa viranomaisneuvottelu (jos järjestetty myös aloitusvaiheessa), johon kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Kaupunginhallitus tekee esityksen kaavan hyväksymisestä kaupunginvaltuustolle 8

9 Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan Hyväksymisestä tiedotettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoituksen on oltava taululla vähintään 14 päivää. Nähtäville asettamisesta alkaa valitusaika, joka on kunnallisvalituksessa 30 päivää (kuntalaki 93 ). Kunta toimittaa Varsinais-Suomen Ely-keskukselle hyväksymispäätöksen ja kaavakartan ja selostuksen. Materiaali toimitetaan myös niille, jotka ovat sitä nähtävillä ollessa pyytäneet. (Maanomistajat ja muistutuksentekijät)67 Huom. Voimaantulokuulutus kaavan saatua lainvoiman. Mahdollisuus tehdä perusteltu valitus Turun Hallinto-oikeudelle. Ely-keskuksella on mahdollisuus tehdä oikaisukehotus kaavan hyväksymispäätöksestä ennen valituksen tekemistä. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollista valittaa Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen, joka antaa lopullisen päätöksen. Voimaantulokuulutus niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Voimaantulokuulutuksen jälkeen kaava on lainvoimainen. 9

10 MAAKUNTAKAAVOITUS Satakunnan maakuntakaava Maakuntakaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana, eli siinä ovat mukana kaikki maakunnan kunnat sekä kaikki alueidenkäyttömuodot eli toiminnot. Maakuntakaava toimii valtakunnallisten, ylimaakunnallisten, maakunnallisten, seudullisten ja ylikunnallisten alueidenkäyttökysymysten yhteen sovittajana. Se on ohjeena kuntakaavoitukselle ja viranomaisten muulle alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Kuntien paikalliset alueidenkäyttökysymykset käsitellään kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Ote Satakunnan maakuntakaavaehdotuksesta 1: Kankaanpään keskustan kohdalta Satakunnan maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan

11 Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 (tuulivoima) Satakuntaliitossa on vireillä maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 laatiminen, jossa osoitetaan tuulivoimarakentamiselle parhaiten soveltuvat manneralueet Satakunnassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 on edennyt ehdotusvaiheeseen. Vaihemaakuntakaava oli nähtävillä ehdotuksena Saatujen lausuntojen perusteella vaihemaakuntakaavaehdotus saatettiin uudelleen valmisteluun. Arvioitu kaavan hyväksymiskäsittelyn ajankohta on joulukuussa Kankaanpää ja muut Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushankkeessa mukana olevat kunnat ovat luonnos- ja ehdotusvaiheen lausunnoissaan vaatineet Pohjois- Satakunnassa yleiskaavoitettavien tuulivoimapuistojen osoittamista vaihemaakuntakaavassa. Tarkemmat tiedot maakuntakaavoista löytyvät osoitteesta 11

12 YLEISKAAVOITUS (KARTTA 1) VALMIIT YLEISKAAVAT Yleiskaava määrittelee yleispiirteisesti kaupungin alueidenkäytön mm. asumisen, liikenteen ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia joko koko kaupungin alueelle tai rajatulle alueelle, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kankaanpään kaupungissa on osayleiskaavoja yhteensä hehtaarin alueella seuraavasti: Taajamien (Keskusta ja Niinisalo) osayleiskaava 1992 (oikeusvaikutukseton) Majajärven osayleiskaava 1990 (oikeusvaikutukseton) Venesjärven osayleiskaava 1996, tarkistettu 2012 Vihteljärven - Niemenkylän osayleiskaava 1999 Karvianjokilaakson osayleiskaava 2006 Keskustan osayleiskaava

13 VUONNA 2012 VALMISTUNEET YLEISKAAVAT Y1 Keskustan osayleiskaava hyväksytty (ei vielä lainvoimainen, oikaisukehotus ja valitusprosessi kesken) Kaupunginhallituksen päätöksellä on käynnistetty oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta keskustaajamaan ja sen lähikyliin Hapualle, Lohikkoon, Jyränkylään ja Narviin. Keskustan osayleiskaavan on osoitettu eri toiminnoilla parhaiten soveltuvat alueet. Osayleiskaavalla tiivistetään keskustan yhdyskuntarakennetta. Kaavoitusratkaisut tukevat Kankaanpään keskustan kehitystä entistä elinvoimaisemmaksi ja monipuolisemmaksi kaupunkiympäristöksi, jonka vahvuuksia ovat palveluiden ja työpaikkojen läheisyys sekä mielenkiintoiset katutilat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Osayleiskaava tukee tavoitetta ehjästä ja energiagigatehokkaasta kaupunkirakenteesta, mikä antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden tehdä vastuullisia valintoja niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Suunnitelma vastaa ilmastomuutoksen haasteisiin luomalla lähtökohdat vähäenergisen kaupunkiympäristön toteuttamiselle. Keskustan osayleiskaavan vaiheet 1. Kaupunginhallitus teki päätöksen kaavan kaavoitustyön käynnistämisestä Kaavan laatijaksi valittiin Eriksson Arkkitehdit OY. 3. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksesta saatiin 26 lausuntoa, 76 kirjallista huomautusta ja 33 kylätilaisuuksissa saatua huomautusta. Saadun palautteen perusteella kaavaluonnokseen tehtiin yli 60 muutosta. 4. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin 18 lausuntoa ja jätettiin 21 muistutusta. Saadun palautteen pohjalta kaavaehdotukseen tehtiin 24 muutosta, joista merkittävin oli Narvin alueen jättäminen pois hyväksymiskäsittelyyn menevästä osayleiskaavasta. Syynä Narvin alueen pois jättämiseen oli Narvin kyläalueella vireillä oleva louhoslupa. Se että tuleeko Narvin kyläalueelle louhos vai ei vaikuttaa keskeisesti alueen tuleviin maankäyttöratkaisuihin. Narvin kylän osalta yleiskaavoitusta jatketaan kun louhoslupapäätös on saanut lainvoiman. 5. Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan osayleiskaavan Kankaanpään keskustan osayleiskaavaan voi tutustua kaupungin nettisivuilla: 13

14 Y2 Venesjärven osayleiskaavan muutos Venesjärven kyläyhdistys ry on tehnyt aloitteen Venesjärven osayleiskaavan päivittämisestä. Puutteina yleiskaavassa on nähty mm. tonttitarjonnan vähäisyys, maankäytön rajoitukset kuten sorakuopat sekä tonttivarannon sijaitseminen sellaisten maanomistajien alueella, jotka eivät halua tontteja myydä. Ympäristölautakunta on käsitellyt asiaa ja kyläyhdistyksen täsmennettyä tavoitteitaan esittänyt kaupunginhallitukselle osayleiskaavan muutostyön käynnistämistä. Kaavan laatijana toimi aluearkkitehti Ilmari Mattila. Venesjärven osayleiskaava vuodelta 1996 on kaavamuutostyön yhteydessä digitoitu ja yleiskaavamääräyksiä on tarkoitus päivittää. Osayleiskaavamuutoksella osoitetaan uusia rakennuspaikkoja kyläkeskuksen alueelle asuntorakentamisen tarpeisiin ja muutetaan kaavamääräyksiä vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä. Kaavamuutoksessa osoitetaan myös vuoden 1995 jälkeen alueella tapahtuneet muutokset ja pienet korjaustarpeet. Osayleiskaavakartta on muutettu kaavamuutoksen yhteydessä digitaaliseen muotoon. Venesjärven osayleiskaavan keskeisin muutos on uusien erillispientaloalueiden osoittaminen kaavassa. Näille alueille on osoitettu 19 uutta rakennuspaikkaa. Kaavamuutoksessa M-alueita (maa- ja metsätalousvaltainen alue) ja MU-alueita (Maa- ja metsätalousalue, jolla on ympäristöarvoja) on muutettu AO-alueiksi (Erillispientalojen alue). Venesjärven osayleiskaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnosmateriaali ovat olleet nähtävillä MRL 62, MRA 30 mukaisesti välisen ajan eikä huomautuksia ole esitetty. Yleiskaava oli nähtävillä ehdotuksena välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin yhdeksän lausuntoa ja kaksi muistutusta. Kaavaa korjattiin saadun palautteen perusteella. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Venesjärven osayleiskaavan Venesjärven osayleiskaavaan voi tutustua kaupungin sivustolla 14

15 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT Alahonkajoen tuulivoimapuistona osayleiskaava Alahonkajoen tuulivoimapuiston osayleiskaava on osa Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanketta, jossa kaavoitetaan Kankaanpään, Jämijärven, Karvian ja Siikaisten kuntiin yhteensä viisi tuulivoimapuistoa. Tuulivoimapuistoilla on kunnan kuntien kannalta merkittävät investointi- ja verotulovaikutukset. Alahonkajoen tuulivoimapuiston yleiskaavan alue on kooltaan 11,5 km2. Tavoitteena on osoittaa kaava-alueelle 17 tuulivoimalaa. Alue muodostaa laajan kokonaisuuden yhdessä Honkajoen puolella sijaitsevan rakenteilla olevan tuulipuiston ja Honkajoella lähiaikoina kaavoitettavan tuulivoimapuiston kanssa. Alue on pääosin metsätalous- ja turvetuotantoaluetta. Suunnittelualueeseen kuuluu, n. 30% alueen kokonaispinta-alasta, EO3 merkinnällä olevia turvetuotantoalueita. Suunnittelualueen läheisyydessä n. 1,5 km etäisyydellä kulkee 110 kw voimalinja. Puisto olisi liitettävissä myös Honkajoen ja Kankaanpään sähköasemiin. Voimaloiden lopulliseen sijoitteluun vaikuttavat alueella turvetuotannon mahdolliset maankäytön tarpeet sekä Karviajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet, jotka sijaitsevat 2-3 km päässä suunnittelualueen eteläkärjestä. Muita kaavoituksellisia rajoitteita alueella ei ole. Alueen maanomistajien kanssa on käyty neuvottelu ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaava-alueesta on laadittu vuoden 2012 aikana laajat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Kaavaluonnos tulee nähtäville talven aikana. 15

16 ASEMAKAAVOITUS (KARTTA 2) Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti alueiden käyttö ja rakentamistapa: rakennusoikeus, rakennusten korkeus ja rakennusten sijainti tontilla. Asemakaava tai asemakaavan muutos laaditaan joko kaupungin tai maanomistajien aloitteesta. Kaavat laatii yleensä ympäristökeskuksen suunnittelutoimisto. Kankaanpään kaupungissa on vahvistettua asemakaavaa yhteensä 960,83 ha (rasteroitu alue kartalla 2). Vanhaa, maalaiskunnan aikaista rakennuskaavaa (nyk. myös asemakaava) on jäljellä vielä 71,55 ha. VUONNA 2012 VALMISTUNEET ASEMAKAAVAT Vanha hautausmaa Seurakunnan aloitteesta ympäristölautakunta päätti ottaa vanhan hautausmaan asemakaavan muutostyön laadittavaksi. Kaava-alue käsittää Laviantien ja Keskuskadun välisen alueen Toivontien ja Kappelinpuiston välissä. Asemakaavan aloituskokous järjestettiin ja OAS käsiteltiin ympäristölautakunnassa Kaavamuutos turvaa Kappelinpuiston säilymisen nykyisen levyisenä ja toisaalta hautausmaan huoltopihan järjestelyt. Seurakunnan toivomuksesta hanke jäi kuitenkin tuolloin lepäämään. Kaavatyötä on jatkettu uudelleen syksyllä Ympäristölautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen MRL 62 :n mukaiseen laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelyyn. Kankaanpään seurakunnalta ja kaupungin ao. lautakunnilta sekä Satakunnan Museolta pyydettiin lausunnot luonnoksesta. Vilkkaimman keskustelun sai aikaan kaavaluonnokseen sisältynyt esitys montun osoittamisesta osittain rakentamiskäyttöön. - Ympäristölautakunta käsitteli kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja päätti niiden perustella tehtävistä muutoksista sekä em. montun periaateratkaisun säilyttämisestä. - Keskustan osayleiskaavan luonnoksen käsittelyn yhteydessä keskustelu montun tulevaisuudesta kiihtyi. Kansalaismielipiteen mukaisesti päädyttiin lopulta siihen, että monttu merkitään yleiskaavaan virkistysalueeksi. - Asemakaavaehdotus laaditaan em. yleiskaavatyön yhteydessä tehdyn linjauksen mukaisesti. - Kaavaehdotus on ollut nähtävillä välisen ajan. Nähtävillä oloaikana ei ole jätetty yhtään muistutusta. - Kaavaehdotuksesta on saatu Satakunnan Museon ja Kankaanpään seurakunnan lausunnot. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut, että se ei katso lausunnon antamista tarpeelliseksi. Saadut lausunnot eivät edellyttäneet kaavan muuttamista. - Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vanhan hautausmaan asemakaavan

17 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 1. Ruokorinteen asemakaavan muutos Kaavamuutosalue sijaitsee Kankaanpään ydinkeskustassa ns. Ruokorinteen alueella Tapalankadun, Päivikenkadun ja naapurikiinteistöjen rajaamalla alueella. Kaavamuutosalueen pinta-ala on 0,5 ha. Kaavatyö on käynnistetty maanomistaja L&A Kulmala Oy:n aloitteesta. L&A Kulmala Oy omistaa voimassa olevan kaavan mukaisen tontin 1 ja osan tontista 4. Voimassa olevassa kaavassa Päivikenkadun kolmelle tontille saa kullekin rakentaa III (2/3) kerroksisen (eli kolmannen kerroksen ala voi olla 2/3 alemmista) 800 k-m2:n suuruisen asuinrakennuksen. Kaavaa on esitetty muutettavaksi siten että keskimmäinen kerrostalotontti poistetaan ja kahteen jäljelle jäävään tonttiin lisätään rakennusoikeutta. Jotta kaava olisi rakentamiskelpoinen on esitetty kerrosluvun kasvattamista viiteen kerrokseen. Kaavamuutoksesta järjestettiin kiinteistön omistajia koskeva neuvottelutilaisuus Kaavan tavoitteena on osoittaa kaavamuutosalueen rakennusoikeus kahdelle tontille. Kaavan kerrosluvun tavoitteena on viisi kerrosta. Kerrosluvun kasvattaminen edellyttää myös rakennusoikeuden kasvattamista. Kaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on muuttaa kaavaa siten että parannetaan alueen näkymiä rakennusmassoja vähentämällä. Samalla parannetaan tonttien rakentumismahdollisuuksia. Asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksesta saatiin 3 mielipidettä. 17

18 2. Lorvikylän/ Vatajan asemakaavan muutos Suunnittelualue sijaitsee Lorvikylän teollisuusalueella. Suunnittelualue rajoittuu Pori- Parkano-rautatien, Rautatienkadun, Rinnepolun, Lorvipuiston ja naapurikiinteistöjen rajaamalle alueelle. Kaavatyö on käynnistetty Maalaistuote Vataja Oy:n aloitteesta. Vatajan toiminta laajenee eikä nykyinen voimassa oleva asemakaava mahdollista suunniteltuja laajennuksia. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on teollisuuskortteliin 848 tulevien muutosten lisäksi osoittaa yleinen pysäköintialue LP nykyisen korttelin 847 alueelle (poistuu kaavamuutoksen toteutuessa). Asemakaavoituksen yhteydessä järjestellään myös korttelialueen tonttia 1 ja muodostetaan yksi uusi teollisuustontti. Rautatienkadun ja Kiskokadun katualueisiin tulee myös muutoksia. Katujärjestelyillä on tarkoitus parantaa myös Rautatienkadun liikenneturvallisuutta. 18

19 3. Makkaramäki, Karusellin alue Pansiantien etelän puoleisen alueen kaavoittaminen on käynnistetty ympäristölautakunnan päätöksellä Suunnittelualue on kooltaan noin 17 ha ja rajoittuu lounaassa Laviantiehen, luoteessa Pansiantiehen ja muualla maa- ja metsätalousalueeseen. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä (MRL 63 ) välisen ajan. - Ns. lievealueselvityksen yhteydessä v.2006 alueelle on laadittu alustava luontoselvitys ja kaavarunko. Alueella on sekä kaupungin että yksityistä maata. Maankäyttösopimuksin pyritään saamaan mahdollisimman suuri osa alueesta kaavoituksen jälkeen rakentamisen piiriin. - Luontoselvitys on päivitetty kesällä Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Asemakaavaluonnos on laadittu 16,8 ha:n alueelle, joka on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaupungin maalle on osoitettavissa noin viisi tonttia. Asemakaavan laatiminen ja hyväksyminen yksityisille maille edellyttää lähes kaikissa tapauksissa maankäyttösopimusten tekoa, joilla turvataan maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja kaupungin yleinen etu kaavan toteuttamiseksi. - Koska Makkaramäen asemakaava-alueella on runsaasti yksityisten omistamia alueita on kaavahanketta päätetty jatkaa vasta siinä vaiheessa kun kaupungin maapoliittinen ohjelma valmistuu ja periaatteet yksityisten alueiden kaavoittamisesta ovat selkiytyneet. Asemakaava-alueen rajaus Makkaramäen kaavarunkokartalla 19

20 4. Kaivolan laajennusalue Kaupunki hankki syksyllä 2011 omistukseensa Järventaustan Kaivolan pientaloalueeseen rajautuvan noin 9 ha alueen Opistonkadun varrelta. Kaava-alueelle on laadittu luontokartoitus kesän 2012 aikana. Alueen asemakaavoitus pientalorakentamiseen käynnistetään mahdollisimman pian. Alueelle on kaavoitettavissa noin 30 tonttia. Ote keskustan osayleiskaavasta. 20

21 5. Lohikon teollisuusalueen asemakaavan muutos 14. kaupunginosan (Lohikko) kortteleita koskevan teollisuusalueen asemakaavan tarkistaminen Vuonna 1991 laadittu Lohikon teollisuusalueen asemakaava on toteutunut vain pieneltä osaltaan. Voimassa olevassa kaavassa on useita toteutumattomia katuja ja korttelialueita. Kaavan tarpeellisuutta ja ajanmukaisuutta on syytä tarkastella, ja aluetta koskeva kaava tulee muuttaa kaupungin nykyisiä tavoitteita vastaavaksi. 21

22 VUOSINA KAAVOITETTAVAT ALUEET 6. Keskustan koulu ja ympäristö Keskustan päiväkodin kiinteistö on suljettu homeongelmien vuoksi. Viereisessä rakennuksessa toimii koululaisten iltapäiväkerho. Molemmat kiinteistöt ovat entisiä omakotitaloja ja ne ovat sekä kunnoltaan että toiminnallisilta ominaisuuksiltaan huonosti julkisiin palvelutoimintoihin sopivia. Kaupungin talouden tasapainottamisen näkökulmasta tulisi tarpeettomat kiinteistöt myydä. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus tutkia em. Taipaleenkadun ja Karjalankadun välisten tonttien muuttamista keskusta-asumiseen. Samaan kaavamuutokseen tulisi sisällyttää Keskustan koulun tontti, jolla tutkittaisiin uudisrakentamisen mahdollisuus. Osa koulun opetuksesta joudutaan nykyisellään antamaan Hapuan koululla. Keskustan koulun lisätilojen (ja iltapäivätoiminnan) tarve tulisikin koulun suunnittelutyöryhmän mielestä ratkaista mieluiten ajanmukaisella uudisrakentamisella, jonka sijoittuminen koulutontille tulisi suunnitella em. asemakaavan muutoksen yhteydessä. Nykyisen koulukiinteistön kaikki tilat tulee tietenkin ensin hyödyntää ja rakennuksen toiminnallisuutta parantaa Arkk.tsto Sivén & Takalan laatiman esisuunnitelman periaatteen mukaisesti. Vaihtoehtoisia luonnoksia Taipaleenkadun ja Karjalankadun välisten tonttien 22

23 7. Pitkämäen 2. osa.alue Pitkämäen kaavarunko laadittiin vuonna 1992 kaupungin omistamalle noin 140 ha alueelle. Alueen käyttöönotto kuitenkin siirtyi ja ensimmäisen osa-alueen asemakaava vahvistui vuonna Alueen pientalorakentaminen on käynnistynyt ja kaavaaluetta voidaan laajentaa tarpeen mukaan. Luonteva seuraava kaava-alue on rajattu oheiseen kuvaan. Pitkämäen kaavarungon havainnekuva vuodelta 1992 (Arkk.tsto A-konsultit) ja kaavoituksen eteneminen. 8. Rauhankadun varsi Rauhankadun varren kaavoitusta on kiirehditty maanomistajien taholta ja ympäristölautakunta on jo päättänyt ottaa kohteen kaavoitusohjelmaan. Entisten rakennuskaava-alueiden asemakaavoittaminen on tärkeää mm täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Rauhankadun pohjoispäässä on myös asemakaavan muutostarvetta: Rauhankadun omakotiasutus on luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi sekä maakuntakaavassa että yleiskaavassa. Kohteen säilyttämiseksi tulisikin korttelin 178 rivitalorakentamisen mahdollistavaa, vanhentunutta asemakaavaa muuttaa. 23

24 LÄHIVUOSINA KAAVOITUSTA VAATIVAT ALUEET Kaavoitusohjelmaan on sisällytetty uusia kohteita, joiden kaavamuutostarve on tullut esiin yleiskaavatyön tai jonkin muun ajankohtaisen hankkeen yhteydessä. Toisaalta mukana on kohteita, jotka ovat olleet kaavoitusohjelmassa pitkään. Suunnittelun tarve on selkeästi olemassa, mutta kiireellisempien kohteiden mennessä edelle, nämä kohteet ovat siirtyneet. Hankkeiden ajankohtaistuessa mikä tahansa seuraavista kohteista voi nousta ohjelman kärkeen. Ympäristölautakunta päivittää kaavoitusohjelmaa tarpeen mukaan. 9. Käpylä, ent. meijerin alue Kankaanpään entisen osuusmeijerin alue on vanhan rakennuskaavan mukaista teollisuusaluetta. Alueelle ja sitä ympäröivään suurkortteliin (Rautatienkadulta entiselle rautatieasemalle asti) on tarpeen laatia asemakaava. Hanketta viedään eteenpäin yhteistyössä kiinteistönomistajan kanssa meijerialueen ja olevan rakennuskannan tulevan käyttötarkoituksen täsmennyttyä. Ote kaavoitustilannekartasta, josta käy ilmi, että meijerin alue ja sen viereinen rautatiealue ovat asemakaavoitetun alueen keskellä vielä ilman asemakaavaa. 10. Sevionranta Yleiskaavatyön yhteydessä on päädytty luopumaan Ruokojärveä kiertävästä rantapuistosta Kankaanpään Opiston ja Sevionrannan kohdalla, koska niiden etelänpuoleisenkin pientaloalueen tontit ulottuvat rantaan saakka ja tämä tilanne on vahvistettu asemakaavalla vuonna. Tontinomistajien niin halutessa voitaisiin asemakaavaa muuttaa ja myydä järven rannassa oleva lisäalue tontteihin. Mahdollinen lisärakentaminen tulee kaavassa määritellä tarkoin maisemaan sopivaksi. Ote osayleiskaavasta Sevionrannan ja Kankaanpään Opiston kohdalta. 24

25 11. Myllymäki, Valkilantien alue Myllymäen kaupunginosan kortteli 213 (Haanpäänkadun ja Vuohiniityntien välissä) rajoittuu kaakkoisreunaltaan Valkilantien katualuevaraukseen. Katualue on leveydeltään 40 metriä, mikä vastaa pääkatujen leveyttä. Pääkatu ei ole toteutunut asemakaavan mukaisesti vaan kaupunginosan pääkatuna toimii Vuohiniityntie, johon Valkilantie nykyisellään liittyy T-liittymällä. Tämä järjestely tulee osayleiskaavaluonnoksen mukaan säilymään myös tulevaisuudessa, joten asemakaavaa tulisi muuttaa korttelin 213 ja Valkilantien katualuevarauksen osalta. Muutoksessa voisi selvittää yritystonttien tarvetta ostaa lisämaata tonttiinsa kavennettavasta katualuevarauksesta. 12. Kankaanpään liittymän alue Valtatien 23 ja kantatien 44 liittymän lounaispuolella olevan maa-alueen omistajan kanssa on jo v neuvoteltu alustavasti alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä ja kohde on päädytty sisällyttämään kaavoitusohjelmaan ns. hankekaavoituskohteena. Alue muodostaa tärkeän sisääntulon Kankaanpäähän ja kaupunki on kaikissa suunnitteluvaiheissa edellyttänyt kohteelta maisemallisesti korkeatasoista toteutusta. Yleiskaavatyön yhteydessä laadittu kohdesuunnitelma Ilmakuva Kankaanpään liittymän alueesta vuodelta Vireillä olevan keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä alueelle laadittiin kohdesuunnitelma, jossa tutkittiin mm. maakuntakaavaehdotukseen sisältyvän eritasoliittymävarauksen ratkaisumallia (kuva yllä). Yleiskaavaluonnoksessa liittymän viereinen alue on osoitettu huoltoasema-alueeksi. Asemakaavatyö käynnistyy mahdollisen hankkeen edellyttämässä aikataulussa. 25

26 13. Jämintie (Kärki) Marko Kärki on anonut omistamansa teollisuusalueen asemakaavan muuttamista rivitaloalueeksi. Asia on ollut esillä ympäristölautakunnassa Hankkeen on todettu edellyttävän yleiskaavallista tarkastelua. Osayleiskaavaluonnoksessa alue on kuitenkin osoitettu säilyvän TY-alueena. 14. Jämintien varsi Alue on kaupunkirakenteessa keskeistä, osin kaupungin ja osin yksityisessä omistuksessa olevaa entistä rakennuskaava-aluetta. Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on alueelle visioitu täydennysrakentamista Jämintien varteen vanhan rakennuskaavan puistoalueelle ja osin hyödyntäen ylileveää Jämintien katualuevarausta. Täydennysrakentamisella voitaisiin tarjota vaihtoehtoista keskusta-asumista ja muokata kaupungin sisääntulonäkymää korkeatasoisen houkuttelevaksi. Ote osayleiskaavatyön yhteydessä laaditusta kohdesuunnitelmasta: Visio Jämintien varren urbaanista kaupunkiasumisesta. 15. Käpylä, Kruunuhaan alue Alue on kaupunkirakenteessa keskeistä, yksityisessä omistuksessa olevaa entistä rakennuskaava-aluetta, jonka asemakaavoitus ajankohtaistuu hankkeiden myötä. Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on alueelle laadittu kohdesuunnitelma ja visioitu keskustan kaupallisten palveluiden lisärakentamista Citymarketin ympäristöön. Osayleiskaavaan on osoitettu Paasikivenkadun ja Käpylänkadun jatkeiden muodostama kokoojakatulenkki, jonka etelän puoleinen alue on varattu keskustatoimintojen laajentumisalueeksi. 26

27 Ote osayleiskaavatyön yhteydessä laaditusta kohdesuunnitelmasta ns. Kankaanpeltojen alueella. Alue tarjoaa mahdollisuuksia keskustatoimintojen laajentamiseen. 16. Kelankaaren Y-tontti Kaupunginhallitus on varannut Kelankaaren varressa olevan korttelin 744 Kehitysvammaisten Palvelusäätiölle 15-paikkaista asumispalveluyksikön toteuttamista varten. Säätiön ilmoituksen ja alustavien luonnosten mukainen rakennustarve vastaa noin puolta korttelin 2500 kem2:n rakennusoikeudesta, mutta 1-kerroksiseen rakentamiseen tarvittaisiin tontin pinta-alasta yli puolet. Hankkeen toteuttamista valmisteltaessa asemakaavaa tulisikin muuttaa siten, että korttelia laajentamalla jätettäisiin mahdollisuus alueen koko rakennusoikeuden hyödyntämiseen tulevaisuudessa. 17. Lohikko Lohikon Metsärinteentien alue on saatu kaupungin jätevesiverkon piiriin. Tämä kylän ydinalue tulisi asemakaavoittaa. Ns. lievealueselvityksen yhteydessä alueelle on laadittu alustava kaavarunko vuonna Alueella on jonkin verran myös kaupungin maanomistusta. Vireillä oleva osayleiskaavatyö ohjaa tulevaa asemakaavoitusta. 18. Jyränkylä Jyränkylän alue on saatu kaupungin jätevesiverkon piiriin. Alueelle kohdistuu rakentamispaineita ja se tulisi asemakaavoittaa. Ns. lievealueselvityksen yhteydessä vuonna 2006 alueelle on laadittu alustava kaavarunko. Vireillä oleva osayleiskaavatyö ohjaa tulevaa asemakaavoitusta. 19. Niinisalon osa-alue (Esan levykaluste ympäristöineen) Kaavahanke tuli vireille alueella toimivan Esan Levykaluste Oy:n laajennustarpeen vuoksi. Kaavanlaatijana toimi AirIx Ympäristö Oy. Suunnittelualue käsitti Niinisalonkadun, Taulunojantien, Kievarinkadun ja Lampisenkadun välisen alueen. Asemakaavaehdotus valmistui 2007 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan Hyväksymispäätöksestä valitettiin Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksel- 27

28 lään kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksen. Kaupunki valitti asiasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KH ), joka kuitenkin päätti pysyttää Turun hallinto-oikeuden päätöksen. Kaava kumottiin, koska sen katsottiin perustuneen riittämättömiin selvityksiin. Asemakaavatyö tulisi käynnistää uudelleen alusta ja laatia edellytetyt selvitykset. Suurelta osin voitaisiin kuitenkin hyödyntää jo tehtyä työtä. 20. Halmeen alue, tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alue Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä laaditussa kaupan rakenneselvityksessä todettiin että Kankaanpään keskustassa olisi mahdollisuuksia tilaa vaativan erikoistavarakaupan kasvulle. Tilaa vaativa erikoistavarakauppa pitää sisällään esim. huonekaluliikkeitä, rakennustarvikeliikkeitä ja autokauppaliikkeitä. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle on yleiskaavassa osoitettu varaus Halmeen alueelta Pori-Parkanotien varrelta. Jotta aluetta voitaisiin markkinoida laajemmin tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle tulisi alueen asemakaava tarkistaa ja laajentaa. 21. Paasikivenkadun varsi, tiivis pientalorakentaminen (townhouse) Keskusta-alueen tiivistämiseksi ja asumismahdollisuuksien monipuolistamiseksi on Kankaanpään keskustan alueelle suunniteltu uudenlaista tiivistä pientaloasutusta (townhouse), jollaiset ovat suosittuja esim. Keski-Euroopassa. Paasikivenkadun varsi soveltuisi hyvin tämän tyyppiseen rakentamiseen. 28

29 22. Päiväkoti Petäjäisen alueen asemakaavamuutos Päiväkoti Petäjäisen laajennusosan rakentamisen yhteydessä tehtiin alueelle tiemuutoksia, jotka tulisi päivittää asemakaavaan. Samassa yhteydessä tulisi ratkaista myös alueen muita liikennejärjestelyjä. Entinen rakennuskaava-alue Kaavoitusohjelman kohteet H2, 1, 4, 8, 9 ja 17 sisältävät maalaiskunnan aikana vahvistunutta rakennuskaavaa. Näiden lisäksi ko. aluetta on vielä Ruokojärven rannassa. Alue on ollut rakennuskiellossa kuntamuodon muutoksesta 1967 lähtien. Kielto umpeutui ja kaavat tulivat voimaan asemakaavana. Kaupunginhallitus arvioi kaavojen ajantasaisuutta , mistä lähtien ko. alueet ovat jälleen olleet rakennuskiellossa kaavojen vanhentuneisuuden vuoksi. Kieltoa on jatkettu KH:n päätöksellä ja se on voimassa vielä asti. MYÖHEMMIN KAAVOITETTAVAT ALUEET Ohjelmakauden ulkopuolelle jäävät kohteet (mustalla rajatut alueet kartalla 2) Ohjelmakauden ulkopuolelle jää kohteita, joiden kaavoitus on kuitenkin arvioitu lähitulevaisuudessa tarpeelliseksi. Asuntorakentamisen tulevia kaavoituskohteita ovat: 23. Mettälänkangas 24. Myllymäen laajennusalue 25. Pitkämäen laajennusalue 26. Lohikkoon osoitettu alue Teollisuusrakentamisen tulevia kaavoitushohteita ovat : 27. Pansian teollisuusalueen laajennus 28. Koskenojan teollisuusalueen laajennus Muita kaavoitusta vaativia kohteita: 29. Ruokojärven länsireunan kulttuuri-, maisema- ja virkistysalue 30. Myllymäen Y-tontin asemakaavan muutos 29

30 RANTA-ASEMAKAAVAT Kankaanpään kaupungin alueella on eri järvien rannoilla rantakaavoitettua aluetta yhteensä 607,44 ha. Pinta-alaa on viimeksi kasvattanut vuonna 2009 hyväksytty Pikku- Mateen lounaisosan ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavan laatiminen on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pääsääntöisesti maanomistajien asia. Rantojen suunnittelutilanne on Kankaanpäässä melko hyvä, kun lisäksi Venesjärven, Vihteljärven ja Karvianjokilaakson alueilla on kaupungin laatimat oikeusvaikutteiset yleiskaavat. Kankaanpäässä ei tätä kaavoituskatsausta laadittaessa ole vireillä yhtään rantaasemakaavahanketta. MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT HANKKEET Pohjois-Satakunnan aluearkkitehtitoiminta Kankaanpään kaupunki on tehnyt sopimuksen Honkajoen, Jämijärven, Siikaisten, Karvian ja Merikarvian kanssa aluearkkitehtipalveluiden myymisestä. Kankaanpään kaupungin ympäristökeskus tarjoaa asiantuntijapalveluita kaavoitukseen, rakentamiseen, kulttuuriympäristön hoitoon, kiinteistön muodostukseen ja kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Palveluita myydään resurssien puitteissa. Ilmari Mattila toimii kuntien asiantuntijana ja osallistuu viranomaisyhteistyöhön maakunnallisissa hankkeissa. Ilmari Mattila toimii aluearkkitehtitoiminnasta vastaavana henkilönä Kankaanpään kaupungilla. Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Jämijärven, Kankaanpään, Karvian ja Siikaisten kunnat ovat käynnistäneet yhteisen hankkeen, jossa kunnat yhdessä pyrkivät valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kaavoittamaan seudullisesti tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvia alueita. Hankkeeseen on haettu rahoitusta Ympäristöministeriöltä, jolla katetaan pääosa hankkeen kustannuksista. Kaavoitustyö lähti käyntiin neljän kunnan kaikki alueet kattavalla esiselvityksellä, jossa haettiin tuulivoimatuotannolle parhaiten sopivat alueet. Kaavoitustyö käynnistettiin viidellä alueella samanaikaisesti. Alueiden yhteispinta- 30

31 ala on 90 km2. Alustavien suunnitelmien mukaan kaava-alueet mahdollistaisivat 110 tuulivoimalan rakentamisen. Kaavoitustyö on käynnistynyt mittavilla selvitystöillä ja tuulivoimakaavoituksen vaikutuksiin liittyvillä arvioinneilla. Hankkeen tavoitteena on edistää tuulivoimatuotantoa kuntien alueilla. Toisena tavoitteena on turvata maanomistajien etu luomalla yhtenäisiä käytäntöjä mm. tuulivoimatuotantoon käytettävien maiden vuokraukseen. Kaavat on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2013 aikana. Toteutuessaan tuulivoimapuistoilla olisi merkittävät investointi, työllisyys ja verovaikutukset seutukunnalle. ARVIO TONTTITARJONNAN RIITTÄVYYDESTÄ Pitkämäen alueelta on vuoden 2012 aikana varattu 4 tonttia ja myyty 8 tonttia. Kärjen alueen viimeiset tontit on vuoden sisällä myyty. Vuoden vaihteen jälkeen aletaan Käpylän ns. liito-orava kaavan yhdyskuntatekniikkaa rakentaa ja alueen tontit saadaan myyntiin kesän 2013 rakentajille. Onnistuneen maanhankinnan ansiosta voidaan lisäksi käynnistää Kaivolan alueen laajennuksen kaavoitus. Voidaan siis todeta, että tällä tonttitarjonnalla pystytään vastaamaan tonttien kysyntään. Maapoliittisin ja kaavoituksen keinoin turvataan riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta kaupungin strategian mukaisesti. Uusia tontteja tullaan lähiaikoina saamaan aivan ydinkeskustaan Käpylän alueella, em. Kaivolan laajennusalueelle ja jonkin verran myös Makkaramäen Karusellin alueelle. Tilanteessa oli tontteja varattavissa keskustassa seuraavasti: Pitkämäki 17 omakotitonttia, yksi rivitalotontti ja kaksi paritalotonttia ja kylissä: Veneskoski 2, Venesjärvi 1. Kaupungilla on lisäksi rivitalotontteja Kirnukalliolla 2 ja Kangasmoisionkadun varrella 1. kerrostalotontteja on Paasikivenkadun ja Alpinkadun jatkeen varrella. Yritystontteja on tarjolla mm. Lorvikylässä Ruukinkadun varrella ja Halmeen teollisuusalueella sekä Metallikylän kaavojen alueilla. Käpylästä tullaan saamaan myyntiin keväällä 11 omakotitonttia, kaksi paritalotonttia sekä yksi rivitalotontti ja liiketontti. Tonttitarjontaan voi tutustua kaupungin nettisivujen etusivun linkistä Kaupungin tonttitarjonta. 31

32 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Maankäytön suunnittelusta vastaa Kankaanpäässä ympäristölautakunta, jolle kuuluvat myös mittaus- ja kiinteistötoimen sekä rakennusvalvonnan asiat. Ympäristölautakunnan kokoonpano kaudella on: Jäsen Jari Koivisto, pj. Irmeli Rosenberg, vpj. Irmeli Elomaa Raimo Hannukainen Kauko Kerola Reino Lahti Nina Laiho Marita Rantala Paavo Tuori Henkilökohtainen varajäsen Raisa Karinsalo-Manninen Galina Luosalo Ulla Hietamäki Tapio Nevala Heikki Kautonen Sisko Leppäniemi Kirsi Hietikko Anna Tuulinen Markus Ruuhimäki Kaupunginhallituksen edustajana ympäristölautakunnassa on Sari Lehtinen ja varaedustajana Anja Vähäkoski. Kaavoitusta koskevat asiat saavat lopulliset päätöksensä yleensä kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Ympäristölautakunta pidetyn kokouksen jälkeen: vasemmalta JariKoivisto (pj.), Nina Laiho, Helena Tuomala (kh:n edustaja), Tapio Nevala (varajäsen), Irmeli Elomaa, Paavo Tuori, Irmeli Rosenberg (vpj.), Kauko Kerola, Marita Rantala, Reino Lahti. Kuvasta puuttuu Raimo Hannukainen. 32

33 tuu Raimo Hannukainen. YHTEYSTIEDOT - Ilmari Mattila, kaupunginarkkitehti puh ilmari.mattila(at)kankaanpaa.fi - Marjo Lahtinen, suunnitteluavustaja, puh marjo.lahtinen(at)kankaanpaa.fi - Janne Tuomisto, maankäyttöinsinööri, puh janne.tuomisto(at)kankaanpaa.fi - Samir Abboud, Projektipäällikkö tuulivoimakaavoitus, puh samir.abboud(at)kankaanpaa.fi Kankaanpään kaupunki laatii kaavoja myös Merikarvian, Siikaisten, Honkajoen, Karvian ja Jämijärven kunnille aluearkkitehtitoimintaan liittyvänä palveluna. KANKAANPÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO Kaupungintalo, 3.kerros, Kuninkaanlähteenkatu 12, PL 36, KANKAANPÄÄ 33

34

35 KAAVOITUSKATSAUS 2012 JA KAAVOITUSOHJELMA D D CllJ VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 1. Ruokorinnteen asemakaavan muutos 2. Lorvikylä 1 Vataja 3. Makkaramäki, Karusellin alue 4. Kaivolan laajennusalue 5. Lohikon teollisuusalueen muutos VUOSINA KAAVOITETTAVAT ALUEET 6. Keskustan koulu ja ympäristö 7. Pitkämäki 2. osa-alue 8. Rauhankadun varsi Vahvistettu asemakaava Asemakaava (vahvistettu Rakl:n mukaisena rakennuskaavana ) Ympäristökeskus 1 Suunnittelutoimisto D D LÄHIVUOSINA KAAVOITUSTA VAATIVAT ALUEET 9. Käpylä 1 ent. meijerin alue 10. Sevionranta 11. Myllymäki 1 Valkilantien alue 12. Kankaanpään liittymän alue 13. Jämintie 1 Kärki 14. Jämintien varsi 15. Käpylä 1 Kruunuhaan alue 16. Kelankaaren V-tontti 17. Lohikko 18. Jyränkylä 19. Niinisalon osa-alue 20. Halmeen alue, tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alue 21. Paasikivenkadun varsi, tiivis pientalorakentaminen (townhouse) 22. Päiväkoti Petäjäisen alue MYÖHEMMIN KAAVOITETTAVAT ALUEET 23. Mettäiänkangas 24. Myllymäen laajennusalue 25. Pitkämäen laajennusalue 26. Lohikkoon osoitettu alue 27. Pansian teollisuusalueen laajennus 28. Koskenojan teollisuusalueen laajennus 29 Ruokojärven länsireunan kulttuuri-, maisema- ja virkistysalue 30. Myllymäen V-tontin asemakaavan muutos KARTTA2